Taideyliopisto Kuvataideakatemia VALINTAOPAS 2018

Taideyliopisto Kuvataideakatemia VALINTAOPAS 2018 Sisällysluettelo ---------------------------------------------------------------------- Taideyliopiston Kuvataideakatemia ------------------------------------------------------------------------- Hakeminen kuvataiteen kandidaatin ja -maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen (3,5 + 2 vuotta) Kielitaitovaatimukset Lukuvuosimaksu Valintaperusteet Valintamenettely Hakeminen ------------------------------------------------------------------------- Kuvataideakatemian tutkinnot Kuvataiteen kandidaatti Kuvataiteen maisteri Opetusalueet Kuvanveisto Maalaustaide Taidegrafiikka Tila-aikataiteet Yhteinen opetus Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma Opettajat Erityisjärjestelyt Pakolaisen tai pakolaiseen rinnastettavissa olevan hakijan huomioiminen valinnassa Siirto-opiskelijahaku Tulosten ilmoittaminen Oikaisuhakemus Opiskelupaikan vastaanottaminen Ilmoittautuminen 1. Lukuvuodelle ---------------------------------------------------------------------------- Kuvataideakatemiaan hakeneet ja hyväksytyt 2009 2017 Valintakurssitehtäviä 2009 2017 Hakukohteet vuonna 2018 Neuvonta --------------------------------------------------------------------------- 1

Taideyliopiston Kuvataideakatemia Taideyliopiston Kuvataideakatemia on nykytaiteen koulutukseen keskittynyt akatemia, josta valmistutaan kuvataiteen kandidaatiksi, maisteriksi tai tohtoriksi. Kuvataideakatemia on antanut maan ylintä kuvataiteen koulutusta jo lähes 170 vuoden ajan. Kuvataideakatemia on osa Taideyliopistoa, jonka toiminta käynnistyi kun Kuvataideakatemia, Teatterikorkeakoulu ja Sibelius- Akatemia yhdistyivät Taideyliopistoksi 1.1.2013. Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavaa opetusta annetaan kuvanveiston, maalaustaiteen, taidegrafiikan ja tila-aikataiteiden (liikkuva kuva, paikka- ja tilannesidonnaiset taiteet, valokuvataide) opetusalueilla. Näiden lisäksi Kuvataideakatemiassa käynnistyi syksyllä 2012 Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma, jossa koulutetaan kriittisesti ajattelevia ammattilaisia moninaisiin taiteen kentän tehtäviin ja välittäjärooleihin. Kuvataideakatemian yksilöllisyyttä korostava opetus sekä oppilaitoksen pienuus (opiskelijoita noin 270) tarjoavat opiskelijalle mahdollisuudet pitkäjänteiseen henkilökohtaiseen ohjaukseen ja itsenäiseen työskentelyyn opintojen aikana. Kuvataideakatemian opettajakunta koostuu aktiivisista taiteilijoista, jotka jatkavat opetustyönsä ohessa omaa taiteellista työskentelyään elävässä suhteessa kuvataiteen kenttään. Kuvataideakatemia tarjoaa runsaasti opetusta englanninkielellä ja akatemian opiskelijoista noin 15 prosenttia on ulkomaisia, sekä tutkinto- että vaihto-opiskelijoita. Akatemian opiskelijana sinun on mahdollista kansainvälistyä opintojesi aikana esimerkiksi suorittamalla tutkintoosi kuuluvia opintoja akatemian yhteistyökorkeakouluissa. Kuvataideakatemiassa vierailee vuosittain lukuisia ulkomaisia luennoitsija-, opettaja- ja näyttelyvieraita. Opiskelijoiden käytössä on myös ateljeeasunnot Berliinissä ja New Yorkissa. Vuonna 2018 Kuvataideakatemiaan otetaan enintään 53 uutta perustutkinto-opiskelijaa, joista 25 otetaan 5,5 -vuotiseen kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen. 2

Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtava koulutus (3,5 + 2 vuotta) 5,5 vuoden mittaisen maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen välitutkintona on kandidaatin tutkinto. Ensimmäisen vuoden opiskelijat aloittavat opintonsa Johdatus itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja opetusalueisiin -jaksolla, jonka jälkeen he valitsevat oman opetusalueensa. Opinnot järjestetään kuvanveiston, maalaustaiteen, taidegrafiikan ja tila-aikataiteiden opetusalueilla. Tilaaikataiteissa opiskelija voi painottaa opiskelussaan liikkuvan kuvan, valokuvan tai paikka- ja tilannesidonnaisten taiteiden opiskelua. Kielitaitovaatimukset Tullakseen hyväksytyksi Taideyliopiston tutkinto-opiskelijaksi hakijalla on oltava hakukohdekohtaisen opetuskielen mukainen kielitaito, joka on osoitettava hyväksyttävästi suoritetulla kielitestillä tai aikaisemmilla opinnoilla. Riittävä kielitaito on lähtökohtaisesti osa hakijan hakukelpoisuutta ja varmistaa hakijan koulutettavuutta/soveltuvuutta korkeakouluopiskeluun ja opiskelun sujuvuutta viestinnällisten valmiuksien osalta. Kielitaidon osoittaminen Hakijan tulee osoittaa riittävä kielitaito hakuajan päättymiseen mennessä. Mikäli hakija osoittaa riittävän kielitaidon osana opintoja ja suoritettava tutkinto on vielä kesken (esim. abiturientit ja hakijat, joiden kandidaatin tutkinto on kesken), hakijan tulee toimittaa hakuajan päättymiseen mennessä (24.1.2018) Kuvataideakatemian hakijapalveluille opiskelutodistus ko. koulutuksen suorittamisesta sekä arvioitu valmistumisaika. Vaadittava kielitaito Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen Tutkintoihin johtava koulutus Kuvataideakatemiassa edellyttää riittäviä suomen, ruotsin tai englannin kielen taitoja. Kukin hakija hakee opiskelemaan joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Kaikkien hakijoiden on todistettava hakuvaiheessa kielitaitonsa siitä kielestä, jolla hän hakee Kuvataideakatemiaan opiskelemaan eli joko suomen, ruotsin tai englannin kielen taitonsa. Jos hakija hakee opiskelemaan suomeksi tai ruotsiksi, hänen ei tarvitse todistaa englannin kielen taitoa. 3

