SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Katsaukseen on koottu se tieto, joka on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää turvallisuustyön painopisteiden määrittelemisessä, alueellisten toimijoiden motivoinnissa ja turvallisuustyön vaikutusten arvioinnissa. Paikallisella tasolla on tärkeää saattaa katsaukset niin turvallisuustoimijoiden, asukkaiden kuin luottamushenkilöiden tietoon. Tapaturmakatsauksien sisältämää tietoa kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa: Raporttien sisältöä ja vaikutusta alueen turvallisuustyöhön käsitellään paikallisissa turvallisuussuunnittelun työryhmissä. Alueella järjestettävissä turvallisuusalan koulutustilaisuuksissa yhdeksi aiheeksi valitaan tapaturmat. Tiedottaminen paikallisella tasolla voi sisältää esimerkiksi: Katsaukset linkitetään alueellisen toimijan internetsivulle. Laaditaan tiedote paikallislehteen oman kunnan ja alueen tapaturmatilannetta kuvaillen Tiedotetaan katsauksesta organisaation sisäisessä tiedotusfoorumissa ja internetsivuilla Asiasta tiedotetaan muille alueella asiasta kiinnostuneille tahoille, esimerkiksi maakuntaliitot, ammattikorkeakoulut, järjestöt. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen antti.impinen@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SISÄLLYS SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT... 6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA... 10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN... 29

1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuun ottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen

2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2012 tapaturmissa kuoli 2640 suomalaista: 1708 miestä ja 932 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleet 3000 2500 2000 1500 1000 Koti ja vapaa-aika Liikenne Työ (2012 = ennakkotieto) 500 0 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 Vuosi THL, lähde: Tilastokeskus Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 2012, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta www.thl.fi/tapaturmat > Tapaturmat lukuina.

3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun käytössä on tarkempi tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voidaan saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik.

Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2014 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2014 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2012), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 14% 5% 5 413 970 Koko alue 23% 3% 6% 6% 29% 14% 14% 5% 75 220 Halsua 19% 2% 4% 5% 27% 17% 19% 7% 1 262 Kannus 24% 3% 6% 5% 29% 15% 13% 6% 5 716 Kaustinen 22% 2% 6% 6% 30% 13% 14% 5% 4 284 Kokkola 23% 3% 6% 6% 30% 14% 13% 5% 46 679 Kruunupyy 22% 3% 5% 5% 30% 14% 15% 7% 6 674 Lestijärvi 18% 3% 5% 4% 27% 17% 17% 8% 841 Perho 30% 3% 5% 6% 23% 15% 13% 5% 2 916 Toholampi 23% 3% 6% 4% 27% 15% 15% 6% 3 456 Veteli 20% 2% 5% 5% 28% 17% 16% 7% 3 394 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus

4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 prosenttisesti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2003 2012 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Liikenne, moottoriajoneuvot <5 <5 <5 <5 7 <5 <5 <5 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 10 10 22 98 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 5 <5 <5 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 35 22 12 <5 Muu myrkytys 7 <5 <5 <5 <5 11 6 <5 <5 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 7 Yhteensä 10 <5 10 10 80 60 50 110 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 7 <5 10 * Liikenne, moottoriajoneuvot 21 <5 20 - Kaatuminen ja putoaminen 82 61 140-16% Hukkuminen 10 <5 10 - Tukehtuminen 5 <5 10 * Tulipalo 6 <5 10 * Paleltuminen <5 <5 10 * Alkoholimyrkytys 59 13 70 - Muu myrkytys 17 5 20 - Muut tapaturmat 12 8 20 - Yhteensä 220 100 320-25% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu-sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä.

Kuolemantapauksia 0 10 20 30 40 Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 8 2012, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi.

Tuhansia hoitopäiviä 0 2 4 6 8 10 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa Kuusi esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (noin 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Muu myrkytys Liikennetapaturma, kevyt liikenne Tulipalo Paleltuminen Alkoholimyrkytys Hengitystä estävät tapaturmat 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Veteen vajoaminen Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2003 2012, tuhansia päiviä.

Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 68 <5 10 6 125 73 76 46 410 Liikenne, moottoriajoneuvot 132 40 91 71 231 39 48 20 670 Kaatumis- ja putoamistapaturma 496 90 203 207 1 241 813 918 840 4 810 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat <5 <5 <5 <5 6 6 6 <5 30 Tulipalo <5 <5 <5 <5 18 8 <5 <5 40 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 10 <5 <5 <5 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 12 <5 6 <5 26 23 9 9 90 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 14 <5 <5 <5 20 Muu tapaturma 399 123 221 237 1 219 694 743 292 3 930 Yhteensä 1 120 260 540 530 2 890 1 660 1 810 1 210 10 030 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 40 <5 <5 11 71 53 96 30 310 Liikenne, moottoriajoneuvot 51 27 33 21 83 26 42 6 290 Kaatumis- ja putoamistapaturma 310 45 73 57 673 707 1 438 2 398 5 700 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat 8 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Tulipalo <5 <5 <5 <5 9 <5 <5 <5 10 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 22 <5 <5 <5 25 9 20 26 110 Alkoholimyrkytys 7 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Muu tapaturma 228 43 62 61 616 471 734 427 2 640 Yhteensä 670 120 180 160 1 480 1 270 2 340 2 890 9 100 Yhteensä 1 790 380 710 690 4 370 2 930 4 150 4 110 19 130

Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2008-2012. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 74 Halsua 217 Kannus 236 Kaustinen 272 Kokkola 288 Kruunupyy 421 Lestijärvi 584 Perho 849 Toholampi 924 Veteli

Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 47 <5 8 6 89 47 42 20 260 Liikenne, moottoriajoneuvot 97 36 66 41 133 30 31 14 430 Kaatumis- ja putoamistapaturma 393 79 164 171 884 503 525 420 3 040 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat <5 <5 <5 <5 6 5 <5 <5 20 Tulipalo <5 <5 <5 <5 14 8 <5 <5 30 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 12 <5 5 <5 22 9 9 9 70 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 11 <5 <5 <5 20 Muu tapaturma 329 109 181 184 893 450 423 153 2 620 Yhteensä 830 220 390 370 1 780 940 890 530 5 630 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 35 <5 <5 9 57 40 66 23 230 Liikenne, moottoriajoneuvot 38 23 24 17 42 17 27 5 190 Kaatumis- ja putoamistapaturma 259 38 62 49 493 467 792 1 119 3 160 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat 7 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Tulipalo <5 <5 <5 <5 5 <5 <5 <5 10 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 22 <5 <5 <5 20 7 19 24 100 Alkoholimyrkytys 7 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Muu tapaturma 188 40 50 56 478 291 406 296 1 750 Yhteensä 530 100 130 130 990 750 1 130 1 300 4 840 Yhteensä 1 360 320 530 510 2 770 1 690 2 020 1 830 10 470

Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 216 19 22 24 582 386 853 362 2 460 Liikenne, moottoriajoneuvot 423 145 587 468 1 581 218 339 513 4 270 Kaatumis- ja putoamistapaturma 846 183 413 593 5 250 5 369 10 252 12 131 35 040 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 18 7 54 20 5 110 Hengitystä estävät tapaturmat 5 <5 <5 <5 25 10 28 <5 70 Tulipalo 6 14 30 <5 325 37 <5 10 430 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 90 <5 21 5 120 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 14 <5 23 <5 1 519 95 35 25 1 720 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 5 79 7 <5 <5 100 Muu tapaturma 910 269 476 551 3 885 3 354 4 994 2 281 16 720 Yhteensä 2 430 630 1 550 1 670 13 340 9 530 16 550 15 330 61 030 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 80 <5 5 15 166 208 623 1 100 2 200 Liikenne, moottoriajoneuvot 120 54 84 77 469 174 280 53 1 310 Kaatumis- ja putoamistapaturma 462 91 158 115 1 999 3 992 16 381 43 002 66 200 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 11 <5 <5 <5 <5 <5 5 5 30 Tulipalo <5 <5 <5 <5 52 <5 30 <5 80 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 31 <5 39 36 110 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 25 <5 <5 16 46 52 83 156 380 Alkoholimyrkytys 7 <5 <5 15 <5 <5 <5 <5 30 Muu tapaturma 690 74 192 139 2 284 2 414 6 388 3 231 15 410 Yhteensä 1 400 220 440 380 5 050 6 850 23 830 47 590 85 760 Yhteensä 3 830 850 2 000 2 040 18 400 16 380 40 380 62 920 146 790

Lukumäärä 0 500 1000 1500 2000 2500 Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Hoitojaksoja Potilaita 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2003 2012, N.

