Metsämaan Osuuspankin TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2016
SISÄLLYSLUETTELO sivu 1-17 Toimintakertomus 18-19 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 20-21 Rahoituslaskelma Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 22-33 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 34-54 Liitetiedot 55-63 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 64 Hallituksen allekirjoitus 64 Hallintoneuvoston lausunto 64 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1(17) 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Metsämaan Osuuspankin jäsenmäärä kasvoi 10 jäsenellä ja pankin liikevoitto väheni 65 tuhanteen euroon. Arvonalentumisten määrä suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyi edelleen alhaisella tasolla. Luottokanta kääntyi hienoiseen kasvuun ja talletuskanta pysyi lähes edellisvuoden tasolla. CET 1 vakavaraisuussuhde oli hieman edellisvuotta alempi. Avainlukuja OP Ryhmä Avainlukuja 2016 2015 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 65 169-61,6 Kulujen suhde tuottoihin, % 86 70 16 Oman pääoman tuotto (ROE), % 1,4 3,1-1,7 Ydinpääoman (CET1) 86,9 93,5-6,6 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin 3 3 Jäsenet 686 676 10 Metsämaan Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat yhteenliittymän, josta säädetään laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Maailmantalouden kasvu jatkui vuonna 2016 pitkäaikaista keskiarvoa hitaampana. Vuoden aikana luottamus talouteen horjui erityisesti Britannian EU-jäsenyydestä järjestämän kansanäänestyksen vuoksi. Talouskehitys ja luottamus kohenivat kuitenkin jälleen vuoden lopulla. Euroalueen inflaatio jäi etenkin alkuvuonna vähäiseksi. Euroopan keskuspankki (EKP) laski maaliskuussa ohjauskorkonsa nollaan ja talletuskorkonsa -0,4 prosenttiin. Lisäksi EKP laajensi arvopapereiden osto-ohjelmaansa. Euribor-korot laskivat edelleen hieman EKP:n toimien seurauksena. Pitkät korot nousivat vuoden lopulla, mutta jäivät vuoden alkua matalammalle. Suomen talous alkoi vähitellen elpyä. Rakentaminen kasvoi vahvasti, ja kulutus hyvää vauhtia. Viennin kehitys oli edelleen vaisua. Työttömyys kääntyi laskuun, ja kotitalouksien luottamus vahvistui selvästi vuoden lopulla. Kuluttajahintojen nousu jäi vähäiseksi. Asuntomarkkinat piristyivät, ja asuntojen hinnat nousivat maltillisesti. Kotitalousluottokanta jatkoi viime vuonna vajaan kolmen prosentin kasvuaan. Yritys- ja asuntoyhteisöluottokannan kasvu hidastui alle viiteen prosenttiin. Luottojen kysynnän odotetaan vilkastuvan alkuvuonna. Talletuskannan kasvu hidastui julkisyhteisö- ja yritystalletusten
2 2 heikomman kehityksen seurauksena. Rahasto- ja vakuutussäästöt kasvoivat viime vuonna selvästi nettomerkintöjen lisääntymisen sekä hyvän markkinakehityksen ansiosta. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Metsämaan osuuspankki aloitti Tuotto-osuusannin joulukuussa 2016. Tuotto-osuus on asiakasomistajan vapaaehtoinen sijoitus osuuspankin omaan pääomaan. Tuotto-osuudet voidaan lukea pankin ydinvakavaraisuuteen. Tuotto-osuuden tuottotavoite vuodelle 2016 oli 3,25 prosenttia. OP Ryhmän hallintoneuvosto on vahvistanut myös vuodelle 2017 tuottotavoitteeksi 3,25 prosenttia. Osuuspankki on sijoittanut osan Tuotto-osuuksista saamastaan pääomasta OP Osuuskunnan osuuspääomaan. Joulukuussa osuuspankki sai OP Ryhmän sisäiseltä vakuutusyhtiöltä OVY Vakuutus Oy:ltä 14 tuhatta euroa lisäosinkoa. Metsämaan Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Metsämaan Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta sekä vuoden 2016 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % 2014 Tuotot Korkokate 329 385-14,6 460 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 110 131-16 44 Palkkiotuotot, netto 33 51-36,3 35 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -5 10-148,5 4 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot -1-29 -95,6 62 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot - - - Liiketoiminnan muut tuotot 7 3 122,1 3 Yhteensä 144 167-13,3 148 Tuotot yhteensä 473 552-14,2 608 Kulut Henkilöstökulut 165 164 0,6 173 Muut hallintokulut 165 156 6,2 145 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 4 3 1,1 6 Liiketoiminnan muut kulut 73 63 16,6 86 Kulut yhteensä 407 386 5,4 409 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 1-4 126,5 0
