LOHJANHARJUN POHJAVESIEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2007. Katriina Nummela ja Eeva Ranta

LOHJANHARJUN POHJAVESIEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2007 Katriina Nummela ja Eeva Ranta Julkaisu 182 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY 2008

Julkaisija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Päivämäärä 10.6.2008 Tekijä(t)/Toimittaja(t) Katriina Nummela ja Eeva Ranta Julkaisun nimi Tiivistelmä Lohjan kaupungin koordinoiman Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailun tavoitteena on kattaa pohjavesialueen tarkkailuvelvoitteet ja seurantatarpeet Lohjanharjun alueella. Yhteistarkkailu käynnistyi vuoden 2005 syksyllä, tarkkailussa oli vuoden 2007 lopulla mukana Lohjan kaupungin lisäksi yhteensä 13 toiminnanharjoittajaa: Abetoni Oy (1.1.2008 alkaen Rudus Betonituote Oy), Elcoteq Lohja Oy, Enics Finland Oy, Henrik Jusell maa-ainesotto, Lehmijärven Romu ja Rauta Oy, Lemminkäinen Oyj / Muijalan maa-ainesotto, Lemminkäinen Katto Oy / Kattoteollisuus, Lohjan Puhtaanapito Ky / Peltomaa, Marttilan Betonirakennus Oy, MTB-Siivouspalvelu Oy, Niska & Nyyssönen Oy, Oy Minerit Ab (2.5.2008 alkaen Cembrit Oy) ja Skanska Infra Oy. Lohjanharjun pohjavesialue on osa ensimmäistä Salpausselkää. Alue jakautuu kahteen osa-aluee-seen. Pohjavesialueen pinta-ala on 29,9 km², josta pohjaveden muodostumisaluetta on 11,92 km². Tulosten tarkastelua varten alue on jaettu kahdeksaan osaalueeseen, joissa kaikissa on vähintään yksi pohjavedenottamo. Yhteistarkkailun avulla saadaan koottua yksiin kansiin kokonaiskuva pohjaveden laadusta alueella. Ennen yhteistarkkailun alkamista tarkkailuvelvolliset luvanhaltijat olivat kukin hoitaneet tarkkailunsa erillisinä toimeksiantoinaan. Vuoden 2007 aikana tarkkailututkimus toteutettiin koko vuoden osalta eri osapuolten lupaehtojen edellyttämien ohjelmien mukaisesti. Mittauksia tehtiin kahdeksalta vedenottamolta, ja yli 60 kaivosta ja pohjavesiputkesta. Pohjavesien laatua verrattiin talousveden mikrobiologisiin sekä kemiallisiin laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin (STM:n asetukset 461/2000 ja 401/2000). Lohjan alueen pohjaveden pinnankorkeuksissa havaittiin yleisesti vain pientä vaihtelua vuoden 2007 aikana. Vedenottamoiden vedenlaatu täytti tutkituilta osin hyvälle vedenlaadulle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Myllylampi / Porla Lohjanharju osa-alueella seurannassa mukana olevista kahdesta pohjavesiputkesta (Lohjanharjun taustaputket) analysoitiin talousveden suositusarvon ylittävät pitoisuudet mangaania, rautaa sekä ammoniumtyppeä. Lisäksi hapettuvuusarvo (COD Mn ) ylitti laatusuosituksen. Pohjavedessä oli myös viitteitä öljyhiilivedyistä ja dikloorimetaanista. Kaivola Keskilohjan osa-alueen pohjavesi täytti hyvälle vedenlaadulle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Moisionpellon ja Pappilankorven osa-alueiden pohjavesiputkista otetuista näytteistä yhdessä kohteessa (Suitiantien välivarastointialue) oli talousveden suositusarvon ylittävät pitoisuudet rautaa, mangaania ja alumiinia. Lempola Lempoonsuon osa-alueella seurannassa mukana olevista pohjavesiputkista otetut näytteet täyttivät hyvälle vedenlaadulle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset muutamaa ph-arvoa lukuun ottamatta. Takaharju Perttilä osa-alueen pohjavesiputkista otetuista näytteistä yhden kohteen (Lehmijärven Romu ja Rauta Oy) pohjavedessä oli laatusuosituksen ylittävät pitoisuudet alumiinia ja rautaa. Lisäksi Abetonin alueella pohjaveden kromipitoisuus oli lähellä laatuvaatimusarvoa. Lehmijärven osa-alueen pohjaveden laadussa ei havaittu talousveden suositusarvon ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita. Uusniitty Ratametsän osa-alueella analysoitiin pohjavedestä pieniä määriä tetrakloorieteeniä, MTBE:tä ja TAME:a. Alueella ylittyi raudan, kromin, mangaanin ja alumiinin laatuvaatimus- tai laatusuositusarvot. Asiasanat Lohjanharju, pohjavesi, yhteistarkkailu Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaisu 182. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry ISSN 0789-9084 Sivuja 45 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. puh. (019) 323 623

1 1 JOHDANTO Vuonna 2000 annettu EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi on pantu täytäntöön lailla vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) sekä asetuksella vesienhoitoalueista (1303/2004). Vuonna 2006 tuli voimaan valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2006/118/EY) pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta. Vesipuitedirektiivi edellyttää pohjaveden kemiallisen ja määrällisen tilan seurantaa ja pohjavesien suojelua. Alueellinen ympäristökeskus järjestää pohjavesien seurannan vesienhoitoalueella. Lohjan kaupungin vesilaitoksen Myllylammen ja Lehmijärven pohjavedenottamot on sisällytetty Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueen pohjavesitarkkailuohjelmaan. Ottamoilla suoritetaan sekä määrällistä että kemiallista perusseurantaa. Määrällistä seurantaa suoritetaan mittaamalla pohjaveden pinnan korkeuksia sopivista havaintoputkista ja kemiallinen seuranta toteutuu valvontatutkimusohjelman parametrein. Vesien suojelussa ja hoidossa pyritään siihen, että pohjavesien kemiallinen ja määrällinen tila on vähintään hyvä vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteena on estää pohjavesien pilaantuminen ja turvata hyvälaatuisen pohjaveden riittävä saanti. Vesilain (264/1961) mukainen pohjaveden muuttamiskielto (1:18) ja ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen pohjaveden pilaamiskielto (1:8) sisältävät mm. pohjaveden vaarantamisen käsitteen. Myös ympäristönsuojelulaki (YSL 3 luku 25 ) edellyttää kuntia huolehtimaan alueillaan ympäristön tilan seurannasta ja tiedottamaan siitä tarvittavassa laajuudessa. Pohjavesien osalta tämä tarkoittaa mm. riskikohteiden seurantaa. Vesihuoltolain (15 ) mukaan vesihuoltolaitoksen on tarkkailtava käyttämänsä raakaveden määrää ja laatua sekä veden hävikkiä laitoksen verkostossa. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailun tavoitteena on kattaa pohjavesialueen tarkkailuvelvoitteet ja seurantatarpeet Lohjanharjun alueella. Alueen pohjaveden tarkkailussa mukana ovat seuraavat tahot: - Vedenottamot/vesilaitos. Veden laatu ja vedenoton vaikutukset sekä vedenottamoiden valuma-alueiden riskien seuranta. Vedenottolupien edellyttämien ehtojen täyttäminen. - Kunta/ympäristöyksikkö. Muiden kuin lupavelvollisten riskien seuranta, sekä kunnan tiedon tarve pohjaveden laadusta yleisesti. - Toiminnot/laitokset. Ympäristö- ja maa-ainesottolupien tarkkailuvelvoitteen täyttäminen. Pienempien laitosten vapaaehtoinen osallistuminen alueen pohjaveden seurantaan.

