Luento 11: Tiedonsiirron turvallisuus: kryptografiaa ja salausavaimia. Syksy 2014, Tiina Niklander

Samankaltaiset tiedostot
Tietoliikenteen perusteet

Salaustekniikat. Kirja sivut: ( )

SALAUSMENETELMÄT. Osa 2. Etätehtävät

Tietoturva P 5 op

Tietoturvatekniikka Ursula Holmström

Salaustekniikat. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010

Tietoturvan perusteet - Syksy SSH salattu yhteys & autentikointi. Tekijät: Antti Huhtala & Asko Ikävalko (TP02S)

Salakirjoitusmenetelmiä

Ongelma 1: Miten tieto kannattaa koodata, jos sen halutaan olevan hyvin vaikeasti luettavaa?

Tietoturva-kurssit: kryptografian perusteet IPSec

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti

Yritysturvallisuuden perusteet. 11. Luento Tietotekninen turvallisuus

RSA-salakirjoitus. Simo K. Kivelä, Apufunktioita

Salausmenetelmät 2015/Harjoitustehtävät

Tietoliikenteen perusteet. Tietoturvasta

Luku II: Kryptografian perusteita

Harjoitustehtävät. Laskarit: Ti KO148 Ke KO148. Tehtävät viikko. VIIKON 42 laskarit to ko salissa IT138

5. SALAUS. Salakirjoituksen historiaa

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Multimedia, tietoturva, jne.

T Cryptography and Data Security

Luku II: Kryptografian perusteita

A TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT

Luku II: Kryptografian perusteita

myynti-insinööri Miikka Lintusaari Instrumentointi Oy

Kvanttiavainjakelu (Kvantnyckeldistribution, Quantum Key Distribution, QKD)

Kryptologia Esitelmä

Osa1: Peruskäsitteitä, klassiset salakirjoitukset. Salausmenetelmät. Jouko Teeriaho LapinAMK

Osa4: Julkisen avaimen salaukset: RSA ja Elliptisten käyrien salaus. Tiivistefunktiot ja HMAC, Digitaalinen allekirjoitus RSA

Salausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla)

Kymenlaakson Kyläportaali

Lyhyt oppimäärä mistä tietojen salauksessa on oikeasti kyse? Risto Hakala, Kyberturvallisuuskeskus, Viestintävirasto

Lyhyt oppimäärä mistä salauksessa on kyse? Risto Hakala, Kyberturvallisuuskeskus, Viestintävirasto

Tietoliikenteen salaustekniikat

Salaustekniikat. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n turvaama HTTP. TLS:n suojaama sähköposti

Kuljetus/Sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut

Tämän luennon aiheet. Kuljetus/Sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. TLS:n turvaama HTTP. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti

RSA-salausmenetelmä LuK-tutkielma Tapani Sipola Op. nro Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto Syksy 2017

Pikaviestinnän tietoturva

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012

Sähköinen asiointi hallinnossa ja HST-järjestelmä. Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Laudaturseminaari Tapani Reijonen 21.3.

NÄIN TOIMII. alakirjoituksen historia ulottuu tuhansien

Nimittäin, koska s k x a r mod (p 1), saadaan Fermat n pienen lauseen avulla

Luento 12: Tietoliikenteen turvallisuus: protokollat (kuten SSL, VPN, IPsec, WEP) Syksy 2014, Tiina Niklander

Varmennepalvelu Yleiskuvaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS

ECC Elliptic Curve Cryptography

Julkisen avaimen infrastruktuuri ja varmenteet

Tietoturvan perusteita

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Internet Protocol version 6. IPv6

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) ja Secure Shell (SSH)

Yritysturvallisuuden perusteet

Langattomat lähiverkot. Matti Puska

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut

Tietoliikenteen perusteet. Tietoturvasta. Kurose, Ross: Ch 1.6, Ch 8.1, Ch Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1

Tietoliikenteen perusteet. Tietoturvasta. Kurose, Ross: Ch 1.6, Ch 8.1, Ch Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1

Tietoliikenteen salaaminen Java-sovelluksen ja tietokannan välillä

DNSSec. Turvallisen internetin puolesta

HELIA TIKO ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O.Virkki. Tietoturva tiedon varastoinnissa

