KYLÄ VÄLITTÄÄ hanke OPINTOMATKA LETKUN KYLÄÄN TAMMELAAN 6.2.2010 Ohjelma: klo 10.00 klo 10.45 klo 12.00 klo 12.30 klo 14.30 klo 15.00 klo 16.00 Saapuminen Letkun Pirtille Tammelaan - Tervetulokahvi - Tammelan Kylät ry:n toiminnan esittely (pj. Asko Koivu) - Letkun kylän toiminnan esittely (Tuula Kauppi ja muut kyläläiset) - Kysymyksiä ja keskustelua Kylä välittää - hallitusten välinen tapaaminen Ruokailu Kylä välittää hallitusten välinen tapaaminen jatkuu Kylä kelpaa 2010 messujen esittely - Videoyhteys Forssan asumisen messut -messuosastolle (Eija Laine) Kyläsuunnitelmien päivitys ja sosiaalisen median käyttö (Veli-Matti Pura, maaseutuasiamies,tammelan kunta) Tammelan kyläohjelma (Marja Peltonen, opiskelija, HAMK) Lähtö Torronsuon kansallispuiston laavulle (ajomatka 10 min, kävely 0,5 km laavulle) - Nokipannukahvit Lähtö kotimatkalle
TAPAAMISEN TAVOITTEET Tapaamiseen oli kutsuttu mukaan hallituksen jäsenet Päijät-Hämeen kylät ry:stä, Varsinais-Suomen Kylät ry:stä sekä Länsi-Uudenmaan Kylät ry:stä ja Hämeen Kylät ry:stä. Paikalla oli kaikkiaan 29 kylien kehittäjää. Tavoitteena oli tutustua eri maakuntien toimijoihin, kirkastaa yhteisiä tavoitteita, suunnitella toimenpiteitä ja käynnistää paikallisohjelmatyötä. TAMMELAN JA LETKUN KYLÄN ESITTELY Asko Koivu toivotti ryhmän tervetulleeksi Tammelaan, Letkun kylään. Kylässä on 358, ja uusia asukkaita saadaan koko ajan pääkaupunkiseudulta ja lähiympäristöstä. Kylällä on tehty aktiivista uusasukastoimintaa 5 vuoden ajan, ja hyvin havainnollinen tonttipörssi tuottaa tulosta: vuonna 2009 rakenteilla oli 8 omakotitaloa. Tonttimarkkinointi ei ole liiketoimintaa, johon verottaja voisi puuttua. Kaupat tehdään aina suoraan ostajan ja myyjän kesken. Myynnissä on tällä hetkellä 30 yksityisen maanomistajan tonttia. Kunta ei ole halukas ostamaan maata Letkulta. Kyläkoulussa on 25 oppilasta, ja nouseva ennuste näyttää 35 oppilaan rajan rikkoutuvan lähivuosina. Muuttajat ovat ensisijassa nuoria perheitä, mutta myös eläkeikää lähestyviä. Toiminta Letkun Pirtillä on aktiivista; perhekahvila/ jumpparyhmä kokoontuu kerran viikossa, Yläkerrassa on nuoren itsensä sisustamat viihtyisät nuorisotilat. Ikäihmisille järjestetään palvelupäivä joka toinen viikko, sisältäen yhteisen ruokailun. Työllistämistuella on palkattu jo 6 vuoden ajan Kylärenki (= 6 renkiä), jotka oman osaamisensa mukaan hoitavat erilaisia tehtäviä kylällä. Kylärenki hoitaa alueen ilmaislehden/mainosjakelun kaksi kertaa viikossa, ja mukaan mahtuu aina tarvittaessa kylätedote. KYLÄ VÄLITTÄÄ HANKKEEN YLIMAAKUNNALLISET TAVOITTEET JA TOIMINNOT VUONNA 2010 Liisa Helanto esitteli ylimaakunnallisen hankkeen tavoitteet ja kevään 2010 toimintasuunnitelman, joka sisälsi mm. tämän yhteisen hallitustapaamisen sekä opintoretken Viroon tai Saksaan/ Itävaltaan. Yhdessä mietittiin odotuksia ylimaakunnallisen hankkeen suhteen: Yleisellä tasolla hankkeelta odotettiin toimintaan rahaa, ideoita, energiaa ja vertaistukea. Yhteistyön kautta toiminnalle saadaan lisää vaikuttavuutta ja julkisuutta. Eteläsuomalainen maaseutukuva, identiteetti/ imago kirkastuu. Hankkeessa olisikin hyvä onnistua määrittämään eteläsuomalainen maaseutu ja sen kylien erityispiirteet, siis jonkin tason brändi. Vuorovaikutuksen tehostuminen lisää myös edunvalvonnan edellytyksiä eri alueilla. Yksittäisinä kohteina nähtiin vapaa-ajan asukkaiden integrointi kylätoimintaan yhteisenä tavoitteena samoin kuin kyläsuunnittelun talousarviomallin luominen. HALLITUSTEN JÄSENTEN TUTUSTUMINEN TOISIINSA Elina ohjasi hallitusten jäsenten tutustumista Itävallasta opitulla menetelmällä, jossa vetäjän sopivilla kysymyksillä selvitettiin nopeasti mm. osallistujien ammatit, perhesuhteet, harrastuksia ym. Paljon naurua ja reipasta askeltamista salin laidalta toiselle liittyi tähän harjoitukseen.
