MATKARAPORTTI Ammattimatka Ruotsiin 27.2.-2.3.2014 HevosAgron projektipäällikkö Heini Iinatti osallistui 27.2.-2.3.2014 Hippolis hevosalan osaamiskeskuksen Hevoset ja yhteiskunta - hankkeen järjestämälle opintomatkalle Ruotsiin. Matkalle osallistui yhteensä 27 henkilöä; hevosalan opettajia, kouluttajia, neuvojia, yrittäjiä, hankevetäjiä jne. Matkan erityisaiheena oli hevosalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja hevos- ja kuntasektorin yhteistyö käytännöntasolla sekä hevonen osana hyvinvointipalveluja. ostaa tontin ja rakentaa sinne tarvitsemansa tilat mukaan lukien asuintilat. Alueella ei ole peltoa ja maasto on hiekkapohjaista ja osaksi kivikkoista metsämaata. Laitumia voi vuokrata lähialueen maanviljelijöiltä. Sähkö ja laajakaista ovat valmiina tontilla, mutta kaikki muu esimerkiksi kaivo, rakennusluvat jne. täytyy hoitaa ja ostaa itse. Tonteille ei aina esimerkiksi ole tietä vaan se täytyy tehdä pääväylältä tontille. Varsinaisen toiminnan sekä sen tarpeet, kuten rehujen hankinnan hoitaa jokainen tallinpitäjä/valmentaja itse. Julmyra Horse Center ja Hebyn kunta http://www.julmyrahorsecenter.se/ Ensimmäinen vierailukohde oli Julmyra Horse Center Hebyn kunnassa, joka sijaitsee Uppsalan läänissä. Hevoskeskuksen osaomistaja ja toimitusjohtaja Geir Pedersen esitteli paikkaa ja Hebyn kunnasta paikalla olivat kunnanjohtaja Peter Lund ja elinkeinojohtaja Helen Lundell. Julmyra Horse Center on suuri, noin 250 hehtaarin kokoinen hevoskeskus. Julmyra Horse Centeriä johtaa ja investointeja koordinoi yrittäjä. Toiminta perustuu maan ja tilojen vuokraamiseen ja myyntiin hevostoimintaa varten. Keskuksen alueelta voi vuokrata asuintilat ja tilat hevostoimintaa varten vähintään viideksi vuodeksi. Vaihtoehtoisesti voi myös Koska Ruotsin isot raviradat kuten Solvalla, Gävle ja Eskilstuna sijaitsevat kohtuullisen ajomatkan päässä, on Julmyra Horse Center houkutteleva ja vetovoimainen alue. Suosiosta kertoo se, että vierailuhetkellä kaikki alueen vuokratalot ja -tallit ovat täynnä. Tontteja on toki ostettavissa. Tontit, joita tarjotaan täysimittaiseen valmennustoimintaan, ovat 2-4 hehtaarin kokoisia ja hinnaltaan 1-2 milj. kruunua eli 113 000-126 000 euroa. Pienempi 3000 neliön asuintontti maksaa noin puoli miljoonaa kruunua eli 56 500 euroa. Tällä hetkellä alueella asuu 50 henkeä, mutta tavoitteena on saada alueelle 200 vakituista asukasta. Suurin osa alueen 190 hevosesta on ravihevosia, ratsuja on vain kolme. Hevosten määrä on kasvanut edellisvuodesta 80 hevosella. Ympäristösäädökset sallivat alueelle 500 hevosta ja se on myös tavoitteena, siten,
että 300-350 niistä olisi ravihevosia ja loput ratsuja. mäkirata, jossa on nousua 35 metriä, 3 kilometriä pitkä valaistu ratsastuspolku sekä jo mainittu maneesi. Alueella on Horse Centerin rakentama uusi maneesi, jota vuokrataan paikalliselle ratsastusseuralle iltaisin. Maneesista peritään kuukausimaksu alueella asuvilta, mikäli sitä haluaa käyttää. Maneesissa on katossa kastelujärjestelmä, jota käytetään kesäisin. Toimitusjohtajan mukaan maneesi on ollut toistaiseksi huonoin bisnes keskuksen toiminnassa, mutta siitä yritetään saada kannattavaa ratsujen määrän lisääntyessä. Maneesi on tarkoitus jossakin vaiheessa eristää ja perustaa sen yhteyteen kahvila tai ravintola. Lämmitysjärjestelmää ei ole suunniteltu. Sijainnin lisäksi alueen houkuttelevuutta lisää siellä sijaitsevat hyvät urheilualueet kuten automaattisella kastelujärjestelmällä varustettu kilometrin pituinen ravirata, 800 metriä pitkä ja 10 metriä leveä hiittisuora, 1,5 kilometrin Panostamalla urheilualueidensa pohjien kunnossapitoon, halutaan houkutella alueelle lisää nimekkäitä valmentajia ja hyviä hevosia. Tällä hetkelläkin alueen asukkaista suurin osa on ammattivalmentajia, mutta lisäksi alueella asuu jonkin verran yksityisiä hevosenomistajia. Alueella käy töissä yhteensä 35 henkilöä, joista kolme on kokoaikaisia. Kaksi heistä vastaa urheilualueiden pohjien kunnossapidosta täysipäiväisesti. Julmyran hevoskeskus on saanut hyvin tukea 13 300 asukkaan Hebyn kunnalta ja paikalliset poliitikot puoluekannasta riippumatta ovat sitoutuneet hevoskuntana profiloitumiseen. Kunta ei kuitenkaan ole osaomistajana hevoskeskuksessa vaan sen omistavat Geir Pedersen (60 %) sekä Salan säästöpankki (40%). Pankki on osaomistajana, koska toinen perustajaomistajista teki konkurssin vuonna 2010. Muuttotappioinen ja väestöltään ikääntyvä kunta pitää hevoskeskusta tärkeänä, koska kunta tarvitsee lisää koululaisia ja veronmaksajia. Kunta onkin avustanut keskusta osallistumalla keskuksen markkinointiin ja tapahtumajärjestelyihin sekä avustamalla EUrahoituksen haussa. Kunnassa suhtaudutaan myönteisesti alueelle haluavien rakennuslupahakemuksiin ja pyritään myös helpottamaan toiminnan koordinointia.
