SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2000 N:o 204 216 SISÄLLYS N:o Sivu 204 Ulkoasiainhallintolaki... 581 205 Laki tuomareiden nimittämisestä... 587 206 Laki Korkeimmasta oikeudesta annetun lain muuttamisesta... 592 207 Laki Korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain muuttamisesta... 593 208 Laki valtion virkamieslain 45 ja 48 :n muuttamisesta... 594 209 Laki hovioikeuslain muuttamisesta... 595 210 Laki käräjäoikeuslain muuttamisesta... 597 211 Laki hallinto-oikeuslain muuttamisesta... 598 212 Laki kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta... 599 213 Laki vakuutusoikeudesta annetun lain muuttamisesta... 600 214 Laki työtuomioistuimesta annetun lain 2 ja 6 :n muuttamisesta... 601 215 Laki markkinatuomioistuimesta annetun lain 3 :n muuttamisesta... 602 216 Laki muutoksenhausta tuomioistuimen virkaa haettaessa annetun lain kumoamisesta... 603 N:o 204 Ulkoasiainhallintolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tässä laissa säädetään Suomen ulkoasiainhallinnon organisaatiosta, edustustojen tehtävistä ja toiminnasta sekä ulkoasiainhallinnossa toimivien virkamiesten ja muun henkilöstön asemasta. Ulkoasiainhallinnossa toimiviin virkamiehiin sovelletaan lisäksi, mitä muualla laissa valtion virkasuhteesta säädetään. Jos muussa laissa, joka on annettu ennen tämän lain voimaantuloa, taikka asetuksessa on tästä laista poikkeavia säännöksiä, sovelletaan tämän lain säännöksiä. HE 139/1999 VaVM 9/1999 EV 1/2000 Kunniakonsulaattien toimintaan sovelletaan ainoastaan tämän lain 1 5 ja 7 :ää, 11 :n 2 momenttia sekä 12 :n 2 ja 3 momenttia. 2 Ulkoasiainhallinto Ulkoasiainhallinnon muodostavat ulkoasiainministeriö ja ulkomaanedustukseen kuuluvat edustustot. Edustustojen yleinen ohjaus ja valvonta kuuluu ulkoasiainministeriölle. Edustustojen välisistä hallinnollisista suhteista voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. 3 Toiminnalliset johtosuhteet Ulkoasiainministeriö voi toimialaansa kuu- 25 2000 400301
582 N:o 204 luvassa asiassa antaa edustuston toimintaa yksittäisessä tapauksessa koskevia määräyksiä ja ohjeita. Tämä ei kuitenkaan koske edustuston ratkaisuvaltaan kuuluvia yksittäisiä hallintopäätöksiä. 4 Edustustoja koskevat kansainväliset yleissopimukset Edustustojen perustamisesta, lakkauttamisesta, tehtävistä ja asemasta, edustuston henkilökunnasta sekä muista edustustojen toimintaa ulkomailla koskevista asioista on tässä laissa säädetyn lisäksi voimassa, mitä diplomaattisia suhteita koskevassa Wienin yleissopimuksessa (SopS 4/1970) ja konsulisuhteita koskevassa Wienin yleissopimuksessa (SopS 50/1980) määrätään. 2 luku Ulkomaanedustus 5 Edustustot Ulkomaanedustuksen muodostavat diplomaattiset edustustot ja konsuliedustustot. Konsuliedustustot ovat lähetetyn virkamiehen johtamia konsulaatteja tai kunniakonsulin johtamia kunniakonsulaatteja. 6 Diplomaattiset edustustot ja konsulaatit Diplomaattisiin edustustoihin kuuluvat eri valtioissa olevat suurlähetystöt ja lähetystöt sekä kansainvälisissä järjestöissä ja yhteistyöelimissä olevat pysyvät edustustot ja erityisedustustot. Edellä 1 momentissa säädettyjen edustustojen lisäksi Suomella voi kansainvälisten sopimusten tai kansainvälisen käytännön mukaisesti olla muitakin diplomaattisia edustustoja. Lähetetyn virkamiehen johtamiin konsulaatteihin kuuluu pääkonsulaatteja, konsulaatteja, varakonsulaatteja ja konsulitoimipaikkoja. 7 Kunniakonsulaatit Kunniakonsulaatteihin kuuluu kunniapääkonsulin, kunniakonsulin tai kunniavarakonsulin johtamia kunniapääkonsulaatteja, kunniakonsulaatteja ja kunniavarakonsulaatteja sekä konsuliasiamiehen johtamia kunniakonsulitoimipaikkoja. Kunniakonsulaatit eivät ole valtion hallintoviranomaisia eikä virkamiehen virkapaikkana voi olla kunniakonsulaatti. 8 Sivuakkreditointi Tasavallan presidentti voi valtuuttaa suurlähetystön tai lähetystön päällikön toimimaan diplomaattisena edustajana asemamaan lisäksi toisessa valtiossa (sivuakkreditointi), jolloin sivuakkreditoitu päällikkö toimii myös siinä valtiossa mahdollisesti olevan suurlähetystön tai lähetystön päällikkönä. 9 Kiertävät suurlähettiläät Kiertävä suurlähettiläs toimii diplomaattisena edustajana ulkoasiainministeriöstä käsin valtioissa, joissa tasavallan presidentti valtuuttaa hänet toimimaan. Kiertävä suurlähettiläs toimii toimialueellaan mahdollisesti olevan suurlähetystön tai lähetystön päällikkönä ja häneen sovelletaan siinä tehtävässä soveltuvin osin sivuakkreditoitua päällikköä koskevia säännöksiä. 10 Edustajien määrääminen kansainvälisiin järjestöihin eräissä tapauksissa Tasavallan presidentti voi määrätä diplomaattisen edustuston päällikön toimimaan tämän tehtävänsä ohella pysyvän edustuston tai erityisedustuston päällikön tehtävässä. Tasavallan presidentti voi valtuuttaa diplomaattisen edustuston päällikön tai muun ulkoasiainhallinnon virkamiehen toimimaan Suomen edustajana sellaisessa kansainvälisessä järjestössä tai yhteistyöelimessä, jossa Suomella ei ole edustustoa.