PAIKALLISTOIMINTAOHJELMIEN VISIOINTIA Seuraavana tehtävänä oli miettiä megatrendejä tai hiljaisia signaaleja, jotka tulevat merkittävästi vaikuttamaan maaseutualueiden kehittämiseen seuraavan 10 vuoden aikana. Nämä voivat olla mahdollisuuksia tai uhkia, joihin meidän tulee varautua paikallistoimintaohjelmien strategiatyössä. Seuraavia asioita nousi esiin: ekologisen kestävyyden huomioon ottaminen, puhdas luonto, lähiruoka, liikkuminen vähenee naapuriavun säilyttäminen, turvallisuus kiireettömyys, hiljaisuus, hitaus monikulttuurisuus maaseutu ja metropolialueen yhteistyö ilmastonmuutoksen vaikutukset,mm. keskieurooppalaisten vapaa-ajanvietto pohjoisemmaksi maaseudun väestön ikääntyminen maatilojen (tilayksiköiden) suurentuminen väestön vähentyminen työttömyys hamstraus, varautuminen kuntaliitokset opettajien työnkuvan laajentaminen (visio) vanhemmuuden harjoittelu Äänestyksen jälkeen jatkopohdintaan pääsivät: maaseutu ja metropolialueen yhteistyö, ekologinen kestävyys, kylän asukkaat ja lähiruoka. RYHMÄTYÖT KESKEISISTÄ TEEMOISTA Työskentelyä jatkettiin Kahvila-tekniikalla, jossa valittu aihealue kirjoitettiin keskelle pöytäliinaa, ja sen ympärille jokainen ryhmän jäsen sai kirjoittaa aiheeseen liittyviä kehittämisajatuksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Noin 10 min työskentelyn jälkeen vaihdettiin pöytää, yhden jäädessä kertomaan muille tähän asti käydyn keskustelun ja ideoinnin sisältöä. Kun jokainen oli saanut osallistua haluamiensa pöytien keskusteluun, tulokset purettiin lyhyellä esittelyllä. Liite 1.
Maaseutu ja metropolialueen yhteistyö Vuoropuhelussa nähtiin useita kompastuskiviä mm. Sipoo case perinteisten kulttuurimaisemien katoaminen. Nähtiin myös, että tulee muodostumaan yhä enemmän ns. nukkumakyliä. Toisaalta maalle syntyy uudenlaisia palveluyrityksiä mm. sosiaalista kuntouttavaa toimintaa (maatilat - perinnemaatilat) kohderyhmänä työttömät, lapset vammaiset. Kaksoiskuntalaisuus viedään käytäntöön, vapaa-ajan asukkaat maksavat veroja ym. maksuja; tiestöt saadaan kuntoon maaseudun tietulleilla. Kylän asukkaat Oleellisinta on asukkaiden määrä, ikärakenne ja toimeentulo. Lähityö kotoa käsin tehtävä työ nousee merkittäväksi tekijäksi. Muodostuu teemakyliä, jotka houkuttelevat samanhenkisiä asukkaita ja esim. kädentaitoihin liittyvää muotoilua ja yritystoimintaa. Vapaa-ajan asukkaiden yhteisöt lisääntyvät, ja niiden merkitys kylän yhteisöllisyydessä lisääntyy. Maahanmuuttajien ja muidenkin uusien asukkaiden kotouttamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ekologinen kestävyys Ekologista kestävyyttä pohdittiin niin yhdyskuntarakenteen (tiivis väljä), maa- ja metsätalouden suunnittelun ja toteutuksen, liikenteen ja työssäkäynnin, kuin kestävän matkailunkin kannalta. Asumisen vesi- ja jätehuoltoratkaisut sekä lämmitysvaihtoehdot nähtiin mahdollisena toteuttaa myös yhteisöllisesti. Lähiruoka Lähiruokakeskustelu toi esiin tiedostavan kuluttajan, jolle tuotannon julkisuus ja sitä kautta luotettavuus nousevat keskeisiksi ostopäätöksiä tehtäessä. Tähän liittyy myös yhteinen vastuu kotimaisesta tuotannosta; tulee lisätä kustannustietoisuutta, jotta tuottajahinta vastaisi paremmin todellisia tuotantokustannuksia. Paikallisten tuotteiden saattavuuteen ideoitiin mm. kauppakassia, sadonkorjuujuhlia, suoraan pellolta myyntiä ja suoramyynti pörssiä.