Kryptovaluuttoista ja lohkoketjuista osa 3. Jyväskylä Henri Heinonen

AH-otsake. Turvallisuus verkkokerroksella. AH-otsake. AH-otsake. ESP-otsake. IP-otsake

Turvallisuus verkkokerroksella

Turvallisuus verkkokerroksella

Tietoverkon käyttäjän tietoturvan parantaminen salausmenetelmiä käyttäen

Kryptografiset vahvuusvaatimukset luottamuksellisuuden suojaamiseen - kansalliset suojaustasot

Enigmail-opas. Asennus. Avainten hallinta. Avainparin luominen

Y k s i t y i s y y s j a t i e t o s u o j a v e r k o s s a. Mikko Rauhala Vaalimasinointi.org

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia

OSI ja Protokollapino

SecGo. Sähköinen allekirjoitus ja sen käyttö. Ari-Pekka Paananen, SecGo VE Oy Director,technology

Tietoturvan Perusteet : Tiedon suojaaminen

Salaustekniikat. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Yritysturvallisuuden perusteet

Modernien salausalgoritmien aikajana

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut

F-SECURE TOTAL. Pysy turvassa verkossa. Suojaa yksityisyytesi. Tietoturva ja VPN kaikille laitteille. f-secure.com/total

Koostanut Juulia Lahdenperä ja Rami Luisto. Salakirjoituksia

Introduction to Network Security basic algorithms, technology, trust

DPI (DEEP PACKET INSPECTION) By Sami Lehtinen

Datan turvallisuus, yleistä tietojen luokittelusta I

SAMLINK VARMENNEPALVELU PALVELUKUVAUS OHJELMISTOTALOILLE

(d) 29 4 (mod 7) (e) ( ) 49 (mod 10) (f) (mod 9)

Varmennepalvelu Yleiskuvaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke

IDENTITEETTIIN PERUSTUVISTA JULKISEN AVAIMEN KRYPTOSYSTEEMEISTÄ

IPsec-SA:n perustaminen. Kuljetus/Sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Luottamuksenhallinta. Arkkitehtuuri Internetin turvallisuudelle

E-ilta: Biometrinen passi

Ohjelman välitys ja salaus IPTV-järjestelmässä

IHTE-1900 Seittiviestintä

IHTE-1900 Seittiviestintä

PALVELUKUVAUS OHJELMISTOTALOILLE SAMLINK VARMENNEPALVELU

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5)

Kuljetus/Sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut

Ohje digitaalisessa muodossa olevan aineiston siirtoon ja allekirjoittamiseen vaadittavien avainten muodostamisesta

5. Julkisen avaimen salaus

Tietoliikenteen perusteet

OpenPGP-standardia käyttävän salausrajapinnan suunnittelu

Transkriptio:

Tietoliikenteen perusteet Luento 11: Tiedonsiirron turvallisuus: kryptografiaa ja salausavaimia Syksy 2014, Tiina Niklander Kurose&Ross: Ch 8 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 16.2.2005

sanoma segmentti paketti tai H datagrammi, n kehys H l H n H t H t H t M M M M Lähettäjä (source) Sovellusk. Kuljetusk. Verkkok. Linkkik. Fyysinen k. Luennon sisältöä linkki fyysinen Kytkin (switch) message segment datagram frame H l Vastaanottaja (destination) H n H n H t H t H t M M M M application transport network link physical H l H n H n H t H t M M network link physical H n H t M Reititin (router) Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 2

Sisältö Ymmärtää tietoliikenteen turvallisuuden periaatteet: Salaus (ja sen monet käyttötavat) Todentaminen (authentication) Viestien aitous ja eheys Tietoturva käytännössä: Palomuurit ja tunkeutumisenhavaitsemisjärjestelmät Turvallisuus eri kerroksilla Oppimistavoitteet: - Ymmärtää ja osaa selittää käsitteet ja niiden merkitykset - Osaa kuvata turvallisen protokollan periaatteita Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 3

VERKON TIETOTURVA Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 4

Verkon tietoturvan käsitteitä http://www.tsk.fi/fi/info/tiivistietoturvasanasto.pdf Luottamuksellisuus (confidentiality): vain lähettäjä ja oikea vastaanottaja ymmärtävät viestin sisällön Lähettäjä salaa (encrypt) viestin Vastaanottaja purkaa (decrypt) viestin Todentaminen (authentication), tunnistus (identification): lähettäjä ja vastaanottaja haluavat varmistua vastapuol. Eheys (integrity): lähettäjä ja vastaanottaja haluavat varmistaa, että viestiä ei ole muutettu (siirron aikana, jälkeenpäin) ilman, että se havaitaan. Pääsy (access) ja käytettävyys (availability): Palvelun pitää olla käytettävissä käyttäjille. Tähän kuuluu sekä käytettävyys (ent. saatavuus) että pääsynvalvonta Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 5

Ystäviä ja vihamiehiä: Alice, Bob, Trudy Tunnettu esimerkki tietoliikenteen turvallisuudesta! Bob ja Alice haluavat keskustella turvallisesti Trudy (tunkeilija) voi salakuunnella, tulla väliin, poistaa tai lisätä viestejä Alice channel data, control messages Bob data secure sender s secure receiver data Trudy Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 6

Keitä/mitä Bob ja Alice ovat a t? todellisia ihmisiä! www-selaimia ja palvelimia: esim. verkkokauppa tai vastaavia elektronisia transaktioita. Verkkopankin asiakkaita ja palvelimia Nimipalvelimia (DNS servers) luento 4 Reitittimiä, jotka vaihtavat reititystaulutietojaan luento 8 ja vastaavia Transaktio (transaction) tapahtumaketju tai toimenpidesarja, Joka tehdään kokonaan tai ei ollenkaan. (Voi olla osatransaktioita) Erityisesti pankkitoiminnot, tietokannat käyttävät käsitettä Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 7

Mitä Trudy puuhii? Koputtelee koneen portteja (mapping) Turva-aukkojen löytämiseksi ja koneen valtaamiseksi Salakuuntelee (eavesdropping, sniffing) Sieppaa sanoman matkalla ja tutkii sisällön Väärentää, peukaloi, tekeytyy (impersonation, spoofing) Vaihtaa paketin tietoja, esim. IP-osoitteen Tekeytyy toiseksi osapuoleksi Tehtailee sanomia, satuilee (fabrication) Tekee ja lisää liikenteeseen ylimääräisiä sanomia Kaappaa yhteyden (hijacking) Vaihtaa oman IPosoitteen lähettäjän / vastaanottajan tilalle Estää palvelun (DoS, Denial of Service) Kuormittaa palvelinta, jotta se ei ehdi palvella oikeita käyttäjiä Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 8

VÄHÄN KRYPTOGRAFIAA Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 9

Kryptografian merkintätapa (~ kieli) K A Alicen salausavain (encyption key) K B Bobin salausavain Selväkielinen (plaintext) Salattu (ciphertext) Selväkielinen salausalgoritmi purkualgoritmi m K A (m) selväkielinen viesti salattu viesti, salattu avaimella K A m = K B (K A (m)) salatun viestin purku avaimella K B Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 10

Salauksen murtaminen (break) Vain salattu viesti (cipher-text only) Trudyllä on vain salattu viesti, jota hän voi tutkia Kaksi vaihtoehtoa: Raaka voima (brute force): kokeile kaikki mahdolliset avaimet Tilastollinen analyysi (statistical analysis) Tunnettu selväkielinen teksti (known-plaintext) Trudyllä on salatun viestin lisäksi sisältöä vastaavaa selväkielistä tekstiä esim, kirjainten vaihtoon perustuvassa salauksessa Trudy voi päätellä kirjaimet, a,l,i,c,e,b,o Valittu selväkielinen (chosen-plaintext): Trudy voi saada haluamaansa selväkielistä vastaavan salatun (esim. huijaamalla Alicea) Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 11

Symmetrisen avaimen salakirjoitus K S K S Selväk. viesti, m salattu K (m) S salausalgoritmi purkualgoritmi Selväk. viesti m = K S (K S (m)) Symmetrisen avaimen salaus (symmetric key crypto): Bob ja Alice jakavat saman (symmetrisen) avaimen: K Esim. Avain on kirjaintenvaihtotaulukko (mono alphabetic substitution cipher) Q: Miten Alice ja Bob sopivat avaimesta? S Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 12

