ile . ~'. ...'" ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ee::::::::: .:.:.:.:.:.:. e' e' e' Tammi-helmikuu N:o 1 .'...'.' ,10,' 10.'. '". .. ee.e e '.

........................ 0&......'",10,' 10.'.................. ee.e e '.. ~'. ':/. '"...'...'.'.:.:.:.:.:.:. e' e' e'................... '". /;II,,.e ee::::::::: a ile N:o 1 Tammi-helmikuu 1963

KUTSU LIITTOTURNAUKSEEN TURUSSA 7. 4. - 15. 4. 63 Turun Shakinystävät ry. järjestää 40-vuotisjuh1akilpailunaan Suomen Shakkiliiton ME- ja 1. luokan lii:ttoturnauksen Turussa aikana 7. 4. - 15. 4. 63. Turnaus pe}ataan Turun Urheiluliiton kerhol1a, 03. Linnankatu 7, alkaen sunnuntaina 7. 4. kello 17.00, jolloin suori:tetaan arvonta ja välittömästi tämän jälkeen enslimmäinen kierros. Palkinnot 10-miehisissä ryhmissä: ME-luokassa 50:-, 40:-, 30:- ja 20:- sekä 1. luokassa 40:-, 30:- ja 20:-. Majoitus, jonka pyydettäessä varaamme, on osanottajien itsensä kusltannetitava, j,a maksaa esim. matkust,ajakoti Tuulimyllyssä, 03. Humalistonka:tu 18 (V1astapäätä rautatieasemaa), yhden hengen huoneessa 10:- ja kahden hengen huoneessa 15:-, lisävuoteen hinnan ollessa 5:-. lllimohtautumi'iet 1. 4. 63 mennessä Jasenseuran välityksellä Turun Shakinystävlen puheenjohtajalle maisteri K. K y r k i 11 e, Turku, Brahenk. 10 AIO. Tervetuloa juhlaturnaukseen Turkuun! SHAKKITARVIKKEITA TURUN SHAKINYSTÄVÄT ry. LÄNSIMAISIA SHAKKIKELLOJA.... VENÄLÄISIÄ SHAKKlKELLOJA jotka ovat toimestamme huollettu ja tarkistettu.... Sha'kkinappulat.... Taslushakki........ Magneettinen taskusha,kki (unkarilainen).... Magneettinen 'Shakkilauto nappuloineen 30X 30. cm Shakkilauta (uutuus).... Muovipintainen shalkkilauta.... Pelipöytäkirja........ Turnaustaulukot (paperiset).... (pahviset) Kirjepelikortit SHAKKIKIRJALLISUUTTA Saksan-, englannin-, venäjän- ja ruotsinkielisiä avausoppikirjoja, pelikokoelmia, turnauskirjoja, tehtävö'kirjoja jne. Vironkielinen Clvausoppikirjcr. I. N e i - 1. R 0 z en f ei d, pieni erä kirjaa tulee myyntiin maalis,kuun lopulla. Ennakkotilauksia vastaanotetaan. Täydelliset kirjesnakin säännöt SUOMEN SHAKKILEHTI He'lsinki Humalistonkatu 15 A 17 64: - ~5:- 8:- 11:,17:- 26: - 4: 50 2: 40 0: 03 01: 015 0: 30 01: 02 2:-.sUOMiN S.y~ i--"------- 1963 PäätoimHtaja P E N T T I S I M 0 N E N ----------------- SUOMEN SHAKKILEHTI TILAUSMAKSU 1963 L Humalistonkatu 15 A 17 HeI s i n k j 1/1 vsk. 9 mk Ulkomaille 12 mk Ilmestyy 6 numeroa JliNTI \~V;( es d -, N:o 1 I POSTISIIRTOTILIT Suomen Sh.kkilehli 5149 Pentti Simonen 9582 Osoite HELSINKI SHAKKIKERHOJEN TOIMINTA Tänä edistyksen aikana on valitettavasti todettava olevan maassamme sha:kbkerho'ja, joiden toiminta ei vastaa nykyajan pelaajan vaatimuksia. Kerhojen normaaliin toimintaan kuuluu 'järjestää kerhoturnauksia, esitelmiä, simultaane'ja, pi.kapeliturnauksia, kirjal.!isuuden tutkimista jne. Ny'kyisin on kuitenkin usein asianlaita niin, että nuoretkin pela.ajat tulevat kerhoiltoihin vain pi'kapeliä pelaamaan. Tätä kestää koko illan, ja sitten mennään tyytyväisenä kotiin. Onko Itästä ollut mitään oppia? Ei suinkaan, vaan pelaaja voi jo vuoden,kuluttua kyllästyä ja jättää koko shakkitouhun, koska edistymistä pelitaidossa ei ole tapahtunut. Näin siis kerho voi menettää jäsenensä. Tämä pikapeliin innostuminen voi myös johtua puutteellisesta toimintaohjelmasta. Ensisijaisesti tär,keätä olisi määrätä kerhoturnaukset pelattaviksi ehdottomasti määräiltoina. esim. että 'jokaisen on pelattava yksi peli viikossa. Monta kertaa pe'laajat itse tahallisesti viivyttele'rät pelejään, 'ja silloin saattaa osa pe'leistä 'jäädä seura.avalle kaudehe tai jäädä 'jopa kokonaan pelaamatta. Määräys pelata ainakin yksi peli. viikossa estää tämän. Kaksi 'kertaa kuukaudessa voi mainiosti järjestää yhteisen illan pelien tai teorian lutkimistc;: varten. Pi'kapelikilpaHulle riittää yksi ilta kuukaudessa. Mi,käli kerhossa.on kyvykkäitä kilpapelacxjia, voivat nämä pitää esitelmiä tai esittää analysoimiaan pelejä. Ker :hojen toimintaan voi kuulua muutakin shakillista ohjelmaa, tässä on mainittu muutamia tavallisimmin esiintyviä. Terveellistä ei ole myöskään mennä liiallisuuksiin näiden ohjelmien toteuttamisessa, sihä pelaajat voivat kyllästyä ainaiseen tyrkyttämiseen. Kevyille harjoituspeleille on myös riittävästi 'järjestettävä aikaa. Onhan niin, ettei kaikilla ole esim. tilaisuutta ottaa osaa kerhoturnauksiin. Varoittavana esimerkkinä seurauksista, joihin.ohjelman puuttuminen voi johtaa, on eräs pääkaupungin suursha,kkiseura, joka viime syksynä joutui lopettamaan toimintansa aktiivisen jäsenislönvähetessä muutamaan pelaajaan. Tästä 1

2 SUOMEN SHAKKILEHTI kai,kesta vältytään, jos kerhojen toimihenhlöiksi valitaan osaksi nuoria henkilöitä, joilla on innostusta kerhon toiminnan kehittämiseksi eteenpäin, Tärkeätä on myös muistaa pitää yllä riittävää mainostusta. Tähän onkin nykyisin kiinnitetty entistä enemmän huomiota -shak'kiseurojen taholta, ja monin paikoin on päästy kiitettäviin tu,loksiin. Hyvän toiminnan merkki on myös kunn'ollinen pelihuoneisto, jonka tulee olla ilmava, valoisa ja lämmin. Välttäkää vetoista ja huonosti tuulettuvaa huoneistoa. Viime,ksi mainitusta joutuvat usein kärsimään tupakoimattomat pelaajat. Kaiken toiminnan huippuna ovat yleiset shakkitilaisuudet, joita kunkin pelikauden aikana olisi pyrittävä jä'rjestämään yksi, mutta mieluimmin kaksi. Kaiken kernotoiminnan tarkoituksena on edistää jäsenten pe.litaitoa ja viihtymistä shakinharrastuksen parissa. Nuorten esllnmarssi Helsingin mestaruusturnauksessa joka pe'lattiin aikana 27. liz. 62-6. 1. 63' Kymenlaakson Osakunnassa. Onnistuneista järjestelyistä vastasi 'kilpailutoimikunta, johon kuuluivat Gunnar Li n d s t r ö m, Gerh. Li n d s t r ö m, A. Soi n t u ja T. D a h 1 m a n. Osanottajamäärä nousi 9'2 pelaajaan. 1. Kanko ja P. Simonen voittivat Mestariluokan kilpailusta muodostui jännittävä, sillä vie'lä puolivälissä johdossa ollut mestaruuden puolustaja H. W e s t eri n en kärsi kolme häviötä peräkkäin. K. 0 jan e n otti kovan loppu kirin ansiosta 6, pelistä täydet pisteet, mutta sekään ei riittänyt kilpailun voittoon. I. K a n,k 0 ja P. S i m 0 il' e n myös piitivät 'kiirettä ja veivät puolen pisteen etumatkalla kaksoisvoiton. Näin Ojanen jätettiin 'kolmanneksi. Tasavoittajat Kanko ja Simonen ottelevat Helsingin mestaruudesta neljän pelin ottelun. H. Westerinen sijoittui nel'jänneksikukistettuaan viimeisessä pelissä K. K e toi a n, jonka viides sija oli ilahduttava tulos ensi kertaa mestariluokassa imukana pe'laavalle. 6.-7. sijan jakoivat T. IJ e r n s t r ö m :ja A. K i via h o. Molempien suorituksia haittasi epävarmuus ja osittainen huolima'ltomuuskin. 8.-9. tilaile sijoittuivat N. W i k b e r g ja A. Toi von en, jotka ottivat pisteensä tasaisilla asemapeleillä. Viimeiseksi 'jäi I. Mä,k iho v i, joka pelasi kumman alistuneesti ja liika'o vastustajia kunnioittaen. Kokonaisuutena turnauksen peli taso 'kohosi varsin hyväksi. Erittäin mielen -kiintoisia ovat pe1it Westerinen-Ojanen, Kiviaho~Simonen, Ojanen-Kiviaho, Toivonen-Simonen, Westerinen-Kanko, Kiviaho-Westerinen, Iernström-Simonen ja Ojanen-Kanko. Tulokset 2 3 4 5 6 7 8 910 Pisto Sija 1. 1. Kanko (HSM)... _ '/2 0 1 1 1 1 1 1 '/2 7 1,--'-2. 2. P. Simonen (Espoon SK).... '/2-0 1 '/2 1 1 1 7 1.-2. 3. K. OjCi-nen (Gambiten) 1 1-0 1 '/2 1 0 1 1 6'/2 3. 4. H. Westerinen (SSK).... 0 0 l- I 1 0 1 1 1 6 4. 5. K. Ketola (SSK).... 0'/2 0 0-1 '/2 1 1 1 5 5. 6. T. J ernström (HSM).... 0 o '/2 0 0-1 0 1 1 3 ' /2 6.-7. 7. A. Kiviilho (HSlj:).... 0 0 0 1 '/2 l- I 0 1 3'/2 6.-7. 8. N. Wikberg (Gambiten).... 0 0 1 0 0 1 0-0 1 3 8.-9. 9. A. Toivonen (KäYS).... 0 0 0 0 () 0 1 1-1 3 8.-9. 10. 1. Mäkihovi (SSK).... '/2 0 () 0 0 0 0 0 0- '/2 10. SUOMEN SHAKKILEHTI 3 ME-luokan voitti yllättäen Risto Ny 1 u n d 5, 112 pisteellä. Toinen sija meni vertailuua Ka'j K i v i pelloli e, joka menetti sokeuttaan varmoja pisteitä. Kolmanneksi tuli A. KaI 't e i n e n. 4.-5. sijan ja.koivat nuoret akateemiset pela'ajat J. Kas 0' ne n ja E. Vi r t a. ne n, joilta odotettiin parempaa tulosta. Kuudenneksi jäi E. Bo n s d 0 r f f. jonka varma käpkisi1ja meni epäonnella eräissä viimeisten kierrosten peleissä. Tulokse\:l 1) Risto Nylund ('SSiK) 5, 112 (8:sta)., 2) Kaj Kivipelto (Gambiten) 5" 31) A. KO'Iteinen (KulttSh 5181) 5" 4-5,) J. Kasanen (SSK) 'ja E. Wirtanen (HlSK) 41112, 6,) E. Bonsdorff (HSM) 4, 7) M. Metsälä (Gambiten) 13 12, 8) E. Kokkonen ('SSK) 21 1 12 ja 9) O. Massinen (HSV) 1 112 pistettä. ' Alempien luokkien pal'kintomiehet: lla: T. Me r t e n s (Gambiten) 8 (ib:sta ' ), 2) J. Alhlstedt (KäYS) 6 1 12 ja 3') L. Suuronen (SSK) 6. IIIB: Y. S i pan en (HSV) 6 (8:sta), 21) O. Sillanpää (HTS) 5, ja! 31) U. Mannonen (Gambiten) 4, 1/2. llc: P. T 0' iv one n (KulttSh 518,) 7 (8:sta), 2) P. Jalo (HTS) 5, ja 31) H. Broman (SSK.) 4 ' 12' 21A: M. 11m 01 ne n (Gambiten) 6 (9:stä), 2) A. 'Söderström (ikyys) 6 ja 31) T. Kupila (HSM) 50 ' 12' 21B: N. V 0 rob j e f f (Gambiten) 7 (9':stä), 2) J. SöderstTöm (KäY,S) 6 ja 3) S. Kulmala (H~S) 5. 3/A: A. Johansson (SSiK) 7 (8:sta), Z) A. Kopperi (SSiK) 5, 112 ja 3 1 ) C. Montonen (Gambiten) 5.,3IfB: V. Liu kk 0 ne n (SSK) 6 ' h (8:sta), 2) O. Laakso (HSV) 6 'ja,31) H. Taskinen (KäYS) 5,112. 4.,lk: A. Hei k 'k i 1 ä (Kuh~Sh 518) 51 112 (7:stäl, Z) rva E. Lindeberg (Gambiten) 4 ' h ja 3') M. Söderlund (S'SK) 4. H. W e s t eri n en: Ajatuksia shakin olemuksesta Kysymys sha'kin luonteesta ja rakenteesta on vaikea ja. ~ielenkiintoin~n: Monikin pelimies miettii, mhä sha,kki oikeastaan on., MI,ehplt8!ta on mo:nenlmslo. Shakin vastustajat arvelevat, että se on 'koncemtaankm pelk,ka d]antappamiskeino, tyhjä peli, johon kiintyminen saattaa oua vain samo'n.tc!,paista niinkutsuttua pelihimoakuin esimerkiksi korttipeliin saattaa liitty~: Kuitenkin :tul~e ajatelleeksi, voi,ko tällainen pelihimo olla niin voima'kasta,. eha mom. aly~as J:X sivistynyt mies on uhrannut koko elämänsä shakin aittanlie. Pokernn lllttyv.at rahapanokset tekevät pelistä taloudellisessakln mielessä uhkarohke:utta kysyvan. Shakha ei yleensä pelata rahapanoksin, vaikka esiintyyhän sellmstakm tapaa. Jotlkut "kahvilapelaajat" voivat miele'stään paremmin 'kesklttyä. shakkiin,..'kun raha'summa on lisäkiihokkeena. KuitenkLn on väätin pitää to'loudelhsta: hyotya pelaamisen hiteeriona. Tavallises ti tällo'isilta henkilöiltd puuttuvat kehittymisen edellytykset. Vain jos todella rakastaa shcikkia, vo~. päästd hc:ij)puwavutuksiin.. Shakkia voidaan pitää taiteena. Tehtavasha.kb la:hentelee slta huomat.tavastl, mutta turnauspelissä. urheilulliset ja blpailuhiset näkökohdat O'sittain halventavät shakln' luonteen tätä puolta. Mutta raisua kilpailupeliäkin voidaan tarkas tella taideteoksena. Lainaan osittain paria :kappaletta' J. L. W. Unjan ansiokkaasta!kit'johelmasta Suomen Shakin kantanumerossa ]19,24 "Til1 schacbpelet.s estetik". Shakkinappuloitten tunnusmerkki on niiden hilkkumis.kyky. Emten rajoitettu.jii kkei'ssään on sotilas, vapain kuningatar. Näiden välissä ovat ratsu,

