Monipuolinen LAUKAAN LUKIO läsnä ja lähellä. Valintaopas LV. 2015-2016

Monipuolinen LAUKAAN LUKIO läsnä ja lähellä Valintaopas LV. 2015-2016

Laukaan lukio Saralinnantie 3 41340 Laukaa Rehtori Helinä Patana, p. 040-821 2642 Opinto-ohjaaja Päivi Jörgensen, p. 0400-272 007 Koulusihteeri Marja Jämsén, p. 0400-901 800 sähköposti etunimi.sukunimi@laukaa.fi https://peda.net/laukaa/lukio www.facebook.com/laukaanlukio www.laukaa.fi

1 Monipuolinen Laukaan lukio läsnä ja lähellä Tervetuloa Laukaan lukion opiskelijaksi! Lukio-opiskelu on yleissivistävää: opiskeltavia oppiaineita on useita. Noin kolmen vuoden aikana opitaan tietoja ja niiden lisäksi myös taitoja, joista tärkein on varmasti taito opiskella. Lukio-opiskelu on teorioiden opiskelua, mutta ei missään nimessä pelkästään pänttäämistä. Lukiomme monipuolisuus näkyy runsaassa kurssitarjonnassa ja monipuolisissa opiskelutavoissa. Opettajat ovat läsnä ja lähellä, tukea opiskeluun saa helposti. Tämän oppaan avulla voit tutustua lukio-opiskeluun, ja sen tarkoitus on helpottaa valintoja ja opiskelun suunnittelua. Oppaassa kuvataan lukion eri oppiaineiden kursseja. Tarkempia yksityiskohtia voit aina kysyä opinto-ohjaajalta, rehtorilta ja opettajilta. Lukiossa on opiskeltava vähintään 75 kurssia, mutta ylärajaa kurssimäärälle ei ole. Käytä siis monipuolinen tarjonta hyväksesi! Opetus järjestetään siten, että opiskelija voi suorittaa lukion oppimäärän kolmessa vuodessa (lukiolain mukainen suoritusaika on 2-4 vuotta). Kursseja voi suorittaa myös muissa oppilaitoksissa joko etä- tai läsnäolo-opiskeluna, esimerkiksi vaihtojaksolla Jyväskylän ammatillisessa oppilaitoksessa. Lisäksi lukiolainen voi valita kolmoistutkinto-opiskelun, jolloin hän suorittaa lukion oppimäärän, ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon. Lukio-aika ei ole vain opiskelua. Silloin solmitaan tai syvennetään ystävyyssuhteita sekä osallistutaan monenlaiseen yhteiseen toimintaan, jota muun muassa oppilaskunnan hallitus järjestää. Lukiomme tarjoaa mahdollisuuden osallistua erilaisiin kansainvälisiin projekteihin, joihin liittyy myös opiskelijavaihtoa. Laukaan lukiossa on hyvä henki, ja uudet opiskelijat kertovat saaneensa uusia kavereita helposti, myös vanhemmista lukiolaisista.

2 Toimitaan yhdessä yhteiseksi hyväksi Opinto-ohjaus Opinto-ohjaus tukee opiskelijaa lukioajan opinnoissa ja huolehtii siitä, että hänellä on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään. Eräs lukiomme vahvuus on se, että kaikki opettajat osallistuvat ohjaukseen OPOn ja rehtorin lisäksi. Aina voi tulla kysymään! Työnjaoksi on sovittu seuraavaa: o Opinto-ohjaajalla on kokonaisvastuu ohjauksesta. Hän pitää suurimman osan kurssien luokkatunneista ja antaa sekä henkilökohtaista että pienryhmäohjausta. o Rehtori osallistuu ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ohjaukseen sekä huolehtii ylioppilastutkintoon liittyvistä asioista. Hän seuraa opiskelujen etenemistä yhdessä koko opettajakunnan kanssa. o Ryhmänohjaaja pitää viikoittaiset ryhmänohjaustuokiot. Hän haastattelee opiskelijansa 1. ja 2. vuoden aikana sekä seuraa heidän opiskelunsa suunnittelua ja edistymistä. o Aineenopettaja osallistuu ohjaukseen oman aineensa opiskelun asiantuntijana. Koska aineenopettajat tuntevat opiskelijat, he pystyvät keskustelemaan kunkin opiskelijan vahvuuksista ja kehittämiskohteista eri oppiaineissa. o Mentorit eli tehtävään koulutetut vanhemmat opiskelijat antavat vertaistukea sekä tuleville lukiolaisille opintojen suunnittelussa että lukiolaisille opintojen alussa. Kansainvälisyys Kansainvälisyystoiminta on Laukaan lukiossa monipuolista. Tarkoituksena on erilaisin toiminnoin ja kansainvälisin yhteyksin edistää suvaitsevaisuutta ja avoimuutta muita kulttuureita kohtaan. Teema kattaa muun muassa suoraan ulkomaille suuntautuvat projektit ja yhteistyön, vaihto-oppilastoiminnan, apulaisopettajuuden sekä monikulttuurisuutta edistävät tempaukset ja teemapäivät.

3 Oppilaskunta ja oppilaskunnan hallitus Kaikki lukiolaiset kuuluvat oppilaskuntaan. Oppilaskunnan hallitus on kaikkien lukiolaisten etujen ajaja, lukuvuoden piristäjä ja aloitteiden eteenpäin viejä. Oppilaskunnan hallituksen toiminta on todella monipuolista. Hallitus vastaa muun muassa toimintapäivien, teemaviikkojen ja esimerkiksi keskustelupaneelien järjestämisestä, oppikirjavuokraamon toiminnasta, lukion tilojen viihtyvyyden parantamisesta ja opiskelijoiden äänen kuulumisesta opettajankokouksissa. Oppilaskunnan hallitukseen voi hakea kuka tahansa lukiolainen kerran vuodessa järjestettävässä haussa. Hallituksessa on kaikkien vuosiluokkien lukiolaisia. Oppilaskunnan hallitus on erinomainen mahdollisuus oppia vaikuttamista pieniin ja suuriin asioihin. Ja totta kai hallitustyö tuo mukanaan myös hyviä kaverisuhteita. Lisäksi oppilaskunnan hallituksessa toimimisesta saa yhden kurssimerkinnän ja todistuksen luottamustoimesta. Mentortoiminta Mentortoiminnan tarkoituksena on tukea uusia opiskelijoita opintojen alussa sekä edistää koulun myönteistä ilmapiiriä. Mentorit osallistuvat myös koulun markkinointiin pitämällä oppitunteja ja osallistumalla vanhempainiltoihin. He auttavat 9.-luokkalaisia kurssivalinnoissa yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Mentorit edistävät koulun me-henkeä oppilaskunnan hallituksen kanssa järjestämällä juhlia ja tapahtumia. Mentorit toimivat tiedonjakajina, tukihenkilöinä sekä linkkinä henkilöstön ja opiskelijoiden välillä. Mentorit ovat myös osa opiskelijahuoltoa ja näin ollen vaitiolovelvollisia. Mentoriksi voi hakeutua ensimmäisen vuoden keväällä haastattelujen kautta. Mentortoiminnassa aktiivisesti kahden vuoden ajan mukana olleet opiskelijat saavat kurssimerkinnän sekä erillisen todistuksen. Uudet mentorit koulutetaan keväällä yhdessä entisten mentoreiden kanssa. Koulutuksen tavoitteena on valmistaa mentorit tehtäväänsä ja tutustuttaa heidät lähemmin toisiinsa. Koulutuksessa myös kootaan ja arvioidaan edellisvuoden toimintaa.

4 Tuntijako Aineet Pakolliset Syventävät valtakunn. valtakunn. Koulukoht. Suositus 1. vuoden kursseiksi (valinnaisesti) Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 5 1,2,3, (10, 11) Kielet A1-englanti 6 2 4½ 1,2,3, (13) B1-ruotsi 5 2 3 1,2,3, (8) B2-saksa 8 1 1,2,3 B3-saksa 8 3 1,2,3,4,5 B2-ranska 8 1 1,2,3 B3-ranska 8 3 1,2,3,4,5 B3-espanja 8 3 1,2,3,4,5 B3-venäjä 8 3 1,2,3,4,5 Matematiikka Pitkä oppimäärä 10 3 5 1-4, (11, 14) Lyhyt oppimäärä 6 2 2 1,2,3 Ympäristö- ja luonnontieteet Biologia 2 3 3 1, (2) Maantieto 2 2 2 1, (2) Fysiikka 1 7 2 1, (2,3) Kemia 1 4 2 1, (2) Terveystieto 1 2 2½ (1) Katsomusaineet Uskonto/Elämänkats. 3 2 2 1, (2,3) Filosofia 1 3 1 (1) Psykologia 1 4 4 1, (2) Historia 4 2 2 1,2, (5) Yhteiskuntaoppi 2 2 2 (5) Taito- ja taideaineet Musiikki 1-2 3 3 1, (2) Kuvataide 1-2 3 4 1, (2) Liikunta 2 3 5 1, (3,5,7,9) Draama ja teatteri-ilm. 4 Tekstiilityö 3 Opinto-ohjaus 1 1 Muut aineet Yrittäjyyskasvatus 2 (1) Kansainvälisyyskasvatus 5 Tietotekniikka 3 (1) Projektityöskentely 2 Mentortoiminta 1