Yksinkertainen salaus: kirjainvaihto Vaihtosalaaja (substitution cipher): Vaihda jokin asia toiseksi monoalphabetic cipher: Vaihda kirjain toiseen kirjaimeen Selväk.: abcdefghijklmnopqrstuvwxyz Salattu: mnbvcxzasdfghjklpoiuytrewq e.g.: Selväk.: bob. i love you. alice salattu: nkn. s gktc wky. mgsbc Salausavain (Encryption key): Kuvaus kirjainjoukosta toiseen kirjainjoukkoon Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 13

Hiukan kehittyneempi salaus n kpl vaihtosalauksia: M 1,M 2,,M n Jaksollinen käyttömalli (cycling pattern): e.g., n=4: M 1,M 3,M 4,M 3,M 2 ; M 1,M 3,M 4,M 3,M 2 ;.. Käytä aina seuravalle symbolille, seuraavaa vaihtosalausta dog: d from M 1, o from M 3, g from M 4 Salausavain: n vaihtosalaaja, ja jaksollinen käyttömalli Avaimen ei tarvitse olla vain n-bittinen. Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 14

Symmetrisen avaimen salaus: DES DES: Data Encryption Standard US encryption standard [NIST 1993] 56-bittinen salausavain, 64-bittinen selväk. viesti Lohkosalaus (block cipher) ja lohkojen ketjutus DESin turvallisuus? DES Challenge III, 1999: 56-bittisellä avaimella salattu viesti purettiin 22 tunnissa (brute force menetelmällä) Ei tunneta hyviä analyyttisiä menetelmiä DESistä turvallisempi: 3DES: salaa 3 kertaa käyttäen 3:a eri avainta Uudempia ja parempia vaihtoehtoja on olemassa, AES Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 15

DES lohkon salaus DES operation initial permutation 16 identical rounds of function application, each using different 48 bits of key final permutation Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 16

Lohkojen ketjutus Cipher Block Chaining (CBC) Aloituslohko (lohko c(0)) - satunnaisvektori, joka lähetetään selväkielisenä Kullekin datalohkolle M(i) Laske XOR (M(i), C(i-1)) ja sitten salaa yhdistetty lohko C(i) = K s (m(i) Å c(i-1)) Täydennä tarvittaessa viimeinen lohko satunnaisella sisällöllä Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 17

AES: Advanced Encryption Standard Symmetrisen avaimen salaus, korvasi DESin (2001) NIST standardi National Institute of Standards and Technology Käsittelee dataa 128 bitin lohkoina Avaimen pituus: 128, 192, tai 256 bittiä NIST 2001 väitti, että jos DES salauksen purku raakaa voimaan käyttäen vie 1s, veisi AESin purku 149 biljoonaa vuotta (engl. 149 trillion years) Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 18

Julkisen avaimen salaus Public Key Cryptography Symmetrinen avain Lähettäjän ja vastaanottajan tunnettava salainen symmetrinen avain Q: Kuinka avaimesta sovitaan viestinnän alussa (varsinkin, jos ei koskaa tavata )? Julkinen avain Erilainen idea [Diffie- Hellman76, RSA78] Ei jaettua salaista avainta Julkinen (public) salausavain kaikkien tiedossa Salainen, yksityinen (private) salausavain vain vastaanottajan tiedossa Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 19

Julkisen avaimen salaus K B + K B - Bobin julkinen avain Bobin salainen avain Selväk. viesti, m salaus algoritmi salattu + K B(m) purku algoritmi Selväk. viesti - B + B m = K (K (m)) Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 20

Julkisen avaimen salausalgoritmi vaatimuksia: 1 2 + - tarvitaan K ( ) ja K ( ) siten, että B B - + K (K (m)) = m B B Julkisesta avaimesta K ei pidä B voida päätellä salaista avainta - K B + RSA: Rivest, Shamir, Adleman algoritmi Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 21

Esitietoa: moduloaritmetiikka x mod n = jakojäännös, kun x jaetaan n:llä peruskaavoja: [(a mod n) + (b mod n)] mod n = (a+b) mod n [(a mod n) - (b mod n)] mod n = (a-b) mod n [(a mod n) * (b mod n)] mod n = (a*b) mod n joten (a mod n) d mod n = a d mod n lasketaan : x=14, n=10, d=2: (x mod n) d mod n = 4 2 mod 10 = 6 x d = 14 2 = 196 x d mod 10 = 6 Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 22

