Koonnut Olavi Rintala syksyllä

1 Koonnut Olavi Rintala syksyllä Lähteet: 1. Pekka Lehtinen: Järvenpään Kiinteistöyhdistys ry:n 50-vuotiskertomus 1945-1994. 2. Vuodesta 1995 alkaen pöytäkirjat ja vuosikertomukset JÄRVENPÄÄN KIINTEISTÖYHDISTYS RY:N HISTORIA JÄRVENPÄÄN KYLÄN KEHNOT OLOT AJOIVAT YHTEISTOIMINTAAN Vielä 1920-luvn alussa oli Järvenpää Tuusulan kunnan eräs pienehkö kylä, joka oli syntynyt Järvenpään aseman ympäristöön. Asukasluku oli pieni ja elämä hiljaista. Kun maanviljelysneuvos B. Westermarck 1920-luvlun puolivälissä palstoitti maitaan asuntotonteiksi, alkoi Järvenpään kehitys asutuskeskukseksi. 1930-luvun alkupuolella olleen pula-ajan aiheuttaman taantumisen jälkeen oli kehitys ripeätä. Sodan jälkeen oli seudulla asukkaita jo 4000 5000. Vaikka palstoituksessa olikin noudatettu tiettyä suunnitelmaa, alkoi väkiluvun kasvaessa esiintyä yhä enemmän epäkohtia, joita yksityiset henkilöt eivät voineet poistaa. Tällaisia olivat huonot tiet ja kadut, vieläpä paikoin niiden puuttuminen, katunimistön ja numeroinnin puute, katuvalasituksen heikkous, vaikeudet ojien ja viemäreiden aikaansaamisessa jne. Niinpä alkoi esiintyä ajatuksia kiinteistönomistajien yhteistoiminnasta. Tällaista oli jo jonkin verran ollutkin naapurien kesken tie- ym. asioissa. KIINTEISTÖYHDISTYKSEN PERUSTAMINEN Ajatuksen Järvenpään Kiinteistöyhdistyksen perustamisesta herätti toimitusjohtaja T. W. Harjuvaara Seurataloosakeyhtiö Järvenpään yhtiökokouksessa joulukuussa v. 1944. Ajatus sai kokouksessa olleiden kiinteistönomistajien kannatuksen ja he vuokrasivat suunnitellulle yhdistykselle jo samassa tilaisuudessa Järvenpään Seurojentalosta huoneen, joka oli ollut lakkautetun suojeluskunnan kansliahuoneena. Perustamistoimet aloitettiin heti. Jo 10.1.1945 pidettiin ensimmäinen neuvottelukokous, jossa olivat läsnä toimitusjohtaja T. W. Harjuvaara, maisteri Yrjö Harjanne, tarkastaja Arvo Berglind, kauppias Vihtori Lehtonen, johtaja P. Kaisko, nahkuri V. Laine ja voimistelunopettaja Veijo Kokkonen. Kokous valitsi sääntötoimikunnan, johon tulivat johtaja Harjuvaara, tarkastaja Berglind, maisteri Harjanne ja voimistelunopettaja Kokkonen. Sääntötoimikunta piti kolme kokousta, joiden tuloksena voitiin esittää sääntöluonnos yhdistyksen perustavassa kokouksessa helmikuun 25. päivänä 1945. Kokous pidettiin Järvenpään Seurojentalossa, ja siinä oli saapuvilla 27 järvenpääläistä kiinteistönomistajaa. Siihen saakka, kunnes yhdistys saataisiin rekisteröidyksi, valittiin yhdistyksen asioita hoitamaan toimikunta, jonka jäseniksi tulivat johtaja T. W. Harjuvaara (kokoonkutsuja), maisteri Yrjö Harjanne, tehtailija E. E. Erkkilä, suksiseppä Viljam Taisto ja voimistelunopettaja Veijo Kokkonen. Ennen rekisteröimistä yhdistyksellä oli kuitenkin oltava sääntöjen mukainen johtokunta. Tämän vuoksi toimikunta kutsui koolle vielä perustavan kokouksen jatkokokouksen, missä valittiin yhdistykselle johtokunta. Siihen tuli toimitusjohtaja T. W. Harjuvaara puheenjohtajaksi, tehtailija E. E. Erkkilä varapuheenjohtajaksi, tehtailija S. W Sauso rahastonhoitajaksi, voimistelunopettaja Veijo Kokkonen sihteeriksi ja muiksi jäseniksi tehtailijat E. Peltola ja E. Salonen, maisteri Yrjö Harjanne ja Heino Kokkonen, rakennusmestari J. H. Paanula, suksiseppä V. Taisto, majuri J. E. Forsman ja vakuutustarkastaja Arvo Berglind. Perustavassa kokouksessa ja sen jatkokokouksessa oli yhdistykseen liittynyt 54 jäsentä, joten yhdistyksellä voitiin katsoa olevan mainittu määrä perustajajäseniä. Yhdistys rekisteröitiin kesäkuun 15. päivänä 1945 Järvenpään Kiinteistöyhdistys r.y. nimisenä.

2 10.1.1945 Yhdistyksen perustamismahdollisuuksia käsitellyt kokous Toimitusjohtaja T. W. Harjuvaaran aloitteesta koolla olivat seuraavat henkilöt: Toimitusjohtaja T. W. Harjuvaara, filosofian maisteri Yrjö Harjanne, tilintarkastaja A. Berglind, kauppias Vihtori Lehtonen, johtaja Paul Kaisko, nahkuri V. Laine ja voimistelunopettaja Veijo Kokkonen. 3. : Kokous oli yksimielinen yhdistyksen perustamisen tarpeellisuudesta. Puheenvuoroja käytettiin runsaasti ja erikoisesti tähdennettiin, että yhdistyksen on osallistuttava myös paikkakunnan kunnallisen elämän tarkkailuun ja kehitykseen. 25.2.1945 Perustava kokous Jäseniksi tässä perustavassa kokouksessa liittyivät: T. W. Harjuvaara, Aalto & Laine Oy, Kaarlo Waurio, Pekka Siimestö, Heino Kokkonen, Emil Salonen, S. V. Sauso, A. Kangas, E. E. Erkkilä, Manne Merinen, J. H. Paanula, J. E. Forsman, J. A. Sipilä, Lauri Malmi, Eino Sinelius, Jalmari Tuomioaja, A. V. Anttonen, Viljam Taisto, Yrjö Harjanne, Vihtori Lehtonen, Vihtori Niemi, Veijo Kokkonen, Pekka Harjuvaara, Järvenpään Saha Oy, Emil Peltola, Yrjö Reitama. Perustajajäseniksi luettiin myös välittömästi yhdistykseen liittyneet henkilöt ja liikkeet: Järvenpään Kauppa Oy, Väinö Kyrölä, Aina Kajander, Tuusulan-Keravan Sähkölaitos, Arvo Mankinen, Järvenpään Osuuskassa, Yrjö Mäkelä, Jalo Aromaa, Arvo Berglind, Juuso Mannermaa, Suksi ja Puutyö Oy, P. J. Parviainen, Hj. Oksanen, Richard Haataja, K. A Laasko, Pekka Borg, Paavo Helenius, M. Leino, Evert Kuusilampi, Mikko E. Rinne, Eino Niemelä, Laura Lindberg, Lauri Miettinen, Ate Tourunen, Lasse Poutiainen, Tuomas Mäkelä, Heikki Mäkelä ja Antti Melto. JOHTOKUNNAT JA TOIMIHENKILÖT Ensimmäisten 20 vuoden aikana johtokunnassa olivat myös seuraavat henkilöt: pankinjohtajat G. M. Ikonen, Mauno Nuutilainen ja L. Kangas, johtajat Mauno Laaksonen, Sulo Nieminen ja Lasse Poutiainen, insinöörit Aarne Paasikallio ja Aarno Polamo, herrat Jussi Juhanto ja Arvo Malin, kapteeni Pekka Toivola, konelatoja Rudolf Jalo, kauppapuutarhuri A. Hällström, toimitsija Ahti Virtanen, kauppias Matti Kekkonen, toimittaja Jaakko Paavonkallio, talonomistaja V. Hyytiäinen, työnjohtaja Lauri Malmi, huvilanomistaja Yrjö Sistonen ja rautatievirkamiehet Jaakko Mattila ja Aulis Packalen. Johtokunnan puheenjohtajina ovat toimineet: 1945 46 toimitusjohtaja T. W. Harjuvaara 1947 49 pankinjohtaja G. M. Ikonen 1950 insinööri E. E. Erkkilä 1950 52 pankinjohtaja G. M. Ikonen 1952 53 toimitusjohtaja Mauno Laaksonen 1954 55 kapteeni Pekka Toivola 1956 69 johtaja Sulo Nieminen 1970 74 Aulis Packalen 1975 77 Osmo Björkman 1978 81 Jaakko Mattila 1982 Erkki Nurmi 1983 90 Aulis Packalen 1991 93 Kari Nieminen 1994 95 Pekka Lehtinen 1996 98 Kari Sirola 1999 02 Kari Myllyviita 2003 Kari Sirola Sihteereinä ovat toimineet: 1945 49 toimitusjohtaja Veijo Kokkonen 1950 61 insinööri Aarno Polamo 1962 65 päätoimittaja Jaakko Paavonkallio 1966 74 Osmo Björkman 1975 76 Verner Sunikka 1977 81 Antti Raippalinna 1982 86 Tyyne Aro 1987 88 Verner Sunikka