5 Kurssien suoritusjärjestys ( 10.) ( 11.) (14) ( 12.) ÄI 1. 2. 3. 4. 6. ( 8.) ( 13.) 5. ( 7.) ( 9.) ( 6.) RU ( 8.) 1. 2. 3. 4. 5. ( 7.) ( 10.) ( 9.) 5. ( 9.) ( 12.) ENA ( 13.) 1. 2. 3. 4. 6. ( 8.) ( 11.) ( 7.) ( 10.) MUUT KIELET NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ MAA ( 14.) 1. 2. 3 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. ( 12.) ( 13.) ( 15.) ( 18.) ( 11.) ( 17.) ( 16.) MAB 1. 2. 3. 4. 5. 6. ( 7.) ( 8.) ( 9.) ( 10.) ( 7.) ( 8.) BI 1. 2. ( 3.) ( 5.) ( 4.) ( 6.) ( 3.) ( 5.) GE 1. 2. ( 4.) ( 6.) FY 1. ( 2.) ( 3.) ( 4.) ( 5.) ( 6.) ( 7.) ( 8.) ( 9.) ( 10.) ( 2. ) KE 1. ( 3.) ( 4.) ( 5.) ( 7. ) ( 6.) TE SUOSITELLAAN SUORITETTAVAKSI ENSIN KURSSI 1, MUUT KURSSIT VAPAASSA JÄRJESTYKSESSÄ UE VAPAA SUORITUSJÄRJESTYS ( 3.) FI 1. ( 2.) ( 4.) ( 5.) HI 1. ( 6. ) 2. 3. 4. ( 8.) ( 7.) YH ( 5.) 2. 1. ( 4.) ( 3.) PS 1. VAPAA SUORITUSJÄRJESTYS MUUTEN, MUTTA KURSSI 3 SUOSITELLAAN OPISKELEMAAN ENNEN KURSSIA 4. MU VAPAA SUORITUSJÄRJESTYS KU VAPAA SUORITUSJÄRJESTYS DRA 1. 2. 4. 3. TKS 1. 2. 3. LI SUOSITELLAAN OPISKELEMAAN ENSIN PAKOLLINEN KURSSI 1. MUUTEN VAPAA SUORITUSJÄRJESTYS Opiskelun on yleensä edettävä nuolten osoittamassa järjestyksessä. Kussakin aineessa samalla pystyrivillä päällekkäin olevat kurssit voi ottaa aikaisintaan ilmoitetussa vaiheessa ja suoritusjärjestyksen oppilas voi valita itse.

6 OPPIAINEET Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Pakolliset kurssit ja niihin liittyvät valtakunnalliset syventävät kurssit ovat pohjana ylioppilastutkintoon. Valtakunnallisia syventäviä kursseja on opiskelijan valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Valtakunnallisten syventävien kurssien lisäksi lukiossa voi olla koulukohtaisia kursseja, jotka voivat olla joko syventäviä tai soveltavia. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista tai ovat menetelmäkursseja, ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Seuraavassa esitellään oppiaineet ja niiden kurssit. Syventävät ja soveltavat kurssit opiskelija voi itse valita ja siksi ne esitellään hieman laajemmin kuin pakolliset kurssit. Tarkempia tietoja saa kotisivuilta, opettajilta, opinto-ohjaajalta ja rehtorilta. Oppikirjalainaamo Lukiolainen hankkii oppikirjat ja muut tarvittavat materiaalit yleensä itse. Lukiollamme toimii kuitenkin oppikirjalainaamo, jota oppilaskunnan hallitus koordinoi. Toistaiseksi lainaamoon on hankittu kirjoja oppiaineisiin, joissa on vain yksi pakollinen kurssi. Opiskelija, joka ei aio kyseisen oppiaineen opiskelua jatkaa, voi lainata oppikirjan pientä panttia vastaan.

7 Äidinkieli ja kirjallisuus ÄI Äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa kielellistä ja kulttuurista yleissivistystä. Oppiaineen kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. Opiskelijoille pyritään antamaan sellaiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot, joita tarvitaan jatko-opinnoissa ja työelämässä. Pakolliset kurssit ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle.

8 Valtakunnalliset syventävät kurssit ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Mahdollisesti järjestetään vierailu radio- tai televisio-ohjelmien toimitukseen. Keskeiset sisällöt vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria Lukiossa voi osallistua valtakunnalliseen äidinkielen puheviestintätaitojen päättökokeeseen eli ns. puhvi-kokeeseen, johon puheviestinnän kurssi antaa hyvät valmiudet. ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Kurssi valmentaa tekstitaidon kokeeseen. Keskeiset sisällöt Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: tekstityypit ja tekstilajit tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely kielenhuoltoa ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Kurssi valmentaa esseekokeeseen. Keskeiset sisällöt nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön

9 Koulukohtaiset kurssit, arvioidaan suoritusmerkinnällä ÄI10 Kielenhuollon kurssi, syventävä Kurssilla opiskellaan kielenhuoltoon ja kirjoittamiseen liittyviä perusasioita. ÄI11 Luovan kirjoittamisen kurssi, soveltava Kurssilla harjoitellaan tekstin näkökulman valintaa ja aloituksia sekä dialogeja ja kuvauksia. Lisäksi kirjoitetaan runoja, novelleja ja kertomuksia sekä laaditaan lehtitekstejä. ÄI12 Kirjallisuuskurssi, syventävä Kurssilla luetaan kirjallisuutta opiskelijoiden toiveiden mukaan ja kirjoitetaan kirjallisuusarvostelu tai essee. Lisäksi harjoitellaan lukukokemuksen, miljöön tai rakenteen erittelyä ja tulkintaa sekä syvennetään kirjallisuuskäsitteiden tuntemusta. ÄI13 Lehtityön kurssi, soveltava Kurssilla tutustutaan lehtityön perusteisiin, esimerkiksi toimitustyöskentelyyn, lehtijutun rakenteeseen ja lehtikuviin, sekä kirjoitetaan julkaistavaksi tarkoitettuja lehtijuttuja. Järjestetään mahdollisesti toimittaja- ja lehtivierailuja. ÄI14 Kotimainen kirjallisuus elokuvina ja teatterissa, syventävä Kurssilla tutustutaan kotimaisen kirjallisuuden merkkiteoksiin ja niiden pohjalta tehtyihin elokuviin. Mahdollisesti järjestetään teatterivierailu ja kutsutaan teatterialan ammattilaisia kertomaan työstään.

10 Kielet Lukiomme laaja kielitarjonta tutustuttaa opiskelijan uusiin kulttuureihin ja mahdollistaa monipuolisen kielten hallinnan. Jatkoopinnoissa ja työelämässä tarvitaan hyvän englannin ja ruotsin taidon lisäksi mahdollisimman laajaa muuta kielitaitoa. Kielitaitosi rajat ovat maailmasi rajat. Wittgenstein- Toinen kotimainen kieli B1-ruotsi RUB (aloitettu yläkoulun 7. luokalla) Pakolliset kurssit RUB1 Koulu ja vapaa-aika RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen RUB5 Elinympäristömme Valtakunnalliset syventävät kurssit RUB6 Puhu ja ymmärrä paremmin Aihepiireinä ovat muun muassa kirjallisuus, elokuvat ja Pohjoismaat sekä niiden kulttuuri. Kurssilla keskitytään suullisen kielen käyttöön eri tilanteissa. RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta.

11 Koulukohtaiset kurssit, arvioidaan suoritusmerkinnällä RUB8 Niveltävä kurssi, syventävä Kurssilla vahvistetaan ja kerrataan peruskoulussa opiskeltuja asioita. Kurssin sisältöä voidaan muokata opiskelijoiden toiveiden mukaan. RUB9 Praktiskt taget, soveltava Kielitaidon kaikkien osa-alueiden soveltamista internetin, elokuvien, kirjallisuuden, musiikin, sanomalehtien, radio- ja TV-ohjelmien avulla. (Laajuus 0,5 kurssia) RUB10 En gång till - kertauskurssi abeille, syventävä Kurssilla valmistaudutaan monipuolisesti yo-kokeeseen. Vieraat kielet A-kieli, englanti - ENA (aloitettu alakoulun 3. luokalla) Pakolliset kurssit ENA1 Nuori ja hänen maailmansa ENA2 Viestintä ja vapaa-aika ENA3 Opiskelu ja työ ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma ENA5 Kulttuuri ENA6 Tiede, talous ja tekniikka Valtakunnalliset syventävät kurssit ENA7 Luonto ja kestävä kehitys ENA8 Puhu ja ymmärrä paremmin Puhetaito on viestittämistä ja vuorovaikutusta, joka edellyttää aktiivisen kuuntelun ja keskusteluun osallistumisen taitoja. Kurssilla keskitytään näiden taitojen vahvistamiseen innostavien, vaihtelevien ja motivoivien harjoitusten avulla. Samalla kertautuvat edellisten kurssien aihepiirit. Kurssin lopuksi jokainen opiskelija suorittaa suullisen kielitaidon kokeen.

12 Koulukohtaiset kurssit, arvioidaan suoritusmerkinnällä ENA13 Niveltävä kurssi, syventävä Kurssilla vahvistetaan ja kerrataan peruskoulussa opiskeltuja asioita. Kurssin sisältö voidaan muokata opiskelijoiden toiveiden mukaan. ENA9 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen, soveltava Kurssilla laaditaan projektitöitä yleismaailmallisista ja ajankohtaisista tapahtumista tietotekniikkaa hyödyntäen. ENA10 Mediamaailma, soveltava Kurssilla tarkastellaan englanninkielisen median osa-alueiden välittämää maailmankuvaa tietotekniikkaa hyödyntäen. Tarkasteltavina ovat lehdet, musiikki, elokuvat, TV ja internetin tarjonta. ENA11 Viimeinen silaus, syventävä Kurssi valmentaa ylioppilaskirjoituksiin. ENA12 Kirjoittamisen kurssi, syventävä Kurssilla pyritään löytämään omat vahvuudet kirjoittajana sekä korjaamaan mahdollisia epäkohtia omassa kirjoittamisessa. Harjoitellaan erityyppisten tekstien kirjoittamista esimerkkiteksteihin pohjautuen. (Laajuus 0,5 kurssia) B2-kielet ranska - RAB2, saksa - SAB2 B2-kieli on yläkoulun 8. luokalla aloitettu vieras kieli, meillä ranska ja saksa. Valtakunnalliset syventävät kurssit 1. Vapaa-aika ja harrastukset (RAB21, SAB21) Kurssilla opitaan keskustelemaan nuorten jokapäiväiseen elämään liittyvistä asioista. 2. Meillä ja muualla (RAB22, SAB22) Kurssilla tutustutaan kohdekielisten maiden ihmisten elämään, maantieteeseen ja lomanviettomahdollisuuksiin. 3. Ennen ja nyt (RAB23, SAB23) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB24, SAB24) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. 5. Kulttuuri (RAB25, SAB25) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu.