RSA: taustaideaa viesti: vain jono bittejä, bittijono Kukin bittijono voidaan kuvata yhdellä kokonaisluvulla Näin ollen viestin salaus on ekvivalentti kokonaisluvun salaukselle. esimerkki: m= 10010001. Tätä viestiä vastaa kokonaisluku 145. Viestin m salaamiseksi, salataan vastaava kokonaisluku ja näin saadaan uusi numero (eli salattu viesti). Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 23

RSA: Julkinen/salainen avainpari 1. Valitse kaksi suurta alkulukua p, q. (e.g., 1024 bits each) 2. Laske n = pq, z = (p-1)(q-1) 3. Valitse e (e<n) s.e. ei yhteisiä jakajia luvun z kanssa (e, z ovat keskenään alkulukuja ). 4. Valitse d s.e. ed-1 on tasan jaollinen z:lla. (toisin sanoen: ed mod z = 1 ). 5. Julkinen avain on (n,e). Salainen avain (n,d). K B + K B - Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 24

RSA: salaus ja purku 0. Avaimet (n,e) ja (n,d) laskettu kuten edellä 1. Sanoman m (<n) salaus: laske c = me mod n 2. Vastaanotetun sanoman c purku: laske m = cd mod n magic happens! m = (m e mod n) c d mod n Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 25

RSA esimerkki: Bob valitsee p=5, q=7. Silloin n=35, z=24. e=5 (e jaz ei yhteisiä jakajia). d=29 (ed-1 tasan jaollinen z:lla). Alice salaa 8-bittisen viestin Salaus: Purku: bit pattern m m e c = m e mod n 0000l000 12 24832 17 c c d m = c d mod n 17 481968572106750915091411825223071697 12 Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 26

Miksi RSA toimii? Täytyy osoittaa, että c d mod n = m kun c = m e mod n tiedetään: Kaikille x ja y: x y mod n = x (y mod z) mod n kun n= pq ja z = (p-1)(q-1) siten, c d mod n = (m e mod n) d mod n = m ed mod n = m (ed mod z) mod n = m 1 mod n = m Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 27

RSA: toinen tärkeä piirre! Avainten vaihdettavuus on erittäin hyödyllinen ominaisuus - + K (K (m)) = m B B = + - B B K (K (m)) Ensin julkinen avain ja sitten salainen avain Ensin salainen avain ja sitten julkinen avain Lopputulos on sama! Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 28

- + Miksi K (K (m)) = m = K (K (m))? B B + - B B Perustuu puhtaasti moduloaritmetiikkaan: (m e mod n) d mod n = m ed mod n = m de mod n = (m d mod n) e mod n Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 29

Miksi RSA on turvallinen? Oletetaan, että tiedät Bobin julkisen avaimen (n,e). Kuinka vaikeaa on selvittää d? Periaatteessa tarvitaan vain tekijöihinjako. Täytyy löytää luvun n tekijät p ja q, kun emme tiedä niitä. Tekijöihin jako on laskennallisesti vaativa ongelma, kun selvitettävänä on suuri numero. Wikipedia: Kokonaislukujen tekijöihinjako Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 30

RSA käytännössä: istuntoavaimet RSAn käyttämä potenssiin korottaminen on laskennallisesti haastavaa DES on ainakin 100 kertaa nopeampi kuin RSA Siispä: Käytetään julkisen avaimen salausta suojatun yhteyden muodostamiseen, sitten käytetään toista, erillistä symmetristä istuntoavainta salaukseen suojatun yhteyden aikana Istuntoavain (session key), K S Bob ja Alice käyttävät RSA:ta symmetrisestä avaimesta K S sopimiseen Kun molemmilla on K S, käytetään sitä salaamiseen Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 31

KÄYTTÄJÄN TODENTAMINEN (AUTENTIKOINTI) Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 32

Todentaminen (authentication) Tavoite: Bob haluaa, että Alice todentaa henkilöllisyytensä Protokolla ap1.0: Alice väittää I am Alice I am Alice Virhetilanteita/ epäonnistumisia?? Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 33

Todentaminen (authentication) Tavoite: Bob haluaa, että Alice todentaa henkilöllisyytensä Protokolla ap1.0: Alice väittää I am Alice I am Alice Verkossa Bob ei voi nähdä Alicea, joten Trudy voi vain väittää I am Alice Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 34

