1 Kuopion Vanhusneuvoston kokous Aika: klo 10.00-12.00 Paikka: Savotalo, Tulliportinkatu 17B, 3krs., 313 neuvotteluhuone. Läsnä: Erkki Kukkonen, Heli Norja, Jaakko Jauhiainen, Rauni Kaakinen, Kirsti Joki, Matti Säynevirta, Raija Tsutsunen, Jorma Eskelinen, Irja Harju, Ella Kääriäinen, Risto Lappalainen, Pirkko Ohvo, Sylvi Kananen, Heli Norja (esittelijä), Säde Pirttimäki (sihteeri), Vierailijana: Elsa Paronen ja Mari Antikainen Asiat: 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 10.07 2 Kokouksen laillisuuden, päätösvaltaisuuden ja läsnäolijoiden toteaminen Todettiin kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja todettiin läsnäolijat. Vaihdettiin asialistalla asioiden 5 ja 6 järjestystä. 3 Edellisen kokouksen (15.9.2014) pöytäkirjan tarkistaminen ja hyväksyminen (LIITE 1). Edellisen kokouksen pöytäkirja tarkistettiin ja hyväksyttiin. 4 Ikäinnovaatio 2012-2014 hankkeen raportti ja näkökulmia Kuopiossa ikääntymiseen ks. LIITE2. Projektipäällikkö, Tutkija Elsa Paronen, Itä-Suomen yliopisto Elsa Paronen esitteli Ikäinnovaatio hankkeen raportin. Hanke on päättymässä 31.1.2015, mutta hanketta jatketaan maaliskuun 2015 loppuun. Vähintään sosiaali- ja terveyslautakunnille käydään esittelemässä kuntakohtaisia tuloksia ja toimintakykyisyyden mallia. Keskustelussa tuotiin esille, että olisi tärkeä saada ihmiset itse ymmärtämään, että olisi tärkeä panostaa oman asuinympäristönsä ja asuntonsa puutteiden korjaamiseen ajoissa. ARA:lta sekä vanhustyön keskusliitolta sekä kunnan tekniseltä puolelta saa neuvoja asunnon muutostöihin. Tuotiin esille kokemus, että yleensä vasta 65-vuotiaat ovat kiinnostuneet senioritoiminnasta, sitä nuoremmat ovat vielä työelämän ajatuksissa. Lisäksi kysyttiin onko katoanalyysia
2 tehty, mitä he olisivat vastanneet koettuun terveydentilan kysymykseen. Elsan mukaan katoanalyysi on tehty tässäkin tutkimuksessa, mutta ei pystytä sanomaan mitä he olisivat vastanneet koetun terveydentilan kysymykseen. Tuotiin esille, että aktiivinen kylätoimikunta on paras kanava saada myös ikäihmiset liikkeelle. Viestinnän kannalta kannatettiin ryhmäkohtaista kohdistettua jakelua esim. tietylle ikäryhmälle. Lisäksi on tärkeää tuoda ihmisille esille, että myös muukin kuin lääkäri voi kirjoittaa reseptin ja poistaa esimerkiksi tikit. Kysyttiin mitä tapahtuu hankkeen jälkeen. Elsa Parosen mukaan kuntaraportit ovat valmistumassa marraskuun loppuun mennessä. Toimintakykymallia hiotaan vielä. Eri tapahtumat voivat ottaa malleja käyttöön jatkossakin. Monisairastavuudesta on oma tutkimuskokonaisuus jossa myös Savonia Amk on mukana. Pyritään kehittämään Savonian järjestämien koulutusten sisältöä niin, että koulutettavista tulee moniosaajia. Moniosaajuutta viedään myös eri kuntien henkilöstöön eli ikääntyvän monisairaan henkilön kohtaamiseen ja auttamiseen. Heli Norja toi esille, että on tärkeä käydä tarkemmin vielä tuloksia käydä läpi, jotta löydettäisiin kohderyhmät, jotka hyötyisivät eniten hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen kansalaistoiminnan aktivointipalveluista. Olisi tärkeä, että ihmiset löytäisivät omahoitonsa tukemiseen myös