13 6. Yhteinen maapallomme (RAB26, SAB26) Kurssilla tarkastellaan esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaa sekä maapallon nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. 7. Tiede ja tekniikka (RAB27, SAB27) Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. 8. Luonto ja kestävä kehitys (RAB28, SAB28) Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Koulukohtainen syventävä kurssi, arvioidaan suoritusmerkinnällä 9. Abikurssi (RAB29, SAB29) Kurssi valmentaa ylioppilaskirjoituksiin. B3-kielet espanja EAB3, ranska RAB3, saksa SAB3, venäjä VEB3, italia IAB3 B3-kieli on lukiossa aloitettava vieras kieli, meillä espanja, ranska, saksa ja venäjä. Lisäksi italiaa tarjotaan yksi kurssi. B3-kieltä opiskellaan kaksi ensimmäistä kurssia omassa ryhmässä, minkä jälkeen mukaan liittyvät jo yläkoulussa kieltä lukeneet opiskelijat. Valtakunnalliset syventävät kurssit 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (EAB31, RAB31, SAB31, VEB31, IAB31) Kurssilla opitaan tervehtimään, hyvästelemään ja kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. 2. Näin asiat hoituvat (EAB32, RAB32, SAB32, VEB32) Kurssilla opitaan selviytymään erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi majoitus- ja ateriointipalveluita. 3. Vapaa-aika ja harrastukset (EAB33, RAB33, SAB33, VEB33) Kurssilla opitaan keskustelemaan nuorten jokapäiväiseen elämään liittyvistä asioista. 4. Meillä ja muualla (EAB34, RAB34, SAB34, VEB34) Kurssilla tutustutaan kohdekielisten maiden ihmisten elämään, maantieteeseen ja lomanviettomahdollisuuksiin. 5. Ennen ja nyt (EAB35, RAB35, SAB35, VEB35) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.

14 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (EAB36,RAB36, SAB36, VEB36) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. 7. Kulttuuri (EAB37, RAB37, SAB37, VEB37) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. 8. Yhteinen maapallomme (EAB38, RAB38, SAB38, VEB38) Kurssilla tarkastellaan esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaa sekä maapallon nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Koulukohtaiset syventävät kurssit B3-kielet 9. Tiede ja tekniikka (EAB39, RAB39, SAB39, VEB39), arvioidaan numerolla Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. 10. Luonto ja kestävä kehitys (EAB310, RAB310, SAB310, VEB310), arvioidaan numerolla Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. 11. Abikurssi (EAB311, RAB311, SAB311, VEB311), arvioidaan suoritusmerkinnällä Kurssi valmentaa ylioppilaskirjoituksiin.

15 Matematiikka Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja. Jos matematiikan pitkä oppimäärä vaihdetaan lyhyeen oppimäärään, suoritetut kurssit merkitään lyhyen matematiikan suorituksiksi seuraavasti: MAA1 MAB1, MAA3 MAB2, MAA6 MAB5, MAA7 MAB4 ja MAA8 MAB3. Jos opiskelija vaihtaa pitkän matematiikan oppimäärän lyhyeen heti MAA1-kurssin jälkeen, hänen on opiskeltava toisen asteen yhtälön ratkaisukaava ja suoritettava testi. Matematiikan pitkä oppimäärä - MAA Pakolliset kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Koulukohtainen kurssi MAA14 suoritetaan ennen kurssia MAA1. Syventävistä kursseista kurssi MAA11 voidaan suorittaa missä opintojen vaiheessa tahansa, mutta on suositeltavaa suorittaa se opintojen alkuvaiheessa. Kurssit MAA12 ja MAA13 voi suorittaa vasta pakollisten kurssien jälkeen, samoin kurssi MAA15 suoritetaan opintojen loppuvaiheessa. Kurssi MAA16 suoritetaan kurssin MAA13 jälkeen ja kurssi MAA17 kurssin MAA8 jälkeen. Pakolliset kurssit MAA1 Funktiot ja yhtälöt MAA2 Polynomifunktiot MAA3 Geometria MAA4 Analyyttinen geometria MAA5 Vektorit MAA6 Todennäköisyys ja tilastot MAA7 Derivaatta MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot MAA10 Integraalilaskenta

16 Valtakunnalliset syventävät kurssit MAA11 Lukuteoria ja logiikka Keskeiset sisällöt lauseen formalisoiminen ja lauseen totuusarvot avoin lause kvanttorit suora, käänteinen ja ristiriitatodistus kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö Eukleideen algoritmi alkuluvut aritmetiikan peruslause kokonaislukujen kongruenssi MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä Keskeiset sisällöt absoluuttinen ja suhteellinen virhe Newtonin menetelmä ja iterointi polynomien jakoalgoritmi ja jakoyhtälö muutosnopeus ja pinta-ala MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi Keskeiset sisällöt funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä epäoleelliset integraalit Koulukohtaiset kurssit, arvioidaan suoritusmerkinnällä MAA14 Perustaidot pitkään matematiikkaan, syventävä Niveltävä kurssi, jossa kerrataan ja varmistetaan peruskoulussa opittuja asioita. Keskeiset sisällöt murtolukulaskenta prosenttilaskenta potenssioppi polynomilaskenta yhtälöt ja yhtälöpari laskimen käyttöä MAA15 Geometrian jatkokurssi, syventävä Keskeiset sisällöt geometria vektorit analyyttinen geometria trigonometriset yhtälöt ja funktiot

17 MAA16 Differentiaaliyhtälöt ja kahden muuttujan funktiot, syventävä Keskeiset sisällöt separoituvan ja ensimmäisen kertaluvun lineaarisen differentiaaliyhtälön ratkaiseminen kahden muuttujan funktio kahden muuttujan funktion derivoiminen kahden muuttujan funktion suurin ja pienin arvo MAA17 Talousmatematiikka, syventävä Keskeiset sisällöt indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla tilastollisten menetelmien soveltamista erityisesti omakohtaisten aineistojen ja projektitehtävien käsittelyyn. MAA18 Kertauskurssi, syventävä Tavoitteet ja sisällöt Kurssilla kerrataan ja täydennetään pakollisten kurssien ydinkohdat. Käsitellään tehtäviä, joissa voidaan yhdistää eri kursseissa opittuja tietoja. Pyritään luomaan vankka pohja hyvälle menestykselle ylioppilaskirjoituksissa ja jatko-opinnoissa.

18 Matematiikan lyhyt oppimäärä - MAB Pakolliset kurssit MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt MAB2 Geometria MAB3 Matemaattisia malleja I MAB4 Matemaattinen analyysi MAB5 Tilastot ja todennäköisyys () MAB6 Matemaattisia malleja II Valtakunnalliset syventävät kurssit MAB7 Talousmatematiikka Keskeiset sisällöt indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla MAB8 Matemaattisia malleja III Keskeiset sisällöt trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla radiaani tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla Koulukohtaiset kurssit, arvioidaan suoritusmerkinnällä MAB9 Geometrian jatkokurssi, syventävä Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää ja laajentaa geometrian, vektoreiden, analyyttisen geometrian ja trigonometrian osaamista sekä luo kokonaiskuvan geometriasta ymmärtää, että geometrian tehtäviä voidaan ratkaista usealla eri tavalla MAB10 Kertauskurssi, syventävä Kurssin tavoitteena on kerrata lukion lyhyen matematiikan oppimäärän keskeisimmät asiat.

19 Biologia BI Biologiassa on monia mielenkiintoisia aihesisältöjä, ja opiskelussa käytetään useita eri oppimismenetelmiä. Biologisista tutkimuksista puhutaan paljon, myös itse pääsee tutkimaan ja tekemään kokeita. Luokassa työskentelyn lisäksi mennään joskus ulos oppimaan. Pakolliset kurssit BI1 Eliömaailma Mitä biologia on? Tutustutaan biologian tutkimusmenetelmiin ja biologiaan tieteenä sekä evoluution ja ekologian perusteisiin. Kurssilla opiskellaan eliökunnan pääryhmiä, eri eliöiden vuorovaikutussuhteita ja eläinten käyttäytymistä. BI2 Solu ja perinnöllisyys Mitä solussa on sisällä? Miten se toimii? Miten erilaiset ominaisuudet periytyvät? Tutustutaan solun rakenteeseen ja toimintaan sekä DNA:n ja geenien merkitykseen. Tutkitaan ominaisuuksien periytymistä erilaisten risteytystehtävien ja sukupuiden avulla. Valtakunnalliset syventävät kurssit BI3 Ympäristöekologia Miten ihminen vaikuttaa omaan elinympäristöönsä? Käydään läpi ekologian perusteita, luonnon monimuotoisuutta ja uhanalaisia eliölajeja. Selvitellään erilaisten ympäristöongelmien syitä ja niiden vaikutuksia. Tutustutaan ympäristön tilan tarkkailuun ja siinä käytettyjen menetelmien arviointiin. Pohditaan omia tekoja ja niiden seurauksia ympäristön ja luonnon kannalta. BI4 Ihmisen biologia Miten ihminen toimii? Perehdytään ihmisen lisääntymiseen, yksilönkehitykseen ja siihen liittyvään solujen erilaistumiseen. Tutustutaan myös muun muassa hermoston ja hormonien toimintaan, aisteihin, ruuansulatukseen ja aineenvaihduntaan. Keskeisinä aiheina ovat myös erilaiset sairaudet, niiden syyt ja hoito. Kurssi sopii erityisen hyvin lääketieteestä, liikunnasta ja terveydenhoidosta kiinnostuneille. BI5 Bioteknologia Kloonaus? Geeninsiirto? Kurssin aikana syvennetään tietoja solun hienorakenteesta ja sen eri osien toiminnasta. Tutustutaan tärkeimpien mikrobien rakenteeseen, toimintaan ja merkitykseen. Selvitellään geenien toiminnan säätelyä sekä geenitekniikan menetelmiä, kuten geenitestejä, geeninsiirtoja ja geeniterapiaa sekä geeniruokaa. Arvioidaan biotekniikan mahdollisuuksia ja uhkia.