4 SU OMEN SHAKKILEHTI ldhetti, kuningas ja torni. Pelaaja pyl'kii imppulorden avulla voittamaan vastapelaajan nappuloiden vastarinnan. Vastarinta 'ja sen voittaminen edellyttdvdt voimien toimintaa, joten nappulat ovat voimia. Selvdstrkin ndma voimat ovat verrannollisia nappuloiden liikkumiskykyyn. Ne ruudut, joihe nappula voi pai 'kaltaan liikkua, muodostavat nappulan "voimasateet". Kasite "shakbkatse" tmkoittaa kykya heti nahda nappulan 'voimasateet, kun,katse kohtaa itse nappulan laudaha. Eri shakinpelaajienkyky tallaiseen ndkemiseen on tietenkin erilainen, aivan kuin sdvelien kuuleminen ja 'vdrien nakeminen on erilainen eri henblöilld. Nappulat talld tavoin ndhtyina ai'heuttavat tiettyja esteettisia ilontunteita, joiden voimakkuus riippuu nappulan voimasäteiden. laadusta. Kuningatarkahdeksaan suuntaan ulottuvine 'voimasateineen vaikuttaa epailematla paljon 'kauniimmalta kuin sotilas kaksine lyhyine "tuntosarvineen". Muut nappulat omaavat kukin omalaatuisen kauneutensa. Pyrlkiessaan voittoon pelaaja samalla pyrkii 'kauneuteen shakissa, tie'toisesti tai tiedottomasti. Tohtori Siegbert Tarrasch, sha,kin klassillinen teoree'likko, on sanonut: "Jokainen todella, hyva siirto on myös kaunis." Shakkiharmonian kauneus ja voima ovat siis yhta merbtsevia,kasitteita. Shakissa ei ainoastaan johdonmukainen ole' kaunista vaan myös 'kaäntaen. Tasta syysta.shakkimestari voi usein pel.kän sen aistin avulla, mi'ka hanella on shakkikauneuden kehittamisestä, hankkia itselleen voittoaseillan. Tatä ominaisuutta han kayttaa hyvakseen muunmuassa simultaania pelatessaan, jdl:loin hän hyvin nopeasti, melkeinpa intuitiivisesti, te,kee siirtonsa. Pitemmalle tdhtadvia suunnitelmia han ei usein ehdi hautoa, vaan tekee siirtdnsa taiteellisen luomiskykynsd avulla ja saavuttaa pädmddransä talla tavoin. Shakissa esiintyva,kauneus ei ole ainoastaan ajatuksen avuha tajuttava ilmiö, vaan jotain, joka ldheisesti 'kos'kettaa naköaistiamme. Nappuloiden voimasatee't, shakkiharmonian ja 'sen vaihtelut näemme niin kuin ndemme vare'ja ja muotoja. Kuten 'kaikiila muillakin toiminta-aloilla on shakissakin pelaajan taipumus 'hallitsevana tekijäna niin, ettd toisen shakkikatse kehittyy nopeammin kuin tdisen. Kestda,kauan ennenkuin shakin alalla vähemman lahjakas oppii shakkiasemassa ndkemaan harmdnian eikä vain joukon nappuloita. Mutta. ei lahja!kkaullekaan pelaajalle, joka nopeasti tulee va'staanottavaiseksi sha!kkiharmonioiden kaunovaikutteille, aina voi Dlla niin kehittynyt maku, ettd hdn heti ohsi herkkd myös hienoimmille kaunoviri'kkeihe ja voisi antaa arvda todeuiselle shakkitaiteehe. Kauniit ja vdrikkdat sommitelmat kiinnostavat hdnta kylld, mutta taideteos, joka voi olla tämänkaltaisia 'koristeita vailla, jäa myös hänelta aluksi ymmärtamätta. Entäpa sitten, onkohan shakkipeli tiedetta. Tieteeseen viitt=via.piirteita.löytyy :kyllä. Shakissa kehitetään teorioita niinkuin tieteessä:kin. Tieteelle olennainen piirre' on tqltuuteen pynkiminen. Useimmiten pelaaja pyrkii löytämaän absoluuttisesti pal'haan siirl'0n. Hän yrittää: siis Dmien kykyjensä tarjdamin mahdollisuuksin ottamaan asemasta irti parhaan mahdohisen. Jotakin sh,akkiasemaa vdidaan,tutkia niin, etta e'tsitäan molempien puolten parhaat siirrot ja arvioidaan, 'kummalle as~ma on edullinen. Siis shakissakin pyritäan totuuteen. Eräissä suhteissa shakki poik'keaa tieteesta. Jokaisella tieteeha on 'Sovellutuksia käytännön elämään, joiden avulla tjede.kerää varoja. Sihakilta puuttuvat näma sov ei 'lutukset. Seurauksena on varojen puute, mi'käli valtio ei tue voimakkaasti toimintaa. Muut tieteet eivat ole saaneet shakista mitään hyväkseen. Shakkiteoriaa ei voida kehittää 'kovinkaan pitkälle niin :kuin eräiden toisten pelien teoria voidaan. Esimerbksi Boss-Puzle eli viisitoistapelissä voidaan täysin varmasti jo alkuasemassa pienen laskun jäl.keen sanoa, voidaanko' peli saattaa päätökseen vai ei. Shakkiteoricc Q1n luonteehaan empiiristä, ei e'ksaktia., Luonnolliselta vaikuttaa vanha käsitys, jon!ka mukaan shakki olisi osa!ksi matematiik'kaa. Onhan shakin maailmanmesta:reista!kolme, Lasker, Euwe ja Botvinnik, ollut syvällisesti perehtyneita matematiikkaan. Tunnettu on myös kolmisukulaisuus sha,kki-matematiikka~musiikki, jotka kolme edehyttöjvät suunnil Ieen -samdja, ainakin toisilleen sukua olevia lahjakkuustebjöitä. Vanhan intia- SUOMEN SHAKKILEHTI 5 laisen tarinan mukaan sha-kin keksijä,,kuninkaan neuvonantaja Sissa Daherinpoika pyysi palkkioksi yhden jyvän ensimmäiseltä ruudulta, 'kaksi toiselta, neijä kolmannelta ja niin edelleen aina 'ka:ksinkertaisen maärän. Kuningas ihmetteh aluksi Sissan vaatimattomuutta, mutta myöhemmin todettiin, ettei tuota jyvämaäräa löytynyt koko maapallolta, sehän täyttäisi kaikki manteret kymmenen sentin paksuisella jyväkenakselia. Jyvien lukumäärä, joka lyhyesti ilmaistuna on 264---"1 on 'kaksikymmennumeroinen luku, joka alkaa numeroilla 181446. SISsan vastaus ilmaisee hänen oueen perehtynyt matematiik'kaan. Seuraavassa esittämäni shakin ja sen liikesaäntöjen geometrinen ta.rkastelu pohjautuu fil. maisl. Ola.vi Riihimaan brjoitelmaan Suomen Shakissa vuonna 1-944. Upseerien liikkeet tyhjällä laudalla muodostuvat suorista viivoista ta'solla ja vastaa!vat siis geometrian alkeellisinta osaa. Ja koska nämä viivat samalla sijaitsevat 'kdordinaatistossa, on lähin vertauskohde analyyttinen geometria.. Niinpä voidaankin yksinkertaisten siirtojen sekä tilanteitten muodo.llinen puoh helpdsti tulkita analyyttisen geometrian avulla. Samaten se käy päinsä myös sekavammissa asemissa, multa silloin las'kulausekkeet,käyvät suhteettoman mommutkaisi'ksi jo varsin nopeasti. Oilkean geometrisen järjestelmän perustana. ovat todistamattomat peruslauseet aksioomat. Jos shakki pyritään kehittämäön matemaattiseksi järjestelmaksi, täytyisi senkin ndjautua mahdollisimman yksinkertoisiin. ja harvalukuisiin perusolettamuksiin. Ensimmainen perusolettamus: Shac. kin t~pahtumat ovat pisteitten 'Suoraviivaisia 'liikkeita tasolla. Eteenpäin menräc.sc r. ' tr'an usein turvautumaan yksinkertaisuuden prinsiippiin: Useista, muuten yhtä mahdollisista JmvaHutavoista, valitaan se, joka tuottaa )"ksm!kertaisimmat tulokset. Tasolla on ääretön paljous pisteita. KDska peliin VOIdaan ottaa mukaan vain äärellinen määra suoraviivaisia liikkeitä, on sentähden määrättävä 'joukko -kiinteita pisteitä. Yksinkertaisinta on, että yhtäsuurivälisten, yhdensuuntaisten suorien ryhma leikkaa toisen tällaisen Tyhn:än, jolloin leikkauspisteet saadaan hkseemtuiksi. Saat,; p~,jialue on 'kulmlin Ja: vast.mjanolhm nähden :k:aikbaha samanlainen. Itse pehssa vastaa staatllsta' pistetta ruutu Ja dynaamista pistettä nappula. Torni on perusnappula, joka liikkuu pitkin perusviivastoa. Muiden liikkeiden löytämiseksi tehdään uusi perusolettamus: JQlhdetut liikkeet saadaan yhdistelemällä perusliikkeitä. Yksinkertaisin johdetuista liik -keista on lähetti, joka sisältäd. kaksi yhtä suurta, eri akselien suuntaista perus 'Jii,kettä. Akseleiksi lienee mukavin ajatella vaetun 1. rivi 'ja a-linja. Esimerkiksi siirron Lal~c3I osat ovat kaksi askelta vaaka- ja kaksi pystyakselilla. Nämä kdmponentit yhdi'stetään tietenkin samanaikaisina, sillä niiden resultantti on al~b2-e3 ei'kä esimerbksi a!l-ell-eg'. Toinen johdettu liike on ratsu, Jossa osaliibkeitten suhde on 1: 2. Yleensä aj-atellaan, etta ratsulie on jotenkin muista nappuloista periaatteessa eroavaa, 'etta se voi hypdtä nappuloiden yli samaten kuin tästa johtuva toinen ominaisuus, ettei ratsusha!kkia voi torjua väliinpanolla. Tätä eri'koi sasemaa' ei ole olemassa, 'jos lähdemme edellisten aksioomien pohjalta. Ratsun 'liike a-i-b3 tehtynä suoraviivais esti ei kulje minkään mu:un ruudun keskipisteen kautta. Harha johtuu siitd, ettei laudalle ole merklttyna ratsun tietä, jo'ka siitä syysta etsitään näennöiseha menettelyhä kuten al-bl ja vasta sitten bl-b3. Siirto näyttää hypylta vain siita syystä, etteivät esteet ruudui ssa a2 'ja b2 vaikuta. Lähetti ja ratsu ovat molemmat johdettuja liikkeitä. Lähetti lii'kkuu niin pitkästi, kunnes laudan reuna tulee eteen, ratsu vain yhden ruudun. Lienee sattuma, ettei pelissä ole tullut käyttöön ratsun tilalla' satushakin kayttämdä maksimiratsua eli -aituria, sihä liian vailkea se tuskin kaytannön pelissa Q1lisi. Muita yhdistettyjä liikkeitd esiintyy vain satushakissa, esimerkiksi kameeli jonka osaliikkeitten suhde on 1: 3. Resultanttiliikkeitä olisi äärettömän monta. Sha,kkiin on otettu mukaan ensimmäinen resultantti (lähetti) maksimina, toinen (ratsu)miniminä ja sita seuraavat on jätetty 'kdkonaan pois. Erilaisten resultanttiliibkeitlen lisäksi on olemassa kysymys näiden kommnoimisesta. nappuloiksi. Kuningatar sisältäö kaksi erilaista liikettä, tornin :ja lähetin. Mutta kuningattareen, torniin tai lähettiin on mahdollista liittää ratsun liikkumiskyky

6 SUOMEN SHAKKILEHTI PELIOSASTO Toimitlaa ESMO R1DALA, Hki - Munkkiniemi, Solnanlie ~ 440. Kuningasintialainen Kortshnoi Savon NL:n mestaruusturnaus,.li9'62 1. d4 Rf6 2. c4 g6 3. Rc3 Lg7 4. g3 0-0 5. Lg2 d6 6. Rf3 Rc6 7. 0-0 e5 8. d5 Re7 9. e4 Rd7 10. b4 a5!? II. bxa5 Txa:5 12. a4 f5 13. La3 Lh6? (Mustan piti heti suojata D-sivusta). 14. exfs RxlS (Vahvempi on 14. -gxfs ja ls' --"Rg6). IS. Lb4 Ta6 16. as RI6 17. Tel! cs 18. dxc6 Txc6 (1'8. -bx C'6? 19. e51 1 ). 19. RxeS! dxes 20. Lxc6 bxc6 21. Lxl8 Dxl8 22. a6! Rd4 23. a7 Lb7 24. Tbl! Df7 2S. TxeS cs 26. Txb7 Dxb7 27. RdS! Dxa7 28. Rxf6+ Kf7 29. RdS Da2 30. Dg4 musta antautui. 441. Espanjalainen peli M. TaI Bannik NL:n mestaruusturnaus, ]19:62 1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. Lb5 a6 4. La4 RI6 5. 0-0 Le7 6. Tel d6 7. Lxc6 + bxc6 8. d4 exd4 9. Dxd4 0-0 10. Rc3 c5 II. Dd3 Lb7 12. 114 Rh5 (Luonnollisemmalta tuntuu 12. ~Te8, joka tukee kes.kustaa). 13. Le3 116 14. Rd5 (VaIkea uhraa sotilaan poista'akseen mustan lähettiparin. Tässä vaiheessa Bannik oli käyttänyt jo puolet miettimisajastaan). 14. -Lxb2 IS. Tbl Lxd5 16. exd5 Tb8 (Parempi kuin 16. -U6 17. g4 Dd7 18. h3 916 19. gxh5 Dxh3 20. Lf4I). 17. e3! Dl6 18. De2!! (118. Ld2 Dg6,1). 18. -Lxc3 (Matliin johtaa 18. -Dxe3 19. Lel 1 Lxcll 20. Txb8 Txb8 21. Dxe8- Tx e8 22. Txe8). 19. Txb8 Txb8 20. Lg5! Lxel (Mustan on mattiuhan takia uhrattava kuningatar, josta korvauksena torni on liian vähän). 21. Lxf6 Rxf6 22. Dxel Rxd5 23. g3 h6 (Luhti! "Niin kuin shakkimestari Toivo Salo leikillisesti sanoo pikapeilissä tehdessään jomman kumman näistä siirroista"). niin kuin satushakissa on tehtykin. Kolme sta liikkeestä (torni, lähetti ja ratsu) saataisiin kai'kkiaan seitsemän erilaista nappulaa. Mainittakoon, että vahvin näistä nappuloista, julmuri, tekee laudan reunalla sijaitsevasta Ikuninkaasta matin yksinään kahden ruudun päästä. Täydellistä selvitystä ei aiheeseemme anna mikään edellä esille tuoduista katsantokannoista. Shabssa on pal'jon se'llaista toimintaa, joka ei liity tieteeseen ei kä taiteeseen. Pelitoiminnassa esiintyy probleemeja kuten lyönti, sha,kkaus, matti. Nämä probleemat kuvaavat shakkilaudalla vallitsevaa taistelua. Maailman tapahtumat ovat töjhtien, kappalten, atomien ym. liik,keitä kolmiulotteisessa avaruudessa, niitä vallitsevat fysikaalisesti lausuttavat luonnonlait. Shaikin tapahtumat ovat pisteitten liikkeitä kaksiulotteisella tasolla, shakin liikelait ovat geometriset, ja täten shakin sisällys ja muoto vastaavat todellisuutta. Oikeastaan kaikkien pelien toiminnassa, voitonpyrkimyksessä, huomataan sama vastaavaisuus, mutta useimpien pelien muodot, säännöt ja määräykset ovat mielivaltaisia ja keinotekoisia. Shakin rakenteen tutkimisessa tulisi erottaa hyvin ta~kkaan toisistaan erilaatuiset aine,kset. Vasta tämän jälkeen olisi luotu edellytykset todella selvittää, mitä entinen -kuningasten peli, nykyinen pelien kuningas todella on. 24. De4 RI6 25. Dc6 Tbl + 26. Kg2 Tb2 27. Dxc7 Txa2 28. Db8+ musta antautui. A. Koblenzin mukaan P. S i m 0 n en. 442. Vastaanotettu D-gambiitti M. TaI V. Shijanovski NL:n mestaruusturnaus, 196,2 1. d2-d4 d7-d5 2. c2-c4 d5xc4 3. RgI-13 Rg8-f6 4. e2-e3 Le8-g4 (Tätä lähettisiirtoa on ennen käytetty vain 3. - a7-a6m yhteydessä, multa näyttää sihä, että musta vöi uhrata b7-sotilaan saaden 'korvaukseksi riittävästi aloitetta.) S. Lflxc4 e7-e6 6. Ddl-b3 Lg4xf3 7. g2xl3 c7-cs! 8. Db3xb7 Rb8-d7 (Musta jäljensi tähän asti viisi kierrosta aikaisemmin peiattua peliä Hodos-Tal, joten riikalainen joutui siis tavallaan pelaamaan itseään vastaan.) 9. d4xcs 1I8xcS 10. f3-14 0-0 II. Rbl-c3 Ta8-b8 12. Db7-f3 Dd8-c7 13. Lc4-b3 LcS-b4 (Aloite on lujasti mustan käsissä ja jokainen siirto tuo lisää voimia hyö'kkäykseen.) 14. Lel-d2 Rd7-cS 15. Lb3--c2 Lb4-aS! (Estää valkean pelaamasta a2-a3 ja sitten b2c--'b4.) 16. Tal-bl T18-d8 17. D13-e2 RcSe4! 18. Le2xe4 (Ei 18. Rdxe4 Dc7xe:2 19. Re4xf6+ g7xf6 ja musta voittaa.) 18. - Td8xd2! (Uhraamalla laadun musta säilyttää otteensa. 19. Kelxd2:ta seuraisi nyt 1'9,. - Rl6xe4+ 201. Kd2 -el Lai5,xc3, 2'1. b2xc3 i Tb'8tx:bl + jne.) 19. De2xd2 Rf6xe4 20. Dd2-d3 La5x c3+ 21. Kel-e2 (TaI pelaa voittoa, mutta parempi olisi ollut tyytyä seuraavaan tasapeli'j'abkoon: 2,1. b2xc3 Tbexbl,+ 2,2. Dd31xbl De7xd+ 2'3. Ke,l~e2. Dc3-c4+ I 24. Ke2-el f7-15 25. Dbl-dl De4xa2. 26. DdJl-d81+ ja valkea shakkaa ikuise,sii.) 21. - f7- fs 22. Thl-el Tb8-d8 23. Telxc3 Dc7-e7! 24. Dd3-c2 De7-h4 2S. Tbl -fl Dh4xh2 (Tämän jäl,keen valkea selviytyy vaikeuksista. Oikein olisi ollut 25. - Dh4-hS+ I,2;6. Ke~el Re4 xe3 '2:7. b2xe3 Dh6xh2 'ja mustalla on parempi peli, joka antaa mahdollisuuksia voiton yrittämiseen.) 26. Tc3 -c8 Td8xe8 27. Dc2xc8+ Kg8-f7 28. Dc8-d7 + Kf7-f6 29. Dd7xa7! (Jos valkea pelastaisi tornin siirrolla 2:9. SUOMEN SHAKKILEHTI 7 Ke2-el, ja'tkaisi musta 2;9. h7- h5':llä hyvin mahdol1isuuksin.) 29. Re4-g3+ 30. Ke2-el Rg3xfl 31. Da7 -d4+ Kf6-g6 32. Dd4-c4! Kg6-f6 33. Dc4xfl h7-hs! (Näyttää siltä, kuin voisi valkea laitasotilas esteettä edetä korottumisrivihe, mutta mustan h-sotilas pystyy kuitenkin pelastamaan tilanteen.) 34. a2-a4 h5-h4 3S. a4- a5 h4-h3 36. a5-a6 Dh2-g2 37. a6 -a7 (Mitäpä muutakaanl?) 37. - Dg2-c6! 38. f2-f3 Dc6-el + 39. Kel -12 Delxb2+ 40. Tasapeli. Jännittävä ja hyvin pelattu kamppailupeli, joka lisäksi sisältää mielenkiintoisen avausuutuuden. - Huomautukset E. Böökin, Uusi 'Suomi H. 1. 1863. 443. VaslaanoleUu D-gambiitti Spasski Mikenas NL:n mestaruusturnaus,!j962 1. d4 ds 2. c4 dxc4 3. Rf3 Rf6 4. e3 e6 5. Lxe4 cs 6. 0-0 a6 7. De2 bs 8. Lb3 Lb7 9. TdI Rbd7 10. Rc3 b4 11. Ra4 DaS 12. Ld2 cxd4 13. Rx d4 Le7 14. a3 0-0 15. axb4 DgS 16. 13 Dh5 17. e4 Ld6 18. g3 Tfd8 19. Le3 ReS 20. Kg2 Rxf3!? 21. Rxf3 Rx e4 22. Td4 RgS 23. Tfl Rxf3 24. Txf3 Le7 25. Te4 Tab8 26. Lc2 Le6 27. Tc4 LdS 28. Te4 Lxc4 29. Dxc4 Lf6 30. Txf6 gxfs 31. RcS Ddl 32. Ld3 a5 33. De4 Dh5 34. DI4 axb4 3S. Re4 Dd5 36. Lc4 bxc3 37. Lxd5 cxb2 38. Rxf6+ Kf8 39. Rd7 + Ke8 40. Re5 Txd5 41. Dxf7 + Kd8 42. Re6+ Kc8 43. De8+ Ke7 44. Dxb8+ Kxc6 4S. Dxb2 musta antautui. 444. Philidorin puolustus Bertok Bronstein J ugoslavia-n eu vostolii tto maaottelu, '11952 1. e4 es Z. Rf3 d6 3. d4 Rf6 4. dxe5 Rxe4 5. Rbd2 ReS 6. Rb3 Re6 7. Le3 Rc6 8. exd6 Lxd6 9. Rfd4 Rcxd4 10. Rxd4 0-0 11. Lc4 Df6 12. c3 Rxd4 13. Lxd4 Te8+ 14. Kfl Df4 IS. Del DM 16. Ddl c5 17. Da4 Te4 18. f3 exd4 19. fxe4 Df4+ ZOo Kgl Le6 21. Tdl d3 22. Txd3 LcS+ 23. Td4 Del + 24. Kxf2 Dxhl valkea antautui.