muun kuin lääkärin. Tuotiin esille, että vapaaehtoiset ovat myös linkki ikäihmisiin, yhdistystoiminta on tärkeä tiedon levittämisessä niille, jotka ovat mm. avun tarpeessa. Erkki Kukkonen toi esille, että 3.6.2015 on Kielon päivät tätä esiteltyä teemaa voitaisiin jotenkin päivien ohjelmaan ujuttaa. Lisäksi pohdittiin, miten houkutellaan kotoa ihmiset liikkeelle? Olisiko porkkanana vaikka se, että tuo ystäväsi mukana niin saat itse jotakin? Mari Antikainen toi esille yksinäisten henkilöiden tavoittamisen haasteen. Sote uudistuksessa jää hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskuntien työksi. Miten saadaan tähän systematiikkaa? Ihmisten yksinäisyys on yksi iso haaste. Kysyttiin, voisiko vanhusneuvosto koota eri toimijoita yhteen ja miettiä ennakkoon, miten yksinäisten ihmisten toimintakykyä voidaan tukea? Heli Norja toi esille, että eri tahojen tulee olla yhdessä miettimässä asioita yhteistyössä, myös kirkot ja uskonnolliset yhteisöt mukana. 5 Ensi vuoden budjetin valmistelun tilanne ikäihmisten palvelujen näkökulmasta Hoivajohtaja Mari Antikainen
3 Mari Antikainen kertoi ensivuoden talousarvioista ja sen suunnittelusta koskien vanhuspalveluja. Kaupungin ja kuntien taloustilanne on erittäin haasteellinen. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja kuvasi tilannetta talouden talvisodaksi. Kaupunginhallitus on antanut talousarvioin valmisteluohjeen, jossa on painavaa tekstiä eli edellytetään tuottavuusohjelman ja henkilöstöohjelman näkökulman huomiointia sekä tehostamaan tilojen käyttöä jopa 10%. Lisäksi edellytetään kaikkea kasvua hillitseviä toimenpiteitä talousarvioin valmistelussa. Vanhuspalveluissa on käyty läpi niin ostopalvelut, tilat kuin henkilöstö. Talousarvio on annettu miinusmerkkisenä. Kaupunki on antanut nyt lisäaikaa talousarvioin valmisteluun, koska tilanne on niin haasteellinen. Budjettia rakennetaan nyt kaksivuotisena koska joudutaan viemään niin mittavia sopeuttamisohjelmia läpi. Tarvitaan useamman eli koko suunnittelukauden tarkastelua eli vuodet 2015 2018. Uhkakuvana on, että kaupungin talousarvio tulee olemana alijäämäinen. Jo suunniteltujen sopeuttamistoimenpiteiden lisäksi tarvitaan uusia tehostamisen ja karsimisen keinoja. Lisäksi tulee pidättäytyä kustannuksia lisäävistä lisäesityksistä. Tiukat vuoden ovat siis tulossa. Mitä tämä kaikki tarkoittaa vanhuspalveluissa? Mari Antikaisen mukaan tarvitaan pitkän linjan suunnitteluja. Vuoden aikana ei kyetä niin mittaviin säästöohjelmiin mitä se eurojen näkökulmasta vaatisi. Tässä tarkastellaan nyt kolme eri prosessia eli vanhustenpalveluohjausta, vanhusten hoivapalvelua ja kehitysvammahuoltoa ja vammaispalveluja. Vanhuspalveluohjaus: Tällä hetkellä Vanamo sijaitsee Harjulan Syrjälässä. Tähän ollaan ehdottamassa uudistusta siten, että Vanamon nykyinen henkilökunta, joita on 20 moniammatillista työntekijää, jalkautuisivat palvelukeskuksiin. Näin asiakkaat tavoittaisivat palveluohjaajat sujuvammin. Lisäksi palveluohjaajat pystyisivät monipuolisemmin palvelemaan ja ohjaamaan kunkin alueen asukkaita. Yksikkö on ollut tähän mennessä haavoittuvainen. Nyt jatkossa henkilöstön