ABIN OHJEISTO KEVÄT 2016 / SYKSY 2016 KOKELAS ON ITSE VASTUUSSA OMASTA OSUUDESTAAN - SIITÄ, ETTÄ ON SELVILLÄ OHJEISTA JA NOUDATTAA NIITÄ
YLEISTÄ Ylioppilastutkinto järjestetään kahdesti vuodessa yhtä aikaa koko maassa; syksyllä syyskuun loppupuolella ja keväällä kielten kuuntelukokeet helmikuussa ja kirjalliset kokeet maaliskuun puolivälin jälkeen. Kullakin kokeella on oma päivänsä. Kokeiden päivämäärät ovat tämän oppaan lopussa. Periaatteessa kevään ja syksyn kokeilla ei ole eroa. Parhaan tuloksen saa, kun kirjoitettavien aineiden kaikki pakolliset ja syventävät kurssit on suoritettu. Tutkinnon kokeet voi suorittaa yhdellä, kahdella tai kolmella kerralla (kolmen perättäisen tutkintokerran aikana). Poikkeuksen muodostaa esim. kesken kirjoitusten vuoden oleskelu ulkomailla. Tutkinto on valmis, kun pakolliset koeaineet on suoritettu. Mikäli lukion oppimäärä on valmis (opetussuunnitelman vaatimusten mukaisesti yhteensä 75 kurssia), kokelas valmistuu ylioppilaaksi. Hajauttaessa on syytä ottaa yo-kokeet huomioon ko. jakson työmäärässä. TUTKINNON RAKENNE Tutkinnon voi aloittaa syksyllä tai keväällä. Tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta ja lisäksi yli. määräisiä kokeita ilman rajoitusta. Pakollinen aine: Äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakollinen Kolme muuta pakollista koetta kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat: Toinen kotimainen kieli (ruotsi A tai B) Vieras kieli (A tai C) Matematiikka (A/B) Yhden reaaliaineen koe Pakollisiin kokeisiin täytyy sisältyä yksi vaativamman tason koe niissä aineissa, joissa on kahden vaatimustason kokeita, siis vieras kieli, toinen kotimainen kieli tai pitkä matematiikka. Samalla hän ilmoittaa, onko koe pakollinen vai ylimääräinen. Ilmoittautuminen on sitova. Kokeen pakollisuutta tai ylimääräisyyttä ei voi jälkikäteen muuttaa.valitusta aineesta ei voi koetilanteessa poiketa. HUOM! Vain yksi reaalikoe voi tutkinnossa olla pakollinen koe, muut reaalikokeet ovat ylimääräisiä kokeita. Tutkintokokonaisuuteen ei voi kuulua eritasoisia kokeita samassa aineessa. Kokeen pakollisuutta tai ylimääräisyyttä ei voi muuttaa esimerkiksi uusiessa. Kertaalleen hylätyn kokeen tai ylioppilaaksi valmistuttua voi suorittaa kokeen uudestaan eritasoisena. Esim. jos kirjoittaa pitkän saksan syksyllä, ei voi kirjoittaa lyhyttä saksaa keväällä ellei ole saanut hylättyä syksyn pitkän kielen kokeesta. Tällöinkin yhden pakollisen kokeen on oltava pitkän oppimäärän laajuinen. Äidinkielen koe järjestetään saman tutkintokerran aikana kahtena eri päivänä. Tekstitaidon koe kirjoitetaan kevään tutkinnossa helmikuussa ja esseekoe maaliskuussa. Äidinkielen arvosana määräytyy kokeiden painotetun yhteispistemäärän nojalla. Hyväksyttyyn arvosanaan vaaditaan osallistuminen kumpaankin kokeeseen ja arvioitavan vastauksen jättäminen.