20 Koulukohtaiset kurssit, arvioidaan suoritusmerkinnällä BI6 Biologian kertauskurssi, syventävä Kerrataan ja syvennetään valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien tietoja ja taitoja. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. BI7 Biologian työkurssi, soveltava Opetellaan biologian tyypillisiä työskentelymenetelmiä, kuten esimerkiksi mikroskoopin käyttöä, laborointeja ja kenttätyömenetelmiä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. BI8 Etologia, soveltava Tutustutaan eläinten käyttäytymiseen ja käyttäytymisen tutkimiseen. Voidaan myös suunnitella ja toteuttaa oma pienimuotoinen etologinen tutkimus.

21 Maantiede GE Maantiede tutkii luontoa ja ihmisten toimintaa sekä niiden välistä vuorovaikutusta. Tutkimme ja pohdimme alueiden ominaisuuksia ja miten ne ovat syntyneet, ja missä eri ilmiöitä esiintyy. Mikä olisikaan mukavampaa kuin tietää mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu? Pakolliset kurssit GE1 Sininen planeetta Miksi meillä on vuodenajat? Miten maanjäristys syntyy? Tutustutaan luonnonmaantieteen peruskäsitteisiin ja perehdytään maapallon luonnonilmiöihin. Opiskellaan ilma-, vesi- ja kivikehän rakennetta ja toimintaa sekä maapallon pyörimisliikkeestä aiheutuvia ilmiöitä. GE2 Yhteinen maailma Miksi maapallon väkiluku kasvaa? Miksi osa valtioista on rikkaita ja osa köyhiä? Tutustutaan kulttuurimaantieteen käsitteisiin ja ihmistoiminnan syihin ja seurauksiin maantieteen teorioita ja malleja käyttäen. Perehdytään alueiden väestökehitykseen, luonnonvarojen käyttöön ja riittävyyteen sekä kestävän kehityksen merkitykseen. Valtakunnalliset syventävät kurssit GE3 Riskien maailma Miten tsunami syntyy? Miten lumivyöryjä voidaan torjua? Opitaan tuntemaan luonnon ja ihmisen toiminnan ja vuorovaikutuksen aiheuttamia riskejä. Tutustutaan eri alueiden riskeihin, niiden ajankohtaisuuteen, torjuntaan ja seurausten lieventämisen mahdollisuuksiin. Perehdytään riskien vakavuuden ja torjuntamahdollisuuksien analysointiin yhtä hyvin paikallisesta kuin globaalista kestävän kehityksen näkökulmasta. GE4 Aluetutkimus GIS? GPS? Perehdytään paikkatietojärjestelmiin ja niiden käyttömahdollisuuksiin ja tehdään pääsääntöisesti oppituntien aikana aluetutkielma itse valitsemasta alueesta tai valtiosta. Samalla opiskellaan kartografian perusteita, karttojen ja diagrammien laatimista ja tulkintaa sekä maantieteellisen lähdeaineiston käyttöä. Koulukohtaiset kurssit, arvioidaan suoritusmerkinnällä GE5 Maantieteen kertauskurssi, syventävä Ylioppilaskirjoitusten ainereaaliin valmistava kurssi, jossa kerrataan ja syvennetään valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien tietoja ja taitoja. Ei voida suorittaa itsenäisesti. GE6 Kestävä kehitys, soveltava Miten maailma selviää meistä hengissä? Miten kestävä kehitys voi toteutua? Asiaa tarkastellaan pari- ja ryhmätöinä sekä kurssilaisten valitseman alueen (esim. maanosa tai valtio) kannalta että globaalisti. Ei voida suorittaa itsenäisesti.

22 Fysiikka FY Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on löytää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina malleina. Pakollinen kurssi FY1 Fysiikka luonnontieteenä Kurssilla tutustutaan fysiikkaan luontoa kuvaavana tieteenä. Aiheet vaihtelevat hiukkasfysiikasta tähtitieteeseen, ja kurssilla työskennellään myös laboratoriossa. Valtakunnalliset syventävät kurssit FY2 Lämpö Keskeiset sisällöt kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen paine, hydrostaattinen paine kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia energiavarat FY3 Aallot Keskeiset sisällöt harmoninen voima ja värähdysliike aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen valo, peilit ja linssit ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen FY4 Liikkeen lait Keskeiset sisällöt liikkeen mallit ja Newtonin lait etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate värähdysliikkeen energia

23 FY5 Pyöriminen ja gravitaatio Keskeiset sisällöt momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike pyörimisen liikeyhtälö pyörimismäärän säilyminen pyörimisliikkeen energia ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys gravitaatio ja gravitaation alainen liike heittoliike ja planeettojen liike satelliitit ja niiden käyttö FY6 Sähkö Keskeiset sisällöt sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa jännitteen ja sähkövirran mittaaminen Ohmin laki Joulen laki vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä kondensaattori, kytkennät ja energia sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi FY7 Sähkömagnetismi Keskeiset sisällöt magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä induktiolaki ja Lenzin laki induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio energian siirto sähkövirran avulla tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin määrittäminen värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä sähköturvallisuus energiateollisuus FY8 Aine ja säteily Keskeiset sisällöt sähkömagneettinen säteily röntgensäteily mustan kappaleen säteily valosähköilmiö säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio atomiytimen rakenne radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus massan ja energian ekvivalenssi ydinreaktiot ja ydinenergia aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu

24 Koulukohtaiset kurssit, arvioidaan suoritusmerkinnällä FY9 Kertauskurssi, syventävä Kertaava ja edellisiä kursseja kokonaisuudeksi syventävä kurssi. Parannetaan laskuvalmiuksia. FY10 Fysiikan työkurssi, soveltava Tutustutaan kokeellisiin mittausmenetelmiin. Tehdään fysiikan opiskelijatöitä, joissa omien havaintojen ja niiden matemaattisen käsittelyn ja tulosten perusteella syvennetään fysiikan tietoja. Toteutetaan yhdessä muiden luonnontieteellisten aineiden soveltavien kurssien kanssa (esimerkiksi KE6).

25 Kemia KE Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta yhtenä keskeisenä perusluonnontieteenä, joka tutkii ja kehittää materiaaleja, tuotteita, menetelmiä ja prosesseja kestävän kehityksen edistämiseksi. Opetus auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa sekä kemian merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille tutkimalla aineita, niiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä aineiden välisiä reaktioita. Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Työkurssi (KE6) voidaan suorittaa milloin tahansa kurssin KE1 jälkeen. Pakollinen kurssi KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Kurssilla tutustutaan kemian maailmaan. Aiheita ovat esimerkiksi aineiden luokittelu, orgaaniset yhdisteet, tärkeimmät kemiaan liittyvät peruslaskut. Harjoitellaan myös laboratoriotyöskentelyä. Syventävät kurssit KE2 Kemian mikromaailma Keskeiset sisällöt alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne isomeria KE3 Reaktiot ja energia Keskeiset sisällöt kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia stoikiometrisia laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät KE4 Metallit ja materiaalit Keskeiset sisällöt sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi hapettumis-pelkistymisreaktiot metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit

26 KE5 Reaktiot ja tasapaino Keskeiset sisällöt reaktiotasapaino happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys liukoisuus ja liukoisuustasapaino tasapainoon liittyvät graafiset esitykset Koulukohtaiset kurssit, arvioidaan suoritusmerkinnällä KE6 Työkurssi, soveltava Kurssilla tehdään useita lukion kemian opintojen kannalta olennaisia laboratoriotöitä: synteesireaktioita, kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia analyysejä. Työkurssi toteutetaan yhdessä muiden luonnontieteellisten aineiden soveltavien kurssien kanssa (esimerkiksi FY10). KE7 Kemian kertauskurssi, syventävä Kertaava ja edellisiä kursseja kokonaisuudeksi syventävä kurssi. Parannetaan laskuvalmiuksia ja kerrataan myös tärkeimmät laboratoriomenetelmät.

27 Terveystieto TE Terveystiedon tarkoituksena on valmistaa opiskelijaa oman elämänsä hallintaan sekä tarkastella terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä tutkimus- ja kokemustiedon pohjalta. Tavoitteena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Pakollinen kurssi TE1 Terveyden perusteet Kurssilla käsitellään terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita yksilön ja yhteiskunnan kannalta tarkasteltuna. Aihealueina ovat muun muassa terveyden edistäminen, kansantaudit, uni, terveysliikunta, mielenterveys, seksuaaliterveys ja itsehoito. Valtakunnalliset syventävät kurssit TE2 Nuoret, terveys, ja arkielämä Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin aihealueita nuoren arkielämän terveystottumuksien ja selviytymisen keinojen osalta. Eri sisältöalueiden avulla tarkastellaan terveysongelmia selittäviä kulttuurisia, psykologisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden tulkintoja. Lisäksi perehdytään käsitykseen itsestä ja muista fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Erityisesti korostetaan terveyden ylläpitoon liittyvää vastuullisuutta. Kurssin aihealueina ovat muun muassa sosiaaliset taidot, vanhemmuus, elämän kriisit, painonhallinta, päihteet ja ympäristöterveys. TE3 Terveys ja tutkimus Kurssilla perehdytään eri tapoihin tutkia terveyttä nyt ja historian aikana. Tutustutaan erilaisiin tutkimuksiin terveydenhuollossa (muun muassa laboratoriokokeet) ja potilaan asemaan. Tutkimuksen tekoprosessiin perehdytään omien pienimuotoisten tutkimusten tai kartoitusten avulla. Lisäksi kurssi sisältää vierailukäyntejä mahdollisuuksien mukaan. Koulukohtaiset kurssit, arvioidaan suoritusmerkinnällä TE4 Vuorovaikutustaidot ja ihmissuhteet, soveltava Kurssilla harjoitellaan nuorelle tärkeitä vuorovaikutustaitoja (muun muassa tunteiden tunnistaminen, minä-viestit ja eläytyvä kuuntelu) ja pohditaan ihmissuhteisiin liittyviä arvoja, ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia. Lisäksi kurssilla tutustutaan vapaaehtoistyön mahdollisuuksiin ja mahdollisuuksien mukaan vieraillaan esimerkiksi päiväkodissa tai vanhainkodissa vapaaehtoisena apuna.

