Länsi- ja Sisä-Suomi Ympäristölupavastuualue Päätökset Nrot 1) 36/2011/2, 2) 37/2011/2 ja 3) 38/2011/2 Dnrot 1) LSSAVI/29/04.09/2010 2) LSSAVI/58/04.09/2010 3) LSSAVI/59/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2011 ASIAT HAKIJA 1) Pohjaveden ottaminen Parannankankaan pohjavesialueella sijaitsevasta Pikku-Kannuksen pohjavedenottamosta, Lestijärvi 2) Pohjaveden ottaminen Parannankankaan pohjavesialueella sijaitsevasta Parannan pohjavedenottamosta, Lestijärvi 3) Pohjaveden ottaminen Kausalankankaan pohjavesialueella sijaitsevasta Palokankaan pohjavedenottamosta, Lestijärvi Lestijärven kunta VIRANOMAISIA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Tämän asian käsittelyä on jatkanut 1.1.2010 alkaen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. HAKEMUKSET Lestijärven kunta on 26.11.2009 silloiseen Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon toimittamissaan ja myöhemmin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon täydentämissään hakemuksissa pyytänyt lupaa pohjaveden ottamiseen olemassa olevilta 1) Pikku-Kannuksen pohjavedenottamolta 200 m 3 /d, 2) Parannan pohjavedenottamolta 500 m 3 /d ja 3) Palokankaan pohjavedenottamolta 300 m 3 /d hakemuksiin liitetyn suunnitelman mukaisesti Lestijärven kunnassa. SUUNNITELMA Nykyinen tilanne LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi/lansi Lestijärven kunnan nykyinen pohjaveden ottomäärä on ollut keskimäärin 400 m 3 /d. Määrä on jakautunut puoliksi Parannan ja Pikku-Kannuksen pohjavedenottamoille, jotka sijaitsevat samalla Parannankankaan pohjavesialueella. Vähäisten pumppausmäärien vuoksi (< 250 m 3 /d) ottamoille ei ole
Vedenhankinnan vaihtoehdot aiemmin haettu lupia. Pumpatusta vesimäärästä puolet käytetään yhdyskunnan talousvetenä ja puolet virvoitusjuomateollisuudessa (noin 200 m 3 /d). Lestijärven kunnan vesilaitoksen runkoverkosta vesi jaetaan kunnan keskustaajamaan sekä pääosalle järven (Lestijärvi, 64 km 2 ) ympärille keskittyneestä kylä-, haja- ja loma-asutuksesta. Vesilaitokseen on liittynyt noin 600 kuntalaista eli noin 70 % kunnan asukasmäärästä. Vesijohtoverkoston pituus on noin 65 km. Pohjavedenottamoilta saatava vesi on ollut laadultaan hyvää ja talousveden laatukriteerit täyttävää. Mahdolliset ajoittaiset ongelmat ovat liittyneet lähinnä jakelulaitteistoon. Lestijärven kunnassa sijaitsevien pohjavesialueiden antoisuus (yhteensä noin 13 000 m 3 /d) on moninkertainen alueelliseen tarpeeseen nähden, joten muiden raakavesilähteiden tarkastelua ei tarvitse tehdä. Käytössä olevan pohjavesialueen antoisuus riittäisi reilusti näköpiirissä olevan tarpeen tyydyttämiseen, mutta vedensaannin varmistamiseksi on rakennettu yksi ottamo eri pohjavesialueelle. Uusi Palokankaan pohjavedenottamo rakennettiin keväällä 2009 kiireellisenä liittyen Kinnulan ja Lestijärven kuntien vesi- ja viemäriyhteistyösuunnitteluun. Hanke sai EU-osarahoituksen helmikuussa 2009 ehdolla, että kaikki rakennustyöt tehdään toukokuun 2009 loppuun mennessä. Tällä aikataululla ottamolle ei voitu hakea vesilain mukaista lupaa. Ottamo rakennettiin aiemmin tutkitulle paikalle. Vedenottamon varaus on otettu huomioon kunnan 2002 valmistuneessa ja yleisesti kuullussa pohjavesialuesuunnitelmassa. Varaus ei aiheuttanut huomautuksia. 2 Veden tarve Lupaa haetaan yhteensä 1 000 m 3 /d pohjaveden ottomäärälle, josta eri pohjavedenottamoiden osuudet ovat seuraavat: Pikku-Kannus 200 m 3 /d, Paranta 500 m 3 /d ja Palokangas 300 m 3 /d. Vettä otetaan kahdelta pohjavesialueelta, joiden yhteisantoisuus on noin 4 200 m 3 /d. Seuraavan 10 vuoden aikana keskimääräisen pohjaveden pumppaustarpeen arvioidaan olevan noin 500 600 m 3 /d kunnan omaan verkostoon. Lisätarve muodostuu lähinnä kasvavasta loma-asutuksen (varaus 50 m 3 /d) ja virvoitusjuomateollisuuden (varaus 150 m 3 /d) kulutuksesta. Loma-asutus lisää veden kulutusta kesäaikana noin 100 150 m 3 /d. Käyttäjämäärät ja keskikulutus todennäköisesti nousevat jatkossakin. Hankkeella turvataan Lestijärven kunnan vesihuoltoa rakentamalla uusi vedenottamo toiselle pohjavesialueelle. Samalla varaudutaan myös veden johtamiseen poikkeustilanteissa kunnassa toimivaan Yli-Lestin vesiosuuskunnan erilliseen verkostoon (varaus 100 m 3 /d) sekä viereisen Kinnulan kunnan verkostoon (varaus 300 m 3 /d).
3 Pohjavesialueet Lestijärven kaikki pohjavesialueet sijoittuvat luode-kaakkoissuuntaiselle Kinnulan-Lestijärven harjujaksolle. Enimmäiskerrospaksuudet ovat noin 20 30 m. Pohjaveden laatu on tutkimuksissa osoittautunut hyväksi, mutta kiviaineksesta johtuen hieman happamaksi. Vedenottamot ja veden oton vaikutus Parannankangas A Pikku-Kannuksen ja Parannan vedenottamot sijaitsevat Parannankangas A yhdyskunnan vedenhankintaan soveltuvalla tärkeällä pohjavesialueella (nro 10 421 02). Parannankangas A rajoittuu koillispuolelta Lestijärveen ja lounaispuolelta moreeni-, suo- ja peltoalueisiin. Harjun kapea ydinosa kulkee yhtenäisenä koko muodostuman alueella, pääosin kuitenkin sen koillisreunalla. Ydinosan ympäristön maa-aines on pääasiassa hiekkaa ja kerrospaksuus runsaat 20 m. Lajittuneen maa-aineksen alapuolinen kerros on moreenia tai peruskalliota. Alue purkaa luontaisesti vesiään pääosin Lestijärven ranta-alueelle mutta myös lähteinä harjun lounaisreunalle (Tikan vedenottamo). Pohjavesi virtaa sekä kaakosta että luoteesta kohti Pikku- Kannusta. Parannankangas A:n kokonaispinta-ala on 5,96 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala 4,27 km 2. Kokonaisantoisuus on 3 200 m 3 /d. Kasalankangas B Palokankaan vedenottamo sijaitsee Kasalankangas B vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (nro 10 421 03). Kasalankangas B rajoittuu sivuiltaan lähinnä metsämaastoon. Kaakkoisosa sijoittuu vedenjakajalle, josta vastapuoleinen Aho-Kurkelan pohjavesialue valuttaa veden Kinnulan suuntaan. Luoteisosa on heikossa hydraulisessa yhteydessä alapuoliseen Kasalankangas A:n pohjavesialueeseen. Kasalankangas B:n alueella harjun ydinosa on yhtenäinen. Ydinosan pintakerros on pääosin hiekkaa ja syvä ydin vettä johtavaa soraa. Kerrospaksuus on pääosin noin 20 m tai enemmän, mutta aivan vedenjakajalla kallion päällä on vain noin 3 m:n paksuinen hiekkakerros. Pohjavesialueen pituussuuntainen virtaus on luoteeseen. Kasalankangas B:n kokonaispinta-ala on 2,79 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala 1,58 km 2. Kokonaisantoisuus