8 suo. M EN S H A K K 1 L E H T 1 445. Sisilialqinen puolustus Matanovic Stein. Jugoslavia-Neuvostoliitto maao.ttelu, 1962 1. e4 c5 2. Rl3 d6 3. d4 cxd4 4. Rxd4 Rf6 5. Rc3 a6 6. Le2 Rbd7 7. Le3 g6 8. M h5 9. f3 Lg7 10. Dd2 b5 11. a4 14 12. Ra2 a5 13. c3 bxc3 14. Rxc3 Lb7 15. 0-0 0-0 16. Rdb5 Tc8 17. Tadl d5 18. Ra7 Txc3 19. bxc3 dxe4 20. Lb5 DaB 21. Lxd7 TdB 22. Db2 Txd7 23. Txd7 Rxd7 24. Db5 Lh6 25. 14 RI6 26. Tb 1 Lxl4 27. Lxl4 Dxa7 + 28. Db6 Dxb6 + 29. Txb6 Rd5 30. Txb7 Rxf4 31. c4 Rd3 32. Txe7 Rc5 33. Te5 Rxa4 34. Txa5 Rc3 35. e5 musta antautui. 446. Vastaanolettu D-gambiitti K. Ojanen T. Jernström Helsingin mestaruusturnaus, 1>916:3 1. d4 d5 2. c4.dxc4 3. RI3 Rf6 4. e3 e6 5. Lxc4 e5 6. 0-0 a6 7. De2 De7 B. Rc3 15 9. Ld3 L17 10. dxc5 Lxe5 11. e4 R1d7 12. e5 Rd5 13. Rxd5 Lxd5 14. Le4 Lc4 15. D<;2 TcB 16. Tel R16 17. Le3 Lxe3 lb. Txe3 De7 19. Tel O-O! 20. Lxh7 + KhB 21. Le4 Lxa2 22. Tc3 Txc3 23. Dxc3 Ld5 24. L11 g6 25. De3 Kg7! 26. px1s Lxl3 27. De3! (2,7. gx:f3? Dg6+ ja 2'8. - Dxcl). 27. - Ld5 28. h3 ThB 29. Ld3 'fhs 30. LI1 DM 31. Te7 Dx12 32. g4 DxeS 33.. Da7 Df4! 34. gxh5 Dg5+ 3S. Kh2 Df4+ 3S. Kgl DgS+ 37. Kh2 Df4+ 3B. Kgl DgS+ tasapeli. 447. D-intialainen A. Kiviaho P. Simonen Helsi:1gin mestaruustyrnaus, 111963 1. d4 Rf6 2. c4 e6 3. Rc3 16 4. LgS Le7 S. e3 L17 6. RI3 Re4 7. Lxe7 Dxe7 8. De2 Rxe3 9. Dxc3 Di6!. 10. Le2 e5 11. h4!? ReS,12. Th3? Te8 13. Tel Re7 14. g4 Lx13! 15. gs exd4 16. exd4 Dn 17. Lxl3 RfS 18. d5 Rxh4 19. Txh4 Dxh1 20. Dxg7 T18 21. Tdl Dxc4! 22. Td4 D:::5 23. b4? Dc3+ 24. Ke2 Tc4! 2~. Gxe6 Dxd4 2S. valkea antautui. 448. Vaslaanotettu D-gambiitti 1. Kanko T. Jemström Helsingin mestaruusturnaus, 1'9613 1. d4 ds 2. c4 dx.c4 3. RI3 Rf6 4. e3 e6 S. Lxe4 es 6. 0-0 a6 7. De2 1S 8. Ld3 e4 9. Le2 Le7 10. e4 L17 11. Rc3 Rbd7 12. es Rd5 13. Re4 hb 14. Ld2 De7 IS. Tael as 16. Rel R716 17. Dg4 g6 18. Dg3 14 19. L11 R1d7 20. R!3 Ta6 21. M Te6 22. hs RI8 23. Rd6+ Txd6 24. exd6 Lxd6 25. ReS Lxe5 26. dxes gs 27. Ld3 La6 28. b3 Re3 29. Lxc3 exd3 30. Lx14 Dd8 31. Ld2 Rd7 32. Tc6 Da8 33. Tfel Tg8 34. Td6 Db7 35. De3 D1S 36. Da7 L17 37. Te7 DxeS 38. Tdxd7 musta antautui. 449. Kuningasintialainen A. Kiviaho H. 'Wes.ierinen Helsingin mestaruusturnaus, '19 513 1. d4 RI6 2. c4 g6 3. Re3 Lg7 4. e4 0-0 5. Le2 cl6 6. RI3 e5 7. 0-0 Re6 8. d5 Re7 9. 14 Rh5 10. g3 15 11. Rg5! Rf6 12. 13 c6 13. Db3 h6!? 14. Re6!? Lxe6 15. dxe6 DeB 16. Tdl Dxe6? (Paha virhe, joka menettää huo.ma.amatta sotilaan). Txd6! DI7 01,7. - Dxd6 c5+ ja valkea menettää kuningattaren). 18. e5 Dx13 (Musta joutuu tekemään pa:kkovaihto'ja, jotka tuntuvasti heikentävät omaa asemaa), 19. ax13 Kh7 20. b5 exb5 21. Lx15 a6 (Parempi kuin 21 - TfeS" koska 202. Le3 b6 23. b4 ja vaikealla on vaarallinen vapaasotilas). 22. Le4 Re6 23. Rd5 TadB 24. Rxf6+ Lxl6 2S. Txd8 Txd8 26. Ld5! Rb4 27. Lx17 Tdl + 28. Kg2 a5 29. e6 I.d8 30. Lg5! Txal 31. LxdB Ta2+ 32. KIl TaI + 33. Ke2 (Valkea o.n aikapulassa ja tekee siksi K:Ila siirtoja saadakseen siirtomääränsä täyteen). 33. - Ta2+ 34. Kfl Tal+ 3S. Kg2 Ta2+ 36. Kgl Tal+ 37. Kg2 Ta2+ 3B. Kh3 (Nyt olivat tabuja jo g2- ja g:l-ruudut, sillä sarrla' asema olisi toistunut kolme kertaa). 38. - Rd3 39. exf5 Rf2 + 40. Kg2 Re4+ (Aikapula on ohi ja. seuraavan s,iirron valkea pani kuoreen). 41. Kh3 R12+ 42. KM gs+ 43. Kh5 Rh3 44. L16 Txh2 45. Kg4 RI4 46. e7 RhS 47. f4! R16+ 48. Kf3 Tc2 49. fxe4 Rd7 50. LxaS! RxeS+ 51. Ke4 Rf7 52. Kd3 musta antautui. - Värikäs peli, jonka arvoa kuitenkin himmentää mustan paha virhe 16. siirrossa. 450. Morran gam1iitti A. Toivonen P. Simonen Helsingin mestaruusturnaus, ],963 1. e4 es 2. d4 exd4 3. e3!? dxc3 4. Rxc3 Re6 S. Rf3 e6 6. LI4 (Teoreeti'kot pitävät parempana siirtoa 6. Lc4, mutta yleensä Morran gambiitissa valkean O'n pyrittävä saamaan ai'kaan hyökkäys upseereilla keskustassa, joten val kean on kuitenkin 'kehitettävä myös Lel). 6. -LM 7. Tel Rge7 B. Lc4 0-0. 9. 0-0 Lxe3 10. Txc3 ds! (Mustan on vapautettava ajoissa pelinsä, muuten valkea saa painostuksen.käyntiin). 11. exd5 exd5 12. Td3 DaS! (Voittaa tärkeän tempo.n). 13. L13 (Sotilaan ottoa 13. Lxd5,? olisi seurannut,1,3. - Rb41 pysyvin sotilaan voito'in. 13. - Lf5 14. Td2 Tad8 IS. Tel h6 (Musta haluaa mielellään tässä vaiheessa pitää lähettinsä viistolinja.lla h7-bl). 16. Re5 D14! 17. Lg3 TleB 18. a3 (Siirto., joka tuntuvasti heikentää valkean sotilas asemaa, mikä myöhemmin tulee ilmi). 18. - DaS 19. h3 f6!? (Mustan on pakko ryhtyä aktiiviseen toimintaan upseereilla, muuten val'kea ennättää ensiksi). 20. Rf3 Lg6 21. Rd4 Rxd4 22. Txd4 LI7 (Nyt musta on saanut vuorenvarmasti tuetun d5-ruudun ja voi huoletta ryhtyä 'järjestämään vastahyökkäystä). 23. Ta4? (Turha siirto, joka vain parantaa mustan peliä). 23. - DeS 24. Dd2 Re6 2S. Txe8+ Txe8 26. Lc2 d4! (Estää valkean tekemästä 27. Tg4 ' ). 27. Dd3 a5!! (Torni jää pussiin, jos valkea menee s'hakkaamaan h7 :stä). 28. M! axb4 29. axm Rxh4 30. Dh7 + KIB 31. Le4! Rc6! (Musta tot'juu uhkauksen b7:ään ja järjestää 'valkealle ovelan ansan). 32. DhB+ Lg8 (Valkea meni vipuun ja musta.korjaa hienosti saaliin). 33. Lh7 KJ7! 34. Lxg8 + TxgB 35. Dh7 IS! (Ydinsiirto). 36. Lf4 Re7 37. Lxh6 Dc6! 38. Lg5 Rg6! 39. DhS Dxa4 40. Df3 D15 41. g4 Tf8 42. gxl5 Kg8 43. valkea antautui. 4S1. Ranskalainen puolustus K. Ojanen I. Kanko Helsingin mestaruusturnaus, 1'9J6G 1. e4 e6 2. d4 d5 3. Re3 LM 4. e5 c5 5. a3 Lxe3 + 6. 1xe3 Re7 7. RI3 DaS 8. Dd2 R1c6 9. dxc5 Dxe5 10. SUOMEN SHAKKILEHTI 9 a4 DaS 11. La3 0-0 12. Le2 16 13. 0-0 fxes 14. Rxe5 Rxe5 ls. Lxe7 TI7 16. L14 Dc7 17. as Re4 18. Dd4 TI4 19. Ddl Ld7 20. g3 TI7 21. Dd4 L15 22. Tlel Dc6 23. 14 a6 24. Ld3 TeB 2S. Te2 De7 26. Tael Dd7 27. h4 TI6 28. Kh2 Dl7 29. Dgl Dh5 30. Dd4 Dg4 31. f5! Dxd4 32. exd4 KI7 33. fxes+ T8xe6 34. TxeS Txe6 3S. Txe6 Kxe6 36. Lxh7 Le8 37. Ld3 g6 38. g4 16 39. ax16 Rx16 40. Lxa6 Rc4 41. Kg3 La4 42. e3 Ldl 43. Le8+ Kf6 44. KI4 Le2 4S 1~5 mu.sta antau!ul 4S2. Sisilialainen puolustus O. Kaukovaara L. HoJlmerus Naantalin kylpyläturnaus 1 lk. 29. 6. 62 1. 04 e5 2. Rf3 Re6 3. d4 cxd4 4. Rxd4 RI6 5. Rc3 a6 6. Le3 d6 7. Le2 e6 8. 0-0 Le7 9. Dd2 (Tavallisin jatko on 9. f4 ja ]:0,. Deil,I). 9. - Dc7 10. 14 RJcd4 11. Lxd4 es 12. Le3 exf4 (Mustalla oli vai'kea valinta, lyödäkö f4:ään vai ei). 13. Lxl4 0-0 14. h3? (Valkean oli pela:ttava 14. Khl, jonka jälkeen d6-so'tilas putoaa). 14. - 15 (Parempi on 14. - Le6). 15. a3 (Valkecm pelistä puuttuu suunnitelma, oikein oli 15. Lf3). IS. - L17 16. Ld3 Tad8 17. De2 Tie8 (Mustan peli alkaa näyttää lupaavaita. Välttämätön oli 17. Taell). 18. DI2 De6 19. Lg5 d5 20. exd5 (Valkea ei voinut lyödä 20. Rxd5! Rxd5 1 21. Dxf7 + ~hg, 22. exd5? Db6 + I 2.3. KhJI Lxg5 214. Df5 Dg6 ja musta voittaa). 20. - Txd5 2.1. RxdS Lc5 (Nyt mustan upseeripee toimii saumattomasti yhteen). 22. Re3 Txe3 23. Kh2 Txd3 (Voittoon johtaa myös 23. - Txh3+). 24.. De2 Ld6+ 25. Lf4 Lx14+ 26. Txf4 Te3 27. DI2 De6 28. DII DeS 29. Kgl Tg3 30. TI2 Dd4 31. Kh2 Dd4 32. Kgl Dd4? (Musta hätiköi, selvää tekisi 32. - Txh3'). 33. Kh2 DM 34.. Kgl Dxh3 35. De2 h6 valkea antautui. - P. Simonen, 453. Sisilialainen puolustus, M. Räikkönen V. Tirkkonen Toijalan liittoturnaus ME-luokka 9. k. G.lrl. 196Z /1. kauneuspalkinto 1. e4 c5 2.. Rf3 Re6 3. d4 exd4 4. Rxd4 g6 5. Le3 Lg7 6. Rc3 d6 7. Dd2

10 SUOMEN SHAKKILEHTI SUOMEN SHAKKILEHTI 1:1 RI6 B. 13 0-0 9. Le4 e6 10. 0-0-0 d5 11. exd5 exd5 12. Lb3 Ra5 13. Lh6 Rxb3+ 14. Rxb3 Le6 15. 1xg7 Kxg7 16. g4 Te8 17. h4 h5 18. g5 RgB 19. Rxd5 Lxd5 20.. Dxd5 Dc7 20. Dd4+ Kh7 22. Df2 Re7 23. 14 Rf5 24. Rd4 Rd6 25. Thel Db6 26. Df3 Te4. 27. 15! Txd4 28. Ixg6+ KgB 29. Dxh5 Txdl + 30. Txdl I>cg6 31. Dxg6+ KhB 32. Dxd6 De3+ 33. Kbl Te8 34. a3 De2 35. Dh6+ Kg8 36. Dg6+ Kh8 37. Td7 Del + 38. Ka2 musta antautui. 454. Sisilialainen puolustus E. Aronen O. Lampela Satakunnan Shakkiliiton 1. kirjepelimestaruusturnaus, ]:9162 1. e4 e5 2. RI3 d6 3. d4 exd4 4. Rxd4 RI6 5. Re3 a6 6. Lg5 e6 7. Lc4 Le7 8. Lb3 b5 9. De2 O~O 10. 0-0 b4 11. Ra4 Lb7 12. f3 Re6 13. Le3 Paras pai'kka lähetille, jos 13. Tadl, niin musta voisi vastata esim. 13. Rxd4 1M. Txd4 Le6 ' uhaten sekä DaS että LbS) 13. - d5 14. Tfdl Rxd4 15. Lxd4 DaS 16. Rb6 clxe4!? (Sangen mielenkiintoinen uhraus, jonka esimerkkipeli on Romanian mestaruusturnauksesta 1%01 Ghiteseu-Gheorghiu. Shakkimestari Esmo Ridalan analyysien mukaan (Suomen Shakkilehti 211Yl peli 49) uhraus on :korreki. Käsillä olevassa kirjepelissä osoittaa Aronen kuitenkin, että uhraus ei kestä. Sentähden olisi mustan varmempaa pelata 16. ~Tad8 eikä hänellä olisi mitään vai,keuksia) 17. RxaB Dh5! 18. Rb6! (Em. esimerkkipelissä Ghiteseu Gheorgiu jatkoi valkea tässä 1'8. Df2? ja hävis.i seuraa'vasii 1,8. - exf3 ],9. gxf3 Lxf3 20. Td3 Lxa8 2,1. T9'3 e5 22. De3 Re4 23. Lb6 Rxg3 2i4. Dxgl3 'l;h4 25. Db3 Ll2+ ja valkea antautui. A,rosen siirrosta IleS,. Rb6 esittää Ridala, ettei sekään riitä, multa tämä peli osoittaa toista) 18. - e5 19. Ld5! (Tämä mainio vastaveto on Arosenkeksintö. Se katkaisee tärkeän diagonaalin a8~hl. Tätä siirtoa ei Ridala ehkä ole huomannut, sillä hän esittää sen sijaan valkealle 1'9. Ll2? jatkona 19. - exf3 n gxf3 Lxf3 21. Dd2 Rg4 212. Lg3 LeS + mustan voitoin). 19. - Rxd5 (Parcs, jos 119. - exd4, niin 20'. Lxb7 LeS 2'1. Khl Lxb6 22. Lxe4 TeB- 23. Dd2 ja valkeet voittaa) 20. Dxe4 exd4 21. Rxd5 Ld6! (Tähän siirtdon perustuu mustan va.stapeli. Se säilyttää mustan lähettinsä,koska uhkaus h2:esn antaa mahdollisuuksia) 22. Re7 + Kh8 23. Dxb7 Dxh2+ 24. Kfl ci3! (Hyvin pelattu, nyt uhka.a 2.5. -LeS. Huono olisi Dllut 24. - Lg3'? 25. De4! Dhl + 26. Ke2 Dxg2+ 27. Kd3 ja valkea uhkaisi mm. Dxh7 +! 1 kahden siirron matilla. Ei myöskään 24. - Te8 ei riitä 215. Rf5! takia. Pelisiirrolla 24. - d3 musta pyrkii - koska on tornin ' häviöllä tasapeliin ikuisella shakilla). 25. Db6! (Oikein vaista.llu, vallea antaa upseerin ja ottaa tärkeän diagonaalin a7-9'i) 25. -Lxe7 26. cxd3 (Pikku nyanssina virhemahdollisuus: 2'6. DgI? Dxgl,+ 27. Kxg,1 dxe'2 2'8. Td2 cl[)+ 1 2'9. Txcl Lg5 jne.) 26. -IJ6 27. Tacl! (Asemasta antaa oivan kuvan, jos esim. 27. Dxb4? niin Dhl + ja valkean K joutuu matti verkkoon tai siltä menee daami. Samoin 27. Df2? LM'; 27. Dgl? Df4 ' ja aina menettää valkea materiaalia) 27. -Lxb2 28. Dxb4 (Kaksoisuhkaus, mutta parempi olisi ohut 28. Te4 ' ottaen pisteen h4. Musta vastan nyt vitsikkäästi) 28. -Tb8 29. Tc6! (Herkullisia käänteitä) 29. -h6 30. Tb6? (Ratkaiseva virhe, jonka jälkeen valkean voitlo luisuu tasapehbi. Oike,in olisi ollut 3,0. De5 1) 30. -Te8! (Tamä siirto oli vaikealta jäänyt lopullisesti laskematta) 31. Da4 (Suojaa toimin dl ja uhkaa e8. Paha virhe olisi ollut 31. De6? Dhl + 32. Dg'l Dxg 1 + 3G. Kxgil Ld4+ jne.) 31. -Dhl + 32. Kf2 Ld4+! 33. Kg3 (Lähetin 'lyöntiä seuraa tietysti tornin lyönti dl:stä, jolloin mustan luja maltiuhkaus elstä riittää vähintäin tasapeliin) 33.. -LeS +! 34. Kf2 (Siirtoa 3'4. Kg4? seuraisi maiti ja 34. f4? Lxf4+ 1 35. Kxf4 (315 Dxf4 Dxdl) Dh4+ 316. g4 Df2 + ja maiti!) 34, -Ld4+ ja tasapeli ikuisella shakilb. Jännittävä peli, jolla on myös teoreettista arvoa. Huomautukset: O. La m p e 1 a 'ja A. D u n de r, Satakunnan Kansa 14. 5. 1%2. 455. Vastaanotettu D-gambiitti A. Fred T. Jernström 2. avoin SM-turnaus, 3. herros 20,. 8. 621 1. d4 d5 2. c4 dxe4 3. Rf3 Rf6 4. e3 c5 5. Lxc4 a6 6. Da4+ Rbd7 7. dxe5 e6 8. b4 Le7 9. Lb2 0-0 10. De2 b6 11. c6 Lxb4 + 12. Ke,2 Re5 13. Rg5 g6 14. TdI De7 15. Le5 Rd5 16. Rf3 16 17. Ld4 Td8 18. a3 LaS 19. Rbd2 Kg7 20. Rb3 Rxb3 21. Lxb3 e5 22. 1xd5 Txd5 23. LbZ Te5 24. Da4 Dc7 25. Tacl b5 26. De4 Lf5 27. Td7 + Lxd7 28. Txc5 Lf5 29. DM Dd6 30. Dx16+ Kxl6 31. Lxe5+ Dxe5 32. Txe5 Lg4 33. Tc5 Te8 34. Kd3 Lxf3 35. gxf3 Ke6 36. e4 Kd6 37. Tg5 Tx e6 38. 14 Tc3+ 39. Kd4 Txa3 valkea antautui. 45-6. Espanjalainen peli J. Kanatov J. Niemelä 2. avoin SM-turnaus, 5. kierros 2<3. 8. 62 1. e4 e5 2. RI3 Rc6 3. Lb5 06 4. 1a4 Rf6 5. Lxe6 dxc6 6. d3 LeS (Euwen ja Panovin teoriakirjat pitävät parempana 6. -La6 7. Rbd2 Le6 8. De2 Rh5 9. Re4 LxC'4 W. dxe'4 Df6 JIl. g3 De6 12. Le3 e'5, tasa-asemin. Pelijatkoa pidetään valkean etuun johtavana.) 7. Le3! Lxe3 8. fxe3 De7 9. Rb d2 Lg4 10. h3 Lh5 11. g4 (Valkea pelaa rohkeasti ja. terävästi, vaikka vastassa 0:-1 tunnettu sommitteh'jamestarimme.) 11. -Lg6 12. RM De5 13. Ke2! O-lJ-!J 14. Rb3 De7 15. Del h5 16. Rxg6 fxg6 17. g5 Rd7 18. h4 (Valkean K-sivusta on täysin puolustettu ja nyt hän voi ruveta pehmittämään mustan heikkoja pisteitä e5, g7, g6 ja painostaa myös D-sivustalla.) 18. -DeS 19. Dg3 e5 20. Rd2 Kb8 21. a4 Thf8 22. Thll a5 (Musta ei voi päästää valkeaa tekemään 23. a5,1) 23. Re4 Rb6 24. Txf8 Txl8 25. Rxe5! TeS 26. Rf3 c4 27. Rd4 De7 (Vaihto exd31+ parantaisi vain valkean peliä.) 28. b3! cxd3+ 29. exd3 De5 30. Ta2 Te7 31. Te2 DM 32. Df4 Td7 33.. De5 DI8 34. Dxa5 117 35. Del! Dd6 36. Rf3 De6 37. Rd4 Dh3 38. Kd2 Tfl 39. De2 Dhl 40. Kc3 Rd7 41. Dh2 Dxh2 42. Txh2 Re5 43. Re6 TI3 44. Kd2 Rg4 45. Tg2 Th3 46. Rxg7 Rxe3 47. Tgl Rg4 48. Re6 Txh4 49. Rf4 Th2+ 50.. Tg2 (Valkea voiltais'i myös helposti 5.0,. KeG ja silten lyömällä g6-sotilaan, jonka perästä mustan on uhrattava gs-sotilaaseen ratsunsa.) 50. - musta ylitti aikansa. Erinomainen suoritus 1. luokan pela.djalta. - P. S i m 0- n'e n. 457. Sisilialo:inen puolustus H. Westerinen I. Solin 2. avoin SM-turnaus, 7. berros 25. 8. 62 1. e4 c5 2. Rf3 Rf6 3. e5 Rd5 4. Rc3 Rxc3 (Nykyisin venäläiset teoreetikot suosittelevat mus'talle parhaana siirtona 4. -e6, jonka jälkeen muunnelma jatkuu terävänä 5. Rxd5 exds 6. d4 Rc6 ' tämä siirto on latvialaisen Gipslisin ke.ksintö, 7. dxc5, Lxc5 8. DxdS Db6 9. Le4 ' 'Lxf2 + W. Ke2 Cf-.-.,Qi l JIl Tfil Le5 12. Rg5 Rd4,+ W. Kdl Re6 14. Ld3 Rxg5 15. Lxg5 d6! ja musta on tasoittanut pelin.) 5. bxc3 (Pelissä Tartakower-Nimzowitseh, 1927 tapahtui sama siirto, jota nykyisin pidetään passllvlsena. Nimzowitsehin mukaan 5. dxe3,i antaa valkealle va-