3 3 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 65 169-61,6 199 Liikevoitto aleni 62 % verrattuna edellisvuoteen. Korkokate aleni edelleen huolimatta talletusvarainhankinnan kustannusten lievästä laskusta. Henkilöstökulut olivat edellisen vuoden tasolla. Arvonalentumiset saamisista kasvoivat hieman vertailukaudesta mutta suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyivät edelleen matalalla tasolla. Vertailukaudella tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista alenivat 16 %. OVY Vakuutus oy maksoi lisäosinkoja vertailukaudella enemmän kuin vuonna 2016. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat johtuen lähinnä kasvaneista keskitettyjen palvelujen kustannuksista (+16,6 %). Osuuspankin palkkiotuotot alenivat vertailuvuodesta. Palkkiot luotonannosta ja omaisuudenhoidosta kasvoivat hieman. Sen sijaan arvopapereiden välityspalkkioita kertyi edellisvuotta vähemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OPbonukset. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % Talletuksista 3 2 13,4 Luotonannosta 24 23 6,6 Maksuliikkeestä 59 62-6 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 7 15-53,6 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 20 17 23,1 Takauksista 2 2-6,1 Vakuutusten välityksestä 10 8 26,8 Muut 15 14 7,5 Yhteensä 140 143-2,4 OP-bonukset -83-72 15,5 Palkkiotuotot yhteensä 57 71-20,5 Palkkiokulut 24 20 19,8 Palkkiotuotot, netto 33 51-36,3 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta hieman. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 1 - Vähennykset - -4-100 Arvonalentumisten nettomäärä 1-4 126,5 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0 0
4 4 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2016 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % 31.12.2014 Tase 29 687 29 721-0,1 29 934 Luotot 21 913 21 624 1,3 21 403 Saamistodistukset 1 450 2 349-38,3 2 307 Osakkeet ja osuudet 2 654 2 455 8,1 2 126 Talletukset 23 874 23 920-0,2 24 544 Oma pääoma 4 585 4 690-2,2 4 324 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 889 427 108,2 520 Taseen ulkopuoliset sitoumukset kasvoivat pääosin myönnettyjen, mutta nostamattomien luottojen määrän kasvusta. Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 3 608 tuhatta euroa eli 198 tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 21 913 tuhatta euroa (21 624 1 ). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Ongelmasaamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Ongelmasaamiset 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 39 80-51,3 Yli 90 päivää erääntyneet saamiset 6 7-14,3 Järjestämättömät 33 52-36,5 lainanhoitojoustosaamiset Todennäköisesti maksamatta jäävät 0 21-100 saamiset Terveet lainanhoitojoustosaamiset 597 156 282,7 Ongelmasaamiset yhteensä 630 230 173,9 Taukukossa esitetyt järjestämättömät saamiset sisältävät saamiskohtaiset arvonalentumiset. Yli 90 pv erääntyneenä saamisena esitetään jäljellä oleva pääoma sellaisesta saamisesta, jonka korko tai pääoma on ollut erääntyneenä ja maksamatta yli kolme kuukautta. Lainahoitojoustosaamisena esitetään saamiset, joiden ehtoja on neuvoteltu uudelleen asiakkaan heikentyneestä maksukyvystä johtuen. Lainanhoitojoustosaamisten määrään on vaikuttanut Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) tarkentunut ohjeistus. Todennäköisesti maksamatta jäävinä saamisina esitetään heikompien luottoluokkien omaavat saamiset. Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2015.