Pääosa opetuksesta tapahtuu suomen ja englannin kielellä. Opiskelijalla on oikeus opetuksen yhteydessä ja opintosuorituksissa käyttää suomen, ruotsin ja englannin kieltä sekä suullisesti että kirjallisesti ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä tai opetuksen luonteesta niin johdu. Suomen tai ruotsin kielen taidon todistaminen Hakija voi todistaa suomen tai ruotsin kielen taitonsa seuraavilla tavoilla: Todistus Suomessa suomeksi tai ruotsiksi suoritetusta koulusivistyksestä. (peruskoulu/ lukio/ ylioppilastutkinto/ tai vastaava = vähintään kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto (laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998)). (Huom! Suomalaisen ylioppilastutkinnon vuonna 1990 tai sen jälkeen suorittaneiden ei tarvitse toimittaa hakijapalveluihin todistuksia, koska tiedot suoritetuista ylioppilastutkinnoista löytyvät hakijarekisteristä.) Abiturienttien tulee toimittaa hakuvaiheessa opiskelutodistus tai peruskoulun päättötodistus. TAI Todistus suomeksi tai ruotsiksi suoritetusta korkeakoulututkinnosta Jos tutkinto on hakuvaiheessa vielä kesken, tulee hakijan liittää hakemukseensa koulun myöntämä todistus siitä, että tutkinto valmistuu 10.7.2018 mennessä. TAI Todistus ylioppilastutkinnossa suoritetusta suomi tai ruotsi toisena kielenä kokeesta vähintään arvosanalla magna cum laude (Ylioppilastutkintoasetuksen 11 :n mukaan kokelas, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, voi äidinkielen kokeen sijasta suorittaa suomi/ruotsi toisena kielenä kokeen. Huom! Suomi tai ruotsi toisena kielenä -koe ei ole sama asia kuin vieraan kielen koe) LISÄKSI HYVÄKSYTÄÄN/KAIKKIEN MUIDEN TULEE TOIMITTAA: Todistus yleisen kielitutkinnon keskitason suomen tai ruotsin kielen testin suorittamisesta. Tasolla B1 kaikkien osasuoritusten tulee olla suoritettu vähintään taitotasolla 3. Englannin kielen taidon osoittaminen Seuraavilta hakijoilta ei vaadita erillistä englannin kielen kielitestiä, mutta heidän tulee liittää hakemukseensa kielitaidon osoittava tutkintotodistus: Hakijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä englannin kielellä tai suorittaneet korkeakoulututkinnon englannin kielellä EU-/ETA-maassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Isossa- Britanniassa, Irlannissa, Australiassa tai Uudessa-Seelannissa. Tutkintokielen tulee käydä ilmi 4

tutkintotodistuksesta tai sen liitteestä, opintorekisteriotteesta tai muusta kyseessä olevan oppilaitoksen antamasta virallisesta dokumentista. Pohjakoulutuksen tulee valmistua valintaperusteissa vahvistettuun ehdollisesti valittavien opiskelijoiden todistusdeadlineen mennessä, jotta sitä voi käyttää kielitaidon todistamiseen. Kandidaattitasoiseen koulutukseen hakevat, jotka ovat saaneet suomalaisessa ylioppilastutkinnossa pitkässä englannin kielessä (A-englanti) arvosanan laudatur tai eximia. Hakijat, jotka ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa Suomessa suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Suomeksi tai ruotsiksi suoritettuun tutkintoon tulee sisältyä asetuksen 794/2004 mukaiset vieraan kielen opinnot englannin kielessä, minkä tulee myös käydä ilmi tutkintotodistuksesta/liitteestä. Taideyliopisto hyväksyy kielitaidon osoittamiseksi myös Suomessa suoritettavaan keskeneräiseen korkeakoulututkintoon kuuluvat tai muutoin suoritetut asetuksen mukaiset vieraan kielen opinnot englannin kielessä. Tällöin hakijan on toimitettava Taideyliopistoon opintosuoritusotteen lisäksi myös ko. korkeakoulun tutkintovaatimukset tai muu todistus, josta käy ilmi tutkintoon vaadittavat kieliopinnot. Englannin kielen kielitestit Hyväksyttävät kielitestit ja niiden vähimmäisvaatimukset ovat vähimmäistasolla 3 / B1 TOEFL (IBT = Internet Based Test, PBT = Paper Based Test) o Total score: 73 (IBT), 533 (PBT) IELTS (Academic) o Overall Band Score: 5.5 Cambridge FCE/CAE/CPE (FCE=First Certificate in English, CAE = Certificate of Advanced English, CPE = Certificate of Proficiency in English) o Grades accepted: A, B, C Pearson Test of English (Academic) o Total Score: 43 Huomioithan että IELTS-, TOEFL- ja PTE-tulokset ovat voimassa kaksi vuotta testipäivästä lähtien. Cambridge-tulosten voimassaoloaikaa ei ole rajoitettu. Kielitestin tuloksen on oltava voimassa hakemuksen toimittamishetkellä. 5