3 1989 90 Kari Nieminen 1991 Viljo Smed 1992 93 Marjaana Anttila 1994 94 Kari Nieminen 1995 99 Mirja Lindström 2000 Pertti Lehtinen 2006 Olavi Rintala, kokoussihteeri Rahastonhoitajina ovat toimineet: 1945 48 johtaja S. V. Sauso 1949 56 majuri J. E. Merisalo-Forsman 1957 kapteeni Pekka Toivola 1958 61 päätoimittaja Jaakko Paavonkallio 1962 66 rautatievirkailija Jaakko Mattila 1967 69 Aulis Packalen 1970 73 Raimo Kantanen 1974 78 Alpo Pelli 1979 88 Tyyne Aro 1989 Else Walliser 1990 Arto Nieminen 1991 94 Eve Kork 30.4.94 saakka 1994 Hannu Mannonen 1.5.94 alkaen Kunniapuheenjohtajat: Jaakko Mattila 25.9.2005 Kunniajäsenet: Ruudolf Jalo 13.9.1970 Veijo Kokkonen 24.8.1985 TOIMINNAN ALKUVUOSIKYMMENET Järvenpään Kiinteistöyhdistys toimi muutamia päiviä yli 6 vuotta irrallisena, mihinkään keskusjärjestöön kuulumattomana, paikallisena kiinteistönomistajien yhdyssiteenä. Jo ensimmäisen vuoden johtokunnan aloitteet, joita se teki silloiselle Tuusulan kunnanhallitukselle, osoittivat toiminnan suuntaviivoja. Järvenpään tievalaistusolot olivatkin siihen aikaan perin heikot, muutamia valopisteitä oli siellä täällä, joten tähän esitettiin uudistuksia. Niin ikään esitettiin sorakuopan aikaansaamista tiesoran ja rakennussoran saantia varten ja numerokilpien saantia talojen seiniin keskustassa. Jo ensimmäisenä vuonna toimeenpantiin yhdistyksen toimesta järvenpääläisten tiekokous. Perustamisvuoden päättyessä yhdistyksessä oli 75 jäsentä. Määrä on vähän kerrassaan lisääntynyt. Vuosikertomusten mukaan voidaan mainita seuraavia jäsenlukuja: 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 75 87 81 106 119 138 120 102 106 110 111 81 105 84 78 75 66 76 128 156 Kun osa edellä minituista jäsenluvuista on kirjoihin merkittyjen jäsenten lukuja ja osa jäsenmaksunsa suorittaneiden lukuja, eivät luvut ole täysin vertailukelpoisia. Tämä epätarkkuus huomioon ottaen kuuden alkuvuoden jälkeen innostus ilmeisesti jotenkin väheni ja jäsenten määrä väheni, kunnes viime vuosien aikana määrä on jälleen alkanut lisääntyä. Vuodesta 1960 alkaen on kerätty jäsentilastoa liiton ilmoittamien virallisten määrien mukaan, liite 1. Alkuvuosien elinvoimaisuus lienee johtunut Järvenpään alueen oloista, joihin yritettiin kaikin keinoin aikaansaada korjausta milloin saaden jotakin aikaan milloin kokien vastatuulta, kuten on tavallista tällaisissa yhdistyksissä, jotka joutuvat tekemän esityksiä viranomaisille. Eräänä mielenkiintoisena piirteenä tulkoon mainituksi, että jo vuonna 1946 kiinnitettiin yhdistyksen toimesta huomiota Järvenpään rautatien ylittävien henkilöitten lukuun ja esitettiin uutta alikäytävää ratkaisuksi (partiolaiset olivat laskeneet ylittäjiä olleen jo silloin 4982). Vuonna 1947 yhdistys painatti jäsenilleen Tiedonantoja No 1, jossa oli yhdistyksen vuosikertomus. Vuonna 1948 tienimikilpiesitys johti tulokseen, viemäriojiin alettiin tuolloin myös kiinnittää huomiota. Yhdistykselle hankittiin kaksi puutarharuiskua hedelmätarhojen ruiskutustoimintaa varten, joka kuitenkin muutaman vuoden kuluttua loppui. Vuonna 1945 vuokratun Seurojentalon yläkerran vuokrasopimus sanottiin irti. Siitä saakka yhdistys on ollut ilman omaa kerhohuonetta ja kokoontumistilaa.

Jo tuohon aikaan ryhtyi yhdistys kiinnittämään huomiota sekä Järvenpään liikennekysymyksiin että puutarhaneuvontaan. Molemmat asiat ovat olleet toistuvasti toimintaohjelmissa mukana. Vuonna 1949 pidettiin ensimmäinen puutarhaneuvontatilaisuus Tuusulan kansanopistolla. Myöhemmin niitä pidettiin yhteistoimin Kotitalousopettajaopiston kanssa Kotitalousopettajaopistolla. Joitakin tilaisuuksia on pidetty jonkun jäsenen kotipuutarhassa, Järvenpään Kukkatalossa ja esitelmätilaisuutena yleisen kokouksen yhteydessä. Muutamia puutarharetkiäkin on tehty bussilla jonnekin kartanoon. Liikennekysymyksistä ensiaikoina etualalla olivat muun muassa ajonopeusrajoitusten anomiset keskustaan. Niin ikään Järvenpään osoitekartta oli jo 1949 esillä yhdistyksen kokouksissa. Myös Tuusulanjärven säännöstely ja siihen viemäröinti olivat pohdittavina. Siirtyminen uuteen kauteen tapahtui, kun Järvenpään kylästä alettiin toden teolla tehdä kauppalaa. Noihin aikoihin yhdistyksessä toimihenkilöinä olleiden huomio joutui pakostakin kiinnittymään kunnallisiin toimiin ja uusia voimia joutui astumaan johtopaikoille. Samanaikaisesti herättiin huomaamaan, että yhdistys voisi olla laajemmassakin toiminnassa mukana eli kuulua johonkin alan keskusjärjestöön. Yhdistystä vuotta nuorempaan Suomen Pienkiinteistöliittoon otettiin yhteys maaliskuussa 1951. Niinpä liiton puheenjohtaja T. Raulo osallistui yhdistyksen vuosikokoukseen 18.3. Keskustelun jälkeen tehtiin päätös liittymisestä Suomen Pienkiinteistöliittoon. Ensimmäisiksi edustajiksi liittokokoukseen valittiin yhdistyksen sihteeriksi 1950 kutsuttu insinööri Aarno Polamo ja rakennusmestari J. H. Paanula. Samassa kokouksessa päätettiin myös yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta siten, että Järvenpään kauppala tuli sen kotipaikaksi. Jo tuosta edellä mainitusta kokouksesta lähtien alkoi uuden toiminnan aika. Kiinteistönomistajien mielestä oli tärkeätä saada nuori kauppala kuntoon siten, että se tyydyttäisi myös heitä. Kauppalalle alettiin puuhata hetimmiten asemakaavaa, minkä johdosta yhdistyksen piirissä evästettiin kauppalan johtoelimissä olevia jäseniä tuomaan tietoja asemakaavasta ennen kuin se lyötäisiin lukkoon. Eipä silloin vielä tiedetty, että kestäisi useita vuosia ennen kuin edes ensimmäinen kaava valmistuisi. Vuonna 1962 alussa ryhdyttiin yhdistyksen taholla kiinnittämään huomiota myös rautatieliikennekysymyksiin, mistä useat - varsinkin muualla työssä käyvät - pienkiinteistönomistajat olivat kiinnostuneet. Kanssakäyminen Rautatiehallituksen kanssa oli tiivistä monien vuosien ajan. Aikatauluja korjailtiin esitystemme pohjalta ja muitakin ehdotuksia tehtiin. Kerrottakoon tässä pari tapausta: Usean vuoden hiljaisen valmistelun jälkeen otti yhdistys vuonna 1962 rohkean askeleen ja järjesti 15.11.62 laajan neuvottelukokouksen koko ratavarren kiinteistöväelle kutsuen kokoukseen osanottajiksi kiinteistöyhdistykset aina Helsingistä Riihimäelle saakka sekä myös Riihimäen ja Hyvinkään kaupunkien, Järvenpään ja Keravan kauppaloitten, Tuusulan kunnan ja Helsingin maalaiskunnan edustajat. Rautatiehallitukselle lähetetyssä ja julkisuuteen saatetussa julkilausumassa todettiin erittäin tärkeäksi aikaansaada rataosalle Riihimäki Helsinki kolmas raide, jotta matkustajaliikennettä voitaisiin tihentää, ja esimerkiksi pikajunien pysähtymistä vailla oleva Järvenpää saisi lisää yhteyksiä. Toinen merkittävä tapaus oli yhdistyksen toimesta järjestetty tämän saman alueen kiinteistöyhdistysten edustajien lähetystön käynti kulkulaitosministerin puheilla estääkseen suunnitellun matkalippujen hinnankorotuksen. Tämä käynti sai seuraajia eri puolilta maata niin runsaasti, että esille tuodut samanlaiset kannanilmaisut aikaansaivat sen, että asia tosiaan hautautui. Mitä moninaisimmissa kysymyksissä yhdisty on joutunut pitämään yhteyttä muun muassa kauppalanhallitukseen ja kaupunginhallitukseen sekä tekemään jäsenistönsä toivomia esityksiä ja mielipiteenilmaisuja. Kiinteistönomistajien kiinnostusta herätti aikanaan kauppalan katu- ja viemärirakennuskustannusten perimistaksa. Siitäkin yhdistyksen neuvottelijat kävivät esittämässä mielipiteensä. Niin ikään on kiinnitetty jatkuvasti huomiota asemakaavan ulkopuolisen alueen rakennusmäärään. Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin yhdistyksen toiminnan kannalta merkittäviä asioita olivat sähkömarkkinoiden vapautuminen kilpailulle vuonna 1998 ja kylätalkkaritoiminnan aloittamien vuonna 2003. Jäsenmäärämme lähti jyrkkään nousuun lähes kaksinkertaistuen kahdeksassa vuodessa. Kasvuun lienee vaikuttanut myös Suomen Omakotiliiton näkyvä toiminta yleensä markkinoinnissaan, jäsenetuuksien hankkimisessa ja omakotiväen etujen ajamisessa. Yhdistyksiin on kautta maan virrannut jäseniä niin, että Suomen Omakotiliitto on yksi maamme suurimmista järjestöistä (noin 70000 jäsentä vuoden 2009 lopulla). Yhdistyksen sääntömääräisissä kokouksissa on vakiintunut tapa, että varsinaisten kokousasioiden jälkeen 2-3 kutsuttua asiantuntijaa kertoo ajankohtaisista asioista, joista sitten keskustellaan. YHTEISTOIMINNALLA TULOKSIIN Kuluneet vuosikymmenet ovat osoittaneet vuonna 1945 yhteistoimintaan ryhtyneiden kiinteistönomistajien kaukonäköisyyden. Järvenpää on läpikäynyt suuren murroksen, taajaan asutusta kylästä on kasvanut kaupunki. Se on muuttunut entisestä kurakylästä nykyaikaiseksi kaupunkimuotoiseksi yhdyskunnaksi. Alueen kehittämisessä ja rakentamistyössä kiinteistöjen omistajat ovat olleet mukana aika ajoin varsin merkittävästi. He ovat olleet erityisesti alkuvuosikymmeninä - kunnallismiehinä luomassa suunnitelmia ja täytäntöönpanemassa niitä. He ovat olleet arvostelemassa suunnitelmia ja parantamassa niitä. He ovat olleet purnaamassa 4