5 5 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 53 56 Prosenttia taseesta 0,2 0,2 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 167 167 Prosenttia taseesta 0,6 0,6 Käypä arvo 91 96 Nettotuotto, % 7,7 7,7 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 220 223 Prosenttia taseesta 0,7 0,8 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä olevia kiinteistöjä on taseessa 53 euroa, josta kirjattiin arvonalennuksia tilikauden aikana 3 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöt Pankki on sijoittanut kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeisiin 76 tuhatta euroa. Näille yhtiöille pankki on myöntänyt luottoja 91 tuhatta euroa. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset OP Yrityspankki Oyj:ltä, olivat 3 382 tuhatta euroa (2 928). Vuoden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 2 647 tuhatta euroa (2 448). Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 11 112 10 871 2,2 Säästämistilit 6 538 7 148-8,5 Sijoittamistilit 6 224 5 901 5,5 Valuuttatalletukset 0 0 0 Yhteensä 23 874 23 920-0,2 Muut velat - - - Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 23 874 23 920-0,2
6 6 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Osuuspankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Metsämaan Osuuspankin koko oman pääoman määrä aleni 2,3 prosenttia 4 585 tuhanteen euroon (4 690). Osuuspääoma väheni 19,4 prosenttia 1 068 tuhanteen euroon (1 325). Omistajajäsenillä oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 72 tuhatta euroa (69) ja Tuotto-osuuksiin 996 tuhatta euroa (1039). Tuotto-osuuksien liikkeeseen laskuista uusien merkintöjen osuus oli 28 tuhatta euroa ja irtisanottujen osuus 43 tuhatta euroa. Irtisanotut lisäosuudet 216 tuhatta euroa (4) esitetään taseessa velkana. Osuuspankki maksoi Tuotto-osuuksille vuodelta 2015 korkoa 3,25 prosenttia eli yhteensä 27 747 euroa. Jäsen- ja lisäosuuspääomalle maksettiin korkoa vuodelta 2015 yhteensä 1470 euroa. Osuuspankin osuuskunnan kokouksessa on päätetty lisäosuuksien määrän vähentämisestä palautusta vastaan. Lisäosuudet palautetaan asiakkaille heinäkuussa 2017. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia sekä lisäosuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 716 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 9959 kpl. Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja Tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Lisäosuuksia koskevat määräykset sisältyvät nykyistä edeltävän osuuskuntalain (1488/2001) 11 lukuun sekä soveltuvin osin voimassa olevaan osuuskuntalakiin. Osuuspankki ei voi enää antaa uusia lisäosuuksia. Osuusmaksut, tuotto-osuusmaksut ja lisäosuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuottoosuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Osuuspankki on päättänyt lisäosuuksien määrän vähentämisestä palautusta vastaan. Kaikki lisäosuudet palautetaan omistaja-asiakkaille normaalin irtisanomisajan puitteissa heinäkuussa 2017. Jos irtisanottua lisäosuusosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista.
7 7 Muut oman pääoman erät Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää. Ei ollut. Veroperusteiset varaukset Luottotappiovarausta purettiin 100 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 4584 4 474 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä 216 220 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 609 689 Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu -154-98 Suunniteltu voitonjako 0 0 Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta 0 0 Aineettomat hyödykkeet 0 0 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -73-53 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 5182 5 232 Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 5182 5 232 Omat varat yhteensä 5182 5 232 * pl. 2.1.2017 palautetut osuuspääomat ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka Osuuspankin lisäosuuspääomasta on luettavissa ydinpääomiin korkeintaan 60 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Tilikauden tulosta ei ole luettu omiin varoihin. Kokonaisriski 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015
8 8 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 11 25 Vähittäisvastuut - - Kiinteistövakuudelliset vastuut - - Luottolaitos- ja sijoituspalveluvastuut 0 0 Muut vastuut - 28 Sisäisten luottoluokitusten menetelmä (IRB) Yritysvastuut 1) 224 547 Yritysvastuut pk-yritykset 224 493 Yritysvastuut - Muut 0 54 Vähittäisvastuut 2) 2172 1 645 Kiinteistövakuudelliset 1526 1 129 Muut vähittäisvastuut 646 516 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 2578 2 365 Muut erät 129 138 Luottoriski yhteensä 5113 4 749 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 852 848 Yhteensä 5966 5 596 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.12.2016 31.12.2015 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 86,87 93,49 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 86,87 93,49 Vakavaraisuussuhde 86,87 93,49 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman *19,7 19,5 vakavaraisuussuhde (CET1) *syyskuussa 2016 Pääomavaateet 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Omat varat 5182 5232 Minimipääomavaade + puskurivaateet * 626 588 Omien varojen ylijäämä 4556 4644 Omat varat 5182 5232 Basel I lattian pääomavaatimus 1094 1134 Omien varojen ylijäämä 4088 4098 *Minimivaade 8 %, kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä mahdollinen maakohtainen muuttuva lisäpääomavaatimus Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä
9 9 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki OP Yrityspankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa noin 170 osuuspankkia sekä OP Yrityspankki Oyj, Helsingin Seudun Osuuspankki, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP-Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit ja OP Yrityspankki Oyj. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina.
10 10 Vuoden 2015 alussa tuli voimaan sääntelyä, joka koskee luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua. Tämän lisäksi kesällä 2016 viranomaistaholta on tullut tarkentavaa ohjeistusta näiden säännösten soveltamisesta. Kriisinratkaisuviranomaisella on oikeus puuttua pankin liikkeeseen laskemien sijoitustuotteiden ehtoihin sijoittajan asemaan vaikuttavalla tavalla. OP Ryhmän pankkien kriisinratkaisuviranomainen on Brysselissä toimiva EU:n kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board). Kriisinratkaisuviranomainen on määrittämässä vuodelle 2016 kriisinratkaisulain mukaista minimäärää OP Ryhmän tasolla. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2016 2015 2014 Oman pääoman tuotto (ROE), % 1,4 3,1 3,6 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,2 0,5 0,6 Omavaraisuusaste, % 17,5 18,1 16,5 Kulu-tuotto-suhde, % 86 70 67,3 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema
11 11 Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinottokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinottokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta ja likviditeetistä. Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Osuuspankin hallintoneuvosto valvoo keskusyhteisön antamien ryhmätasoisten sisäisen valvonnan sekä riskinotto ja riskitoleranssijärjestelmän periaatteiden toteuttamista pankissa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä. Hallitus vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet, vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinottokykyä ja riskiasemaa. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinottokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinottokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuusja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinottokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteita. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskien hallinta perustuu asiakkaan hyvään tuntemiseen, asiakassuhteen aktiiviseen hoitoon, vahvaan ammattitaitoon, kattavaan dokumentointiin ja vakuuksiin. Keskeisessä asemassa luottoriskien hallinnassa on päivittäinen luottoprosessi ja sen laatu. Asiakkaan riittävä velanhoitokyky on kaiken luotonmyönnön edellytys. Luottopäätökset perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, voimassa olevaan ja ajantasaiseen luottoluokitukseen ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Henkilöasiakkaiden maksukyvyn riittävyys varmistetaan myös koronnousun varalta. Asiakkaat voivat suojautua koronnousulta käyttämällä luotoissaan kiinteää korkoa tai korkokattoa. Luotonmyönnössä vältetään korkeita luototussuhteita. Asiakkaille tarjotaan takaisinmaksun turvaavia vakuutuksia sairauden ja työttömyyden varalle. Pankin arvio yritysasiakkaan velanhoitokyvystä ja luottoriskistä muodostuu luottoluokittelusta ja maksukäyttäytymistiedoista, ja tarpeen mukaan tilinpäätösanalyysistä ja ennusteista, yritystutkimuksen laatimista dokumenteista, asiakasvastaavan tekemästä tarvekartoituksesta, luottokelpoisuusarvioista sekä mahdollisista muista dokumenteista.
12 12 Ennakoitavissa oleviin ongelmiin reagoidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Asiakkaat, joiden taloudellisen tilan kehitystä, luottoriskin määrää ja maksukäyttäytymistä halutaan tarkastella tavallista tiiviimmin, otetaan erityisseurantaan. Uusluotonannolle ja luottokannalle on asetettu luottoluokittaisia tavoitearvoja, jotta luottosalkun laatu säilyy hyvänä. Luottoriskien kehitystä seurataan säännöllisesti suhteessa asetettuihin limiitteihin, valvontarajoihin ja tavoitteisiin. Lisäksi seurataan luottosalkun laatua ja rakennetta, vakuuksien kattavuutta sekä ongelmasaamisia. Luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Suurella asiakasriskillä tarkoitetaan sellaisia vastuita samalta asiakkaalta tai asiakaskokonaisuudelta, joiden yhteismäärä vähennyserien jälkeen on vähintään 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Säännösten mukaan yksittäisen asiakasriskin enimmäismäärä saa olla enintään 25 prosenttia omista varoista, keskusyhteisön luvalla enintään 40 prosenttia. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat joulukuussa 2016 yhteensä 5 182 tuhatta euroa. Yhdenkään yksittäisen asiakaskokonaisuuden asiakasriski ei ylittänyt 25 prosenttia omista varoista. Pankin suurten asiakasriskien yhteismäärä vähennyserien jälkeen oli 25,7 prosenttia omista varoista. Likviditeettiriski Markkinariskit Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan OP Yrityspankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. OP Osuuskunta osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä on antanut jäsenluottolaitoksilleen talletuspankkien yhteenliittymälain mukaisen poikkeusluvan, jonka mukaan jäsenluottolaitoksiin ei sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen kuudennessa osassa mainittuja luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Asetuksen mukaista maksuvalmiutta valvotaan ja raportoidaan osuuspankkien yhteenliittymän tasolla. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotuloriski eli korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, jolloin korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja ehdoilla sekä OP Ryhmässä käytössä olevien korkoriskin johdannaissuojausmallien mukaisesti, joista keskeisin on euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtojen suojaus koronvaihtosopimuksilla.
13 13 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään OP Yrityspankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2016 operatiivisista riskeistä osuuspankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Pankkipalveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa OP Vakuutuksen vakuutuspalveluita asiamiehen kautta. OP Ryhmä on investoinut mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen merkittävästi. Erityisesti mobiilipalveluiden merkitys kasvaa niin henkilö- kuin yritysasiakkaidenkin asioinnissa.
14 14 Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 10 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 686. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstö Pankin palveluksessa ovat vuonna 2016 olleet samat kolme toimihenkilöä kuin vuotta aiemmin. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Metsämaan Osuuspankin omistaja-asiakkaat käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 13.4.2016. Kokoukseen osallistui 11 osuuspankin jäsentä. yhteisön toimitusjohtaja taikka niiden hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen tehtävässä oloaikanaan ja tehtävän päättymisestä lukien seuraavan viiden vuoden aikana. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 27 ja enintään 30 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 29. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston
15 15 jäsenen eroamisikä on 68 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2016 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 2 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva nimitystoimikunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Hallitus Nimitysvaliokunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Nimitysvaliokunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Nimitysvaliokunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi nimitysvaliokunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle /edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 4 7 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 6. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 68 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Hallituksen jäsenenä olevan toimitusjohtajan osalta yläikäraja määräytyy osuuspankin ja toimitusjohtajan välisen toimisopimuksen mukaisesti. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä.
16 16 Toimitusjohtaja Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 12. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Arja Yli-Heikkilä (2015-2018), maanviljelijä, Loimaa Varapuheenjohtaja Jukka Laaksonen 2015-2018), työnohjaaja, Loimaa Muut jäsenet Jyrki Ala-Nissilä (2015-2018) liikkeenharjoittaja, Loimaa Kari Einola (2015-2018) maanviljelijä, Loimaa Mauri Antero Hakenberg, (2014-2017), maalari, Loimaa Paula Heino (2015-2018) sairaanhoitaja, Loimaa Mauri Heinonen ( 2016-2019) yrittäjä, palomies, Loimaa Hannu Härmäaho (2014-2017) kirvesmies, Loimaa Markku Järvinen (2016-2019) ammattimies, Loimaa Eija Kankaanranta (2014-2017) metallityöntekijä, Loimaa Sauli Kulmala (2014-2017) maanviljelijä, Loimaa Anne-Mari Lehti (2014-2017) vastaava hoitaja, Loimaa Pekka Leppäkangas (2016-2019) maanviljelijä, Loimaa * Johanna Liinaharja-Poutanen (2016-2019) emäntä, Loimaa Kari Maunula (2015-2018) liikkeenharjoittaja, Loimaa Hanna Mikkola (2016-2019) keittäjä, Loimaa Matti Niemelä (2016-2019) työnjohtaja, Loimaa Katariina Niinimaa-Sinkkonen (2014-2017) myyntisihteeri, Loimaa * Ulla-Maija Rantanen (2016-2019) perushoitaja, Loimaa Miikka Ristimäki (2016-2017) maanviljelijä/ myyntiedustaja, Loimaa Matti Schwartz ( 2014-2017) maanviljelijä, Loimaa Ari Syrjälä ( 2016-2019) yrittäjä, Loimaa Hannu Uusitalo (2015-2018) metallimies, Loimaa Jouko Vehviläinen (2016-2019) maanviljelijä, Loimaa Petri Vehviläinen (2015-2018) yrittäjä, Loimaa Mikko Viipuri (2016-2019) liikkeenharjoittaja, Loimaa Eeva Vuorinen (2015-2018) laborantti, Loimaa Pirjo Välimäki (2015-2018) myyjä, Loimaa Anni Yli-Tuomola (2014-2017) sihteeri, Loimaa *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Ritva Tirranen, laboratorionhoitaja, Loimaa, hallituksessa v. 2002 Varapuheenjohtaja Esko Huhtanen, maanviljelijä, Loimaa, hallituksessa v. 1979 Muut jäsenet
17 17 Jaakko Ahokas, kauppias, Loimaa, hallituksessa v. 2011 Sirkka Lukkaroinen, tuotekehittäjä, Loimaa, hallituksessa v 2015 Harri Nykänen, yrittäjä, Loimaa, hallituksessa v. 2004 Hannu Rinne, putkiasentaja, Loimaa, hallituksessa v. 2002 Toimitusjohtaja Jussi Nieminen, KTM, 55v, toimitusjohtaja vuodesta 1988. Tilintarkastajat Osuuskuntakokouksen valitsemana tilintarkastajana on toiminut Tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy KHT-yhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Vesa -Jussi Kiuas. Muu tarkastustoiminta Osuuspankin sisäinen tarkastus on suoritettu esimiesvalvontana. Tarkastuksesta on vastannut pankin toimitusjohtaja. Tulevaisuuden näkymät Luottamus talouden näkymiin on vahvistunut niin Suomessa kuin vientimarkkinoilla. Suomen talouden kasvu jatkuu kuluvana vuonna maltillisena aiempaa laajemmalla pohjalla. EKP on ilmoittanut jatkavansa elvyttävää politiikkaa kuluvana vuonna. Linjauksen mukaan ohjauskorot säilyvät matalina koko vuoden. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä 31.12.2016 oli 3 162 587,76 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 154 146,01 euroa. Taseen osoittama ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että Tuotto-osuuksille maksetaan korkoa 3,25 prosenttia, ja lisäosuuksille 0,6 % eli yhteensä 32 799,18 euroa. Tilikauden ylijäämästä jää 121 346, 83 euroa edellisten tilikausien voittovarojen tilille. Osuuspankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksukyky on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä. Loimaa 26.tammikuuta 2017 METSÄMAAN OSUUSPANKKI Hallitus Ritva Tirranen Esko Huhtanen Jaakko Ahokas Sirkka Lukkaroinen Harri Nykänen Hannu Rinne Jussi Nieminen