on 950 m 3 /d. Pikku-Kannus Pikku-Kannuksen vedenottamo on perustettu 1960-luvun lopulla. Ottamolla on kuilukaivo (betonirengas Ø 2 m), jonka pumppaus säätyy verkostopaineen mukaan. Kaivon vieressä on pieni pumppaamorakennus. Vuonna 1999 ottamon viereen rakennettiin kalkkikivimassaan perustuva alkalointilaitos, jonka kapasiteetti on 250 m 3 /d. Alkalointilaitoksen yhteydessä on 80 m 3 :n alavesisäiliö. Pikku-Kannuksen nykyisen vedenottamon kohdalla tehtiin koepumppaukset ja antoisuuden määritykset vuonna 1966 ennen pumppaamon perustamista. Koepumppausraportit eivät ole enää saavilla. Vesihallituksen pohjavesialuekortissa (3.6.1981) pumppaamon antoisuudeksi on merkitty 200 m 3 /d. Keskimääräinen ottomäärä on ollut noin 200 m 3 /d jo vuosikymmenten ajan. Veden laatu on säilynyt hyvänä. Kesällä 2007 pumppausmäärä
nousi kesä elokuun ajaksi poikkeuksellisen suureksi, suurimmillaan lähes 400 m 3 /d. Tämä näkyi raakaveden rauta- ja mangaanipitoisuuden selkeänä nousuna ja aistein havaittavana makuvirheenä. Ilmeisesti lisääntyneen veden oton seurauksena hapeton pohjavesikerros virtasi pumppaamolle. Veden ottomäärä on siten syytä rajoittaa turvalliseksi todettuun määrään 200 m 3 /d. Vedenottamon arvioidulla vaikutusalueella ja sen läheisyydessä on useita yksityisiä kaivoja. Vedenoton vaikutuksia ei ole tarkkailtu. Paranta Parannan vedenottamo on perustettu vuonna 1993. Ottamolla on kuilukaivo (Ø 2 m), jonka ohjaus tapahtuu verkostopaineen perusteella. Ottamo on kevytrakenteinen. Pumput on sijoitettu kaivon viereiseen konttiin. Aluksi ottamo toimi vain viereisen Parannan uuden asuntoalueen vedenottamona ja verkoston varapumppaamona. Nykyisin siitä toimitetaan alkaloimatonta vettä virvoitusjuomateollisuudelle ja enenevässä määrin myös kunnalliseen verkostoon Pikku-Kannuksen alkalointilaitoksen kautta. Parannankangasta koepumpattiin 9.3. 11.5.1987 noin 3 130 m 3 /d tuotolla. Koepumppauspaikka (piste 94) on noin 400 m Parannan vedenottamosta länteen. Pumppauksen aikana pohjaveden pinta aleni 100 m:n säteellä pumppauspaikasta 0,6 1,2 m. Kilometrin etäisyydellä kaakkoon pumppauspaikasta alenema oli 0,2 0,3 m. Tehtyjen mittausten mukaan koepumppaus ei vaikuttanut alueella olevien yksityiskaivojen vedenpintoihin. Koepumppauksen perusteella alueelta voidaan ottaa pohjavettä noin 2 700 3 200 m 3 /d. Analyysitulosten perusteella pohjaveden ph-arvo ei täytä talousvedelle asetettuja laatuvaatimuksia. Hakemuksen mukaisen vedenoton (500 m 3 /d) vaikutusalueen arvioidaan ulottuvan vedenottamosta enintään 1 000 m kaakkoon, 300 m luoteeseen ja 150 m länteen. Vedenottamon arvioidun vaikutusalueen läheisyydessä on yksityisiä kaivoja. Samalla pohjavesialueella on myös Tikan vesiosuuskunnan vedenottamo, joka sijoittuu kuitenkin valuntasuunnassa harjun toiselle laidalle ja jonka ottomäärä on vain noin 15 m 3 /d. Palokangas Vuonna 2009 rakennetulla Palokankaan vedenottamolla on putkisihtikaivo, jonka halkaisija on 400 mm ja siiviläosan pituus 4 000 mm. Kaivon suunniteltu tuotto on 25 m 3 /h (noin 600 m 3 /d). Ottamon vieressä on varaus vesilaitosrakennukselle, jossa on tilat ph:n säädölle ja desinfioinnille. Palokankaan vedenottamon kohdalla on tehty koepumppaus 20.11. 17.12.2001 noin 400 m 3 /d tuotolla. Pumppauksen vaikutus ympäristön pohjavedenpinnan korkeuteen oli hyvin vähäistä ja se ulottui pumppauspaikalta noin 0,6 km kaakkoon, 0,1 km koilliseen, 0,3 km luoteeseen ja 0,3 km lounaan suuntaan. Koepumppauksessa arvioitiin alueen antoisuudeksi 400 500 m 3 /d. Pitkäaikaisella tai suuremmalla otolla suoalueen humuspitoinen vesi voi imeytyä harjuun. Ajoittain ja tarkkailulla varmistaen on mah- 4