turhia asioita ja vaikeuksia tuovia vaatimuksia vastaan, mutta he ovat myös olleet osoittamassa mitä pitäisi tehdä ja miten sekä näyttämässä esimerkkiä ympäristölleen. Aikaansaannoksistaan Järvenpään ja sen asukkaiden hyväksi he ansaitsevat kiitoksen meiltä jälkipolvilta, jotka jatkamme kotiympäristömme hyväksi tehtävää työtä. Jäsenmäärämme on kasvanut alkuvuosista kymmenkertaiseksi. Yhtäjaksoista kasvua on ollut vuodesta 2000 alkaen. Kasvuun lienee vaikuttaneet ainakin seuraavat kolme seikkaa: - Sähkömarkkinat vapautuivat yksityiskuluttajille vuonna 1998. Yhdistyksemme solmi jäsentensä eduksi puitesopimuksen sähkönmyynnistä paikallisen Tuusulanjärven Energia Oy:n kanssa 17.11.1998. Omakotiliitto alkoi myöhemmin kilpailuttaa vuosittain sähkönmyyjiä ja tarjota jäsenilleen sitä kautta valmiiksi kilpailtuja sähkösopimuksia. Vuoden 2000 alusta koko sähkönmyynti- ja -sopimustoiminta siirtyi Fortum Energiatalolle, jonka nimeksi pari vuotta myöhemmin tuli Fortum Markets Oy. Samoihin aikoihin Liitto teki puitesopimuksen myös Turun Energian kanssa. Myös Uudenmaan piiri teki samoihin aikoihin puitesopimuksen Vantaan Energian kanssa - Vuonna 2003 yhdistys aloitti kylätalkkaritoiminnan (vuoden 2008 alusta omakotitalkkari) TE-keskuksen ja työvoimatoimiston tuella. Jo ensimmäisenä vuonna palkattiin kaksi talkkaria suuren kysynnän vuoksi - Suomen Omakotiliitto on lisännyt panostusta mainontaan ja markkinointiin sekä jäsenetuihin. - ATK-taitoja ikäihmisille -hanketta alettiin toteuttaa Järvenpäässä vuoden 2008 lopulla. Valtakunnallisesti katsoen koko omakotiliike on kasvanut merkittäväksi edunvalvojaksi: Suomen Omakotiliittoon, jossa myös yhdistyksemme on jäsenenä, kuuluu noin 70000 kiinteistönomistajaa. Paikallisyhdistyksiä on yli 250 eri puolilla maata. Maa on lisäksi jaettu piireihin. Yhdistyksemme kuuluu Uudenmaan piiriin yli 50 muun yhdistyksen kanssa. Yhdistyksen toimintaa ei kauttaaltaan kuvata lyhyessä historiikissa. Jotta toiminnan viimeaikainen luonne ja sisältö tulisivat esille, seuraavassa esitetään vuosittaiset pääasiat yhdistyksen alkuajoilta nykypäiviin saakka. 5

6 TOIMINNAN KUVAUS VUOSI VUODELTA V. 1945 Perustettiin toimikunta ja katukilpitoimikunta. Vietiin eteenpäin teiden valaistus- ja sorakuoppahankkeita. Saatiin aikaan palokalustotalo, paloauto ja palosuojelu. Käsiteltiin viemäröintikysymyksiä. V. 1948 Tuusulan kunnanvaltuusto myönsi katujen nimikilpihankkeeseen 100 000 mk. Toriasia otettiin esille uudelleen. Torialueelle oli päätetty rakentaa postitalo. Mistä uusi tori? V. 1949 Johtokunnan keskusteluissa kaatopaikkahanke oli esillä. V. 1953 Esitys Järvenpään kauppalanhallitukselle säiliöauton hankkimisesta palokunnalle. Tilaisuus, jossa TVH:n edustaja selosti kauppalan laadituttamaa tieohjelmaa. V. 1954 Kirjelmät kauppalanhallitukselle toimenpiteistä vuokrasäännöstelynhelpottamiseksi kiinteistönomistajan suuntaan ja kokonaan lopettamiseksi Järvenpään kauppalassa. Neuvottelu Järvenpään kauppalan rakennustoimiston kanssa: kauppala antaa käyttöön tiekarhun ja tietä käyttävät tekevät ojat ja sorastuksen. Täten tieosuuksia on parannettu talkootöinä ja kauppala on maksanut 35 mk hiekkakuormalta. V. 1957 Tilaisuus, jossa yliarkkitehti Hyhkö ja kauppalanjohtaja Einar Pyykkö selostivat asemakaavaa ja niitä rajoituksia, joita asemakaavajärjestelyssä on otettava huomioon. Kirjelmä kauppalanhallitukselle asemakaavaa koskevista toivomuksista ja muutosehdotuksista. V. 1958 Yhdistys lähetti Suomen Pienkiinteistöliiton kautta kirjelmän Rautatiehallitukselle junayhteyksien parantamiseksi Helsingin ja Riihimäen välillä. Kaksi junaa saatiin näin pysähtymään Kytömaan ja Saunakallion seisakkeilla. V. 1959 Vuosikokouksen yhteydessä puutarhanopettaja Aino Harjun esitelmöi rainakuvin aiheessta: puutarha kotisi ympärillä. Valitus Järvenpään kauppalalle tontin lohkomisluvan saannin vaikeudesta. Kiinnitettiin huomiota katukilpien saamiseen nimettömille teille. Järvenpään kaupunginhallitus pyysi yhdistystä nimeämään yhden edustajan omakotikiinteistöjen siisteyskilpailuihin. Kauppalanhallitukselle ja valtuustoryhmille lähetettiin kirje, jossa kiinteistönomistajien kantana esitettiin, että ennakkoveroäyri pyrittäisiin pitämään 12 markkana ja talousarvio toteuttamaan siten, että ennakko tulisi riittämään eikä jälkikantoa tarvitsisi suorittaa. V. 1960 Tiedotus- ja kyselytilaisuus aiheena katu- ja viemärikustannukset Järvenpäässä uuden rakennuslain mukaan. Kauppalan edustajina olivat kauppalangeodeetti Erkki Nikkanen ja rakennusmestari K. A. Salminen. V. 1961 Tilaisuus, jossa verosihteeri Eino Kämäräinen selvitteli pienkiinteistöjen verotusta ja verotusarvoja. Suomen Pienkiinteistöliiton toiminnanjohtaja insinööri Toivo Raulo esitelmöi uudesta rakennuslaista ja sen määräyksistä, jotka läheisesti koskivat pienkiinteistönomistajia. V. 1962 Kirjelmä kauppalanhallitukselle koskien ehdotusta kauppalan rakennusjärjestykseksi, jossa yleiskaava-alueelle oli suunniteltu määräys 1 ha:n asuntotontin pinta-alasta. Yhdistys katsoi vaatimuksen kohtuuttoman suureksi ja suositteli 2500 neliömetriä. Puutarhaneuvontatilaisuus järjestettiin Kotitalousopettajaopiston myötävaikutuksella. Yhdistys kutsui Järvenpäähän koolle radanvarren 11 pienkiinteistöyhdistyksen edustajat, kuntien edustajia, kansanedustajia ja lehdistöä saadakseen eteenpäin hanketta saada pääradalle kolmas raide pääradan sähköistämisen ja Helsingin ratapihan uudistamisen sekä junakaluston uusimisen lisäksi.

7 V. 1963 Kaksi jatkokokousta aiheena kolmas raidehanke. V. 1964 Kirjelmä lähetettiin Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöön aiottujen tariffikorotusten johdosta rautateillä. Postin kanssa neuvoteltiin Mannin asuntoalueen postilaatikkojen sijainnin muuttamisesta. Esitys Järvenpään kauppalanhallitukselle asemakaavan laajentamisesta käsittämään kaikki kauppalan asutusalueet, joitten kehitystä kaavoittamattomuus estää. VR:lle tehtiin esitys Saunakallion ja Kyrölän seisakkeille tarvittavista penkeistä ja sadekatoksista. Samoin VR:lle tehtiin esitys aikataulujen muutoksista. V. 1965 Puutarhaopettaja Maija Liisa Ahtela esitelmöi vuosikokouksen jälkeen puutarhanhoidollisista peruskysymyksistä. Samassa tilaisuudessa kauppalanarkkitehti K-H. Narinen selitti omakotiympäristön järjestämistä ja asemakaavallista suunnittelua. Yhdistyksen 20-vuotisjuhla, jonka yhteydessä järjestettiin myös Suomen Pienkiinteistöliiton vuosikokous. Esitettiin Järvenpään kauppalanhallitukselle, että kauppalantoimiston oveen asennettaisiin kirjeluukku, jotta siitä voisi sulkemisajan jälkeenkin tuoda kirjeitä virastolle. Kauppalanhallitukselle ja TVH:lle tehtiin esitykset linja-autoaikataulujen aikaansaamiseksi bussipysäkeille sekä lisää puhelinkioskeja kauppalan alueelle. Helsingin puhelinyhdistys onkin luvannut toimittaa useita puhelinkioskeja lisää. V. 1966 Esitettiin kyselyluonteinen kirjelmä kauppalanhallitukselle, jossa tiedusteltiin, miten kauppalanhallitus on suhtautunut seuraaviin Järvenpään Kiinteistöyhdistyksen esityksiin: - jätteiden biologinen hävittäminen kauppalan alueella - ns. Jäte-Joonas asia. Aikaisemmin (v. 1963) yhdistys oli esittänyt, että kauppala määräisi palamattoman jätteen sekä tuhkan kokoamispaikkoja, joista ne 3-4 kertaa vuodessa tyhjennettäisiin. KOO:n oppilas Leena Oksanen esitelmöi vuosikokouksen yhteydessä puutarhan suojaamisesta myyriltä ja jäniksiltä, mainittujen tuhoeläinten tuottamien vaurioiden korjaamisesta sekä keväisin suoritettavista ruiskutuksista. Kirjelmät Järvenpään kauppalanhallitukselle: - sadekatosten saamisesta kauppalan alueella sijaitseville laitureille ja seisakkeille - Loutinojan ja Kyrölänojan perkaamisesta ja varustamisesta niin suurilla rummuilla, että vesi pääsisi virtaamaan esteettömästi eikä aiheuttaisi tulvien aikaan suuria tuhoja lähiympäristön kiinteistöille. Pihakilpailut. Johtokunnan kokoukseen kutsuttiin kauppalaninsinööri Teuvo Salonen selostamaan jätteiden poistoa ja tuhoamista. V. 1967 Yhdistyksen tekemän aloitteen pohjalta saatiin yksi nopeakulkuinen paikallisjuna pysähtymään Järvenpäässä klo 7.03, jolloin klo 8:ksi Helsinkiin töihin menevät voivat käyttää sitä. On myös tehty esitys Linja-autoliitolle pikavuorojen pysäyttämiseksi Haarajoella samoin kuin Järvenpään sisäisen bussiliikenteen laajentamiseksi. Periaatteessa tehtyihin esityksiin on suhtauduttu myönteisesti. V. 1968 V. 1969 Kirjelmä kauppalanhallitukselle, jossa pyydettiin vuoden 1970 budjettiin varaamaan määräraha Kyrölän ja Saunakallion seisakkeiden sadekatosten rakentamiseen. Pihakilpailut. V. 1970 Vuosi 1970 oli ns. valtakunnallinen luonnonsuojeluvuosi. Luonnonsuojeluun liittyvä toiminta on kuulunut perinteisesti yhdistyksen piiriin, sillä yhdistyksen järjestämät pihakilpailut, kiinteistöjen huoltoneuvonta jne. ovat kiistatta luonnonsuojelua ehkäpä sen näkyvimmässä muodossa. Jäsenkunnalle lähetettiin luonnonsuojeluaiheinen jäsenkirje ja yhdistyksen edustaja oli kutsuttuna kaupungin järjestämässä paneelikeskustelussa. Tässä yhteydessä ei ole syytä unohtaa jäsenkunnan suorittamaa työtä kaupunkikuvan kaunistamiseksi.

Mahdollisimman tehokkaan ja joustavan liikenneverkon muodostaminen on erittäin tärkeä alueemme asukkaille, koska useimpien työpaikka sijaitsee Järvenpään alueen ulkopuolella. Liikenneasioissa yhdistys on pyrkinyt yhteistoimintaan muiden pääradan varrella olevien kiinteistöyhdistysten kanssa. Järvenpäässä pidettiin yhteisistä asioita kokous marraskuun lopulla ja pöytäkirja on jätetty liikenneministerille ja toimitettu myös rautatiehallituksen pääjohtajalle sekä lähikuntien kunnallishallituksille. V. 1971 Vuosikokouksen yhteydessä alusti diplomi-insinööri Kari Rahkamo aiheesta Lämmitystilanteemme, jossa hän teki vertailua eri lämmitysmuotojen kustannusten välillä. Seurasi kyselyjä ja keskustelua. Osallistuttiin palokunnan järjestämään tilaisuuteen, jossa suoritettiin mm. alkusammutusvälineiden esittelyä ja jaettiin muuta tietoutta palontorjunnasta. Öljynvälitystoiminta jäsenille alennettuun hintaan. Tehtiin toinen huomautus kaupungin virkamiehille Hämeenlinnantien vajavaisesta tienviitoituksesta. Kaupunginarkkitehti Pankakoski selvitteli pääpiirteissään Järvenpään alueelle suunniteltuja runkoteitä ja niiden suunnittelun eri vaiheita ja vaihtoehtoja johtokunnan kokouksessa lokakuussa. Seurasi noin kahden tunnin keskustelu. V. 1973 Vuosikokouksen jälkeen arkkitehti Ossian von Konow esitteli Järvenpään kaavoitukseen liittyviä asioita. V. 1974 Kirjelmä Posti- ja lennätinhallitukselle postin epäsäännöllisestä toiminnasta parin viimeisen vuoden aikana. Kirjelmässä pyydettiin asiantilan korjaamista muun muassa Järvenpään alueella. Järjestettiin yleisötilaisuus Hankkijan koetilalla aiheena Kotipihan syystyöt. V. 1975 Veroneuvontatilaisuus, jossa Suomen veronmaksajain liiton toim.joht. Matti Kaleva alusti aiheesta Verotuskäytäntö pienkiinteistöjenosalta. Yhdistys järjesti Suomen Pienkiinteistöliiton vuosikokouksen Järvenpäässä touko- ja kesäkuun vaihteessa. Järvenpään kaupungininsinöörin ja puutarhurin toivomuksesta yhdistys järjesti lehdistötilaisuuden, jonka välityksellä kiinteistöyhdistys lähetti sanan jäsenkunnalleen rakennusten ja pihojen siistimisestä. Olisi myös kiinnitettävä huomiota tonttia sivuavan tienvarsialueen puhtauteen. Järjestettiin yleisötilaisuus yhdessä Rauta- ja maataloushalli Unto Tuppurin kanssa. Aiheina olivat: - erilaisten puurakenteiden käyttö pihan koristelussa - kyllästetty tai muutoin käsitelty puu materiaalina - torjunta- ja lannoitusaineiden käyttö puutarhassa. Kirjelmä kaupunginhallitukselle: Yhdistys halusi jatkaa keväistä siivouskampanjaa, jota sisäasiainministeriö oli suositellut. Erityisesti pientaloalueilla kertyy erialista metalli- ja puujätettä, jonka kuljetus kaatopaikalle henkilöautoa käyttäen ei ole mahdollista jätteen koon, likaavuuden tai muun syyn vuoksi. Toisaalta jätteen ehkä pienen määrän takia ei kannata tilata tarkoitukseen kuorma-autoa. Ongelman ratkaisemiseksi yhdistys ehdotti, että esim. kaupungin rakennustoimisto saisi tehtäväkseen määrättynä ottaa vastaan kiinteistönomistajien ilmoituksia kuljetettavista karkeista, mahdollisesti jo lajitelluista jätteistä ja laatia ilmoituksen perusteella sopiva ajoreitti ja suorittaa jätteen keräily ja poiskuljettaminen kaupungin ajokalustoa käyttäen. Yhdistyksen taholta oltiin valmiita osallistumaan kampanjaan mm. tiedottamalla jäsenkunnalle. V. 1976 Kaavoitusta ja kunnallistekniikkaa koskeva yleisötilaisuus. Kirjelmä kaupungin yleisten töiden lautakunnalle liikenneturvallisuuden lisäämiseksi siten, että - Kaakkolan alueen eräälle osalle määrättäisiin korkeinta sallittua ajonopeutta 30 km/t osoittavat liikennemerkit ja - Huhtakadun ja Huhtaportinkadun risteykseen rakennettaisiin katuvalopiste. Järvenpään asuntosuunnittelulautakunnan lähettämässä kirjelmässä pyydettiin kannanottoa asuntotuotantoohjelmasta. Vastauksessamme ilmoitettiin, että kokonaisuutena asuntotuotanto-ohjelmaa on pidettävä omakotiystävällisenä ja siitä käy ilmi pyrkimys pientalorakentamisen tukemisen ja edistämiseen. Muutamiin kohtiin yhdistys kuitenkin teki huomautuksen: - Alueellisten leikki- ja urheilualueiden rakentamisesta myös vanhoille alueille ei ole kuin ylimalkainen maininta 8