Hevoskeskus on myös tärkeä työllistäjä, koska keskuksessa työskentelevien lisäksi se työllistää epäsuorasti muun muassa eläinlääkäreitä ja rehuntuottajia. Myös lantahuollosta huolehtii paikallinen maanviljelijä. Kunnan tuhannesta työntekijästä 15-17 henkilön työtehtävät liittyvät ajoittain hevoskeskukseen. Tulevaisuudessa alueelle on tarkoitus rakentaa hevostarvikekauppa sekä hevosklinikka. Myös Uppsalan yliopisto on mainittu suunnitelmissa, koska yliopiston opiskelijoista noin 2500 opiskelijaa omistaa oman hevosen. Opiskelijoille onkin suunniteltu asuntolaa hevoskeskuksen alueelle. Haaveissa on saada alueelle jossakin vaiheessa myös oma päiväkoti ja koulu. Nykyaikaisesta tallista löytyvät väljät ja valoisat erilliset tilat niin hevosten kuin varusteidenkin hoitoon ja pesuun. Tallissa on myös suolaviileävesiallas urheiluhevosten palautteluun ja jalkavammojen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Hyvät olosuhteet ovat houkutelleet alueelle myös suomalaisen ravivalmentajan Reijo Liljendahlin. Liljendahlilla on käytössään uusi joulukuussa 2013 valmistunut 38 hevosen talli, missä vierailimme. Hevosilla ei ole automaattisia vesikuppeja vaan juomavesi tarjoillaan ämpäreistä. Näin hevosten juontia voidaan seurata paremmin. Vesipisteitä on tallissa useampia ja ämpärit täytetään letkulla.
lupautunut ostamaan laitoksessa tuotettavan energian ja jakelemaan sen markkinoille. Tallissa on automaattinen lannanpoistojärjestelmä, joka toimii raappaperiaattella ja on sijoitettu tallin lattian alle. Järjestelmää käytetään lannan poistoon tallista, karsinoista lanta poistetaan perinteisesti talikolla ja kottikärryillä. Lanta varastoidaan siirtolavalle (joka tällä hetkellä oli tyhjennettävänä) ja viedään maanviljelyskäyttöön. Hevoskeskukseen ollaan rakentamassa biokaasulaitosta, jolla tuotetaan energiaa alueella syntyvästä hevosenlanasta. Hanke on keskuksen yrittäjien sekä paikallisen viljelijän yhteinen ja sen on tarkoitus valmistua parin vuoden kuluttua. Kapasiteetiltaan 300 hevoselle mitoitettu laitos on tarvittaessa laajennettavissa ja Salan Energia on jo Ersta Sköndal Högskola, Tukholma http://www.esh.se/ Seuraava vierailukohde oli Tukholmassa sijaitseva hoitotieteisiin erikoistunut Ersta Sköndal Högskolan-korkeakoulu, jossa tutustuimme laitoksen tekemään tutkimukseen hevosten terapeuttisesta roolista. Tutkimustuloksia esittelemässä olivat filosofian tohtori Henrik Lerner sekä professori Gunilla Silfverberg. Professori Silfverberg kertoi hevosesta terapeuttisena osatoteuttajana ratsastusterapiassa, hyvinvoinnin tuottajana sekä elämänlaadun kohottajana. Kuulimme muun muassa Sven Forslingin väitöskirjatyöstä, joka käsittelee Flickan och hästen -projektia. Projektissa seksuaalisesti hyväksikäytettyjen tyttöjen itsetuntoa ja toimintakykyä vahvistettiin onnistuneesti hevosten avulla. Tytöt uskalsivat toimia hevosten kanssa, omalla tekemisellä sai valtaa, hevosen kanssa syntyi ystävyyssuhde, hevosesta otettiin vastuuta ja samalla opittiin vastaamaan myös itsestä, kun tytöt ymmärsivät, että heillä itselläänkin on arvoa. Tällaista terapiamuotoa on viety muun muassa Etelä- Afrikkaan. Terapian toteuttaminen vaatii terapiantarjoajalta kuitenkin erityisosaamista. Professori kertoi myös hevosten ja koirien suhdetta ihmisten terveyteen käsittelevästä tutkimuksesta, jossa todettiin aivohalvauspotilaiden tasapainon, liikuntakyvyn,
mielialan ja siten yleisen elämänlaadun parantuneen ratsastusterapian avulla. Hevosavusteisesta toiminnasta on muitakin myönteisiä kokemuksia etenkin sen kokonaisvaltaisuuden ansiosta. Tutkimusta tarvitaan kuitenkin lisää ja sitä tulisi tehdä maailmanlaajuisesti, ei pelkästään Pohjoismaissa. Lerner ja Silfvenberg pitävät yhtenä hoito- ja terapiatieteellisen soveltavan tutkimuksen ongelmana näytön hidasta kertymistä aiheissa, joihin liittyy vahvoja mielipiteitä ja politiikkaa. Poliittiset päättäjät tietävät ylipäätään liian vähän eläinavusteisesta toiminnasta ja tästä syystä odotukset voivat olla epärealistisia. Tutkimukseen