Lukuvuosimaksu Taideyliopisto perii EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta vieraskielisessä perustutkintokoulutuksessa opiskelevilta opiskelijoilta 5000 euron lukuvuosimaksun. Maksu pysyy saman suuruisena ko. opiskelijalle myönnetyn tutkinnonsuoritusoikeuden ajan. Taideyliopiston Kuvataideakatemian opiskelijavalinnoissa lukuvuosimaksu koskee hakijoita, jotka hakevat englanninkieliseen koulutukseen. Maksua ei peritä Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiselta eikä siltä, joka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaiseen, eikä edellä mainittujen perheenjäseneltä. Maksua ei peritä myöskään siltä, jolla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa, eikä edellä mainittujen perheenjäseneltä. Perheenjäsenen määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislakia. Vapautus lukuvuosimaksusta Opiskelijan ei tarvitse maksaa lukuvuosimaksua, jos hänellä on jokin seuraavista dokumenteista: Passi tai henkilökortti, josta ilmenee EU- tai ETA-maan tai Sveitsin kansalaisuus EU:n sininen kortti Suomessa Jatkuva oleskelulupakortti Suomessa, oleskelulupatyyppi A EU-kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortti Suomessa Pysyvä oleskelulupakortti Suomessa, oleskelulupa P Pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupakortti Suomessa, oleskelulupatyyppi P-EU Väliaikaisten lupakorttien ja passien tulee olla voimassa vähintään opintojen alkamiseen asti. Kansalaisuuden perusteella maksuvelvolliseksi määritellyn hakijan tulee ilmoittaa Opintopolun hakulomakkeella, mikäli hän vapautuu maksuvelvollisuudesta yllä mainituin perustein. Ko. hakijan on toimitettava hakijapalveluihin hakuajan päättymiseen mennessä tarvittavat dokumentit, jotka osoittavat maksuvelvollisuudesta vapautumisen. Mikäli hakijan maksuvelvollisuuteen liittyvässä tilanteessa tapahtuu muutos hakuajan päättymisen jälkeen, tulee hakijan olla yhteydessä hakijapalveluihin välittömästi. LUKUVUOSIMAKSUHUOJENNUKSET Maksuvelvollisen hakijan tulee ilmoittaa hakulomakkeella myös se, haluaako hän hakea Taideyliopistolta apurahaa lukuvuosimaksun kattamiseksi, mikäli hän tulee valituksi opiskelijaksi. 6

Apurahaa haetaan erillisellä lomakkeella hakuajan päättymiseen mennessä (linkki lomakkeeseen hakulomakkeessa). Apurahoja myönnetään lukuvuodeksi kerrallaan opiskelijoiden hakemusten perusteella. Apurahat ovat suuruudeltaan 2500 tai 5000 euroa. Myönnetystä apurahasta ilmoitetaan henkilökohtaisesti opiskelijavalinnan tuloksen ilmoittamisen yhteydessä. Lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden on mahdollisuus hakea apurahoja tutkintonsa tavoitteellisena suorittamisaikana (esim. maisteriohjelmissa 2 vuotta). Apurahoista päätetään vuosittain. Lukuvuosimaksu tulee maksaa opiskelupaikan vastaanoton yhteydessä 10.7.2018 klo 15 mennessä. Hakijan oleskeluluvan hakemisen prosessi voi käynnistyä vasta, kun lukuvuosimaksu on maksettu. Taideyliopisto suosittelee, että lukuvuosimaksu maksetaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun opiskelija saa tiedon hyväksymisestä. Maksettu lukuvuosimaksu on edellytys läsnäoloilmoittautumiselle ja opintojen suorittamiselle. Valintaperusteet Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä hakija, joka osoittaa kuvataiteellista lahjakkuutta ja jolla on soveltuva koulutus. Soveltuva koulutus on yliopistolain (558/2009, 37 ) mukaan hakijalla, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen opistoasteen tutkinnon, vähintään kolmevuotisen ammatillisen tutkinnon, ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin yliopisto-opintoihin tai jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Soveltuvan koulutustaustan lisäksi valintaperusteena on hakijan osoittama kuvataiteellinen lahjakkuus, jota tarkastellaan hakijan esittämien näytetöiden ja valintakurssityöskentelyn kautta. Valintamenettely Kuvataideakatemian perustutkinto-opiskelijoiden opiskelijavalintaa hoitavat Akateemisen neuvoston opiskelijavalintajaos ja arvosteluryhmät, jotka koostuvat akatemian professoreista, lehtoreista ja tuntiopettajista. Arvosteluryhmiin voidaan kutsua myös ulkopuolisia jäseniä. 5,5-vuotisen, kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen valintamenettely on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa arvosteluryhmä valitsee hakijoiden toimittamien näytetöiden tai työnäytekansion perusteella valintakurssille kutsuttavat hakijat. Valintakurssin jälkeen arvosteluryhmä valitsee (toisessa vaiheessa) näytetöiden ja valintakurssityöskentelyn perusteella hakijat, jotka se esittelee valintajaokselle. Valintajaos tekee perustutkinto-opiskelijoiden valintaa koskevan lopullisen esityksen Kuvataideakatemian dekaanille, joka hyväksyy Kuvataideakatemiaan otettavat uudet opiskelijat. Näytetöitä, työnäytekansioita tai valintakurssityöskentelyä ei pisteytetä. 7