Todentaminen: Uusi yritys Protokolla ap2.0: Alice väittää I am Alice IP-paketissa, jossa mukana lähettävän koneen (=Alice) IP. Alice s IP address I am Alice Virhetilanteita/ epäonnistumisia?? Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 35

Todentaminen: Uusi yritys Protokolla ap2.0: Alice väittää I am Alice IP-paketissa, jossa mukana lähettävän koneen (=Alice) IP. Trudy luo IP-paketin, jossa väärennetty lähettäjän osoite (IP spoofing) Alice s IP address I am Alice Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 36

Todentaminen: kolmas yritys Protokolla ap3.0: Alice väittää I am Alice ja lähettää salaisen salasanansa todentaakseen sen. Alice s IP addr Alice s password I m Alice Alice s IP addr OK Virhetilanteita/ epäonnistumisia?? Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 37

Todentaminen: kolmas yritys Protokolla ap3.0: Alice väittää I am Alice ja lähettää salaisen salasanansa todentaakseen sen. Alice s IP addr Alice s password I m Alice Alice s IP addr Alice s IP addr OK Alice s password I m Alice Toistohyökkäys (playback attack): Trudy nauhoittaa Alicen viestit ja toistaa ne Bobille Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 38

Todentaminen: yritys 3.1 Protokolla ap3.1: Alice väittää I am Alice ja lähettää salatun salasanansa todentaakseen sen. Alice s IP addr encrypted password I m Alice Alice s IP addr OK Virhetilanteita/ epäonnistumisia?? Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 39

Todentaminen: yritys 3.1 Protokolla ap3.1: Alice väittää I am Alice ja lähettää salatun salasanansa todentaakseen sen. Alice s IP addr encrypted password I m Alice Alice s IP addr OK Nauhoitus ja toistohyökkäys toimii edelleen! Alice s IP addr encrypted password I m Alice Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 40

Todentaminen: neljäs yritys Tavoite: Estetään toistohyökkäys Haaste (nonce): numero (R) vain kerran, ei saa esiintyä uudelleen ap4.0: varmistaakseen Alicen olemassaolon, Bob lähettää haasteen (nonce) R. Alice palauttaa R:n salattuna jaetulla salaisella avaimella I am Alice R Virhetilanteita, ongelmia? K (R) A-B Alice on elossa, ja vain Alice tietää salausavaimen, joten täytyy olla Alice! Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 41

Todentaminen: ap5.0 ap4.0 käyttää jaettua salaista avainta Voisiko todentamisen tehdä julkisen avaimen avulla? ap5.0: käyttää haastetta ja julkisen avaimen salausta R I am Alice - K A (R) send me your public key K A + Bob laskee + - K A (K (R)) = R A ja olettaa, että vain Alicella voi olla salainen avain, jolla R salattu s.e. + - K A (K (R)) = R A Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 42

ap5.0: turvallisuusaukko man (or woman) in the middle hyökkäys: Trudy tekeytyy Aliceksi (Bobille) ja Bobiksi (Alicelle) - + m = K (K (m)) A A I am Alice R - K (R) A Send me your public key K + A + K (m) A I am Alice Trudy saa - + m = K (K (m)) T T ja lähettää m:n Alicelle salattuna Alicen julkisella avaimella R - K (R) T Send me your public key K + T + K (m) T Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 43

ap5.0: turvallisuusaukko man (or woman) in the middle hyökkäys: Trudy tekeytyy Aliceksi (Bobille) ja Bobiksi (Alicelle) Vaikea havaita: v Bob vastaanottaa kaiken mitä Alice lähettää, ja päin vastoin. (Bob ja Alice voivat tavata myöhemmin ja palauttaa keskustelun mieleensä!) v Ongelma on, että myös Trudy saa kaikki viestit! Ratkaisu: varmenteet, mutta luotatko varmentajaan? Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 44

Hyökkäys: julkisen avaimen salaus Trudy pilailee pizzatilauksella Bobin nimissä Trudy tekee sähköposti tilauksen: Hyvä Pizzapalvelu, Toimittaisitteko minulle 4 pepperoni pizzaa. T. Bob Trudy allekirjoittaa tilauksen omalla salaisella avaimellaan Trudy lähettää tilauksen Pizzapalveluun Trudy toimittaa Pizzapalveluun myös oman julkisen avaimensa, mutta väittää sitä Bobin julkiseksi avaimeksi Pizzapalvelu varmentaa allekirjoituksen ja toimittaa 4 pepperonipizzaa Bobille Bob ei syö pepperonipizzaa Ongelma: Miten Pizzapalvelu voi varmistua julkisen avaimen ja henkilön yhteydestä? Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 45