N:o 204 583 11 Edustustojen sijaintipaikat Diplomaattisten edustustojen, lähetetyn virkamiehen johtamien konsulaattien ja näihin kuuluvien erillisten toimintayksikköjen, 6 :n 2 momentissa tarkoitetut edustustot mukaan lukien, sijaintipaikoista säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Ulkoasiainministeriö päättää Suomella olevista kunniakonsulaateista siten kuin siitä valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. 12 Edustustojen tehtävät Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, diplomaattisen edustuston ja konsulaatin tehtävänä on: 1) edustaa Suomen valtiota sekä valvoa Suomen poliittisia, taloudellisia ja sivistyksellisiä etuja; 2) edistää Suomen tuntemusta ulkomailla; 3) tiedottaa ulkoasiainministeriölle Suomen kannalta merkittävistä asioista; ja 4) suorittaa muut ulkoasiainministeriön määräämät tehtävät. Edustustojen konsulitehtävistä säädetään erikseen. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä edustustoille kuuluvista tehtävistä. 13 Edustuston antama virka-apu Edustusto voi antaa muille viranomaisille virka-apua, jos se on perusteltua ottaen huomioon edustuston tehtävät, käytettävissä olevat voimavarat ja mahdollisuudet virka-avun antamiseen sekä paikalliset olosuhteet, tai sen mukaan kuin virka-avun antamisesta erikseen säädetään. 3 luku Ulkoasiainhallinnon virkamiehet 14 Ulkoasiainhallinnon virat Ulkoasiainhallinnon virat ovat hallinnonalan yhteisiä. Ulkoasiainhallinnon virassa voidaan toimia eri tehtävissä ja virkapaikoissa ulkoasiainhallinnon organisaatiossa siten kuin tässä laissa säädetään. Ulkoasiainneuvoksen, lähetystöneuvoksen, ulkoasiainsihteerin, kehitysyhteistyöneuvoksen, kehitysyhteistyösihteerin, lehdistöneuvoksen, lehdistösihteerin, hallinnollisen ulkoasiainsihteerin, avustajan, hallinnollisen avustajan, osastosihteerin, toimistosihteerin, toimistovirkailijan, virastomestarin ja vahtimestarin virat ovat yleisvirkoja. Muut kuin yleisvirat ovat erityisvirkoja. Ulkoasiainhallinnon virkojen kelpoisuusehdoista säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella. 15 Virkaan nimittävä viranomainen Tasavallan presidentti nimittää virkaan ulkoasiainministeriön valtiosihteerin ja alivaltiosihteerin. Presidentti päättää myös valtiosihteerin tai alivaltiosihteerin virassa toimivan henkilön nimittämisestä ulkoasiainneuvoksen virkaan. Muihin ulkoasiainhallinnon virkoihin nimittää valtioneuvosto tai ulkoasiainministeriö sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. 16 Valtiosihteerin ja alivaltiosihteerin velvollisuus siirtyä toiseen virkaan Ulkoasiainministeriön valtiosihteeri ja alivaltiosihteeri ovat velvollisia siirtymään ulkoasiainneuvoksen virkaan. 17 Yleisvirkamiehen tehtävään määrääminen ja siirtäminen toiseen virkapaikkaan Ulkoasiainneuvos, lähetystöneuvos, ulkoasiainsihteeri, hallinnollinen ulkoasiainsihteeri, avustaja ja hallinnollinen avustaja ovat määrättäessä velvollisia virassaan siirtymään toiseen tehtävään ja toiseen virkapaikkaan ulkoasiainhallinnon organisaatiossa. Muu yleisvirassa oleva virkamies (yleisvirkamies) on määrättäessä velvollinen virassaan siirtymään edustustosta ulkoasiainmi-
584N:o 204 nisteriöön ja ulkoasiainministeriössä tehtävästä toiseen. Muissa kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa yleisvirkamies voidaan virassaan määrätä tehtävään ja siirtää toiseen virkapaikkaan ulkoasiainhallinnon organisaatiossa, jos virkamies tähän suostuu. 18 Erityisvirkamiehen tehtävään määrääminen ja siirtäminen toiseen virkapaikkaan Erityisvirassa oleva virkamies (erityisvirkamies) voidaan virassaan määrätä tehtävään ja siirtää määräajaksi ulkoasiainministeriöstä edustustoon, jos virkamies tähän suostuu. Määräaikaa voidaan virkamiehen suostumuksella jatkaa. Erityisvirkamies voidaan siirtää edustustosta ulkoasiainministeriöön 1 momentissa tarkoitetusta määräajasta riippumatta, jos virkamies tähän suostuu tai jos tähän on painavia syitä. Edustustosta ulkoasiainministeriöön 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa siirtyvä erityisvirkamies on määrättäessä velvollinen siirtymään virkaansa vastaavaan tehtävään. Tätä pykälää ei sovelleta ulkoasiainministeriön valtiosihteeriin eikä alivaltiosihteeriin. 19 Tehtävään määräävä viranomainen Tasavallan presidentti määrää ulkoasiainhallinnon tarkastajan, edustuston päällikön ja kiertävän suurlähettilään tehtävään. Muihin ulkoasiainhallinnon tehtäviin määrää valtioneuvosto tai ulkoasiainministeriö sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Muu viranomainen ei voi määrätä 1 momentissa tarkoitettua virkamiestä toiseen tehtävään ennen kuin tasavallan presidentti on määrännyt tehtävän päättymään. 20 Väliaikainen tehtävään määrääminen Sijaisuuden tai avoinna olevan tehtävän hoidon väliaikaiseksi järjestämiseksi tai muusta erityisestä syystä ulkoasiainhallinnon virkamies voidaan määrätä tehtävään väliaikaisesti määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Väliaikaisesti ei kuitenkaan voida määrätä edustuston päällikön tehtävään. Väliaikaisesta tehtävään määräämisestä päättää ulkoasiainministeriö. Tehtävään voidaan erityisestä syystä väliaikaisesti määrätä virkamies, joka ei täytä tehtävään vaadittavia kelpoisuusehtoja. Virkamies voidaan määrätä tehtävään väliaikaisesti tai määrätä toiseen tehtävään kesken 1 momentissa tarkoitetun määräajan 17 ja 18 :ssä säädetyin rajoituksin. 21 Tehtävän ja valtuuksien päättyminen Virkamiehellä tehtävään määräämisen johdosta oleva tehtävä ja 8 10 :ssä tarkoitetut valtuudet päättyvät 1) toiseen tehtävään määräämisen perusteella; 2) määräajan päättyessä, jos tehtävä on määräaikainen; tai 3) päätöksellä, jonka tekee tehtävään määräävä tai valtuutuksesta päättävä viranomainen. Tehtävään määrätään määräaikaisesti 18 :n 1 momentissa ja 20 :n 1 momentissa edellytetyissä tapauksissa. Määräaikaisen tehtävän päätyttyä virkamies palaa aikaisempaan tehtäväänsä, jollei häntä määrätä toiseen tehtävään. 22 Virkapaikan määrääminen Ulkoasiainhallinnon virkamiehen virkapaikasta päätetään virkaan nimittämistä tai tehtävään määräämistä koskevassa päätöksessä tai määrätään erillisellä päätöksellä. Edellä 10 :n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa virkamiehen virkapaikka määräytyy ensiksi määrätyn tehtävän mukaisesti, jollei tasavallan presidentti toisin päätä. Erillisen päätöksen virkapaikasta tekee ulkoasiainministeriö. Tasavallan presidentin määräämässä tehtävässä olevan virkamiehen osalta virkapaikasta ei kuitenkaan voida päättää ennen kuin tasavallan presidentti on määrännyt tehtävän päättymään. Muutoin virkapaikasta voidaan päättää 7 :n 2 momentissa sekä 17 ja 18 :ssä säädetyin rajoituksin.