18 METSÄMAAN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 Korkotuotot 421 465,99 489 396,52 Korkokulut 92 482,13 104 267,76 KORKOKATE 328 983,86 385 128,76 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 110 411,84 131 390,35 Muista yrityksistä 110 411,84 131 390,35 Palkkiotuotot 56 581,46 71 180,07 Palkkiokulut 24 012,56 20 048,14 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -4 734,78 9 753,49 Arvopaperikaupan nettotuotot -4 734,78 9 753,49 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot -1 278,07-29 035,61 Liiketoiminnan muut tuotot 7 347,50 3 308,05 Hallintokulut 330 327,28 319 767,43 Henkilöstökulut 165 146,39 164 211,95 Palkat ja palkkiot 139 869,53 138 655,68 Henkilösivukulut 25 276,86 25 556,27 Eläkekulut 20 348,90 20 039,19 Muut henkilösivukulut 4 927,96 5 517,08 Muut hallintokulut 165 180,89 155 555,48 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 3 501,00 3 464,58 Liiketoiminnan muut kulut 73 356,35 62 926,96 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 1 035,07-3 909,59 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 65 079,55 169 427,59 Tilinpäätössiirrot -100 000,00 79 623,88 Tuloverot 10 933,54-8 233,86 Tilikauden verot 1 665,58 0,00 Laskennallinen vero 9 267,96-8 233,86 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 154 146,01 98 037,57 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 154 146,01 98 037,57
19 METSÄMAAN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE 31.12.2016 31.12.2015 VASTAAVAA Käteiset varat 97 052,60 130 296,57 Saamiset luottolaitoksilta 3 382 081,90 2 928 271,24 Vaadittaessa maksettavat 1 449 217,44 1 992 532,23 Muut 1 932 864,46 935 739,01 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 21 912 664,76 21 624 263,48 Muut 21 912 664,76 21 624 263,48 Saamistodistukset 1 449 980,77 2 348 634,41 Muilta 1 449 980,77 2 348 634,41 Osakkeet ja osuudet 2 653 767,74 2 454 767,74 Aineelliset hyödykkeet 129 041,39 132 542,39 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 76 200,00 76 200,00 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 52 649,66 56 150,66 Muut aineelliset hyödykkeet 191,73 191,73 Muut varat 10 933,79 9 708,23 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 51 153,48 80 987,26 Laskennalliset verosaamiset 0,00 11 374,28 VASTAAVAA YHTEENSÄ 29 686 676,43 29 720 845,60 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 23 874 405,17 23 919 724,82 Talletukset 23 874 405,17 23 919 724,82 Vaadittaessa maksettavat 19 719 238,73 19 049 310,30 Muut 4 155 166,44 4 870 414,52 Muut velat 248 389,75 27 668,19 Muut velat 248 380,75 27 657,19 Pakolliset varaukset 9,00 11,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 212 279,67 221 862,39 Laskennalliset verovelat 4 853,47 0,00 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 24 339 928,06 24 169 255,40 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 761 641,65 861 641,65 Vapaaehtoiset varaukset 761 641,65 861 641,65 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 1 067 500,00 1 325 110,00 Jäsenosuudet 71 600,00 69 900,00 Lisäosuudet 0,00 216 010,00 Tuotto-osuudet 995 900,00 1 039 200,00 Muut sidotut rahastot 354 818,96 326 979,82 Vararahasto 326 979,82 326 979,82 Käyvän arvon rahasto 27 839,14 0,00 Vapaat rahastot 1 059 583,94 1 059 583,94 Muut rahastot 1 059 583,94 1 059 583,94 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 1 949 057,81 1 880 237,22 Tilikauden voitto (tappio) 154 146,01 98 037,57 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 4 585 106,72 4 689 948,55 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 29 686 676,43 29 720 845,60 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 121 791,01 91 791,01 Takaukset ja pantit 121 791,01 91 791,01 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 766 981,01 334 954,11 Muut 766 981,01 334 954,11 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 888 772,02 426 745,12
20 ACT - 12-2016 - Metsämaan Op (2660) 2016 2015 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Kauden voitto 154 146,01 98 037,57 Kauden voittoon tehdyt oikaisut -168 261,84 62 391,94 LIIKETOIMINNAN VAROJEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) -775 445,69-1 436 277,77 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 0,00 0,00 Saamiset luottolaitoksilta -997 125,45-803 725,40 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä -289 436,35-217 710,71 Leasingkohteet 0,00 0,00 Saamistodistukset 700 000,00-97 138,00 Osakkeet ja osuudet -199 000,00-328 448,03 Johdannaissopimukset 0,00 0,00 Sijoituskiinteistöt 0,00 0,00 Muut varat 10 116,11 10 744,37 LIIKETOIMINNAN VELKOJEN LISÄYS (+) TAI VÄHENNYS (-) 170 925,79-636 695,14 Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 0,00 0,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille -45 319,65-624 575,92 Johdannnaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 0,00 0,00 Muut velat 216 245,44-12 119,22 Maksetut tuloverot 18 492,11-17 760,95 Saadut osingot 110 411,84 131 390,35 A. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA YHTEENSÄ -489 731,78-1 912 543,40 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Eräpäivään asti pidettävien rahavarojen lisäykset 0,00 0,00 Eräpäivään asti pidettävien rahavarojen vähennykset 200 000,00 0,00 Tytär- ja osakkuusyritysten hankinnat 0,00 0,00 Tytär- ja osakkuusyritysten myynnit 0,00 0,00 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 0,00-2 232,58 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset 0,00 0,00 B. INVESTOINTIEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ 200 000,00-2 232,58 RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset 0,00 0,00 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, vähennykset 0,00 0,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus, lisäykset 0,00 0,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus, vähennykset 0,00 0,00 Osuus- ja osakepääoma, lisäykset 31 000,00 307 000,00 Osuus- ja osakepääoma, vähennykset -288 610,00-5 390,00 Maksetut osingot ja osuuspääoman korot -29 216,98-12 725,82 Maksetut bonukset omistajajäsenille 0,00 0,00 Muut oman pääoman erien rahamääräiset lisäykset 0,00 0,00 Muut oman pääoman erien rahamääräiset vähennykset 0,00 0,00 C. RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ -286 826,98 288 884,18 D. VALUUTTAKURSSIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS RAHAVAROIHIN 0,00 0,00 RAHAVAROJEN NETTOMUUTOS (A+B+C+D) -576 558,76-1 625 891,80 RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA 2 122 828,80 3 748 720,60 RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA 1 546 270,04 2 122 828,80 RAHAVAROJEN MUUTOS -576 558,76-1 625 891,80 Saadut korot 429 150,80 503 683,56 Maksetut korot 100 094,22 116 423,90