2 Lohjanharjun pohjavesialueen veden laatua vedenottamoilla ja vesijohtoverkossa seurataan kattavasti myös Lohjan kaupungin terveysvalvonnan omassa talousveden valvontatutkimusohjelmassa. Tähän raporttiin on sisällytetty talousveden valvontatutkimusohjelman tulokset vedenottamoilta otetuista talousvesianalyyseistä. Yhteistarkkailun avulla saadaan koottua yksiin kansiin kokonaiskuva pohjaveden laadusta alueella. Tarkkailuun liittymällä eri osapuolet voivat myös saada kustannussäästöjä, kun mahdolliset päällekkäisyydet näytteenotossa voidaan poistaa ja olemassa olevia putkia voidaan hyödyntää eri tahojen kesken. Yhteistarkkailussa noudatetaan Lohjan kaupungin ja Uudenmaan ympäristökeskuksen teettämän Lohjanharjun pohjavesialueen yhteistarkkailuohjelman periaatteita (Eerikäinen & Jylhä-Ollila 2004). Lohjan kaupungin koordinoima yhteistarkkailu käynnistyi vuoden 2005 syksyllä ja sen toteuttajaksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tarkkailussa oli vuoden 2007 lopulla mukana Lohjan kaupungin lisäksi yhteensä 13 toiminnanharjoittajaa: Abetoni Oy (1.1.2008 alkaen Rudus Betonituote Oy) Elcoteq Lohja Oy Enics Finland Oy Henrik Jusell maa-ainesotto Lehmijärven Romu ja Rauta Oy Lemminkäinen Oyj, Muijalan maa-ainesotto Lemminkäinen Katto Oy / Kattoteollisuus Lohjan Puhtaanapito Ky, Peltomaa Marttilan Betonirakennus Oy MTB-Siivouspalvelu Oy Niska & Nyyssönen Oy Oy Minerit Ab (2.5.2008 alkaen Cembrit Oy) Skanska Infra Oy Vuoden 2007 tarkkailututkimuksen on toteuttanut Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Näytteentoton on suorittanut Suomen ympäristökeskuksen sertifioima näytteenottaja. Vesianalyyseistä on vastannut yhdistyksen laboratorio, joka on FINAS akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147. Ennen yhteistarkkailun alkamista tarkkailuvelvolliset luvanhaltijat olivat kukin osaltaan hoitaneet tarkkailunsa erillisinä toimeksiantoinaan. Tässä esitettävässä yhteenvetoraportissa on käsitelty vuosien 2005-2007 aikana yhteistarkkailun puitteissa tuotetut mittaus- ja analyysitulokset. Yhteenvetoraportin karttamateriaalin on laatinut Eija Kanninen Lohjan kaupungin ympäristövalvonnasta. Tästä yhteistarkkailuraportista on tehty kaksi versiota: toiminnanharjoittajille, viranomaisille ja vesilaitokselle tarkoitetussa versiossa on mukana kaikkien analysoitujen vesimääritysten testausselosteet liitteessä 4 ja julkaisuversio ilman liitettä 4.

3 2 POHJAVESIALUE 2.1 Perustietoja Lohjanharjun pohjavesialue on osa ensimmäistä Salpausselkää. Alue jakautuu kahteen osa-alueeseen, nro 0142851 A ja 0142851 B (kartat liitteessä 1). Pohjavesialueen pintaala on 29,9 km 2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on 11,92 km 2. Muodostumisalue sijoittuu Salpausselän keskiosiin, jossa vettä johtavat hiekka- ja sorakerrokset ulottuvat maan pintaan asti. Muodostuman liepeillä karkeammat kerrokset painuvat vettä heikosti läpäisevien kerrosten alle, mikä johtaa paineellisen pohjaveden esiintymiseen joillakin alueilla. Muodostuma on ympäristöönsä vettä purkava. Pohjaveden päävirtaussuunta on luoteeseen, mutta kaakkoisreunalla pohjavedet purkautuvat kaakkoon niin, että vedenjakaja kulkee alueilla pitkittäin, Salpausselän suuntaisesti. Lisäksi kalliokynnykset ohjailevat pohjaveden virtausta paikallisesti (Eerikäinen & Jylhä-Ollila 2004). Lohjanharjun arvioitu kokonaisantoisuus on 11 000 m³/vrk ja alueella on 12 vedenottamoa, joista Lohjan vesilaitoksen käytössä on seitsemän. Lisäksi Tytyrin kaivoksesta pumpataan vettä. Vuorokausikeskiarvona kaupunkilaisten käyttöön otetaan noin 6800 m³. Kolme ottamoa on yksityisiä ja kaksi ottamoa, Porla ja Uusniitty, eivät olleet käytössä vuonna 2007. 2.2 Pohjaveden laadun riskitekijät Pohjavesialueella harjoitettavan toiminnan seurauksena pohjavesi saattaa likaantua vähitellen tai äkillisesti esim. onnettomuuden seurauksena. Toiminnan riskien suuruuden arvioimiseksi käytetään pisteytysmenetelmää, jossa huomioidaan sijaintiriski ja päästöriski. Riskimuuttujat pisteytetään siten, että riskin kasvaessa pistemäärä suurenee. Kokonaispistemäärän perusteella toiminnan riskit pohjavedelle jaetaan neljään luokkaan: A, B, C ja D, jolloin A-luokka kuvaa suurinta riskiä ja D-luokka vastaavasti pienintä arvioitua riskiä pohjavedelle (Eerikäinen & Huuhko 2004). 3 NÄYTTEENOTTO JA ANALYYSIMENETELMÄT 3.1 Näytteenotto pohjavesiputkista ja kaivoista Havaintoputkien veden pinnan korkeus on mitattu ennen näytteenottoa putken suulta. Pohjaveden todellinen korkeus on laskettu mitatun tiedon ja putkikorttiin merkityn, pohjavesiputken tarkan korkotiedon avulla. Tulokset ovat N60-korkeusjärjestelmän mukaiset. Mikäli putkikorttia ei ole ollut saatavilla, on vedenkorkeus ilmoitettu miinusmittana putken suulta. Pohjaveden pintaa kuvaavissa käyrissä saman alueen putket on välillä hajautettu eri kuviin, jos korkotasoerot ovat olleet suuria. Vesipinnan vaihtelut on näin saatu selkeämmin näkyviin.

4 Vesinäytettä otettaessa vettä on pumpattu niin kauan, että vesi kirkastuu, yleensä noin 20 min/putki. Näytteet on otettu pääsääntöisesti pumppaamalla. Huonosti toimivien, antoisuudeltaan heikkojen putkien osalta tyhjentäminen on tehty etukäteen ja näytteenotossa on käytetty pumpun lisäksi myös pohjavesinoutimia. Kaivoista vesinäyte on otettu hanasta tai muuten soveltuvalla tavalla. 3.2 Vesinäytteiden analysointi Näytteet on analysoitu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry :n ja sen alihankkijoiden akkreditoiduissa laboratorioissa. Analyysimenetelmät on esitetty liitteen 2 lopussa. Analyysitulokset on toimitettu luvanhaltijoiden lisäksi tiedoksi valvoville viranomaisille. 3.3 Poikkeavien tilanteiden toimintaperiaatteet Mikäli vedestä määritetty laatutekijä poikkeaa merkittävästi aiemmista tuloksista tai talousveden laatusuositukset tai vaatimukset ylittyvät, ilmoitetaan poikkeamasta toiminnanharjoittajalle ja Lohjan kaupungin ympäristöyksikön viranomaisille välittömästi analyysituloksen valmistuttua. Tulosten perusteella viranomainen ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, yleensä vähintään otetaan uusintanäytteet ja tilannetta seurataan. 4 SÄÄTILA VUONNA 2007 Vuosi 2007 Suomessa oli keskimääräistä lämpimämpi. Keskilämpötilaa nostivat leuto ja lyhyt talvi sekä lämmin syksy. Helmikuu oli ainoa kuukausi, joka oli keskimääräistä kylmempi. Lohjalla Porlan säähavaintoasemalla vuoden 2007 keskilämpötila oli 6,6 C, mikä on noin 1,5 C korkeampi kuin vertailukauden (1971 2000) keskiarvo Helsinki- Vantaan havaintoasemalla. Kuvassa 1 on esitetty Porlan sademäärät ja keskilämpötilat kuukausittain vuonna 2007. mm Porlan sademäärät ja lämpötilat vuonna 2007 140 20 120 15 100 10 80 60 5 40 0 20-5 0-10 o C sademäärä lämpötila tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 1. Sademäärät ja keskilämpötilat Porlassa Lohjalla vuonna 2007.