Varmennepalvelu Varmentaja (certification authority, CA): sitoo julkisen avaimen ja entiteetin, E, identiteetin toisiinsa. E (henkilö, reititin, palvelu) rekisteröi julkisen avaimensa varmentajalle CA. E todistaa henkilöllisyytensä varmentajalle CA. CA luo varmenteen (certificate), joka sitoo E:n ja sen julk. avaimen (Varmenne ~ Tämä on E:n julkinen avain ) Varmenne on salattu varmentajan salaisella avaimella. Bobin henkilöllisyystodistus Bobin julkinen avain K B + Digitaalinen allekirjoitus (salaus) CA salainen avain K - CA K B + - K CA Varmenne Bobin julkiselle avaimelle, CA:n allekirjoittama Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 46

Varmennepalvelu Kun Alice haluaa tietää Bobin julkisen avaimen: Hän hakee/saa Bobin varmenteen (Bobilta tai muualta). Purkaa varmenteen CAn julkisella avaimella ja saa näin puretun sisällön, joka on Bobin julkinen avain K B + Digitaalinen allekirjoitus (purku) K B + Bobin julkinen avain - K CA CAn julkinen avain + K CA Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 47

VIESTIN EHEYS, DIGITAALINEN ALLEKIRJOITUS Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 48

Digitaalinen allekirjoitus (digital signature) Salaustekniikka, joka analoginen käsintehdyn allekirjoituksen sitovuuden kanssa: Lähettäjä (Bob) digitaalisesti allekirjoittaa dokumentin ja näin todistaa, että hän on dokumentin omistaja/laatija. Todennettavissa (verifiable): vastaanottaja (Alice) voi todistaa jollekin muulle, että Bob eikä kukaan muu on allekirjoittanut tämän dokumentin ei väärennettävissä (nonforgeable) Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 49

Digitaalinen allekirjoitus Yksinkertainen digit. allekirjoitus viestille m: Bob allekirjoittaa m:n salaamalla sen omalla salaisella avaimellaan K- B ja luo näin allekirjoitetun viestin K- B (m) Bobin viesti, m Dear Alice Oh, how I have missed you. I think of you all the time! (blah blah blah) Bob K B - Julkisen avaimen salausalg. Bobin salainen avain m,k B - (m) Bobin viesti, m, allekirjoitettuna (salattuna) hänen salaisella (private) avaimellaan Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 50

v v v Digitaalinen allekirjoitus Alice vastaanottaa viestin m, jossa allekirjoitus: m, K B (m) Alice todentaa Bobin allekirjoittaman viestin m käyttämällä + - Bobin julkista avainta by K B allekirjoitukseen K B (m) ja tarkistaa että K+ - B (K B (m) ) = m. + - JosK B (K B (m) ) = m, niin allekirjoittaja on käyttänyt Bobin salaista yksityistä avainta (olipa allekirjoittaja kuka tahansa) Alice siis todentaa, että: ü Bob on allekirjoittanut viestin m ü Kukaan muu ei ole allekirjoittanut viestiä m ü Bob allekirjoitti viestin m eikä viestiä m Kiistämättömyys (non-repudiation): ü Alice voi näyttää viestin m ja allekirjoituksen K - B (m) oikeudessa ja näin osoittaa, että Bob on allekirjoittanut viestin m - Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 51

Viestin tiiviste ( message digest) Laskennallisesti vaativaa käyttää julkisen avaimen salausta pitkille viesteille tavoite: kiinteänmittainen, yksinkertaisesti laskettava sormenjälki Tee tiivistefunktiolla (cryptographic hash function) H viestille m kiinteänmittainen tiiviste H(m). pitkä viesti m Tiivistefunktion ominaisuuksia: H: Tiivistefunktio H(m) Surjektio (monta yhteen) Tuottaa kiinteänmittaisen tiivisteen ( sormenjälki ) Jos tunnetaan tiiviste x, on laskennallisesti vaikeaa selvittää m, s.e. x = H(m) Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 52