17 Hakeminen Taideyliopiston koulutukset ovat mukana valtakunnallisessa korkeakoulujen yhteishaussa. Yhteishaussa voi hakea yhteensä enintään kuuteen koulutukseen, jotka pitää laittaa hakutoivejärjestykseen. Hakutoivejärjestys on sitova. Hakija ei voi muuttaa hakukohteita tai niiden keskinäistä ensisijaisuusjärjestystä hakuajan päättymisen jälkeen. Hakija voi tulla valituksi yhteishaussa vain yhteen koulutukseen. Jos hakija olisi hyväksyttävissä useampaan koulutukseen, hänet hyväksytään vain niistä korkeimmalla hakutoiveella olevaan koulutukseen. Taideyliopiston valinnoissa ei ole käytössä ensikertalaisten kiintiöitä. ENSIMMÄINEN VAIHE 1. Hakuaika alkaa 9.1.2018 ja päättyy 24.1.2018 klo 15.00. Täytä hakuaikana sähköinen hakulomake osoitteessa www.opintopolku.fi. Tulosta myös paperikopio sähköisestä hakulomakkeestasi. Hakemuksen tulee sisältää seuraavat asiat: Kopio sähköisestä hakulomakkeesta Sekä seuraavat liitteet Lyhyt motivaatiokirje, jossa kerrot miksi haluat opiskella Kuvataideakatemiassa ja mitä odotat opiskelulta. Kirjoita kirje sillä kielellä, minkä kielitaidon todistat. Kielitaidon todistamiseen käytettävä dokumentti (ks. kappale Vaadittava kielitaito Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen) Hakemuksen liitteineen on oltava Kuvataideakatemiassa viimeistään 24.1.2018 klo 15.00. Kyseisen päivän postileima ei riitä. Postiosoite: Kuvataideakatemia Hakijapalvelut PL 10 00097 Taideyliopisto Kuriiriposti: Kuvataideakatemia Hakijapalvelut Elimäenkatu 25 A 8

00510 Helsinki Hakulomakkeen ja liitteet voi myös palauttaa tuomalla ne suoraan Kuvataideakatemian Infopisteeseen vahtimestareille (Elimäenkatu 25 A) maanantaista perjantaihin klo 9-16.00 välisenä aikana. Huom. viimeisenä hakupäivänä (24.1.2018) myös paikan päälle tuotujen hakemusten tulee olla perillä Kuvataideakatemian Infossa klo 15.00 mennessä. Hakemuksen (hakulomake ja liitteet) lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Hakijan kannattaa lähettää hakulomake ja liitteet hyvissä ajoin ennen hakuajan päättymistä, sillä Kuvataideakatemia ja Opetushallitus eivät vastaa postinkulussa tapahtuneista virheistä, joiden takia hakemus tai liitteet saapuvat vasta hakuajan päätyttyä. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä. Kuvataideakatemia ei lunasta riittämättömin postimerkein varustettuja hakemuksia. Puutteellisia hakemuksia ei oteta huomioon. Sähköpostitse lähetettyjä hakemuksia tai hakemuksen osia ei käsitellä. Hakukelpoisuus Hakijan hakukelpoisuus arvioidaan hakuajan päätyttyä. Hakukelpoisuuteen vaikuttaa hakuaikana todistettu kielitaito. Kaikki hakijat saavat sähköpostitse ilmoituksen hakukelpoisuudestaan viikolla 11. Vain myönteisen hakukelpoisuuspäätöksen saaneita hakijoita pyydetään toimittamaan Kuvataideakatemialle näytetöitä. Päätökseen tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua Kuvataideakatemian dekaanilta 14 päivän kuluessa. Oikaisupyynnön perusteluineen lähetetään yhtenä PDF-tiedostona Kuvataideakatemian hakijapalveluihin (kuva.hakijapalvelut@uniarts.fi). 2. Hakukelpoiset hakijat toimittavat 17. 18.4.2018 välisenä aikana: Alkuperäiset näytetyöt (enintään 3 kpl, tarkemmat ohjeet jäljempänä) TAI mahdollinen työnäytekansio Täytetty näytetöiden erittelylomake. Lomakkeen voi tulostaa Taideyliopiston Kuvataideakatemian opiskelijavalintasivustolta (www.uniarts.fi/hae-kuvataideakatemiaan). Lomake lähetetään hakukelpoisille hakijoille myös sähköpostitse. Näytetöiden ja motivaatiokirjeen tarkka toimitusosoite ja vastaanottoajat ilmoitetaan hakukelpoisille hakijoille sähköpostitse. Osoite ilmoitetaan myös Kuvataideakatemian valintasivuilla osoitteessa www.uniarts.fi/hae-kuvataideakatemiaan. Jos toimitat näytetyösi postitse, niiden on oltava perillä Kuvataideakatemian antamassa osoitteessa viimeistään keskiviikkona 18.4.2018 klo 15. Kyseisen päivän postileima ei riitä. Mikäli näytetyöt toimitetaan postitse tai muun kuljetusliikkeen kautta, on lähettäjän huolehdittava siitä että näytetyöt kuljetetaan Kuvataideakatemian antamaan osoitteeseen saakka (kotiinkanto). Kuvataideakatemia ei lunasta lähetyksiä, joiden kotiinkantoa ei ole maksettu. Postitettavien/kuljetusliikkeen kautta toimitettavien näytetöiden kuoreen/pakettiin merkitään Opiskelijavalinta. 9