TAMMELAN KYLÄOHJELMA Maaseutuasiamies Veli-Matti Pura kertoi, että Tammelan kyläohjelma on jo toinen laatuaan. Aikaisempaan ohjelmaan kunta sitoutui kyllä päätavoitteiden osalta, mutta ei mittareiden tasolla. Nyt kylien yhteistyöryhmästä perustettiin rekisteröity Tammelan Kylät ry, johon liittyi 13 toiminnallista kylää Tammelan alueelta. Yhdistys haki rahoitusta kehittämishankkeeseen, jossa kyläsuunnitelmien päivittäminen sähköiseen ja entistä ajanmukaisempaan muotoon on tavoitteena. Kylien yhteiset tavoitteet kerätään kyläohjelmaan ja vastuutetaan samalla toteuttajat. TOIMIVAT KYLÄT MENESTYVÄ KUNTA hankkeen esittely, Liite 2 HAMK:n opiskelija Marja Peltonen kertoi lisää kehittämishankkeen sisällöstä. Hankkeessa on mukana 5 opiskelijaa, joita ohjaa opettaja Tero Uusitalo. Jokaisella on 2-5 kylää, johon he pitävät yhteyttä. Tammelan kylille on perustettu sosiaalisen median ning-sivusto, jossa on tällä hetkellä 50 jäsentä; kylille on omat ryhmänsä. Sivustolla on myös kalenteri kylien tapahtumille. Hankkeen kaikki dokumentit löytyvät wikispaces -sivustolta. www.tammela.fi -> Tammelan kylät ry Hankkeessa tehtiin myös kyläkysely, jossa vastausprosentti oli 17 %, Letkulla 25 %, jota voidaan pitää hyvänä. KYLÄ KELPAA 2010 MESSUT TAMMELASSA Videoyhteyttä Forssan asumisen messut messuosastolle ei saatu pelaamaan, joten Veli-Matti kertoi vielä lyhyesti ensi kesän messutapahtumasta, jonka järjestelyt olivat jo kovassa vauhdissa. Valtakunnalliset Kylä kelpaa -kyläasumisen messut pidetään Tammelassa 17.-25.7. 2010 Tuttuun tapaan kylät esittelevät elämää, tontteja, taloja ja tapahtumia, mutta myös energiatehokasta uudisja korjausrakentamista, uusiutuvaan energiaan perustuvia lämmitysratkaisuja sekä ekologisesti järkeviä jätehuolto- ja vesihuoltojärjestelmiä. www.kylakelpaa.biz/ohjelma.php KAHVIT TORRONSUON LAAVULLA Runsasluminen talvikeli teki tepposet Lahti/Hämeenlinna - matkalaisten isolle linja-autolle, eikä ajaminen kapeaa kylätietä ollut mahdollista. Heidän osaltaan Torronsuon kansallispuiston näkeminen ja yhdistysyhteistyön kuuleminen jäi tällä kertaa. Paluumatkalle lähdettiin kuitenkin turvallisesti aikataulussa. Uudenmaan edustajat pääsivät mukavasti pienellä linja-autollaan Torronsuon laavun tuntumaan. Kahvitteluhetki laavulla nuotion loimussa oli päivälle mukava päätös ennen paluumatkalle lähtöä. Torronsuon upeat maisemat lintutornista nähtynä olivat todella kauniit ja hulppeat. Saimme Jouko Lindroosilta asiantuntevan selostuksen alueesta ja sen käytöstä.