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2003 2012, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 314 276 123 713 4 Liikenne, moottoriajoneuvot 429 351 181 961 5 Kaatumis- ja putoamistapaturma 3 775 4 035 2 699 10 509 55 Veteen vajoaminen 8 7 4 19 0 Hengitystä estävät tapaturmat 26 13 3 42 0 Tulipalo 23 20 12 55 0 Paleltuminen 7 7 10 24 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 101 77 19 197 1 Alkoholimyrkytys 18 16 3 37 0 Muu tapaturma 3 131 2 379 1 060 6 570 34 Yhteensä 7 832 7 181 4 114 19 127 100

Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2012, N. Vähintään 10 potilasta vuonna 2012, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi. Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40315 - KESKI-POHJANMAAN KESKUSSAIRAALA 1 355 1 112 5 021 3.7 50275 - OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 166 136 1 059 6.3 90259 - KOKKOLAN TERVEYSKESKUS/TARKENTAMATON 239 190 6 153 24.1 90743 - KESKI-POHJANMAAN JOKIVARSIKUNTIEN SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS/ TARKENTAMATON 200 150 4 299 20.1 60708 - POHJANMAAN KIRURGIKESKUS OY 53 49 53 1.0 40302 - KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA 6 6 8 1.3 90414 - SOCIAL OCH HÄLSOVÅRDSVERKET JAKOB- STAD/TARKENTAMATON 3 3 23 7.7 60768 - SUOMEN TERVEYSTALO OULU 27 27 27 1.0 40317 - SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALA 5 5 8 1.6 50290 - TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 4 4 18 4.5 40316 - KAINUUN KESKUSSAIRAALA 2 2 4 2.0 60718 - TEKONIVELSAIRAALA COXA OY 19 18 92 4.8 40307 - VAASAN KESKUSSAIRAALA / CENTRALSJUKHUSET I VASA 8 8 14 1.8 50200 - HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA 2 2 5 2.5

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteesta. Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2012, %.

Tapausten lukumäärä 0 200 400 600 Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Muu vapaa-ajan tapaturma Liikenne Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Urheilu- tai liikuntatapaturma Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa Ei kirjattu 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2012, N.

Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2012, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2012 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 282 Liikenne 1 817 Kotitapaturma 6 511 Urheilu- tai liikuntatapaturma 1 009 Muu vapaa-ajan tapaturma 3 362 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 505 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 1 292 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 144 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 4 096

6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100 % odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste

Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 10 11 12 2008-2012. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 10 630 +10% 6 250 +7% 84 250-7.8 210-25% Halsua 180-105 - 1 124 * 6.3 <5 * Kannus 1 030 +38% 518 +15% 13 612 +100% 12.7 24 - Kaustinen 620-359 - 3 802-24% 6.1 11 - Kokkola 6 220 +8% 3 807 +8% 43 914-12% 6.9 117-30% Kruunupyy 990-534 - 11 383-11.2 12-57% Lestijärvi 140-76 - 981 * 6.8 7 * Perho 410-255 - 1 961-42% 4.7 8 - Toholampi 530-315 - 3 978-7.4 16 - Veteli 510-300 - 3 495-28% 6.7 13-10 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, iminus5-13 14 15 2012. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 810 +15% 5 380 +12% 500 +25% 3 720 +26% 220-73% 10 630 +10% Halsua 10 * 85 - <5 * 80 +49% <5 * 180 - Kannus 63-596 +60% 57 +135% 300 +34% 17-49% 1 030 +38% Kaustinen 41-294 - 19 * 253 +51% 9-620 - Kokkola 494 +15% 3 092 +10% 353 +43% 2 168 +21% 112-73% 6 220 +8% Kruunupyy 65-479 - 20 * 369 +40% 60 * 990 - Lestijärvi 15 * 91 - <5 * 37 - <5 * 140 - Perho 39 * 189-22 * 155 +38% <5 * 410 - Toholampi 48 * 291 +24% 6 * 178 +35% 9 * 530 - Veteli 36 * 260-23 * 184 +28% 8 * 510-13 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 16 17 18 2008-2012. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 380-11% 4 180 +22% 160-410 +16% 190-49% 5 320 +12% Halsua 7 * 58-9 * 5 * <5 * 80 - Kannus 44 +98% 472 +78% 22 * 35 +90% 17-590 +59% Kaustinen 30 +76% 224-7 * 21 * 5 * 290 - Kokkola 218-15% 2 394 +21% 94-226 - 128-41% 3 060 +10% Kruunupyy 30-370 - 9 * 48 * 20-480 - Lestijärvi 5 * 81 +56% <5 * <5 * <5 * 90 - Perho 21 * 131 - <5 * 28 * <5 * 190 - Toholampi 9 * 247 +44% 6 * 21 * 6 * 290 +22% Veteli 14-206 - 7 * 24 * 7 * 260-16 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 17 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 18 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

