LUONNOS V a l t i o n e u v o s t o n päätös Baltic Connector Oy:n hakemukseen saada kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 29 päivänä heinäkuuta 1977 annetussa laissa (603/1977, jäljempänä lunastuslaki) tarkoitettu lunastuslupa ja ennakkohaltuunottolupa maakaasuputkea varten (Inkoo Siuntio). Annettu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2017 Baltic Connector Oy (jäljempänä hakija) on pyytänyt lupaa saada lunastamalla hankkia omistusoikeuden venttiiliaseman laajennusta varten tarvittavaan alueeseen ja pysyvän käyttöoikeuden halkaisijaltaan 500 millimetrin maakaasuputkea varten (putkialueen leveys 5 metriä), kaapelireittejä varten (leveys 3 metriä) sekä anodikenttien alueita (2 kpl) varten tarvittaviin hakemuksessa lueteltujen kiinteistöjen alueisiin Lohjan kaupungissa sekä Inkoon ja Siuntion kunnissa. Rakennettava maakaasuputki alkaa Inkoon Fjusön maihinnousupaikasta ja päättyy Siuntion Pölansin venttiiliasemalle, jossa putki liittyy Suomen kaasuverkkoon. Maaputkiosuuteen kuuluvat kaasuputki, kompressoriasema, Pölansin venttiiliaseman laajennus sekä kaksi anodikenttää. Hakija vuokraa kompressoriaseman tarvitseman maaalueen, joten lunastuslupahakemus ei koske kyseistä aluetta. Suunnitellun maakaasuputken halkaisija on 500 millimetriä (DN 500) ja kokonaispituus noin 20 kilometriä. Putken linjaus noudattaa pääosin Uudenmaan maakuntakaavassa olevaa maakaasuputken varausta. Hakijan on tarkoitus toteuttaa Suomen ja Viron välille rakennettavan Balticconnector -kaasuyhdysputken Suomen osuus. Balticconnector on Suomen ja Viron yhdistävä kaasuputki, joka mahdollistaa Baltian maiden ja Suomen kaasumarkkinoiden yhdistämisen ja integroitumisen EU:n yhteisiin energiamarkkinoihin. Balticconnector -hanke mahdollistaa Suomen kaasumarkkinoiden avautumisen. Nykyisin Suomen kaasumarkkinat ovat suljettu markkina. Suomen kaasuhuolto on tällä hetkellä suurelta osin riippuvainen yhdestä toimittajasta. Hanke on yleisen edun kannalta tärkeä, koska sillä varmistetaan Euroopan komission ensisijaisiin tavoitteisiin sisältyvä Itämeren alueen yhdistäminen muun Euroopan kaasuverkkoon. Hanke avaa Suomen Maksuitta TEM/1195/05.03.03/2017 Maanmittauslaitos
Pyydetyt lausunnot kaasumarkkinat sekä parantaa energiaturvallisuutta. Balticconnector -hanke on komission lokakuussa 2013 julkistamalla PCI-listalla (Projects of Common Interest). PCIhankkeiden edistäminen ja toteuttaminen on EU:n yhteisen edun mukaista. Komissio myönsi vuonna 2016 Balticconnector -hankkeelle 187,5 miljoonan euron investointituen Verkkojen Eurooppa (CEF) -energiasektorin rahoitusvälineestä. Työ- ja elinkeinoministeriö on 13.10.2017 myöntänyt Balticconnector -maakaasuputkelle maakaasumarkkinalain (508/2000) 6 luvun 5 :n mukaisen hankeluvan maan rajan ylittävän siirtoputken rakentamiseen. Maakaasuputken rakentamisen ympäristövaikutukset on arvioitu Inkoon LNG-terminaalihankkeesta tehdyssä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukaisessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Arvioinnin perusteella putken rakentamisesta ei aiheudu merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Uudenmaan ELY-keskuksella ei ole ollut huomautettavaa maakaasuputken ja siihen liittyvien rakenteiden sijoitukseen. Uudenmaan liitolla ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta. Museovirasto on todennut, että maakaasuputki ja kompressoriasema sijaitsevat sellaisissa maastokohteissa, joissa todennäköisyys aiemmin tuntemattomien muinaisjäännösten löytymiseen on erittäin vähäinen. Lisäselvitysten tekeminen ei siten ole tarpeellista. Lohjan kaupungilla ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta. Inkoon kunta on esittänyt putken linjauksen siirtoa Timmermossenin kohdalla siten, että suo lähiympäristöineen jää koskemattomaksi. Inkoonjoen alitukseen sekä Storgårdenin pohjavesialueella hankkeelle on syytä hakea vesilain mukaista lupaa. Maanomistajien kannanotot Hanke kohdistuu noin 120 kiinteistön alueeseen. Kyseisten kiinteistöjen omistajille ja käyttöoikeuden haltijoille on varattu tilaisuus antaa lausuntonsa hakemuksesta siten kuin lunastuslain 9 :n 4 momentissa säädetään. 2