N:o 204 585 Jos virkapaikasta ei ole päätetty 1 ja 2 momentin mukaisesti, virkapaikkana on ulkoasiainministeriö. 23 Päätös agrementin pyytämisestä Tasavallan presidentti päättää agrementin pyytämisestä vastaanottajavaltiolta virkamiehelle, joka aiotaan määrätä diplomaattisen edustuston päälliköksi, sivuakkreditoida tai valtuuttaa toimimaan kiertävänä suurlähettiläänä. 24 Oikeuspaikka Tasavallan presidentin tai valtioneuvoston nimittämää ulkoasiainhallinnon virkamiestä syytetään virkarikoksesta Helsingin hovioikeudessa. Ulkomaanedustuksessa palveleva ulkoasiainhallinnon virkamies vastaa häntä henkilökohtaisesti koskevassa riita-asiassa ja myös rikosasiassa, jos rikos on tehty ulkomailla eikä asia lain mukaan kuulu ylemmän tuomioistuimen käsiteltäväksi, Helsingin käräjäoikeudessa. 4luku Erityiset säännökset 25 Sotilasasiamiehet ja muut puolustusvoimien palvelussuhteessa olevat henkilöt edustustossa Edustustossa voi toimia puolustusvoimien virkamiehiä sotilas-, laivasto- ja ilmailuasiamiesten sekä sotilasedustajan tehtävissä ja näitä avustavaa puolustusvoimien palvelussuhteessa olevaa henkilökuntaa. Puolustushallinnon toimialaan kuuluvissa tehtävissä 1 momentissa tarkoitetut henkilöt toimivat sanotun hallinnonalan viranomaisten ohjauksessa ja valvonnassa. Muutoin tässä tarkoitetut henkilöt toimivat edustuston päällikön alaisena sekä ulkoasiainministeriön ohjauksessa ja valvonnassa tämän lain 2 :n 2 momentin ja 3 :n mukaisesti. Tässä pykälässä tarkoitettujen henkilöiden nimittämisestä ja tehtävään määräämisestä, sotilaallisen käskyvallan alaisuudesta sekä ohjauksesta ja valvonnasta puolustushallinnon toimialalla säädetään erikseen. 26 Teknologian kehittämiskeskuksen palvelussuhteessa olevat henkilöt edustustossa Edustuston henkilökunnan jäsenenä voi ulkoasiainministeriön suostumuksella toimia teknologian kehittämiskeskuksen palvelussuhteessa olevia virkamiehiä ja muita henkilöitä tehtävissä, jotka liittyvät ulkomaanedustuksen toimintaan, siten kuin siitä säädetään teknologian kehittämiskeskuksesta annetussa laissa (429/1993) tai sen nojalla annetulla asetuksella. Edellä 1 momentissa tarkoitetut henkilöt toimivat yhteistyössä edustuston kanssa ja ovat edustuston päällikön alaisia edustuston sisäistä hallintoa ja järjestystä koskevissa asioissa. Ulkoasiainministeriö voi poistaa 1 momentissa tarkoitetun henkilön edustuston henkilökunnan jäsenyydestä, jos siihen on painavia syitä. 27 Edustuston henkilökunnan jäsenyys eräissä tapauksissa Edustuston henkilökunnan jäsenenä voi toimia yksityisoikeudellisen yhteisön palveluksessa oleva henkilö, jos tähän on erityisiä syitä ja henkilön tehtävät liittyvät ulkomaanedustuksen toimintaan. Tässä tarkoitettu henkilö on velvollinen toimimaan yhteistyössä edustuston kanssa ja noudattamaan edustuston sisäistä hallintoa ja järjestystä koskevia määräyksiä ja ohjeita. Ulkoasiainministeriö päättää 1 momentissa tarkoitetun henkilön hyväksymisestä edustuston henkilökunnan jäseneksi määräajaksi. Ulkoasiainministeriö voi kuitenkin perustellusta syystä poistaa henkilön edustuston henkilökunnan jäsenyydestä ennen määräajan päättymistä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa 1 3 momenttia tarkentavia säännöksiä. 28 Arvonimet ja virka-arvot Tasavallan presidentti voi myöntää ulkoasiainhallinnon virkamiehelle arvonimen
586 N:o 204 vastaavan viran tai tehtävän sitä seuraamatta käytettäväksi sinä aikana, jonka virkamies on ulkoasiainhallinnon palveluksessa. Ulkoasiainhallinnossa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa käytettävistä arvonimistä ja virka-arvoista säädetään valtioneuvoston asetuksella. 29 Tasavallan presidentin päätöksenteko ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta Tasavallan presidentti päättää ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta 28 :n 1 momentissa tarkoitetun arvonimen myöntämisestä. 30 Muutoksenhaku Valittamalla ei saa hakea muutosta päätökseen tehtävään määräämisestä eikä tehtävän päättymisestä, jos päätös on tehty virkamiehen suostumuksella eikä virkapaikka päätöksen johdosta muutu. Valittamalla ei myöskään saa hakea muutosta päätökseen, joka koskee edustuston henkilökunnan jäsenyyttä tai virka-arvoa. Muutoksen hakemisesta tässä laissa tarkoitettuun päätökseen muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa säädetään hallintolainkäyttölaissa (586/1996). Virkapaikkaa, tehtävään määräämistä tai tehtävän päättymistä koskeva päätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana. 31 Tarkemmat säännökset Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta. 5 luku Voimaantulosäännökset 32 Voimaantulo Tällä lailla kumotaan: 1) ulkoasiainhallinnosta 23 päivänä joulukuuta 1987 annettu laki (1164/1987); sekä 2) 22 päivänä huhtikuuta 1999 annetun konsulipalvelulain (498/1999) 3. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 33 Siirtymäsäännös Virkamies, jonka virkapaikka lain voimaan tullessa on kunniakonsulaatti, voi tämän lain 7 :n 2 momentin estämättä toimia kunniakonsulaatissa 31 päivään joulukuuta 2001, jollei toisin säädetä tai tämän lain nojalla toisin päätetä. Virkamieheen, jolla tämän lain voimaan tullessa on aikaisemman lain nojalla suppeampi siirtymisvelvollisuus kuin hänellä olisi tämän lain mukaan, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita siirtymisvelvollisuutta koskevia säännöksiä niin kauan kuin hän pysyy siinä virassa, jossa hän on tämän lain voimaan tullessa. Edustuston henkilökunnan jäsenenä tämän lain voimaan tullessa oleva henkilö, joka ei ole ulkoasiainhallinnon palveluksessa ja jota tämän lain nojalla ei voitaisi ottaa edustuston henkilökunnan jäseneksi, voidaan pitää jäsenenä 31 päivään joulukuuta 2001, jollei toisin säädetä tai tämän lain nojalla toisin päätetä. Pääministeri Paavo Lipponen
587 N:o 205 Laki tuomareiden nimittämisestä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain soveltamisala Tätä lakia sovelletaan täytettäessä tuomarin virkaa ja nimitettäessä tuomaria määräajaksi. Tässä laissa tarkoitettuja tuomarinvirkoja ovat: 1) korkeimman oikeuden presidentin ja jäsenen virat; 2) korkeimman hallinto-oikeuden presidentin ja jäsenen virat; 3) hovioikeuden presidentin, hovioikeudenlaamannin ja hovioikeudenneuvoksen virat; 4) käräjäoikeuden laamannin ja käräjätuomarin virat; 5) hallinto-oikeuden ylituomarin ja hallinto-oikeustuomarin virat; 6) vakuutusoikeuden vakuutusylituomarin, vanhemman vakuutustuomarin ja nuoremman vakuutustuomarin virat; 7) työtuomioistuimen presidentin ja työtuomioistuinneuvoksen virat; 8) markkinatuomioistuimen ylituomarin virka; sekä 9) maaoikeuden maaoikeustuomarin ja maaoikeusinsinöörin virat. Valtakunnanoikeudesta säädetään Suomen perustuslaissa. Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta säädetään Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta annetussa laissa (547/1994). 2 luku Vakinaisen tuomarin nimittäminen 2 Nimittävä viranomainen Vakinaisen tuomarin nimittää Suomen perustuslain mukaisesti tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta. 3 Viran julistaminen haettavaksi Vakinainen tuomarin virka on ennen sen täyttämistä julistettava tuomioistuimelta haettavaksi, jollei 4 :stä muuta johdu. Asetuksessa säädetty tuomioistuin julistaa HE 109/1999 PeVL 13/1999 LaVM 1/2000 EV 21/2000
588 N:o 205 viran haettavaksi sekä päättää viran julistamisesta uudelleen haettavaksi ja hakuajan jatkamisesta. 4 Ilmoittautumisvirat Seuraavat virat täytetään ilman, että virka julistetaan haettavaksi: 1) korkeimman oikeuden presidentin ja jäsenen virat; 2) korkeimman hallinto-oikeuden presidentin ja jäsenen virat. Korkein oikeus tai korkein hallinto-oikeus ilmoittaa 1 momentissa tarkoitettujen virkojen avoinna olemisesta samalla tavalla kuin menetellään silloin, kun virka julistetaan haettavaksi. Näihin virkoihin on ilmoittauduttava kirjallisesti korkeimmalle oikeudelle tai korkeimmalle hallinto-oikeudelle ennen asetetun määräajan päättymistä. 5 Ilmoittautumisviran täyttäminen Tasavallan presidentti nimittää korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentit ilman tässä laissa tarkoitettua esitystä. Korkein oikeus tekee korkeimman oikeuden jäsenen virkaan nimittämisestä ja korkein hallinto-oikeus korkeimman hallinto-oikeuden jäsenen virkaan nimittämisestä perustellun esityksen, joka toimitetaan valtioneuvostolle nimitysasian tasavallan presidentille esittelemistä varten. 6 Tuomarinvalintalautakunta Muiden kuin 4 :ssä tarkoitettujen tuomarin virkojen täyttämistä varten on riippumaton tuomarinvalintalautakunta, jonka tehtävänä on valmistella viran täyttämistä ja tehdä perusteltu esitys tuomarin virkaan nimittämisestä, joka toimitetaan valtioneuvostolle nimitysasian tasavallan presidentille esittelemistä varten. Tuomarinvalintalautakunta voi esityksen tekevän tuomioistuimen pyynnöstä antaa lausunnon korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsenen nimittämistä koskevassa asiassa. 7 Tuomarinvalintalautakunnan asettaminen ja kokoonpano Tuomarinvalintalautakunta asetetaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Tuomarinvalintalautakunnassa on puheenjohtajana korkeimman oikeuden valitsema jäsen ja varapuheenjohtajana korkeimman hallinto-oikeuden valitsema jäsen. Muina jäseninä on yksi hovioikeuden presidentti, yksi hallinto-oikeuden ylituomari, yksi käräjäoikeuden laamanni, yksi hovioikeudenlaamanni tai hovioikeudenneuvos, yksi käräjätuomari, yksi hallinto-oikeustuomari ja yksi hallinto-oikeustuomari tai 1 :n 2 momentin 6 9 kohdassa mainitun erityistuomioistuimen tuomari, yksi asianajaja, yksi yleinen syyttäjä ja yksi oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustava jäsen. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Valtioneuvosto asettaa tuomarinvalintalautakunnan sen jälkeen, kun 1) korkein oikeus on nimennyt keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen; 2) korkein hallinto-oikeus on nimennyt keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen; 3) hovioikeuksien presidentit ovat nimenneet keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen; 4) hallinto-oikeuksien ylituomarit ovat nimenneet keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen; 5) korkein oikeus on nimennyt käräjäoikeuden laamannien, hovioikeudenlaamannien tai hovioikeudenneuvosten ja käräjätuomareiden keskuudesta tulevat jäsenet ja varajäsenet ilmoittautumisten perusteella; 6) korkein hallinto-oikeus on nimennyt hallinto-oikeustuomareiden tai erityistuomioistuinten tuomareiden keskuudesta tulevat jäsenet ja varajäsenet ilmoittautumisten perusteella; 7) Suomen asianajajaliitto on nimennyt jäsentensä keskuudesta asianajajakuntaa edustavan jäsenen ja varajäsenen; 8) valtakunnansyyttäjä on nimennyt yleisiä syyttäjiä edustavan jäsenen ja varajäsenen; sekä 9) oikeusministeriö on nimennyt oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustavan jäsenen ja varajäsenen. Nimettäessä 3 momentin 5 9 kohdassa tarkoitettuja jäseniä ja varajäseniä nimetään
N:o 205 589 ehdokkaita kaksi kertaa niin monta kuin on asetettavia jäseniä ja varajäseniä. Ennen 3 momentin 9 kohdassa tarkoitettua nimeämistä oikeusministeriön on kuultava oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustavia tahoja. Eron lautakunnan jäsenelle ja varajäsenelle myöntää valtioneuvosto, joka samalla, noudattaen lautakunnan asettamisesta säädettyä menettelyä, nimittää hänelle seuraajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 8 Päätösvaltaisuus Tuomarinvalintalautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kahdeksan jäsentä tai varajäsentä. 9 Asian käsittely tuomarinvalintalautakunnassa Tuomarinvalintalautakunta pyytää ennen nimitysesityksen tekemistä lausunnon hakijoista siltä tuomioistuimelta, joka on julistanut viran haettavaksi, ja käräjätuomarin viran hakijoista lisäksi siltä käräjäoikeudelta, jossa virka on haettavana. Lautakunta voi hankkia muitakin lausuntoja ja selvityksiä sekä kuulla hakijoita ja asiantuntijoita. Viran hakijalle on varattava ennen nimitysesityksen tekemistä tilaisuus lausua nimitysasian valmistelussa hankittujen lausuntojen ja selvitysten johdosta. Tuomarinvalintalautakunta noudattaa soveltuvin osin tässä pykälässä säädettyä menettelyä myös antaessaan 6 :n 2 momentissa tarkoitetun lausunnon. 10 Tuomioistuimen lausunnon antaminen 2 400301/25 Tuomioistuimen lausunnon tuomarin viran täyttämistä koskevassa asiassa antaa: 1) hovioikeus kokoonpanossa, johon kuuluvat presidentti, hovioikeudenlaamannit ja kaksi täysistunnon vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä; 2) hallinto-oikeudessa johtoryhmä; 3) vakuutusoikeus vakuutusoikeudesta annetun lain (14/1958) 5 :n 4 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa; 4) käräjäoikeudessa laamanni käräjäoikeuden käräjätuomareita tai johtoryhmää kuultuaan; ja 5) työtuomioistuimessa presidentti. Tuomioistuimen lausunnon tulee sisältää perusteltu käsitys siitä, kuka hakijoista olisi nimitettävä virkaan. 11 Tuomareiden kelpoisuusvaatimukset ja nimitysperusteet Tuomariksi voidaan nimittää oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut oikeamielinen Suomen kansalainen, joka aikaisemmalla toiminnallaan tuomioistuimessa tai muussa tehtävässä on osoittanut, että hänellä on täytettävänä olevan viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Erityisalan asiantuntemusta vaativien tuomarinvirkojen kelpoisuusvaatimuksista voidaan säätää erikseen. Korkeimman oikeuden presidentiksi ja jäseneksi sekä korkeimman hallinto-oikeuden presidentiksi ja jäseneksi voidaan nimittää 1 momentissa säädetyt edellytykset hyvin täyttävä etevä laintuntija. Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenteiltä edellytetään lisäksi johtamistaitoa. Hovioikeuden presidentiksi, hovioikeudenlaamanniksi, käräjäoikeuden laamanniksi, hallinto-oikeuden ylituomariksi, vakuutusylituomariksi, työtuomioistuimen presidentiksi sekä markkinatuomioistuimen ylituomariksi voidaan nimittää henkilö, jolla on 1 momentissa säädettyjen edellytysten lisäksi johtamistaitoa. 12 Erivapaus Tuomarin viran kelpoisuusvaatimuksista ei voida myöntää erivapautta. 13 Kielitaito Tuomarin virkaan vaadittavasta kielitaidosta säädetään erikseen.
590 N:o 205 14 Sidonnaisuuksien ilmoittaminen Vakinaiseen tuomarin virkaan nimitettäväksi esitettävän henkilön on ennen nimittämistä annettava valtion virkamieslainsäädännössä tarkoitettu selvitys sidonnaisuuksistaan. Vakinaiseen tuomarin virkaan nimitetyn henkilön on ilmoitettava viivytyksettä 1 momentissa tarkoitetuissa tiedoissa tapahtuneet muutokset ja niissä havaitut puutteet sekä myös muutoin annettava vastaava selvitys asianomaisen viranomaisen sitä pyytäessä. Viranomaiselle annetut henkilön taloudellista asemaa koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä. 3 luku Määräaikaiset tuomarit 15 Määräajaksi nimitettävät tuomarit Vakinaisen tuomarin viran ollessa ilman viran hoitajaa taikka tuomarin ollessa estyneenä tai vuosilomalla voidaan virkaa hoitamaan nimittää tuomari määräajaksi virkasuhteeseen. Tuomioistuimeen voidaan nimittää tuomari määräajaksi myös, milloin se on käsiteltävien asioiden lukumäärän tai laadun vuoksi taikka muusta erityisestä syystä tarpeen. Määräajaksi nimitetyn tuomarin kelpoisuudesta, virassapysymisoikeudesta sinä aikana, joksi hänet on nimitetty, sekä palkkauksen perusteista on voimassa, mitä vastaavan vakinaisen tuomarin kelpoisuudesta, virassapysymisoikeudesta ja palkkauksesta säädetään tai määrätään. 16 Määräaikaisen tuomarin tehtävän julistaminen haettavaksi Ennen määräaikaisen tuomarin nimittämistä on tehtävä julistettava tuomioistuimelta haettavaksi, jos nimitys tehdään vuodeksi tai sitä pidemmäksi ajaksi. Määräajaksi nimitettävän korkeimman oikeuden jäsenen tai korkeimman hallintooikeuden jäsenen tehtävän avoinna olemisesta on ilmoitettava siten kuin 4 :n 2 momentissa säädetään. 17 Eräiden ylimpien tuomareiden nimittäminen määräajaksi Tasavallan presidentti nimittää korkeimman oikeuden jäsenen määräajaksi korkeimman oikeuden esityksestä ja korkeimman hallinto-oikeuden jäsenen määräajaksi korkeimman hallinto-oikeuden esityksestä. Korkein oikeus nimittää tuomarin määräajaksi hovioikeuden presidentin, vakuutusoikeuden vakuutusylituomarin, työtuomioistuimen presidentin, markkinatuomioistuimen ylituomarin sekä käräjäoikeuden laamannin tehtävään. Korkein hallinto-oikeus nimittää tuomarin määräajaksi hallinto-oikeuden ylituomarin tehtävään. 18 Muiden tuomareiden nimittäminen määräajaksi Korkein oikeus nimittää vuodeksi tai sitä pidemmäksi määräajaksi hovioikeuden esityksestä tuomarin hovioikeuteen ja tuomarin maaoikeuteen, käräjäoikeuden laamannin esityksestä tuomarin käräjäoikeuteen sekä vakuutusoikeuden esityksestä tuomarin vakuutusoikeuteen. Vuotta lyhyemmäksi määräajaksi nimittää 1) tuomarin hovioikeuteen enintään kahden kuukauden määräajaksi hovioikeuden presidentti sekä kahta kuukautta pidemmäksi ajaksi hovioikeus; 2) tuomarin käräjäoikeuteen käräjäoikeuden laamanni; 3) tuomarin maaoikeuteen hovioikeus. Korkein hallinto-oikeus nimittää vuodeksi tai sitä pidemmäksi määräajaksi hallinto-oikeuden esityksestä tuomarin hallinto-oikeuteen. Vuotta lyhyemmäksi määräajaksi nimittää tuomarin hallinto-oikeuteen enintään kahden kuukauden määräajaksi hallintooikeuden ylituomari sekä kahta kuukautta pidemmäksi ajaksi asianomainen hallintooikeus. Muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa tuomarin määräajaksi nimittää asianomainen tuomioistuin.
N:o 205 591 19 Määräaikaisen tuomarin sidonnaisuuksien ilmoittaminen Määräajaksi nimitettävän tuomarin on ennen nimittämistä ja virkasuhteensa aikana annettava 14 :ssä tarkoitetut ilmoitukset, jos nimitys tehdään vuodeksi tai sitä pidemmäksi ajaksi. Henkilön, jota esitetään nimitettäväksi määräajaksi korkeimman oikeuden jäseneksi tai korkeimman hallinto-oikeuden jäseneksi, on aina ilmoitettava sidonnaisuutensa. 4luku Erinäiset säännökset 20 Ilmoittautumismenettelyn julkaiseminen Ilmoitus edellä 7 :n 3 momentin 5 ja 6 kohdassa tarkoitetusta ilmoittautumismenettelystä on julkaistava asianmukaisella tavalla. 21 Asetuksenantovaltuus Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- töönpanosta sekä tuomarinvalintalautakunnan toimistosta ja henkilöstöstä annetaan asetuksella. Työskentelyn järjestämisestä ja asioiden käsittelystä tuomarinvalintalautakunnassa määrätään tarvittaessa tarkemmin tuomarin valintalautakunnan vahvistamassa työjärjestyksessä. 22 Voimaantulo Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin. 23 Siirtymäsäännös Ennen tämän lain voimaantuloa avoinna oleviksi ilmoitetut ja haettaviksi julistetut virat täytetään noudattaen lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen tämän lain voimaantuloa vakinaisiin tuomarin virkoihin nimitettyjen tuomareiden on annettava 14 :ssä tarkoitettu ilmoitus sidonnaisuuksista kuuden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Oikeusministeri Johannes Koskinen
592 N:o 206 Laki Korkeimmasta oikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan Korkeimmasta oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain (74/1918) 4 :n 1 momentin 1 kohta ja 2 momentti sekä muutetaan 2 ja 8, sellaisina kuin ne ovat, 2 laeissa 804/1949, 197/1991 ja 1694/1992 ja 8 laissa 149/1930, seuraavasti: 2 Korkeimmassa oikeudessa on presidentti ja muina jäseninä vähintään 15 oikeusneuvosta. Korkeimman oikeuden presidentin ja jäsenten nimittämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa (205/2000). Määräaikaiset oikeusneuvokset on sijoitettava tasaisesti eri jaostoihin. 8 Korkeimmassa oikeudessa tulee olla tarpeellinen määrä esittelijöitä ja muita virkamiehiä, jotka korkein oikeus nimittää. Esittelijöiden kelpoisuusvaatimuksista, nimittämisperusteista ja nimittämisestä määräajaksi on voimassa, mitä tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa säädetään. Oikeusministeri Johannes Koskinen HE 109/1999 PeVL 13/1999 LaVM 1/2000 EV 21/2000
593 N:o 207 Laki Korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan Korkeimmasta hallinto-oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain (74/1918) 3 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 431/1999, muutetaan 2, sellaisena kuin se laeissa 805/1949, 198/1991 ja 1695/1992, sekä lisätään 9 :ään, sellaisena kuin se on laissa 1109/1998, uusi 2 momentti seuraavasti: 2 Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on presidentti ja jäseninä vähintään 15 hallintoneuvosta. Korkeimman hallinto-oikeuden presidentin ja jäsenten nimittämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa (205/2000). Määräaikaiset hallintoneuvokset on sijoitettava tasaisesti eri jaostoihin. 9 Esittelijät nimittää korkein hallinto-oikeus. Esittelijöiden kelpoisuusvaatimuksista, nimittämisperusteista ja nimittämisestä määräajaksi on voimassa, mitä tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa säädetään. Oikeusministeri Johannes Koskinen HE 109/1999 PeVL 13/1999 LaVM 1/2000 EV 21/2000
594 N:o 208 Laki valtion virkamieslain 45 ja 48 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä elokuuta 1994 annetun valtion virkamieslain (750/1994) 45 ja 48 seuraavasti: 45 Tätä lakia sovelletaan myös tuomarin virkaan ja tuomariin, jollei laissa toisin säädetä. Tuomarin nimittämisestä säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa (205/ 2000). Mitä 9, 10 ja 22 :ssä, 23 :n 4momentissa, 24 34 :ssä, 35 :n 2 momentissa, 8 luvussa, 40 :n 1 momentissa, 44 :ssä ja 66 :n 3 momentissa säädetään, ei koske tuomarin virkaa eikä tuomaria. Poiketen siitä, mitä 35 :n 3 momentissa säädetään, tuomaria ei voida oikeuttaa jatkamaan tuomarin virassa eroamisiän jälkeen. 48 Mitä tässä laissa säädetään tuomarin virasta ja tuomarista, koskee myös korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden esittelijän virkaa ja esittelijää. Oikeusministeri Johannes Koskinen HE 109/1999 PeVL 13/1999 LaVM 1/2000 EV 21/2000
595 N:o 209 Laki hovioikeuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 21 päivänä tammikuuta 1994annetun hovioikeuslain (56/1994) 4ja 5, sellaisena kuin niistä on 5 osaksi laissa 1325/1994, sekä muutetaan 3 :n 2 momentti, 7, 8 :n 1 ja 3 momentti sekä 9 :n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 7 osaksi laissa 169/1998 sekä 8 :n 1 ja 3 momentti ja 9 :n 2 momentti viimeksi mainitussa laissa, seuraavasti: 3 Hovioikeuden tuomarit Hovioikeuden presidentin ja jäsenten nimittämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa (205/2000). 7 Määräajaksi nimitetyn tuomarin osallistuminen asioiden käsittelyyn Määräajaksi nimitetty tuomari voi määräajan päätyttyä edelleen osallistua jäsenenä niiden asioiden käsittelyyn, joiden valmisteluun tai käsittelyyn hän on osallistunut sinä määräaikana, joksi hänet oli nimitetty. 8 Osastot sekä vahvennettu istunto ja täysistunto Hovioikeus toimii osastoihin jakautuneena. Lainkäyttöasiat sekä muutoksenhakua ja ylimääräistä muutoksenhakua oikeushallintoasioissa koskevat asiat käsitellään ja ratkaistaan osastojen istunnoissa. Istuntoon osallistuvista jäsenistä kahdeksi kuukaudeksi tai sitä lyhyemmäksi määräajaksi nimitetyt tuomarit eivät saa muodostaa enemmistöä. Määräajaksi nimitetty tuomari voi kuitenkin yksin toimittaa valmistelun ja tehdä muut oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 8 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut ratkaisut ja toimenpiteet. Hovioikeuden täysistuntoon osallistuvat presidentti, hovioikeudenlaamannit, hovioikeudenneuvokset sekä vuodeksi tai sitä pi- HE 109/1999 PeVL 13/1999 LaVM 1/2000 EV 21/2000
596 N:o 209 demmäksi määräajaksi nimitetyt tuomarit. Täysistunto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet virassa olevista jäsenistä on läsnä. 9 Hovioikeuden kokoonpano eräissä asioissa Edellä 1 momentissa tarkoitetun esittelijän tulee olla hovioikeuden asessori tai viskaali taikka vähintään kolme vuotta asessorin, viskaalin tai käräjätuomarin virkaa hoitanut hovioikeuden esittelijä. Yksi kokoonpanoon kuuluvista jäsenistä voi olla kahdeksi kuukaudeksi tai sitä lyhyemmäksi määräajaksi nimitetty tuomari. Oikeusministeri Johannes Koskinen
597 N:o 210 Laki käräjäoikeuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun käräjäoikeuslain (581/1993) 2 :n 1 ja 3 momentti ja 3, sellaisina kuin niistä ovat 2 :n 3 momentti laissa 549/1994 ja 3 osaksi laissa 1326/1994, sekä muutetaan 1 :n 2 momentti seuraavasti: 1 Laamannin ja käräjätuomarin nimittämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa (205/2000). Oikeusministeri Johannes Koskinen HE 109/1999 PeVL 13/1999 LaVM 1/2000 EV 21/2000 3 400301/25
598 N:o 211 Laki hallinto-oikeuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 26 päivänä maaliskuuta 1999 annetun hallinto-oikeuslain (430/1999) 4 :n 2 momentti ja 6 sekä muutetaan 5 :n otsikko ja 1 momentti, 11 ja 14 :n 1 momentti seuraavasti: 5 Jäsenten nimittäminen ja kelpoisuus Hallinto-oikeuden ylituomarin ja hallintooikeustuomareiden nimittämisestä sekä ylituomarin ja muun kuin 2 momentissa tarkoitetun hallinto-oikeustuomarin kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa (205/2000). 11 Määräajaksi nimitetyn tuomarin osallistuminen asioiden käsittelyyn Määräajaksi nimitetty tuomari voi määräajan päätyttyä edelleen osallistua jäsenenä niiden asioiden käsittelyyn, joiden valmisteluun tai käsittelyyn hän on osallistunut sinä määräaikana, joksi hänet oli nimitetty. 14 Täysistunto Hallinto-oikeuden täysistuntoon osallistuvat hallinto-oikeuden ylituomari puheenjohtajana sekä vakinaiset ja vuodeksi tai sitä pidemmäksi määräajaksi nimitetyt hallintooikeustuomarit. Kun lainkäyttöasian käsittelyyn lain mukaan osallistuu asiantuntijajäsen, tämä osallistuu vastaavasti myös asian käsittelyyn täysistunnossa. HE 109/1999 PeVL 13/1999 LaVM 1/2000 EV 21/2000 Oikeusministeri Johannes Koskinen