5 Vuonna 2007 kertyneet sademäärät olivat tyypillisiä tai hieman vertailukauden 1971 2000 keskiarvoa suurempia. Lohjan Porlan havaintoasemalla sademäärä vuonna 2007 oli 828 mm ja vuoden sateisin kuukausi etelä- ja lounaisrannikolla oli heinäkuu. Myös Lohjalla saatiin tuolloin sadetta runsaasti, 127 mm. Sateiden takia heinäkuu koettiin viileänä, mutta elokuu oli helteinen. Ensimmäinen ehjä lumipeite saatiin lokakuun alkupuolella, mutta loppupuoli lokakuusta oli leuto. Syksyn sademäärät olivat koko maassa tavanomaisia (Ilmastokatsaus 12/07). 5 TULOKSET Seuraavassa tulokset on käsitelty vedenottamoiden arvioitujen valuma-alueiden mukaisesti. Osa-alueiden kartat vedenottamoineen ja pohjavesihavaintopisteineen on esitetty liitteessä 1. Tarkkailupisteistä määritetyt analyysit, analyysien tulokset ja testausselosteet on esitetty liitteissä 2-4. Pohjaveden laatua on verrattu STM:n asetusten 401/2001 (yksit. kaivot) ja 461/2000 ohjearvoihin. 5.1 MYLLYLAMPI / PORLA - LOHJANHARJU 5.11 Yleistä Alueella on kaksi vedenottamoa, Myllylampi ja Porla, joiden lisäksi yhteistarkkailussa ovat mukana Lohjan kaupungin ympäristöyksikön kaksi pohjavesiputkea (taustaputkia) sekä Elcoteq Lohja Oy:n ja Enics Finland Oy:n velvoitetarkkailuun liittyvät pohjavesiputket. Alueelle tehdyn suojelusuunnitelman (Eerikäinen & Huuhko 2004) mukaan merkittävimpiä riskejä alueen pohjavedelle aiheuttavat vanhat maanalaiset öljysäiliöt, huoltoasematoiminta, vanhat kaatopaikat, teollisuus- ja yritystoiminta, kuljetukset ja tienpito. Alueella on polttoaineen jakeluasemien maaperien kunnostuksiin ja ympäristölupiin liittyvää määräaikaista pohjaveden tarkkailua, joka ei ole mukana Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailussa.

6 5.12 Vedenottamoiden seuranta Myllylammen vedenottamo Myllylammen pohjavedenottamo sijaitsee Lohjan keskustan länsipuolella keskellä omakotitaloaluetta, Lohjanharjun rinteessä. Alueen keskimääräiseksi tuotoksi on arvioitu 1300 m 3 /d (Öhberg & Hintikainen 2003). Myllylammen vedenottamon pohjavesitarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden lupaan 59/1987/1 28.9.1987. Vuonna 2007 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 1238 m 3 /vrk. Vedenottomäärät kuukausittain on esitetty liitteessä 3. Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 5 mukaisesti. Porlan varavedenottamo Porlan vedenottamo sijaitsee Lohjan keskustan länsipuolella, Myllylammen kaupunginosan omakotialueen ja Lohjanjärven välisellä ranta-alueella. Porlan vedenottamon pohjavesitarkkailu perustuu lupaan 52/1987/1 22.9.1987. Luvan on myöntänyt Länsi-Suomen vesioikeus. Porlan vedenottamo toimii varavedenottamona. Vuonna 2007 sieltä ei pumpattu vettä eikä otettu vedenlaatunäytteitä. Myllylammen ja Porlan vedenottamojen alueella veden korkeutta tarkkaillaan kuudesta pohjavesiputkesta (putket 65, 66, 77, 1462, 1784, 1790). Vedenottamoiden havaintoputkien sijainti on esitetty osa-alueen Myllylampi/Porla-Lohjanharju kartassa liitteessä 1 ja vuosien 2005-2007 korkeusmittaustulokset kuvassa 2. Myllylammen vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin näytteet vuonna 2005 päivitetyn talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti 12 kertaa vuonna 2007. Vedestä tehtyjen analyysien tulokset on esitetty liitteessä 2 ja pumpatut vesimäärät ovat liitteestä 3. Vesi pumpataan jakeluun käsittelemättömänä. Veden laatu täytti jokaisella tutkimuskerralla tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM:n asetus 461/2000).

7 5.13 Toiminnanharjoittajien seuranta Elcoteq Lohja Oy Elcoteqin Lohjan tehdas sijaitsee Gunnarlan kaupunginosassa I-luokan pohjavesialueella (0142851 A) lähellä tiheästi asuttuja asuinalueita. Tehtaalla valmistettiin elektroniikkatuotteita kesään 2007 saakka, jonka jälkeen Elcoteqin toiminta on lopetettu. Samoissa tiloissa jatkaa kuitenkin elektroniikka- ja sähkötuotteita valmistava Enics Finland Oy. Porlan vedenottamo sijaitsee noin 1,2 km etäisyydellä tehtaasta luoteeseen ja Myllylammen vedenottamo noin 1,5 km tehtaasta länteen sekä golfkentän vedenottamo noin 1,4 km tehtaasta kaakkoon. Pohjaveden virtaussuunta on luoteen suuntaan Porlan ja mahdollisesti Myllylammen vedenottamon suuntaan. Orsiveden virtaussuunta on arvioitu kulkevan lounaaseen golfkentän vedenottamolle päin. Alueen maaperä on hyvin vettä johtavaa. Pohjaveteen aiheutuvat riskit tehtaan alueella voivat aiheutua kemikaalien huolimattomasta käsittelystä tai onnettomuuden seurauksena tapahtuvan päästön vuoksi. Riski on pieni, sillä tehdasalueen riskikohteet sijaitsevat sisätiloissa, piha-alueet on asfaltoitu ja käsiteltävät kemikaalimäärät ovat pieniä (Ihonen & Onnila 2006). Elcoteqin Gunnarlan tehtaan tarkkailu perustuu Lohjan ympäristölautakunnan ympäristölupapäätökseen Dnro 425/67/678/2005, 27.9.2006. Yrityksen toiminta-alueella tarkkaillaan kahden pohjavesiputken (HP1/2.06, HP2/3.06) ja yhden orsivesiputken (HP4/4.06) vedenkorkeutta ja veden laatua liitteen 5 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat lämpötila, ulkonäkö, haju, sähkönjohtavuus, ph, öljyhiilivedyt ja liuottimet. Havaintoputkien sijainti on esitetty osa-alueen Myllylampi/Porla-Lohjanharju kartassa liitteessä 1 ja vuoden 2007 mittaustulokset taulukossa 1 ja liitteessä 4. Vesinäytteet havaintoputkista otettiin 28.5.2007, marraskuun näytteet jäivät ottamatta. Hiilivetyöljyindeksin pitoisuus oli kaikissa putkissa alle mittaustarkkuuden ja liuottimia ei todettu. Taulukko 1. Elcoteq Lohja Oy:n alueen pohjavesiputkien 2.06 ja 3.06 sekä orsivesiputken 4.06 tuloksia toukokuussa 2007. pinnankorkeus ph sähkönjohto öljyhiilivedyt liuottimet ms/m mg/l 2.06 pohjavesi 54,00 8,6 14,3 <0,100 ei todettu 3.06 pohjavesi 51,31 8,3 16,0 <0,100 ei todettu 4.06 orsivesi 62,94 6,1 12,5 <0,100 ei todettu ohjearvo STMa 461/2000 6,5-9,5 250