on myös ollut vaikea löytää rahoitusta. Esityksestä nousi esille lisätutkimusta vaativia kysymyksiä kuten; mitä hevonen itse asiassa tekee, kun sitä käsitellään ja hoidetaan ja miten se vaikuttaa ihmiseen. Todisteita tulisi siis saada lisää ja se vaatii käytännön kokeita. Vaikutuksille pyritään löytämään perusteita. Tällaisessa tutkimuksessa tarvitaan apua hyvin monilta eri tieteenaloilta; biologia, filosofia jne. Filosofi Lerner kertoi pääasiassa hevosen erilaisista rooleista terapiatyössä. Keväällä 2014 toteutettavassa tutkimuksessa selvitetään, miksi hevonen toimii niin monipuolisesti ja ainutlaatuisesti kuntoutuksen tukena ja millainen suhde kuntoutettavan ihmisen ja hevosen välillä vallitsee. Tämä suhde voi muodostua myös haasteeksi hevosavusteisessa toiminnassa, jos ihminen kiintyy yksittäiseen hevoseen liikaa. Lernerin tutkimuksen aihepiiri pohjautuu useiden kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettujen asiantuntijoiden näkemyksiin. Tutkimuksessa pyritään selvittämään ihmisen ja eläimen välinen suhde; onko niitä yksi vai monta, onko suhde jotain sellaista joka joko on tai ei ole. Yhteenvetona voidaan todeta, että käytettäessä hevosia terapiavälineenä hoitoetiikka tulee ottaa huomioon. Eläimen käytön täytyy olla eettisesti perusteltua. Tietoa on jo olemassa ja yleisesti tiedetään että hevosavusteinen terapia toimii, mutta tarvitaan lisää todisteita, perusteita ja näyttöä tuloksista. Haasteena tutkimuksessa on tutkimuskohteen monialaisuus. Hevosavusteisesta toiminnasta puhuttaessa käytetään lukuisia eri termejä vaikka tarkoitetaan samaa asiaa. Terminologiaa tulisikin yhtenäistää kansainvälisesti. Suomessa ja Ruotsissa terminologia on samanlainen. Suomessa on korvattu 1,6 miljoonalla eurolla ratsastus- ja toimintaterapiaa, jota on käytetty vaikeavammaisten kuntoutukseen. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta taas ei ole lainkaan korvattavaa. Kunnat, kaupungit ja kuntayhtymät sekä sairaanhoitopiirit voivat halutessaan hankkia muita hevosavusteisia palveluita kuten jo mainittu sosiaalipedagoginen hevostoiminta, vammaisratsastus, ja muu hevosten virkistys- ja harrastekäyttö. Ersta Sköndal Högskola on julkaissut ratsastusterapiaa käsittelevän kirjan Ridterapi Fakta och framtid ja hevosterapia on mukana koulun opetus- ja tutkimusohjelmassa. Tukholmassa myös järjestetään marraskuussa pohjoismainen tutkijakonferenssi, jossa käsitellään muun muassa ihmisten ja hevosten välistä kommunikointia. Matkalaisten keskuudessa pohdittiinkin, että, jos myös Suomessa saadaan hankittua ja lisättyä alan tieteellistä tutkimusta, päätöksentekijöiden huomio ja taloudellinen tai toiminnallinen tuki hevosavusteiselle toiminnalle ja sen toimintaedellytyksille voisivat kasvaa. Jotta tähän päästäisiin, tutkimustulosten tulisi tukea käytännön havaintoja hevosavusteisen toiminnan vaikuttavuudesta. Strömsholm http://www.stromsholm.com/ Strömsholm on ratsastuksen opetuksen koulutukseen erikoistunut hevosalan koulutuskeskus. Yhdessä Flyingen ja Wångenin kanssa nämä kolme ovat Ruotsin johtavia hevosalan koulutuskeskuksia. Oppilaitoksen alueen 1500-luvulle ulottuvaan historiaan kuuluu muun muassa, että Kustaa Vaasa rakennutti
sinne aikoinaan linnan, joka tuhottiin 100 vuotta myöhemmin. Strömsholmassa on harjoitettu kuninkaan armeijan hevostoimintaa. Siellä toimi siittola, joka kasvatti hevosia kuninkaan armeijalle. Siittola toimi noin 250 vuotta, jonka jälkeen tiloissa jatkoi oriasema, joka toimi noin pari sataa vuotta. Oriaseman toiminnan aikaan Strömsholmassa oli niin sanottu remonttikoulu, jossa koulutettiin nuoria hevosia. Vuosina 1868-1968 tilalla oli armeijan koulutustoimintaa ja siellä koulutettiin muun muassa kengittäjiä. Nykyinen linna on valtion omistuksessa ja toimii museona. Alueen talleja ja tiloja meille esitteli opettaja Jennifer Alsing. Alueella on sekä vanhoja että uusia talleja ja maneeseja. Koulukeskuksen alueella on 9 tallia ja yksi vierastalli sekä kuusi maneesia, joista yksi vuonna 1806 rakennettu maneesi on vanhin vielä käytössä oleva maneesi Ruotsissa. Nykyään Strömsholm tarjoaa useita hevosalan koulutusvaihtoehtoja lukiosta korkeakoulutason koulutukseen. Koulussa on noin 170 opiskelijaa, joista 20 on poikia. Koulu järjestää myös muun muassa kesäkursseja ja vuoden aikana jonkinlaiseen koulutukseen osallistuu noin 1800 opiskelijaa. Tällä hetkellä talleissa asuu yhteensä 200 hevosta, joista 120 on koulun ja loput henkilökunnan ja opiskelijoiden. Tilaa olisi yhteensä 250 hevoselle. Yhdessä vanhoista talleista on purulla päällystetty mukulakivikäytävä, joka on todettu