28 TE5 SINÄ ja MINÄ uskallamme elää, soveltava Opiskelija oppii tuntemaan itseään, ajatteluaan, tunteitaan ja toimintaansa ja saa siten vahvistusta minäkuvalleen. Hän tutustuu elämänkaaren eri vaiheisiin. ja ymmärtää, että parisuhteeseen voi valmentautua. Opiskelija oppii tiedostamaan elämän moninaisuutta sekä sitä, miten voi ennakolta pyrkiä ehkäisemään pahimpia ihmissuhdekarikoita. Aiheina ovat muun muassa eläminen yksin/parisuhteessa/perheessä, seksuaalisuus, seurusteleminen, kihlaus, avo/avioliitto ja traumaattiset kriisit perheessä. Jokaiseen toimintahetkeen liittyy keskustelun pohjaksi myös teoriaa sekä joissakin teemoissa vierailijoita ja itsenäistä työskentelyä. Kurssiin sisältyy myös sen teemoja käsitteleviä kulttuuriesityksiä (esimerkiksi teatterissa käynti). Kurssi toteutetaan yhteistyössä Laukaan seurakunnan kanssa. TE6 Kertauskurssi, syventävä Kurssilla syvennetään terveystiedon kurssien tietoja ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Uskonto (evankelis-luterilainen) UE Uskonnonopetus lukiossa käsittelee oman uskonnon perusteita, eettisiä kysymyksiä ja maailmanuskontojen teemoja. Uskonnon tunneilla syvennetään käsitystä omasta maailmankatsomuksesta, opitaan ymmärtämään toisia katsomuksia ja kunnioittamaan niitä. Omiin ja muiden ajatuksiin päästään käsiksi keskustelemalla, vierailuilla, väittelemällä, mediaa seuraamalla ja oman ja muiden uskontojen teksteihin perehtymällä. Evankelisluterilaisen uskonnonopetuksen sijaan lukiossamme on myös mahdollista opiskella ortodoksista uskontoa tai elämänkatsomustietoa. Pakolliset kurssit UE1 Uskonnon luonne ja merkitys Mikä on uskonto? Miten se voitaisiin määritellä ja miten uskontoa tutkitaan? Kurssilla perehdytään uskonnollisiin ilmiöihin monipuolisesti. Keskeisiä teemoja ovat rituaalit, myytit, uskonnolliset kokemukset ja moraaliset käsitykset. Lisäksi pohditaan uskonnon roolia modernissa maailmassa ja Raamattua kristinuskon pyhänä kirjana. UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta Kurssi tiivistää 2000 vuotta kristinuskon historiaa yhdeksi laaja-alaiseksi kokonaisuudeksi. Huomiota kiinnitetään kristinuskoon osana kunkin aikakauden kulttuuria ja yhteiskuntaa. UE3 Ihmisen elämä ja etiikka Kurssi keskittyy ihmisiä aina askarruttaneisiin kysymyksiin, kuten elämän tarkoitukseen, kuolemaan ja kärsimykseen. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat myös yksilön ja yhteiskunnan eettiset teemat, kuten abortti, kuolemanrangaistus ja globalisaatio.

29 Valtakunnalliset syventävät kurssit UE4 Uskontojen maailmat Millaisia ovat varhaiskantaiset uskonnot? Entä onko suurilla maailmanuskonnoilla jotain yhteistä vai ovatko ne täysin toisistaan poikkeavia? Kurssilla tutustutaan buddhalaisuuteen, hindulaisuuteen, Japanin uskontoihin, Kiinan uskontoihin, islamiin, juutalaisuuteen ja varhaiskantaisiin uskontoihin. Mihin näiden uskontojen edustajat uskovat? Millaista on heidän arkielämänsä nykyään? Kurssille sopivat erinomaisesti vierailut ja maailmanuskontoja edustavat vierailijat. UE5 Mihin suomalainen uskoo? Muinaissuomalainen usko, kristilliset ja ei-kristilliset uskonnot ja uskonnon vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaa ja kulttuuriin kuuluvat tämän kurssin keskeisiin sisältöihin. Kurssi todistaa, että suomalainen uskonnollisuus ei ole yhtä kuin evankelisluterilainen kirkko. Kurssin aikana voidaan vierailla erilaisissa uskonnollisissa yhteisöissä tai luokkaan voidaan kutsua vierailijoita. Koulukohtaiset kurssit, arvioidaan suoritusmerkinnällä UE 6 Raamattu ja kulttuuri, soveltava Raamattu on vaikuttanut merkittävällä ja monesti yllätyksellisellä tavalla länsimaiseen kulttuuriin niin tapoihin kuin musiikkiin, kuvataiteeseen, elokuvaan, arkkitehtuuriin ja kirjallisuuteen. Lukuisten esimerkkien lisäksi kurssilla tutustutaan kulttuurin ja Raamatun yhteyksiin ryhmän toivomilla tavoilla esimerkiksi projektitöinä, esitelminä tai keskusteluna. Kurssilla on myös mahdollista toteuttaa vierailuja erilaisiin kulttuurikohteisiin. UE7 Kertauskurssi, syventävä Kurssilla kerrataan ja syvennetään uskonnon keskeisiä sisältöjä ja valmistaudutaan ylioppilaskokeeseen.

30 Ortodoksisen uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetusta järjestetään, mikäli kunnasta löytyy vähintään kolme sen valinnutta opiskelijaa. Kursseja voi suorittaa myös itsenäisesti. Ortodoksinen uskonto - UO Pakolliset kurssit UO1 Ortodoksinen maailma UO2 Uskonoppi ja etiikka UO3 Raamattutieto Valtakunnalliset syventävät kurssit UO4 Uskontojen maailmat UO5 Ortodoksinen Suomi Elämänkatsomustieto ET Pakolliset kurssit ET1 Hyvä elämä ET2 Maailmankuva ET3 Yksilö ja yhteisö Valtakunnalliset syventävät kurssit ET4 Kulttuuriperintö ja identiteetti ET5 Maailman selittäminen katsomusperinteissä

31 Filosofia FI Filosofia on lukion aloittaville uusi oppiaine. Filosofia on monipuolinen ja laaja-alainen oppiaine, jonka lähtökohtana on ihmettely, kyseenalaistaminen ja käsitteellinen ajattelu. Filosofian opiskelu tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen keskusteluun ja argumentointiin, omien ajatusten ja näkemysten muodostamiseen ja niiden vertailuun muiden kanssa. Filosofian opiskelun tärkein tavoite onkin tukea opiskelijoita itsenäisen ja luovan ajattelun kehittymisessä. Filosofian opiskelu lukiossa on usein esimerkiksi keskustelua, esitysten tekoa, median tai elokuvan analysointia, väittelyä ja monipuolisten aineistojen lukemista. Pakollinen kurssi FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun Onko ihminen vapaa? Pitäisikö minun luottaa saamaani tietoon? Millaista on hyvä elämä? Mitä on kauneus? Kysymysten käsittelyssä korostuvat ihmettely, pohdinta, kyseenalaistaminen ja keskustelu. Kurssilla käsitellään filosofista ajattelua yleisesti. Valtakunnalliset syventävät kurssit FI2 Filosofinen etiikka Filosofinen etiikka nostaa esiin kysymykset muun muassa moraalin luonteesta ja elämänfilosofioista. Mistä moraalissa oikeastaan on kysymys? Kurssilla pohditaan myös esimerkiksi valtaan ja mediaan liittyviä eettisiä ongelmia konkreettisten ja ajankohtaisten esimerkkien kautta. FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia Kurssi syventää ensimmäisen kurssin tietoon ja todellisuuteen liittyviä teemoja. Kurssilla pohditaan muun muassa tekoälyn mahdollisuuksia, tiedon rajoja, loogista ajattelua ja päteviä perusteluja sekä tiedettä ja sen merkitystä. FI4 Yhteiskuntafilosofia Kurssilla syvennytään esimerkiksi vallankäyttöön, rankaisemiseen, oikeudenmukaisuuteen ja monikulttuurisuuteen. Myös politiikka ja poliittinen filosofia kuuluvat kurssin sisältöihin. Yhteiskuntafilosofian teemoja käsitellään muun muassa ajankohtaisen media-aineiston ja opiskelijoiden omien tuotosten kautta. Koulukohtainen kurssi, arvioidaan suoritusmerkinnällä FI5 Suuret filosofit, soveltava Kurssi toteutetaan ryhmän toiveiden mukaan. Painotuksena voivat olla joko aiemmilla kursseilla tutuiksi tulleet filosofit tai uusiin filosofeihin tutustuminen. Opiskelijoiden projektityöt ja esitelmät sopivat hyvin kurssille.

32 Historia HI Lukion historian kursseilla perehdytään ihmisen menneisyyteen; missä meidän juuremme ovat? Historia oppiaineena mahdollistaa monipuolisten opiskelumenetelmien käytön. Pakolliset kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Voimme ymmärtää nykyisyyttä vain tuntemalla menneisyyttä. Pakolliset kurssit HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta eri aikakausina. Kurssilla panostetaan opiskelutaitojen kehittämiseen. HI2 Eurooppalainen ihminen Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä. HI3 Kansainväliset suhteet Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri. Pohditaan aktiivisen kansalaisen mahdollisuuksia vaikuttaa kansainvälisiin asioihin. HI4 Suomen historian käännekohtia Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelukohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Kurssilla käsitellään myös paikallishistoriaa. Valtakunnalliset syventävät kurssit HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Kurssilla käydään läpi Suomen esihistoriaa ja Ruotsin vallan aikaa. Paikallishistoriaan perehdytään tekemällä kotiseutuaiheinen työ hyödyntäen multimediatyökaluja. HI6 Kulttuurien kohtaaminen Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta ja niistä tehdään tutkielmia.

33 Koulukohtaiset kurssit, arvioidaan suoritusmerkinnällä HI7 Tutkiva historian kurssi, syventävä Kurssin pääpaino on taitotavoitteissa. Menneisyyttä koskevaa tietoa etsitään aktiivityötapoja käyttäen. Samalla opiskellaan tiedon kriittistä arviointia ja monitulkintaisuutta. ATK-laitteistoa voidaan hyödyntää tiedon etsimisessä, jäsentämisessä ja esittämisessä. Tutkittava aihealue voi vaihdella vuosittain oppilaiden kiinnostuksen mukaan. HI8 Kertauskurssi, syventävä Kurssi on tarkoitettu ylioppilaskokeeseen valmistautumiseen. Yhteiskuntaoppi YH Kursseilla opiskellaan ymmärtämään suomalaista yhteiskuntaa ja ottamaan kantaa ajankohtaisiin asioihin. Pakolliset kurssit Suositeltava suoritusjärjestys: 2 ja 1 Sinustako aktiivinen kansalainen? Vai päättävätkö toiset puolestasi? YH1 Yhteiskuntatieto Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen. Tiedotusvälineistä seurataan suomalaisen yhteiskunnan ilmiöitä. YH2 Taloustieto Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuu taloustieteisiin ja käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla. Tiedotusvälineistä seurataan talousuutisia.

34 Valtakunnalliset syventävät kurssit YH3 Kansalaisen lakitieto Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse. Pyritään vierailemaan käräjäoikeuden istunnossa. YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun. Kurssilla hyödynnetään ajankohtaisuutta. Opiskelijakeskeiset menetelmät sopivat kurssiin. Oppiaineiden välinen yhteistyö on mahdollista. Koulukohtaiset kurssit, arvioidaan suoritusmerkinnällä YH5 Aktiiviseksi kansalaiseksi, syventävä Kurssilla tutustutaan oman kunnan toimintaan. Kunnanvaltuuston kokousten seuranta, kunnallisten luottamus- ja virkamiesten haastatteleminen ja näistä raportointi antavat aineksia ymmärtää yhteisten asioiden hoitamista. Paikallisten ja maakunnallisten tiedotusvälineiden välittämät uutiset oman maakunnan kunnista tarjoavat vertailumateriaalia oman kunnan kuvan hahmottamiseen. Kurssilla käytetään opiskelijakeskeisiä työtapoja ja hyödynnetään multimediaa. YH6 Kertauskurssi, syventävä Kurssi on tarkoitettu ylioppilaskokeeseen valmistautumiseen.

35 Psykologia PS Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisesti tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian yhtäältä empiirinen ja toisaalta pohdiskeleva ote luo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan. Pakollinen kurssi Mikä ihmisen käyttäytymistä ohjaa? PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus Kurssilla tutustutaan psykologian tutkimuskohteisiin ja sovellusalueisiin, psykologisen tiedon muodostumiseen sekä psykologisten ilmiöiden selittämiseen. Tutustutaan myös psyykkisen toiminnan luonteeseen psykologian peruskäsitteiden sekä toimintaa ohjaavien psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden avulla. Perehdytään oppimisen psykologiaan sekä sosiaalipsykologian perusteisiin, kuten ryhmädynamiikkaan. Valtakunnalliset syventävät kurssit PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys Kurssilla opiskellaan psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden valossa elämän eri vaiheissa. Kehityksen osa-alueisiin tutustuttaessa huomioidaan psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, esimerkiksi perintötekijöihin ja hermoston kehitykseen. Opinnoissa huomioidaan myös sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä kehityksessä. Tutustutaan myös psyykkisen kehityksen tutkimiseen, psyykkisen kehityksen ongelmiin ja siihen, miten ongelmia voidaan ennaltaehkäistä. PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet Kurssilla tutustutaan kognitiivisiin eli ihmisen tiedonkäsittelyyn liittyviin perusprosesseihin. Opiskellaan hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toimintaperiaatteet ja selvitetään niiden yhteys psyykkisiin toimintoihin sekä kognitiivisen toiminnan häiriöihin. Tutustutaan myös aivovaurioista kuntoutumiseen. Selvitetään, mitä ovat vireystilan säätely, nukkuminen ja uni. Kurssilla tutustutaan myös siihen, millä tavoin kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian alalla tehdään tutkimuksia ja kuinka tutkimustuloksia voidaan soveltaa.

36 PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta Kurssilla tutustutaan motivaatioteorioihin ja motiiveihin, niiden tutkimukseen sekä siihen, millä tavoin motiivit yhdessä tunteiden ja kognitiivisten toimintojen kanssa vaikuttavat ihmisen toimintaan. Tutustutaan myös emootioiden perusteorioihin ja tutkimukseen. Perehdytään tunteiden biopsykologiseen perustaan ja tarkastellaan, millä tavoin motivaatio, tunteet ja niiden säätely ovat yhteydessä yksilön hyvinvointiin. Opinnoissa huomioidaan motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin. Selvitetään myös, millaista on korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten asiantuntijuus ja tehokas ongelmanratkaisu. PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys Kurssilla tutustutaan persoonallisuuspsykologian keskeisiin käsitteisiin, kuten minuus ja identiteetti ja määritellään, mitä persoonallisuudella tarkoitetaan psykologian eri näkökulmista tarkasteltuna. Tutustutaan siihen, millä tavoin persoonallisuutta voidaan tutkia. Kurssilla tarkastellaan, mitkä asiat ylläpitävät psyykkistä hyvinvointia ja vaikuttavat mielenterveyteen ja sen häiriöihin. Selvitetään myös, millä tavoin psykoterapia ja lääkehoito voivat auttaa mielenterveyden ongelmien hoidossa. Koulukohtaiset kurssit, arvioidaan suoritusmerkinnällä PS6 Mielenterveys, soveltava Kurssilla tutustutaan mielenterveyteen, mielenterveyden häiriöihin ja niiden hoitoon. PS7 Sosiaalipsykologia, soveltava Kurssilla perehdytään siihen, millainen voi olla yksilön suhde toisiin ihmisiin, ryhmiin ja laajempiin yhteisöihin ja kuinka sosiaalinen vuorovaikutus voi muokata yksilön identiteettiä ja maailmankuvaa. Tutustutaan ryhmän toimintaan, ryhmädynamiikkaan, valtaan ja johtajuuteen. Selvitetään, mitkä asiat pitävät ryhmiä koossa. PS8 Kasvatus tulevaisuuteen, soveltava Kurssilla perehdytään leikki-ikään tai varhaiseen kouluikään elämänkaaren vaiheena. Tutustutaan siihen, millä tavoin alakoulussa tai päiväkodissa opitaan ja opetetaan, sekä leikkeihin ja piirroksiin työvälineinä. Tarkastellaan ryhmäprosesseja. PS9 Kertauskurssi, syventävä Kurssi on tarkoitettu ylioppilaskokeeseen valmistautumiseen.

37 Musiikki MU Musiikkiluokka on vapaa-aikoinakin käytettävissä musisointiin. Kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Pakolliset kurssit MU1 Musiikki ja minä Musiikki- ja ääniympäristömme, kuuleminen, kuunteleminen, kuulonsuojelu, musikaalisuus, oma suhde musiikkiin, äänenkäyttö, musiikilla vaikuttaminen, oman paikkakunnan musiikki, musiikin perustekijät MU2 Moniääninen Suomi Suomalainen kansan-, taide- ja populaarimusiikki Valtakunnalliset syventävät kurssit MU3 Ovet auki musiikille Maailmanmusiikki ja musiikkietnologia, eri-ikäiset musiikkikulttuurit MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa Musiikki yhdistettynä eri taiteen lajeihin, musiikki mediassa MU5 Musiikkiprojekti Esittävä musiikki, esiintymisen suunnittelu, toteutus sekä itse esiintyminen Koulukohtaiset kurssit, arvioidaan suoritusmerkinnällä MU6 Rockin historian kurssi, syventävä Kansainvälisen populaarimusiikin kehitys eri vuosikymmenillä MU7 Eurooppalaisen musiikkikulttuurin kurssi, syventävä Länsimaisen taidemusiikin historia, eri aikakausien tyylisuunnat MU8 Musiikin lukiodiplomi, soveltava Ylioppilaskirjoituksiin rinnastettava näyttö opiskelijan musiikillisesta osaamisesta ja harrastuneisuudesta. Lukiodiplomin voi suorittaa, kun neljä musiikin kurssia on suoritettu. Tarvittavia pohjakursseja voi suorittaa myös itsenäisesti. (www.edu.fi/lukiodiplomit/musiikin_lukiodiplomi)

38 Kuvataide KU Kuvataideluokka työvälineineen on vapaa-aikoinakin opiskelijoiden käytettävissä. Kuvataiteen tarvikkeet ovat pääasiassa maksuttomia. Pakolliset kurssit KU1 Minä, kuva ja kulttuuri Tutustutaan taiteeseen ja sen eri ilmiöihin. Opiskelijan omaa kuvallista tekemistä ja ilmaisua painotetaan. Kuvia tehdään piirtämällä, maalaamalla, kolmiulotteisen työskentelyn avulla, digitaalisesti jne. Tutkimme muun muassa sommittelua, väriä, liikettä ja tilaa. Tulkitsemme taiteen kuvia kuvallisin ja sanallisin keinoin. KU2 Ympäristö, paikka ja tila Tutustutaan arkkitehtuuriin ja muotoiluun painottaen opiskelijan omaa kuvallista tekemistä. Esimerkiksi piirtämällä, maalaamalla, rakentelemalla, muovailemalla ja valokuvaamalla tutkitaan maisemaa ja sekä rakennettua että esineympäristöä. Valtakunnalliset syventävät kurssit KU3 Media ja kuvien viestit Tutustutaan median kuviin opiskelijan omaa kuvallista tekemistä ja ilmaisua painottaen. Suunnitellaan ja toteutetaan esimerkiksi omia mainoksia, tuotemerkkejä, sarjakuvia tai julisteita Käytettäviä työtapoja ovat esimerkiksi valokuvaus, videointi, animointi, kuvankäsittely, kollaasi, piirtäminen ja maalaaminen. Tutustutaan graafiseen suunnitteluun ja tehdään siihen liittyvä kuvallinen työ. Tulkitaan erilaisia median kuvia kuvallisesti ja sanallisesti. Pohditaan, millaisia viestejä kuvat sisältävät ja miten niitä rakennetaan. KU4 Taiteen kuvista omiin kuviin Tulkitaan taidekuvia sekä kuvin että sanoin. Omaa kuvallista tekemistä painotetaan. Työskentelytavan valintaan opiskelija voi vaikuttaa itse. Kuvia tehdään muun muassa piirtämällä, maalaamalla, taidegrafiikan, kollaasin ja kuvankäsittelyn keinoin, muotoilemalla ja rakentelemalla. Tutustutaan taiteelliseen luomisprosessiin luonnostelemalla ja kehittelemällä omaa kuvallista aihetta. Tutustutaan kuviin viestinä taiteilijapersoonalta, eri aikakausilta ja eri kulttuureista. Tutkitaan kuvallisten perustekijöitten (väri, valo, varjo, liike, sommittelu jne.) vaikutusta kuvan sisältöön ja muotoon. KU5 Nykytaiteen työpaja Tutustutaan nykytaiteeseen ja sen taustalla vaikuttaviin ilmiöihin ja taidekäsityksiin. Painotetaan opiskelijan omaa kuvallista tekemistä. Tutustutaan yhteiskunnan visuaalisiin ammatteihin ja taidealan organisaatioihin.

39 Koulukohtaiset kurssit, arvioidaan numerolla KU6 Taidehistoria, syventävä Tulkitaan taidekuvia kuvallisin ja sanallisin keinoin.. Kurssilla painotetaan opiskelijan omaa kuvallista ilmaisua tekemällä sekä kaksi- että kolmiulotteisia töitä. Tutustutaan eri kulttuurien ja aikakausien taiteeseen. Tutustutaan lähemmin 1900-luvun alun taidekäsityksiin eli ismeihin. KU7 Grafiikka, soveltava Tutustutaan työskentelyn kautta grafiikan menetelmiin. Omakohtaista prosessinomaista työskentelyä. Vedostusprässin käyttöä. KU8 Lukiodiplomikurssi, soveltava Kuvataiteen lukiodiplomi on näyttö, joka suoritetaan itsenäisesti kuvataideopettajan valvonnassa. Lukiodiplomikurssi toteutetaan yhden lukion soveltavan kurssin aikana. Sen suorittamiseen varataan 38 tuntia. Kuvataiteen lukiodiplomi koostuu teoksesta ja portfoliosta. Lukiodiplomin tehtävävaihtoehtoja on vähintään viisi, joista opiskelija valitsee yhden. Lukiodiplomin tehtävät pohjautuvat lukion opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin kuvataiteen pakollisiin ja syventäviin kursseihin, ja ennen lukiodiplomin suorittamista opiskelijalla täytyy olla suoritettuna vähintään neljä (4) lukion hyväksymää kuvataiteen kurssia. Lisätietoja www.edu.fi ja kuvataideopettajalta. KU9 Kolmiulotteinen työskentely, soveltava - eri keinoin: rakentelu, muovailu, muotoilu, design, kierrätys, tuunaus - eri materiaalein: savi, kipsi, paperimassa, rautalanka, kanaverkko, paperi, kartonki, pahvi, puu, kierrätysmateriaali - esimerkiksi: o taide-esine (mobile, veistos, installaatio) o käyttöesine (astia käsin rakentamalla, dreijaamalla) o arjen esineestä taide-esineeksi (kierrätysmateriaalin käyttö, roskan/romun uusi elämä) o ideasta design-esineeksi (leikitellään ideoilla) o pienoismalli rakennetusta tai esineympäristöstä o kolmiulotteisia luonnoksia teatterimaailmasta (puvustus, lavastus) o tuotepakkaussuunnittelu Kurssisisältö suunnitellaan ja rajataan yhteisesti kurssin alussa

40

41 Liikunta LI Lukiomme tarjoaa valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi lukuisia soveltavia koulukohtaisia kursseja. Liikunnan tarkoituksena on tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia fyysisen kunnon ylläpitämiseen, eri lajeihin tutustumiseen sekä oman liikunnallisen elämäntavan löytämiseen. Liikunta toimii lisäksi erinomaisena jaksamisen ja hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Osa liikuntakurssien retkistä tai lajeista voivat olla maksullisia. Pakolliset kurssit LI1 Taitoa ja kuntoa Kurssi sisältää taitoa kehittäviä lajeja, muun muassa yleisurheilua, suunnistusta, sisä- ja ulkopalloilua ja tanssia. Lisäksi kurssilla perehdytään fyysisen kunnon ylläpitämiseen muun muassa lenkkeilyn, retkeilyn ja lihashuollon avulla ja sen mittaamiseen ja arvioimiseen esimerkiksi kestävyystestien avulla. LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen Kurssilla kukin opiskelija kokoaa omanlaisensa monipuolisen liikuntaohjelman opettajien tarjoamien suunnitelmien pohjalta. Kurssin aluksi toteutetaan lihaskuntotestit, joita opiskelija voi käyttää perustana ohjelmaa suunnitellessaan. Kurssin sisältöinä ovat muun muassa palloilu, mailapelit, voimistelu, tanssi, talviliikunta, uinti ja lihashuolto sekä rentoutus. Valtakunnalliset syventävät kurssit Kurssien tavoitteena on opiskelijalähtöisyyden korostuminen, yhteistoiminnallisuuden edistäminen ja koulun yhteishengen vahvistaminen. Sisällöt sovitaan tarkemmin yhdessä opiskelijoiden kanssa. LI3 Virkisty liikunnasta Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssilla tutustutaan yhteen tai useampaan opiskelijoille uuteen liikuntamuotoon. Sisältönä on mm. golf, keilaus, frisbeegolf ja lumilautailu. LI4 Yhdessä liikkuen Tutustutaan yhdessä erilaisiin palloilulajeihin sekä sisällä että ulkona. Kurssilla mm. seuraavia lajeja: jalkapallo, pesäpallo, tennis, koripallo, lentopallo, salibandy, sulkapallo, pingis, lippupallo, lacrosse. LI5 Kuntoliikunta Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen. Opiskelijat laativat kurssille henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman. Kurssilla opiskellaan sekä itsenäisesti että ryhmässä.

42 Koulukohtaiset kurssit, arvioidaan suoritusmerkinnällä LI6 Wanhat tanssit, soveltava Kurssin keskeistä sisältöä on vanhojen tanssien harjoittelu ja niihin liittyvä näytöstapahtuma. Kurssi on edellytys vanhojen tansseihin osallistumiselle. LI7 Liikuntaa retkeillen, soveltava Tutustutaan retkeillen erilaisiin liikuntamuotoihin. Retket suunnitellaan yhdessä oppilaiden kanssa. Mahdollisia retkeilymuotoja: pyöräretki, hiihtoretki, lumikenkävaellus, lasketteluretki. Kurssi voi sisältää myös eräretken ja yöpymisen teltoissa. Suositeltava suoritusajankohta: 2. ja 3. vuoden opiskelijoille. LI8 Kehonhallintaa ja -huoltoa, soveltava Kurssilla pyritään kehittämään kehonhallintaa oman taitotason mukaan liikkuen. Lisäksi huolletaan kehoa ja rentoudutaan erilaisten kehonhuoltomenetelmien avulla. Liikuntamuotoina esim. trampoliinihypyt ja eri telineet, parkour, akrobatia sekä lihashuolto (kuntosali, pilates, jooga), venyttely ja rentoutusmenetelmät. LI9 Tanssikurssi, soveltava Tutustutaan eri tanssilajeihin ja harjoitellaan sekä suunnitellaan tanssikoreografioita. Tanssityyleinä mm. jazz, street, latinotanssit, afrotanssi, baletti, showtanssi ja nykytanssi. LI10 Liikunnan lukiodiplomi, soveltava Opiskelija voi suorittaa tällä kurssilla valtakunnallisen liikunnan lukiodiplomin. Liikunnan lukiodiplomi suoritetaan yleensä viimeisen lukiovuoden aikana. Diplomin suoritus koostuu kuntotesteistä, uimataitotestistä, oman lajin/erityisosaamisen arvioinnista sekä kirjallisesta tutkielmasta liikunnan eri aihealueilta. Tarkempia yleisiä ohjeita Opetushallituksen sivuilla, www.edu.fi sekä liikunnan opettajilta.