- Valtion lainoittamia vuokra-asuntoja pientaloissa ei ole suunniteltu lainkaan. Olisi harkittava mahdollisuuksia tuottaa vuokra-asuntoja pientaloissa siten, että vuokraajalla olisi mahdollisuus halutessaan lunastaa vuokranmaksun myötä asunto omaksi. V. 1977 Järjestettiin yleisötilaisuus aiheena Pientalon peruskorjaus siihen liittyvine kysymyksineen!. Rahoituskysymyksistä alustajana oli kansliasihteeri Eeva Vehkamäki, teknisistä kysymyksistä apulaisrakennustarkastaja Arvi Turtiainen. Ennen varsinaista syyskokousta kaupungininsinööri Kauko Asumalahti alusti aiheesta Tontinomistajan vastuu kadun ja tien kunnossapidosta. Sen jälkeen oli tilaisuus kysymysten esittämiseen ja keskusteluun. V. 1978 Vuosikokouksen jälkeen agronomi Heikki Talvela Maanomistajien liitosta puhui aiheesta Yleiset tiet. Aihe käsitteli moottoriteiden ja suurten asuntokatujen myötä tulevia maa-alueiden haltuunottoa ja korvausperusteita. Yleisötilaisuus, jossa Suomen Pienkiinteistöliiton toiminnanjohtaja Aulis Packalen selvitti jätehuoltoa sekä katu- ja viemärirakentamista koskevia lakiesityksiä. V. 1979 Vuosikokouksen jälkeen rakennusmestari Matti Sarola esitelmöi alustuksen muodossa aiheesta Säästö ja perusparannukset. Järjestettiin Rautaveljet Oy:n kanssa puutarhanhoitoilta. Alhotie 1:n puutarhassa neuvoi Kekkilän edustaja Matti Lahtinen pensaiden ja puiden leikkauksen sekä selvitti lannoitusmahdollisuudet. Myös puutarhajyrsimet olivat esillä ja niillä suoritettiin työnäytös. Syyskokouksen jälkeen kaupungingeodeetti Utti selosti seuraavana vuonna voimaan tulevan uuden katumaksulain pääperiaatteita. V. 1980 Varsinaisen vuosikokouksen jälkeisessä yleisötilaisuudessa Oy Landis & Gyr Ab:n edustaja Sakari Suomalainen selosti kiinteistöjen energian säästötoimenpiteitä ja niihin liittyviä säätö- ja automaatiolaitteita. Jäsenalennuksista neuvoteltiin useiden järvenpääläisten kauppaliikkeiden ja huoltoasemien kanssa. Syyskokouksenjälkeisessä yleisötilaisuudessa selosti kaupungininsinööri Kauko Asumalahti eduskunnan esitystä uudeksi jätehuoltolaiksi. V. 1981 Vuosikokouksen päätyttyä verojohtaja Kauko Valkama ja Suomen Pienkiinteistöliiton puheenjohtaja Aulis Packalen selvittivät kiinteistöjen verotusta ja sen vaikutusta katumaksuihin. Vilkkaan keskustelun yhteydessä selvisi myös kadun kunnossapitoa ja hoitoa koskevan asetuksen tarkistukseen pyrkivä Suomen Pienkiinteistöliiton esitys, joka hyväksyttynä poistaisi nykyisen sekasopan! Yleisötilaisuus Seurojentalolla nuohousasioista. Alustajina toimivat palopäällikkö Aimo Aaltonen ja nuohoojamestari Kauko Raunimaa sekä Suomen Pienkiinteistöliiton edustaja. V. 1985 Vuosikokouksen yhteydessä palotarkastaja Olavi Tolvanen kertoi, miten kodeissa tulisi perheenjäsenten kanssa ennakoida käyttäytyminen mahdollisen tulipalon sattuessa. Hän esitteli myös palovaroittimia. Syyskokouksen yhteydessä kertoi ylikonstaapeli Reijo Valonen liikennevalvonnasta ja kaupungininsinööri Kauko Asumalahti katusuunnittelusta, erityisesti asuntokaduista. Kesäkuun alussa tehtiin puutarha-aiheinen retki Hahkialan kartanoon. Matkalla tutustuttiin Janakkalan vanhaan kivikirkkoon ja Harvialan taimitarhaan. Huhtikuussa tehtiin teatteriretki Lahteen katsomaan Leo Tolstoin novelliin pohjalta kirjoitettua musiikkinäytelmää Hevosen tarina. Huhtikuun lopulla tehtiin linja-autoretki Visbyn saarelle. Uudenmaan piirin syyskokoukseen osallistuivat Erkki Nurmi, Jaakko Mattila, Alpo Pelli ja Erkki Tähtinen. Jaakko Mattila oli piirin hallituksen jäsen. Yhdistyksen 40-vuotisjuhlaa vietettiin 28.9.85 Harjulan koululla. Kaupunginjohtaja Kaarle Salmivuori piti juhlapuheen. Veijo Kokkonen kutsuttiin yhdistyksen toiseksi kunniajäseneksi, ensimmäinen oli Ruudolf Jalo. 9

10 Kuvia yhdistyksen 40-vuotisjuhlista Harjulan koululla 28.9.1985 Kuvat: Veikko Viitanen ja Alpo Pelli V. 1986 Vuosikokouksen jälkeen hortonomi Irmeli Anttiroiko Puutarhaliitosta piti diaestyksen kotipihan rakentamisesta ja hoidosta sekä hedelmä- ja koristepuiden ja pensaiden leikkaamisesta. Myös tuhoeläinten torjumisesta keskusteltiin. Syyskokouksen jälkeen kertoi kaupungininsinööri Asumalahti katu- ja jalkakäytävien talvikunnossapitoa koskevista nykyhetken vaatimuksista. Palontorjuntailta pidettiin 10.4. Palopäällikkö Tolvanen kertoi palovahingoista ja palontorjunnasta ja esitteli erilaisia palohälyttimiä. Samalla oli mahdollisuus ostaa uusia sammuttimia ja täyttää vanhoja. Vaahtosammuttimen käyttöä harjoiteltiin järven rannalla. Kiinteistön saneeraus- ja korjausilta pidettiin Renlundilla 23.4. Kotipuutarhan kevätnäyttely oli Helsingin jäähallissa 25-27.4. Sinne tehtiin linja-autoretki. Kotipihakilpailukin pidettiin. Toimikunnassa olivat Arvo Lehtinen, Anneli Packalen, puutarhuri Teuvo Niemi, maisema-arkkitehti Raisa Luomi ja kaupunginpuutarhuri Pekka Hänninen. Eeva ja Lauri Lehdon piha Savitiellä voitti kilpailun jo kolmannen kerran. Lehdot saivat omakseen kiertopalkintona olleen kunnostamismestarilaatan. Aikaisemmin sellaisen olivat saaneet Harri ja Aune Laakso sekä Arvo ja Kirsti Lehtinen. Palkintopihalaattoja jaettiin Marja ja Lauri Päiviselle sekä Toini ja Arvi Pusalle. Lisäksi jaettiin kunniakirjoja. Pihakilpailun tarkoitusta ja tulevaisuutta päätettiin pohtia tämän jälkeen uudella tavalla. Heinäkuussa tehtiin linja-automatka Petroskoihin. Sen suunnittelivat Alpo Pelli ja Aulis Packalen. Matkan vetäjänä oli Viljo Smed. Adventtisunnuntaina tehtiin teatterimatka Lahteen katsomaan Aleksander Ostrovskin komediaa Rahalla saa eli kova kovaa vastaan. Keravan kiinteistöyhdistys täytti 40 vuotta. Onnittelutervehdyksen veivät Aulis Packalen ja Helena Suominen. V. 1987 Vuosikokouksen yhteydessä Järvenpään kaupungin korjausneuvoja Ulla Harpila esitelmöi saneeraukseen ja rakentamiseen liittyvistä seikoista. Syyskokouksen jälkeen toimitusjohtaja Juhani Olasmaa kertoi Tuusulan Seudun Sähkölaitoksen toiminnasta ja sähkötariffeista. Omakoti- ja rivitaloasujan ilta järjestettiin Rautaveljet Oy:n avustuksella Järvenpää-talolla. Aiheina olivat kotipuutarha keväällä, energiaremontti ja korjausneuvonta. Kotipuutarhan kevätnäyttelyyn Helsinkiin tehtiin linja-automatka. Uudenmaan energianeuvontatilaisuus järjestettiin 18.11. Suomen Pienkiinteistöliiton Uudenmaan piiri sekä kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosasto olivat paikalla. Jäsenhankintakampanja toteutettiin 8.12. jakamalla yhdistyksen esite jokaiseen omakoti- ja rivitaloon kaupungin alueella. Esitteen olivat suunnitelleet Aulis Packalen, Jaakko Mattila, Alpo Pelli ja Verner Sunikka. Heinäkuussa tehtiin 10 päivän linja-automatka Wieniin. Matkan suunnittelivat Jaakko Mattila ja Alpo Pelli. Matkanjohtajana toimi Pirkko Hakola. Syyskuussa tehtiin yhden päivän linja-autoretki katsomaan Helsingin nähtävyyksiä. Lokakuussa osallistuttiin Järvenpään seurakunnan yhteiskunnallisen toimikunnan ja kaupungin asukasyhdistysten yhteisneuvotteluun seurakuntatalolla.

V. 1988 Vuosikokouksen yhteydessä Ventoursin edustaja esitteli diakuvien avulla tulppaanimatkaa Hollantiin. Syyskokouksen yhteydessä Suomen Pienkiinteistöliiton toiminnanjohtaja ekonomi Lea Sarkameri kertoi kiinteistöverotuksesta. Jäsenistö osallistui 30.3.-27.4. Uudenmaan Maatalouskeskuksen ja Järvenpään Maatalousnormaalikoulun järjestämään kurssiin Viljelykatteet kotipuutarhurin apuna. Tehtiin teatteriretki Helsinkiin 23.1. Kansallisteatteriin katsomaan esitystä Muistojani rannikolta. Tehtiin messu- ja teatteriretki Tampereelle 23.4. Nähtiin vapaa-ajan messut sekä Tampereen teatterin esitys Sen onnen aavistus. Tehtiin linja-autoretki Itä- ja Keski-Suomeen. Matkan suunnittelivat Jaakko Mattila ja Alpo Pelli. Tehtiin teatteriretki Lahteen 26.11. katsomaan esitystä Niskavuoren Heta. V. 1989 Vuosikokouksen yhteydessä esitelmöi Keski-Uudenmaan Vesiensuojelukuntainliiton toimitusjohtaja Ilkka Hirsto Tuusulanjärven ja Keravanjoen virkistyskäyttöä parantavista vesistöjärjestelyistä. Syyskokouksen yhteydessä Suomen Pienkiinteistöliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Toivo Harjula kertoi kiinteistöveroasioista. Osallistuttiin maapoliittiseen keskustelutilaisuuteen 13.4. Järvenpää-talolla. Keväällä organisoitiin siirtolavoja neljään kohteeseen piha- ja ojanperkuujätteiden kuljettamiseksi pois. Hortonomi Aila Tarvanen kertoi omenapuiden leikkomisesta 10.4. Verner Sunikan puutarhassa. Nesteen öljylämmitysbussi vieraili Järvenpää-talon edustalla 16.11. ja öljyteknikko Ossi Kaurala kertoi aiheesta Lämmitysmarkkinat ja mitä uutta öljylämmityksestä. Tehtiin tulppaanimatka Hollantiin 18-25.4. Tehtiin linja-autoretki Raumalle. Lisäksi tutustuttiin Nuutajärven lasikylään ja Parolan panssarimuseoon sekä Emil Wikströmin taidekartanoon. V. 1990 Vuosikokouksen yhteydessä korjausneuvoja Ulla Harpila kertoi rakentamiseen liittyvistä asetusten muutoksista. Syyskokouksen yhteydessä 27.11. Suomen Pienkiinteistöliiton puheenjohtaja Esko Takkula kertoi ajankohtaisista kiinteistöasioista. Uudenmaan piirin kokous järjestettiin 3.4. Järvenpää-talolla. Suomen Pienkiinteistöliiton liittokokoukseen osallistuivat Aulis Packalen, Erkki Nurmi, Arvo Lehtinen ja Väinö Pirttikoski. Keväällä järjestettiin Renlundilla pihalauantai, missä esiteltiin laatoitusta, painepesureita ja maalausta. Tehtiin muistutus virkamiesten tekemästä ehdotuksesta kaupungin rakennusjärjestykseksi. Osallistuttiin Järvenpää-talolla 7.11. tilaisuuteen Kaavoituksen avoimet tuulet. Jaakko Mattila valittiin Uudenmaan piiriä edustavaksi jäseneksi Suomen Pienkiinteistöliiton liittovaltuustoon. 45-vuotisjuhla 27.11.90. V. 1991 Syyskokouksen yhteydessä rakennustarkastaja Markku Salminen kertoi uudesta rakennusjärjestyksestä. Tehtiin kesäretki linja-autolla Keski-Suomeen: Lahti, Heinola, Hartola, Joutsa, Lievestuore, Keuruu, Virrat, Ruovesi, Kangasala ja Hämeenlinna. Tehtiin syysretki Porvooseen. Tilintarkastajina ovat olleet Jukka Virkki ja Irja Mankinen, varalla Verner ja Pirkko Sunikka. V. 1992 Vuosikokouksen yhteydessä Järvenpää-talolla Suomen Pienkiinteistöliiton järjestösihteeri Urpo Ruokonen ja toiminnanjohtaja Juhani Nenonen kertoivat kiinteistöverolaista ja sen soveltamisesta. Aiheena oli Kiinteistöveron vaikutus jäsentutkimuksen valossa. Syyskokouksen yhteydessä osuuspankin kerhohuoneessa Liisa Taipale kertoi pankin toiminnan tavoitteista. Juhani Nenonen kertoi kiinteistöverosta ja sen soveltamisesta. Järjestettiin Tuumatalkoot Järvenpäätalolla 16.1, aiheina liikenne, rakentaminen kaavoitus ja ympäristö. Otettiin kantaa Keski-Uudenmaan tieverkkosuunnitelmaan. Purolan alikulun tai sillan rakentamista päätettiin ehdottaa 1. kiireellisyysluokkaan. Lokakuussa järjestettiin Järvenpää-talolla kunnallisvaaliehdokkaiden kyselytilaisuus. Hannu Harju valittiin vuoden virkamieheksi. Toukokuisessa johtokunnan kokouksessa oli vieraana kaupungininsinööri Kauko Asumalahti. Kesäkuussa järjestettiin seurojentalolla asukasyhdistysten puheenjohtajien kanssa yhteinen tapaaminen. Tehtiin matka Englantiin kesä- ja heinäkuun vaihteessa. Postilaatikoiden sijoittamisesta käytiin keskustelua. Syksyllä järjestettiin Asumien ja ympäristö -ilta seurojentalolla. 11