Hakijan vastine Kim ja Carola Illman ovat esittäneet putkilinjauksen muuttamista maillaan siten, että salaojien sijainti otetaan huomioon. Christer Bergholm on todennut menettävänsä peltoviljelytuet kokonaan, jos kaksi kasvukautta joudutaan jättämään väliin. Björn Österman on esittänyt putkilinjan siirtoa tilansa alueella lähemmäs tilan rajaa. Linjan nykyinen sijainti vaikeuttaa tulevaa rakentamista ja metsätaloutta. Hakija on todennut Inkoon kunnan lausunnosta, että linjausta muutetaan Timmermossenilla itään päin kunnan esityksen mukaisesti. Maanomistajilta on pyydetty suostumukset linjausmuutokseen. Inkoonjoen alitukselle ja pohjavedenottamon läheisyyteen haetaan vesilain mukaista lupaa. Pohjaveden tarkkailuputkia rakennetaan lisää. Hakija on todennut Kim ja Carola Illmanin lausunnosta, että kaasuputki on maanomistajien toiveesta linjattu siten, kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista toteuttaa. Detaljisuunnittelussa linjausta voidaan vielä tarkistaa siten, että pellon salaojia vahingoitetaan mahdollisimman vähän. Salaojat selvitetään Etelä-Suomen salaojakeskuksen toimesta ja tarvittaessa laaditaan salaojien korjaussuunnitelmat. Hakija on todennut Christer Bergholmin lausunnosta, että kuulemiskokouksessa annettiin suositus, ettei peltoja viljeltäisi maakaasuputken rakentamisen aikana 2018 2019. Kuulemiskokouksen jälkeen rakentamisaikataulu on tarkentunut ja suositusta on muutettu viljelyn sallivaksi. Asiasta on tiedotettu maanomistajia. Osa pelloista joudutaan mahdollisesti ottamaan rakentamiskäyttöön myös viljelykauden aikana. Kaikki maakaasuputken aiheuttamat menetykset korvataan maanomistajille lunastustoimituksessa. Hakija on todennut Björn Östermanin lausunnosta, että kaasuputken linjauksen siirto kiinteistörajan viereen on teknisesti vaikea ja aiheuttaa huomattavasti suuremmat turvallisuusriskit ja ympäristövaikutukset rakentamisaikana ja lopputilanteessa, koska maasto on mäkinen ja kallioinen. Tämän vuoksi maanomistajan linjausehdotusta ei voida sellaisenaan hyväksyä. Nykyinen linjaus mahdollistaa putken asennustien jättämisen maastoon rakentamisen jälkeen, jolloin pääsy kiinteistön länsiosiin on mahdollista. Maakaasuputken ylityspaikat katsotaan aloituskatselmuksessa yhdessä maanomistajan kanssa. 3
4 V a l t i o n e u v o s t o on käsitellyt hakemuksen ja todennut, että hanke on yleisen tarpeen vaatima ja että omaisuuden lunastus on tarpeen hankkeen toteuttamisessa sekä että putken suunta on tarkoituksenmukainen ja perusteltu. Tämän vuoksi valtioneuvosto on harkinnut oikeaksi lunastuslain 4 :n nojalla antaa Baltic Connector Oy:lle luvan hakemuksen ja siihen liitetyn kartan mukaisesti lunastamalla hankkia omistusoikeuden venttiiliaseman laajennusta varten tarvittavaan alueeseen ja pysyvän käyttöoikeuden halkaisijaltaan 500 millimetrin maakaasuputkea varten (putkialueen leveys 5 metriä), kaapelireittejä varten (leveys 3 metriä) sekä anodikenttien alueita (2 kpl) varten tarvittaviin hakemuksessa lueteltujen kiinteistöjen alueisiin Lohjan kaupungissa sekä Inkoon ja Siuntion kunnissa. Rakennettava maakaasuputki alkaa Inkoon Fjusön maihinnousupaikasta ja päättyy Siuntion Pölansin