18 Näytetyöt Näytetöiden on ilmaistava hakijan kuvataiteellisia pyrkimyksiä. Kuvataideakatemian 5,5-vuotiseen kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan esittämällä ensisijaisesti alkuperäisiä teoksia, jotta arvosteluryhmä saisi parhaan tuntuman ja käsityksen teoksista. Näytetöitä voi jättää korkeintaan kolme (3) kappaletta. Ne voivat olla piirustuksia, maalauksia, veistoksia tai grafiikanvedoksia, valokuva-, video-, käsite- tai mediataiteen teoksia. Digitaalisessa muodossa voi toimittaa ainoastaan liikkuvaa kuvaa ja äänitaidetta. Näytetöille ei anneta erillistä aihetta. Laita nimesi selkeästi jokaiseen näytetyöhön ja erittele näytetyösi näytetöiden erittelylomakkeella. Lomakkeen voi tulostaa Taideyliopiston opiskelijavalintasivustolla osoitteessa www.uniarts.fi/haekuvataideakatemiaan. Mikäli teostesi esittämiseen liittyy jokin tekninen erityispiirre, kerro se selkeästi teosten yhteydessä (esim. laita valo päälle, paina nappia ja kuuntele ). Mikäli hakija ei voi toimittaa alkuperäisiä näytetöitä, esimerkiksi teosten suuren koon tai teosten tekniikan vuoksi, hän voi esitellä työskentelyään työnäytekansion avulla. Liikkuva kuva / videoteokset/äänitaide Editoi tarjoamasi materiaali niin, että kaikkien teostesi yhteenlaskettu pituus on korkeintaan 3 minuuttia ja että kaikki teokset ovat katsottavissa yhdeltä USB-tikulta. Hyväksytty liikkuvan kuvan/videoteosten formaatti on seuraava: Digitaalinen tiedosto H264 kompressiolla tallennettuna USB-tikulle. Varmista että USB-tikulla ei ole muuta materiaalia kuin näytetyösi. Huom! USB-tikkuun tulee selkeästi merkitä hakijan nimi, muut tarvittavat teostiedot (tekijän nimi, osoite, valmistuspäivämäärä, teoksen kesto, osallistujat ja muu mahdollinen tärkeä tieto) voi eritellä erilliselle paperille, jonka hakija liittää näytetöiden erittelylomakkeen yhteyteen. Multimedia- ja verkkoteokset Editoi teoksista liikkuvaan kuvaan perustuvat demot. Kaikkien liikkuvan kuvan teosten yhteenlaskettu pituus on korkeintaan 3 minuuttia. Katso ohjeet materiaalin editoimisesta edellisestä kohdasta. 10

Isot installaatiot ja muut kolmiulotteiset teokset Näytetöiden tulee olla ensisijaisesti alkuperäisiä teoksia. Jos kuitenkin päätät esittää tulosteita esim. isoista installaatioista tai muista isoista kolmiulotteisista kappaleista, tulosteita saa olla korkeintaan 2 kuvaa/näytetyö (näytetöitä yhteensä kuitenkin enintään 3). Merkitse näytetyölomakkeeseen sekä näytetöiden että tulosteiden kappalemäärä. Jokaisessa tulosteessa pitää olla selkeästi merkittynä tekijän ja teoksen nimi. Kotisivut Arvosteluryhmällä ei ole mahdollisuutta tutustua hakijoiden esittämiin kotisivuihin. Näytetöiden vakuuttaminen Kuvataideakatemia ei vastaa näytetöistä eikä vakuuta niitä, eikä ole korvausvelvollinen mahdollisesti niille aiheutuneista vahingoista. Halutessaan hakijan on huolehdittava vakuuttamisesta omalla kustannuksellaan. Näytetöiden palautus Mikäli hakijaa ei hyväksytä toiseen vaiheeseen eli valintakurssille, hänen on noudettava näytetyöt pois sen jälkeen, kun valintakurssille valittujen nimet on julkaistu 2.5.2018. Ohjeistus, tarkka osoite ja päivämäärät sekä kellonajat lähetetään näille hakijoille sähköpostitse sekä julkaistaan Kuvataideakatemian opiskelijavalintasivulla (www.uniarts.fi/hae-kuvataideakatemiaan). Valintakurssille hyväksytyt hakijat saavat noutaa näytetyönsä sekä valintakurssin aikana tekemänsä teokset pois vasta opiskelijavalinnan tulosten julkaisemisen jälkeen. Mikäli hakija haluaa akatemian lähettävän näytetyöt takaisin, asia on ilmoitettava näytetöiden erittelylomakkeessa. Hakija vastaa itse palautuskuluista: näytetöiden mukaan on liitettävä tarpeellinen määrä palautuspostimerkkejä. Postin kautta lähetetyt työt tulee olla pakattuja niin, että lähetyspakkausta voidaan tarvittaessa käyttää takaisin lähetettäessä. Muussa tapauksessa hakijalta veloitetaan pakkauskulut (20 /lähetys). Mikäli palautuspostimerkkien liittäminen näytetöiden yhteyteen on mahdotonta, on palautuslähetys maksettava etukäteen Taideyliopiston tilille: Saaja: Taideyliopisto Tilinumero: FI16 1745 3000 1578 77 BIC/SWIFT: NDEAFIHH Viitenumero: 15354 Maksukuitti tai muu tosite suoritetusta tilisiirrosta on liitettävä näytetöiden yhteyteen. Muita maksutapoja ei hyväksytä. Näytetöiden palautukset tehdään kesäkuun aikana opiskelijavalinnan tulosten julkistamisen jälkeen. 11

Kuvataideakatemia ei voi säilyttää näytetöitä. Noutamatta jätetyt tai puutteellisella palautusmaksulla varustetut näytetyöt hävitetään. Työt hävitetään myös, mikäli hakija on jättänyt erittelylomakkeessa työn palautuskohdan täyttämättä. 2 TOINEN VAIHE 0 Valintakurssi jatkoon hyväksytyille Tieto toiseen vaiheeseen eli valintakurssille hyväksytyistä hakijoista julkaistaan keskiviikkona 2.5.2018 Kuvataideakatemian ulko-ovessa (Elimäenkatu 25 A, Helsinki) ja Taideyliopiston Kuvataideakatemian opiskelijavalintasivustolla (www.uniarts.fi/hae-kuvataideakatemiaan) niiden opiskelijoiden osalta, jotka ovat hakulomakkeessa antaneet luvan nimensä julkaisemiseen akatemian verkkosivuilla. Jatkoon hyväksytyt hakijat saavat sähköpostitse kutsun valintakurssille. Myös näytetöiden perusteella karsituille hakijoille lähetetään tieto päätöksestä sähköpostitse. Mikäli et ole saanut yhteydenottoa Kuvataideakatemiasta 4.5.2018 mennessä, ota yhteyttä hakijapalveluihin (kuva.hakijapalvelut@uniarts.fi). Valintakurssi alkaa maanantaina 14.5.2018 ja päättyy lauantaina 19.5.2018. Työskentely on kokopäiväistä, päivittäin pääsääntöisesti klo 9 17. Kurssilaisilla tulee itsellään olla tarvitsemansa työskentelyvälineet, vähintään piirustus- ja maalaustarvikkeita. Valintakurssilla ei saa käyttää ulkopuolisia avustajia. Valintakurssilla hakijat työskentelevät arvosteluryhmän antamien, vuosittain sisällöltään ja luonteeltaan vaihtuvien valintakurssitehtävien mukaan, ks. esimerkkejä valintakurssitehtävistä jäljempänä. Hakijoita ei ole vakuutettu Kuvataideakatemian puolesta ja hakijat osallistuvat valintakurssille omalla vastuulla. Kuvataideakatemia ei vastaa hakijoiden tapaturmista eikä henkilökohtaisesta omaisuudesta. Päihteiden vaikutuksen alaisena oleva hakija voidaan poistaa valintakokeesta. 12

Kuvataideakatemian tutkinnot Kuvataideakatemia antaa opiskelijoilleen valmiudet toimia vapaana taiteilijana. Opetuksen suunnittelun pohjana on tietoisuus siitä, että nykytaide ja taiteilijuus ovat jatkuvassa muutoksessa, johon vaikuttavat sekä kansalliset että kansainväliset tekijät. Perustutkintokoulutus on kaksiportainen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon ja jatkavat sen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon, jonka jälkeen he voivat hakea jatko-opintoihin. Tutkintojen laajuus määritellään opintopisteinä. Yksi opintopiste (op) vastaa noin 27 tunnin työskentelyä. Yhden lukuvuoden kokopäiväiset opinnot tarkoittavat keskimäärin 60 opintopistettä. Kandidaatin tutkinnon laajuus vastaa 3,5 vuoden kokopäiväistä opiskelua. Maisterin tutkinnon voi suorittaa kahdessa vuodessa. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa neljässä vuodessa. Uusia opiskelijoita valitaan vuosittain sekä 5,5 -vuotiseen koulutukseen, joka sisältää kandidaatin ja maisterin tutkinnon että 2-vuotiseen maisterikoulutukseen. Kuvataiteen kandidaatin tutkinto (KuK/BFA) 210 opintopistettä, 3,5 vuotta Kuvataiteen kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on 3,5 vuotta. Kuvataiteen kandidaatin koulutuksen tavoite on: - Rohkaista opiskelijaa löytämään omat vahvuutensa, ilmaisukeinonsa ja kiinnostuksen kohteensa kuvataiteen alueella. Opintojen edetessä opiskelija kehittää taiteellista ajatteluaan ja ilmaisuaan erilaisilla taiteen keinoilla ja myös sanallisesti. - Tarjota opiskelijalle valmiudet itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja oman toimintansa ymmärtämiseen osana nykytaiteen konteksteja ja yhteiskuntaa, jossa taiteilijan rooli voi olla monenlainen. Näihin valmiuksiin kuuluvat taiteen historian, teorian ja esittämiskäytäntöjen tuntemus sekä kyky kriittiseen ajatteluun. - Tarjota opiskelijan oman kiinnostuksen mukaisia käytännöllisiä ja teknisiä valmiuksia sekä henkilökohtaista ohjausta kuvataiteen eri alueilla. Yksilöllinen opetus ja yhteisöllinen keskusteluympäristö tukevat taiteilijuuden kehittymistä. - Antaa edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen sekä riittävä viestintä- ja kielitaito. 7 Kuvataiteen maisterin tutkinto (KuM/MFA) 120 opintopistettä, 2 vuotta Kuvataiteen maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on 2 vuotta. Kuvataiteen maisterin koulutuksen tavoite on: 13

- Tarjota opiskelijalle edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden pohjalta. Opintojen edetessä opiskelija syventää taiteellista ajatteluaan ja ilmaisuaan erilaisilla kuvataiteen keinoilla ja myös sanallisesti. Tutkimusvalmiudet ja teorian tuntemus laajenevat opiskelijan omista intresseistä käsin ja taiteelliseen toimintaan integroituen. - Tarjota opiskelijalle valmiudet toimia itsenäisesti kuvataiteen alueella ja ymmärtää oma toimintansa osana nykytaiteen konteksteja ja yhteiskuntaa, jossa taiteilijan rooli voi olla monenlainen. Näihin valmiuksiin kuuluvat syvällinen nykytaiteen historian, teorian ja esittämiskäytäntöjen tuntemus sekä kyky kriittiseen ajatteluun. - Tarjota opiskelijan oman kiinnostuksen mukaisia käytännöllisiä ja teknisiä valmiuksia sekä henkilökohtaista ohjausta kuvataiteen eri alueilla. Yksilöllinen opetus ja kriittinen keskusteluympäristö vahvistavat taiteilijuuden kehittymistä sekä syventävät ymmärrystä nykytaiteen konteksteista ja käytännöistä. - Antaa valmiudet taiteelliseen tutkimukseen ja jatkokoulutukseen sekä jatkuvaan oppimiseen sekä hyvä viestintä- ja kielitaito. Tutkinto antaa myös edellytykset toimia kuvataiteen asiantuntijana ja kehittäjänä vaativissa tehtävissä sekä osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. 8 Opetusalueet Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin koulutusohjelmassa opetus annetaan seuraavilla kuvataiteellista erityisasiantuntemusta kehittävillä opetusalueilla: kuvanveiston, maalaustaiteen, taidegrafiikan sekä tila-aikataiteiden opetusalueet. 9 Kuvanveisto Kuvanveiston opetusalueen opetuksen lähtökohtana on kuvanveiston moninaisten lähestymistapojen, materiaalien ja teknologian hyödyntäminen ja teknisten mahdollisuuksien laaja-alainen ymmärtäminen. Nykykuvanveiston tekeminen ja määrittely perustuvat yksilölliseen näkökulmaan. Yksi kuvanveiston opetuksen päämääristä Kuvataideakatemiassa on varmistaa kuvanveiston tradition välittäminen ja jatkuminen (esimerkiksi käden taidot, tekniset taidot, eri materiaalien tuntemus jne.), samalla kun tuetaan opiskelijoiden yksilöllistä kehitystä ja autetaan heitä löytämään oma lähestymistapansa ja kielensä. Opiskelijoilla on opintojensa aikana mahdollisuus tarkastella kuvanveistoa ja taidetta eri näkökulmista, jotta he voivat liikkua vapaasti ja valita suuntansa tai olla valitsematta. Koulutuksessa perehdytään myös julkiseen tilaan sijoittuvien teosten kysymyksiin. Opintojen pääpaino on opiskelijan itsenäisessä taiteellisessa työssä, jossa kansainvälinen opettajakunta antaa ohjausta keskusteluiden, kritiikkitilaisuuksien ja seminaarien aikana. Suomessa ja ulkomailla järjestetään monipuolista työpajatoimintaa, jonka tarkoituksena on varmistaa vankka teoreettinen ja käytännöllinen tausta opiskelijoiden yksilölliselle työskentelylle. Opiskelun päämääränä on oman ilmaisun ja ajattelun kehittyminen. 14