12 SUOMEN SHAKKILEHTI SUOMEN SHAKKILEHTI 1'3 paamman pehn. Muunnelma jatkuu 5. -dj56. exd6 Dxd6 7. Dxd6 exd6 8. Lf4 d5, 9. 0----<0-0' Le6,10. Lb5,+ ja valkealla on parempi peh.) 5. -d5 6. d4 194 7. Ld3 e4? (Tämä siirto todetaan useissa avauksissa virheeksi ja tässäkään se ei tee poi'kkeusta. Pai'kallG'an oli 7. -e6.) 8. Le2 e6 9. 0-0 le7 10. Le3 Rd7 II. h3 lxl3 12. lxl3 0-0 13. Lg4! DaS 14. Del Tle8 15. 14 15 16. Lf3 Dd8? (Mustan oli pyrittävä mahdollisimman nopeasti toimintaan g-linjalla. Pelisiirto osoittaa, ettei musta ajattele tätä mahdollisuutta.) 17. g4 g6 18. Kg2. Kh8 19. Thl 1M 20. Lf2! (Lähetin vaihto antaa valkealle edun, sillä hän pääsee myöhemmin siirtämään vapaasti h4, koska musta ei pääse tekemään i'lman lähettiä g5-g's siirtoa.) 20. -1xf2 21. Kxf2!? De7 (21. -Dh4+ 22. Ke3 Dx e,l + i antaisi mustalle vastapeliä.) 22. Ke3 TgB 23. Dbl Tab8 24. Db4! Dxb4? (Mustan oli vältettävä kuningattarien vaihtoa.) 25. exb4 b6 26. h4 RIB 27. h5 Ixg4 2B. lxg4 Kg7 29. a4 a6 30. 1agl Kf7 31. Tg2 Tb7 32. Thgl Ke7 33. 113 (Suoraan Ldl johtaa nopeaan valkean voittoon.) 33. -Td7 34. e3! Tg7 35. Ldl Tb7 36. Le2 Kf7 37. 15! exl5 38. lxl5 Te7 39. Le2 Te6 40. T12+ KgB 41. Tgl1 Te8 42. h6! Te7 43. TI6 Re6 44. Ldl Tee8 45. Lg4 g5? 46. Tgl Kh8 47. Tg3 b5 48. a5 Re7 49. lh5 Tg8 50. Kf2 Re6 51. 117 TI8 52. Lxe6 Txf6+ 53. exf6 Txe6 54. f7! T16+ 55. TI3 musta an. tautui. 458. Wieniläinen peli 1. Linden A. Fred 2. avoin SM-turnaus, 7.,kierros 25. 8. 62 1. e4 e5 2. Re3 d6 3. f4 exf4 4. RI3 h6 5. Le4 Re6 6. d4 g5 7. h4 197 8. hxg5 hxg5 9. Txh8 Lxh8 10. g3 Lg4 11. gxf4 Rxd4 12. le2 Lxf3 13. Lxf3 g4! 14. Lxg4 DM+ 15. Kd2 Rf6 16. Le2 Dx14+ 17. Kd3 DeS 18. Lg4 Dg3+ 19. Kxd4 Rxg4+ 20. Ke4 a6 21. a4 0-0-0 22. Ta3 TeB 23. Dd5 Te5 24. Dd3 Dg2, 25. Kb3 Th5 26. a5 lxe3 27. bxe3 Tb5+ 28. Ka2 Re5 29. Ddl Dxe4 30. Tb3 Td5 31. DgI Dxe2+ 32. Lb2 Txa5+ valkea antautui. SHAKINHARRASTAJA T! Mielenkiintoista luettavaa. löytyy lehtipakkauksista. Teoriaka:tsauksia, loistopelejä, sommitelmia, tehtäviä jne. Suomen Shakki 1943-60 kaikki saatavissa olevat numerot.... 34:- Suomen Shakki 1957-60 15 'kpl + 5 kpl ulkolaisia shakkilehtiä Suomen Shakki 1957-60 23 kpl + 6 'kpl ulkolaisia shakkilehtiä.... 17: 5,0 Suomen Shakki 1944-60 2,Q, kpl + 6 kpl ulkolaisia shakkilehtiä 14: SG Suomen Shakki 1944-59 210 kpl + 8 kpl ulikolai sia shalkkilehtiä 13: 5,0 Suomen Shakki 1944-58 315. kpl + 8kpl ulkolaisia shakkileh tiä 21: - VUOSIKERTOJA Suomen Shakkilehti 1%2 Suomen Shakkilehti 1961: Shakki"Sanomat 196'1 Suomen Shalkki 19601 Suomen Shakki 1%9' Suomen Shakki 1'%8 Suomen Shakki 105,2 Suomen Shakki 19414 Tidskrift lör Schack 1962 Tidskrift för Schack W61 Tidskrift lör Schack 19610 Tidskrift lör Schack I 95!9 Bulletiineja, ulkolaisia lehtiä Esmo R ida I a :.8: - 6,:- 4: 6: 6: 5: H: 5:,]1]: 9: 9,: 8: V'enäläinen turnausbulletiinr 4: Ulkolaisia shakblehtiä 110 kpl S: - mkolaisia shakkilehtiä 1,5 kpf 8:- Latvian Sahs vs'k. -6,1 2;4 N:o Latvian Sahs vsk. -60 11: - 9,:- 50 Paul Keresin loistopeliä 5,:- Pelimuistio 1:- T i.l a uk se t 0 soi t tee II a: Humalistonkatu 116 A 17, Helsinki. SUOMEN SHAKKILEHTI J. Averbaeh: Petrosjan-Botvinnikin haastaja (Ehdokasturnausselos!uksen II osa) P. Keres astui areenalle shabn maailmanmestaruuden tavoittelijana jo suunni)!]een neljännesvuosisata sitten. Jo vuonna 11938 hän jakoi maailman vahvimpien suurmestarien turnauksessa 1.-2. sijan jättäen jäl-keensä silloisen maahmanmestarin A. Aljechinin, entisen maailmanmesta:rin r. R. Capablancan ja tulevan maailmanmestatin M. Botvinnikin. Ja kuitenkaan 25. vuoden 'kulue,ssa P. Keresin ei ole onnistunut saavuttaa maailmanmestarin titteliä. Sha'kkijournalistit ovat jo kauan 'kutsuneet häntä "ikui'se,ksi kakkoseksi". Hänhän on saavuttanut kolmasti perä,kkäin ehdokasturnauksen toisen sijan. Miten tämä on selitettävissä; sattuma, 'kohtalokas epäonni. vai onko ehdokasturnauksen toinen sija :kenties Keresin kykyjen äärimmäinen raija? Olen ollut neljä 'kerta'a MM-ehdokasturnauksessa silminnä:kijänä seuraamassa P. Keresin pehä ja minun on todettava, että,kertaa,kaan hän ei ole osoittanut omaavansa niitä ominaisuuksia, jotka toivat Petrosjanille voiton - psykologista valmistautumista.kamppailu'ihin ja ky'lmäveristä turnaustaktiikkaa. Molemmat niitä omina isuuksia, jot'ka näyttelevät ratkaise,vaa osaa ylipitkissä turnauksissa. Sanoisin, että Curacaossa Keres käytti virheellistä turnaustaktii'kkaa, Jo aivan turnau'ksen alussa kävi ilmi, että eestiläinen suurmestari oli päättänyt pel'ata samaan varovaiseen tyyliin, joka on tyypillistä Petrosjanille. Mu'tta, ensi,ksikin, vaikka Keres kuuluu shakin "veteraaneihin", hän on sitä. vain muodollisesti. Todellisuudessa huolimatta 46:sta ikävuodestaan KeTes pelaa, }'1hä kuin nuorukainen, Toiseksi, on selvää, että T. Petrosjania vastaan on vaikeata taistella hänen omilla aseilla.an. Mutta tässä on erittäin tärkeätä ottaa huomioon, että p, Keres ei voinut tietää etukäteen, että hänen pahimmaksi kilpailijakseen tuhsi T. Petrosjan eikä M, TaI tai R. Fischer! Kuitenkin jo ensimmäisen vaiheen jäl,keen olisi pitänyt ona sehää, että Petrosjan oli tode:]]a vaarallisessa,kunnossa. Jo toisen vaiheen a'lussa Keresin olisi pitäny't aloittaa tosi,kamppailu pahimpia kilpamjoitaan vastaan. Sitä Keres ei kuitenkaan tehnyt vaan ilmeisesti päätti 'jättää ratkaisun loppu vaiheisiin, jolloin kuitenkin sekä lyysilliset että psyykilliset voimavarat olivat lopussa. Viimeinen vaihe aiheutti kärkisijoilla oleville suorastaan yli-inhimillistä hermojänni~tystä, 'koska 'kilpailu oe ollut koko ajan tiu'kkaa ja tasaväkistä. Tätä jännitystä ei tavallinen shakbyleisö näe eikä useimmiten osaa edes kuvitella. Jos ottaisin vertahukohteeksi yleisupheilun ja siinä. pitkän matkan juoksun, on selvää, että jos juoksu on alusta lähtien kovaa ja tasaväkistä, se.käy ras,kaasti juoksijoiden voimille ja loppuvaiheissa ei ole enää paljon otettavissa irti. An 'kata kilpailu ja uhka koko turnauksen ajan ennen kaikkea PeroS'janin ja Gel- 1erin taholta oli selvästi käynyt myös P. Keresin voimille, koska hän pela'si ra'! kaisevan vaiheen selvä-sti huonommin kuin ensimmäiset kolme saavuttaen viimeisessä vaiheessa ahe 5,01 % tuloksen ja voittamatta }'1htään peliä. Vielä viimeisessä pelissä R. Fischeriä vastaan Keres oli lähellä päämäärää, mutta ratkaisevaan iskuun tarvitta:via voimia ei enää ohut. Gellerille jae-ttua 2.~3.-sijaa ehdokasturnauksessa on pidettävä suurena menestyksenä. E. Gellerin shakkiura on ollut hyvin epätasainen ja vasta V'iimeistenkolmen vuoden a]kana hänen tuloksensa ovat vakiintuneet ja hän on asettunut J.ujasti shakin OlympokseHe. Missä piilee E. GeUerin voima? Monet muistellessaan hänen ai'kaisempia saavutuksiaan pitävät odessalaista suurmestaria pääasiassa hyökkäyspelin

14 SUOMEN SHAKKILEHTI mestarina. Ennen kaikkea Geller on syvällisesti ajatteleva, monipuolinen shalkinpelaa:ja, 'jonka tyypillisimpiä ominaisuuksia on voitontahto. Hän,keskittyy peleihinsä tarmok,kaasti ja on suuri teorian tun:tija. Gel1erin heikkoudet ovat persoonallista laatua. Keskittyessään liian innokkaasti omiin ajatuksiinsa ja suunrritelmiinsa hän usein jättää vastustajan aikeet vaille huomiota, mi kä saattaa tuottaa monia yllättäviä tappioita. Erikoisen usein tällaista ilmenee silloin, kun Geller on turnaustaulukon.kärkipäässä. Geller keskittää tavai))isesti joka peliinsä,kaiken tarmonsa,josta on seurauksena, eltä häneuä ei aina ole riittävästi voimia loppu'kierroksella. Hyvin usein hän epäonnistuu juuri rat'kaisevissa peleissä. Olisiko Geller voinut sijoittua ehdokasturnauksessa vielä korkeammalle? Tietysti olisi voinut, multa kuten usein ennenkin, GeHer tälläkin kertaa "lopahti" loppuvaiheissa. Gellerinkään tumaustaktiikka ei kestä vertailua Petrosjanin kanssa. Viimeisellä,kierroksella Gellerillä oli harvinaisen paljon onnea. Hän sai Benköltä "lahjaksi" koko pisteen. Turnauksen loppuvaiheissa nähtiin monta virheiden tragikomediaa', mutta ti::i:mä peli oli sentään omaa 'luokkaansa virheiden.laadussa. 3'1. siirron jälkeen oltiin tultu seuraavaan asemaan: P. Benkö E. Geller Mahdollisuudet ovat tasoissa, multa molempien kehoissa oli niukasti ai'kaa. Seurasi: 32. Kg'2 (3'2. Lxf7 + :njälkeen oltaisiin voitu sopia tasapelistä, mutta Geller pyrki voittoon.) 32. - Lxd5, 33'. C'xdS Dd6 3 ' 4. Dd3, Kf7 315. h4 (Parempia olisivat 3:5. b3, tai 3,5.De4.) 315. - De5 1 (Mielenkiintoinen vastahyökkäysmahdollisuus. Val.kea "vahva" sotilas muultuukin "hei,koksi".) 3i6. d6 Dxb2+ 3'7. KI3 (Jälleen virhe. Jatkamalla 37. Kh3, vaikea ei häviäisi. Esim. 37. - Dd4 3:8. IDb3+ Kf6 3'9. Dxb7 Dxd6 401 Dxh7.) 317. - Ke6 318. d7 D!6+ 319. Kg2, DdH 40. Db3+ Kd6 (Tässä peli 'kes.keytyi. VaIkealla on häviöasema. Mutta koska' Geller ei löytänyt analyyseissaan mustalle pakottavaa voihojatkoa hän päätti jatkaa kamppailua: Tehtävänä oli aseman mahdollisimman suuri sekoittamineri. Benkö ei varmaankaan halunnut rasittaa itseään ikävän aseman paljolla anallysoimisella vaan päätti voittaa vasta loudalla. Kun tapasin Benkön hotellin terassilla.hän oh kiinnostunut siitä, jatkaisilko Geller peliä vai ei. Vastasin, että kyllä jatkaa. Tämän kuuli myös eräs ameri'kkalainen lehtimies joka kysyi minulta puoliksi leikillään: - Millaisiksi arvioitte Gellerin mahdollisuudet kuoriasemas sa? Olisilteko valmis lyömään kanssani vetoa esim. viisikymmentä yhtä vastaan, eftä Geller selviää tasapeliin? Kunkiel'läydyin, lehtimies jatkoi tyytyväisenä: - Niin, varmaankaan tasapelimahdollisuudet eivät ole kehuttava!. Illalla peliä jatkettiin seuraavaan tapaan: 41. Dxb7 (Gellerin kuorisiir'to.) SUOMEN SHAKKlLEHTI 15 41. - Dxd7' 42. Db8+ De7 4'3. DM Kd5 44. De3 e4j 4 1 5. g4, DoS 46. h5,i (Valkean ainoa pelastumismahdo.jlisuus on saada aikaan vapaasotilas K-'sivustalle. Seuraavat siirrot tekivät Benkön va:kava'ksi.) 46. - Da2+ (Mielestäni tarkin siirto o'li 47. - De6, jolloin D asettuisi tempon voitoin vahvaan asemaan ja es täisi uhkauksen 418. Dg7, johon musta vastaisi 48. - 03 49. Dxh7 e2 jne. Huono olisi myös 4,8. DxaS+ Kd4+ ja 49. - 03. Näin jatkamalla musta: nähdäkseni voittaisi ilman suurempaa työtä.) 4H. KH a!4 (Huono siirto. Yhtä helppoa ei olisi keksiä vastausta siirtoon 4,8. - Ke4, jolloin musta yhdistäisi painostuksen kuningasta vastaan sotilaan etenemiseen ja epäilemättä voittaisi pelin, vaikkakin teknilliset vailkeudet ovat suuremmat kuin ennen 46. siirtoa. Esim. 49. Dg7 Dbl+ 50.. Kf2 Dc2+ 51. ikg3, 'Huonompi 5i1. 'Kfl Ddl+ 52. Kf2 Df3+ 5>3. Kel De3+ 54. Kf,J Kfi3'Sl. - Dd3+ 52.Kg2 '.jos 82. Kh4, niin 52.- Kf3i ja sh7 on välillisesti suojattu.' 5.2. - Df31+ 5,3. Kh2 Df4'+ 5.4. Kh3 Kf3 5:5. Db7 + 'Tai 55. De3+ De3' 55. - Kf2 56. Db2+ Kfl 57. DM+ Ke2 58. De2+ Dd2 1 ja musta voittaa.) 4,9. Dg7! a3 501. Dxh7 Dbl + 511. Kf2 (Voi olla, että analysoijat voivat vielä osoittaa, että mustana on voittoasema, multa mustan seuraavan siirron jälkeen voitonmahdollisuuksia ei enää ole.) 51. - a:2 52. Df7 + Ke'5 /53. Dc7+ Kd5, (Tai 5>3.. - Kb4 54. Db6+ Ke3 55. Df6+ Kd2 516. Df4+ Kdl 57. Dd4+ Kcl 58. h7 alld 59. De3 + Ko2 60. De4 + Kb3 61. Db7 + 'ja musta ei välty ikuiselta shakilta.), 54. Df7 + Kd6. Täs'sä vaiheessa, kaksi siirtoa ennen aika 'kontrollia, Benkän kehon lippu putosi. Näin odottamatta päättyi tämä monivaiheinen 10ppupeli. Fisoheristä on meillä ja naapurissa puhuttu paljon. Tässä turnauksessa hän pelasi hyvin ja saavutti ansaitusti neljännen sij.an. Ulkomaiden kirjoitukset olivat pehyneitä, monet shakin ystävät odottivat Fischeriltä enemmän. R. Fiseher pelasi ehdokasturnauksessa tavalliseen tapaansa hyvin.ke'vyesti eikä joutunut koskaan aikapulaan. Lopussa hänellä olikin enemmän voimia kuin 'kel,lään :kanssa'kilpailijallaan. Turnaus paljasti selvästi Fisoherin "Akilleen kantapään". Nuoren amerikkalaisen avausvalikoima on yhä varsin rajoitettu ja peleihin häntä vasta.an on erittäin helppo valmistautua. Tästä syystä hän moni'ssa tärkeissä peleissä, kuten esim. Gelleriä ja Kortshnoita vastaan, joutui jo avausvaiheessa vaike'qan asem.aan. Mutta Fiseherin pelissä on toinenkin vakava puute. Hän on liian huolimaton ja itsevarma selviltä näyltävissä asemissa. Niinpä hän hävisi melko tasaväkiset loppupelit 3. vaiheessa Kortshnoille ja 2. vaiheessa Petrosjanille, mutta kaikkein räikein esimerkki oli hänen loppu pelinsä Gelleriä vastaan. Saatuaan teoreettisen remissiaseman Fischer yritti kaikeniaisin elein osoittaa yleisötle, että hän ei käsitä, mibi GeUer vielä jatkaa pelaamista. Fisoher ei viitsinyt keskittyä niihin kahteen siirtoon, jotka olivat jäljellä ennen aikakontrollia, vaan te'ki ne nopeasti, ja,kun Gel1er alkoi kirjoittaa 'kuorisiirtoa, sanoi Fiseher äkäisesti: - Että hän kehtaakin! Kun tapasin hänet myöhemmin lehtimiesten huoneessa, hän tokaisi minulle: - Tällaisen aseman selvitän tasapeliksi vaikka suljetuin silmin I Tämän jäl.keen uutistoimisto Assoeiated Press levitti 'kaikkiin maailman m.aihin tiedon, että Gellerin ja Fiseherin välinen peli keskeytyi tasapeliasemassa. Mutta seuraavana aamuna nuoren amerikkalaisen käytös ei ollut enää yhtä agressiivista. Hän oli nähtävästi itsebn huomannut, että hänen viimeinen siirtonsaennenkeskeytymistä oli ohut virhe, joka johti häviöön. Tällainen oli liian itsevarmuuden seuraus. Kun Ikävi ilmeiseksi, että Fiseherillä ei ole mahdollisuuksia ensimmmseen sijaan hän alkoi syyttää kanssakilpailijoitaan ta!klikoimisesta. Hän epäili johdossa olevaa kolmikkoa sopu peleistä. Vähemmän kauniita väitteitä I Vaikka Fiseher hävisi ottelunsa Petrosjania, Gelleriä ja Kortshnoita vastaan, hän vaati itseheen ensimmäistä sijaa!