43 Opinto-ohjaus OP Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Pakollinen kurssi OP1 Koulutus, työ ja tulevaisuus Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen, ylioppilastutkintoon sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kurssilla pyritään kehittämään muun muassa omia opiskelutaitoja, itsetuntemusta ja omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistamista. Lukioaikana tutustutaan työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin. Koululle kutsutaan vierailijoita monipuolisesti eri koulutusaloilta ja työelämästä ammatinvalinnan ja koulutuksen teemapäiviin. Henkilökohtaista ohjausta tarjotaan jokaiselle opiskelijalle. Myös osallistumiset viikoittaisiin ryhmänohjaustuokioihin kuuluvat OP1-kurssiin. Valtakunnallinen syventävä kurssi OP2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta Kurssin tavoitteena on lisätä opiskelijan opiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan ja ohjata häntä perehtymään jatkokoulutukseen, ammatti- ja urasuunnitteluun sekä sellaisiin työelämän kannalta keskeisiin kysymyksiin, joihin muussa ohjauksessa ei ole mahdollista syventyä. Kurssin puitteissa tutustutaan Suomen koulutustarjontaan Jyvässeutua sekä alueellisen työ- ja elinkeinoelämän kysymyksiä painottaen. Kurssista puolet (2a) toteutetaan lukion ensimmäisen opiskeluvuoden alussa metodikurssina, johon kaikkien opiskelijoiden toivotaan osallistuvan. Kurssilla perehdytään lukio-opiskelun käytänteisiin, opiskelumenetelmiin eri oppiaineissa ja erilaisiin oppimistyyleihin. Lukion alussa vahvistetaan hyvää ilmapiiriä ja ryhmähenkeä. Opiskelussaan erityistukea tarvitsevat opiskelijat pyritään löytämään heti lukion alussa ja laatimaan heille henkilökohtaiset suunnitelmat. Tämän vuoksi ensimmäisen vuoden opiskelijoille teetetään mm. lukitesti ja TVT-testi (tieto- ja viestintätekniikka), joiden pohjalta opiskelijoita ohjataan tarvittaessa eteenpäin. Kurssin toinen puolikas (2b) jakautuu koko lukion ajalle. Kiinnostuneet opiskelijat voivat valita kurssin. Saadakseen kurssimerkinnän tästäkin osasta opiskelijan tulee osallistua työelämän tutustumisjaksolle (TET 1-2 pv) 2. lukiovuonna (suositus). TET-jaksoon liittyy pohdintatehtäviä. Opiskelijan tulee lisäksi osallistua joko JY/JAMK abipäivään Jyväskylässä tai vaihtoehtoisesti Next Step/Studiamessuihin.

44 Muut koulukohtaiset soveltavat kurssit Kansainvälisyyskasvatus - KK Opiskelija voi saada kansainvälisyyskurssin esimerkiksi koulun kansainvälisyysprojektista, ulkomaille suuntautuvasta ystävyystoiminnasta tai ulkomailla suoritetusta kielikurssista. Hän voi myös kerätä itselleen kansainvälisyyskurssin erillisin kansainvälisyyteen liittyvin suorituksin, esimerkiksi toimimalla kouluoppaana tai päivittämällä koulun kotisivuja eri kielillä, osallistumalla ja järjestämällä kansainvälisyystapahtumia. Kurssisuorituksia voi saada 1-5 riippuen tehdystä työmäärästä. Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Laukaan lukion erityisprojekteja ovat muun muassa seuraavat: KIKI Kielet kimpassa matkalla Euroopassa, koulukohtainen soveltava Kurssi toteutetaan opiskelijavaihtona kaksikielistä (saksa-ranska) opetusta tarjoavan saksalaisen Einstein-Gymnasium Kehl -koulun kanssa. Kurssiin sisältyy matka Kehliin ja saksalaisten opiskelijoiden Laukaassa oleskelusta vastaaminen. Kurssi jakautuu koko lukuvuodelle ja sillä tutustutaan matkakohteeseen (myös Strasbourg ja Euroopan parlamentti) internetin välityksellä ja olemalla yhteydessä kehliläisten vaihtoon osallistuvien opiskelijoiden kanssa. Kurssilla pidetään esitelmiä ja mietitään ohjelmaa omaa matkaa sekä vieraiden Laukaassa oleskelua varten. Kurssiin voi kuulua matkan rahoituksen järjestämistä esimerkiksi erilaisin tempauksin, mahdollisesti osana yrittäjyyskurssia. Kurssi on suunnattu ensisijaisesti B2 ja/tai B3-kieliä valinneille opiskelijoille. KIKI-kurssi tarjotaan joka toinen lukuvuosi. REKI Reaali ja kielet, koulukohtainen soveltava Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan matka johonkin eurooppalaiseen kohteeseen. Kurssi jakautuu koko lukuvuodelle ja sillä tutustutaan matkakohteeseen ja ao. alueen kulttuuriin esimerkiksi internetin välityksellä ja tietoa jaetaan koko ryhmälle esimerkiksi pitämällä esitelmiä. Myös matkakohteessa toteutettavan ohjelman suunnittelu ja valmistelu kuuluvat kurssiin. Toiminnan painopiste riippuu kulloinkin mukana olevasta reaaliaineesta. Kurssiin voi kuulua matkan rahoituksen järjestämistä esimerkiksi erilaisin tempauksin, mahdollisesti osana yrittäjyyskurssia.

45 Yrittäjyyskasvatus - YR Yrittäjyys-oppiaineen tarkoituksena on tukea ja syventää lukion opetussuunnitelman Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuutta sekä kehittää opiskelijan valmiuksia sopeutua yhteiskunnan nopeaan muuttumiseen ja työelämän haasteisiin. Yrittäjyysopinnoilla tuetaan opiskelijoiden tiedollista, taidollista ja asenteellista kehittymistä yritteliääksi ja aktiiviseksi toimijaksi. Samalla kehitetään opiskelijoiden projektityötaitoja ja autetaan opiskelijoita tuntemaan yrittäjyyden merkitystä koko yhteiskunnassamme. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijan aktiiviseen ja luovaan työskentelytapaan, yritteliääseen ja vastuuntuntoiseen opiskeluasenteeseen ja aiheenhallintaan. Arviointikohteina ovat työskentely tiimissä, projektiraportti ja oppimispäiväkirja. Molempien opintokokonaisuuksien (YR1 ja YR2) laajuus on kolme kurssia. Niihin sisältyvät osa-alueet ovat projektioppiminen, yrittäjämäinen toiminta ja luovuus sekä yrittäjän ammatti. Jos opiskelijan työpanos opinnoissa ei ole riittävä, hänelle voidaan antaa suorituksesta myös vähemmän kuin kolme kurssia. Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. YR1 Projektioppiminen, koulukohtainen soveltava Opintokokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa opiskelijan yrittäjämäistä asennetta (omaehtoinen ja sisäinen yrittäjyys) ja kehittää opiskelijan tiimitoimintavalmiuksia. Samalla vahvistetaan opiskelijan itsetuntoa ja johtamis- sekä ryhmäytymistaitoja. Opiskelijat perustavat tiiminä Nuori Yrittäjyys-mallin mukaisen yrityksen lukuvuoden alussa, hoitavat sen käytännön asiat ja lopettavat yrityksen toiminnan lukuvuoden lopussa. Yrittäjyys ammattina tulee tutuksi lähiseudun yrittäjien kautta. Opiskeluun kuuluvat myös yrittäjyysleirit. YR2 Tiimiprojekti, koulukohtainen soveltava Opintokokonaisuudessa pyritään omien vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden löytämiseen ja kehittämiseen. YR1:ssä saatuja ryhmäytymis- ja yrittäjyystaitoja hyödynnetään ja syvennetään. Tiimi suunnittelee ja toteuttaa lukuvuoden mittaisen, Nuori Yrittäjyys-mallin mukaisen yrityksen. Toteutettava projekti on vaativampi kuin YR1-opintokokonaisuudessa. Tiimiläiset vaihtavat rooleja edelliseen vuoteen verrattuna. Esimerkiksi edellisen vuoden talouspäällikkö voi olla nyt toimitusjohtaja. Opiskeluun kuuluvat myös yrittäjyysleirit sekä 24h- yrittäjyysleirin järjestäminen 9.-luokkalaisille.

46 Tietotekniikka - ATK Tietotekniset taidot ovat osa kansalaisen yleissivistystä ja niitä tarvitaan lukiotyöskentelyssä, jatko-opinnoissa ja työelämässä. Kaikki Laukaan lukiossa opintonsa aloittavat osallistuvat TVT- eli tieto- ja viestintätekniikan taitotasotestiin. Tuloksen perusteella opiskelijat ohjataan tarvittaessa tietotekniikan peruskurssille. Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. ATK1 Tietotekniikan peruskurssi, koulukohtainen soveltava Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, joilta puuttuvat tieto- ja viestintätekniikan perusvalmiudet. Kurssilla opiskellaan internetin ja sähköpostin käyttöä ja tutustutaan tekstinkäsittely-, esitys-, piirto- ja taulukkolaskentaohjelmiin. Kurssilla perehdytään myös valokuvaamiseen ja kuvien käsittelyyn. ATK2 Tietokone työvälineenä, koulukohtainen soveltava Kurssilla valmistellaan esim. tutkielmaa tai esitystä tietotekniikkaa hyödyntäen. Kurssin suorittaminen liittyy reaaliaineiden kursseihin BI8, HI5, HI6 ja HI7. Lisäksi kurssin voi suorittaa osana projektityöskentelykursseja K1 ja K2. ATK3 Multimedia, koulukohtainen soveltava Kurssilla laaditaan multimediaesityksiä, internetsivuja ja tutustutaan sivujen tekemiseen liittyviin ohjelmointikieliin. Samalla tutustutaan koulun käytössä oleviin mahdollisuuksiin esittää asioita internetissä. Kurssilla oppilaat laativat lopputyönä multimediaesityksen.