SISÄLLYS. N:o 884. Laki. valtion eläkerahastosta annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 2000 N:o 884 889 SISÄLLYS N:o Sivu 884 Laki valtion eläkerahastosta annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta... 2285 885 Laki lennonvarmistusalan yhteistyöstä tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (EUROCON- TROL), navigaatiomaksuja koskevan monenvälisen sopimuksen ja mainitun kansainvälisen yleissopimuksen yhteen kokoavan pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta... 2287 886 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta... 2288 887 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus liikenne- ja viestintäministeriön työjärjestyksen muuttamisesta... 2296 888 Puolustusministeriön työjärjestys... 2298 889 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä maa- ja metsätalousministeriön asetuksista... 2307 N:o 884 Laki valtion eläkerahastosta annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion eläkerahastosta 29 päivänä joulukuuta 1989 annetun lain (1372/1989) 2 :n 1 ja 4 momentti sekä 4 :n 3 ja 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat 2 :n 1 ja 4 momentti laissa 1231/1999 sekä 4 :n 3 ja 4 momentti laissa 1154/1997, seuraavasti: 2 Valtion eläkerahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jota hoitaa valtiokonttori. Rahaston varat ovat rahaston hallinnassa ja nimissä. Rahaston toiminnasta aiheutuvat menot suoritetaan rahaston varoista. Rahastossa voi olla virkasuhteista henkilöstöä, jonka nimittää rahaston johtokunta. 4 Valtion palveluksessa olevat henkilöt sekä henkilöt, joiden oikeudesta eläkkeeseen valtion varoista on soveltuvin osin voimassa, mitä valtion palveluksessa olevan henkilön oikeudesta eläkkeeseen säädetään, suorittavat valtion eläkerahastolle työntekijäin eläkemaksun, joka on työntekijäin eläkelain 12 b :n 1 momentissa säädetyn eläkemaksuprosentin suuruinen osa 4 momentissa tarkoitetusta työntekijän palkasta. Työntekijäin eläkemaksua suorittavat myös kansanedustajat ja valtioneuvoston jäsenet. Työnantaja pidättää palkanmaksun yhteydessä työntekijäin eläkemaksun virka- tai työsuhteeseen perustuvasta ennakkoperintälain (1118/1996) 13 :ssä ja rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain (627/1978) 4 :ssä HE82/2000 VaVM 15/2000 EV 106/2000 123 2000 400301

2286 N:o 884 tarkoitetusta palkasta ja tilittää sen valtion eläkerahastolle valtiokonttorin määräämällä tavalla. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2000. Lain 2 :n 1 momenttia sovelletaan sellaisiin laissa tarkoitettuihin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet 1 päivänä heinäkuuta 2000 tai sen jälkeen. Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Valtiovarainministeri Sauli Niinistö

2287 N:o 885 Laki lennonvarmistusalan yhteistyöstä tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (EURO- CONTROL), navigaatiomaksuja koskevan monenvälisen sopimuksen ja mainitun kansainvälisen yleissopimuksen yhteen kokoavan pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lennonvarmistusalan yhteistyöstä Brysselissä 13 päivänä joulukuuta 1960 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (EURO- CONTROL), sellaisena kuin se on muutettuna 12 päivänä helmikuuta 1981 Brysselissä allekirjoitetulla pöytäkirjalla, navigaatiomaksuja koskevan monenvälisen sopimuksen, joka on allekirjoitettu Brysselissä 12 päivänä helmikuuta 1981 ja Brysselissä 27 päivänä kesäkuuta 1997 tehdyn pöytäkirjan, jolla kootaan yhteen mainittu kansainvälinen yleissopimus, lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa niin kuin Suomi on niihin sitoutunut. 2 Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tasavallan presidentin asetuksella. 3 Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Kimmo Sasi HE31/2000 LiVM 6/2000 EV 104/2000

2288 N:o 886 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2000 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti kumotaan maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta 21 päivänä kesäkuuta 2000 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (613/2000) 35 :n 1momentin 1kohta, muutetaan 2ja 5, 6 :n 2momentti, 10, 19 :n 1momentti, 21, 22 ja 24, 35 :n 1 momentin 4ja 7kohta, 36, 37 :n 1momentti, 40 :n 2momentti, 42 :n 2 momentti, 53, 54 :n 1 momentti, 58 :n 2 momentti, 60 :n 1 momentin 2 ja 3 kohta, 61 :n 1 momentin 3 ja 5 kohta, 62 :n 1 momentti ja liite 1 sekä lisätään 26 :ään uusi 2 momentti, 35 :ään uusi 3 momentti, 41 :ään uusi 2 momentti seuraavasti: 2 Voimassaolo Tämä asetus on voimassa 31 päivään joulukuuta 2000 asti. Edellä sanottu ei kuitenkaan estä soveltamasta tätä asetusta tämän asetuksen nojalla myönnettyyn tukeen tukea maksettaessa ja muussa tukimenettelyssä. 5 Tuensaajat Mitä tässä luvussa säädetään maatilalla toteutettavasta investoinnista ja maatilaa koskevista edellytyksistä, sovelletaan myös rahoituslain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun yhden tai useamman maaseutuyrityksen yhteisiin investointeihin sekä maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 11 :n 3 momentin 2 4 kohdassa tarkoitettuihin investointeihin. 6 Tuettavat kohteet Edellä 1 momentin 1, 2, 4 6, 11 17, 20, 21 ja 23 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää myös vuokramaalla olevan rakennuksen hankkimiseen, jos sanottu hankinta on taloudellisesti edullisempaa kuin vastaavan rakennuksen rakentaminen tai peruskorjaaminen ja hankittava rakennus on tarkoituksenmukaisella tavalla käytettävissä siihen tarkoitukseen, johon se hankitaan. Tuki myönnetään lainaan liittyvänä tukena samoin ehdoin kuin vastaavan rakennuksen rakentamiseen myönnettäisiin tukea. Jos vastaavaan rakentamiseen myönnettäisiin vain avustusta, rakennuksen

N:o 886 2289 hankintaan voidaan myöntää korkotukilainaa enintään 80 prosenttia vastaavin enimmäistukitasoin. 10 Sikalat Myönnettäessä tukea 6 :n 1 momentin 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin sikatalouden rakentamisinvestointeihin pidetään maatilan sikalaa tai sikaloita emakkosikalana, jos tilalla on tai sille investoinnin seurauksena syntyy vähintään 60 emakkopaikkaa ja jos sikalan tai sikaloiden yhteenlasketuista sikapaikoista yli puolet on emakkopaikkoja. Muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja sikaloita pidetään lihasikaloina. Tuen määrää harkittaessa investoinnin katsotaan kohdistuvan emakkosikalaan, jos 1 momentissa tarkoitettua sikalaa rakennettaessa, peruskorjattaessa tai laajennettaessa rakennusinvestointiin sisältyvistä sikapaikoista vähintään puolet on emakkopaikkoja. 19 Jalostuslampaiden hankinta Myönnettäessä tukea 6 :n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitettujen jalostuslampaiden hankintaan tulee pässejä hankittaessa hakijalla olla ennestään vähintään 30 jalostukseen käytettävää uuhta tai sellaista uuhikaritsaa, joka on vuoden ikäinen viimeistään hakemuksen vireille tuloa seuraavan vuoden toukokuun 1 päivään mennessä. Uuhia hankittaessa katraaseen tulee hankinnan jälkeen kuulua vähintään 50 jalostukseen käytettävää uuhta tai edellä tarkoitettua uuhikaritsaa. 21 Puutarhatalouden tuettavat kohteet Edellä 6 :n 1 momentin 11 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää rakennuslaajennus- ja peruskorjaamisinvestointeihin, jotka koskevat 1) kasvihuoneita ja muita kasvihuonetuotannossa ja avomaan puutarhatuotannossa tarpeellisia tuotantotiloja; 2) lämpökeskuksia; 3) varastoja; 4) poimijoiden sosiaalitiloja itsepoimintatiloilla; sekä 5) muita vastaavia tuotantoa palvelevia rakennuksia Kasvihuonetta ei pidetä rakennuksena, jos se on kevytrakenteinen ja katettu muovilla. Tukea voidaan myöntää myös tuotantoa palvelevien koneiden ja laitteiden sekä vastaavan muun irtaimiston hankintaan. 22 Puutarhatalouden tuki valtionlainana Harjoitettaessa avomaan puutarhatuotantoa voidaan tuki myöntää vain valtionlainan korkoetuutena, jos kysymys on 1) hedelmäpuiden ja marjapensaiden taimien hankinnasta; tai 2) muista 1 kohtaa vastaavista yritystoimintaan liittyvistä investoinneista. 24 Turkistarhaus Edellä 6 :n 1 momentin 13 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää 1) rakennusten laajentamiseen; 2) sellaisiin rakentamisinvestointeihin, joissa tilalla olevat varjotalot korvataan halleilla; 3) tarhan ympäröimiseen sellaisella aidalla, jolla voidaan estää eläinten pääsy tarhan ulkopuolelle; sekä 4) investointiin, jossa minkkien ja kettujen häkit korvataan sellaisilla suuremmilla häkeillä, jotka täyttävät eläinsuojelulaissa (247/1996) ja -asetuksessa tai eläinsuojelulain nojalla annetuissa määräyksissä asetetut edellytykset. Tukea voidaan lisäksi myöntää investointeihin, joissa kettujen häkit varustetaan lepotasoilla. 26 Maatalouden muut tuotantosuunnat Tukea ei kuitenkaan saa myöntää sellaiseen investointiin, joka edistää biisonin tai strutsin lihan tuotantoa tai sanottujen eläinten tarhausta.

2290 N:o 886 35 Tuettava toiminta Tukea investointeihin voidaan myöntää sellaisille maaseutuyrityksille sekä rahoituslain 3 :n 2 momentissa ja 10 :n 3 momentissa tarkoitetuille yrityksille, jotka harjoittavat yritystoimintaa maatilan ulkopuolella, jos toiminta liittyy 4) edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden välittämiseen ja markkinointiin lukuun ottamatta maataloustuotteiden vähittäiskauppaa; 7) muuhun toimintaan, joka voidaan rinnastaa 2 6 kohdassa tarkoitettuun toimintaan ja jota harjoitetaan yhteistyössä maaseutuyritysten kanssa. Edellä 1 momentissa tarkoitettua tukea myönnettäessä on otettava huomioon, ettei tuen avulla edistetä sellaisia hankkeita tai toimenpiteitä, joiden tukeminen 2 luvussa kielletään tai joiden tukemista sanotussa luvussa rajoitetaan. 36 Yritysten kehittämistuki Tukea maaseutuyritysten sekä rahoituslain 3 :n 2 momentissa ja 10 :n 3 momentissa tarkoitettujen yritysten kehittämiseen voidaan myöntää maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 :n 1 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin 1) enintään 90 prosenttia maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista hyväksyttävistä kustannuksista ja enintään 50 prosenttia sanotun momentin 2 5 kohdassa tarkoitetuista hyväksyttävistä kustannuksista, jos tuki myönnetään vähämerkityksisenä tukena; 2) enintään 75 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, jos tuettava kehittämistoimenpide koskee maatilalla harjoitettua maataloutta; 3) enintään 75 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, jos tuettava kehittämistoimenpide koskee perustamissopimuksen liitteessä I tarkoitettuja tuotteita ja kysymys on maaseutuyritysten yhteistoiminnan kehittämisestä tai maatilan oman tuotannon välittömästä ensiasteen jalostamisesta, ja enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, jos maatilan ulkopuolella toteutettava tuettava kehittämistoimenpide koskee muutoin perustamissopimuksen liitteessä I tarkoitettuja tuotteita. Tukea ei myönnetä maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 a :ssä tarkoitettuihin kehittämistoimenpiteisiin. Edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuun tukeen sovelletaan, mitä maaseudun kehittämisasetuksen 48 :n 5 momentissa säädetään. Tuki 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin voidaan myöntää vain osarahoitettavana noudattaen soveltuvin osin, mitä 33 :n 2 momentissa säädetään. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin tuki myönnetään kansallisista varoista, kuitenkin niin että 26 :ssä tarkoitettua tuotantoa koskeviin toimenpiteisiin tuki myönnetään osarahoitettavana. 37 Yritysten käynnistystuki Tukea maaseutuyritysten rahoituslain 3 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun yritystoiminnan sekä rahoituslain 3 :n 2 momentissa ja 10 :n 3 momentissa tarkoitettujen yritysten käynnistämiseen ja laajentamiseen voidaan myöntää siten, kuin maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston päätöksen 49 :n 1, 2 ja 4 momentissa säädetään. 40 Maanhankinnan enimmäiskustannukset Jos alue tai kiinteistö hankitaan muuhun kuin maatilataloudelliseen tarkoitukseen, on alueen käypä hinta arvioitava siinä käyttötarkoituksessa, johon alue tai kiinteistö hankitaan. 41 Aloitustuen määrä Irtaimiston hankintaan voidaan myöntää valtionlainaa enintään 80 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

N:o 886 2291 42 Aloittamisesta aiheutuvat hyväksyttävät kustannukset Tilanpidon aloittamisesta aiheutuvina hyväksyttävinä irtaimiston hankintakustannuksina pidetään 1) maatilan hankinnan yhteydessä tai tilanpidon aloittamista seuranneen vuoden aikana hankittujen tuotantoeläinten hyväksyttäviä hankintakustannuksia; sekä 2) maatilan hankinnan yhteydessä tai tilanpidon aloittamista seuranneen vuoden aikana hankittujen, tarpeellisten koneiden ja laitteiden hankintakustannuksia siinä tilan tuotannossa, jota nuori viljelijä ryhtyy harjoittamaan. 53 Oman työn osuus rakennus-ja muussa työssä Maksettaessa ja valvottaessa osarahoitettuna myönnettyä investointitukea pidetään oman työn arvona 8,50 euroa tunnilta tavanomaisessa työssä ja 13,50 euroa tunnilta, jos tuen saajalla on koulutus tai pitkäaikainen työkokemus kyseistä työtä koskevalta alalta. Oman työn osuus otetaan huomioon, jos siitä on hyväksyttävä tuntikirjanpito. 58 Avustuksena myönnettävä tuki Avustusta ei saa myöntää, jos sen määräksi tulisi vähemmän kuin 840 euroa. Investointeihin, joista säädetään 26, 27 ja 29 :ssä sekä 3 luvussa, voidaan kuitenkin myöntää edellä sanottua pienempiäkin avustuksia, ei kuitenkaan alle 500 euron avustuksia. Jos kysymys on lammastalouden irtaimistoavustuksesta, edellä mainittuja vähimmäisrajoja ei sovelleta. 60 Investointituen enimmäismäärä muussa kuin varsinaisessa maataloudessa Tukea 26 ja 27 :ssä tarkoitettuihin investointeihin voidaan myöntää enintään: 2) tavoite 1 -alueen ulkopuolella tämän asetuksen liitteessä 2 tarkoitetuissa harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun kuuluvissa kunnissa enintään 40 prosenttia investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista; ja 3) tavoite 1 -alueen ulkopuolella tämän asetuksen liitteessä 2 tarkoitetuissa muissa kuin harvaan asuttuun tai ydinmaaseutuun kuuluvissa kunnissa 25 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. 54 Omien tuotantopanosten käyttö Omaa puutavaraa käytettäessä otetaan puutavaran raakapuuarvona huomioon kyseisellä alueella yleisesti sovelletut puun kantohinnat. Puutavaran arvo voidaan osarahoitettuna myönnettyä tukea maksettaessa ja valvottaessa ottaa huomioon vain, jos ulkopuolinen riittävän ammattitaidon omaava henkilö on antanut todistuksen sen määrästä. Jos tuen saaja itse on työstänyt omasta metsästä peräisin olevaa raakapuuta sahaamalla tai höyläämällä, kyseisen puun arvona pidetään vastaavan puutavaran hankintahintaa, jolla puutavara tavanomaisin ehdoin alueella on yleisesti saatavissa. Sahatun tai höylätyn puutavaran määrästä on oltava vastaava todistus kuin raakapuun määrästä. 61 Investointituen enimmäismäärä maatilan ulkopuolella Investointitukea voidaan myöntää 3 luvussa tarkoitettuihin investointeihin tämän asetuksen liitteessä 2 tarkoitetuissa 3) tavoite 1 -alueen ulkopuolella III tukialueeseen kuuluvissa harvaan asutun ja ydinmaaseudun kunnissa enintään 25 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista; 5) tavoite 1 -alueen ulkopuolella muissa kuin III tukialueeseen kuuluvissa kunnissa enintään 15 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

2292 N:o 886 62 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000. Asetuksen 2 10 luvut Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2000 tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä marraskuuta 2000. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2000. Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa

N:o 886 2293 Liite 1 Asetuksen 57 :ssä tarkoitetut tukimuodot ja tuen enimmäismäärät: n = nuori viljelijä, m = muu viljelijä. Tukikohde Lainamuoto Enimmäis- Enimmäis- Enimmäis- Osarahoitelainamäärä, avustus- tukitaso, taan tavoite 1 prosenttia määrä, prosenttia -alueella prosenttia (avustus ja lainaan liittyvä tuki yhteensä Lypsykarjatalouden Valtionlaina 70 25 (n) 50 (n) kyllä rakentamisinvestoinnit 20 (m) 45 (m Lihakarjatalouden Valtionlaina 70 30 (n) 55 (n) kyllä rakentamisinvestoinnit 25 (m) 50 (m) Sikatalouden rakentamisinvestoinnit -emakkosikala Valtionlaina 70 25 (n) 50 (n) kyllä 20 (m) 45 (m) -lihasikala Valtionlaina 70 15 (n) 40 (n) 10 (m) 35 (m) Lammastalouden Valtionlaina 70 30 (n) 55 (n) kyllä rakentamisinvestoinnit 25 (m) 50 (m) Vuohitalouden Valtionlaina 70 30 (n) 55 (n) ei investoinnit 25 (m) 50 (m) Broilerin- ja kalkkunan Korkotukilaina 70 20 (n) 40 (n) ei tuotannon rakentamis- 15 (m) 35 (m) investoinnit Lattiakanala- Korkotukilaina 70 20 (n) 40 (n) ei investoinnit 15 (m) 35 (m) Konehallit Korkotukilaina 80 20 ei Rehuvarastot ja Korkotukilaina 80 20 ei rehunkäsittelytilat 2 400301/123

2294 N:o 886 Maatalouden Korkotukilaina 80 20 ei tuotevarastot Puutarhatalous -puutarhatalouden Valtionlaina 70 20 (n) 45 (n) ei investoinnit lukuun 15 (m) 40 (m) ottamatta itsepoimintatilojen huoltorakennuksia ja taimia - itsepoiminta- Valtionlaina 70 20 ei tilojen huoltorakennukset ja taimet Kuivurit Korkotukilaina 70 25 (n) 45 (n) ei 20 (m) 40 (m) Ympäristönsuojelu- 25 25 kyllä investoinnit Eläinten hyvinvointia 20 20 ei ja hygieniaa koskevat investoinnit Lammastalouden 20 20 ei eloton irtaimisto Jalostuslampaiden 25 25 ei hankinta Maatilatalouden Korkotukilaina 70 20 ei koneiden hankkiminen yhteiskäyttöön Perunan- ja sokeri- Korkotukilaina 70 20 ei juurikkaan nostokoneet Salaojitus Korkotukilaina 70 20 40 ei Hevostalouden Korkotukilaina 70 20 (n) 40 (n) ei investoinnit 15 (m) 35 (m) Turkistarhaukseen liittyvät investoinnit eläin- 20 20 ei häkkien varustaminen lepotasoilla muut investoinnit korkotukilaina 80 20 ei

N:o 886 2295 Mehiläistalouden Korkotukilaina 80 20 ei investoinnit Maatilojen lämpö- Korkotukilaina 70 15 35 ei keskukset 20 20 kyllä, lisäksi voidaan osarahoittaa maaseutuohjelma -alueella Maatilojen aggregaatit 25 25 ei Sillat ja peltotiet Korkotukilaina 80 20 ei Tuotantopiha- Korkotukilaina 80 20 ei investoinnit Asuin- ja työ- Korkotukilaina 70 20 ei ympäristön parantaminen Maan hankinta Korkotukilaina 80 20 ei Perinneympäristön 20 20 ei vaalimiseen liittyvät investoinnit Kulttuurihistoriallisesti Korkotukilaina 80 20 ei tai rakennustaiteellisesti arvokkaan rakennuksen rakennuksen peruskorjaaminen yksittäisen maatilan hankkeena Asuinrakennuksen Korkotukilaina 70 20 ei rakentaminen, laajentaminen tai peruskorjaaminen Asuntotilan hankinta Korkotukilaina 50 10 ei

2296 N:o 887 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus liikenne- ja viestintäministeriön työjärjestyksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2000 Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti kumotaan 22 päivänä elokuuta 2000 annetun liikenne- ja viestintäministeriön työjärjestyksen (774/2000) 23 ja 59, sekä muutetaan 16, 22 ja 58 seuraavasti: 16 Liikennepolitiikan osaston yksiköt Liikennepolitiikan osastossa on seuraavat yksiköt: 1) liikenneväyläyksikkö; 2) henkilöliikenneyksikkö; 3) tavaraliikenneyksikkö; 4) rautatie- ja ilmailuyksikkö; 5) merenkulkuyksikkö; 6) liikenneturvallisuus- ja ympäristöyksikkö; sekä 7) vaarallisten aineiden kuljetusyksikkö. Lisäksi osastolla on liikenteen telematiikkaprojekti. 22 Liikenneturvallisuus-ja ympäristöyksikkö Liikenneturvallisuus- ja ympäristöyksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat: 1) liikenneturvallisuustyön koordinointia ja ohjausta; 2) tieliikenteessä käyttäytymistä ja liikennesääntöjä; 3) rautatieliikenteen yleistä liikenneturvallisuutta; 4) liikenneympäristön turvallisuutta ja liikenteen ohjausta; 5) kuljettajaopetusta, kuljettajantutkintoja ja ajokortteja; 6) Tiehallinnon tulosohjausta liikenneturvallisuuden osalta; 7) liikenteen ympäristökysymyksiä; 8) hallinnonalan virastojen ja laitosten tulosohjausta ympäristökysymysten osalta, mikäli asia ei kuulu muulle yksikölle; 9) tieliikenteessä käytettävien ajoneuvojen rakennetta, varusteita, katsastusta ja rekisteröintiä; 10) tieliikenteessä käytettävien ajoneuvojen massoja, mittoja, kuormitusta ja käyttöä; 11) tieliikenteessä käytettävien ajoneuvojen melu- ja pakokaasupäästöjä; 12) Ajoneuvohallintokeskusta ja sen tulosohjausta yksikön toimialan osalta; sekä 13) Liikenneturvaa. 58 Liikennepolitiikan osaston osastopäällikkö Liikennepolitiikan osaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain 4 :ssä tarkoitettuja lupia; 2) merilain 5 luvun 6 :ssä tarkoitettua poikkeusta laivaisännistöyhtiön pääisännän asuinpaikkavaatimuksesta; 3) luvanvaraisen henkilö- ja tavaraliikenteen harjoittamista;

N:o 887 2297 4) joukkoliikenteen palveluostoja ja valtionapua; 5) poikkeuksia vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä ja rautatiellä annetuista määräyksistä; 6) vaarallisten aineiden maakuljetusten reittirajoituksia; 7) liikenteen ohjauslaitteen vahvistamista käytettäväksi kokeilutarkoituksessa, 8) ajoneuvojen jaottelua ja siitä johtuvia erikoisohjeita; sekä 9) poikkeuksia ajoneuvojen massoista, mitoista ja kytkennästä. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2000. Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2000 Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen Kansliapäällikkö Juhani Korpela

2298 N:o 888 Puolustusministeriön työjärjestys Annettu Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000 Puolustusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtioneuvostosta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/1922) 9 :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 145/2000: 1 luku Ministeriön organisaatio ja johtaminen 1 Ministeriön organisaatio Ministeriössä on puolustuspoliittinen osasto, keskusosasto, järjestelyosasto sekä kiinteistö- ja ympäristöosasto. Ministeriön osastot on jaettu vastuualueisiin ja muihin toimintayksiköihin. Osastoissa voi olla vastuualueisiin ja muihin toimintayksiköihin kuulumattomia virkamiehiä. Lisäksi ministeriössä on turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristö ja tiedotusyksikkö. 2 Ministeriön johtaminen Ministeri johtaa hallinnonalan ja ministeriön toimintaa. Ministeri, kansliapäällikkö, osastopäälliköt ja lainsäädäntöjohtaja muodostavat ministeriön johtoryhmän, joka valmistelevasti käsittelee ja sovittaa yhteen ministeriön ja hallinnonalan toimintaan vaikuttavia laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä asioita. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii ministeri ja varapuheenjohtajana kansliapäällikkö. Tiedotuspäälliköllä ja ministerin erityisavustajalla on oikeus olla läsnä johtoryhmän kokouksissa.

N:o 888 2299 Johtoryhmän sihteerinä toimii kansliapäällikön määräämä virkamies. Asiantuntijoina toimivat johtoryhmän jäsenten määräämät virkamiehet. 3 Kansliapäällikkö, osastopäälliköt, vastuualueiden johtajat ja toimintayksiköiden päälliköt Ministeriössä on kansliapäällikkö, jonka tehtävistä säädetään myös valtioneuvoston ohjesäännössä (1522/1955) sekä osastojen päällikköinä osastopäälliköt. Ministeriön keskusosaston ja kiinteistö- ja ympäristöosaston osastopäällikkönä on hallitusneuvos. Vastuualueiden johtajina ja muiden toimintayksiköiden päällikköinä ovat tässä asetuksessa jäljempänä säädetyt virkamiehet. Järjestelyosaston osastopäälliköllä, puolustuspoliittisen osaston osastopäälliköllä, jos hän ei palvele upseerina, ja puolustuspoliittisen osaston puolustuspolitiikan vastuualueen johtajana toimivalla neuvottelevalla virkamiehellä on puolustusasiainneuvoksen arvonimi. 2 luku Osastojen, vastuualueiden ja muiden toimintayksiköiden tehtävät 4 Yhteiset tehtävät ja työnjako Kukin osasto, vastuualue ja muu toimintayksikkö vastaa oman toimialansa osalta: 1) toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvioehdotuksen valmistelusta; 2) kehittämistoiminnasta; sekä 3) yhteydenpidosta puolustusvoimiin, muuhun valtionhallintoon ja yhteiskuntaan sekä kansainvälisestä yhteistyöstä. Milloin syntyy epätietoisuutta siitä, kenen käsiteltäväksi jokin asia kuuluu, määrää siitä asianomainen osastopäällikkö taikka vastuualueen johtaja tai muun toimintayksikön päällikkö taikka, milloin kysymys on työnjaosta, osastojen kesken, kansliapäällikkö. Tarkemmat ohjeet työnjaosta osastossa, vastuualueella ja muissa toimintayksiköissä antaa tarvittaessa asianomaisen osaston osastopäällikkö tai vastuualueen johtaja tai toimintayksikön päällikkö. Ministeriön henkilöstöön kuuluva on velvollinen tarvittaessa suorittamaan ne tehtävät, jotka ministeri, kansliapäällikkö tai asianomainen osastopäällikkö tai vastuualueen johtaja tai toimintayksikön päällikkö määrää. 5 Puolustuspoliittinen osasto Puolustuspoliittisessa osastossa on puolustuspolitiikan ja rauhanturvaamistoiminnan vastuualueet. Osastoon kuuluu lisäksi maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) sihteeristö. Puolustuspolitiikan vastuualuetta johtaa tehtävään määrätty neuvotteleva virkamies tai vanhempi osastoesiupseeri. Puolustuspolitiikan vastuualueella käsitellään asiat, jotka koskevat turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, yleistä maanpuolustusvalmiutta, turvallisuusympäristön strategista kehitystä, yleistä asevelvollisuutta, naisten vapaaehtoista asepalvelusta ja vapaaehtoista maanpuolustusta, pitkän aikavälin suunnittelua, toiminta- ja taloussuunnittelua, tulosohjauksen yhteensovittamista sekä virka- ja työvoima-apua. Rauhanturvaamistoiminnan vastuualuetta johtaa vanhempi osastoesiupseeri. Rauhanturvaamistoiminnan vastuualueella käsitellään asiat, jotka koskevat Suomen osallistumista rauhanturvaamistoimintaan. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan sihteeristöä johtaa pääsihteeri. Suunnittelukunnan ja sihteeristön tehtävistä säädetään maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnasta annetussa asetuksessa (1073/1975). 6 Keskusosasto Keskusosastossa on lainvalmistelun ja yleishallinnon, materiaalihallinnon sekä taloushallinnon vastuualueet. Osastoon kuuluu

2300 N:o 888 lisäksi tutkimushallintoyksikkö, joka toimii samalla maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) sihteeristönä. Lainvalmistelun ja yleishallinnon vastuualuetta johtaa hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana. Vastuualueella käsitellään asiat, jotka koskevat lainvalmistelua sekä oikeudellisia ja hallinnollisia asioita, jotka eivät luonteensa puolesta paremmin kuulu ministeriön millekään muulle osastolle tai vastuualueelle. Materiaalihallinnon vastuualuetta johtaa kaupallinen neuvos. Vastuualueella käsitellään asiat, jotka koskevat hallinnonalan materiaalipolitiikkaa ja materiaalista valmiutta sekä puolustustarvikkeiden maastavientiä ja kauttakuljetusta. Taloushallinnon vastuualuetta johtaa talousjohtaja. Vastuualueella käsitellään asiat, jotka koskevat hallinnonalan talousarviota ja toimintakertomusta sekä puolustusministeriölle tilivirastona kuuluvia tehtäviä. Tutkimushallintoyksikköä johtaa pääsihteeri. Tutkimushallintoyksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat hallinnonalan tutkimus- ja kehitystyötä sekä maanpuolustuksen tieteellistä neuvottelukuntaa. Neuvottelukunnan ja sen sihteeristön tehtävistä säädetään maanpuolustuksen tieteellisestä neuvottelukunnasta annetussa valtioneuvoston päätöksessä (582/1965). Järjestelyosastossa on hallinnon kehittämisen ja henkilöstöhallinnon vastuualueet. Osastoon kuuluu lisäksi sisäisten palvelujen yksikkö. Hallinnon kehittämisen vastuualuetta johtaa kehittämisjohtaja. Vastuualueella käsitellään asiat, jotka koskevat hallinnonalan organisaatiota, toimintojen tarkoituksenmukaisuutta sekä tietohallintoa. Henkilöstöhallinnon vastuualuetta johtaa hallitusneuvos, henkilöstöjohtajana. Vastuualueella käsitellään asiat, jotka koskevat hallinnonalan henkilöstö- ja työnantajapolitiikkaa sekä yleisiä henkilöstöhallinnollisia kysymyksiä Ṡisäisten palvelujen yksikköä johtaa ylitarkastaja. Yksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat ministeriön yleisiä tukitoimintoja. 8 Kiinteistö-ja ympäristöosasto Kiinteistö- ja ympäristöosastossa on kiinteistö- ja ympäristöhallinnon, kiinteistötalouden sekä metsätalouden vastuualueet. Kiinteistö- ja ympäristöhallinnon vastuualuetta johtaa ympäristöjohtaja. Vastuualueella käsitellään asiat, jotka koskevat hallinnonalan kiinteistö- ja ympäristöpolitiikkaa, varuskuntien rakenteellista kehittämistä sekä aluejärjestely- ja pakkolunastusasioita. Kiinteistötalouden vastuualuetta johtaa kiinteistöjohtaja. Vastuualueella käsitellään asiat, jotka koskevat hallinnonalan kiinteistöjen investointitoimintaa, kiinteistöalan toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä talousarvioiden laadintaa, polttonesteiden varmuusvarastointia sekä teknillistä tarkastustoimintaa. Metsätalouden vastuualuetta johtaa ylimetsänhoitaja. Vastuualueella käsitellään asiat, jotka koskevat hallinnonalan metsäpolitiikkaa, metsätoimen johtamista ja luonnonvarojen käyttöä. 9 7 Järjestelyosasto Turvallisuus-ja puolustusasiain komitean sihteeristö Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristö on kansliapäällikön alainen. Sihteeristöä johtaa pääsihteeri. Komitean tehtävistä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä. Sihteeristö valmistelee komitealle kuuluvat asiat ja toimii valtioneuvoston valmiuspäällikkökokouksen sihteeristönä. 10 Tiedotusyksikkö Tiedotusyksikkö on kansliapäällikön alainen. Tiedotusyksikköä johtaa tiedotuspäällik-

N:o 888 2301 kö. Yksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat ministeriön ulkoista sekä sisäistä tiedottamista. Osaston päällikkö: 1) johtaa asetettujen toimintalinjojen mukaisesti osaston toimintaa, 2) huolehtii siitä, että osastolle kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti; 3) käy tuloskeskustelut vastuualueiden johtajien ja muiden toimintayksiköiden päälliköiden sekä välittömästi osastopäällikön alaisten virkamiesten kanssa; sekä 4) seuraa ja arvioi kehitystä osaston toimialalla ja tekee tarvittavia aloitteita. 3 luku Eräiden virkamiesten tehtävät 11 Kansliapäällikkö Kansliapäällikkö johtaa ministerin lähimpänä apuna ministeriön toimintaa. Kansliapäällikkö: 1) vastaa hallinnonalan sekä ministeriön toiminnan, organisaation ja henkilöstöpolitiikan yleisestä kehittämisestä; 2) johtaa hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman, talousarvioehdotuksen ja tulostavoitteiden valmistelua sekä seuraa niiden toteutumista; 3) yhteensovittaa osastojen toimintaa; 4) käy tuloskeskustelut osastojen päälliköiden ja erillisten yksiköiden päälliköiden kanssa; 5) vastaa ministeriön laajakantoisten ja merkittävien hankkeiden käynnistämisestä ja seurannasta yhteistyössä ministeriön osastojen kanssa; 6) seuraa hallinnonalan virastojen, laitosten ja muiden hallintoyksiköiden toimintaa; 7) johtaa kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiseen liittyvien asioiden valmistelua ja toimii puolustusministeriötä tässä tehtävässä avustavan turvallisuus- ja puolustusasiain komitean puheenjohtajana; sekä 8) käsittelee ne asiat, jotka ministeri hänen käsiteltävikseen antaa. 12 Osaston päällikkö 13 Vastuualueen johtajan ja muun toimintayksikön päällikön tehtävät Vastuualueen johtajan ja muun toimintayksikön päällikön tehtävistä on soveltuvin osin voimassa, mitä 12 :ssä säädetään osaston päällikön tehtävistä. 4 luku Ratkaisuvallan järjestäminen 14 Ministerin ratkaisuvalta Ministeri ratkaisee ministeriössä päätettävät asiat, jollei ratkaisuvaltaa ole annettu ministeriön virkamiehille. 15 Virkamiesten ratkaisuvalta Kansliapäällikkö, osastopäälliköt sekä vastuualueiden johtajat ja muiden toimintayksiköiden päälliköt ratkaisevat ministeriössä päätettäviä muita kuin periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia asioita sen mukaan kuin jäljempänä tässä luvussa säädetään. 16 Kansliapäällikön ratkaisuvalta Kansliapäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) toiminta- ja taloussuunnitelman, talous- 3 400301/123

2302 N:o 888 arvion sekä organisaatiota koskevien päätösten täytäntöönpanoa sekä tulosohjausta ja tulosjohtamista, jollei asia kuulu asianomaisesta toimialasta vastaavan osastopäällikön ratkaistaviin; 2) lausunnon tai selvityksen antamista tai esityksen tekemistä asioissa, jotka eivät yksinomaan koske yhden osaston toimialaa; 3) nimittämistä palkkausluokkiin A 18 A 21 kuuluviin virkoihin; 4) henkilön ottamista työsuhteiseen tehtävään, jonka palkkaus vastaa vähintään palkkausluokkaa A 18; 5) harkinnanvaraisen virkavapauden myöntämistä ministerin nimittämälle virkamiehelle; 6) nimittämistä virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen silloin kun vastaavaan virkaan nimittää ministeri; 7) valtion virkaehtosopimuslain (664/1970) 5 :n 2 momentin 2 kohdan nojalla määrättäviä virkamiesten palkkauksia; 8) ministeriön sisäistä hallintoa ja järjestystä, jos asia on merkittävä; 9) todistuksen antamista tasavallan presidentin nimittämälle virkamiehelle irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä; 10) henkilön siirtämistä osastosta toiseen; 11) virkamiehen irtisanomista valtion virkamieslain (750/1994) 27 :n nojalla; 12) tasavallan presidentin tai valtioneuvoston nimittämän virkamiehen sivutoimilupaa; 13) matkamääräyksen antamista osastopäälliköille ja osastoihin kuulumattomille virkamiehille; sekä 14) osastopäälliköiden ja osastoihin kuulumattomien virkamiesten vuosilomasuunnitelmaa. 17 Osastopäällikön ratkaisuvalta Osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) lausunnon tai selvityksen antamista taikka esityksen tekemistä muulle viranomaiselle osaston toimialaan kuuluvassa asiassa; 2) matkamääräyksen antamista osastonsa vastuualueen johtajalle, toimintayksikön päällikölle ja vastuualueisiin tai toimintayksiköihin kuulumattomalle henkilöstölle sekä matkamääräyksen antamista ulkomaille tehtävää virkamatkaa varten osaston muulle henkilöstölle; 3) kirjallisen varoituksen antamista osaston virkamiehelle; sekä 4) osaston henkilöstön vuosilomasuunnitelmaa. 18 Vastuualueen johtajan ja muun toimintayksikön päällikön ratkaisuvalta Vastuualueen johtaja ja muun toimintayksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) lausunnon tai selvityksen antamista taikka esityksen tekemistä muulle viranomaiselle vastuualueen tai toimintayksikön toimialaan kuuluvassa asiassa, joka ei ole merkitykseltään suuri; sekä 2) matkamääräysten antamista vastuualueen tai toimintayksikön henkilöstölle kotimaassa tehtävää virkamatkaa varten. 19 Puolustuspoliittisen osaston osastopäällikkö Puolustuspoliittisen osaston osastopäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä 12 :ssä säädetään, asiat jotka koskevat: 1) aluevalvontaa, ei kuitenkaan voimakeinojen käyttöä koskevia asioita; 2) rauhanturvaamistoimintaa; 3) puolustusvoimien virka- ja työvoimaapuun liittyviä kysymyksiä; sekä 4) sotilas- ja virkapukuja ja niihin kuuluvia arvomerkkejä. 20 Keskusosaston osastopäällikkö Keskusosaston osastopäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä 12 :ssä säädetään asiat jotka koskevat: 1) ministeriön sisäisen talousarvion toimeenpanoa;

N:o 888 2303 2) maksupisteiden perustamista ja lakkauttamista; 3) saatavan tileistä poistamista; 4) käyttöomaisuuden arvonkorotuksia; 5) sotilasilma-alustyypin ja taistelualuksen hylkäämistä; sekä 6) käytöstä poistetun irtaimen omaisuuden myymistä, jos omaisuuden arvo on enintään 1,5 miljoonaa markkaa, sekä käytöstä poistetun omaisuuden lahjoittamista. 21 Lainvalmistelun ja yleishallinnon vastuualueen johtaja Lainvalmistelun ja yleishallinnon vastuualueen johtaja ratkaisee sen lisäksi, mitä 13 :ssä säädetään asiat jotka koskevat: 1) vahingonkorvauksia; sekä 2) lupaa tietojen saamiseen viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) nojalla salassa pidettävästä asiakirjasta. 22 Materiaalihallinnon vastuualueen johtaja Materiaalihallinnon vastuualueen johtaja ratkaisee sen lisäksi, mitä 13 :ssä säädetään, asiat jotka koskevat hankintaennakoiden vakuuksien hyväksymistä. 23 Taloushallinnon vastuualueen johtaja Taloushallinnon vastuualueen johtaja ratkaisee sen lisäksi, mitä 13 :ssä säädetään asiat jotka koskevat: 1) pankkitilien avaamista ja lopettamista; 2) tilinkäyttövaltuuksien hyväksymistä; 3) kassoja ja niiden enimmäismääriä; sekä 4) tiliviraston tilirakennetta ja tilejä. 24 Järjestelyosaston osastopäällikkö Järjestelyosaston osastopäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä 12 :ssä säädetään asiat jotka koskevat: 1) niitä puolustushallinnon palkkausehtoja tai niihin verrattavia palvelussuhteen ehtoja, joista ministeriö lainsäädännön tai virkaehtosopimusten nojalla päättää; 2) henkilön nimittämistä virkaan, jonka palkkausluokka on enintään A 17, tai ottamista vastaavaan työsuhteiseen tehtävään; 3) harkinnanvaraisen virkavapauden myöntämistä enintään palkkausluokkaan A 21 kuuluvalle virkamiehelle tai vastaavan vapautuksen antamista työsopimussuhteiselle henkilöstölle; 4) nimittämistä virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen silloin, kun vastaavaan virkaan nimittää kansliapäällikkö tai järjestelyosaston osastopäällikkö, sekä työsuhteisen toimihenkilön sijaisen ottamista; 5) todistuksen antamista muulle kuin tasavallan presidentin nimittämälle virkamiehelle irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä sekä vastaavan todistuksen antamista työsuhteiselle; sekä 6) muun kuin tasavallan presidentin tai valtioneuvoston nimittämän virkamiehen sivutoimilupaa. 25 Henkilöstöhallinnon vastuualueen johtaja Henkilöstöhallinnon vastuualueen johtaja ratkaisee sen lisäksi, mitä 13 :ssä säädetään asiat jotka koskevat: 1) puolustushallinnon alalla voimassa olevien työehtosopimusten soveltamista; 2) ministeriön virkamiesten ikälisiä ja työsopimussuhteisen henkilöstön palvelusvuosilisiä sekä vuosilomakorvauksia; sekä 3) sellaisen virkavapauden myöntämistä, johon virkamiehellä on oikeus lain tai asetuksen taikka valtion virkaehtosopimuslain mukaisen virkaehtosopimuksen nojalla, sekä tällaista virkavapautta vastaavan vapautuksen

2304 N:o 888 myöntämistä vastaavalle työsopimussuhteiselle henkilöstölle. oikeudenkäynneissä ja merkityksellisimmissä toimituksissa. 26 Sisäisten palvelujen yksikön päällikkö Sisäisten palvelujen yksikön päällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä 13 :ssä säädetään asiat jotka koskevat ministeriön kaluston ja irtaimen materiaalin hylkäämistä ja poistamista. 29 Kiinteistötalouden vastuualueen johtaja Kiinteistötalouden vastuualueen johtaja ratkaisee sen lisäksi, mitä 13 :ssä säädetään asiat jotka koskevat: 1) kiinteistöjä koskevia vahingonkorvausasioita; sekä 2) asuntoasioita. 27 Kiinteistö-ja ympäristöosaston osastopäällikkö Kiinteistö- ja ympäristöosaston osastopäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä 12 :ssä säädetään asiat jotka koskevat: 1) kiinteistöjen ja rakennusten hankkimista sekä osakkeiden hankkimista asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöistä, jos hankintahinta on enintään 3 miljoonaa markkaa; 2) kiinteistöjen ja rakennusten sekä edellä tarkoitettujen osakkeiden luovuttamista, jos luovutushinta on enintään miljoona markkaa; 3) kiinteistöjen ja rakennusten sekä edellä tarkoitettujen osakkeiden hallinnansiirtoa muille ministeriöille; 4) investointeja ja rakennushankkeita koskevia päätöksiä; 5) puolustusvoimille hankittavien räjähdystarvikkeiden maahantuontilupia; 6) vähäisiä poikkeuksia puolustushallinnon räjähdystarvikemääräyksistä; sekä 7) teknistä tarkastusta. 28 Kiinteistö-ja ympäristöhallinnon vastuualueen johtaja Kiinteistö- ja ympäristöhallinnon vastuualueen johtaja ratkaisee sen lisäksi, mitä 13 :ssä säädetään asiat jotka koskevat: 1) kaavoitusta koskevia lausuntoja; sekä 2) omistajapuhevallan käyttöä kiinteistöalan 30 Metsätalouden vastuualueen johtaja Metsätalouden vastuualueen johtaja ratkaisee sen lisäksi, mitä 13 :ssä säädetään asiat jotka koskevat: 1) metsätoimen johtamista; sekä 2) metsä- ja luonnonsuojelutoimintaa koskevia sopimuksia. 5 luku Nimitykset, sijaisuudet ja virkavapaudet 31 Määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen Virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittää enintään vuodeksi puolustusministeriö ja yli vuodeksi valtioneuvosto, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto. Muuhun määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittää puolustusministeriö. 32 Sijaisuudet Kansliapäällikön ollessa estynyt hoitamasta

N:o 888 2305 virkaansa hänen sijaisenaan toimii ministerin määräämä osaston päällikkö tai muu virkamies, jonka tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto on nimittänyt. Osastopäällikön sijaisena toimii hänen määräämänsä saman osaston vastuualueen johtaja tai muun toimintayksikön päällikkö taikka muu virkamies, jonka tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto on nimittänyt. Osaston vastuualueen johtajan ja muun toimintayksikön päällikön sijaisena toimii hänen määräämänsä saman osaston virkamies. Osaston ulkopuolisen toimintayksikön päällikön sijaisena toimii kansliapäällikön määräämä virkamies. 33 Virkavapaus Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain, asetuksen tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää puolustusministeriö. Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden myöntää: 1) tasavallan presidentin tai valtioneuvoston yleisistunnon nimittämälle virkamiehelle enintään kahdeksi vuodeksi puolustusministeriö ja yli kahdeksi vuodeksi valtioneuvoston yleisistunto; 2) puolustusministeriön nimittämälle virkamiehelle puolustusministeriö. asioista osastopäällikölle sekä tarvittaessa myös kansliapäällikölle ja ministerille. 35 Esittelylupa Asian valmistelussa tulee huolehtia siitä, että ministerillä ja kansliapäälliköllä on riittävästi aikaa tutustua asiakirjoihin. Tasavallan presidentin istunnon, valtioneuvoston yleisistunnon tai raha-asiainvaliokunnan esittelylistaa ei saa muutoin kuin pakottavista syistä jakaa ennen kuin asia on selostettu ministerille ja hän on hyväksynyt sen ottamisen esittelyyn. Mitä edellä säädetään esittelylistojen jakamisesta, on noudatettava myös puolustusministeriön kannanottoja sisältävien muistioiden jakamisessa ministerivaliokuntien käsittelyä varten. 36 Eduskunnassa kuuleminen Milloin ministeriön virkamies kutsutaan kuultavaksi eduskunnan valiokuntaan, hänen on ennakolta ilmoitettava asiasta kansliapäällikölle sekä ministerille. 6 luku Asioiden valmistelu 34 Valmistelusta tiedottaminen Ministerille ja kansliapäällikölle on ilmoitettava tärkeimmistä ministeriön toimialan ajankohtaisista ja vireillä olevista asioista. Samoin on ilmoitettava myös tärkeimpien asioiden esittelystä hyvissä ajoin. Puolustusministeriön edustajana komiteaan, toimikuntaan tai työryhmään nimetyn tulee antaa tietoja työn etenemisestä sekä lisäksi periaatteellisesti tai taloudellisesti tärkeistä 37 Ministerin erityisavustaja Ministerin erityisavustaja toimii ministerin avustajana ja suorittaa vain ministerin hänelle antamia tehtäviä toimimatta ministeriössä esittelijänä. Ministerin erityisavustajalle on annettava hänen pyynnöstään ne tiedot, joita hän tarvitsee tehtävänsä suorittamiseksi. Erityisavustajan tulee vastaavasti antaa virkamiehille näiden tehtäviensä hoitamisessa tarvitsemat tiedot. Ministerin erityisavustajalla on oikeus osallistua ministeriön johtoryhmän ja suunnitteluja valmisteluelinten kokouksiin.

2306 N:o 888 7 luku Voimaantulo 38 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2000. Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000 Tällä asetuksella kumotaan 19 päivänä huhtikuuta 1994 annettu puolustusministeriön työjärjestys siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Puolustusministeri Jan-Erik Enestam Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana Pekka Pitkänen

2307 N:o 889 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä maa- ja metsätalousministeriön asetuksista Annettu Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2000 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavat asetukset: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaan tulopäivä Asetuksen nimike antopäivä MMMa koristekasvien taimiaineiston tuottamisesta ja markkinoimisesta 1 )... 96/00 20.10.2000 1.11.2000 MMMa hedelmä- ja marjakasvien taimiaineiston tuottamisesta ja markkinoimisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen muuttamisesta 2 )... 97/00 20.10.2000 1.11.2000 MMMa vihanneskasvien taimiaineiston tuottamisesta ja markkinoimisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen muuttamisesta 3 )... 98/00 20.10.2000 1.11.2000 MMMa taimiaineiston terveysvaatimuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen kumoamisesta... 99/00 20.10.2000 1.11.2000 MMMa taimiaineiston toimittajan valtuuttamisesta ja taimiaineistorekisteristä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen kumoamisesta... 100/00 20.10.2000 1.11.2000 Edellä mainitut asetukset on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetukset ovat saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki), PL 310, 00023 Valtioneuvosto, puhelin (09) 5765 111. Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2000 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Ylitarkastaja Annukka Nurmi 1 ) neuvoston direktiivi 98/56/EY, (31998L0056), EYVL N:o L 226, 13.8.1998, s. 16; komission direktiivi 1999/66/EY, (31999L0066), EYVL N:o L 164, 30.6.1999, s. 76; komission direktiivi 1999/68/EY; (31999L0068), EYVL N:o L 172, 8.7.1999, s. 42; 2 ) komission direktiivi 93/48/ETY, (31993L0048), EYVL N:o L 250, 7.10.1993, s. 1; 3 ) komission direktiivi 93/61/ETY, (31993L0061), EYVL N:o L 250, 7.10.1993, s. 19

SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 884 889, 3 arkkia OY EDITA AB, HELSINKI 2000 PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904