16 SUOMEN SHAKKILEHTI SUOMEN SHAKKILEHTI 17 Turnauksen alkaessa arvioin, että sisukas V. Kortshnoi olisi eräs ensimmäisen sijan päätavoittelijoista. Alkuvaiheissa asia myös oli näin.!il. kierroksen jälkeen Kortsihnoi oli yksin johdossa. Mutta: sen jälkeen tapahtui 'käsittämä tön käänne. Kärsittyään katkeran tappion Fischeriävastaan Kortshnoi hävisi melkein peräkkäin neljä muuta peliä. Miten tämä on selitettävissä? Minusta tuntuu, että V. Kortshnoin fyysillinen valmentautuminen maratonturnaukseen oli riittämätöntä. Hänen kuntonsa oli kenties huonompi kuin kenenkään muun osanottc:ljan. P. Benkö pelasi Curacaossa sangen hyvin, ja jes häntä ei olisi vaivannut krooniilinen -aikapula, jenka takia hän menetti monta hyvää peliä, olisi hänen tuloksensa voinut ella vieläkin parempi. M. Filip oli kovin "rauha-a ra-kastava", häneltä puuttui kokonaan se uske omiin kykyihinsä, jota ta'os Fischerillä oli liika'o,kin. Ennen turnausta Filipiä pidettiin todennäköisimpänä "jumbona". Sellaisissa elosuhteissa on tietenkin vaikeata pelata menestyksellisesti.. Muutama sana M.Ttrl'sta. Minua avoimesti sanottuna ihmetyttää se kevytmielisyys, 'jota hän osoini menemällä mukaan tähän turnaukseen. TaI.]ähii tutnaukseen ennen kuin oli täysin toipunut vai.keasta sairaudesta ja leikikauksesta. Turnaukseen, jonka kestäminen tuohi vaikeuksia terveellekin. Kerran Ta'l tosi.n onnistui, hänhän voitti edellisen ehdokasturnauksen myöskin leikkauspöydä.ltä lähteneenä, muna historia ei aina toistu. Curacaossa TaI joutui jatkuvasti aikapulaan. Kolmannen vaiheen ai kana hänen terveydentilansa heikkeni vakavasti ja hänen eli 'lopulta.keskeytettävä koko turnaus. Olen sitä mieltä, että Neuvostoliiten Shakkiliitto teki virheen salliessa-an Tann osallistua. Curacaon turnauksen järjestelykomitea teki kaiken mahdollisen turnauksen onnistumiseoksi eikä ole järjestäjien syytä, että pelaajat eivät tahtoneet sopeutua troopilliseen ilmastoon. Ja nyt odottelemme ottelua maailmanmestaruudesta M. Botvinnikin ja T. Petrosjanin välillä. PELATKAA KIRJESHAKKIA! Parhaita.keinoja kohottaa pelitaitoanne on kirjesha'kki. Sen voi aloittaa kos ka tahansa, riippumatta paikka'kunnasta, koska pes,ti,kulkee kaikkialle. Non step-turnauksiin voi ottaa osaa joka.inen, jeka osaa kirjoittaa ja pelata sha,kkia. Pelaajan ei tarvitse kuulua. mihinkään kerhoon tai liittoon. Ilmoitus vain turncmsjohtajalle, niin sinä on päästy alkuun. Turnausjohtaja lähettää tarkat ehjeet ja säännöt sekä vastapelaa'jien nimet ja osoitteet. Turnauksia 'järjestetään.kesk'eytymättä. Kotimaisiin turnauksiin ettaa ilmoittautumisia vasta-an P. S i m 0' ne n, Humalistonk. 15 A 1'7, Hki. Osallistumismaksu 4:-. Non stop-turnauksen ryhmien voittajille jaetaan kirjapalkinnot. Suomen Shakkilehden kirjepeliosasto toimitta-a turnausjohta:ja P. S i m 0 ne n, Helsinki, Humalistonkatu 15 A ]7. PÄÄTTYNEITÄ PELEJÄ 1}17 lopputulokset: 1. Bo Jäderholm (Raahe) 6, (6,!), 2. O. Kaartinen (Sotkamo),3 1 f2, 3.-5. J. Mikkola (Otamoinen), E. Ronkanen (Juva) ja H. Sabel (Helsingby) 3'" 6. O. Halme (Järvenpää) ]1/ 2 ja 7. F. Säily (Kemi) 1. ME/-l8 Mustonen--Juntunen 01--.1', Juntunen~Halme 0-1. 1[19 Jaskari-Ronkanen 1/ 2 _1/ 2, Jas,kari-H. Tuominen 1/2-_1 f2, H. Sauso~ Mi,ettinen ']-l01, H. Sauso-Jaskari,I~OI, Ronkanen-H. Sauso.0>-1, H. Tuominen -Pohja,kallio.0'-1, Pohjakallio-H. Sauso 1/2_1/2. I1119,lopputulokset: 1. H. Sauso (Heinola) 5: 1/ 2 (6,), 2. P. Sopanen (Turku) 31/2, 3.-4. A. Nurmi (Heinola kk) 'ja H. Tuominen (Tmku) 3" S. O. Tapanila (Mikkeli) 2 1/ 2, 6. P. Vahanen (He'l'sinki) 2 jg 7. T. Pohjanpalo (Vammala) 2. II{20 lopputulokset: 1. J. Pihlajinen (Törnävä) 5, 2.-3,. T. Alanko (Lahti) ja P. Korhonen (Joensuu) S,1f2; 4.--'6. K. Koivu (Kokkela), R. Heiskanen (Herttoniemi) ja J. Yliselä (Jyväs1kylä) 3, ja 7. M. Naskali (Helsinki) O. 11/22 loppu.tulokset: 1. J. Heikkinen (Kuhmo) 5 (60), 2. A. Laine (Hämeenky.!ä) 4,1/ 2, 3.-4. O. Ruus,kanen (Rantasalmi) 'ja R. Lindroes (Palopuro) 3,1 f2, 5. R. Molarius (E-Ka-arela) 3, 6.-7. O. Paiula (Ra!I1Jtasalmi) ja O. Sipilä (Korso) 1. II{24 lopputulokset: 1. V. Ha'rjunpää (Salo) 5 1/ 2 (6), 2. V. Vatanen (Helsinki) 5, 3. R. Huuhka (Salo) 3 1/ 2, 4. O. Väisänen (Rantasalmi) 3:, 5. H. Venho (Turku) 2 1/2, 6. H. Dahlqvist (Siuntio) 10 1 /2 ja 7. H. Stenbäck 01. 1I{25 Bkola-Harju 1/ 2 _1/2, Ekola-"Salonen 1/ 2 _1/ 2, S. Sauso-Ekola 1/ 2 _1/ 2, Salonen~J askari OL...I.. 11/26 Ekola-Wikman 1-0., Ruuhila-Stenbäck 1/2_1 f2, Korhonen-UndTOos 0---<1, Wi'kman-"Ruuhila 1/2_1/2. II1/21 lopputulokset:,1. M, Huuskonen ('Peltosalmi) 6 (6,!), 2. K. Koistinen (Tainionkoski) 5, 3.-4. T. Antin (,Kotka) ja A. Kakkonen (Lapinlahti) 13 1 12, 50.-6. E. Osmanen (Impiö) ja T. Fabritius (Rantasalmi) 111 / 2 ja P. Päivärinta (Turku) 0:. III{23 Keskinen-Ruuskanen OL...l. III{24 NordluCld-Salml 1/ 2 _1/ 2, Nordlund-Eskola 1-00, PeHoniemi-NordlundOhL III/25 Roppenen-Tönroos II-JQi, Vainio-Rajalin 1--'0., Tänroos-Rajalin OhI, Valtonen-Ropponen OhI, Vainio-Valtonen 1----<01, Tönroos-Harjula OhI. III{27 alkoi 15. 1. 63. Osanottaja:!: 1. A. Paananen (Iisalmi), 2. P. Ahometsä (Vammala), 3. J. Pitkänen (Uusikylä), 4, T. Noponen (RantasaImi), 5o. E. Spåre (Aulanko), 6. V. S. Jajlkanen (,Ranta-salmi) ja 7. R. Gostowski (Helsinki). 2. Pokaaliturnaus: Oranta-KalEo 112-1/2, Jokinen-Aavanto O'~l.

18 SUOMEN SHAKKILEHTI,---_ Taideshakkia SUOMEN SHAKKILEHTI 19 120. K. Stoyanolf. Bulgaria 121. M. N. Popov, Bulgaria 122. R. Heiskanen, Hki Toin,itt. MATTI MYLLYNIEMI, Helsinki, Otaniemi, Otalaakso 111.-112. J. C. Morra. Argentiina 113. T. H. Amizov. SSSR Itsematti 2. Itsematti 4 Itsematti :17 RATKAISUJA JA OIKAISUJA 2. 2 2 114. T. H. Amizov. SSSR 115. P. Petkow. Bulgaria 116. V. Hynönen, Hki 3 3' Apumatti 2 117. V. Toger. SSSR 118. P. Takacs. Unkari 119. A. S. Kakovin. SSSR 87. (Simonet) 1. Rxf4i; 88. (Hjelle) 1. Db4 1; 89. (Takaes) 1. De3 1; 90. (Kiss)' 1. Tb4 1 ; 91. (Morra) 1. Lb1 1 (2. Rd4+) Txb1 2. Lb2; 92. (Amizov) 1. Re81 (2. Dx d7); 1. _. g5. (Ke6. KeS) 2. hxg6 (Lg'S, Lg6); 93. (Kokkonen),1. Dh3d (2. Tc6+); 1. -' Kxd3 (e5, Rf-, Rb3) 2. Dh!7 (DeB, Re5, Dxe6.)+; 94. (Ruona1a) '1. Lh7 1 (2. Re7 +); 1. -R4- (R4e5, Ke4, Rxd6) 2. Re3 (DeS, Rd4, Re3) +; 95. (Petkow) 11. Da5,1 (2. e4); 1. - Ld5 (Td'5, RdS) 2. Tf4 {LxgB, '1e6); 96.. (Rieper) 1. Tg7 Lxc2 '2. Tg2 Lb13. Tb2; 97. (Bondarenko) 1. Td8!; 98. (Heiskanen) 1. Rg5. 2. D16' 3. DeS 4. De5 5. Dd5 6. Dd4 7. De4 8. De3 9. Db3 10. Db2 ll. Det1 12. Da2 n Th6 14. ebh. 99. (Hjelle) 1. Kf4i; 100. (Amizov) 1. Re4 1; 101. (Mona) 1. Dh7 1; 102. (Petite) 1. Te4!;' 103. (Petkow) 1. Ke2 1; 1. -b3, (d3) 2. Kd3 (Kb3); 104. (Kakovin) 1. leb 2. Tf8 3. TeB 4. TbB; los. (Moser),1. - Rf6 2. d6 Rc6; 1. d6 Rc6 2. Kd7 R16; 105. (Popov) 1. - Td7 2. Th2 LhZ; 1. Lb7 TdB 2. Te8 Lh2; 107. (Heiskanen) 1. Tf8 LdB 2. Ll7 e7 3. KI6 exfb'r; 108. (Hynönen) 1. - Ld5, 2. Rf2 e4 3. Rg4 e3 4. Rf6 Rf7; 1. Rb2 LaB 2. Rc4 Rb7 3. Ke4 Kf2 4. Re5 Rd6; 109. (Bondaren'ko) po. itsemahi 4: 1. Re4 2. ReG 3. Rg2 4. Lh2; 110. (Nurmi) Palautus: mka3 +vra4 sekä vtb2 +mtb7; 1. Tb5! Muutos S Sh.lopputehtäväkilpailun tuomioon. R. Heiskanen on osoittanut 1'95S-,]I961 ajanjakson kilpailun 2. palbnnon saaneen tehtävän ratkaisuttomaksi: 8. - Dxe2+ 1, joten ko. tehtävä (Kakovin ja Bondarenko) putoaa palkintolistalta. loimittaja valittaa hajamielisyyttään, jonka ta kia muutos julkaistaan näin myöhään, vaikka vastalause tuli a'ioissa. Keräilijät ostavat kauuamme Apumatti 2 Apumatti 3 Apumatti 3 Vanhoja Suomen Shakin vuosikertoja ja irtonumeroita SUOM EN SHAKKILEHTI

20 SUOMEN SHAKKILEHTI TAHYSTIN: Suomen mestaruusturnaus pelataan tänä vuonna alkaen 1. 6. Suomen Shakkiliiton ja Työväen Shakkiliiton vuosikokoukset pidetään molemmat 24.2. Helsingissä. Molempien perusliitiojen mestaruusturnau kse! pelataan vanhan tavan mukaan pääsiäisen aikoihin, SSL:n M- ja naisten luokka Helsingissä sekä ME- ja 1 luokka Turussa. TSlhL:n mes'!c» ruusturnaus suoritetaan Helsingissä Helsingin Työväen Shakkikerhon 40!-vuotisjuhlaturnauksena. Rautatieläisten pohjoismaiset mestaruuskilpailut pelataan syyskuussa Vuokatilla. Suomen joukkue karsitaan samassa pai'kassa maaliskuussa suoritettavissa rautatieläisten henkilökohtaisissa mestaruus.kilpailuissa.. Maailmanmestaruusottelu arvonimen ny,kyisen haltijan M. Botvinnikin ja haastajan T. Petrosjanin välillä a.l,kaa Moskovassa 23. 3. Botvinnik, joka aikaisemmin oli terveydellisistä syistä otteluun nähden epäilevä!llä ikannalla, on nyttemmin ilmoittanut puolustavansa mestaruuttaan. Ylituomarina on jälleen ruotsalc)inen suurmestari ja kv. shakkituomari G. Ståhlberg ja apulaisylituomarina e:lglantilainen kv. mestari ja shakkituomari H. Golombek. Tallinnassa suunnitellaan tanä vuonna suomalaisten ja virolaisten nuorten välihä pelattavaksi maaottelua,,kertoo neuvostoliittolainen uutistoimisto Tass. Saman uulislähteen mukaan neuvostoliittolaiset mestarit suuntaavat tänä vuonna kilpailumatkojaan mm. Kiinaan, Intiaan, Mar del Plataan ja Me,ksi'koon. Venäjän neuvostotasavallan joukkue matkustaa Budapestiin ottelemaan unkarilaisten 'kanssa, Ukrainan joukkue Sofiaan sekä Uzbe.kistanin joukkue Ulan-Batoriin. Lisäksi pelataan nuorten ottelu Venäjä-Ruotsi. Finnish Chess News Heikki Westerinen won,iast August the open championship of Finland by 7 ' / 2 points out of 9 games. He was followed by K. 0 j a, n 'e n 7, 31. H.,Koskinen 6"12 (opponents had ~II points), 4.1. Kanko 6 1/2 (41), 5. O. Kata'jisto 6, (415), 6. 1.,Saren 6 (44,1/ 2 ), 7.1. Niemelä 6 (44), 8. P. Simonen 5 ' / 2 (50'), 9. S. Helle 5 ' / 2 (4 ' 6), JO. A. Fre'd 5 1 /2 «46), 11. L. Er,i'ksson 5 ' 12 (401 ' / 2 ) and l,z. O. Riihimaa 5 ' / 2 (3,8). The total number 011 participants was limited to 4>01 who played nine rounds according to he Monrad system (largely similar to the Swiss system). This was the second open championshin toumament in Finland and was arranged to celebrate the, '4mh anniversary of the Finnish Chess Federalion. Ilkka Kanko Champion of Helsinki. The annual championship tournament ol the capital of Finland was played at the tum of the year and in it 1. K a n k 0 and P. S i m 0 n e n shared by 7 points (9,) the first prize, followed by K. 0 j a nen 6,112, H. Westerinen 6, K. KetQila 5, T. Jernström and A. Kiviaho 3,1/ 2, A. Toivonen and N. Wi,kberg 3: and Uy1ä,kihQivi '12' In a title match Kanko defated Simonen by 3~O. Day of Chess was celebrated on lanuary 20 for the 17th time all OveT Finland. It was estimated that at least 12:0101 people participated in the various competitions and meetings arranged on this occasion. Local matches, lightning game, simu.ltaneous displays, lectutes and popularizing 01 problems and end game studies vare the main features of the programs. SUOMEN SHAKKILEHTI 21 Kirj allisuutta Paul K e r e s ja Alexander K 0 t 0 v: Konsten alt vinna i s.chack, Bokförlagel Prisma, Tukholma 1961, 146 s. Tämä äskettäin Ruotsissa ilmestynyt ki~ja sisältää neljä tutkielmaa, kaksi kummaltakin tekijäitä. Keres kirjoittaa puolustautumisesta vaikeissa asemissa ja arialysointitaidosta ja Kotov puolestaan kuningashyökkäyksen strategiasta ja taktiikasta se,kä erilaisista sotilasasemista keskustassa. Alkusanan on kirjoittanut ja kirjan ruotsalaisia ('ja ruqitsin kiehä taitavia) lukijoita vmten toimittanut tunnettu ruotsalainen mestari B. Hörberg. Kysymyksessä ei ole siis varsinainen pelikokoelma eikä myöskään tava:llinen al!keisoppikirja, vaan pi.kemminkin eräänlainen alkuvaihetta pitemmälle ehtineilie pelaajille sopiva jatko-opinto-opas. :Joitakin' aivan lyhyitä pelejä lukuunottamatta kummankin suurmestarin lähtökohtana ovat opettavaiset asemat tunnetuista suurmestarien peleistä, joiden avulla havojinnollistetaan erinomaisen SEllvällä tavalla 'lähinnä keskipeliin liittyviä ideahienouksia. Kirjan ensimmmsessa, kuningashyökkäystä :käsittelevässä tutkielmassa:an Kotov käsittelee sellaisia kysymyksiä 'kuin omien hyökkäävien sotilaitten asema, vastustajan sotilasasema, vastustajan upseerit sotilojshyökkäyksen tiellä sekä omien upseerien kyky suorittaa loppuun sotilaitten aloittama hyökkäys. Sohlaskeskustaa 'kos'kevassa kirjoituksessaan Kotov käsittelee viittä erilaatuista soti -laskeskustaa ja niiden ominaisuuksia: lukittu les'kusta, avoin keskusta, liikkuva keskusta, jäykkä 'keskusta sekä jännityksellä ladattu keskusta. Keres esittää puolustautumista kos ke'vassa valaisevassa tut.kielmassaan esimerkkejä mm. Las'kerilta, Capabalancalta, Polugajevsikilta sekä myös omasta tumaus'käytännöstään, jotka osoittavat, että teoreettisesti katsoen hävitty asemakin saattaa monesti tarjota yllättäviä,käytännöllisiä vas,tamahdollisuuksia. Analysointitaito näyttelee, etenkin keskeneräisten pelien ollessa kysymyksessä, monesti paijon suurempaa osaa kuin tavallisesti vaivaudutaan -ajattelemaan. Tähän kysymykseen kiinnittää Keres huomiota brjan viimeisessä artikkelissa. Arti'kkeIin ja kirjan kruunaa Keresin erittäin mielenkiintoinen analyysi hänen omasta loppupelistään Talia vastaan v:n 19>519 ehdokastrunauksen pelissä (avaus Tarraschin puqilustus), joka oli ehkä samalla kokotumauksen paras suoritus. Lyhyenä yhteenvetona voidaan todeta, että tämä.kirjanen - joka on sitäpaitsi varsin halpa hinnaltaan - sisältää yllättävän runsaasti syvemmän -ajattelemisen aihetta niin tavalliselle pelaajalle kuin mestariliekin ja tämä kailkki se1.keässä ja nautittavassa muodossa l P. S i m 0 n e n Roman Tor a n: David Bronstein - Schöpfergeis! der neueslen Schachrichtung, W. ten Have, Amsterdam 196<2, 2'3:9: s. Venäläinen suurmestari Bronstein kuuluu epäilemättä koko sodanjälkeisen ajan pelityyliitään värik'käimpiin edustajiin ja hänehä on varmasti oleva huomattava asema myös ko'ko sha'kkipelin historiassa. Täten tuntuu hänen peliensä kokoelman 'julkaiseminen - sii 'täkin huolimatta, ettei suurmestari ole vielä täyttänyt edes 40 vuotta ja että hän edelleenkin tuottaa, vaikka tumaustulokset eivät viime ai,koina olekaan enää olleet yhä loistavia kuin uran al'kuvaiheessa, ideoiltaan poikkeuksellisen mielenkiintoisia pelejä - hyvin perustellulta. Tunnetun hollantilaisen shakhkustantamon, - kirjakaupan ja antikvariaatin ten Haven toimesta on nyttemmin saatettu espan'jalaisen 'kv. mestarin Toranin kirjoittama.. es peliä ja peliasemaa sisältävä, Bronstein-kirja suurmestari Erich Eliskasesin,kääntämänä saksan ikielelle. Teokseen sisältyvät myös espanjan :kielisen laitoksen alkulaus,e, kääntäjän alkusanat se,kä.lyhyt Bronsteinin elämäkerta. Koko8'!man kolme ensimmäistä peliä ovat Bronsteinin itsensä analysoimat. Lisäksi on luettelo suurmestarin huomattavimmista 'kilpailutuloksista.

22 SUOMEN SHAKKILEHTI SOMMITE'LMIA I SUOMEN SHAKKILEHTI 2.3 Lopputehtä{)äosasto Toimittaa ERKKI PUHAKKA, Suomenlinna, Isosaari 58. 59. 60. 19. F. S. Bondarenko, Neuvostoliitto Ensipainos 20. G. Kasparjan, Neuvostoliitto, II pal,kinto Shahmati v SSSR 1'9'61 21. V. Jakimtsik, Neuvostoliitto, III palkinto Shahmati v SSSR 1961 Valkean siirto Valkean siirto Mustan siirto 58, 1. N i e m elä - H. K 0 s k i n en, harjoituspeli 6.1. 63. Peli jatkui 1. Kd2! (Viim.einen vipu, johon huolettomasti pela:ava musta menee ma'teriaaliylivoima staan huolimatta.) 1. - TcB?? 2. Txh7 + lgch7 3. T,hl + Kg7 4. Lh6+ KihH 5,. Lx fb+ mattilopuin. 59. Asema on pelistä Pomar-Serra, Espanjan m-lurnaus, 1962.. Valkeilla pelaava entinen shabn ihmelapsi osoitti nopeasti h7-ruudun heikkouden. M. Rxh7! Kxh7 1!5. Re4 (lö. -Rxc4, niin.16. Rg5+ KgB, 17. Dh4.) 15. ~Lh6 16. Lxa5 De7 17. exd6 RxdG lb. Rxc5 Rdxc4119. Lb4! TacB 20.,. Lxc4 bxc4 (20.. -Txc5 21. Lb3.) 21. Rxe6 DeS, 22. Rg5,+ Lxg5 23. fxg5 Dxell 24. Taxel musta antautui, sillä 24. -Tfd8 2:5. Txf7 -\- KgB 26. Tee7. 60. Botvinni'k-Robatsch, Varna 1'9&2. Asema ei ollutkaan niin yksinkertainen kuin musta ajaheh. 1. -Kg4? 2. Rb7 Kf5, 3. Kxd5, Lb6 4. Ko6 La7 5. Rd6+ Ke6 6. RcB musta antautui. - Tasapeliin olisi johtanut 1. -La S,! Pelejä, joista monet ovat yleisesti tunnettuja ja eri maiden shakkilehdissä julkaistuja, jälleen kerran läpipelatessa palautuvat mieleen ensi kädessä sodanjälkeisten vuosien ja Il'96o.-luvun alkupuolen suuret 'kilpailut. Valikointi on ilmeisesti suoritettu sitä silmälläpitäen, että Bronsteinin mieli,kuvitusri'kkaus pääsisi hyvin esiin, ja tätä voidaan tässä tapauksessa pitää varsin perusteltuna näkökohtana, sillä uusien fantastisilta vaikuttavien ideoitten keksiminen on juuri tämän suurmestarin silmiinpistävin piirre. Toranin analyysit ovat riitt:ävän yksityis'kohtaiset ja selväpiirteiset, mutta eivät erityisen syvälliset. Mutta ehkä tämä on ollut tarkoituskin: sihoin pääsevät itse pelit paremmin esiin eivätkä "jää analyysien varjoon,pelit ja peliasemat ovat vuosilta '1944-61. Aivan uusia peliesimerkkejä, joissa Bronsteinin pelityyli näyttäytyy entistä omaperäisempänä, olisi voinut olla vielä muutama lisää. Niistä oli kuiten:kin varmaan luovuttu kustannussyistä. Kuvioita on,kutakin peliä kohti ainakin yksi, usein 2'-3. ltävajtalaissyntyinen, nykyisen Argentiinassa a,suvan Eliskasesin käännös on tietenkin pätevää työtä. Hän ei 'kuitenkaan näytä pitävän kansainvähsistä shakkisivistyssanoista, sillä hänen kielensä on varsin puristista. Kaiken kaikkiaan voidaan tästä miellyttäväasuisesta.kirjasta sanoa, että se on mielenkiintoa herättävä ja arvokas lisä suurmestarien pellikokoelmien joukkoon. E. Ri dala Valkean voitto Tasapeli Tasapeli Neuvostoliittolaisen laatijamestarin ensipainostehtävä esittää mattitehtävistä paremmin tunnettua Dresden-teemaa. MaHitehtäväteemojen käyttäminen lopputehtävissä on tämän hetken muotivirtauksia, vaikka:kin esim. Novotny-teema on esiintynyt lopputehtävissä jo vuosikymmenten ajan. jälkipainosminiatyyreistä tehtävä n:o 2JO päättyy asemallis,een tasapeliin,,kun taas n:o 21 :ssä on pattiloppu. Molemmat laatijat kuuluvat huippuluokkaan, mikä näkyy jo tehtävien ehdottomasta taloudellisuudesta. Lukijoil'le tuottanee iloa myöskin tehtävien ratkaiseminen. Ratkaisuja (6/62): 16. (Sobolevski): 1. Rh8+ (Eikä 1. RfB? Ld6 tasapeli) Kg8 2. Kxg2! (Ei 2. Kxh2 Re31 3. Rg:5 Rg4+ tasapeli) Lf4! 3. Rg6! (3. Rg5? Lxg5 ta:sapeli) Lh6! 4. Rg5 Lg7! 5. Re7+!! (Eikä 5. LdB? U6" 6. Re7+ KfS 7. Rh7+ Ke8 8. Rxf6 KxdS),Kh8! (Jos 5. -KfS, niin 6. Re6+ ja 7. Lxg?) 6. R17+ Kh7 7. LM Lf6! Musta yrittää samaa manööveriä, mi,kä olisi pelastanut hänet 5. LdB?:n jälkeen. Mutta nyt liittyykin mukaan kuningas g2:ssa. 8. RgS+ Kh6 9. Rg8+ KhS 10. Rxf6! Kxh4 11. Rf3 matti!! Suurenmoinen tehtävä, miflsä erityistä ihastusta herättää mustan hieno vastapeli.. 17. (Kasparjcm): 1. Tgl Kh4 2. Rf6 Tg6! 3. Le7! Tg7 4. Ld8 Kh3 S. Re4 Tg4 6. Txg3 Txg3 7. R!2 matti. 1. -Td8 2. RI6 Kg6 3. Lxg3 Th8+ 4. LM+! KI7 5. 'l'g4 voittaen. Tehtävän kohokohtana on 'kaunis mallimatti päämuunnelmassa. Mainittakoon, että kilpailun teema edellytti 'Juuri alkua:seman materiaalia. 18. (Fritz): 1. Kf7 Rd6 2. Ke6 Rb7 (2. -RcS 3. Ld3) 3. Le4! Txe4 4. KdS a} 4. -Tb4 S. Ke6 Rd6 6. LeS b) 4. -Te7 5. Ke6 Ka2 6. Le7 ReS 7. Ld6 voittaen. Yllättävä lähetin uhraus ja kalksi symmetristä tasapelimuunnelmaa tekevät tehtävän palkintonsa arvoiseksi. Lopuksi v.lelä toivomus laotijoille;.kansainväliseen joukkuelaadintakilpailuun odotetaan runsaasti tehtäviä. Tarkemmat ohjeet ovet Suomen Tehtäväni,,>lkan jäsenmonisteessa.

24 SUOMEN SHAKKILEHTI Uutisosasto AKATEEMINEN OTTELU VANHAT-NUORET 10 112-8 1 12 Nuoret akateemiset pelaaijat olivat haastaneet ystävyysotteluun vanhat "parrat". Ottelu pelattiin 27. 1. 6,31 Helsingissä Etelä-Suomalaisessa osakunnassa. Etukäteen nuorten jou'kkue vaikutti ;kokoonpanoltaan vahvemmalta. olihan heillä viisi mestaria, -kuusi mestariehdokasta ja,loput 1. ja 2. luokan pelaajia. Vanhojen vahvuus oli neljä mestaria, neljä mestariehdokasta ja loput 1. luokan pelaajia. Ottelun erinomaisena järjestäjänä 'ja johtajana toimi Akateemi sen Shakrk:iliiton puheenjohtaja Simo Nuo t i o. YHättäen vanhat ottivat sehän pistejohdon jo alusta alkaen ja voittivat kahden pisteen etumatkalla. Tulokset: 1. K. Ojanen-<H. Westerinen 1/ 2 _1/ 2 2. E. Böök-I. Kanko 11---',0 3. E. Ridala~K. Ketola 1-1,0, 4. I. Mä'kihovi-L Brander,o~l: 5. R. Nylund-H. Keto.0-1 6. E. Bonsdorff-E. Havansi,0'-1' 7. J. Vähätupa-A. Hankipohja 1/ 2 _1/ 2 8. L. Vilske-E. Virtanen,o~l 9. E. Rutanen-J. Kasanen 1-10' lig. E. Puhakka~M. Räikkönen 1/ 2 _1/2 111. V. Lignel-T. Perman 1/2_1/ 2 12. B. Reitmaa-lK. Viekki 1---',0: lg. B. Johansson-E. Hyvärinen,of.--Jl 14. V. Hauru-U. Mannonen 1-0 1.5. A. Savelius-M. Laitinen 1-,01 16. O. Sorakunnas-<O. Niemi 1/ 2 _1/ 2 17. L. Suuronen-V. KivHuoma 0'-1 118. P. Korhonen-R. Hall IL-JO Etelä-Pohjanmaan Shakkipiirin henkilökohtaisen mestaruuden voitti Y. Ö v e r m a r,k 51/ 2 (7), seuraavina E. Sa h 1 b e r gs, L. Eriksson ja E. Kotiranta 4, A. KarsiHoniemi 311 /2, K. Mikkola 2. 1/ 2, H. Sabel 2 ja J. Luoma 1 1 /2. Parikkalan Shakkikerhon puheenjohtajaksi valittiin ede.lleen Ilmari K a r k i a, siht. O. H a.k k a ra i ne n. Syysturnauksen voitti O. H a k k a r a i n e n, seuraavina K. K a n t e -1 L P. M i k k 0 n en jne. Suurmestari M. Taimanov vieraili Suomessa vuoden vaihteessa yksityisten.kutsumana. Erittäin valitetta.vaa oli yhteensattuma Helsingin mestaruusturnauksen kanssa, mutta vierailu tuli niin yllättäen, etteivät järjestäjätkään olleet siitä tietoisia ennen kuin Taimanov oli jo Helsingis sä. Ohjelma supistui pääkaupungin osalta kahteen simultaaniin, jotka suurmes,tari pelasi 3101. 12. 6<3 tuloksin 28 voittoa ja 1 tasapeli ja toinen 2:6 voihoa, 2 tasapeliä ja 1 häviö. Vuoden alkupäivinä Taimanovin simultaanrkiertue jatkui seuraavilla paikka'kunniila: 1. 1. 6,31 Karhulassa 316 voittoa, 3 tasapeliä ja 1 häviö. 3'.,1. 63 Turussa 3:4 voittoa, 3, ta!sapeliä j a 3 häviötä ja kellosimultaani H voittoa ja 1 häviö. 5. <l. 631 Helsingissä oli tulos 20 voittoa, 2 tasapeliö ja 2 häviötä. Helsingin Shakkiliitto piti vuosikokouks.ensa 31. 1. 63, 'jossa oli edustettuna 10 jäsenseuraa. Puheen'johta'jaksi valittiin edelleen Gunnar Li n d s t r ö m, uudeksi varapuheenjohtajaksi Gerh. Li n d s t r ö m, siht. A. Soi n t u, taloudenhoi taj aksi T. D a h 1 m anja jäsenebi G. Ö s t eri u TJ! d sekä varajäseneksi O. M a ss i n e n. Tilintarkastctjiksi J. V ä h ä t u paja O. Soi n i i t \ y. SUO MEN' S HAKKI.LEHT~ 25 Beverwijkin 25. kans.ainvölinen turnaus päättyi hollantilaisen suurmestari J. H. Don n e r i n voittoon 1112 pisteellä (17). Toise ksi sijoittui venäläinen D. B ron s te i n 11,1/ 2, :kolmannen tilan jakoivat B. Iv k 0 v, B. P a' r maja H. PiI n i k lil. Parma nousi tuloksellaan suurmestar~ksi. 6. A. Matanovic 10, 7. J. Averbach 9 1/ 2, 8. G. Ståhlberg 9', 9. K. Robalsch 8: 1 / 2, 10.--1.1. J. van der Berg ja P. Trifunovic 8, 12.-13'. A. O'KeUy ja H. Tan 7 1 / 2, M. B. Milic 7, 115.-16. K. Langeweg ja T. van Scheltinga 6 1/2, V. Pirc 5 ja E. Gereben 3 1/2. Robert Fischer USA:n mestariksi viidennen.kerran. Ki'lpailu pelattiin joulukuussa New Yorkissa; samalla se oli Maailman Shalkkiliiton 5. alueen turnaus. Vaikka turnauksessa oli mukana vain 12 pelaajaa, niin muodostui se silti osanotoitaan erittäin vahvaksi, sillä ;kuudella pelaajalla oli suurmestarin arvo l Palbnnotkin ohvat mahtavat, voittaja sai 614.001 nykymarkkaa ja muut palkinnon saajat saman verran yhteensä. Tulokset:,1. SM R. F i s che r g, (II), 2. SM A. B i s g u i e r 7, molemmat pääsivät suoraan AV- turnaukseen, jolka pelataan ensi vuonna, 3.-5. W. G. A d dison, SM L. Evans ja SM S. Reshevsky 6,1/ 2, nämä ko'lme karsivat yhdestä AV-turnauksen paikasta, 6. KvM R. Byrne 6, 7.-8. H. Berliner ja E. Mednis 5, 9.-10. SM P. Benkö ja SM N. Rossolimo 4 1/ 2, li1. R. H. Steinmeyer 4, ja 12. KvM J. T. Sherwin 2,1/ 2, Kotov ja Gligoric voittivat Hastingsissä järjestetyn perinteellisen kansainvälisen.kongressiturnauks.en, joka pelattiin nyt 38. kerran. Pääluo'kkaan oli kutsuttu kuusi kansainvälisesti tunnettua ulkomaista pelaajaa neljän englantilaisen lisäksi. Suurmestarit pitivät hyvin pintansa ja veivät kolme ensimmäistä sijaa. Jugoslavialainen M a r 0 vic otti yhättäen neljännen tilan ennen paljon tunnetuimpia englantilaista Li,1 tie w 0 0 d i a ja indonesialaista Ta n i a, 'jotka sijoittuivat seuraaviksi hänen jälke'ensä. Merkille panta.koon Kolo v in häviötön tulos, mutta yhtö merkityksellinen on myös M a r 0 vic i n tulos ilman nollia. Tulokset: 1. Kota.v (Neuvostoliitto) _ '/2 '/2 '/2 1 1 '/2 1 '12 1 6'/2 1.-2. 2. Gligmic (Jugoslavia).... '/2_ o '/2 1 '/2 1 1 1 1 6'/2 1.-2. 3. Smyslov (N euvostolii tta.)... ';' 1- '/2 '/2 '/2 1 '/2 '/2 1 6 3. 4. Marovic (Jugoslavia).... '/2 '/2 '/2 - '/2 '/2 1 '/2 1 '/2 5';' 4. '5. Littlewood (Englanti)... 0 0'/2 '/2-1 0 1 1 1 5 5. 6. Tan (Indonesia)... o ';' '/2 '/2 0-1 0 ';' 1 4 6. 7. Alexander (Englanti).......... '/2 0 0 0 1 0- '/2 '/2 1 3'/2 7. 8. van Seters (Belgia)... 0 o '/2 '/2 0 1'/2 - '/2 0 3 8.-9. 9. Clal:'ke (Englanti)... '/2 o '/2 0 o '/2 '/Z '/2 - '/2 3 8.-9. 10. Hollis (Englanti)... 0 0 0 ';' 0 0 0 1 '/2-2 10. Neuvostoliiton mestari V. Kortshnoi 310. Neuvostoliiton me staruusturnaus pelattiin marras-joulukuussa viime vuonna Erevanissa. Ki.lpailu alkoi tuloksihaan yllättävästi, sillä mestaruuden puolustaja B.,S p a.s s k i kärsi alkukierroksilla kolme perättäislä häviötä. Samoin kävi latvialaiselle ex-maailmanmesla-rille M. TaI i 11 e. Kilpailun voitlaja V. K 0 r t s h no i pe-1asi tasaisen varmasti ko'ko ajan, vaikka lopussa näytti että Taimanov ja Tai saavuttavat hänet. Näiden loistava.loppukiri ei kuitenkaan riittänyt, siuä Kortshnoi voitti mestaruuden puolen pisteen etumatkalla ennen heitä.

26 SUOMEN SHAKKILEHTI Neljänneksi tuli suurmestari R. Hoi m 0 v, joka pelasi li]kaa tasapelejä kes,kijouk.koa vastaan. B. Spasskin loppukiri riitti vain viidenteen tilaan. Kuudenneksi sijoittui suurmestari L. S t e i n, joka menetti tärkeitä pisteitä hurjissa hyök'käyspeleissään. YUättävän hyvin pelannut KvM L. A ron i n jakoi 7.-8. sijan tavallisen mestarin A. B ann i Ik i' n kanssa. Molempien sijoitukset ovat loistavia näin kovassa seurassa. Yhde ksäs oli hyvällä tulokseha sha!k.kimestari J. K 0 t s. KvM V. M i ken a s 'sijoittui seuraavaksi ja KviM A. S u et i n oli kolmastoista. Häntäpäähän jätettiin kaik,ki nuoret tulokkaat. Tulok.set: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Pisto 1. Kortshnoi _1/, 1 '/, 1 '/2 1 '/2 0 1 '/2 1 1 1,;' '/2,/, 1 1 14 2. 'T'aimanov '/2 - o '/2 0 '/2 1 '/2 1 1 1 1 1 1 1 '/2 1/, 1 1 '/2 13 ' /, 3. Tai 0 l- I '/, '/2 0 1 1 0 '/2 '/2 1 1 1 1 '/2 1 13'/2 4. Holmov '/2 '/2 0-0 1 1 1 '/2 '/2 '/2 1 '/2 1 '/, 1 '/2 1 1 1 13 5. Spasski 0 1 112 1-0 1 o '/2 1 '/2 1 '/2 '/2 '/, '/2 1 1 1 1 12 ' /, 6. Stein o,;' '/2 0 1 _,;' o '/, 1 1 '/2 '/2 1 1 1,;' 0 1 1 111/, 7. Aronin 1/, 0 1 0 0 '/2- '/2 1 '/2 1 0 1 0 1 1 1 '/2 '/2 '/2 10 ' /, 8. Bannik 0 1/, 0 0 1 1 '/2-0 1 '/, 1 '/2 0 ' /2 '/2 1 '/2 1 1 10'/2 9. Kots '/2 0 o '/2 '/2 '12 0 1 - '/2 '/2 0' 1 '/2 1 1 '/2 '/2 '/2 1 10 10. Mikenas 1 0 1 '/2 0 o '/2 0 '/, - 0 1 '/2 '/2,/, o '/. 1 '/, 1 9 11. Krogius 0 0 0' '/, '/2 0 0 '/, '/2 1 _1/, '/, '/, '/2 '/, 1 1 '/2 '/2 8'/2 12. Shijanovski '/2 o,/, 0 0' '/, 1 0 1 0 ' /, - 0 1 '/2 '/2 0' 1,/, 1/2 8 13. A. SaiSiN 0' 0 1/2 1/2 1/2 1/2 0' '/2 o 1/2 '/2 1 _'/2 0' 1 0' '/2 1 '/, 8 14. Suetin 0 0 0' o '/, 0 1 1 '/, '/2 '/, 0 ' /, - 0 1 '/2 '/2,/, 1 8 15. Novopashin 0 0 o ';',/, 0 0 '/0 o '/, 1/-!. '/2 1 1 - '/, '/, 1 '/2 '/2 8 16. Hodos '/2 '1, 0 o '/2 0 o '/2 0 1 '/2 '/2 0 0'/2-1 o '/2 1 7 17. Mnazakanjan '/2,/, 0' '12 0' '/2 0' 0'/, '/, 0 1 1 '/2 '/2 0-0' '/, 0 6'/2 18. Korelov '/2 0' 0 0 0' 1 ';' '/2 '/2 0 0 0 '/2 '/2 0' 1 1- o '/2 6'/, 19. 1. Saisev 0 o '/2 0 0 o '/2 o '12 ';' '/2 '/2 0' '/2 '/2 '/2 '/, 1 -- 0 6 20. Savon o ';' 0' 0 0 0' '/2 0 0 0' '/2 '/2 '/2 o '/Z 0 1 1(, 1-5'/, Suurmestari Ossip Bernstein kuollut Viime marras,kuun 3,Q.. pnä kuoli Pariisissa venäläinen suurmestari O,ssip Bernstein, jorka vuosisadan ensimmäisten puolentoista vuosikymmenen ajan :kuului maailman aivan kärkipe'laajien joukkoon, muttcl joka myöhemminkin, aivan viimelslin elinvuosiinsa saakka, osallistui vaihtelevalla menesty;ksellä,kansainvälisiin.kilpailui-hin. Bemstein oli kuollessaan 80-vuotias. Edesmennyt suurmestari syntyi 2JOr. 9. 11318,2 'Shitomirissa Ukrainassa juutalaisis,ta vanhemmista. Hänen ensimmäinen huomattava shakkillinen esiintymisensä,tapahtui '1'910:2 Hannoverin turnauksen pääluokassa, jossa hän tuli 3,. sijalle. Vuotta myöhemmin VenÖ'jän kolmannessa mestaruusturnauksessa Kiovassa hän saavutti M. Tshigorinin jälkeen erinomaisen 2. sijan. 191014 hän tuli Coburgin turnauksessa 4. sijalle, 119015 Bmmenissa yhdessä C. Schlechterin kanssa 16 osanottajan joukossa 4...-6. sijalle ja 'jakoi vuotta myöhemmin, samoin Schlechterin 'kanssa, 1.-2. sijan, jolloin jälkeen 'jäivät mm. Mieses ja Marco. ].9106 Bernstein saavutti erään uransa huomattavimpia menesty'ksiä sijoittumaha mammuttimaisessa Ostenden turnauksessa - osanot tajia oli 316! - yhdessä Burnin ja Teichmannin,kanssa erinomaiselle jaetulle 4.-6. sijalle. Uransa huipulle venäläinen suurmestari nousi seuraa:vana vuonna samantapaisessa Ostenden turnauksessa - osanottajia oli tähä kertaa tosin "vain" 29 - voittoimalla sen y;hdessä A. Rubinsteininkanssa ja jättämällä jälkeen sellaiset tuon ajan kuuluisuudet.kuin Mieses, Nimzowitsch, Fleischmann, Teiohmann, Spie.]mann ja Blackburne. Berns teinia pidettiinkin tällöin eräänä huomattavimmista maailmanmestaruuden tavoitteli joista; tätä arvoa 'kos.kevaa ottelut ei hänelle 'kuitenkaan ollut suotu. SUOMEN SHAKKILEHTI 217 Bernstein korjasi vielä tämän jälkeenkin runsaasti menestystä: hän tuli W0I9 vahvassa Pietarin turnauksessa 5. sijalle, Vilnas sa 1,912 2. srjalle ja Pietarin kuuluisassa v:n 1914 turnauksessa 6. sijalle, joka tosin merkitsi jäämistä puolen pisteen päähän loppu'kilpahusta. Tähän väiiin mahtui vielä kuuluisa San Sebastianin turnaus 19111, joka Bernsteinin,kohdalla merkitsi kuhenkin osittaista epäonnistumista - tuloksena oli vain 8.-9. sija. Ensimmäinen maailmansota aiheutti kansainvälisen kilpailu toiminnan katkeamisen -ja samalla se merkitsi sanan varsinaisessa mielessä myös Bernsteinin loistokauden päättymistä. Bernstein poistui Venäjältä ja asui jonkin aikaa SveHsissä ja Yhdysvalloissa, kunnes asettui pysyvästi Pariisiin. Täällä hän omistauui,kokonaan la-kimiehen ur:!lle - tämän alan tohtorin tutkinnon hän oli suorittanut opiskeluai'kanaan Berliinissä joi Heidelbergissä -. ja kilpaili tästä lähtien.varsin säästeliäästi. Hänellä oli kuitenkin kohtalaista menestystä 'Karlsbadissa :192,3" Bemissäl932 (BogiJljubowin kanssa 'jaettu 5.--l6. sija 16 osanottajan joukossa) sekä Zurichissä 19314 (jolloin hän jakoi Nimzowitschin.kanssa 6.-7. sijan). Bernsteinin viimeinen huomattava turnaussaavutus - hän oli välilläl!9>46 osallistunut myös Lontoon ja Groningenin turnau'ksiin - on niin myöhäi-seltä ajalta kuin v:lta 1954, jolloin hän jakoi Montevideossa M. Najdorfin kanssa 2.-3. palkinnon. Tässä turnauksessa hän voitti Najdorfin, 'jota peliä hän piti itse uransa 'kauneimpana ja joka on siitä lähtien olluthn todellinen maailmankiertäjä. Edesmennyt suurmes'tari edusti toisen maailman 'sodan jä1'keen eräissä kansain shakkibsoissa Ranskan värejä maan joukkueen kärki pöydillä, samoin eräissä maaotteluissa. Korkean iän vuoksi tulokset eivät tietenkään olleet enää aikaisemman veroisia, mutta jatkuva mukanaolo oli jo!ka tapauksessa huomattavan elinvoiman ja henkisen vireyden merkki. Pe.lityyliltään Bemstein oli lähempänä asemasodan mestareita kuin sommitteejoita, mutta 'kykeni kyllä idearikkaisiin ja mukaansatempaaviin hyökkäylksiinkin,.kuten edellä jo mainittu peli Najdorfia vastaan vakuuttavasti osoitti. Mainittakoon lopuksi, että tri Bernsteinin jykevä hahmo nähtiin Helsingin sha'kkiolympialaisissa WS2katselijoiden 'joukossa ja että hänen pikapelinsä nykyajan suurme stareiden kanssa keräsivät säännöllisesti sankan yleisöjoukon ympäriueen. Suurmestari Milan Vidmar kuollut Viime lokak. 9. pnä kuoli Ljubljanassa Jugoslaviassa suurmestari ja kv. shakkimestari Milan Vidmar 77 vuoden ikäisenä:. Vidmar kuului vuosisadan alkupuolen suuriin nimiin shakin alalla. Itse asiassa mainittiin hänen nimensä 1'920:-luvun alkupuolella usein mclhdollisena maailmanmestariehdokkaana. Mutta sloveenilaissyntyinen Vidmar ei ollut ainoastaan huomattava suurmestari, vaan myös maailmankuulu nimi sähkötekniikan alalla. Voidakseen tavoitella maailmanmestaruutta hänen olisi ollut luovuttava tiedemiesurastaan 'ja 'tätä hän ei halunnut tehdä. Vidmar osallistui vielä useisiin turnauksiin 119130- ja jopa W4rG-Iuvullakin, multa luonnollisestikaan hänen tuloksensa eivät olleet enää - iästä ja sydänviasta johtuen - hänen aikaisempien saavutustensa veroisia. Hän oli kuitenkin 19410<luvun loppupuolella ja,w15:01-luvun alkupuolella vi-elä suosittu ja runsaasti kä:ytetty suurkilpahujen ylituomari. Vidmar oli Ljubljanan yliopiston sähkötekniikan professori sekä Slovenian tiede- ja taideakatemian jäsen. Ka'ksi vuotta ennen kuolemaansa hän jul'kaisi loisteliaan, ajatusrikkaan ja omaperäisen muis'telmateoksensa "Goldene Schachz'eiten" ('Shabn kultaisia ai,koja), jossa avautuu eteemme laajana p=oraamana koko vuosisadan alun kansinvälinen shakkielämä ja 'jossa hän myos taittaa peistä nykyajan "shakillisia sairauksia", "remissikuolemaa" ja avustajajärjeste.]mää, vastaan.

218 S U,O M EN SHA KKILEHTI EINAR CANDOLIN in memoriam Viime lokakuun 23. pnäkuoli Helsingissä 54-vuotiaana sha'kkimestari, vanhempi oikeusneuvosmies Einar C a n d o! i n, jonka mielikuvitusri,kkaat sommittelupelit lähes neljän vuosikymmenen ajan I'ikaslultivat maan huomattavimpia turnauksia. Shakkimesta,i Candolin oli syntynyt 2:00. lil. '1'907. Hänen shakil.lisen uransa voidaan katsoa alkaneen Helsing.in Shakkiklubissal926 tapahluneeha: nousulla 1 luokkaan. Kaksi vuotta myöhemmin hän voitti akateemisen mestaruuden ja syksylläl93lo: hän tuli kuuden miehen ns. Bogoljobow-turnauksessa venäläisen suurmestarin jälkeen 2. sijalle. Lähelle shakkimestarin arvoa Candolin pääsi jo vuodenvaihteessa' W34~31S. pelatussa IX yleissuomalaisessa turnauksessa, jos,sa hän jäi voittajasta. T. Salosta.vain puoli pistettä. Mestarin arvon hän Iunasti :kuitenkin jo 1937 komeasti häv'iöttömällä tuloksella saavuttama!la XIII yleissuomalaisessa turnauksessa 7 112 pistettä yhdeksästä pelistä. Candolinin parhaisiin tuloksiin kuuluvat vielä. Suomen olympiajoukkueen 8. pöydällä Miinchenissä 1936 saavutetut hyvöt 'loi piste.ttä W pelistä, Wl3i8i SMturnau'ksessa 3. sija viiden osanottajan 'kilpai,lussa, voitot )1943 Aunuksen mestaruusturnauksessa sekä seuraavana vuonna niin Syvärin 'kuin Aunuksen ka'nnaksen mestaruusturnauksissa ja lopuksi 19601 Suomen Shakkiliiton mestaruusturnaulkses,sa 3. sija kahdeksan osanottajan kilpailussa Candolin osallistui kuitenkin lukuisiin muihinkin turnauksi'in, vaikkaikin vaatimattomammalla menestyksellä. Näistä mainitta'koon V yleissuomalainen turnaus (l9gqi), vastaavat VIII (19133-34) sekä X-XII 'turnaukset (119315-316,,1836 ja 1:9317), Spielmann-turnaus (1935), kaksi Suomen Sha'k!in turnausta (1936,), PMturnauksen mestariluokan kilpailu HeJ.singissä ('W36), HSK:n juhlaturnaus (,19136), SM-turnauks'et 193.8-3,9, 1'945, 1945-406,1947-48, 19511 sekä.11960, Helsingin karsintaturnaus (IW44), vanhojen akateemisten pelaajien turnaus (li945,), HM-turnaU'kset 1'9~6', 1968, ja 1 ' 962, Suomen Shakkiliiton mestaruusturnmls 1'91505 sekä Helsingin kansauinen mestaruus'turnaus (:l96,z). Kuten jo tämäkin tulos luettelo osoittaa, olivat Candolinin saavutukset mel 'koisen epätasaisia. Itse asiassa eivät hänen funsaat lahjansa päässeet koskaan puhkeamaan täyteen kukkaansa. Kuitenkin antoivat hänen pelinsä - etenkin Ji9l3.Q1-luvulla ja 1'940-luvun alkupuolella - säännöllisesti oman säväy,ksensä turnauksille, sillä niissä tapahtui aina jotojin. Candol.in saattoi hävitä usein heikommi.llekin pelaajille, multa toisaalta myös voittaa kenet tahansa. Lähes äärimmilleen 'kärjis,tyneenä i,lmeni tämä taipumus HS!K:n juhlaturnau'ksessa 1903 ' 6, jolloin hän hävisi kaikille muille, mutta voitti toiseksi,tulleen ruotsalaisen G. Stoltzin ja oli vähällä tehdä saman myös turnauksen voittaneelle latvialoiselle V. Petrovsille, jonka onnistui,kuitenkin suurella vaivalla pelastautua tasapeliin. Candolin oli epäilemättä Suomen viime vuosikymmenien puhdastyyppisin sommitelmapelaaja. Hän keskittyi pelin tähän puoleen niin, että muu jäi täysin si'vuun, Tämä rajoihuneisuus, johon Candolin lienee.tietoisesti pyrkinyt, ei voinut monesti oha vaikuttama.tta hänen 'kilpc:uilutulo1ksiinsa. Samalla se kuitenkin kuvaa Candolinin amatöörin - tässä käsitettynä erittäin positiivisessa merkityksessä - suhtautumista shakkipeliin. Vaativa virka esti shakkipelin muodostumisen hänelle "toiseksi ammatiksi", kuten niin monestq tapahtuu etenkin mestaritasolta eteenpäin pyrkivien kohdalla. Hän'en harrastuksensa us!kollisuus ei voinut olla kuitenkaan herättämättä ihailua: huonot tuloks'et ja silloin tällöin tapahtuneet jäämiset 'jopa viimeisehe sijalle eivät lannislaneet hänen innostuslaan, vaan aivan viime aikoihin asti nähtiin hänen osallistuvan pääkaupungin mestariturnauksiin.. Shakkimestari Candolinin poismeno merkitsee huomattavaa tappiota Suomen shakkielämälle, joka hänessä menetti peli'shakin omaperäisen ja persoonallisen edustajan. Esr:co R ida la SUOMEN SHAKKILEHTI 219 Lyhyesti läheltä. ja kaukaa,.. SU,urmestari Paul Keres vieraili j.oui~kuussa Ruotsissa, jossa hän suoritti pit Ikahkon simultaanikiertueen. Tammi,kuussa hän pelasi, enna:kolta nauhoitet!una lä l hetyks'enä, pelin tunnettua ruotsalais,ta mestaria Martin Johans,sonia vastaan. T llbksena tasapeli. Simultaani!kiertueen tulokset olivat: Mailmö +3n-l =7, Norrkopln<;T + 2'9-3!= 1, Karlskoga: + 219~3,:::: 5, Karlstad + 2'8~3 = 5, Eskilstuna + 310'--'0,=3, C:,rebro +26-4::::6, Södertälje +2'9,--,1=101, Tukholma +~4-2.=7, +2.7-1,=2 Ja (Vallmgby) +3G~I=2. sekä Uppsala +!313~4=2, Tukholman Shakkiliitto vaetsi vuodenvaihteessa uudelleen puheenjohtaja:kseen isännöitsijä John Byströmin sekä sihteeri,kseen vastaavasti tri Hugo Björokin, Liiton ensimmäiseksi 'kunnia:jäseneksi valittiin kv. mestari Eri,k Lundin. FIDE:n tämänvuotinen kongressi kokoontuu 9.-19,,10. välisenä a'i,kana Ba" selissa. Tämä on sodan jälkeen kolmas kerta, jolloin tämä kongressi pidetään Sveits!ssä. Edelliset kaksi olivat Winter!hurissa ],946. ja Schafihausenissa '1'91513.. Nmsten ioukkuemaailmanmes,taruuskilpailu" järj esty,ksessä toinen, suol1ite.taan ensi syyskuussa Jugoslaviassa paikassa, joka ilmoitetagn myöhemmin" Budapest voitti Varsovan viime joulukuus,sa Budapestissa. suoritetussa ohe~ lussa, 'jossa iskivät yhteen 1,2-jäseni'set joukkueet. KumpaankJin jowkkueeseen kuului kaksi nuorta ja kaksi naista. Loppu.tulos nehkierroksisessa ot!oelus.sa oli 312,1/ 2-16112 (71/ 2-41/ 2, 81 1/2-31/2, 8~4 ja g.112-31/2) Budapestin hyväiksi. Suurmestari Ivkov, voitti viime joulukuussa Jugosla'Viassa pelatun Novi Saain shakbkerhon 40-vuotisjuhlaturnauks,en 9 112 pisteellä ('111) ennen Honfia (Unkari) 81 1/2, Pucia 7, Majicia 6,1 /2 jne (viimeksimainitut isäntämaan edusta:jia). Kv.mestari Forintos voitti Reggio Emilian jokavuotisen uudeuvuodenturnauks'en Italia'Ssa häviöi.ttä W pisteellä (,1 ' 1), seuraavina Honfi 8 1/2, DamjanoviC' {Ju ~oslavia) 7 112, Rabar (Jugoslavia) 'ja Tatai (Italia) 7, Filip (Tshekkoslovakia) Ja Langeweg (Hollanti) 60 1/2, Zichi'Chi (Italia) 51 1/ 2, Pooli {Italia) 4, jne.. Tri,M. Oren, Israelin vahvimpiin pelaajiin kauan.aikaa kuulunut pelaajoa ja 'shakbjohtaja,,kuoli 'viime joulukuussa Tel Av,ivissa 6,1 vuoden i,käisenä. Hän oli syntynyt M. Chwojnic-nimisenä Puolassa, mutta siirtyi W49 Israeliin, Oren oh mansa mestari lhsll 'ja 'kuului Israelin jou'kkueeseen,kansa,in shakkikisaissa Helsingissä 11962, Amsterdamissa 1954, ja Moskovassa ],9:5:6. Hän oli tunnet.tu myös etevänä ma'temaati!kjkona ja fyysikkona Avausteoreettisia mietteitä Tällä palstalla on tarkoituksena jatkuvasti julkaista avausteoreetiisia 'katsauksia, jotka käsittelevät ajankohtaisia avausvirtauksia. Nuorten pella.ajien k8- hit}"ksen 'kannalta on erittäin valitettavaa suomalaisen sha:lckibrjallisuuden vähäisyys. Tämä puute tulee vaivaamaun toistais'eksi eli niin kauan kunnes löytyy sha:kkikirjoille kustantaja. Tämän vuoksi tulemme Suomen Shakkilehdessö kiinnittämään entistä enemmän huomiota avausteoriaan ja useat kärkipelaajamme ovat lupautuneet avus'tama= palstallamme, P. Simo n en: Avausteorian luonne on viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden ai'kana tuntuvasti muuttunut. On tullut terävien. muunnelmien 'kehittäjiä, joistarricilriitt~ ikoon suurmestarit Spasski, TaI, Hscher, Geller, jne. On myös suutpeld.ctjig, 'jot'ka ovat vanhoja "kumottuja" muunnelmi,a,kehittäneet peiikelpoisiksi:" Kdiken kaikkiaan on siis todettava shakkipelin avausteoreettisen kehityksen kul'keneen huimaavan harppauksen eteenpäin. Mistä tämä kehity~ sitten. johtuu?' Tähän