venttiiliasemalle, jossa putki liittyy Suomen kaasuverkkoon. Putken kokonaispituus on noin 20 kilometriä. Rakennustyön aikainen alue on putkilinjalla noin 28 33 metriä leveä ja erityisissä rajatuissa kohteissa yli 33 metriä leveä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ei ole ilmennyt sellaisia ympäristövaikutuksia, jotka olisivat esteenä luvan myöntämiselle. Lupaehdot ovat seuraavat: 1. Lupa kiinteän omaisuuden omistusoikeuden hankkimiseen seuraavasti: Venttiiliaseman laajennuksen alue (1 kpl) 2. Lupa rajoittaa pysyvästi oikeutta käyttää tai vallita kiinteää omaisuutta taikka erityistä oikeutta seuraavasti: Anodikenttien alue (2 kpl) Putkilinjan alueen tarvittava leveys putkiosuudella DN 500 on 5 metriä pellolla ja metsässä. Liikenneviraston hallinnassa rautatieliikennekäytössä olevalla alueella kaasuputki rakennetaan siten, että rautatien käyttö turvataan. Kaasuputken rakenteesta ja sijainnista ei rautatien läheisyydessä aiheudu vaaraa rautatieliikenteelle. Rautatien käytölle tarpeellisten rakennusten, rakenteiden ja laitteiden rakentamista ja kunnossapitoa ei estetä. Kaapelireittien alueen tarvittava leveys on 3 metriä 2.1 Rajoitukset antavat maakaasuverkoston omistajalle seuraavat pysyvät oikeudet: Oikeus kaasun siirtämiseen Oikeus tarpeellisten johtojen, kaapeleiden ja niihin liittyvien laitteiden asentamiseen, maastossa merkitsemiseen, korjaamiseen, uusimiseen ja kunnossapitoon sekä tarkastamiseen. Kaapelit tai johdot voivat sijaita myös maakaasuputkea varten lunastettavalla alueella. Oikeus pitää lunastettu alue vapaana puista, vesoista ja esineistä sekä poistaa tarvittaessa rakennukset ja muut rakenteet
5 Oikeus aidata omistusoikeudella lunastettavat alueet Oikeus putken omistajan lukuun työskenteleville henkilöille jalan tai ajoneuvolla liikkua putkiaukeamaa pitkin sekä sitä varten tehdä sinne väliaikaisia ajoteitä ja rumpuja sekä käyttää hyväkseen putkelle meneviä, kiinteistölle kuuluvia teitä ja polkuja sekä tarvittaessa muitakin alueita, kulkemiseen jalan tai moottorikäyttöisellä taikka muulla työkoneella ja ajoneuvolla. Tästä aiheutuvat työnaikaiset vahingot korvataan erikseen lunastettavan omaisuuden omistajalle. Oikeus tarvittavien tieoikeuksien perustamiseen 2.2 Edellä mainittujen putken omistajalle tulevien oikeuksien lisäksi rajoitukset supistavat lunastettavan alueen omistajan oikeuksia seuraavasti: 2.2.1 Maakaasuputken mahdollisten korjaustöiden suorittamisen takia lunastettavalla alueella ei saa ilman putken omistajan lupaa rakentaa kiinteitä tai irrallisia rakennuksia ja rakenteita eikä kasvattaa puita. Putkiston suojaetäisyydet määräytyvät maakaasun käsittelyn turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (551/2009) mukaisesti. Suojaetäisyyksiä määritettäessä ulkopuoliset kohteet jaetaan ryhmiin A ja B. Ryhmään A kuuluvat yleiset kokoontumiseen tarkoitetut rakennukset: majoitushuoneistot (hotelli, sairaala, vanhainkoti), kokoontumishuoneistot (koulu, elokuvateatteri, suurmyymälä), asuinhuoneistot (kerrostalo). Lisäksi ryhmään A kuuluu räjähteitä valmistava, varastoiva tai käyttävä laitos sekä vaarallisia kemikaaleja teollisesti käsittelevä tai varastoiva laitos. Ryhmään B kuuluvat asuinhuoneistot (omakotitalo, rivitalo), työpaikkahuoneistot tai muut kuin asumiseen tarkoitetut rakennukset, missä ihmisiä säännöllisesti oleskelee sekä erillinen rajattu alue. Putken nimelliskoon ollessa 200 < DN 500, suojaetäisyys on ryhmässä A 16 metriä ja ryhmässä B 8 metriä. 2.2.2 Lunastettavalla alueella ja sen viereisellä alueella ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa koitua vaaraa maakaasun siirtoputken käytölle ja kunnossa pysymiselle. 