hiljaiseksi ja nopeaksi siivota. Käytävälle lisätään noin kerran kuussa purua ja kesällä tehdään tallin suursiivous, jolloin kaikki puru poistetaan ja vaihdetaan uutta tilalle. löytyy nykyaikaiset hoitotilat ja mm. solarium sekä tilat varusteille ja tarvikkeille. Toiseen vanhoista talleista on remontin yhteydessä asennettu lantaraappa eli lannankuljetin, joka on ollut noin 10 vuotta käytössä. Kuljettimelle oli luukku jokaisesta karsinasta. Investoinnin toteutus vanhaan talliin oli ollut erittäin arvokas, koska muutostöiden tekeminen historiallisesti arvokkaisiin rakennuksiin on tarkoin säädeltyä. Tämän vuoden alussa on otettu käyttöön uusi aktiivipihatto, jossa on muun muassa automaattiset ruokintakioskit, joita hevoset oppivat käyttämään yleensä parissa viikossa. Pihatossa, jossa tutkitaan hevosten käyttäytymistä ja oloja asuu nuoria hevosia sekä hippologiopiskelijoiden opetus- ja kilpahevosia. Vuonna 2014 valmistuneiden kahden viileän tallin karsinoista on ovet ja oviluukut suoraan uloa. Tallien välissä on huoltorakennus, josta Strömsholmassa harjoitetaan myös tutkimusta ja vuosien 2009-2014 aikana on keskitytty tutkimaan hevosenpitoa, yrittäjyyttä, työympäristöä sekä hevonen ja ihmiset aihetta. Hevonen ja ihminen-teema sisältää muun muassa aktiivipihattotutkimuksen sekä kolmivuotisen projektin, jossa tutkitaan satulan ja istunnan aiheuttaman paineen vaikutusta hevosen liikkeisiin.
Gabriella Thorell on tekemässä väitöstutkimusta ruotsalaisen ratsastuksenopetuksen roolin muuttumisesta ja perinteisen armeijatyylisen opetustyylin soveltamisesta nykyoloihin. Aihe pohjautuu siihen, että sotilaallinen opetustyyli elää edelleen osittain. Ratsastuksen opetuksen metodit ovat toki osin muuttuneet, mutta tallikulttuurissa arvostetut käytännöntaidot kuten vastuunkanto, järjestys ja tehokkuus ovat edelleen arvossaan. Tutkimustoimintaa esitteli apulaisprofessori Karin Morgan, jonka tapasimme myöhemmin Göteborgissa. Skara Hästland-projekti, Skaran kunta http://www.skarahastland.se/ Skaran kunnassa Ruotsin maatalousyliopiston kampuksella sijaitsee Green Tech Park eli niin sanottu Ekoteknopuisto, jonka hankkeista ja Skara Hästland-projektista meille kertoivat toimitusjohtaja Pascal Tschibanda sekä projektipäällikkö Louise Albansson. Skaran kunta on yksi 15 kunnasta, jotka muodostavat Skaraborgin alueen. Alueen taloudesta 27,3 prosenttia on maataloutta ja alueen maasta 65-70 prosenttia on viljeltyä. Luomutuotannon osuus on Ruotsin korkein. Green Tech Park (http://www.gtps.se) on vuonna 2009 Skaran kunnan perustama yhtiö. Alueella on green businessta eli viherbisnestä, josta yksi hyvä esimerkki on biokaasulaitos, joka käyttää paikallisesta maataloudesta syntyvää raaka-ainetta kaasun tuotannossa. Myös alueen viljelijöitä pyritään auttamaan saamaan tiloilleen pienimuotoista biokaasuntuotantoa. Esimerkiksi, kun sikalan jätteet menevät biokaasulaitokseen raaka-aineeksi, tila saa bioenergiaa ja samalla lähialueen hajuhaitat vähenevät huomattavasti. Koska maatiloja on paljon ja siten myös jätettä syntyy paljon, on viljelijöille kehitetty nettityökalu niin sanottu lantapankki, joka helpottaa jätteen toimittamista biokaasukäyttöön. Bioenergiaa halutaan hyödyntää, jotta ei oltaisi niin riippuvaisia öljystä ja samalla otetaan myös ympäristö paremmin huomioon. Skaraborgin alueella onkin investoitu 60 milj. euroa biokaasulaitoksiin. Toimitusjohtaja Tschibanda sanoi, että