8 Enics Finland Oy Enics Finland Oy:n Lohjan tehdas toimi syksyyn 2007 saakka Neitsytlinnan kaupunginosassa Länsi-Louhenkadulla Lohjanharjun I-luokan pohjavesialueella (0142851 A) asuinalueen vieressä. Kohteessa valmistettiin elektroniikkatuotteita joulukuulle 2007 saakka, jonka jälkeen toiminta siirtyi alkuvuodesta 2008 kokonaisuudessaan Gunnarlaan Elcoteqin vanhalle tehtaalle. Porlan vedenottamo sijaitsee noin 250 m etäisyydellä tehtaasta luoteeseen ja Myllylammen vedenottamo noin 800 m tehtaasta länteen. Pohjaveden virtaussuunta on Neitsytlinnasta vedenottamoiden suuntaan. Alueen maaperä on hyvin vettä johtavaa. Pohjaveteen aiheutuvat riskit tehtaan alueella voivat aiheutua kemikaalien huolimattomasta käsittelystä tai onnettomuuden seurauksena tapahtuvan päästön vuoksi. Riski on pieni, sillä tehdasalueen riskikohteet sijaitsevat sisätiloissa, piha-alueet on asfaltoitu ja käsiteltävät kemikaalimäärät ovat pieniä (Ihonen & Onnila 2006). Enics Finland Oy:n tehtaan tarkkailu perustuu Lohjan ympäristölautakunnan ympäristölupapäätökseen Dnro 192/67/678/2005, 27.9.2006. Länsi-Louhenkadun toimintapisteessä tarkkaillaan kahden pohjavesiputken (HP1/6.06, TB1) vedenkorkeutta ja veden laatua. Toiminnan siirryttyä Gunnarlaan syksyllä 2007 pohjavesitarkkailua jatketaan jälkitarkkailuna toistaiseksi liitteen 5 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat sähkönjohtavuus, ph, öljyhiilivedyt ja liuottimet. Havaintoputkien sijainti on esitetty osa-alueen Myllylampi/Porla-Lohjanharju kartassa liitteessä 1 ja vuoden 2007 mittaustulokset taulukossa 2 ja liitteessä 4. Vesinäytteet havaintoputkista otettiin 28.5.2007, marraskuun näytteet jäivät ottamatta. Vesistä tutkittiin mm. liuottimet ja hiilivetyöljyindeksi. Putkesta 6.06 mitattiin alhainen öljypitoisuus (0,100 mg/l). Hiilivetyöljyindeksi havaintoputkessa TB1 alitti määritysrajan eikä liuottimia todettu kummassakaan näytteessä. Taulukko 2. Enics Finland Oy:n Länsi-Louhenkadun toimipisteen pohjavesiputkien 6.06 ja TB1 tuloksia toukokuussa 2007. pinnankorkeus ph sähkönjohto öljyhiilivedyt liuottimet ms/m mg/l 6.06 pohjavesi 42,31 7,1 18,0 0,100 ei todettu TB1 pohjavesi 41,58 7,1 14,8 <0,100 ei todettu ohjearvo STMa 461/2000 6,5-9,5 250

9 5.14 Yleisseuranta Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Lohjan kaupungin ympäristöyksikkö vastaa pohjavesiputkien SK200 ja 107 vapaaehtoisesta tarkkailusta. Putkista seurataan pohjaveden yleistä laatua eli ne ovat ns. taustaputkia. Putkien SK200 ja 107 pinnankorkeudet mitattiin neljä kertaa vuoden 2007 aikana ja veden laatu tutkittiin toukokuussa liitteen 5 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat lämpötila, ulkonäkö, haju, sameus, väriluku, sähkönjohtavuus, ph, happi, kokonaiskovuus, kloridi, rauta, mangaani, hapettuvuus (COD Mn ), nitriittityppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi, AOX, öljyhiilivedyt ja liuottimet. Havaintoputkien sijainti on esitetty osa-alueen Myllylampi/Porla-Lohjanharju kartassa (liite 1) ja vuoden 2007 mittaustulokset kuvassa 2 ja liitteessä 4. Havaintoputkista otettiin vesinäytteet toukokuussa 2007. Putken SK200 veden sameuden takia värilukua ei pystytty määrittämään ja rauta- sekä mangaanipitoisuudet ylittivät talousvesiasetuksen suositusarvot taulukon 3 mukaisesti. Putkesta 107 ei pystytä ottamaan vesinäytteitä pumppaamalla, joten näytteet otettiin noutimella. Näytteen edustavuus ei ollut hyvä putken huonon tuoton ja näytteenottotavan takia. Analysoidussa näytteessä oli laatusuosituksen ylittävä määrä rautaa ja mangaania. Myös ammoniumtyppipitoisuus ja hapettuvuusarvo (kemiallinen hapenkulutus COD Mn ) ylittivät laatusuosituksen. Lisäksi Putken 107 vesinäytteestä analysoitiin öljyhiilivetyjä ja pieni määrä dikloorimetaania. Dikloorimetaania eli metyleenikloridia käytetään liuottimena maalinpoistoaineissa ja rasvanpoistoaineissa, graafisen alan pesunesteissä, liimoissa sekä teollisuuden prosessiliuottimena. Aineen joutuessa esim. pohjaveteen liukenematon osa painuu vettä raskaampana pohjaan. Taulukko 3. Pohjavesiputkien 107 ja SK200 tuloksia toukokuussa 2007. mg/l Fe Mn NH4-N COD Mn 107 7,6 0,15 0,73 10 SK200 120 0,89 0,034 3,7 ohjearvo STMa 461/2000 0,2 0,05 0,4 5

10 5.15 Yhteenveto osa-alueen Myllylampi/Porla-Lohjanharju pohjaveden mittaustuloksista Osa-alueeseen Myllylampi/Porla-Lohjanharju kuuluvien vedenottamoiden ja Lohjan kaupungin yleisseurannassa olevien kahdeksan pohjavesiputken vedenkorkeuksissa ei vuoden 2007 aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. Uusina putkina mukaan on tullut neljä pohjavesiputkea ja yksi orsivesiputki. Lohjan alueella sademäärä vuonna 2007 oli yli 800 mm ja erityisesti heinäkuu oli runsassateinen, joten pohjavedenpinnat nousivat hieman tai pysyivät tasaisina loppuvuotta kohti. Alueelta mitattiin pohjaveden laatutuloksia seitsemästä pisteestä vuonna 2007, Myllylammen vedenottamolta sekä havaintoputkista 2.06, 3.06, 6.06, TB1, 107 ja SK200. Seurannassa oli mukana myös yksi orsivesiputki 4.06. Myllylammen vedenottamon veden laatu täytti jokaisella tutkimuskerralla hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Pohjavesiputkien 2.06, 3.06, 6.06 ja HP Teboil veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM:n asetus 461/2000). Orsivesiputkesta 4.06 otetun näytteen ph alitti tavoitetason (6,5 9,5), muut mitatut laatuparametrit alittivat talousveden vaatimus- tai suositustasot. Putkien 107 ja SK200 vesissä oli laatusuositusarvojen ylittävät pitoisuudet rautaa ja mangaania, lisäksi putken 107 näytteessä ylittyi ammoniumtypen ja hapettuvuuden (COD Mn ) suosituspitoisuudet. Pohjavesiputken 107 näytteestä analysoitiin myös öljyhiilivetyjä ja dikloorimetaania. Vedenottamot: Myllylampi ja Porla Myllylammen vedenottamo mmpy 39,00 38,00 37,00 36,00 35,00 34,00 1462 1784 1790 mmpy 40,50 40,00 39,50 39,00 38,50 38,00 37,50 37,00 65 66 77 syys.05 joulu.05 maalis.06 kesä.06 syys.06 joulu.06 maalis.07 kesä.07 syys.07 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu 52,00 51,50 51,00 50,50 50,00 syys.05 joulu.05 maalis.06 kesä.06 syys.06 joulu.06 maalis.07 kesä.07 syys.07 syys.05 joulu.05 maalis.06 kesä.06 syys.06 joulu.06 maalis.07 kesä.07 syys.07 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu 49,40 mmpy SK200 mmpy 49,20 49,00 48,80 107 syys.06 joulu.06 maalis.07 kesä.07 syys.07 Kuva 2. Pohjaveden pinnankorkeudet 2005-2007 osa-alueella Myllylampi / Porla - Lohjanharju.