Asukasyhdistysten edustajien kanssa järjestettiin yhteinen tapaaminen kirjaston Tyyne Tuulio salissa 11.5. Aiheena olivat liikennesuunnittelun periaatteet. Tehtiin teatterimatka Lahteen katsomaan näytelmää Tohvelisankarin rouva. V. 1993 Vuosikokouksen yhteydessä nimismies Ahti Hirvonen kertoi aiheesta Järvenpää: turvallinen asua ja elää?. Syyskokouksen yhteydessä palotarkastaja Olavi Tolvanen kertoi pientalojen palontorjunnasta. Helmikuisessa johtokunnan kokouksessa olivat kahvivieraina kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen ja kaupungingeodeetti Raimo Tuisku. Liikennetoimikunta: Pekka Lehtinen Matkailutoimikunta: Jaakko Mattila, Alpo Pelli Asukasyhdistystoimikunta: Rauno Kouhia Rakennus- ja kaavoitustoimikunta: Vuokko Heinänen Ympäristötoimikunta: Sari Granqvist Vuoden virkamieheksi valittiin Markku Salminen. Maaliskuussa johtokunnan kokouksen yhteydessä Suomen Pienkiinteistöliiton toiminnanjohtaja Juhani Nenonen kertoi liiton ajankohtaisista aiheista. Toukokuussa osallistuivat Pekka Lehtinen, Niilo Nieminen, Erkki Nurmi ja Arvo Lehtinen Suomen Pienkiinteistöliiton liittokokoukseen. Liiton uudeksi nimeksi päätettiin ottaa Suomen Omakotiliitto r.y. Kesällä tehtiin retki Pyynikin kesäteatteriin, missä esitettiin Akseli ja Elina. Syksyllä tehtiin teatteriretki Helsingin kansallisteatteriin katsomaan Laila Hietamiehen kirjoittamaa näytelmää Keisarin perhe ja pyhä paholainen. Aulis Packalen kuoli 26.9. Hän toimi Järvenpään Kiinteistöyhdistyksen johtokunnassa puheenjohtajana ja kunniajäsenenä vuodesta 1962 asti. Valtakunnallisen Suomen Pienkiinteistöliiton puheenjohtajana hän oli vuodesta 1974 vuoteen 1987, jolloin hänet valittiin liiton kunniapuheenjohtajaksi. Marraskuussa toimitettiin Järvenpään kaupungille kirjelmä, jossa vastustettiin kiinteistöveroa. Marraskuun johtokunnan kokouksessa Markku Salminen oli keskusteluvieraana ja hänelle luovutettiin vuoden 1993 virkamiesdiplomi. V. 1994 Vuosikokouksen yhteydessä esitelmöi Olli Kumpulainen aiheesta Vanhojen rakennusten kunnostaminen vanhassa Vehan kenkätehtaan rakennuksessa Torpantiellä. Syyskokouksen yhteydessä kertoi Ulla Kervinen Järvenpään rakennushistoriaa ja näytti diakuvia. Tuleva kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila oli mukana kutsuttuna vieraana. Vuoden loppupuolella yhdistyksellä oli käytössään työllistettävät kirvesmies ja aputyömies. V. 1995 Järjestettiin yleisölle avoin puutarhaneuvontatilaisuus Lallan puutarhalla huhtikuussa. Järjestettiin jauhesammuttimien tarkistus- ja huoltotapahtuma paloaseman edessä huhtikuussa. Vuosikokouksessa keskustelun aiheena oli matkailu. Syyskokouksen yhteydessä järjestettiin yleisötilaisuus Seurojentalolla aiheesta Katujen ja jalkakäytävien talvikunnossapito. Alustajina olivat katupäällikkö Juhani Koivusaari, kansanedustaja Kimmo Kiljunen, Vantaalta, työnjohtaja Erkki Kukkonen Helsingistä, insinööri Jussi Kauppi Kuntaliitosta ja toiminnanjohtaja Juhani Nenonen Omakotiliitosta. Tehtiin linja-autoretki Turun Aboa Vetus ja Ars Nova museoihin 5.8. Matka huipentui Samppalinnan kesäteatterin esitykseen Sound of Music. Osallistuttiin Omakotiliiton järjestämille omakotimessuille Vantaan Myyrmäessä toukokuussa. Osallistuttiin Omakotiliiton Uudenmaan piirin seminaaripäivään Järvenpää-talossa marraskuussa Asumiskustannukset Uudellamaalla ja pientaloalueiden viihtyvyys. Tehtiin aloite liittovaltuustolle kiinteistöjen vastuulla olevien jalkakäytävien talvikunnossapidon siirtämisestä kuntien tehtäväksi. Työllistettävä kirvesmies oli jäsenten käytettävissä huhtikuusta alkaen. Järvenpään Kiinteistöyhdistys ry:n 50-vuotisjuhla vietettiin Harjulan koululla 1.10.1995. 12

13 Kuvia yhdistyksen 50-vuotisjuhlista Harjulan koululla 1.10.1995 Kuvat: Pekka Lehtinen V. 1996 Vuosikokouksen yhteydessä kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila kertoi yleiskaavasta, keskustan kehittämisestä, tulevasta kauppakeskuksesta, torialueesta ja virastotalosta sekä Alun ja myllyn ympäristöstä. Sampo-yhtiöistä Ronkainen puhui jalkakäytävien talvikunnossapidon vastuuvakuutuksista ja Osuuspankista Marjaana Rämö kertoi ajankohtaisista pankkiasioista. Syyskokouksen yhteydessä Minea Kähönen Järvenpään verotoimistosta kertoi omakotiasukkaan verotuksesta ja katupäällikkö Juhani Koivusaari katujen kunnossapidosta. Järjestettiin yleisölle avoin kevättempaus Vihreässä talossa toukokuussa, aiheena korjausrakentaminen. Arkkitehti Olli Kumpulainen alusti kertomalla talossaan tekemästä peruskorjauksesta. Rakennustarkastaja Arvo Turtiainen antoi korjausneuvoja ja Juhani Mäkelä Huoneistokeskuksesta kertoi kosteus- ja homevaurioiden korvaamisesta asuntokaupoissa. V. 1997 Vuosikokouksen yhteydessä Meritassa Pekka Lehtinen kertoi diakuvin ja sanoin Omakotiasumisesta ja ympäristöviihtyvyydestä Amerikassa. Syyskokouksen yhteydessä Tuusulanjärven Energiassa talon edustajana Olavi Rintala kertoi aiheista: Sähkön säästäminen, kilpailuttaminen ja lämmitystapojen vertailu. Toimitusjohtaja Otto Blom Järvenpään Lukosta kertoi aiheesta Pienkiinteistön turvajärjestelmät. Asumisviihtyvyystutkimuksen tulokset valmistuivat ja ne luovutettiin kaupunginjohtaja Kukkoselle toukokuun lopussa. Järjestettiin kevättapahtuma kesäkuussa Vanhankylänniemen retkeilymajalla, jossa Petri Eerola esitteli Asumisviihtyvyystutkimuksen tulokset. Paikalla oli kaupungin ylintä johtoa kaupunginjohtaja Kukkosesta alkaen sekä lehdistöä, Viikkouutiset ja Keski-Uusimaa. Asukasyhdistyksille suunnattu tilaisuus Järvenpää-talossa helmikuussa. Järjestösihteeri Erik Herlevi kertoi Suomen Omakotiliiton toiminnasta ja edunvalvonnasta. V. 1998 Tehtiin vetoomus Järvenpään kaupungille omatoimisen jätehuollon jatkamisen puolesta. Vuosikokouksen yhteydessä Kukkatalossa Jorma Raejärvi Järvenpään Sähkötalosta kertoi pihan valaistuksesta ja Katriina Arrakoski Uudenmaan Maatalouskeskuksesta puhui puutarhanhoidosta ja puiden ja pensaiden leikkauksesta.

Syyskokouksen yhteydessä Tuusulanjärven Energiassa talon edustaja Ari Koponen valotti sähkön puitesopimusta. Valtuustoryhmien edustajat Matti Auranen (kok) ja Unto Siekkinen (sdp) alustivat kiinteistöverotuksesta, asumisviihtyvyydestä ja kaava-asioista. Kevättapahtuma järjestettiin toukokuussa Aholassa vuosisadanvaihteen hengessä. Juhani Kolehmainen kertoi Tuusulanjärven taiteilijayhteisön elämästä, asumisesta ja yhteistyöstä naapurien kesken. Järjestettiin bussiretki Mäntyniemeen ja Alvar Aallon kotitaloon Munkkiniemeen. Sähkömarkkinat vapautuivat yksityiskuluttajille vuonna 1998. Yhdistyksemme solmi jäsentensä eduksi puitesopimuksen sähkönmyynnistä paikallisen Tuusulanjärven Energia Oy:n kanssa 17.11.1998. Omakotiliitto alkoi myöhemmin kilpailuttaa vuosittain sähkönmyyjiä ja tarjota jäsenilleen sitä kautta valmiiksi kilpailtuja sähkösopimuksia. Vuoden 2000 alusta koko sähkönmyynti- ja -sopimustoiminta siirtyi Fortum Energiatalolle ja pari vuotta myöhemmin Fortum Markets Oy:lle V. 1999 Vuosikokouksen yhteydessä Hotelli Rivolissa Juhani Rautakoura Sampo-Yhtiöistä alusti keskustelun Omakotivakuuttamisesta ja öljysäiliövaurioiden vastuista. Raimo Niskanen Suomen Säiliöpuhdistus ja Tarkastus Oy:stä puhui aiheesta Kysymyksiä öljysäiliöhuollosta Syyskokouksen yhteydessä Tuusulanjärven Energiassa talon edustajina Olavi Rintala ja Keijo Koskimies esittelivät sähkön puitesopimuksen sekä valtuustoryhmien edustajat Marja Heltelä-Heinonen (2000+) ja Marja-Liisa Pyykönen (kesk) alustivat keskustelunasumisviihtyvyydestä ja aiheesta: mitä teen valtuustossa omakotiasukkaiden hyväksi. Ravintola Rivolin tiloissa Järvenpäässä järjestettiin kevättapahtuma 18.5.00 asumisviihtyvyyden merkeissä. Alustajana ja tentattavanamme oli Järvenpään kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila ja liikennekysymyksissä liikenneinsinööri Eino Ikonen. Alustukset perustuivat Holmilalle ja Ikoselle laadittuun etukäteisaineistoon asukkaita eniten vaivaamista epäkohdista eri asuntoalueilla. asumisviihtyvyyden kannalta. Perusaineistona yhdistys käytti tekemäänsä asumisviihtyvyystutkimusta vuodelta 1997. Toisena aiheena hortonomi Kati Väyrynen (Järvenpään kaupunki/ tekninen toimi/ Viherpalvelu) alusti aiheesta : Kotipihan rakentaminen ja mitä voi tehdä itse ja missä asioissa kannattaisi kääntyä asiantuntijan puoleen. Tehtiin bussimatka Yleisradioon ja Arabian tehtaille Helsinkiin marraskuussa. Tehtiin bussimatka Pörrön joulutupaan Pornaisiin marraskuussa. Vanhassa Satamassa Mökki-99 messuilla SOKL:n ja Vapaa-ajan asunnot ry:n osastolla oli Kari Myllyviita SOKL:n / Uudenmaan piirin edustajana jäsenhankintatyössä kertomassa omakoti-/ kiinteistöyhdistystoiminnasta maaliskuussa. Sähkönmyynnin puitesopimus jatkui Tuusulanjärven Energian kanssa. V. 2000 Vuosikokouksen yhteydessä Keski-Uudenmaan Osuuspankissa Marjaana Rämö kertoi aiheesta Euron vaikutukset pankkiasioinnissa Syystapahtuma vierailu (bussilla) Järvenpään Valmetille 21.11.00. Syyskokouksen yhteydessä Tuusulanjärven Energiassa oli poliisin edustaja puhumassa aiheesta Ennaltaehkäisevä turvallisuuden lisääminen. Myös Tuusulanjärven Energian edustaja kertoi sähkönjakelun uusista kuvioista alueella. Järjestettiin bussiretki Riihimäen Pihamessuille 20.5.00. Osallistujia oli 20. Osallistuttiin Tuusulan asuntomessuilla Omakotiliiton osastolla päivystäjinä, Pekka Lehtinen, Reima Vesala, Rauno Nisu, Hannu Mannonen, Kari Sirola, Veikko Norrman, Veikko Maisala, Pertti Lehtinen ja Kari Myllyviita. Sähkönmyynnin puitesopimus siirtyi Tuusulanjärven Energialta Fortumin ja Suomen Omakotiliiton väliseen sopimukseen. V. 2001 Vuosikokouksen yhteydessä Järvenpää-talossa arkkitehti Seppo Itkonen esitteli yleiskaavan laadinnan ajankohtaisia asioita. Osallistuttiin Järvenpää-päivään rantapuistossa. Omakotiliitto ja Fortum olivat solmineet puitesopimuksen jatkon sähkönmyynnistä 25.8.01. Osallistuttiin kaupungin järjestämään luonto- ja ympäristöiltaan Seurakuntaopistolla 6.9.01. Yhdistyksen uudet säännöt oli vahvistettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 17.9.2001. Osallistuttiin kaavoituksen Ideapajaan, joka tuotti lausunnon Järvenpään yleiskaavasta 2020, tavoiteraportti C Kestävä ratahelminauha 12.11.2001. Osallistujina olivat Pentti Onikki, Kari Myllyviita ja Pertti Lehtinen. Onikki toimi vetäjänä. Syyskokouksen yhteydessä setlementti Louhelassa arkkitehti Olli Kumpulainen oli kertomassa kaavoituksen nykyvaiheesta asukasnäkökulmasta. Tehtiin omat kotisivut Internetiin, Hannu Mannonen. 14

V. 2002 Vuosikokouksen yhteydessä Nordeassa maksuliikenneasiantuntija Pia Korhonen esitteli pankkitoimintaa Internetissä. Yhdistyksemme yhdessä Paijalan-Lahelan omakotiyhdistyksen ja Mattilan alueen asukasyhdistyksen kanssa laativat valituksen Sähkömarkkinavirastolle Fortumin korotetuista sähkönsiirtohinnoista. Osallistuttiin Järvenpää-päivään uudella torilla. Omakotiliiton ja Fortumin solmima sähkönmyynnin puitesopimus jatkui entisin ehdoin. Syyskokouksessa sähkölaitoksella Rakennuspalvelu Sanarton edustaja Arto Ojala kertoi peruskuntoarvioista sekä kosteus- ja homekartoituksista. V. 2003 Vuosikokouksen yhteydessä Hotelli Rivolissa Ilmari Valkama Omakotiliitosta kertoi Asumisapu projektista (kylätalkkari) ja sen käynnistämisestä yhdistyksemme kautta. Kylätalkkaritoimintaa oli valmisteltu alkuvuodesta niin, että ensimmäiseksi talkkariksi valittu Raimo Ylönen aloitti palvelunsa 5.5.03. Runsaan kysynnän vuoksi palkattiin toinenkin kylätalkkari, Seppo Peinola, 22.9.03 alkaen. Osallistuttiin Järvenpää-päivään torilla. Syyskokouksen yhteydessä Keski-Uudenmaan Op:ssa Järvenpään kaupungin Juhani Koivusaari puhui asemakaavasta ja uimarannasta Tervanokassa sekä Juhani Kolehmainen kertoi aiheesta Rantatien kulttuuri ja taiteilijat. Suomen Omakotiliitto teki sähkönmyynnin puitesopimukset Fortumin ja Turku Energian kanssa. V. 2004 Vuosikokouksen yhteydessä Hotelli Rivolissa Fenestran edustaja esitteli tehtaan ikkunavalikoimaa. Suomen Omakotiliiton sähkönmyynnin puitesopimukset jatkuivat Fortumin ja Turku Energian kanssa. Osallistuttiin Järvenpää-päivään torilla. Järjestettiin linja-autoretki Mäntsälään Saaren kartanoon. Syyskokouksen yhteydessä vakuutusyhtiö Tapiolan tiloissa esiteltiin Tapiolan pankkipalveluja. Kylätalkkaritoiminta jatkui. Seppo Peinola lopetti 22.9.04 ja uutena tuli Antero Hämäläinen 1.3.04 (Raimo Ylösen jälkeen). Aloitettiin seuraavana vuonna järjestettävien yhdistyksen 60-vuotisjuhlien valmistelut. V. 2005 Kirjelmä Järvenpään kaupungin tekniselle lautakunnalle katujen talvikunnossapidosta 9.3.05. Yhdistyksemme vastasi Omakotiliiton haasteeseen ja lähetti 300 euroa SPR:n kautta Aasian luonnonkatastrofin uhrien auttamiseen. Suunniteltiin ja tilattiin yhdistyksen logolla varustettuja pöytäviirejä 50 kpl Helsingin lipputehtaalta. Osallistuttiin Rakenna oikein seminaariin Messukeskuksessa 8.4.05 Vuosikokouksen yhteydessä Järvenpään Kukkatalossa Sirpa Oksa kertoi kasvienleikkauksesta. Syyskokouksen yhteydessä Juha Lahtela kertoi Nooa Säästöpankin tuotteista ja palveluista ja Seppo Kasari Kodin Lämpö Oy:stä selvitti ilmalämpöpumppua ja muita sovelluksia. Osallistuttiin Järvenpää-päivään. Keväällä julistettiin piirustuskilpailu yhdistyksen 60-vuotisjuhaln kunniaksi Järvenpään peruskoulujen I luokkalaisille, aiheena Kotini Järvenpäässä. Lähetettiin toivomuksina Omakotiliitolle, että se ei enää tekisi yhteistyötä Fortumin kanssa tämän optiosotkujen vuoksi, lisäisi tunnettuutta esimerkiksi TV-mainoksin ja tiedottaisi kiinteistöjen energiatodistuslaista järjestämällä muun muassa alueellisia tilaisuuksia. Kirjelmä Järvenpään kaupungille: Laurilantien pää pitäisi yhdistää suoraan Haarajoentiehen. Suomen Omakotiliiton sähkönmyynnin puitesopimukset jatkuivat Fortumin ja Turku Energian kanssa. Kylätalkkaritoiminta jatkui. Yhdistyksen 60-vuotisjujhlaa vietettiin Järvenpää-talon Juhani Aho salissa 25.9.2005. Yhdistyksen ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi kutsuttiin Jaakko Mattila. 15

16 Kuvia yhdistyksen 60-vuotisjuhlista Järvenpää-talon Juhan Aho salissa 25.9.2005 Kuvat: Matti Paju V. 2006 Vuosikokouksen yhteydessä Juha Saarimäki Omakotiliitosta kertoi pientalojen energiatehokkuustodistuksesta, Tero Pyssysalo kertoi kaupungin vuoden 2006 infrahankkeista ja Kalervo Kekkilä Bauerista selosti Kiinteistöjen käyttövesi- ja lämmitysjärjestelmien kunnossapidon kemikaalittomasta vedenkäsittelystä. Syyskokouksen yhteydessä Merja Alanko kertoi, millainen on Sampopankki tänään, Tero Pyssysalo esitteli kaupungin omakotiasukkaita koskevat toimenpiteen seuraavana vuonna ja Kari Raunimaa Puutarhakone Oy:stä kertoi pellettilämmityksestä. Suomen Omakotiliiton sähkönmyynnin puitesopimukset jatkuivat Fortumin ja Turku Energian kanssa. Lisäksi Liiton Uudenmaanpiiri tarjosi Vantaan Energian kanssa tekemäänsä sähkönmyyntisopimusta. Kylätalkkaritoiminta jatkui. Osallistuttiin Järvenpää-päivään. Kirjelmä Järvenpään kaupungille 23.3.06 (Rauno Nisu): liikennelaskenta ja suojateiden uudelleen rakentaminen Alhotielle. Vastaus tuli lokakuussa ja kaupunki on sittemmin tehnyt kohteen uudelleen. Osallistuttiin Espoon asuntomessuilla Omakotiliiton osastolla esittelytehtäviin (Antero Koivisto ja Olavi Rintala). Yhdistyksen kotisivut päätettiin rakentaa uudelleen ja liittää ne Omakotiliiton sivuston yhteyteen (Hannu Mannonen, Olavi Rintala ja Pertti Lehtinen). V. 2007 Osallistuttiin Pidä Järvenpää siistinä -kampanjan esittelytilaisuuteen ja tiedottamalla jäsenistöllemme asiasta jäsenkirjeellä ja vuosikokouksessa. Suomen Omakotiliitto täytti 60 vuotta. Juhlaan osallistui Veikko Norrman 30.3.07. Vuosikokouksen yhteydessä Järvenpää-talossa Pirkko-Liisa Hänninen esitteli Nooa Pankkia ja digiasiantuntija Martti Kemppi kertoi ajankohtaisesta aiheesta Digiaika tulee oletko valmis?. Syyskokouksen yhteydessä Järvenpää-talossa talousjohtaja Pekka Heikkinen selvitti Järvenpään kiinteistöverotusta, Sampo pankkia esitteli Satu Österberg ja Kimmo Rautiainen Motivasta puhui omakotitalon energiankulutuksen pienentämisestä. Osallistuttiin Järvenpää-päivään. Kylätalkkaritoiminta jatkui. Nimi vaihtui omakotitalkkariksi. Yhdistyksen uudet kotisivut otettiin käyttöön. Olavi Rintala valittiin piirin syyskokouksessa Omakotiliiton Uudenmaanpiirin tilintarkastajaksi vuodelle 2008.

V. 2008 Vuosikokouksen yhteydessä Järvenpää-talossa kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila kertoi ajankohtaisista kaavoituksista Järvenpäässä. Syyskokouksen yhteydessä Järvenpää-talossa Ilkka Pursiainen esitteli Järvenpään uusinta rautakauppaa Starkkia. Suomen Omakotiliitosta projektipäällikkö Pentti Heikkurinen kertoi kokouksessa ATK-taitoja ikäihmisille - hankkeesta. Yhdistys aloitti Järvenpäässä ATK-taitoja ikäihmisille -hankkeen toteuttamisen opintokerhon muodossa 25.11.2009. Heti alkuun ilmoittautui noin 30 kerholaista, jotka jaettiin neljään ryhmään. Yhteyshenkilönä ja ohjaajana toimi Olavi Rintala. Muut ohjaajat olivat Pertti Lehtinen, Erik Kiema ja Hannu Mannonen. Kerhojen kokoontumispaikaksi saatiin työttömien tupa eli Toimintakeskus Kalliorinne Valtuustonkatu 3:ssa. Osallistuttiin Järvenpää-päivään. Sähköyhtiö Fortum perusti asiakasraadin alueellemme. Mukaan ilmoittautui koko johtokunta ja kuusi muuta henkilöä. Raati on kokoontunut kaksi kertaa: huhtikuussa ja lokakuussa. Fortum lahjoitti yhdistykselle energiankulutusmittarin lainattavaksi jäsenillemme. Omakotiliiton ajankohtaisseminaariin Energiatehokas Omakotitalo osallistuivat Pertti Lehtinen ja Olavi Rintala Messukeskuksessa 3.4.2008. Uudenmaan piirin kevätkokoukseen osallistui Reima Vesala Vantaan Myyrmäessä Kilterin koululla 29.4.2008. Uudenmaan piirin ylimääräiseen piirikokoukseen osallistuivat Kari Sirola, Reima Vesala ja Olavi Rintala Vantaan Energian tiloissa 17.9.2008. Uudenmaan piirin syyskokoukseen osallistuivat Kari Sirola, Antero Koivisto, Reima Vesala ja Olavi Rintala Vantaan Myyrmäessä Nordea pankin tiloissa 25.11.2008. Liittokokoukseen Kouvolassa osallistuivat Veikko Norrman, Hannu Mannonen ja Erik Kiema 15-16.11.2008. Olavi Rintala valittiin piirin syyskokouksessa Omakotiliiton Uudenmaanpiirin tilintarkastajaksi vuodelle 2009. Omakotitalkkarina toimi edelleen Harry Suvilahti. Sotaveteraanijäsenet ja heidän puolisonsa vapautettiin jäsenmaksusta (17 henkilöä). V. 2009 ATK-taitoja ikäihmisille -hanke jatkui opintokerhon muodossa vuoden alusta. Yhteyshenkilönä ja ohjaajana toimi Olavi Rintala. Muut ohjaajat olivat Pertti Lehtinen, Erik Kiema ja Hannu Mannonen sekä Meeri Mannonen. Kerhojen kokoontumispaikaksi saatiin aluksi työttömien tupa eli Toimintakeskus Kalliorinne Valtuustonkatu 3:ssa. tämän paikan lopetettua toimintansa, saimme uudet tilat Anttilan koululta sekä Cooperin kulmasta (Myllytie 11) tammikuun lopulla. Kaikki kuusi opintokerho-osiota oli käyty läpi marraskuun 19. päivään mennessä, jolloin vietimme päätösjuhlaa Cooperin kulmassa. Keväällä oli jaettu 5 ohjaajadiplomia ja päätöstilaisuudessa jaettiin diplomi 41 kerholaiselle. Kerhojen jatkovaihe käynnistettiin osin jo vuoden lopulla. Suomen Omakotiliitto palkitsi diplomilla yhdistyksemme ja erikseen Olavi Rintalan esimerkillisestä koulutustoiminnasta ATK-taitoja ikäihmisille -hankkeen toteuttamisessa Järvenpäässä. Kari Sirola ja Olavi Rintala olivat kutsuttuina SOKL:n liittovaltuuston kokouksessa Hämeenlinnassa 25.4.2009 ja vastaanottivat huomionosoitukset. Yhdistys sai tililleen stipendinä 100 euroa. Veikko Norrman valittiin Uudenmaan piirin hallituksen Asuminen ja energia -työryhmän jäseneksi. Vuosikokouksen yhteydessä Tommi Kinnunen esitteli Puustellin keittiökalusteita ja Jukka Hauvinen Mitsubishiilmalämpöpumppuja Kukkatalossa 19.3.09. Syyskokouksessa Fortumin asiakkuuspäällikkö Timo Liiri kertoi ajankohtaisista sähköasioista 16.11.09 Järvenpäätalossa. Lisäksi oli johtokunnan kyselytunti. Kari Sirola ja Ulpu Tolonen osallistuivat SOKL:n Uudenmaan piirin kevätkokoukseen, joka pidettiin Vantaan Energia Oy:n tiloissa 1.4.2009. Uudenmaan piirin syyskokoukseen Vantaalla 25.11.09 osallistuivat Ulpu Tolonen, Erik Kiema, Kari Sirola ja Olavi Rintala. Kokouksessa valittiin piirin hallitukseen varsinaiseksi jäseneksi Kari Sirola kaudelle 2010-2011 ja varajäseneksi Olavi Rintala kaudelle 2010. Fortumin asiakasraadin kokoontui kaksi kertaa: Hotelli Rivolissa tiistaina 28.4.09 sekä Ravintola Huilissa 14.10.09. Osallistuttiin Järvenpää-päivään 9.5.09. Fortumin asiakasraatien - Salo, Vihti, Espoo ja Järvenpää yhteiskokous oli 26.8.2009. Kari Sirola osallistui. Toteutettiin jäsenille tarkoitettu bussiretki Billnäsiin 6.6.09. Mukana oli 39 henkilöä. Toisena omakotitalkkarina aloitti Teijo Ankkuri 24.8.2009. Muistutuskirjelmä Lepola-kaavaehdotuksesta jätettiin kaupungille 14.12.09. Osallistuttiin Liiton järjestämään Paras näkyvyys -kilpailuun. Sotaveteraanijäsenet ja heidän puolisonsa vapautettiin edelleen jäsenmaksusta (17 henkilöä). 17