tavoitteena on, että 90 prosenttia alueen autoista kulkee biokaasulla tai -dieselillä vuoteen 2020 mennessä. Alueen kunnat voivat osaltaan edistää tavoitteen saavuttamista tuottamalla biopolttoainetta ja lisäämällä tankkauspisteitä. Kuntien käytössä olevat autot tulisi saada kaasukäyttöisiksi ja, kun ne myydään myöhemmin eteenpäin, yksityiskäytössä olevat biokaasuautot lisääntyvät. Kuntien bussit tulisi myös muuttaa biokaasubusseiksi. Bioenergia-asiassa tehdään yhteistyötä Euroopan tasolla esimerkiksi Hollannin ja Italian kanssa. Nyt, kun tekniikkaa on saatu kehitettyä, on seuraavaksi vuorossa asennemuutoksen läpivieminen. Koska Ruotsissa on enemmän hevosia kuin lehmiä, huomiota Euroopassa tehtävässä yhteistyössä ja biokaasun tuotannon kehittämisessä suunnataan myös hevosalalle. Ongelmana hevosenlannan käytössä biokaasuntuotantoon on ollut lannan kuivuus. Mikäli ongelma saadaan ratkaistua ja Skara Hästland-projekti toteutuu niin kuin on suunniteltu, biokaasun tuotantoon käytettävän raaka-aineen määrä Skaran kunnan alueella kasvaa lähivuosina huomattavasti. Skara Hästland-projektin tarkoituksena on tehdä Skaran kunnasta Ruotsin hevoskeskus ja saada elvytettyä alueen taloutta. Projektin tavoitteena on saada kuntaan hyvät harjoittelu- ja kilpailuolosuhteet tukemalla kaikkien hevosurheilulajien toimintaa aina kansainvälisiä kilpailuja myöten. Tavoitteena on kehittää hevoskeskittymää, johon kuuluu Axelvallan ravirata-alue sekä Skåltorpin ratsastuskeskus. Ratsastuskeskukseen rakennetaan uusi talli ja maneesi ja siellä suunnitellaan järjestettäväksi hevosalan koulutusta. Axelvallan raviradalle rakennetaan tapahtumakeskus, jossa järjestetään myös kansainvälisiä tapahtumia. Skaran kunnassa Hästland -projektista on vastuussa Louise Albansson Brohede, jolla on pitkä tausta hevosalalta. Skaran kunnalla on pitkät perinteet hevostaloudessa ja
eläinlääketieteessä, joten hevosalaan keskittyminen oli luonteva valinta. Kunta on myös tottunut yhteistyöhön koulutusorganisaatioiden kanssa, mitkä ovat vahvasti mukana hankkeessa. Hankkeen toteuttaminen aloitettiin vuonna 2012 tekemällä esiselvityksiä ja tutkimusta, jotta saatiin selvitettyä kehittämistarpeet ja myös kuntalaisten tarpeet. ravivalmentaja/ravikoulunopettaja - kurssijärjestelmä. Jannike työskentelee puolet työajastaan ravikursseja pitäen ja puolet samassa yhteydessä olevassa ravilukion tallissa, jonka kanssa ravikoulu tekee yhteistyötä. Hanke on edennyt vauhdilla ja vuonna 2013 käynnistettiin Skara Hästlandet-organisaation rakentaminen, mikä tuo hevosalan yhteyteen myös liitännäiselinkeinoja kuten matkailu- ja tapahtumatoimintaa, liikunta- ja virkistystoimintaa sekä yhdistystoimintaa. Viime vuonna alueella järjestettiin avoin hevosalan esitettelytapahtuma Skara Hästifalen, joka keräsi 2000 kävijää ja tänä vuonna määrän odotetaan kasvavan 5000. Päätoimijoina hankkeessa ovat kunnan lisäksi mukana ravi- ja ratsastusseurat sekä noin 20 muuta tahoa. Kunta on mukana Hästlandet-hankkeessa, koska se on vahvasti maatalousaluetta ja hevoskeskittymä tekee kunnasta kiinnostavan, mikä saa ihmisiä muuttamaan alueelle. Lisääntyvä hevostoiminta myös lisää elinkeinotoimintaa ja työpaikkoja. Ruotsissa on laskettu, että 10 hevosta työllistää yhden ihmisen kokopäiväisesti. Kunta ei ole kuitenkaan hankkeen ainoa rahoittaja vaan rahoitusta saadaan myös paikallisen pankin säätiöltä sekä yksityisiltä sijoittajilta. Esitutkimukseen saatiin myös EU:lta Leader rahaa 430 000 kruunua. Ravikoululla on käytettävissään neljä shetlanninponia, neljä gotlanninrussponia sekä neljä lämminveristä ravihevosta. Osalla hevosista kokeneemmat oppilaat myös kilpailevat. Ympärivuoden järjestettävät kurssit ovat edullisia ja niitä on eri mittaisia, joista lyhin on 5x2 h iltakurssi. Kursseja on eri-ikäisille 5-vuotiaille tarkoitetusta nappulakurssista lähtien. Vierailuhetkellä paikalla aloitteli aikuisten ravikoulun kurssi, jonka osallistujat olivat 35-55-vuotiaita miehiä. Kunta maksaa projektipäällikkö Louise Albansson Broheden palkan. Ruotsissa panostetaan muutenkin paljon hevostalouteen ja esimerkiksi Skarassa kaikki puolueet ovat hankkeen takana. Axelvallan ravikoulu ja ravirata, Skaran kunta http://www.skarahastland.se/ http://www.axelvalla.se Hippologi Jannike Almsgård kertoi Axevallan ravikoulusta. Jannike on koulutettu ravihippologi ja hän suorittaa ammatillisen opettajan tutkintoa. Ruotsin ravikeskusjärjestöllä on käytössä Kurssit on porrastettu pronssi-, hopea- ja kultatasoihin ja niitä voi suorittaa lisenssiin saakka,
jolloin voi halutessaan ajaa kilpaa. Myös monte - kursseja on tarjolla. Kursseja on yleensä yksi päivässä, joskus kaksikin. tulevat urheilupäivinään vierailemaan tallilla. Eritysryhmille järjestetään päiväleirejä kesäisin ja eläkeläiset pääsevät tutustumaan paikkaan ravipäivinä. Kursseilla opetetaan ajamisen lisäksi muun muassa valjastamista ja hoitamista. Valjastuspaikalle mahtuukin useampi kurssilainen kerralla. Lapsia ja erityisryhmiä varten kunkin ponin karsina ja varusteet on merkitty kuvakoodilla. Talli jakaantuu siten, että puolet siitä on ravikoulun käytössä ja toinen puoli lukion käytössä. Talli on valmistunut 2010 ja esimerkiksi hevosten ruokinta tapahtuu ruokintaautomaateista. Tallin yhteydessä on siisti kahvio, johon kurssilaiset kokoontuvat ja siellä nuorempien kurssilaisten vanhemmat voivat vaikkapa seurata raveja tai lukea lehtiä, kun nuoriso on ravikoulussa. Ravikoulu tekee yhteistyötä myös ratsupuolen kanssa ja he järjestävät opetusta ja kursseja puolin ja toisin. Myös tavalliset koulut Ravikoululla on käytössään tandemkärryt, joilla alkuopetus tapahtuu turvallisesti. Tallilta on lainattavissa kypärä ja turvaliivi. Myös aikuiset voivat halutessaan aloittaa opettelun ponilla.
Skaraortens Ryttarförening, Skålltorp http://skaraortensrf.se/ talli, jonka rahoittavat kunta, sponsorit ja maakäräjät. Axelvallan ravirata- alueen läheisyydessä oleva SoRF-ratsastuskoulu on mukana Skara Hästlandet-projektissa ja ratsastuskoulun hallitukseen kuuluva Monica Albansson esitteli talleja ja maneesia. Talleissa on yhteensä 22 hevosta, joista 10 on yksityisiä ja loput ratsastuskoulun tuntihevosia. Tunneilla käy viikossa 230 ratsastajaa, sekä lapsia että aikuisia. Ratsastajista 10 prosenttia on poikia. Seuran omistama ratsastuskoulu on tiiviissä yhteistyössä kunnan kanssa. Ratsastuskoululle tulee kunnan lähettäminä nuorisokodissa tai muuten hankalassa elämäntilanteessa olevia nuoria töihin. Ratsastuskoulu työllistää kolme kokoaikaista työntekijää sekä kaksi pitkäaikaistyötöntä. Ratsastuskoululla on ohjelma nuorille lahjakkaille ratsastajille, joilla ei ole varaa omaan hevoseen tai kilpailutoimintaan. Nuorille haetaan stipendeillä rahaa, jotta he pääsevät osallistumaan valmennukseen kuukausittain. Ohjelma kestää vuoden ja siihen voi osallistua omalla tai ratsastuskoulun hevosella. Göteborg Horse Show ja Eurohorse-messut Ratsastuskoulun omistaa ratsastusseura, jolle kunta myi alueen ja tilat yhden kruunun nimelliseen hintaan. Kunta myös tukee toimintaa kuukausittain noin 20000 kruunulla. Matkamme päättyi Göteborgin messukeskuksessa ja Skandinium-hallissa järjestettyihin Göteborg Horse Show -kilpailuun ja Eurohorsemessuihin. Paikan päällä tapasimme vielä hevosalan asiantuntijoita ja toimijoita ja kuulimme esitykset Strömsholmassa tehtävästä tutkimustoiminnasta (kerrottu aiemmin tässä raportissa), Hästnäringens Nationella Stiftelse (HNS):n toiminnan esittelyn sekä Lerumin kunnan ratsastusreitistö-hankkeen esittelyn. Rakennukset ovat tällä hetkellä huonossa kunnossa ja vanhanaikaisia. Hevoset asuvat pilttuissa ja piha-alueella on useampia eri rakennuksia. Alueelle ollaan rakentamassa uusi
Hästnäringens Nationella Stiftelse (HNS) http://nshorse.se/ Ruotsin kansallisen hevosalan säätiön HNS:n toiminnasta meille kertoi säätiön edustaja Anahita Arai. Säätiön tavoitteena on edistää ruotsalaista hevosalaa ja hevosalan elinkeinotoimintaa. HNS vastaa myös ruotsalaisen hevosalan koulutuksen koulutusjärjestelmän kehittämisestä ja pääkoulutuskeskusten (Flyinge, Strömsholma ja Wången) hallinnoinnista. HNS huomioi toiminnassaan HRR:n eli ruotsalaisen hevosalan yhteistyöelimen näkemykset. HRR on samankaltainen elin kuin Suomessa toimiva Mahdollisuuksien hevonentyöryhmä ja sen toiminnassa ovat mukana kaikki keskeiset hevosalan järjestöt. Ruotsissa on tänä päivänä noin 360 000 hevosta, kun vielä 70-luvulla hevosia oli vain 75 000. Määrä on ollut kasvussa koko ajan ja tarkkaa rekisteriä hevosista ei ole olemassa. Ruotsissa on yksi hevonen 39 ihmistä kohden. Ruotsin hevosalan liikevaihto on noin 48 miljardia kruunua, josta suurin osa syntyy vedonlyöntitoiminnasta. Hevoset ja sen liitännäiselinkeinot ovatkin maanviljelijöiden neljänneksi suurin tulonlähde Ruotsissa. HNS:n toiminta on myös riippuvainen hevosvedonlyönnistä, koska sen rahoitus tulee ATG:lta eli hevosvedonlyöntiyhtiöltä. HNS:n budjetti on vuosittain noin 47 miljoonaa kruunua, josta koulutukseen menee 30 miljoonaa kruunua, nuorisoprojekteihin 6 miljoonaa kruunua ja ratsastuskiinteistöihin 5 miljoonaa kruunua sekä kehityshankkeisiin 6 miljoonaa kruunua. HNS:lla on vuoteen 2020 ulottuva visio Hästnäringen 2020, jonka tavoitteena on muun muassa tehdä hevosalasta houkutteleva työmarkkinoita ajatellen, pienentää hevosalalla kaupungin ja maaseudun välistä kuilua ja tukea hevosharrastuksen avulla kansanterveyttä sekä nuorten johtajuus- ja kompetenssikoulutusta. ongelmiin; 1. ihmiset muuttavat kaupunkeihin -> syntyy ongelmia sekä kaupungeissa että maaseudulla, 2. työttömyys / nuorisotyöttömyys, 3. kohtaamis-/tapaamispaikkojen puute, 4. ihmiset, joilla on työtä, ovat stressaantuneita ja voivat huonosti, ellei heillä ole harrastusmahdollisuuksia 6. maisema muuttuu, ei laiduneläimiä. Hevosalan täytyy tuoda kansallisella tasolla nämä asiat esille ja esittää faktoja, mahdollisuuksia sekä rahoitusvaihtoehtoja, joita voitaisiin käyttää. HNS:n yhtenä tavoitteena on tukea hevosten kasvatusta siten, että vuoteen 2020 mennessä Ruotsissa on 400 000 hevosta, kaikilla halukkailla on hevonen ja kaikille Ruotsissa kasvatetuille hevosille löytyy ostaja. Horses made in Sweden-projektin avulla pyritään myös kasvattamaan ruotsalaisten hevosten arvostusta, jotta ihmiset eivät hankkisi itselleen hevosia muualta Euroopasta. Uppläv Häst-hankkeen tavoitteena on tehdä hevosalaa tutuksi lasten ja nuorten keskuudessa ja samalla saada uusia harrastajia. Hanke toimii yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa ja pyrkii muun muassa järjestämään töitä vajaatyöllistetyille tai henkilöille, jotka eivät jostain syystä pysty tekemään normaalia työtä, mutta pystyvät työskentelemään tallilla. Tallit saavat vastaavasti apua työntekijäpulaansa. Horse Life-projekti pyrkii löytämään ratkaisuja hevosten teurastusongelmaan Ruotsissa. Hevosenlihaa tuodaan suuria määriä Meksikosta, koska teurastamot eivät ota kotimaista hevosenlihaa vastaan pelätessään sen sekoittuvan muun lihan tuotantoketjuun. Syynä pelkoon on kohu, joka heräsi, kun hevosenlihaa löytyi tuotteista, missä sitä ei olisi pitänyt olla. HNS on huolissaan tuontilihan puhtaudesta, mutta myös ruotsalaisista hevosista, jotka pitäisi saada lopetettua ja joudutaan sitä varten kuljettamaan jopa ulkomaille. HNS haluaa olla mukana hevosalan avulla vaikuttamassa näihin yhteiskunnallisiin
Lerumin kunnan ratsastusreitistö http://www.ridvaglerum.se/ Lerumin kunnassa noin 20 km Göteborgista on tehty jo noin 10 vuotta töitä sen eteen, että alueelle saataisiin hyvät ratsastusreitit. 30 000 asukkaan kunnassa on arvioiden mukaan noin 1200-1500 hevosta. Hevosala kilpailee muiden harrastelajien kuten jääkiekon ja pyöräilyn kanssa. Alueella käytetään paljon autoja eivätkä autoilijat halua hevosia kulkemaan teille, koska siitä voi aiheutua vaaratilanteita. Kunnassa asutus leviää ja sieltä kyllä löytyy pyöräteitä, mutta pyöräteillä ei saa ratsastaa. Ruotsissakin on voimassa jokamiehen oikeudet kunhan ei aiheuta haittaa ja ratsastajat haluaisivat kulkea metsässä. Suuri määrä hevosia ratsastajineen voi kuitenkin aiheuttaa haittaa. Lerumin kuntaan on rakennettu yhdeksän ratsastusreittiä, eri tallien läheisyyteen. Alueilla, joilla oli maanomistajien kanssa eniten ongelmia, ratsastusreitin rakentaminen on kestänyt 10 vuotta. Näissä tapauksissa käytettiin konsulttiapua. Ratsastusreittejä käyttää 200-300 ratsastajaa. Nykyään, jos kunta suunnittelee esimerkiksi pyörätietä jonnekin, se tiedustelee ratsastajilta ratsastetaanko kyseisellä alueella. Reitistöstä on pyritty tekemään kestävä ja Ridvägsfrämjandetyhdistys on panostanut näkyvyyteen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja lehdissä. Vaikka kunnanjohtaja ei olekaan hevosihminen, hän on ymmärtänyt hevosalan luonteen, vaatimukset ja myös arvon. Kunta on kustantanut noin 800 000 kruunua maksaneen laukkasuoran, jolla on pituutta 700 metriä ja valaistus, joka toimii aurinkoenergialla. Vuonna 2005 hevosihmiset perustivat pienen yhdistyksen, jossa oli jäseniä ympäri kuntaa, koska jokainen on ensisijaisesti kuitenkin kiinnostunut oman tallin läheisestä alueesta. Kunnan päättäjistä löytyi myös hevosihmisiä tai ainakin hevosista kiinnostuneita, mikä edisti reitistöjen suunnittelua. Maan omistajien kanssa on ollut jonkin verran päänvaivaa, mutta heidänkin kanssaan on päästy sopimuksiin. Kun aletaan suunnittelemaan ratsastusreitistöjä, on tärkeää tuoda esille kunnan päättäjille muun muassa se, missä hevoset ovat, ovatko ne ratsastuskouluissa vai yksityisiä, että hevoset tuovat työpaikkoja (esim. kengittäjät, eläinlääkärit, heinäntuottajat) ja hevosharrastus edistää ihmisten terveyttä ja terveet ihmiset maksavat veroja. Maanomistajille täytyy osata kertoa reitistöjen edut; vähemmän haittaa ratsukoista, kun ne ohjataan tietylle alueelle ja, että hevosenomistajat ovat esim. heinäntuottajien asiakkaita.
Eurohorse-messut Messuilla oli kattavasti näkyvillä kaikki hevosalaan ja tallitoimintaan liittyvät tarvikkeet. Kuljetuskalustoa esittelivät kaikki Euroopan suurimmat valmistajat. Myös lastausongelmiin löytyi erikseen siihen tarkoitukseen myytävä tuote. Kuten muillakin hevosalan messuilla viime vuosina hevosten treenaukseen, kuntoutukseen ja hyvinvointiin tähtääviä teknisisä laitteita, kuten solariumeja, juoksumattoja, vesikävelymattoja jne. oli esillä runsaasti.
Tallirakentamiseen löytyi niin karsinaelementtien, ikkunoiden kuin lattia- ja ulkoseinämateriaalien jne., valmistajia. Vastaavasti esillä olivat kaikki tallin kiinteät tarvikkeet; ruoka- ja vesikupit, varustekaapit jne. Ruokinta-automatiikkaa oli esillä Euroopan muihin messuihin verrattuna yllättävän vähän, mutta erilaisia heinähäkkejä nähtiin. Kuvassa suomalaisvalmisteinen versio. Pienkoneita helpottamaan tallin töitä ja pihaalueiden sekä kenttien kunnossapitoon tarvittavaa kalustoa oli vahvasti esillä. Estekalustoa oli esillä useammalta valmistajalta jopa minimittakaavassa vaikkapa keppareille!
Göteborg Horse Showssa saimme seurata muutaman näytöksen verran Maailman Cup tason koulu- ja esteratsastusta. Luonnollisesti alueella oli runsaasti perushoitovälineitä ja varusteita niin hevoselle kuin ratsastajallekin kaikissa eri hintaluokissa. Messuilla esittäytyivät myös alan järjestöt ja yhdistykset ja siellä oli myös hevosia ja niihin liittyviä näytöksiä. Linkkejä messuesittelijöiden sivuille: Kuljetus-, aitaus- ja muuta tallikalustoa: http://www.cheval-liberte.com/se http://www.horserail.se Kuivitus: http://www.kvanumenergi.se Este- ja kouluratakalustoa: http://www.ydre-grinden.se Hevosten treenaus ja kuntoutus: http://www.horse-trainerproducts.com http://www.biolight.se Matkaraportissa on hyödynnetty Hevoset ja yhteiskunta hankkeen tuottamaa matkaraporttia samalta matkalta. Se on luettavissa kokonaisuudessaan: http://www.hippolis.fi/userfiles/hippolis/file/hev oset_ja_yhteiskunta/matkaraportti%20hevoset %20ja%20yhteiskunta%20Ruotsi%2027.2-2.3.2014.pdf Lisätietoa opintomatkalta: HevosAgro, Heini Iinatti, heini.iinatti@proagria.fi, p. 040 5551674 ProAgria Oulu toimisto, Kauppurienkatu 23 (esitteitä) HevosAgron FaceBook (kuvia)