Ryhmätyön muistiinpanot Liite 1 Maaseutu ja metropolialueen yhteistyö maaseutuasumisen vahvistamista tulee tehdä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa yhteistyössä osayleiskaavoja toteutettaessa huomioitava asukkaiden suojelemat perinnemaisemat uhkana Sipoo case perinteisten kulttuurimaisemien katoaminen tiestön kuntoon ratkaisuna tietullit maalle tulee muodostumaan yhä enemmän ns nukkumakyliä kaksoiskuntalaisuus viedään käytäntöön, vapaa-ajan asukkaat maksavat veroja ym. maksuja lasketaan alueellisia jalanjälkiä ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen kyläyhdistysten herääminen ja ryhdistäytyminen ( huom. kuntaliitokset) vahvuuksien markkinointi mitä maaseudulla on tarjota ( matkailu, puhtaus) sosiaalinen kuntouttava toiminta (maatilat - perinnemaatilat), työttömät, lapset, vammaiset sijaishuoltajuus, yhteinen vastuunkanto miten saadaan metropoli kuuntelemaan maaseutua? Olkiluodon ja Helsingin välinen yhteistyö NL:n pommikoneet maallemuuton edistäjinä 70 vuotta sitten Kylän asukkaat oleellisinta on asukkaiden määrä, ikärakenne, toimeentulo lähityö kotoa käsin tehtävä työ tyhjiä taloja, vuokra-asuntoja helpompi muuttaa hyvä kylän imago nuoret voivat olla ylpeitä kotiseudustaan -> paluumuutto perinteet ja kädentaidot talteen, siitä voisi tulla kylän imago teemakylät, jotka houkuttelevat samanhenkisiä ( Fiskars, Lohjan saaristo) tulokkaiden tervetulotoivotukset vapaa-ajan asukkaat veropolitiikka vapaa-ajan asukkaiden yhteisöt maahanmuuttajien kotoutuminen yhteinen tekeminen, talkoot jne. kyläväylät kylätalkkari palvelut, turvallisuus, naapuriapu, vapaaehtoistyö (eri järjestöjen kanssakoordinointi) tukityöllistelyn arvostaminen ja tukeminen, vapaaehtoistyön arvostus ikääntyneiden syrjäytymisvaara netin käytön lisääntymisen myötä sukujen väliset ristiriidat Ekologinen kestävyys ruoan tuotanto: lähiruoka, näkyvyys, kylänresurssit, yhteistyö olemassa olevien ruokahankkeiden kanssa maa- ja metsätalouden ekologinen suunnittelu ja toteutus kestävä matkailu luonnonmukaiset vaellusreitit lähiharrastukset: julkishallinto sanelee pelisäännöt ottaen huomioon ekologisesti kestävän asumisen mielikuvan julkisen liikenteen kehittäminen; liikkuminen ja työssäkäynti listat esim. harrastuksiin viemisistä julkisiksi
työpaikka-ajot ilmoitustaululle jätehuolto kuivakäymälä puhdas vesi veden riittävyys jätevesi yhdyskuntarakenne/ tiivis väljä? muut lämmitysvaihtoehdot; bioenergia, raaka-aineet maalta -> yrittäjyys hamstraus Lähiruoka tiedostava kuluttaja (liike) tuotannon julkisuus / luotettavuus mielikuvat; puhtaus, terveys turvallisuus ja laadun tarkkailu elintarviketuotanto liikaa suurteollisuuden ehdoilla EU-määärykset geenimanipulaatio hinta; todellinen kustannusvertailu - kustannustietoisuus tuottajahintojen nousu kustannuksia vastaaviksi luomutuotannon lisääminen, tuotteiden saatavuuden parantaminen asiakaspiiri - viikoittain täydennys pulmana säilyvyys, kuluttajan kotona, ei enää kellareita tms. kauppakassi - tilaus on noudettavissa/toimitetaan haluttuun paikkaan jalostus paikallisesti; lammassavustamo ym. ABC-ketjun boikotointi vai yhteistyö? myy/osta suoraan pellolta suoramyynti - pörssi, ylijäämiä yms. sadonkorjuujuhlat tapahtumat, markkinat + tilakäynnit vrt. Åland Skördfest / ProAgria, MTK kylän resurssit -> työpaikkoja kouluruoka myös ulkopuolisille oma puutarha mm. matkailun markkinointiväline ruokaa polttoaineeksi
Toimivat kylät menestyvä kunta Liite 2 Toimivat kylät Menestyvä kunta Tammelan kylien yhteistyön ja lähipalvelujen kehittämishake 2009-2010 Kustannukset 01.2009 12.2010 Euroa Palkkauskulut 56 778,84 Ostopalvelut ja palkkiot 51 908,56 Vuokrat 4 200,00 Matkakulut 4 000,00 Muut kustannukset 5 212,60 Vastikkeeton 9 900,00 Yhteensä 132 000,00 Rahoitussuunnitelma 01.2009 12.2010 TE-keskus, valtio + EU 89 760,00 Kunnat 22 440,00 Julkinen rahoitus yhteensä 112 200,00 Yksityinen rahallinen osuus 9 900,00 Vastikkeetta tehtävä työ 9 900,00 Yksityinen rahoitus yhteensä 19 800,00 Kokonaisrahoitus 132 000,00 Kyläsuunnittelu jokaisella kylällä ajan tasalla oleva, uuden tyyppinen helppokäyttöinen toiminnan suunnittelun ja seurannan työkalu kylän ja kylien yhteisten tavoitteiden määrittely ja asukkaiden sitouttaminen tavoitteisiin uusien kyläläisten ja vapaa-ajan asukkaiden saaminen mukaan toimintaan Ohjelmatyö Tammelan kylät ry:n tavoiteohjelma sekä pohja Tammelan kunnan ja kylien yhteistyölle palvelukartoitus maankäytön suunnittelu
Kylätoimijavalmennus asukas ja kylä - kuntafoorumit uusien asukkaiden nivominen kylään www-sivujen ja keskustelupalstojen uusiminen Toimivat kylät 30 uutta markkinoitavaa tonttia tai kiinteistöä 3-5 palvelusopimusta (ympäristönhoito, reittien ylläpito, hoivapalvelu) 10 kunnostettua maisemakohdetta Kyläasumisen messut 2010 (lisäksi valmistellaan isompia asumisen messuja vuodeksi 2011) 2 kylien palveluesitettä 2 uutta yritystä 2 lehteä 3 messu- ja markkinatempausta 5 uutta hankesuunnitelmaa 3 tutustumisretkeä Kyläohjelma ja kyläsuunnitelmat kyläsuunnitelmat kylä - kunta ja kylien välisen yhteistyön työkaluja sähköisten työkalujen parempi hyödyntäminen 2-3 laajaa kehittämiskeskustelutilaisuutta maankäytön suunnittelu Kylille yhteistyötä ja osaamista, kyläsuunnittelutyön syventäminen kylille uudet www-sivut, joissa mm. keskustelupalstat, sähköinen tiedotus ja tapahtumakalenteri Tammelan kylälehden sisällön kehittäminen Kylille lisää asukkaita valmennusta kylien tonttivastaaville, kyläoppaille kylien tonttirekisterit kuntoon tonttien myynnin aktivointi tutustumisretkien järjestäminen kyläkaavaa toteuttaneille kylille Kylien palvelurakenteen vahvistaminen kartoitetaan palveluiden nykytila käynnistetään kokeiluja ja laaditaan mallisopimukset kootaan tai päivitetään kylien osaajarekisteri perehdytetään kylät työnantajavelvollisuuksiin Kylämaiseman kunnostaminen aktivoidaan kyliä ympäristön ja maiseman hoidon suunnittelussa yhteistyössä Pro Agrian kanssa aktivoidaan ja autetaan kyliä hoitamattomien kylämaisemien siistimiseen laaditaan 2 kylälle maisemanhoitosuunnitelma
Opintoretki Tammelaan/ osallistujat Liite 3 L-U Kylät ry: Holger Wickström Kirsti Häggman Katriina Aatsalo Christer Rågergh Pirkko Kaskinen Pirkko Kautto Kari Tavaila Pirjo Sjögren P-H Kylät ry: Sirpa Kerppilä Kaarina Lehto Matti Järvinen Pauli Tolvanen Irja Hytti Tarja Tolonen Hannu Markkanen Mauri Kyöstilä Liisa Helanto K-H Kylät ry: Satu Leppälahti Asko Koivu Marjo Kanerva Tarja Pell Jouko Lindroos Reijo Lehtinen Elina Leppänen V-S Kylät ry: Tauno Kavén Tauno Linkoranta Jukka Ristimäki Lisäksi: Marja Peltonen Esko Pietari, EMO ry