Vedenoton vaikutukset ympäristöön Oikeudelliset edellytykset dollista ottaa noin 600 800 m 3 /d. Analyysitulosten perusteella alueen pohjavesi on hieman hapanta. Vedenottamon arvioidun vaikutusalueen läheisyydessä on yksityinen kaivo. Noin 500 m etäisyydellä olevalle Mustikankylälle vesi tulee Yli-Lestin vesiosuuskunnan vedenottamolta. Pohjavedenottamoiden vaikutusalueilla ei ole lähteitä, joiden luonnontilaan hanke voisi vaikuttaa. Luontaisesti Pikku-Kannuksen ja Parannan vedenottamoista otettava vesi purkautuisi tihkuvaluntana lähinnä Lestijärveen. Järveen kohdistuvasta pohjavesivalunnasta tämä on 12 % ja järven koko keskivalunnasta 0,26 %. Vedenotolla ei siten ole havaittavia tai mitattavia vaikutuksia järveen. Osa Lestijärven saarista ympäröivine vesialueineen sekä Lestijoki kuuluvat Natura 2000 -verkostoon. Myöskään näihin kohteisiin ei aiheudu vaikutuksia, jotka tulisi hankkeen yhteydessä arvioida tarkemmin. Lähimmän vedenottamon (Paranta) etäisyys Natura-alueen rajasta on noin 2 km. Myöskään Lestijärven ja Lestijoen vesistön käyttökelpoisuuteen hankkeella ei ole vaikutusta. Haettavat vedenottomäärät eivät ylitä pumppauskohteiden tutkittua riittoisuutta eikä alueilla ole muita ottamoita tai kaivoja, joiden antoisuuteen pumppaus voisi vaikuttaa. Veden pumppaus aiheuttaa pohjaveden pinnan vähäistä laskua aivan pumppaamoiden lähiympäristössä. Vedenottamoiden lähikiinteistöt ovat liittyneet joko kunnan tai Yli-Lestin vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon. Hankkeen kohteena olevien pohjavesialueiden antoisuudesta otettavan pohjaveden osuus on noin 24 % ja vapaasti käytettäväksi jää edelleen yli 3 000 m 3 /d. Lestijärven vesi- ja viemäriosuuskunta on aikanaan perustanut Pikku- Kannuksen vedenottamon, mutta sen hallinta siirtyi 1980-luvun alussa Lestijärven kunnalle. Vedenottamo sijaitsee Lestijärven kunnassa Lestin kylässä Lestijärven osakaskunnan yhteisalueella kiinteistöllä RN:o 878:18. Ottamon alue on vuokrattu Lestijärven kunnalle. Vesijohtolinjat on rakennettu vuosikymmenten aikana maanomistajien suostumuksella. Parannan vedenottamo sijaitsee Lestijärven kunnassa Lestin kylässä kiinteistöllä Kelopuisto RN:o 200:26. Kiinteistön omistaa Lestijärven kunta. Vesijohtolinjat on rakennettu vuosikymmenten aikana maanomistajien suostumuksella. Palokankaan vedenottamo sijaitsee Lestijärven kunnassa kiinteistöllä Someropalstat kiinteistötunnus 421-878-1-0. Kunta on vuokrannut pumppaamon ja linjaston tarvitseman alueen Metsähallitukselta vuoteen 2029 voimassa olevalla vuokrasopimuksella, jossa kiinteistön nimeksi on ilmoitettu Lestijärven valtionmaa. Kaikilta vesijohtolinjalla olleilta yksityismaanomista- 5