2.2.3 Maankaivua tai siihen rinnastettavia töitä ei saa ilman putken omistajan lupaa suorittaa viittä metriä lähempänä putkea eikä rakennettujen putkien välisellä alueella. 2.2.4 Räjäyttäminen tai räjäytysaineiden säilyttäminen ei ole ilman putken omistajan lupaa sallittua lähempänä kuin 30 metriä maakaasuputkesta. 3. Lupa rajoittaa määräaikaisesti oikeutta käyttää tai vallita kiinteää omaisuutta taikka erityistä oikeutta seuraavasti: Putkilinjan sijoittamiseksi maastoon työalue, jonka leveys normaalitapauksissa on noin 28 33 metriä ja erityisissä rajatuissa kohteissa yli 33 metriä maakaasuputken rakentamisen ja käytössä olevan maakaasuputken turvallisuuden takia. Kaapelien sijoittamiseen sekä rakentamiseen tarvittavat työalueet, läjitysalueet ja rakennuskaluston, putken tarvikkeiden ja maa-ainesten kuljetukseen tarvittavat tiealueet sekä putki- ja tarvikevaraston tarvitsemat alueet.
6 Erikoiskohteissa kuten teiden, rautateiden ja vesistöjen alituksissa työalueet ovat myös normaalia leveämpiä. Alueilla, joilla rakentamisesta ympäristölle aiheutuvien haittojen vähentäminen on tarpeen, voidaan käyttää tarkempien suunnitelmien mukaisia kapeampia työalueita. 4. Lupa erityisten oikeuksien lakkauttamiseen, mikäli se on tarpeen edellä mainittujen oikeuksien ja rajoitusten toteuttamiseksi. Lunastuksen kohde jätetään lunastuslain 10 :n nojalla lunastustoimituksessa tarkemmin määrättäväksi. Koska hakija on ennakkohaltuunottolupaa pyytäessään esittänyt, että maakaasuputken tulisi olla valmiina jo vuonna 2019, valtioneuvosto on harkinnut oikeaksi lunastuslain 58 :n nojalla myöntää hakijalle oikeuden ottaa haltuunsa lunastettavan omaisuuden ennen lunastuslain 57 :n 1 momentissa tarkoitettua ajankohtaa (ennakkohaltuunottolupa).
Lunastuslupaa koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Valitusaika on 30 päivää tiedoksisaannista. Liitteenä olevasta valitusosoituksesta ilmenee, miten muutosta haettaessa on meneteltävä. Lunastuslain 87 :n mukaan ennakkohaltuunottoluvan myöntämistä koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea valittamalla muutosta. 7 Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Ylitarkastaja Johanna Juvonen
8 TIEDOKSI Maanmittauslaitos Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan liitto Lohjan kaupunki Inkoon kunta Siuntion kunta Liikennevirasto Baltic Connector Oy Maanomistajat
9 V A L I T U S O S O I T U S Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä osoitetaan valitusviranomaiselle ja se on toimitettava valitusajassa korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Milloin on kysymyksessä sijaistiedoksianto, päätös katsotaan saadun tiedoksi, ellei muuta näytetä, kolmantena päivänä tiedoksianto- tai saantitodistuksen osoittamasta päivästä. Virkakirjeen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon saapumispäivänään. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon muutosta haetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta - asiamiehen valtakirja - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuullaan lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa,
että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen aukioloajan päättymistä. Korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamon aukioloaika on kello 8.00-16.15. Valittajalta peritään korkeimmassa hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 500 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. 10 Korkeimman hallinto-oikeuden postiosoite PL 180, 00131 Helsinki käyntiosoite Fabianinkatu 15, 00130 Helsinki puhelinvaihde 029 56 40200 telekopio 029 56 40382 sähköposti korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi