1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015
Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta Kaaprontytär Emoniemen Sammallahden talon tytär Matleenan vanhemmat isä Lauri Laurinpoika oli Hiidenniemen Pennasia äiti Anna Laurintyttären suku tuntematon
Vanhempien asuinpaikat
Mistä Tuoriniemen isäsuku on tullut? Virolainen 1631, Tapani Sammallahti 1708, Niilo Niilonpoika Tuoriniemi 1765, Elias Niilonpoika Mistä Tapani Virolainen (1598-1674) tuli Pyhäjärvelle? Mitä DNA-tutkimus kertoo?
Tietoja Virolaisista Tapanin isänimeä ei löydy asiakirjoista Vanhin poika oli nimeltään Pekka. Muut poikien nimet: Tapani ja Niilo (Niilo Niilonpojan isä). Nimet valittiin usein lähisuvun nimistä, lapsen vanhemmilta ja isovanhemmilta. Oliko Tapanin isä Pekka Virolainen?
Pyhäjärveä lähimmät Pekka Virolaiset
Y-kromosomitesti Y-kromosomi periytyy isältä pojalle muutoksitta. Jos kahdella miehellä on samanlainen Y-kromosomi, he ovat saman miehen poikalinjaisia jälkeläisiä. Tutkitaan poskesta otettavilla solunäytteillä. Y-kromosomin tulosuunta Kuva: FTDNA
Y-DNA-testin tulokset
Y-tuloksen tulkintaa Anglosaksien yhteiset esi-isät elivät n. 4000 vuotta sitten. Pääjoukko heimosta päätyi Britanniaan tai Saksaan. Pieniä ryhmiä Pohjoismaissa. Suomen testatuissa I1-Z382 on hyvin harvinainen. Kolmen pyhäjärvisen testatun lisäksi vain yksi muu suomalainen (yhteinen esi-isä 1800 vuotta sitten). Testattuja on vielä vähän.
Muutto vuonna 1765 Vuoden 1765 henkikirjassa näkyy Eliaksen muutto Tuoriniemeen. Verotettavia olivat 1 isäntä, 1 vaimo, 1 tytär, yhteensä 3, savuja 1, yhteensä 1. Reetta (Margeta) oli ainoa verotettu lapsi. Perheen muut lapset olivat vielä alaikäisiä.
Salon retken asuinpaikat
Asuinpaikkoja Pyhäjärvellä
Kantavanhempien tyttärien talot
Tuoriniemen isännät Tuoriniemessä on kaksi taloa: Tuoriniemi I Tuoriniemi ja Tuoriniemi II Tyvelä Kantaisä Elias oli isäntänä vuodet 17651791. Vuoden 1792 alussa hän muutti Saloisiin Siniluodon taloon. Mukaan lähti suurin osa perhettä. Vanhin poika Lauri (1748-1808) jäi Tuoriniemeen.
Lauri Eliaksenpojan isännyys 1799 Lauri myi tilan pojilleen Eliakselle, Pekalle ja Aatamille. Kuva: lainhuuto (osa)
Eliaksen, Pekan ja Aatamin omistuskuviot Kansanrunoilija Eliaksen (1772-1840) avioliitossa ei syntynyt poikia. Hän myi puolet osuudestaan tilasta Pekalle (17781837) vuonna 1834. (Ja luultavasti toisen puolen Aatamille.) 166 hopearuplaa ja 32 kopeekkaa jaettiin Eliaksen kolmen tyttären perheille. Lisäksi Pekan piti elättää Elias ja tämän rakas vaimo Anna (1778-1841) ( syytinki ).
Kauppakirjan 1834 syytinkipykälä ja että hän kuolinpäivään asti elättää ja huolehtii minusta ja rakkaasta vaimostani Annasta, samoin kunniallisesti meidät hautaa kuolemamme jälkeen leposijallemme.
Myöhemmät vaiheet Pekan suku sai tilan Tuoriniemi I, Aatamin (1791-1856) suku sai tilan Tuoriniemi II. Ville Pekanpoika (1818-1891) isännöi tiloja Aatamin kuoltua. Pekan poika, puukkoseppä Samuli (18231915) hankki tilat itselleen 1872 ja 1888. Samuli myi tilat 15.9.1900 veljensä Aatamin pojanpojille, Leanderinpojille Samuli ja Aatami (Aatu) sekä Aatun pojille Leander, Matti ja Aatami (Aatu).
Tuoriniemi 1900-luvulla Kauppahinta oli 6000 markkaa, joka kuitattiin pääasiassa hoitamalla Sepän velat. Samuli sai tilan Tuoriniemi I. Tila on pysynyt hänen jälkeläistensä omistuksessa. Aatu ja pojat saivat Tyvelän. Tila on pysynyt hänen jälkeläistensä omistuksessa.
Siirtolaiset Pyhäjärveltä lähdettiin innokkaasti Amerikkaan 1880-1910. Sukupuun kuolinajattomat yleensä siirtolaisia. Tyypillinen reitti oli Hanko Hull (laiva) Liverpool (juna) USA/Kanada (laiva) Michigan Upper Peninsula, USA
Arcturus ja Lusitania
Houghtonin piirikunta, Michigan
Amerikan Tuoriniemet Matin sukuhaarasta Ansu Juhonpojan jälkeläiset Villen sukuhaarassa ainakin Antti Villenpojan jälkeläisiä Kuvassa Sakari Antinpoika Tuoriniemi 1869-1946
Vaikeat ajat Pyhäjärven tai koko Suomen väestö on kohdannut monia koettelemuksia Punatauti ja lavantauti 1830-luvun alussa Nälkävuodet 1866-1868 Sisällissota 1918 Sotavuodet 1939-1945 Miten Tuoriniemen suku selvisi niistä?
Nälkä ja taudit Loppukesällä ja syksyllä 1833 taudit tappoivat Pyhäjärvellä kokonaisia perhekuntia. Tuoriniemen talossa ei kuollut kukaan Ei joukkokuolemia suvussa Kato- ja nälkävuodet 1866-1868 Muutamia lapsia ja vanhoja kuoli sekä Aatami Pekanpoika Niemi Kuolleita selvästi enemmän kuin 18631865 tai 1869-1871
Sotavuodet Sisällissotaan osallistui muutamia suvun jäseniä. Tiedossa ei ole kaatuneita. Sodissa 1939-1945 kaatuivat ainakin seuraavat suvun jäsenet: Suvun miehet: Heikki, Hiskias, Johannes, Samuli ja Veikko Matti Tuoriniemi Äiti sukua: Veikko Herranen, Väinö Oskari Kauranen, Kaarle Johannes Kinnunen, Heikki Lamminaho, Eero Leskelä,...
1939-1945 kaatuneet Äiti sukua (jatkuu): Emil Sakari ja Johannes Malila Armeijan tuberkuloosisairaalassa kuoli Matti Artturi Lamminaho Kesken varusmiespalveluksen kuolivat Tauno Rauha ja Veikko Olavi Vesamäki Kaatuneet, joiden vaimo oli sukua: Vilho Laitinen (Kerttu Saimi Tuoriniemi) ja Erkki Niemelä (Vieno Auroora Liuska)
250-vuotias Tuoriniemen suku on laajalle levittäytynyt, elinvoimainen suku.