jilta saatiin hankkeelle kirjallinen suostumus. Osittain linja on voitu vetää yleisen tien alueelle, mille on saatu tiehallinnon lupa. Vedenottamoiden ja vesijohtolinjojen rakennus- ja käyttöoikeus perustuu siis kunnan maanomistukseen, kunnan ja maanomistajan välille tehtyyn vuokrasopimukseen tai maanomistajilta saatuihin kirjallisiin suostumuksiin. Näiden laitosten tai laitteiden sijoittamiseen kyseisten maanomistajien maille ei siten tarvita aluehallintoviraston lupaa. Hankkeesta ei ennakkoon arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa tai haittaa maa- tai vesialueen omistajille tai muille asianomaisille. Vedenottamoiden vaikutusalueella ei ole yksityisiä kaivoja tai muuta pohjaveden käyttöä, joihin toiminta voisi vaikuttaa. 6 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asioista aluehallintovirastossa ja Lestijärven kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemusten johdosta viimeistään 9.11.2010. Kuulutuksesta on erikseen lähetetty tieto asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen käsityksen mukaan vedenottoluvan myöntäminen haetuille vedenottamoille edistää alueen kriisiveden saantia poikkeustilanteissa. Vedenoton hajauttaminen kolmelle ottamolle vähentää riskiä raakaveden laadun huonontumisesta. ELY-keskus puoltaa luvan myöntämistä seuraavin ehdoin: - Vedenoton määrät vedenottamoilla saavat olla vuosikeskiarvona laskettuna enintään seuraavat: Pikku-Kannus 200 m 3 /d Paranta 500 m 3 /d Palokangas 300 m 3 /d - Hakijan tulee ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti seurata vedenoton vaikutuksia pohja- ja pintavesioloihin. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava ELY-keskukselle kahtena kappaleena ja myös sähköisessä muodossa kahden kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Ohjelmassa tulee riittävän laajasti käsitellä veden määrän, pohjaveden pinnan ja laadun seurantaa vedenottamoilla, vedenoton vaikutusalueella ja alueen kaivoissa ja lähteissä sekä ohjelmasta tulee ilmetä tarkkailupisteiden koordinaattitiedot (YK-järjestelmässä). Ohjelmaa laati-
essa tulee suoveden imeytymisriski huomioida Kasalankankaan pohjavesialueella. - Tarkkailu Palokankaan vedenottamolla on aloitettava hyvissä ajoin ennen vedenoton aloittamista. Vedenoton käyttöönotosta on 60 vuorokauden kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ELY-keskukselle. - Tarkkailutulokset tulee toimittaa vuosittain viimeistään helmikuussa ELY-keskukselle sähköisessä muodossa. - Ottamot on varustettava näytteenottohanoilla ja luotettavilla vesimäärän mittauslaitteilla. - Vedenottamoalueilla tulee toteuttaa pohjavesialuesuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet. Alueella ei saa suorittaa muita kuin vedenottoon liittyviä toimintoja. 2) Yli-Lestin vesiosuuskunta on ilmoittanut, ettei se vastusta pohjaveden ottamista Kasalankankaan pohjavesialueelta sijaitsevasta Palokankaan pohjavedenottamosta. Mikäli pohjaveden ottaminen Palokankaan pohjavedenottamosta kuitenkin vaikeuttaa Yli-Lestin vesiosuuskunnan vedenottamon veden saantia tai aiheuttaa veden laadun huonontumista, vesiosuuskunta vaatii hakijaa korvaamaan aiheutuneen vahingon ja toimittamaan vettä korvauksetta osuuskunnan jäsenten vedensaannin turvaamiseksi. 