Ruotsin ja vieraiden kielten kokeisiin kuuluu puheen ymmärtämistä mittaavia ja kirjallisia kokeita. Hyväksytyn arvosanan edellytyksenä on että kokelas osallistuu sekä kuullunymmärtämis- että kirjalliseen kokeeseen sekä jättää arvioitavan vastauksen kumpaankin osioon. Optisten lomakkeiden osalta on huomattava että lopulliseksi vastaukseksi katsotaan mustattu soikio ja että mustaamatta jäänyt soikio tulkitaan vääräksi vastaukseksi. Kokelas voi yhdellä tutkintokerralla osallistua vain yhteen pitkän oppimäärän vieraan kielen kokeeseen tai kahteen lyhyen oppimäärän kokeeseen. Pitkän ruotsin voi kirjoittaa saman tutkintokerran aikana toisen pitkän kielen vieraan kielen kokeen kanssa, koska kokeet ovat eri päivinä. Rehtori antaa tarkemmat aikatauluohjeet abi-infoissa. Matematiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan enintään 10 tehtävään. Koetilaisuuden alkaessa jaetaan sekä A-osan että B-osan tehtävävihko ja taulukkokirja. Kokelaan on palautettava A-osan koevihko viimeistään kolmen tunnin kuluttua kokeen alkamisesta. Laskimenkäyttö ei ole sallittua sinä aikana, kun A-osan tehtävävihko on kokelaan hallussa. Kun kokelas palauttaa A- osan tehtävävihkonsa, hän saa laskimen. B-osassa kaikki funktio-, graafiset ja symboliset laskimet ovat sallittuja apuvälineitä. Kokelaan on tyhjennettävä laskimen muisti ja nollattava ohjelmistot (täydellinen reset-toiminto) ennen kuin hän jättää laskimen tarkistettavaksi. Ainereaalikoe: Yhdellä tutkintokerralla on kaksi reaaliaineiden koepäivää. Yhtenä koepäivänä voi osallistua yhteen reaaliaineen kokeeseen. Yhdellä tutkintokerralla voi näin osallistua kahteen reaaliaineen kokeeseen. Ainereaalin tehtävät perustuvat valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Kussakin kokeessa voidaan antaa 1-2 vaativaa jokeritehtävää, jotka voivat olla oppiainerajat ylittäviä. Tehtävät pisteytetään skaalalla 0-6 ja jokeritehtävät 0-9. Jokeritehtävät merkitään tehtävänumeron edessä olevalla +-merkillä ja sijoitetaan sarjan loppuun. Jos kokeessa on kaksi jokeritehtävää, kumpaankin saa vastata. Jos suoritus on epäselvä, sekava tai huomattavan epäsiisti, sen pistemäärä voidaan alentaa. Jos kokelas jättää arvosteltavaksi ainekohtaisen enimmäismäärän ylittävän määrän vastauksia, katsotaan kokeen muodostuvan niistä 6/8 vastauksesta, joiden pistesumma on pienin. Koepäivän aineet: suluissa tehtävien / vastausten määrä I koepäivä II koepäivä Psykologia (10/6) Ev.lut. / ortodoksinen uskonto (10/6) Filosofia (10/6) Elämänkatsomustieto (10/6) Historia (10/6) Yhteiskuntaoppi (10/6) Fysiikka (13/8) Kemia (12/8) Biologia ((12/8) Maantiede (10/6) Terveystieto (10/6) KOEALUEET Koealueet laaditaan valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta. ILMOITTAUTUMINEN Lukion koko oppimäärä ei tarvitse olla suoritettuna kokeiden alkaessa, mutta kylläkin annettuun (abien aikataulu) päivämäärään mennessä ennen ylioppilaaksi pääsyä. Ylioppilastutkintotodistusta ei saa ilman lukion päättötodistusta. Ylioppilaskirjoituksiin ilmoittaudutaan sähköisesti Wilma-ohjelmalla annettuun määräaikaan
mennessä. Lomakkeen täyttämisen jälkeen tulosta se ja palauta ALLEKIRJOITETTUNA opollesi. Tutkinnan uusijat ilmoittautuvat kirjallisesti kansliassa. Jokainen opiskelija on itse vastuussa ilmoittautumisaikataulun ja käytänteiden noudattamisesta! Ilmoittautuminen on sitova. Sen muuttaminen on erittäin vaikeata ja vaatii vakavia erityisperusteluja. Kokeesta menee maksu, vaikka kokelas jäisi pois ja ilmoittautuminen katsotaan yrityskerraksi. Tutkintoaineiden valinnassa on järkevää ottaa huomioon oma koulumenestys ja lukion jälkeiset jatko-opintosuunnitelmat. Tutkinnon johonkin kokeeseen osallistuminen edellyttää, että kokelas on opiskellut vähintään ylioppilastutkintoasetuksen määräämät pakolliset kurssit: Äidinkieli 5 kurssia A-kieli 6 kurssia B-kieli 5 kurssia Matematiikka pitkä 10 kurssia lyhyt 6 kurssia Opiskelijalla on oikeus osallistua ainereaalin kokeeseen, kun hän on ennen kokeeseen osallistumista opiskellut kyseisen aineen pakolliset kurssit. Vieraan kielen lyhyen oppimäärän kokeeseen osallistuvalta edellytetään, että hän on opiskellut vähintään kolme lukiokurssia tätä kieltä. Lisäksi on huomattava, että rehtorin päätöksellä tutkinnon kokeeseen voi osallistua myös sellainen lukion opiskelija, joka muulla tavalla esim. ulkomailla koulua käymällä on hankkinut riittävät tiedot suoritettavassa tutkintoaineessa. Ylioppilastutkinto on kypsyyskoe siinä onnistumiseen vaikuttaa paitsi tiedon määrä myös yleinen arvostelukyky ja paineen sietokyky. Kun koetuloksella on painava merkitys jatkoopintoihin pyrittäessä, ei kannata kiirehtiä kokeita tulosten kustannuksella. LUKU- JA KIRJOITUSHÄIRIÖISET KOKELAAT Jos kokelaan suorituksiin on tilapäisesti vaikuttanut vaikeat kotiolot tai sairaus, tulee sairaudesta esittää lääkärintodistus ja muista syistä riittävä selvitys. Mainittuja todistuksia ei oteta huomioon kokeita korjattaessa, vaan niiden merkityksen tutkii erillinen työryhmä. Jos kokelaalla on lukihäiriö, siitä on hankittava lausunto lukion eritysopettajalta. Lautakunnan lukivaliokunta käy läpi todistukset ja tarkistaa tulosten valmistuttua lukihäiriöisten kokelaiden saamat arvosanat. Arvosanan nostamista harkittaessa otetaan huomioon kokelaan häiriön vaikeusaste sekä kokelaan saaman arvosanan ja seuraavan arvosanan välinen piste-ero. Lukihäiriö luokitellaan lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi. Jos häiriö on keskivaikea tai vaikea, kokelas voi hakea koetilanteeseen erityisjärjestelyjä. Lievissä lukihäiriöissä kokelas voi saada vain yhteen aineeseen korotuksen rajatapauksessa lopullista arvosanaa päätettäessä. Erityisjärjestelyjen myöntämisen edellytyksenä on keskivaikean tai vaikean lukihäiriön lisäksi se, että kokelas on saanut lausunnot kolmelta lausunnonantajalta: lukitutkimuksen suorittajalta ja kahdelta opettajalta.
MAKSUT Ylioppilastutkintolautakunta määrää vuosittain tutkintomaksut (osallistumis- ja koekohtainen maksu), jotka menevät kokonaisuudessaan YTL:lle. Kultakin kokelaalta peritään perusmaksua 14 ja lisäksi kultakin kokeelta erikseen 28.Tarkistusarvostelu on 50. Ilmoittautumisen jälkeen lähetetään lasku opiskelijan kotiosoitteeseen. HUOM! Laki Ylioppilastutkinnosta sanoo: Todistuksen saaminen edellyttää, että tutkintokertoihin ja kokeisiin osallistumisesta säädetyt maksut on suoritettu (L 672/2005, 12 ) ARVOSTELU Arvosanat ja pistemäärät Laudatur (L) Eximia cum laude approbatur (E) Magna cum laude approbatur (M) Cum laude approbatur (C) Lubenter approbatur (B) Approbatur (A) Improbatur (I) 7 pistettä 6 pistettä 5 pistettä 4 pistettä 3 pistettä 2 pistettä 0 pistettä Kokeet tarkastavat ja arvostelevat valmistavasti lukion ko. aineen opettaja ja lopullisesti ylioppilastutkintolautakunta. Jos suoritusta on heikentänyt jokin erityisen painava peruste, lautakunta voi ottaa sen huomioon. Eri tutkintokerroilla pisterajoissa voi olla melkoisia vaihteluja. Tarkistusarvostelu: Jos kokelas on tyytymätön kokeensa arvosteluun, hän voi hakea lautakunnalta tarkistusarvostelun toimittamista. Kyseessä ovat yleensä tapaukset, joissa opettajan alustavassa arvostelussa ja lautakunnan sensorin arvostelussa on oleellisia eroja. Tarkistusarvostelu on maksullinen, jos se ei johda arvosanan korottamiseen (tarkemmat ohjeet rehtorilta.) Koesuoritusten näyttäminen ja kopion antaminen koesuorituksista: Kokelaan, joka haluaa tutustua koesuoritukseensa ja siihen tehtyihin arvostelumerkintöihin, tulee esittää pyyntö lautakunnan kansliaan joko puhelimitse tai kirjeitse. Koesuoritukseensa voi tutustua lautakunnan kansliassa tai siitä voi tilata kopion. Kopio lähetetään kokelaalle postitse ja se on maksullinen. KOKEEN UUSIMINEN Hylätty koe: - Pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa koetta välittömästi seuraavan kolmen tutkintokerran aikana Hylätyn kokeen uusinnassa voi suorittaa eri tason kokeena edellyttäen että tutkintoon kuuluu joku muu A-tason koe pakollisena. Jos hylättyä pakollista koetta ei saada määräajassa hyväksytysti suoritetuksi, on tutkinto kokonaan uusittava. -Ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajoitusta, mutta kokeen tasoa ei saa vaihtaa. Hylätyksi katsotaan myös se koe jos ilmoittautuu ja ilman painavaa syytä jää saapumatta tai jättää tyhjän vastauksen tai syyllistyy vilpilliseen menettelyyn.
Hyväksytty koe: Kokeen saa uusia yhden kerran ilman aikarajoitusta. Tutkintoa voi täydentää myöhemmin. KOMPENSAATIO Jos kokelas on hylätty yhdessä pakollisessa kokeessa, lautakunta voi kuitenkin jäljempänä esitetyin edellytyksin antaa hänelle ylioppilastodistuksen, johon hylätty arvosana merkitään. Menettelyä kutsutaan kompensaatioksi. Hylätyt suoritukset eri tutkintoaineissa on jaettu tason mukaan neljään luokkaan (i+, i, i- ja i=). Hyväksytysti suoritettujen kokeiden arvosanat antavat kompensaatiopisteitä seuraavasti : laudatur 7 pistettä, eximia 6 pistettä, magna 5, cum laude 4, lubenter 3 ja approbatur 2 pistettä. Kokelaan saamat kompensaatiopisteet lasketaan yhteen, jolloin i+ kompensoituu 12 pisteellä i 14 pisteellä i- 16 pisteellä ja i= 18 pisteellä Kompensaatio tehdään automaattisesti. Jos kompensaatiota ei halua, asiasta on ilmoitettava koulun rehtorille, joka ilmoittaa asian kirjallisesti lautakunnalle. TODISTUKSET Ylioppilastutkintotodistus - annetaan pakolliset kokeet suorittaneelle lukion päättötodistuksen saavalle - ammattitutkinnon suorittaneelle - mikäli jokin koe on uusittu ennen todistuksen antamista, merkitään paras arvosana - matematiikan arvosanan lisäksi merkitään pistemäärä sekä maksimipistemäärä, esim. 42/60 Huom! Hylätyn ylimääräisen kokeen arvosanaa ei merkitä todistukseen. Muut todistukset Lautakunnan antama erillinen todistus - tutkinnon täydentäjille - uusijoille tutkinnon jälkeen HYVÄ TIETÄÄ Kuuntelukokeet kestävät noin tunnin, kirjalliset kokeet 6 tuntia (klo 9.00 15.00). Kahden lyhyen oppimäärän kielikokeen suorittamiseen samanaikaisesti saa käyttää koeaikaa kahdeksan tuntia. Koetilaisuuksiin saavutaan vähintään 30 min. ennen kokeen alkua. Kuuntelukokeista ei voi myöhästyä. Kirjallisiin kokeisiin voidaan ottaa sisään ennen klo 10 saapuvat YTL:n luvalla. Koe kuitenkin päättyy normaalisti. Koesalissa käyttäytymisestä rehtori antaa yksityiskohtaisia ohjeita ennen kutakin koejaksoa. Kunkin kokeen alussa ko. aineen opettaja antaa viime ohjeet. Koetilaisuuksissa käyttäydytään mahdollisimman häiritsemättömästi. Eväät tuodaan ilman käärepapereita tai läpinäkyvissä
pakkauksissa. Koe päättyy täsmälleen ilmoitettuna hetkenä, jolloin paperit täytyy luovuttaa valvovalle opettajalle valmiina. Jos tulee ongelmia, kokelas nousee seisomaan pulpettinsa viereen ja valvoja tulee selvittämään tilanteen. Koepaperia ja konseptia saa lisää tarvitsemansa määrän, salissa on nenäliinoja ja muita varavälineitä. WC:hen pääsee kokeen aikana yksi oppilas kerrallaan. Koetilaisuudesta ei saa poistua ennen klo 12:sta. Mitään tutkintoaineeseen liittyvää materiaalia ei kokelaalla saa olla mukana kirjoituspaikalla. Mikäli valvojat sellaista havaitsevat, se katsotaan vilpin yritykseksi. Poistuessaan kirjoituspaikalta kokelas ei saa viedä mukanaan mitään kirjoituksiin liittyvää materiaalia. Jos kokelas syyllistyy vilppiin tai vilpin yritykseen, kaikki kyseisen tutkintokerran kokeet katsotaan hylätyiksi ja voidaan estää osallistuminen seuraavalla kerralla. Sama rangaistus kohtaa kokelasta, joka auttaa toista vilpin