11 Vuoden 2007 aikana tehdyn, pohjaveden yhteistarkkailuun perustuvan seurannan perusteella osa-alueen Myllylampi/Porla-Lohjanharju pohjaveden määrässä ei havaittu merkittäviä muutoksia. Lohjan kaupungin ympäristöyksikön vapaaehtoisessa tarkkailussa olevissa havaintoputkissa todettiin kohonneet rauta- ja mangaanipitoisuudet, lisäksi vedessä oli viitteitä öljyhiilivedyistä ja dikloorimetaanista. Elcoteq Lohja Oy:n ja Enics Finland Oy:n pohjavesiputkien vesi täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. 5.2 KAIVOLA - KESKILOHJA 5.21 Yleistä Alueella on yksi vedenottamo, Kaivola. Lisäksi yhteistarkkailussa on mukana Lemminkäinen Katto Oy / Kattoteollisuus. Suurimman riskin alueen pohjavedelle muodostavat yritystoiminta sekä öljysäiliöt. Alueella on suoritettu öljyvahingon seurauksesta maaperän kunnostusta. 5.22 Vedenottamoiden seuranta Kaivolan vedenottamo Kaivolan vedenottamon valuma-alueen pinta-ala on noin 1,3 km 2 ja alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 1000 m 3 /d. Maaperän vedenjohtavuus Pappilankorven ja Gruotilan alueilla on melko heikko. Vedenottamon kohdalla vettä johtavien kerrosten päällä on savea (Eerikäinen & Huuhko 2004). Kaivolan vedenottamon pohjavesitarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden lupaan 60/1987/1 1.10.1987. Vedenottamojen alueella tarkkaillaan veden korkeutta kolmesta pohjavesiputkesta (rautaputket 1774, 1776, 1777). Veden laadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos. Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 5 mukaisesti. Havaintoputkien sijainti on esitetty Kaivola-Keskilohjan osa-alueen kartassa liitteessä 1 ja vuoden 2006 mittaustulokset kuvassa 3 ja liitteessä 2. Vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin näytteet vuonna 2005 päivitetyn talousveden valvontatutkimus-ohjelman mukaisesti 12 kertaa vuonna 2007. Vedestä tehtyjen analyysien tulokset on esitetty liitteessä 2. Vedenottamolta pumpatut vesimäärät selviävät liitteestä 3. Vesi pumpataan jakeluun käsittelemättömänä. Veden laatu täytti jokaisella tutkimuskerralla tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM:n asetus 461/2000).

12 5.23 Toiminnanharjoittajien seuranta Lemminkäinen Katto Oy / Kattoteollisuus Lemminkäisen kattoteollisuustehdas sijaitsee Keskilohjan teollisuuskortteleiden alueella, joka on pientalovaltaisen asutuksen ympäröimä. Lähin pohjavedenottamo, Kaivola, sijaitsee noin 1,2 km:n etäisyydellä tehdasalueesta itäkaakkoon. Pappilankorven vedenottamo sijaitsee noin 2,2 km:n etäisyydellä tehdasalueesta koilliseen. Pohjaveden pinta on alueella melko lähellä maanpintaa. Tehdas sijaitsee pohjavesialueella mutta varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. Pohjaveden virtaussuunta on Kaivolan vedenottamolle päin. Maaperä on hienoa hiekkaa. Uudenmaan ympäristökeskuksen mukaan tehdasalueen pohjavesillä voi olla virtausyhteys Kruotinojan painanteen kautta Kaivolan ottamoon. Lemminkäisen kattoteollisuustehtaalla valmistetaan bitumikermejä ja kattolaattoja sekä teiden ja katujen bitumikumipaikkausmassoja. Kattohuopatehdas on toiminut paikalla vuodesta 1954 lähtien. Pohjaveden laadun riskitekijäkartoituksessa tehdas on sijoitettu suurten riskikohteiden luokkaan B. Päästöriskikuvauksissa on mainittu tehtaan säiliöt, öljy- ja nestekaasuvarastot sekä bitumijalostetuotteet. Toiminnan indikaattoriaineita ovat öljyt ja liuottimet (Eerikäinen & Huuhko 2004). Lemminkäisen kattoteollisuuden tarkkailu perustuu Lohjan ympäristölautakunnan ympäristölupapäätökseen Dnro 1294/67/678/01 16.10.2003. Yhtiön toiminta-alueella tarkkaillaan kahden pohjavesiputken (LE1/04, LE2/04) vedenkorkeutta ja veden laatua kerran vuodessa toukokuussa liitteen 5 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat öljyhiilivedyt ja liuottimet. Havaintoputkien sijainti on esitetty Kaivolan osa-alueen kartassa liitteessä 1 ja vuoden 2007 mittaustulokset ovat liitteessä 4 sekä pinnankorkeudet kuvassa 3. Vesinäytteet havaintoputkista otettiin 24.5.2007. Vesistä tutkittiin liuottimet ja hiilivetyöljyindeksi. Hiilivetyöljyindeksin pitoisuus oli molemmissa putkissa alle mittaustarkkuuden eikä liuottimia todettu.

13 Lohjan Puhtaanapito Ky, Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Ky:n toimipaikka sijaitsee Pappilankorven teollisuusalueella osoitteessa Teollisuuskatu 9. Lähin pohjavedenottamo, Kaivola, sijaitsee noin 600 m etäisyydellä toimipaikasta eteläkaakkoon. Pappilankorven vedenottamo sijaitsee noin 1,2 km etäisyydellä kohteesta koilliseen ja Moisionpellon vedenottamo on noin 1,4 km päässä luoteessa. Toimipaikka sijaitsee Lohjanharjun I-luokan pohjavesialueella (0142851 B) lähellä arvioitua Kaivolan ja Moisionpellon vedenottamoiden valumaalueen rajaa. Pohjaveden virtaussuunta on todennäköisesti Kaivolan vedenottamolle päin. Maaperä on täytemaan alapuolella silttiä ja savea. Lohjan Puhtaanapito Ky:n toiminta Pappilankorvessa käsittää ongelmajätteiden välivarastointia, energiajätteen siirtokuormausta ja jätteiden lajittelua. Toiminnanharjoittajan mukaan suurimmat riskit pohjaveteen ovat onnettomuuden tai vahingon seurauksena tapahtuvat nestepäästöt. Nestemäiset jätteet varastoidaan säiliöissä ja konteissa, joiden alla on valuma-altaat. Polttoainejätteitä sisältävät säiliöt ovat asfaltoidulla alueella, josta hulevedet johdetaan viemäriverkkoon. Lohjan Puhtaanapito Ky:n tarkkailu perustuu Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätökseen Dnro UUS-2004-Y-591-111 No YS 98, 18.1.2006. Yrityksen toiminnan vaikutusta pohjaveden laatuun tulisi tarkkailla laitosalueen vaikutuspiirissä olevasta pohjavesiputkesta. Pohjaveden tarkkailusuunnitelman (3.7.2006 / Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry) mukaan vesinäytteet otetaan pohjavesiputkesta POL1. Havaintoputken sijainti on esitetty Kaivolan osa-alueen kartassa liitteessä 1. Vesinäytettä yritettiin ottaa 29.5.2007, jolloin todettiin putken olevan sopimaton Peltomaan toiminta-alueen tarkkailuun. Lisäksi putken toimivuus oli huono, eikä näytettä pystytty ottamaan. Pohjavedestä oli tarkoitus mitata pinnankorkeuden lisäksi ph, hapettuvuus (COD Mn ), mineraaliöljyt ja orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC).

14 5.24 Yhteenveto Kaivola-Keskilohjan osa-alueen pohjaveden mittaustuloksista Kaivola-Keskilohjan osa-alueeseen kuuluvien pohjavesiputkien vedenkorkeudessa ei vuoden 2007 aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sateisen heinäkuun ansiosta Kaivolan vedenottamon pohjavesiputkissa pinnankorkeudet olivat korkeimmillaan elokuussa. Kaivolan vedenottamon veden laatu täytti jokaisella tutkimuskerralla hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Alueella olevan Lemminkäisen kattoteollisuustehtaan tarkkailuputkissa ei havaittu toiminnan riskiaineindikaattoreiksi nimettyjä öljyjä tai liuottimia. Kaivolan vedenottamo Lemminkäinen Katto Oy / Kattoteollisuus mmpy 42,00 41,00 40,00 39,00 38,00 37,00 36,00 35,00 34,00 33,00 syys.05 joulu.05 maalis.06 kesä.06 syys.06 joulu.06 maalis.07 kesä.07 syys.07 1774 1776 1777 mmpy 54,50 54,00 53,50 53,00 52,50 kesä.05 syys.05 joulu.05 maalis.06 kesä.06 syys.06 joulu.06 maalis.07 LE1/04 LE2/04 Kuva 3. Pohjaveden pinnankorkeus vuosina 2005-2007 osa-alueella Kaivola/Keskilohja. Vuoden 2007 aikana tehdyn, pohjaveden yhteistarkkailuun perustuvan seurannan perusteella osa-alueen Kaivola-Keskilohja pohjaveden määrässä tai laadussa ei havaittu merkittäviä muutoksia. Vedenlaatunäytteissä ei havaittu pohjaveden pilaantumista.

15 5.3 MOISIONPELTO 5.31 Yleistä Alue on laaja ja sisältää lukuisia riskikohteita. Merkittävimpiä riskitekijöitä pohjavedelle muodostavat huoltoasemat ja polttoaineiden varastointi, varikkotoiminta, vanhat kaatopaikat, tienpito, yritystoiminta ja öljysäiliöt. Alueella on yksi vedenottamo, Moisionpelto. 5.32 Vedenottamoiden seuranta Moisionpellon vedenottamo Moisionpellon vedenottamo sijaitsee Lohjanjärven rannassa Salpausselkämuodostuman alarinteessä. Vedenottamolle kertyy vesiä Pappilanselän pohjukasta kaakkoon suuntautuvan kallioruhjeen kautta. Ruhje kerää pohjavettä ympäristöstään laajalta alueelta. Lisäksi alueelle virtaa pohjavettä Salpausselkämuodostuman pitkittäissuunnassa koillisesta. Valuma-alueen pinta-ala on noin 2,7 km 2 ja sillä arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 2000 m 3 vuorokaudessa. Alueen pohjavesi on paineellista (Eerikäinen & Huuhko 2004). Moision vedenottamon tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden lupaan 48/1987/1 9.9.1987. Vedenottamojen alueella tarkkaillaan veden korkeutta neljästä pohjavesiputkesta (rautaputket 4, 1381, 1382, 1384). Veden laadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos. Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 5 mukaisesti. Havaintoputkien sijainti on esitetty Moisionpellon osa-alueen kartassa liitteessä 1 ja vuoden 2007 mittaustulokset kuvassa 4 ja liitteissä 2-3. Putki 1384 on ylivuotoputki eli vesipinta on putkenpään tasalla. Moisionpellon ja Pappilankorven vedenottamoiden tutkiminen on yhdistetty. Kuvaus Moisionpellon vedenottamon veden laadusta ja yhteenveto pohjaveden mittaustuloksista on esitetty yhdessä Pappilankorven vedenottamon kanssa kappaleessa 5.4. 5.4 PAPPILANKORPI 5.41 Yleistä Alueella on yksi vedenottamo, Pappilankorpi. Yhteistarkkailussa on lisäksi mukana Lohjan kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksen Suitiantien välivarastointialue. Rudus Oy Ab:n betoniasemalla on alueella pohjavesitarkkailua, mikä ei ole mukana yhteistarkkailussa. Suurimman riskin pohjavedelle aiheuttavat alueella sijaitsevat öljysäiliöt. Öljyvahingon seurauksena alueella on suoritettu maaperän kunnostusta.

16 5.42 Vedenottamoiden seuranta Pappilankorven vedenottamo Pappilankorven vedenottamo sijoittuu Munkkaanojan laaksossa sijaitsevaan pitkittäisharjumuodostumaan. Vedenottamon kohdalla sijaitsevat vettä johtavat maakerrokset ovat paksujen savikerrosten alla 15-20 metrin syvyydessä. Valuma-alueen pinta-ala on noin 1,5 km 2 ja sillä arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 1000-1100 m 3 vuorokaudessa. Alueen pohjavesi on paineellista (Eerikäinen & Huuhko 2004). Pappilankorven vedenottamon tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden lupiin 57/1987/1 24.9.1987 ja 87/1990/1 17.10.1990. Vedenottamon alueella tarkkaillaan veden korkeutta kolmesta pohjavesiputkesta (putket 83, OKS1, 1465). Veden laadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos liitteen 5 mukaisesti. Havaintoputkien sijainti on esitetty Pappilankorven osa-alueen kartassa liitteessä 1 ja vuoden 2007 korkeusmittaustulokset ovat kuvassa 4. Putki 83 on ylivuotoputki eli pohjavedenpinta on putkenpään tasalla. Pappilankorven ja Moisiopellon vedenottamoiden vesi johdetaan Tytyrin laitokselle raudan ja mangaanin saostamiseksi. Näiden vedenottamoiden vettä edustavat näytteet otettiin Tytyriin tulevasta putkesta vuonna 2005 päivitetyn talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti 12 kertaa vuonna 2007. Lisäksi otettiin kaksi kontrollinäytettä. Vedestä tehtyjen analyysien tulokset on esitetty liitteessä 2. Vedenottamolta pumpatut vesimäärät selviävät liitteestä 3. Tammikuussa otetussa näytteessä pesäkkeiden lukumäärä (Mikr.22oC) oli koholla (230 pmy/ml). Pesäkelukuun kuuluvat kaikki aerobisten bakteerien, hiivojen ja homeiden standardiolosuhteissa muodostamat pesäkkeet. Pesäkeluku normalisoitui 29.1.2007 otetussa kontrollinäytteessä, jossa lukema oli 14 pmy/ml. Jokaisessa vedessä on oma normaali pesäkkeiden lukumäärän tasonsa ja tavoitetasona pidetään ei epätavallisia muutoksia. Yleensä vesilaitoksen jakamassa vedessä pesäkeluku on alle 100 pmy/ml. Elokuun vesinäytteessä Escherichia coli -pitoisuus oli 1 pmy/100 ml, mutta 22.8.2007 otetussa uusintanäytteessä ei kolibakteereja enää havaittu. Talousvedelle annettu mikrobiologinen laatuvaatimus ei salli yhtään E.coli pesäkettä / 100 ml näytettä. Muilla tutkimuskerroilla veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM:n asetus 461/2000).

17 5.43 Lohjan kaupungin tarkkailu Lohjan kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus, Suitiantien välivarastointialue Lohjan kaupunki käyttää Suitiantien varrella olevaa varastoaluetta puhtaiden ylijäämämaiden välivarastointiin ja puutarhajätteen kompostointiin. Aiemmin 1990 luvulla aluetta on täytetty ylijäämämailla. Pappilankorven pohjavedenottamo sijaitsee noin 400 m alueelta kaakkoon. Alue sijaitsee vedenottamon suoja-alueen reunaosissa. Pohjaveden virtaussuunta on varastokentältä kohti vedenottamoa. Varastointialueen pohjavesitarkkailu perustuu Lohjan ympäristölautakunnan ympäristölupapäätökseen 17.8.2000 207, 722/67/678/99. Toiminta-alueella tarkkaillaan yhden muovisen pohjavesiputken (5942) pinnankorkeutta neljä kertaa vuodessa ja veden laatua liitteen 5 mukaisesti kaksi kertaa vuodessa touko- ja marraskuussa. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat väriluku, sähkönjohtavuus, ph, alumiini, rauta, mangaani, hapettuvuus (COD Mn ), nitriittityppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi, AOX, öljyhiilivedyt ja koliformiset bakteerit sekä E.coli. Havaintoputkien sijainti on esitetty Pappilankorven osa-alueen kartassa liitteessä 1 ja vuoden 2007 mittaustulokset kuvassa 4 ja liitteessä 4. Suitiantien välivarastointialueen havaintoputkesta 5942 otettiin vuonna 2007 näytteet toukokuussa ja marraskuussa. Näytteissä rauta-, mangaani- ja alumiinipitoisuudet ylittivät talousvedelle asetetut laatusuositukset taulukon 4 mukaisesti. Rautapitoisuus on vaihdellut huomattavasti kahden edellisen vuoden aikana ja mangaania on ollut suhteellisen tasaisesti suositusarvoa ylittävä määrä. Myös alumiinipitoisuus on ollut ajoittain pienempi kuin laatusuositusarvo 0,2 mg/l, mutta vuonna 2007 pitoisuus ylitti suositusarvon. Alumiinin, raudan ja mangaanin pitoisuudet ovat todennäköisesti luontaista taustaa, sillä alueen maaperä on pääosin savea. Vesistöjen ja maaperän happamoituminen voi lisätä alumiinin liukenemista maaperästä pinta- ja pohjavesiin. Putkesta 5942 otetuissa näytteissä ph oli kuitenkin neutraali (toukokuussa 7,3 ja marraskuussa 7,4). Raudan ja mangaanin enimmäispitoisuudet on asetettu teknisten ja esteettisten haittojen perusteella. Ne eivät aiheuta terveyshaittoja sellaisina pitoisuuksina, joiden esiintyessä veden nauttiminen sen ulkonäön ja maun perusteella on mahdollista. 5.44 Yhteenveto Moisionpellon ja Pappilankorven osa-alueiden pohjaveden mittaustuloksista Osa-alueisiin Moisonpelto ja Pappilankorpi kuuluvien yhteensä kahdeksan pohjavesiputken vedenkorkeudessa ei vuoden 2007 aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia.

18 Vedenottamoiden veden laadussa (yhdistetty näyte Moisionpellon ja Pappilankorven vedenottamoilta) oli vähäistä huomautettavaa kahdella mittauskerralla kahdestatoista. Suosituksen tai tavoitetason ylitykset liittyivät veden kokonaispesäkelukumäärään ja koliformisiin bakteereihin. Suitiantien välivarastointialueen osalta suositusarvon ylittivät pohjaveden rauta-, mangaani- ja alumiinipitoisuudet, mitä on tapahtunut aiemminkin vuosina 2005-2006. 42,00 Moisionpellon vedenottamo Pappilankorven vedenottamo Suitiantien läjitysalue 50,00 Moisionpellon vedenottamo Pappilankorven vedenottamo mmpy 41,00 40,00 39,00 38,00 syys.05 joulu.05 maalis.06 kesä.06 syys.06 joulu.06 maalis.07 kesä.07 syys.07 1381 1382 5942 1465 mmpy 49,00 48,00 47,00 46,00 syys.05 tammi.06 touko.06 syys.06 tammi.07 touko.07 syys.07 4 OKS1 Kuva 4. Pohjaveden pinnankorkeus vuosina 2005-2007 osa-alueilla Moisionpelto ja Pappilankorpi. Vuoden 2007 aikana tehdyn, pohjaveden yhteistarkkailuun perustuvan seurannan perusteella osa-alueiden Moisionpelto ja Pappilankorpi pohjaveden määrässä tai laadussa ei havaittu merkittäviä muutoksia. Suitiantien läjitysalueen havaintoputkessa todettiin molemmilla mittauskerroilla kohonneet rauta-, mangaani- ja alumiinipitoisuudet, mitkä ovat alueelle tyypillistä luontaista taustaa. 5.5 LEMPOLA - LEMPOONSUO 5.51 Yleistä Alueella on kaksi vedenottamoa, Lempola ja Bonne Juomat Oy:n vedenottamo, joista Lempola on mukana yhteistarkkailussa. Skanska Infra Oy:llä oli alueella Valtatie 1:n parantamiseen liittyvä työmaa, jonka toiminta päättyi vuonna 2006. Alueen pohjavesitarkkailu kuuluu yhteistarkkailuun. Lempolassa suoritettiin suunnitellun Lohjanharjun kauppapuiston alueella öljyllä, PCB:llä sekä metalleilla pilaantuneiden maiden kunnostusta, kohteessa oli ollut varikko- ja pienteollisuustoimintaa sekä ampumarata-alue. Pohjaveden pilaantumisen riskitekijöitä ovat tienpito, vanha kaatopaikka, entinen kunnostettava ampumarata ja öljysäiliöt.

19 5.52 Vedenottamoiden seuranta Lempolan vedenottamo Lempolan vedenottamon valuma-aluetta rajaavat kallioselänteet lähes koko matkalla. Valuma-alueen pinta-ala on noin 1,2 km 2 ja sillä arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 1100 m 3 /d. Vedenottamon kohdalla maaperä on melko hienorakeinen. Ottamon lounaispuoleisilla pelloilla vettä johtavia maakerroksia peittää savi (Eerikäinen & Huuhko 2004). Lempolan vedenottamon tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden lupaan 128/1963/1 23.11.1963. Vedenottamon alueella tarkkaillaan veden korkeutta neljästä pohjavesiputkesta (putket 1001, 1002, 1003 ja 1004). Veden laadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos. Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 5 mukaisesti. Havaintoputkien sijainti on esitetty Lempola-Lempoonsuon osa-alueen kartassa liitteessä 1 ja vuoden 2007 korkeusmittaustulokset kuvassa 5. Vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin vuonna 2007 näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti 12 kertaa. Vedestä tehtyjen analyysien tulokset on esitetty liitteessä 2. Vedenottamolta pumpatut vesimäärät selviävät liitteestä 4. Kaikilla tutkimuskerroilla veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM:n asetus 461/2000). 5.53 Toiminnanharjoittajien seuranta Skanska Infra Oy, kallioleikkaustyömaa Skanska Infra Oy:n kallioleikkaustyömaa sijaitsi Lohjalla Lempoonsuon eteläpuolella olevalla kalliomäellä, joka on osin moreenipeitteinen. Toiminta käsitti työmaalla olevan asfalttiaseman, puretun asfaltin välivarastointipaikan sekä siirrettävän murskausaseman. Puretun asfaltin välivarastointi ja siirrettävän murskausaseman toiminta on loppunut vuonna 2005 ja asfalttiaseman toiminta päättyi vuonna 2006. Työmaa sijoittui osittain Lohjanharjun pohjavesialueen osa-alueelle B (0142851 B). Asfaltti- ja murskausaseman pohjavesivaikutukset suuntautuivat alarinteeseen pohjoiseen ja luoteeseen, pohjavesialueen reunoja kohti. Lähimmät vedenottamot olivat Lempolan ja Bonne Juomat Oy:n vedenottamot alueelta noin 900 m lounaaseen. Suurimmaksi riskiksi on arvioitu polttonestevuodot, joita voi aiheutua lähinnä tankkauksen taikka kaluston letkurikkojen yhteydessä. Pohjaveden tarkkailu perustuu Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätökseen 2.7.2004, No YS 761, UUS-2004-Y-122-111. Vuonna 2007 pohjaveden pintaa seurattiin ja näytteitä otettiin putkista RS 102, RS103, RS104 sekä RS105. Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 5 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat haju,

20 sameus, sähkönjohtavuus, ph, arseeni, kadmium, kupari, kromi, lyijy, nikkeli, sinkki, TOC, nitriittityppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi, öljyhiilivedyt ja liuottimet. Havaintoputkien sijainti on esitetty Lempola-Lempoonsuon osa-alueen kartassa liitteessä 1 ja vuoden 2007 mittaustuloksia kuvassa 5 ja liitteessä 4. Heikon antoisuuden takia näytteitä ei otettu putkista RS102 ja RS103 helmikuussa eikä elokuussa 2007. Taulukkoon 4 on koottu seurannassa olevien pohjavesiputkien osalta määritetyt metallipitoisuudet. Taulukko 4. Skanskan Infra Oy:n kallioleikkaustyömaan pohjavesiputkien tuloksia vuonna 2007. pinnankorkeus ph sähkön johto As µg/l ms/m RS104 helmikuu 07 72,55 elokuu 07 72,24 6,0 9,1 1 <0,1 5,6 <5 <4 <1 6,1 RS105 helmikuu 07 91,64 elokuu 07 91,95 5,5 35,9 <1 <0,1 6,1 <5 <4 2 200 ohjearvo STMa 461/2000 6,5-9,5 250 10 5 50 2000 20 10 Cd µg/l Cr µg/l Cu µg/l Ni µg/l Pb µg/l Zn µg/l Molemmilla näytteenottokerroilla helmi- ja elokuussa pohjavesi täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset lukuun ottamatta ph-arvoja, jotka olivat tavoitetason alapuolella.

21 5.54 Yhteenveto Lempola-Lempoonsuon osa-alueen pohjaveden mittaustuloksista Lempola-Lempoonsuon osa-alueeseen kuuluvien yhteensä kahdeksan pohjavesiputken vedenkorkeudet olivat matalimmillaan elokuussa, mutta runsaan loppuvuoden sadekertymän ansiosta pinnankorkeudet olivat marraskuussa lähes samalla tasolla kuin vuoden 2006 keväällä. Lempolan vedenottamon veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Skanska Infran Oy:n pohjavesiputkien vedenlaatu oli pääosin moitteetonta, lähinnä veden ph arvot olivat tavoitetasoa alhaisempia. Lempolan vedenottamo Skanska Infra 38,00 55,00 36,00 54,00 mmpy 34,00 32,00 30,00 28,00 26,00 1001 1002 1003 1004 mmpy 53,00 52,00 51,00 50,00 RS102 RS103 syys.05 tammi.06 touko.06 syys.06 tammi.07 touko.07 syys.07 helmi.06 touko.06 elo.06 marras.06 helmi.07 touko.07 elo.07 Skanska Infra Skanska Infra 94,00 75,00 93,00 74,00 mmpy 92,00 91,00 RS105 mmpy 73,00 72,00 RS104 90,00 71,00 89,00 70,00 helmi.06 touko.06 elo.06 marras.06 helmi.06 touko.06 elo.06 marras.06 helmi.07 touko.07 elo.07 helmi.07 touko.07 elo.07 Kuva 5. Pohjaveden pinnankorkeus vuosina 2005-2007 osa-alueella Lempola- Lempoonsuo. Vuonna 2007 tehdyn, pohjaveden yhteistarkkailuun perustuvan seurannan perusteella osa-alueen Lempola-Lempoonsuo pohjaveden määrässä tai laadussa ei havaittu merkittäviä muutoksia. Skanska Infra Oy:n tarkkailuun kuuluvien putkien veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset ph arvoja lukuun ottamatta.

22 5.6 TAKAHARJU - PERTTILÄ 5.61 Yleistä Alueella on yksi vedenottamo, Takaharju. Toiminnanharjoittajista pohjaveden yhteistarkkailussa mukana ovat Abetoni Oy, Lehmijärven Romu ja Rauta Oy sekä Henrik Jusellin maa-ainesotto Perttilässä. Skanska Infra Oy:llä oli vuoden 2007 aikana alueella Valtatie 1:n parantamiseen liittyvä meluvallityömaa, jonka pohjavesitarkkailu kuuluu yhteistarkkailuun. Pohjaveden pilaantumisen riskitekijöitä alueella ovat huoltoasematoiminta, maa-ainestenotto, tienpito sekä teollisuus- ja yritystoiminta. Valtatie 1:llä on arvioidulla valuma-alueella laaduntarkkailupisteitä, jotka eivät ole mukana yhteistarkkailussa. 5.62 Vedenottamoiden seuranta Takaharjun vedenottamo Takaharjun vedenottamon valuma-alue rajautuu koillisessa ja lounaassa kallioihin. Salpausselän keskiselänteen tuntumassa sijaitseva todennäköinen vedenjakaja muodostaa valuma-alueen kaakkoisrajan. Pohjaveden muodostuminen on alueella tehokasta vähäisen rakentamisen ja imeytymistä lisäävien sorakuoppien takia. Valuma-alueen pinta-ala on noin 1,25 km 2 ja sillä arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 1300 m 3 /d. Vedenottamon kohdalla vettä johtavat maakerrokset sijaitsevat savikerroksen alla (Eerikäinen & Huuhko 2004). Takaharjun vedenottamon tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden lupaan 52/1971 6.5.1971. Vedenottamon alueella tarkkaillaan veden korkeutta kolmesta pohjavesiputkesta (putket 59, 66 ja 70). Veden laadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos. Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 5 mukaisesti. Havaintoputkien sijainti on esitetty Takaharju - Perttilän osa-alueen kartassa liitteessä 1 ja vuoden 2007 korkeusmittaustulokset kuvassa 7. Vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin näytteet vuonna 2005 päivitetyn talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti 12 kertaa vuonna 2007. Vesi pumpataan jakeluun käsittelemättömänä. Vedestä tehtyjen analyysien tulokset on esitetty liitteessä 2. Vedenottamolta pumpatut vesimäärät selviävät liitteestä 3. Veden laatu täytti jokaisella tutkimuskerralla tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM:n asetus 461/2000).

23 5.63 Toiminnanharjoittajien seuranta Abetoni Oy (1.1.2008 alkaen Rudus Betonituote Oy) Abetoni Oy:n maa-aineksen ottotoiminta Lohjanharjulla Immulan kylässä valtatie 25 varrella noin 5 km koilliseen kaupungin keskustasta on päättynyt ja alue on maisemoitu. Alue sijaitsee vedenjakaja-alueella, josta on mahdollinen virtausyhteys luoteen suunnassa sijaitsevalle Takaharjun vedenottamolle. Todennäköinen pohjaveden virtaussuunta laitoksen alueella on etelä-lounaaseen. Maaperän veden läpäisevyys on hyvä. Pohjaveden pinta on noin 20 metrin syvyydessä. Laitoksella valmistetaan betoniputkia, -kaivonrenkaita ja elementtikaivoja. Pohjaveden laadun riskitekijäkartoituksessa tehdas on sijoitettu suurten riskikohteiden luokkaan B (Eerikäinen & Huuhko 2004). Toiminta käsittää betonituotteiden valmistusta sisätiloissa. Osassa betonilaaduissa käytetään voimalaitoksilta syntyvää lentotuhkaa, joka sisältää mm raskasmetalleja. Laitoksella käsitellään tai varastoidaan pieniä määriä erilaisia kemikaaleja. Lisäksi tehtaalla käytetään erilaisia rasvoja ja öljyjä, jotka varastoidaan sisällä tuotantohallissa. Tehtaalla on oma kevyellä polttoöljyllä toimiva 1,5 MW:n lämpölaitos ja rakennusten lämmitys tapahtuu öljyllä. Lisäksi piha-alueella on trukkien tankkausta varten öljysäiliö. Toiminnasta syntyvää betonijätettä välivarastoidaan laitosalueella ja betonilietettä käsitellään erillisissä altaissa. Abetoni Oy:n tarkkailu perustuu Lohjan kaupungin ympäristölautakunnan myöntämään ympäristölupapäätökseen 16.11.2006 285 Dnro 207/67/679/06. Vesinäytteitä tulee ottaa vähintään neljästä pohjavesipisteestä kaksi kertaa vuodessa, touko- ja marraskuussa. Vuoden 2007 aikana siirryttiin uusiin pohjavesiputkiin, eikä vanhoista putkista suoriteta tällä hetkellä seurantaa. Lisäksi määritettävät vedenlaatutekijät muuttuivat osittain, seurannasta jäivät pois mm raudan, typpiyhdisteiden ja kloridin määritykset. Vuonna 2007 mitattiin pohjaveden pinnankorkeutta ja otettiin näytteet kaksi kertaa vedenlaadun määrittämiseksi putkista 4.07, 5.07, 6.07 ja SK800. Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 5 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat ulkonäkö, haju, väriluku, sameus, sähkönjohtavuus, ph, sulfaatti, kadmium, kromi, kupari, lyijy, öljyhiilivedyt ja liuottimet. Havaintoputkien sijainti on esitetty Takaharju-Perttilä osa -alueen kartassa liitteessä 1 ja vuoden 2007 korkeusmittaustulokset kuvassa 7 ja vedenlaatutulokset liitteessä 4. Pohjavedestä määritetyt metallit on esitetty taulukossa 5.