7 HAKIJAN SELITYS Hakija on selityksessään todennut, ettei sillä ole huomautettavaa Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnosta. Lisäksi hakija on todennut, että Yli-Lestin vesiosuuskunnan vedenottamo sijaitsee noin 4 km pohjaveden virtaussuunnassa alavirtaan Palokankaan pumppaamolta. Vedenottamot sijaitsevat Kasalankankaan pohjavesialueen eri osa-alueilla, Yli-Lesti osa-alueella 1 ja Palokangas osa-alueella 2 eli käytännössä eri muodostumisalueilla. Palokankaan koepumppausraportin perusteella arvioituna 300 m 3 /d pumppaus alentaa pohjavedenpintaa harjussa enintään 300 metrin etäisyydelle luoteeseen Yli-Lestin vedenottamon suuntaan. Käytännössä näillä kahdella vedenottamolla ei siis ole toisiinsa vaikutusta. Mahdolliset ennalta arvaamattomat vahingot käsitellään ja korvataan vesilain säädösten mukaisesti. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISUT Luparatkaisut 1) Aluehallintovirasto myöntää Lestijärven kunnalle luvan Lestijärven kunnan Lestin kylässä kiinteistöllä RN:o 878:18 sijaitsevan jo rakennetun Pikku-Kannuksen pohjavedenottamon pysyttämiseen ja pohjaveden ottamiseen siitä jäljempänä olevien lupamääräysten ja hakemukseen liitetyn
suunnitelman mukaisesti käytettäväksi talousvetenä ja teollisuuden tarpeisiin Lestijärven kunnassa. 2) Aluehallintovirasto myöntää Lestijärven kunnalle luvan Lestijärven kunnan Lestin kylässä kiinteistöllä Kelopuisto RN:o 200:26 sijaitsevan jo rakennetun Parannan pohjavedenottamon pysyttämiseen ja pohjaveden ottamiseen siitä jäljempänä olevien lupamääräysten ja hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti käytettäväksi talousvetenä ja teollisuuden tarpeisiin Lestijärven kunnassa. 3) Aluehallintovirasto myöntää Lestijärven kunnalle luvan Lestijärven kunnassa kiinteistöllä Someropalstat kiinteistötunnus 421-878-1-0 sijaitsevan jo rakennetun Palokankaan pohjavedenottamon pysyttämiseen ja pohjaveden ottamiseen siitä jäljempänä olevien lupamääräysten ja hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti käytettäväksi talousvetenä ja teollisuuden tarpeisiin Lestijärven kunnassa. 8 Vahingot Lupamääräykset Hankkeista ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säädöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Vedenottomäärät Rakenteet ja käyttö 1) Pohjavettä saa ottaa Pikku-Kannuksen pohjavedenottamolta enintään 200 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. 2) Pohjavettä saa ottaa Parannan pohjavedenottamolta enintään 500 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. 3) Pohjavettä saa ottaa Palokankaan pohjavedenottamolta enintään 300 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. 4) Vedenottamot on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. Otetuista vuorokausittaisista vesimääristä (m 3 /d) on pidettävä kirjaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 5) Vedenottamoita on käytettävä siten, ettei kenellekään aiheudu enempää haittaa kuin vedenhankinnan järjestämiseksi on välttämätöntä. Veden tuhlausta on vältettävä. 6) Vedenottamoalueet on aidattava eikä niillä saa harjoittaa muuta kuin vedenottoon kiinteästi liittyvää toimintaa.
9 Tarkkailu 7) Luvan saajan on tarkkailtava ottamoiden vedenoton vaikutuksia pohjaja pintavesioloihin Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu on aloitettava hyvissä ajoin ennen vedenoton aloittamista. 8) Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi tulee toimittaa kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi. 9) Tarkkailutulokset ja tiedot otetuista vesimääristä on vuosittain toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle ja Lestijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä annettava pyydettäessä tiedoksi niille, joiden oikeutta tai etua tiedot saattavat koskea. Vahingot 10) Luvan saaja on vastuussa hankkeista mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista ja muista edunmenetyksistä. 11) Mikäli vedenotosta on seurauksena, että joltakin alueelta vedensaanti estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saaja voidaan, jos asianomainen sitä vaatii, velvoittaa rahalla korvaamisen sijasta ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin kuin vedenottamon omistajan velvollisuudesta alueen omistajan tai vettä muun erityisen oikeuden nojalla ottavan oikeuden turvaamiseksi vesilain 11 luvun 12 :ssä säädetään. 12) Tämän päätöksen mukaisen veden oton aloittamisesta on 60 vuorokauden kuluessa kirjallisesti ilmoitettava aluehallintovirastolle sekä edellä mainituille valvontaviranomaisille. Perustelut Pohjaveden ottaminen Parannankangas A:n pohjavesialueella sijaitsevilta Pikku-Kannuksen ja Parannan pohjavedenottamoilta sekä Kasalankangas B:n pohjavesialueella sijaitsevalta Palokankaan pohjavedenottamolta on tarpeen Lestijärven kunnan ja virvoitusjuomateollisuuden vedenhankinnan turvaamiseksi ja vesihuollon toimintavarmuuden lisäämiseksi. Lisäksi toiminnan laajentamisella varaudutaan veden johtamiseen poikkeustilanteissa Yli-Lestin vesiosuuskunnan erilliseen verkostoon sekä viereisen Kinnulan kunnan verkostoon. Haettavat vedenottomäärät eivät ylitä pumppauskohteiden tutkittua antoisuutta eikä alueilla ole muita ottamoita tai kaivoja, joihin pumppaus voisi vaikuttaa. Pohjaveden ottomäärät on lupamääräyksissä 1 3 ilmoitettu nykykäytännön mukaisesti kuukausikeskiarvona. Otettava pohjavesimäärä on yhteensä 24 % hankkeiden kohteena olevien pohjavesialueiden antoisuudesta.
Lainkohdat Vesilain 9 luvun 7 ja 8 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Vaikutusten tarkkailu on tarpeen, jotta mahdollisten haitallisten vaikutusten ilmaantuessa voidaan ryhtyä tarpeellisiin toimiin. Vedenoton vaikutuksia on tarpeen tarkkailla myös pintavesien osalta Lestijärven läheisyyden ja pohjavesialueilla sijaitsevien lähteiden vuoksi. Tarkkailut on luotettavan vertailutiedon saamiseksi aloitettava hyvissä ajoin ennen Parannan vedenottamon toiminnan laajentamista ja Palokankaan vedenottamon toiminnan aloittamista. Luvan mukaisesta vedenotosta ei aiheudu asutus- tai elinkeino-oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista eikä muuta vesilain 2 luvun 5 :ssä tai 9 luvun 8 :ssä tarkoitettua seurausta. Veden otolla ei ennalta arvioiden myöskään ole Natura 2000 -alueille ulottuvia haitallisia vaikutuksia. Pohjaveden ottamisesta saatava hyöty veden saannin varmistamiseksi on siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen muistutus on otettu huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Yli-Lestin vesiosuuskunnan muistutuksesta aluehallintovirasto toteaa, että lupamääräyksen 3 mukainen vedenotto ei ennalta arvioiden vaikeuta vesiosuuskunnan ottamon vedensaantia. Veden saannin mahdollinen estyminen tai vaikeutuminen on otettu kuitenkin huomioon edellä lupamääräyksessä 11. 10 KÄSITTELYMAKSUT 1) 1 100 euroa 2) 1 100 euroa 3) 1 100 euroa Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2010, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) maksutaulukon mukaan muuta vedenottoa koskevan asian käsittelemisestä perittävän maksun suuruus on 1 100 euroa.
11 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Lestijärven kunta Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Lestijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Listojen dpolssavi-28-04-09-2010, dpolssavi-58-04-09-2010 ja dpolssavi-59-04-09-2010 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Lestijärven kunnan ilmoitustauluilla.
12 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Juha Helin Päivi Jaara Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Helin. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Päivi Jaara. PJ/
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 23.5.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.