Internetin tarkistussumma : kryptografisesti huono hajautus Internetin tarkistussumma täyttää osan tiivistefunktion ominaisuuksista: ükiinteän mittainen tiiviste (16-bittinen summa) viestille üsurjektio (monta yhteen) MUTTA on aivan liian helppoa löytää joku viesti, joka täsmää annettuun tiivisteeseen (=hajautusarvoon): viesti I O U 1 0 0. 9 9 B O B ASCII merkistöllä 49 4F 55 31 30 30 2E 39 39 42 D2 42 B2 C1 D2 AC viesti I O U 9 0 0. 1 9 B O B Eri viestit, MUTTA identtinen tarkistussumma! ASCII:na 49 4F 55 39 30 30 2E 31 39 42 D2 42 B2 C1 D2 AC Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 53

Digitaalinen allekirjoitus = salattu tiiviste Bob lähettää digitaalisesti allekirjoitetun viestin: Iso viesti m + H: Tiiv. funktio Bob s salainen avain K B - H(m) digitaalinen allekirjoitus (salaus) salattu tiiviste - K B (H(m)) Alice tarkistaa allekirjoituksen oikeellisuuden vertaamalla tiivisteitä: Iso viesti m H: Tiiv. funktio H(m) Bob s julkinen avain K B + samat? salattu tiiviste - K B (H(m)) digitaalinen allekirjoitus (purku) H(m) Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 54

Digitaalinen allekirjoitus Lähde: wikipedia Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 55

Tiivistefunktioita ja -algoritmeja MD5 tiivistefunktio yleisesti käytetty (RFC 1321) laskee 128-bittisen tiivisteen 4-vaiheisella prosessilla Vaikuttaa haastavalta konstruoida viesti m, jonka MD5 tiiviste olisi tietty (ennalta satunnaisesti valittu) x SHA-1 myös käytössä US standardi [NIST, FIPS PUB 180-1] 160-bittinen tiiviste Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 56

SOVELLUSKERROS: SÄHKÖPOSTIN SUOJAUS Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 57

Sähköpostin salaus v Alice lähettää luottamuksellisen sähköpostin Bobille m K S. K S ( ) K S (m ) K S (m ) K S ( ). m K S Alice: +. K B ( ) K B + K+ B (K S ) + - Internet K+ B (K S ) K B - K S K-. B ( ) v generoi satunnaisen symmetrisen salausavaimen K S v salaa viesti tällä avaimelle K S (tehokkuus!) v salaa avaimen K S Bobin julkisella avaimella v lähetä salatun viesti K S (m) ja avaimen K B (K S ) Bobille Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 58

Sähköpostin salaus v Alice lähettää luottamuksellisen sähköpostin Bobille m K S. K S ( ) K S (m ) K S (m ) K S ( ). m K S +. K B ( ) K B + K+ B (K S ) + - Internet K+ B (K S ) K B - K S K-. B ( ) Bob: v käyttää salaista avaintaan ja purkaa esiin avaimen K S v käyttää avainta K S ja purkaa salatun viestin K S (m), ja saa näin alkuperäisen viestin m Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 59

Sähköpostin suojaus (jatkuu) v Alice haluaa varmentaa lähettäjän ja allekirjoittaa viestin m K Ā ). H( K-. A ( ) K- A (H(m)) K- A (H(m)) K+ +. A K A ( ) H(m ) + - Internet compare m m H( ). H(m ) v Alice laatii digitaalisen allekirjoituksen (=tiivisteen) viestille käyttäen omaa salaista avaintaan v Lähettää sekä (selväkielisen) viestin että allekirjoituksen Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 60

Sähköpostin suojaus (jatkuu) v Alice haluaa lähettää allekirjoitetun ja salatun viestin. m m K Ā ). H( K-. A ( ) K- A (H(m)) + K S. K S ( ) +. K B ( ) K B + Alice käyttää KOLMEA AVAINTA: oma salainen avain, Bobin julkinen avain, uusi luotu symmetrinen avain Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 61 K S + K+ B (K S ) Internet

Sähköpostin suojaus (jatkuu) Bob purkaa Alicelta saamansa salatun viestin tekemällä operaatiot käänteisessä järjestyksessä Bob käyttää myös kolmea avainta: Omaa salaista avaintaan Symmetristä avainta (viestin mukana) Alicen julkista avainta Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 62