310 SUOMEN SHAKKILEHTI voidaan vastata suoralta: kädeltä - pelaajien itsenäisyydestä ja lisääntyneestä shc{kinharrastajamäärästä, joka. pa,köittaa jokaisen taistelemaan nousustaan shakinpelaajien eturi.viin. Siksi pelaajat ovöt' itsenäisesti ja syvoällisesti alkaneet tutkia avaus teoriaa ja on hämmästyttävää, kuinka esim. Spasski 'ja TaI ovat.lukemattomia kertoja pystyneet yllättämään 'kokeneetkin vastustajat ennen tuntemattomilla muunnelmilla. Tämä siksi sanottuna, koska kolmekymmentä vuotta taaksepäin luultiin shak'kipelin 'kuolevan vähitellen kaavamaisuuteen. Liian tilaa vieväksi tulisi selostus avausteorian muovautumisesta nykykäyt Itöön; svksi on tädkeintä mennä suoraan asian ytimeen ee miten pelaaj.a voi kehittää avaustretojaan ja saada niillä näkyviä tuloksia. Sananlas'kussa:kin sanotaan "etteikaiokkea. vatsan täydeltä" ja tämä on myös syytä muistaa avausvalinnoissa. Ensinnä on valittava mieleisimmät ja. hetenkin tutuimmat muunnelmat syvempään perehtymiseen. Tällöin voi tutkia pelaamiaan peie'jä ja avauskatsauks~sta tai kirjoista helposti näkee, kuinka hyvin on 'esim. avauksen käsitellyt. Kun on perus,teellisesti näin syventynyt johonkin avaukseen, niin s~lloin voi myös käytännössä ruveta,kokeilemaan opittuja muunnelmia ja nähdä tuottaa,ko ne tulosta. Mikäli kaikki ei suju toivomuksen mu'kaan, ni'in ei ole suinkaan syytä lannistumiseen, vaan käydä entistä Ia.ajempaan tutkimi'seen peiatusta muunnelmasta. Eräs tädkeimpiä asioita, mi'kä pelaajan tulee muistao, on vastape'laa'jan olemassa olo. Nythän on ni'in, että on hyökkäyspelaajia, asemapelaajia, puolustuspelaajia jne. Kaikilla shakinpelaajilla on kuitenkin yhteinen ominaisuus ja se on peun suunnittelu. Puolustuspelaaja saattaa pe,lata avauksen ta:ktihisesti yrittämättä mitään, mutta 'kun vastapelaaja. on tehnyt liian rohkean siirron tai pelannut huolimattomasti, niinkoitta.a vastaiskun hetki. Siis aina avaustutkimisten ohella on myös syytä muistaa vastustajan mahdolhsuudet eikä suinkaan luottaa siihen ettei vastapelaaija tuntisi jotain siirtoa. Tästä kerron s'euraavassa numerossa huvittavan esimerkin. Avausmuunnelmat ei'vät ole helposti perusteellisesti opittavissa, si1lä niiden kokeilu j,a kypsyttäminen saahaa viedä vuosikausia. Liian hätäinen tutbminen johtaa useinkin vaikeisiin ja ras!kad:siin peleihin. Seuraavassa näemme liian nopean omaksumis en seurau'ks'et. SUOMEN SHAKKILEHTI 311 6. - b7-bs (Mustan siirto on paha v,irhe, -kuten osoittaa peli Fischer-Najdorf Varna 1:9l6 i 2,. joka jatkui 7. Rd5 Lb7 8. Rxf6+ gxf6 9. c4i! bxc4 101. Lxa4 jne. 'PeH on Julkalst~?Sj6,.;.I96~... Tri Euwe pitää.mustalle hyvänä 6. -e6. Heikkona pidetään 6. -9'6., loka lattaa mustan upsele'fltdhl'aas'e,en a,s,ema,an. Valkea VClJs,taa tähän 7:.. ~e311 Lg? 8. Le2 ja,jos nys musla hnnoi!tuu, niin valkea ol1k'esteri alkaa söve1- t::::"g4e-g's l-a Sliten h4---lhs ja musta ei voi muuta sanoa 'kuin "synkältä näyttaa. Huuskonen huomauttaa analyyselis sään, ettei hän ollut tietoinen tekstis'iirron hyvyydestä tai huonoudesta). 7. Rc3-d5! e7-e6 (Tässä musta jatkaa pai'haalla mahdohisella taval1a. Valkean etuun johtaa 7. -Lb7 ja 7. -Rxe4 8. o,fl3 Rc5 9. Rf6 + gxf6 lio. Dxa8 Lb7 111. Da7 es 12. b4 1 exd4 lg. bxc5 De7+ 14. Le2 Rc6 lls. Db6). 8. RdSxf6 + Dd8xf6 9. c2-c4? Suurmes,tari R. Fischerin 6.h3-siirto sisilialaisessa puolustuksessa on nykyisin muotivirtaus varsinkin nuorten pelaajien keskuudessa. Eräänä valaisevana esimerkkinä haluan esittää seuraavan pelin, joka on Non stop-kirjepeliturnauksesta IIj217, 1'962. P. P a h t a - M. Hu u s k 0 n e n. Molemmille pelaa'ji'lle on annettava tunnustus avaus,käsittelystä ja vahinko eltei valkea tuntenut 9. siirtonsa petollisuutta, sillä peli-stä olisi varmaun kehittynyt vieläkin mielenbintoisempi, Tämä peli antaa hyvän kuvan siitä, kui'itika tärkeää on tuntea avaus myös itsenäisesti 'ja syvälli'sesti 1. e2-e4 c7-c5 2. Rgl~13 d7-d6 3. dz-d4 c5xd4 4. Rf3xd4 Rg8-16 5. Rbl-c3 a7-a6 6. hz-h3 (Peli'siirtoakäytti ensimmmsen kerran suurmestari R. Fischer Tukholman -alueideneväli-sessä turnauksess-a viime vuonna. Siirto ei ole s~n vahvempi kuin esim. Le2 tai >6. 'LgS, muua se antaa valkealle taktiliisda mahdorlisuuksia K srv'ustallct. Lisäksi se pa,kotta.a mustan paljastamaan pelisuunnitelmansa aikaisessa vaiheessa. Fischer ori saavuttanut tällä siirroha loistavia menestyksiä). 9. c2-c4? (Oli'kohem valkea se~ranr:ut peli-ä Fisoher---lNajdorf, 'koska tekee siinä e,siintyne'en SUrTon, loka oh eras sen pelin voiton siemeniä, mu'tta täs sä asemassa s'e johtaa häv'iön partaal:ie. Fischer pitää parhaana 9. Le31). 9. - d6-ds! (Asemalhnen loistoveto, joka uhkaa peloihavasti IlO. -Lb4,+ 1)., 10. e4xd5 e6xds (10. -Lb4+? 11. Ld2 1 ja valkealle jää voimakas lähettipari). 11. b2-b3 (Valkean as.ema on vai,kea, vaikka antaisi suosiolla sob[.aankin).

32 'SUOMEN SHAKKILEHTI 11. - Rb8-c6! 12. Rd4xc6 (Ei käynyt 12. Lb2 ei,kä 12. Le3. uhkauksen Lb4'+ takia) 12. 13. c4xds 14. Ddl-e2+? Df6xal Lf8-d6! (Valkean oli yritettävä vastapeliä s iirrolla 14. 1e2, mutta tuskin tämäkään pelastaa häviöllä). 14. lcb-e6! 15. De2-e3 O-O! 16. d5xe6 T18-e8 17_ KeI-dl Te8)(e6 18. De3-d4 Te6-el+ 19. Kdlxel DalXcl+ 20. Dd4-dl Dclxc6 21- Ddl-d2 TaB-d8 22. KeI-dl g7-g6 (Hyvän pel'in olisi kruunannut kauniisti 22. ~LC'71 2G. Ld31 LaS! 24. Dxa5 Tx dj3+ 25. KelI DC'!+ mattilopuin ta~ 214. De31 DC'3i 25. Ke2 Db:21+ 2'6. Kl3 Lb6! 27. De2 Txd31+! 28.. Dxd3 Dxf2+ 29. Kg4, DxgZ+ 310. Dg:31 De4+ 311. Df4 hs,+! 312. Kg3 h4+ 313'. Kg4 f5+ 34. KgS Ld8+ 13i5. Kg6 De6+ 3:6. KhJ5, De8 matti. Pelisiirto on hyvä, mutta se ei voita sommitelmatehse). 23. h3-h4 Ld6-c7 24. valkea antautui. Teoreettisest'i mielenkiintoinen peli. SUOMEN SHAKKILIITON PÄÄSIÄISKILPAILUT pelataan seura.avash: Helsingissä 6.~16. 4. miesten, 6.--1W. 4. naisten ja 111.-1S.. 4. nuorten SSl:n mestaruus turnaukset. Turussa 7.-115. 4. ME- ja 1. luo'kan liittoturnaukset. Jyväskylässä 2.-3. luokan SSL:n liittoturnaukset sekä Jyväs,kylän Shakkike.rhon 30-vuotisjuhlakilpailuna 1. luokan Jwtsuturnaus. VR:n Shakki (Rautatieläisten Shakkiliitto), Pi, V, Reini, H :ki Hämeentie 72 B. Sihl, B. Breider, Pasila, VR-talo 4 C 3. Akateeminen Shakkiliitto. Pi. E. Aaltio, Tikkurila. Postisiirtotili 18683. Alkon Shakkikerho ry. Helsinki, SaImisaarenranta 7. Pj. M. Vako, lauttasaari, Isokaari 1 A 4 (30781). Pelaa: to 19-23. Helsingin Yleinen Shakkiseura_ Pi. A. Klemetsö, Meritullink. 11 B (666821). Siht. H. Haantola, Untamont. 12 A (795011). Pelaa: Vuorikatu 4, ke ja pe 18.30-22.30. Helsingin Rautatieläisten Shakkikerho_ Pi. K. Neuvonen, Etelä-Makasiinink. 5 B 13. Siht. R. Bäckman, Rautatiehallitus (10371/259). Pelaa: H :gin aseman Kerholassa ti klo 19. Espoon Shakkikerho. Pi. M. Soiniitty (413551). Siht. T. lautiärvi (409439). Pelaa: Myllykylän kansakoululla keskiviikkoisin. Hämeenlinnan Shakkikerho: Pi. K. Sipi, H :Iinna, Parolantie 1 A 8 (to 23541/21). Siht. K. laurinen, H :Iinna, Raatihuoneenkatu 4 A 3, (to 23037). Pelaa: Kansalliskerho, Palokunnank. 20, ma 18.30-23, Nuorisokerho, Parolantie 17, ke 19-22. Imatran Shakki -48. Pi. M. Urpalainen Tainionkoski (2396). Siht. P. Virolainen Tainionkoski (2091). Jakobstads Schackklubb. Pi. E. Siöholm, Pietarsaari, Loveret 1. (43). Siht. B. Grönroos, Isok. 15. (156). Pelaa: Strengbergin iuhlas. ti 18.30-23. Joensuun Shakkikerho. Pi. A. Kyheröinen, Huvilakatu 7 (3651). Pelaa: hotelli Pielishovi ma 18.3D-24.00. Jyväskylän Työväen Shakkikerho. Pi. O. Peippo, Käyräkatu 9 B 23 (to 14720). Siht. V. Huttunen, Tellervonk. 17 B 12. (to 11 170). Pelaa: Työväentalo ma 18.00. Kajaanin Shakkikerho. Pi. Johannes Virkkunen, Lammink. 31 (2143, ko 2509). Siht. Ana Heikkinen, Kuurnantie 17 (3488, ko 2110). Pelaa: Poliisilaitos ti 18.30-23. Kouvolan Shakkikerho. Pi. M. Vesterinen, Keskik. 5 A (3041/). Siht. L. Vallasvuo, Männistöntie 3. Pelaa: Kymen Kartano ma ja pe 18--23., Kokkolan Shakkikerho. Pi. H. lindqvist, Kustaa Adolfinkatu 20 (3003). Siht. S. Snellman, Ouluntie 53. Pelaa: Kokkolan Säästöpankin kerhohuone pe 18.30-23. I{otkean Työväen Shal<l<ikerho. Pi. K. Rask, Gutzeitintie 488/B. Pelaa: Työväentaio ke 19-23. Kuopion Shaldlimiehet. Pi. O. Järvinen, Raivaaiantie 3 (to 13904, ko 20531). Siht. N. Saadetdin, Ruotsinkatu 31. Pelaa: Kaupunginhotelli ti ja to 18.30-0.30. Lahden Shakkikerho. Pj. Reino Eskola, Kulmakatu 1 B 33, (22705). Siht. P. Eloranta, Lahden!wtu 18 F 53. Pelaa: Vapaudenkatu 4 a I kerros ti ja pe 18.30-23.00. Lappeenrannan Shakkikerho. Pi. S. Kaipa, lappeenranta PK:n asuntola. (12865). Siht. S. Hakkarainen, Kouluk. 45. Pelaa: Nuorisotalo pe 18. lapuan Shakkiseura. Pi. Mikko Huhtala, Lapua (to 31 272). Siht. Joel Sorasalo, lapua (31 698). Kirjeenvaihto sihteerille. Mäntän Shakkikerho. Pj. E. Sairanen, Mänttä. Siht. P. Perkola, Mänttä. Pelaa: Mäntän Klubi ti 18.30, Ammattikoulu to 18.30. Mikkelin Shakkikerho r.y. Pi. M. Orava. Siht. K. Pyymäki, Rauhaniementie 11. Tal.hoit. 0 Tapanila. Pelaa: Oy länsi Savon kerhohuone. Paraisten Työväen Shakkikerho - Pargus Arbetares Schackldubb. Pi. Erik Höglund, Prästgårdsmalm 9 B. Pelaa: PK Oy:n kerhohuone ma ja to 18-22.

Porin Shakinystävät. Pj. F. Santanen, Kiertokatu 7 B 18. Pelaa: Valtakatu 20 ke 18-24 ja Hallituskatu 7 su 13-18. Riihimäen Shakinystävät. Pj. P. Aijälä ja siht. O. Miilumaja, moi. os. Riihimäki, Keskusvankila. (245). Savonlinnan Shakkikerho. Pj. O. Karjalainen, Asema-alue, (2669). Pelaa: Seurahuone ma ja pe 18-23. Tampereen seudun shakkipiiri. Siht., rah.hoit. ia kiri.vaihto P.-E. Aalto, Kirkkokatu 10 B 16 Tampere (24554). Tampereen Shakkiklubi. Kirkkokatu 10 B 16. Siht. R. Helin, Satakunnank. 37. A. Pelaa: Ravintola Tuotanto, Hämeenk. 26 ma ja pe 18.30-22.30. Tampereen Työväen Shakkikerho. Pj. E. Hindberg, Teiskontie 13 E 51. Siht. Heikki Salminen, Takahuhti, Takahuhdintie 40. Pelaa: liikeväenkerho, Sukkavartaankatu 9, keskiviikkoisin ja joka kuukauden toinen ja neljäs tiistai 18.30-23. Valmet Oy:n Shakkikerho. Pj. V. VadEm, Kaleva, Teiskonk. 7 C 93. Siht. T. Sainio, Tampere, Tuomiokirkonk. 10. Toijalan Shakkikerho. Pj. V. Salonen (1371). Siht. M. Pernu (1455). Pelaa: Toijalan Seudun Osuuskaupan kerhohuoneito ti ja to 18-22. Lounais-Suomen Shakkiliilto r.y.-sydvästra Finlands Schackförbund r.f. Pj. K. Arasola Turku, Betaniankatu 1 A (3mO). Siht. K. 'Kyrki (13167) Turun Shakinystävät. Pj. K. Kyrki (ko 13167 to 21341/145). Siht. E. Eloranta, IIpoistentie 62, Turku 16. Turun Työväen Shakkikerho. Pj. T. Kerppo, Kristiinank. 5 (12190). Siht. K. Arasola, Betaniankatu 1 A 16 (37770) Pelaa: Multavierunk. 5 ma, ke, pe 19-23 ja su 12-17. Varkauden Shakkikerho. Pj. M. Viikki, Savontie 28 (3594). Siht. R. Johansson, Unnukank. 16 (3676). Pelaa: Ammattikoulu ti ja pe 19-23. Hinta 1:50 Mikkelissä 1963. Oy. Länsi-Savon Kirjapaino