sijaistaminen tapahtuisi hoivapalveluiden henkilöstöstä, jossa on tällä hetkellä 700 henkilöä. Merja Ylönen ja Aino Hietakorpi vastaavat tästä. Yt:t ovat jo olleet henkilöstöllä käynnissä. Vuoteen 2016 edellä mainituista toimenpiteistä tulisi säästöä yli 200 000. Vanhusten hoivapalvelut: Vanhusten hoivapalvelut sisältävät mm. lakisääteisen kotihoidon palvelun järjestämisen, asumispalvelut sekä laitoshoidon järjestämisen. Lisäksi se sisältää ei lakisääteisen eli Ikäystävällisen Kuopio ohjelman kannalta tärkeä asiat eli toimintakeskuspalvelut ja yhteisölliset palvelut ns. palvelutaloissa. Tila-asioissa on tarkasteltu kriittisesti; toimintakeskuspalveluissa on tiettyjä yksiköitä joissa laaja-alaisesti eri toimijat käyttävät tiloja ja tilojen käyttöasteista on tehty laskelmia. Alavan palvelutalo on ollut poikkeus jossa vanhuspalveluilla ei ole ollut lakisääteisiä palveluja. Vanhuspalveluiden kannalta iso asia on se, että vuodesta 2009 lähtien on tehty palvelurakennemuutosta STM:n edellyttämällä tavalla eli laitoshoitoa kevennetään ja korvataan uudentyyppisellä palvelulla. Sopeutusta tehdään
4 kalliimpien yksiköiden osalta. Kun vanhan Männistön kouluun valmistuu palveluja, niin vähitellen siirrytään sinne. Leväsen palvelukeskuksen uusi puoli soveltuu vielä vanhuspalveluiden käyttöön oikein hyvin. Mari Antikaisen mukaan vanhuspalveluiden henkilöstöä kohdennettaisiin seuraavasti: Kun henkilöstöresursseja vapautuu pitkäaikaishoidosta, niin nämä henkilöstöresurssit suunnataan kotihoitoon. Valviran ohjeiden mukaan meidän tulee turvata kotihoidon saatavuus 24/7. Kysyttiin onko kotihoidossa riittävästi henkilöstöä? Mari vastasi, että asia on aina kehittämisen alla ja tuottavuutta lisäämällä on saatu hoidettua henkilöstöpaikkausta. Kotihoitoon pääsee tällä hetkellä välittömästi. Ostopalvelut ovat myös seurannan alla. Jatkossa kilpailutetaan myös turvapalvelua kokonaisvaltaisemmin. Muutkin tukipalvelut ovat neuvotteluissa. Kotihoidon ateriapalvelu kulkee tällä hetkellä Servican kautta. Voisiko tulevaisuuden malli olla sellainen, että hakisimme enemmän sellaisia tuottajia jotka huomioisivat ikäihmisten ravitsemussuositukset ja ikäihminen voisi näistä eri tuottajista itse valita itselleen sopivimman? Lisäksi kysyttiin, voisiko lähellä olevat kotisairaanhoidon asiakkaat saada ruoat palvelutaloista? Marin mukaan tämä on varteenotettava selvitettävä idea. Kuopion kaupunki on ollut mukana Siilinjärven vetämässä perhehoidon hankkeessa. Emme lähde enää seuraavalle hankekaudelle mukaan. ISO eli Itä- Suomen osaamiskeskuksen vetämänä lähdetään perhehoitoa kehittämään eteenpäin isommalla porukalla. Nyt on tehty Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Etelä Karjalan kanssa Kotoisa hankehakemus, jolle haetaan rahoitusta. Budjetin sisältä tähän on varattu 35 000 e vuodessa. Tänä vuonna vanhusten palveluohjausyksikkö on kokeillut asumisen palveluseteliä matalalla profiililla. 10 asiakasta ohjautunut tämän palvelun piiriin. Asumisen palvelusetelille on ollut kysyntää eli asiakas saa itse valita mihin haluaa hoidettavaksi. Tätä palvelua lisätään pienimuotoiseksi ensi vuonna. Vammaispalvelut ja kehitysvammapalvelut: Rakennemuutos on ollut myös tässä prosessissa esillä eli ministeriö odottaa, että laitoshuoltoa puretaan myös vammais- ja kehitysvammapalveluista. Nyt onkin etsitty soveltuvia tiloja Vaalijalan laitoshoidon tilalle. Vaalijala hakee ARA:n kautta rahoitusta Kuopiossa sijaitsevalle hoitokodille. Samaan aikaan myös tilakeskus katsoo olemassa olevia kiinteistöjä soveltuisiko näistä joku kehitysvammaisille. Vammaispalvelulain v. 2010 tapahtuneen lakimuutoksen jälkeen asiakasmäärä on kolminkertaistunut eli kasvupainetta tuntuu olevan, joten lisäeuroja tarvitaan. Avustajakeskuspalvelu on siirretty omaksi palveluksi ostopalveluista.
5 Mari Antikainen kertoi myös miten toiminnallisia säästöjä saadaan lisää. Vanhustenpalveluissa toiminnanohjausjärjestelmä on jo käytössä. Lisäksi sähköinen ovenavaus tulee käyttöön ja näin jää enemmän aikaa hoitotyöhön. Lisäksi iso muutos on Mäntykampuksen tuleminen. Kaikki osa-alueet ovat tarkastelun alla. Kommenttina ja vinkkinä tuotiin esille, että meillä on paljon virkeitä mummoja ja pappoja, jotka olisivat vapaaehtoisia menemään perheeseen leikittämään lapsia tai viemään uimaan tms. jotta vanhemmat saisivat levätä. Näin voitaisiin tukea mediassa esille tuotua asiaa eli väsyneitä vanhempia. Kysyttiin, onko suuntaus se, että kunta itse hoitaa ja luovutaan yhä enemmän ostopalveluista? Miten ostopalveluja valvotaan? Mari Antikaisen vastaus on kyllä, tällainen trendi on menossa ja monessa muussakin kunnassa ollaan tähän suuntaan menossa. Kunnat ovat tehostaneet omia palvelutuotantoja ja tarkastelleet ostopalvelun ja oman toiminnan suhdetta. Ostopalveluiden valvonta on vanhustenpalveluohjauksessa. Meillä on nimetty sosiaalityöntekijä joka käy tarkistamassa vuosittain ostopalveluyksiköt. Lisäksi jos joku antaa jonkin yksikön ilmi, käydään tilanne välittömästi tarkistamassa. Lisäksi tehdään tarkistuksia ilmoittamatta asiasta etukäteen. Palvelusetelituottajien valvonnassa on vielä prosessi mietittävä. Omaishoidon tuen kokonaisuuteen ei ole tulossa muutoksia. 6 Vanhusneuvoston kokoonpano 2015-2016 Puheenjohtaja Erkki Kukkonen Erkki Kukkosen mukaan kaupunginhallituksen valinta siirtyy helmikuun 2015 alkuun, joten tämä vanhusneuvoston jatkaa vielä ainakin siihen saakka ja aikaisintaan helmikuussa pystytään nimeämään uusi vanhusneuvosto. Toimintasääntö säilyy entisellään. Keskustelussa tuotiin esille, että vanhusneuvostolla voisi olla mielellään jatkuvuutta, kaksivuotiskausi on melko lyhyt. Lisäksi ehdotettiin, että eläkeläisjärjestöistä varajäsen ja varsinainen jäsen vaihtaisivat paikkaa. Lisäksi ehdotettiin, että eläkeläisjärjestöjen edustajat olisi hyvä valita sellaisista jotka kuuluvat EETU ry jäseniin. Asiat eivät saaneet kuitenkaan kannatusta. Lisäksi kysyttiin onko harkittu vammais- ja vanhusneuvoston yhdistämistä? Todettiin, että asiaa ei ole mietitty, sillä tarpeet ja ikäskaala on kovasti erilaisia. Puheenjohtajan mukaan Kuopion kaupungin osalta ei ole muutospaineita toimintasäännön muutokseen. Mutta mikäli yhdistykset päättävät toisin, niin heitä voi tulla ehdotuksia toimintasäännön muuttamiseksi.
6 7 Muut asiat Mielenterveystapahtumassa oli noussut esille Puijonlaakson bussiliikenteen haasteellisuus. Puijonlaaksosta ei päästä terveyskeskukseen suoralla linjaautoyhteydellä. Vaatisiko tämä jonkinlaisen lausunnon? Erkki Kukkonen ehdotti, että liikennesuunnittelija ja Kuopion liikenne otettaisiin mukaan keskusteluun jos aloitetta vietäisiin eteenpäin. Kommentoitiin, että huomioitaisiin myös Palin liikennöinti. Palin reittejä hoitaa kuljetusvastaava Päivi Pakarinen, Kuopion kaupungin matkojen yhdistelykeskuksesta. Pirkko Ohvo muistutti Kuopion kaupungin verkkosivujen kehittämiskyselystä, joka löytyy seuraavilta sivuilta: http://www.kuopio.fi/web/asiointi-janeuvonta/palautteet-ja-tiedustelut / suora linkki: https://palaute.kuopio.fi/fi#!/palautelomake/1/25 (Aukeaa vain Firefox selaimella) Pirkko Ohvo oli ollut 24.9.2014 Puijonlaakson urheilulaakson suunnitelman infotilaisuudessa. Kuntalaiset ovat voineet kommentoida suunnitelmaa internetin kautta kyselynä 16.9. 25.9. Ehdotettiin, että voisiko joku tulla esittelemään tätä vanhusneuvoston väelle? Lisätietoja: http://publish.istekkipalvelut.fi/kokous/2014277421-4.htm 8 Kokouksen päättäminen ja seuraavat kokoukset Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12.02. Seuraava kokous: Ti 9.12.2014 klo 10-12 -> HUOM! UUSI AJANKOHTA 8.12. klo 10-12, Leväsen palvelukeskus, Leväsentie 27, opetustila, kokous klo 10-11, tutustuminen Leväsen palvelukeskukseen klo 11-12 osastonhoitaja Eija Kinnusen johdolla Erkki Kukkonen vanhusneuvoston puheenjohtaja Säde Pirttimäki vanhusneuvoston sihteeri Jakelu: Vanhusneuvoston jäsenet: Erkki Kukkonen (pj.), Rauni Kaakinen, Kirsti Joki, Matti Säynevirta, Raija Tsutsunen, Jorma Eskelinen, Irja Harju, Jaakko Jauhiainen, Ella Kääriäinen, Risto Lappalainen, Pirkko Ohvo, Leena Pulkkinen, Heli Norja (vanhusneuvoston esittelijä) ja Säde Pirttimäki (siht.) Varajäsenet: Mirja Halonen, Irja Hartikainen, Seppo Jalkanen, Salme Ruippo, Hemmo Lötjönen, Esko Ruokonen, Raimo Ojala, Pentti Puustinen, Marjatta Rönkkö, Erkki Palisalo, Pirkko-Liisa Piironen ja Sylvi Kananen