599 N:o 212 Laki kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 12 päivänä huhtikuuta 1995 annetun kiinteistön muodostamislain (554/1995) 244 :n 2 ja 3 momentti ja 247 sekä muutetaan 245, 246 ja 248 seuraavasti: 245 Maaoikeustuomarin kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa (205/2000). Maaoikeustuomarin tulee olla kiinteistöasioihin perehtynyt. Maaoikeusinsinöörin virkaan vaaditaan teknillisessä korkeakoulussa maanmittauksen alalla suoritettu tehtävään soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto sekä hyvä kokemus kiinteistötoimitusten suorittamisessa ja hyvä perehtyneisyys kiinteistöjen arviointiin. Maaoikeuden muihin kuin 1 momentissa mainittuihin virkoihin vaadittavista kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella. 246 Maaoikeustuomarin ja maaoikeusinsinöörin nimittämisestä säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa. Tuomarinvalintalautakunnan tulee esityksen tekemistä varten hankkia maaoikeusinsinöörin viran hakijoista maanmittauslaitoksen keskushallinnon lausunto. Muun henkilökunnan ottaa maaoikeus. 248 Virkavapautta maaoikeustuomarille myöntää vuotta lyhyemmäksi ajaksi hovioikeus ja vuodeksi tai sitä pidemmäksi ajaksi korkein oikeus. Virkavapautta maaoikeusinsinöörille myöntää kuudeksi kuukaudeksi tai sitä lyhyemmäksi ajaksi maaoikeustuomari, vuotta lyhyemmäksi ajaksi hovioikeus ja vuodeksi tai sitä pidemmäksi ajaksi korkein oikeus. Oikeusministeri Johannes Koskinen HE 109/1999 PeVL 13/1999 LaVM 1/2000 EV 21/2000
600 N:o 213 Laki vakuutusoikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan vakuutusoikeudesta 17 päivänä tammikuuta 1958 annetun lain (14/1958) 2 :n 2 momentti, 3 :n 3 momentti ja 4 :n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 2 :n 2 momentti laissa 951/1988, sekä muutetaan 3 :n 1 momentti ja 4 :n 1 ja 3 momentti seuraavasti: 3 Vakuutusylituomarin sekä vanhemman ja nuoremman vakuutustuomarin kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa (205/2000). Vakuutussihteerin tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut sekä tuomarin tehtäviin perehtynyt tai vähintään kolme vuotta vakuutusoikeuden esittelijänä toiminut. 4 Vakuutusylituomarin sekä vanhemman ja nuoremman vakuutustuomarin nimittämisestä säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa. Vakuutussihteerin nimittää korkein oikeus viran oltua haettavana ja vakuutusoikeuden tehtyä virkaesityksen. Oikeusministeri Johannes Koskinen HE 109/1999 PeVL 13/1999 LaVM 1/2000 EV 21/2000
601 N:o 214 Laki työtuomioistuimesta annetun lain 2 ja 6 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työtuomioistuimesta 31 päivänä heinäkuuta 1974 annetun lain (646/1974) 2 :n 2 ja 4momentti ja 6, sellaisina kuin ne ovat, 2 :n 2 ja 4momentti laissa 1158/1997 ja 6 laissa 457/1999, seuraavasti: 2 Presidentin ja kaksi jäsentä nimittää tasavallan presidentti kolmeksi vuodeksi henkilöistä, joiden ei voida katsoa edustavan työnantaja- eikä työntekijäetuja. Presidentin nimittämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa (205/2000). Tässä momentissa tarkoitetun kahden jäsenen, jotka tarvittaessa toimivat varapuheenjohtajina, on oltava tuomarin virkaan vaadittavan tutkinnon suorittaneita ja työoloihin perehtyneitä. Kummallekin jäsenelle nimitetään samat kelpoisuusvaatimukset täyttävät kaksi varajäsentä. Työtuomioistuimen jäsenen ja varajäsenen virassapysymisoikeudesta sinä aikana, joksi hänet on nimitetty, on voimassa, mitä vastaavan vakinaisen tuomarin virassapysymisoikeudesta säädetään. 6 Työtuomioistuimen jäseneksi ja varajäseneksi voidaan nimittää kaksikymmentä vuotta täyttänyt Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Presidentti, työtuomioistuinneuvos ja jäsen sekä varajäsen on velvollinen eroamaan täyttäessään 67 vuotta. Oikeusministeri Johannes Koskinen HE 109/1999 PeVL 13/1999 LaVM 1/2000 EV 21/2000
602 N:o 215 Laki markkinatuomioistuimesta annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan markkinatuomioistuimesta 20 päivänä tammikuuta 1978 annetun lain (41/1978) 3 :n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1036/1990, seuraavasti: 3 Markkinatuomioistuimen ylituomarin kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa (205/2000). Markkinatuomioistuimen varapuheenjohtajaan sovelletaan, mitä markkinatuomioistuimen ylituomarin kelpoisuusvaatimuksista säädetään. Markkinatuomioistuimen ylituomarin, jäsenten ja näiden varamiesten tulee olla kuluttaja-asioihin perehtyneitä. Oikeusministeri Johannes Koskinen HE 109/1999 PeVL 13/1999 LaVM 1/2000 EV 21/2000
603 N:o 216 Laki muutoksenhausta tuomioistuimen virkaa haettaessa annetun lain kumoamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Tällä lailla kumotaan muutoksenhausta tuomioistuimen virkaa haettaessa 10 päivänä marraskuuta 1989 annettu laki (975/1989) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. 2 Oikeusministeri Johannes Koskinen HE 109/1999 PeVL 13/1999 LaVM 1/2000 EV 21/2000
SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 204 216, 3 arkkia OY EDITA AB, HELSINKI 2000 PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904