19 20 21 Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 2008-2012. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 2 920 +9% 420 +15% 1 320-33% 540 +60% 5 380 +34% 60-79% 10 630 +10% Halsua 53 - <5 * 22-11 * 88 - <5 * 180 - Kannus 360 +78% 24-95 -35% 44 * 506 +65% <5 * 1 030 +38% Kaustinen 166-23 - 71-24% 35 * 318 +37% <5 * 620 - Kokkola 1 598-276 +24% 808-32% 291 +40% 3 211 +33% 35-74% 6 220 +8% Kruunupyy 221-20% 46 +97% 143-66 * 512 +37% 5-57% 990 - Lestijärvi 57 - <5 * 12 * 7 * 67 - <5 * 140 - Perho 109-12 * 47-26 * 210 +40% <5 * 410 - Toholampi 190 +48% 17 * 52-36% 34 +150% 234 +26% 5 * 530 - Veteli 167-13 * 70-27 * 232 - <5 * 510-19 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 20 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 21 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 22 23 24 2008-2012. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 610-130 - 290-290 - 1 620 +12% 930 +13% 970-730 - 5 570 +10% Halsua <5 * <5 * <5 * <5 * 15-37% 15 * 38 * 16 * 100 - Kannus 39-11 * 28-14 * 169 +49% 65-58 - 107 +93% 490 +26% Kaustinen 36-7 * 20-14 - 83-34 - 57-57 * 310 - Kokkola 389-85 - 174-201 - 1 020 +14% 556 +14% 540-311 - 3 280 +9% Kruunupyy 39-7 - 31-16 - 153-109 - 95-90 - 540 - Lestijärvi 6 * <5 * <5 * 6 * 13-14 * 17 * 17 * 70 - Perho 39-5 * 14 * 14 * 36-41 - 28-18 - 200 - Toholampi 22-5 * 13 * 20 * 56-50 - 70-58 - 290 - Veteli 38 - <5 * 8 * <5 * 79-48 - 66-54 - 300-22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 25 26 27 2008-2012. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 390-70 - 130-120 - 820-710 +17% 1 310 +25% 1 510-5 060 +9% Halsua 7 * <5 * <5 * <5 * 8-9 - 33 * 21-36% 80 - Kannus 31 - <5 * 7 * 6 * 70-89 +101% 139 +81% 198 +58% 540 +50% Kaustinen 22-5 * <5 * 7 * 52-42 * 78-98 - 310 - Kokkola 245-47 - 98-88 - 545-419 - 735 +18% 766-9% 2 940 +6% Kruunupyy 32 - <5 * 7 * 7 * 37-47% 61-140 - 165-450 - Lestijärvi <5 * <5 * <5 * <5 * <5 * <5 * 17 * 43-70 - Perho 23 * 9 * 7 * 5 * 41-19 - 53-55 - 210 - Toholampi 15 - <5 * 5 * 5 * 33-25 - 74-79 - 240 - Veteli 12 * <5 * <5 * <5 * 28-38 - 44-86 - 210-25 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 26 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 27 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa 28. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 29 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2012. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 676 152 Koko alue 10 119 Halsua 214 Kannus 1 092 Kaustinen 675 Kokkola 5 809 Kruunupyy 1 084 Lestijärvi 136 Perho 274 Toholampi 502 Veteli 333 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) 28 Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M (2008): Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakes Työpapereita 3/2008. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201204194178 29 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit

7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 30 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2003-2012. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952 2007 aikana Suomessa 31. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 30 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 31 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto.

Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2003-2012 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 135 58 193 10-19 365 61 426 20-29 408 74 482 30-39 403 88 491 40-49 539 155 694 50-59 575 197 772 60-69 386 200 586 70-79 216 136 352 80-89 97 119 216 90+ 9 27 36 Yhteensä 3 133 1 115 4 248 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2003-2012 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 625 134 759 10-19 2 620 303 2 923 20-29 2 669 445 3 114 30-39 3 939 586 4 525 40-49 5 275 1 426 6 701 50-59 5 925 2 286 8 211 60-69 4 657 2 465 7 122 70-79 2 921 1 568 4 489 80-89 838 869 1 707 90+ 132 224 356 Yhteensä 29 601 10 306 39 907

Hoitopäiviä 0 50 100 150 200 Hoitopäivät 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2003-2012.

Piste tapaturmille! -verkkopalvelu www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen.