Mark.14:1-9 Raamatun mukaan rakkauteni Jumalaan ja Jumalan lapsiin näkyy siinä, että noudatan Jumalan käskyjä (1 Joh.5:2-3). Olenko valmis noudattamaan myös niitä käskyjä, jotka vaativat uhrauksia? Köyhät ovat edelleenkin luonamme - mitä me teemme? Johanneksen evankeliumissa on samantapainen kertomus Jeesuksen voitelemisesta (Joh.12:1-8). Johanneksen kuvaama asia tapahtui 6 päivää ennen pääsiäistä, Markuksen 2 päivää ennen pääsiäistä. Paikkana oli molemmilla kerroilla Betania. Johanneksen kuvaama tilanne tapahtui luultavasti Martan ja Marian kodissa, koska Martta palveli. Markuksen kertomassa tapahtumassa paikka oli spitaalisen Simonin asunto. Olisiko Simon henkilö, jonka Jeesus oli parantanut spitaalista? Johannes kertoo, että Maria voiteli kalliilla voiteella Jeesuksen jalat ja pyyhki ne hiuksillaan. Tämä toinen nainen vuodatti yhtä kallisarvoisen voiteen Jeesuksen päähän. Ehkä nainen oli ollut paikalla, kun Maria voiteli Jeesuksen jalat, tai sitten hän oli kuullut tapauksesta. Hän huomasi, että tässä on hieno keino osoittaa kunnioitusta Jeesukselle. Voiteen vuodattaminen päähän oli yleisesti hyväksytty tapa osoittaa kunnioitusta. Johanneksen mukaan Juudas paheksui Marian tekoa. Markus kertoo, että muutkin opetuslapset paheksuivat neljä päivää myöhemmin tapahtunutta voitelua; se oli kai heistäkin jo liioittelua. Molemmissa tilanteissa Jeesus puolusti naisia samalla tavalla, mutta Markuksen kuvaamassa tapauksessa hän vielä lupasi, että naisen teko tullaan mainitsemaan kaikkialla missä evankeliumia saarnataan. Ei palvelija ole Herraansa suurempi Kun te tämän tiedätte ja myös toimitte sen mukaisesti, te olette autuaat. (Joh.13:16-17)
Mark. 14:10-25 Juudas-nimestä on tullut lähes yleismaailmallinen termi, jolla tarkoitetaan henkilöä, joka pettää ystäviään. Mutta miksi Juudaksesta tuli Jeesuksen pettäjä? Oliko hänet ennalta määrätty hirveään tehtävään? Oliko Juudas uhri? Juudas on usein kuvissa esitetty kieron ja synkän näköiseksi, mutta ehkä hän olikin miellyttävä. Toiset opetuslapset näyttävät arvostaneen häntä, koska laittoivat hänet hoitamaan yhteisiä varoja. Juudas käytti tilaisuutta hyväkseen ja varasti. (Joh.12:4-6) Emme tiedä milloin Johannes on saanut selville, että Juudas varasti, mutta todennäköisesti vasta Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen, koska hänkään ei viimeisellä aterialla näytä epäilleen Juudasta petturuudesta. Varmasti oli monia tilanteita, joissa Jeesus yritti vetää Juudasta valkeuteen, mutta Juudas ei suostunut, etteivät hänen tekonsa tulisi ilmi. (Joh.3:20) Jeesus kertoi monin eri sanoin opetuslapsilleen, että yksi heistä kavaltaisi hänet. Jos Jeesus ei olisi puhunut asiasta etukäteen, he olisivat saattaneet luulla, että Jeesus joutui Juudaksen ansaan. Jeesus osoitti, että hän on se, joka tiesi kaiken ja joka salli kaiken tapahtua. Jumala valmisti pelastuksen myös Juudasta varten. Hän olisi halunnut pelastaa myös Juudaksen, mutta jo ennalta hän tiesi, mitä Juudas tulisi tekemään. Jumala ei määrännyt Juudasta kavaltamaan Jeesusta. Jumala ei myöskään määrännyt juutalaisia johtajia tuomitsemaan Jeesusta kuolemaan. Mutta Jumala tiesi jo ennen maailman perustamista, mitä he pahuudessaan tekisivät ja valmisti ennaltatietämisensä perusteella pelastuksen. Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne niin kuin Hepr.3:15
Mark.14:26-42 On monia ihmisiä, jotka ovat käyneet pelotta kuolemaan. Jeesus valmisti opetuslapsiaankin siihen, että hän kuolee ristiinnaulittuna. Hän meni Jerusalemiin valmiina kuolemaan. Miksi tällaisen rohkeuden omaava Jeesus oli hirveän tuskan vallassa? Syy ei käsittääkseni ollut pelkkä kuoleman ja kivun pelko, vaan se, että Jeesus tiesi, että maailman synti pannaan hänen päälleen. Jumalan vihan malja Mikä oli se malja, jota Jeesus pyysi Isää ottamaan pois? Vanhassa testamentissa puhutaan maljasta, josta Jumala juottaa vihansa viinin (Ps.75:8-9; Jer.25:15-17). Myös Ilmestyskirjassa puhutaan Jumalan vihan maljasta, josta petoa kumartavat joutuvat juomaan. (Ilm.14:9-12) Luukkaan evankeliumissa meille kerrotaan, että Isä vastasi Jeesuksen pyyntöön lähettämällä enkelin häntä vahvistamaan. Vahvistus ei poistanut tuskaa, mutta se antoi Jeesukselle voimaa kestää edessä olevan. Jeesuksen tuskasta sanotaan vielä vahvistuksen jälkeen, että suuressa tuskassaan Jeesus rukoili yhä kiihkeämmin, niin että hänen hikensä vuoti maahan veripisaroiden tavoin. (Luuk.22:41-44) Pian tämän jälkeen Jeesus vangittiin, häntä hakattiin, pilkattiin ja lopulta hänet naulittiin ristille. Kun Jeesus oli muutamia tunteja kärsinyt hirveitä tuskia, tuli keskellä päivää pimeys, jota kesti kolmeen saakka. Sitten Jeesus huusi kovalla äänellä Jumalani, Jumalani miksi minut hylkäsit. (Mark.15:33-34) Jeesus tuli Jumalan hylkäämäksi meidän syntiemme tähden. Jeesus joi maljan pohjasakkoja myöten, siksi Jeesukseen turvautuvan ei tarvitse juoda Jumalan vihan maljaa. Kristukseen, joka oli puhdas synnistä, Jumala siirsi kaikki meidän syntimme, jotta me hänessä saisimme Jumalan vanhurskauden. (2 Kor.5:21)
Mark. 14:43-65 Ennen kuolemaansa Jeesus rukoili: Isä, kirkasta sinä nyt minut, ota minut luoksesi ja anna minulle se kirkkaus, joka minulla oli sinun luonasi jo ennen maailman syntyä. (Joh.17:5) Jumalana Jeesuksella oli ikuisesti kirkkaus. Jeesus jätti kirkkauden. Hän tuli ihmiseksi kuollakseen. Kun pelastus oli valmistettu, Jeesus palasi Isän luo. Hän sai Ihmisen Poikana sen vallan ja kirkkauden, joka hänellä oli ollut Isän luona jo ennen maailman syntyä. Kukaan ei ole puhunut niin kuin Jeesus. Kukaan ei ole ollut vaiti niin kuin Jeesus. Jeesus ei puolustautunut vääriä syytöksiä vastaan. Lopulta, kun ei jäänyt muuta keinoa saada Jeesusta syylliseksi, ylipappi kysyi suoraan: Oletko Messias, ylistetyn Jumalan poika? Jeesus myönsi olevansa. Hän sanoi myös, että he tulisivat näkemään, että hän on se, jota Daniel kuvasi näin: Yhä minä katselin yöllisiä näkyjä ja näin, miten taivaan pilvien keskellä tuli eräs, näöltään kuin ihminen [Ihmisen Poika]. Hän saapui Ikiaikaisen luo. Hänet saatettiin Ikiaikaisen eteen, ja hänelle annettiin valta, kunnia ja kuninkuus, kaikkien kansojen, kansakuntien ja kielten tuli palvella häntä. Hänen valtansa on ikuinen valta, joka ei katoa, eikä hänen kuninkuutensa koskaan häviä. (Dan 7:13-14) Jeesuksen vastauksen kuultuaan ylipappi repäisi kauhun merkiksi vaatteensa. Hänen mielestään Jeesus herjasi Jumalaa. Jeesus naulittiin ristille, koska hän väitti olevansa Vanhan testamentin lupaama Messias, Jumalan Poika. Voittamalla kuoleman, nousemalla kuolleista ruumiin omistaen, Jeesus osoitti, että hän todella oli se, joka väitti olevansa. Palattuaan taivaaseen Jeesus sai kaiken vallan Ihmisen Poikana. Nyt odotamme aikaa, jolloin hän palaa kirkkaudessa ja pystyttää valtakunnan, joka ei koskaan tuhoudu.