yrityksessä. HUOM! Kännykän hallussapito katsotaan vilpin yritykseksi. Matemaattiset taulukot ja laskimet on tuotava kansliaan tarkastettavaksi 2 päivää ennen ko. koetta klo 12. mennessä. Laskimet ja taulukkokirjat ovat sallittuja seuraavissa aineissa: matematiikka, fysiikka, kemia ja maantiede. Laskinten ohjekirjasia ei saa ottaa mukaan kirjoitus-paikalle. Mikäli joku kokelas sairastuu välittömästi ennen koetilaisuuden alkua, on asiasta ilmoitettava heti koululle, puh.040-7493 843 (rehtori) tai 050-5090 757 (kanslia). Opiskelijan on otettava välittömästi yhteys terveydenhoitajaan, puh. 050 4999 864 ja mentävä hänen vastaanotolleen. Terveydenhoitaja kirjaa oireet ylös ja lääkäri kirjoittaa niistä tarvittaessa lääkärintodistuksen ylioppilastutkintolautakunnalle. Kirjoitustilaisuus pyritään tällöin järjestämään koulun omien mahdollisuuksien mukaisesti esim. koulun terveydenhoitotiloissa, kokelaan kotona tai sairaalassa. Kukin opettaja ilmoittaa henkilökohtaisesti, milloin ja miten voi saada tietoja alustavasta arvostelusta. Kokelaiden määrästä riippuen opettajilla on 1-2 viikkoa aikaa alustavien arviointien tekemiseen. Kokelasnumero on syytä merkitä muistiin ja säilyttää istumajärjestystä ja tuloksia varten. Kokelasnumero voi vaihdella tutkinnon eri kokeissa, sillä kokelas voi kuulua eri lajeihin (varsinainen kokelas, hyväksytyn kokeen uusija, tutkinnon täydentäjä, hylätyn kokeen uusija). HENKILÖTIETOJEN LUOVUTTAMINEN Ylioppilastutkintorekisteristä saadaan luovuttaa virkakäyttöön ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen opiskelijavalintaa varten tarpeelliset nimitiedot henkilötunnuksineen sekä tiedot henkilöiden arvosanoista ja pisteistä. Samoin saadaan luovuttaa lehdistössä julkaistavaksi tutkinnossa hyväksyttyjen nimet tutkintotulosten valmistuttua.
KEVÄT 2016 KOEPÄIVÄT Kuullunymmärtämiskokeet ma 15.2. ti 16.2. ke 17.2. vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti saksa ranska venäjä/espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso suomi, A- ja B-taso vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa ranska espanja englanti venäjä/italia Kirjalliset kokeet pe 12.2. ma 14.3. ke 16.3. pe 18.3. ma 21.3. ke 23.3. ke 30.3. pe 1.4. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto vieras kieli, pitkä oppimäärä toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä uuden mallinen koe psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia vieras kieli, lyhyt oppimäärä
SYKSY 2016 KOEPÄIVÄT Kuullunymmärtämiskokeet ma 12.9. ti 13.9. ke 14.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti ranska venäjä espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso suomi, A- ja B-taso vieras kieli, lyhyt oppimäärä ranska espanja englanti venäjä italia HUOM! Sähköinen yo-koe: saksa, maantiede ja filosofia Kirjalliset kokeet pe 16.9. ma 19.9. ke 21.9. pe 23.9. ma 26.9. ke 28.9. pe 30.9. ma 3.10. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto vieras kieli, pitkä oppimäärä toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia vieras kieli, lyhyt oppimäärä