Mark.14:66-72 Ensin kaikki jättivät Jeesuksen, mutta Pietari ja Johannes lähtivät pian vangitsijoiden perään. Johanneksen suhteiden avulla he pääsivät ylipapin taloon. (Joh.18:15-18) Miksi Pietari kielsi vaikka oli uskaltautunut sinne saakka? Pelkäsikö hän että olisi vaaraksi Jeesukselle vai säikähtikö kysymystä niin, että hädissään vastasi kieltäen? Kun on päästänyt suustaan hätävalheen, on vaikea peräytyä. Jeesuksen rukouksen seurauksena Pietari palasi Jeesuksen luo ja saattoi vahvistaa toisia (Luuk.22:32-34) Eri evankeliumien kuvaukset kieltämistilanteesta antavat ymmärtää, että palvelijat keskustelivat keskenään epäilyksistään Pietarin suhteen ja jotkut ilmaisivat sen ääneen. Johannes kertoo, että portinvartijana toiminut nainen oli ensimmäinen kysymyksen esittäjä. Nainen tiesi, että Johannes oli Jeesuksen opetuslapsi ja kysyi, etkö sinäkin ole. Ehkä hän halusi osoittaa muille, että tiesi tästä tapauksesta enemmän, tai kenties hän oli hän huolissaan kun oli laskenut Pietarin sisään. Luukkaan mukaan toisen ja kolmannen kieltämisen välillä oli noin tunti. (Luuk.22:59) Kolmannella kerralla Pietari tunnistettiin murteen perusteella. (Matt.26:73) Ehkä hän pyrki juttelemaan huolettomasti, ettei kukaan enää epäilisi häntä. Jeesus tiesi etukäteen, mitä Pietarille tapahtuisi (kuten hän tietää mitä meille tapahtuu). Pietari ei ollut uskonut Jeesuksen varoitusta. Hän luuli tuntevansa itsensä paremmin kuin Jeesus. Hän luotti itseensä enemmän kuin Jeesuksen sanoihin. Ei ihme, että hän joutui itkemään katkerasti. Jeesus pysyy ikuisesti ja rukoilee puolestamme. Siksi hän pystyy pelastamaan ne, jotka hänen välityksellään lähestyvät Jumalaa. (Hepr.7:24-25)
Mark.15:1-32 Ulkonaisesti ajatellen Jeesuksen ristinkuoleman aiheutti juutalaisten johtajien kateus ja roomalaisen maaherran heikkous, mutta Raamattu osoittaa meille selvästi, että kaikessa oli takana Jumalan suunnitelma meidän pelastamiseksemme: Jumala itse oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa. (2 Kor.5:19 KR38:n mukaan) Jeesus, juutalaisten kuningas Pontius Pilatus lienee tunnetuin roomalainen. Joka viikko, kaikkialla maailmassa monilla eri kielillä sanotaan: kärsi Pontius Pilatuksen aikana. Pilatus lienee myös ensimmäinen Uuden testamentin kirjoittaja. Hänen kirjoituttamansa teksti löytyy kaikista evankeliumeista. Puulaatta, jolle Pilatus kirjoitti, lienee aikoja sitten lahonnut, mutta sanat ovat tallella. Pilatus kirjoitti tekstin kolmella kielellä: hepreaksi, latinaksi ja kreikaksi. (Joh.19:19-20) Meillä on ehkä sanamuodotkin tiedossa. Johannes ilmeisesti mainitsee hepreankielisen muodon: Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas. Matteus (27:37) tallensi latinankielisen version: Tämä on Jeesus, juutalaisten kuningas. Markuksen evankeliumissa on ilmeisesti kreikankielinen teksti: Juutalaisten kuningas. Kun nuo lauseet kirjoitetaan kunkin kielen omilla aakkosilla, ne ovat lähes yhtä pitkiä. Sisällöllisesti on pisin lause hepreaksi, kielellä jota kansa parhaiten ymmärsi. Kenellekään ei jäänyt epäselväksi, kuka ristillä kärsi. Evankeliumien mukaan paikan ohi kulki paljon ihmisiä. Lisäksi suuri joukko ihmisiä oli tullut katsomaan ristiinnaulitsemista. Tietämättään Pilatus julisti evankeliumia. Teksti kertoi ja kertoo edelleen, kuka ristillä kärsi: Vanhan testamentin lupaama Pelastaja, juutalaisten kuningas.
Mark.15:33-47 Jumalan ihmiseksi tuloon oli vain yksi syy. Jeesuksen koko elämä täällä ajassa tähtäsi hänen kuolemaansa: ristiin. Jumala tuli osalliseksi lihasta ja verestä, että hän voisi kuolla, että hän voisi tehdä lihassa sen mitä hän ei voinut tehdä henkenä: kantaa meidän syntimme ruumiissaan. Se on täytetty (Joh.19:30) Väliverho oli pyhän ja kaikkeinpyhimmän välissä. Se oli 10cm paksu, 18metriä korkea ja 9metriä leveä. Kaikkeinpyhin oli esikuva taivaasta, Jumalan läsnäolon paikka. Verhon sisäpuolelle sai mennä vain ylipappi ja hänkin ainoastaan kerran vuodessa suurena sovintopäivänä. Nyt tuo esirippu repesi ylhäältä alas asti osoitukseksi siitä, että Jeesus oli valmistanut meille täydellisen lunastuksen. (Hepr.9:12) Heprealaiskirjeen kirjoittaja sanoo tästä mm. näin: Veljet, meillä on siis täysi oikeus astua sisälle kaikkeinpyhimpään, koska Jeesus on uhrannut verensä ja näin avannut meille uuden, elämään vievän tien, joka kulkee väliverhon hänen ruumiinsa kautta. Juutalaisten perinteisen opetuksen kokoomateoksessa Talmudissa (koottu n. 400-500 jkr.) kerrotaan, että 40 vuotta ennen temppelin tuhoa uhrit ovat kadottaneet voimansa. Syyksi sanotaan kansan moraaliton elämä. Toisessa kohdassa sanotaan, että pyhäkön ovet avautuivat itsestään. Jeesus kuoli ristillä vuonna 30. Temppeli tuhottiin vuonna 70 jkr. Myös juutalainen historioitsija Josefus (34-94 jkr.) puhuu epätavallisesta tapahtumasta. Hän kertoo, että temppelin kupariportit olivat avautuneet itsestään keskellä yötä. Astukaamme sen tähden rohkeasti armon valtaistuimen eteen, jotta saisimme armoa ja laupeutta, löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme. (Hepr.4:16)
Mark.16:1-13 Kukaan ei nähnyt sitä, miten Jeesus nousi kuolleista, mutta monet näkivät ylösnousseen Jeesuksen. Evankeliumeissa kerrotaan asiallisesti vain, mitä ihmiset näkivät: Hauta oli tyhjä. Käärinliinat olivat haudassa siinä paikassa, jossa ruumis oli ollut, mutta ruumis oli poissa. Ellei Jeesuksen ylösnousemus olisi todellinen tapahtuma, olisi vaikea keksiä selitys kristinuskon synnylle Jos kuvaukset ylösnousemuksesta olisivat seurakunnan keksimä oppi tai legendaa, kuten joskus väitetään, niissä tuskin olisi kerrottu, että joissakin tilanteissa ihmiset eivät heti tunnistaneet Jeesusta, tai että ylösnoussut Jeesus ilmestyi ensin naisille. Meistä ei ole mitään ihmeellistä siinä, että naiset olivat ensimmäisiä ylösnousemuksen todistajia, mutta tuohon aikaan nainen ei voinut olla esim. todistajana oikeudessa. Jos olisi haluttu kirjoittaa vahva todistus Jeesuksen ylösnousemuksesta, todistajat olisi valittu toisin. Nähdäkseni ainoa syy siihen, että ensimmäisellä vuosisadalla kirjoitetuissa evankeliumeissa kerrotaan naisten nähneen ensiksi haudan tyhjänä ja kohdanneen ylösnousseen Jeesuksen, on se että näin tapahtui. Ne olivat tosiasioita, jotka kerrottiin sellaisenaan, vaikka kirjoittajatkin ihmettelivät miksi Jeesus ilmestyi ensin juuri naisille. Kertomusten monisärmäisyys osoittaa, että ei ole pyritty yhdenmukaiseen uskonnolliseen oppiin, vaan on kuvattu silminnäkijöiden kokemia tapahtumia sellaisina kuin he ovat asiat kertoneet. Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme säälittävimpiä kaikista ihmisistä. Mutta nyt Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta, jotka ovat kuolleet. (1 Kor.15:19-20)
Mark.16:14-20 Uudesta testamentista näemme, että juuri pääsiäisen tapahtumat, Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus, olivat alkuseurakunnan julistuksen keskus. Jos Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus eivät olisi historiallisia tapahtumia, ei olisi mitään järkeä olla kristitty. Paavali sanoo asian mm. näin: ellei Kristusta ole herätetty, teidän uskonne on pohjaa vailla ja te olette yhä syntienne vallassa. (1 Kor.15:17) Jeesus lähetti meidät kertomaan sanomaa hänen voitostaan Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus eri tilanteissa muistutti opetuslapsia heidän tehtävästään. Heidän tuli ja meidän tulee - lähteä ja julistaa kaikille ihmisille sitä pelastusta, jonka Jeesus valmisti. Jeesuksen tehtäväksianto on eri muodoissa talletettu viisi kertaa. Se löytyy kaikkien evankeliumien loppuluvuista ja Apostolien tekojen alusta. (Matt.28:16-20; Mark 16: 14-20; Luuk.24:44-49; Joh.20:19-23; Apt.1:6-8) Meidän tulee mennä kaikkialle maailmaan ja julistaa evankeliumia (voiton sanomaa) kaikille luoduille. Evankeliumi ei ole oppi tai filosofia vaan sanoma Jeesuksesta Kristuksesta: siitä, mitä hän on ja mitä hän on tehnyt. (Room.1:2-4; 1 Kor.15:1-7) Jeesus lupasi, että jokainen joka uskoo sanoman hänestä ja saa kasteen on pelastuva. Saamme olla pelastuksen välikappaleina. Sellainen ihminen, joka ei usko, jää entiseen tilaansa: kuoleman ja tuomion alaisuuteen. Saamme olla työssä Jeesuksen voimassa. Hän antaa myös ihmeiden tapahtua. Kautta aikojen näitä ihmeitä on tapahtunut ennen muuta lähetystyössä. Ylösnousseen Jeesuksen kohtaaminen vakuutti ja teki ihmisistä ylösnousemuksen todistajia. He olivat niin varmoja siitä, että Jeesus oli voittanut kuoleman, että he kuolemanuhan edessäkään eivät suostuneet vaikenemaan.