Maalaustaide Maalauksen opetusalue ohjaa ja rohkaisee opiskelijaa tutkimaan, työstämään ja toteuttamaan ideoitaan maalauksen kehyksestä käsin. Työskentely ja teokset voivat toteutua perinteisesti maalaten tai laajasti eri medioita ja materiaaleja käyttäen. Opetus pyrkii laajentamaan opiskelijoiden käsitystä siitä, mitä maalaus voisi olla, mitä se saattaisi merkitä ja mihin kaikkeen se voisi liittyä. Toisin sanoen, opetuksessa esitellään ja työstetään nykymaalausta erilaisissa, muuttuvissa muodoissaan. Yksilöllisten teemojen taustalla vaikuttavat nykytaiteen yleiset ominaispiirteet kuten taiteen paikkasidonnaisuus ja teosten tulkinta yhteiskunnallisissa tai eri tiedonalojen teoreettisissa viitekehyksissä. Opiskelun ydin muodostuu itsenäisestä studiotyöskentelystä, joka toimii henkilökohtaisen ohjauksen perustana. Lukuisat työhuonekäynnit, seminaarit ja kurssit ovat luonteeltaan keskustelevia. Vuorovaikutteinen opettaminen ja oppiminen kannustaa opiskelijaa kokeilevuuteen ja kriittiseen ajatteluun taiteilijana ja taiteen vaikuttajana. Maalauksen opetusalueen tekniset, teoreettiset ja maalauksen kieltä ja historiaa käsittelevät kurssit auttavat opiskelijaa ymmärtämään omaa työskentelyään suhteessa maalauksen laajempaan kenttään. Maalauksen materiaalioppi syventää opiskelijan materian ja välineiden tuntemusta luentojen ja käytännön harjoitteiden kautta. Maalauksen kieltä ja sisältöä käsittelevät temaattiset kurssit luentosarjoineen, opintomatkat sekä maalauksen teoria- ja historiaopetus luovat maalaustaiteen perustuntemusta ja kykyä ymmärtää ja kehittää maalausta moninaisissa merkityksissään ja yhteyksissään. Taidegrafiikka Opetusalue ymmärtää ja tunnistaa taidegrafiikan laajassa ja muuttuvassa merkityksessä osana nykytaiteen kenttää. Painettu taide voi välittää viestiä, informaatiota ja teossisältöjä niin manuaalisen, mekaanisen, digitaalisen kuin teollisen prosessinkin kautta. Se pitää sisällään laajan kirjon opiskelijan mahdollisia kiinnostuksen kohteita painotuotteista uniikkeihin taideteoksiin. Taidegrafiikan opetusalue antaa opiskelijalle mahdollisuuden omaksua kattavat taidot ja ymmärryksen teosten toteuttamiseen itsenäisesti painamalla ja piirtämällä. Käytössä ovat sekä nykyaikaiseen teknologiaan perustuvat että perinteiset käsityömenetelmät ja materiaalit. Opetusta järjestetään myös yhteistyössä toisten opetusalueiden kanssa. Opetus on yksilöohjausta, työpaja- ja kurssiopetusta, seminaareja ja luentoja sekä erilaisina matkoina ja vierailuina toteutettavaa opetusta. Taidegrafiikan opetusalue tarkastelee painamisen prosessia ja taidegrafiikan traditiota käsitteellisesti. Tavoitteena on kehittää opiskelijan omaa näkemystä niin, että ilmaisun ja välineen suhde tulee ymmärretyksi. Opiskelijoita tuetaan kehittämään ajatteluaan suhteessa sekä yhteiskunnan ja taiteen kehitykseen että taidegrafiikan, piirtämisen ja painamisen traditioihin. Itsenäisen työskentelyn merkitystä korostetaan ja tuetaan yksilöohjauksella, jossa keskeistä on opiskelijan ja opettajien välinen vuorovaikutus. 15

Tila-aikataiteet Tila-aikataiteiden opetusalueen opetuksessa keskitytään taiteellisen työskentelyn tilallisiin, käsitteellisiin ja kehollisiin ulottuvuuksiin. Lähtökohtana on taiteen prosessi- ja tapahtumaluonteisuus. Tila-aikataiteet ovat ulospäin suuntautuneita ja niihin liittyy jatkuva tutkiminen ja kokeilu. Työskentely on vahvassa suhteessa mediaaliseen ja kuvalliseen kulttuuriin sekä laajenevaan taidekenttään, jossa taiteilijan rooli voi olla monenlainen. Tila-aikataiteen opetusalueen opiskelija voi painottaa opiskelussaan liikkuva kuvan, valokuvan tai paikka- ja tilannesidonnaisten taiteiden opiskelua, myös näiden yhdisteleminen on mahdollista. Opetusalueen tavoitteena on antaa opiskelijoille näiden taiteenalueiden laaja tuntemus sekä käsitys siitä, miten ne liittyvät toisiinsa sekä nykytaiteen historiaan ja teoriaan. Tila-ajan opetus koostuu kursseista, työpajoista, seminaareista ja itsenäisestä taiteellisesta työskentelystä, jota tuetaan ja seurataan henkilökohtaisessa kontaktiopetuksessa. Vakituisten opettajien ohella opetusta antavat lukuisat vierailevat taiteilijat. Opiskelijoita kannustetaan etsimään omaa lähestymistapaansa ja kokeilemaan eri ilmaisumuotoja sekä pohtimaan aikaan, paikkaan ja installointiin liittyviä mahdollisuuksia. Työskentely voi olla myös performatiivista, osallistavaa tai yhteisöllistä. Lopputulos voi olla esim. interventio, installaatio, esitys, video-, valokuva- tai ääniteos. Opetuksen tavoitteena on havainnon herkistäminen ja kriittisen ajattelun kehittäminen. Käytännön ja teorian kautta rohkaistaan opiskelijoita löytämään omat vahvuutensa, menetelmänsä ja taiteensa sisällöt. Näin tuetaan opiskelijan taiteellista työskentelyä ja ajattelua. Kuvataiteen yhteinen opetus Yhteisen opetuksen opetusalue vastaa yhteisistä taideopinnoista, kirjoitusopinnoista, taidehistorian, ja -teorian opetuksesta, temaattisista teoriaopinnoista, taiteen esittämiskäytäntöjen, piirustuksen ja havainnon opetuksesta sekä työelämävalmiudet ja taiteilijana yhteiskunnassa -opinnoista. Yhteinen opetusalue pitää sisällään myös ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille tarjottavan, koko syksyn kestävän kokonaisuuden Johdatus itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja opetusalueisiin. Opetuksen tavoitteena on tarjota opiskelijalle välineitä ymmärtää nykytaiteen eri osa-alueita ja erilaisia työskentelytapoja ja vertailla kriittisesti tiedon, tutkimuksen ja taiteen ilmiöitä. Taiteen historian ja teorian riittävä hallitseminen on edellytys sille, että taiteilija kykenee tarkastelemaan taidetta ja ympäröivää maailmaa moniulotteisesti ja itsenäisesti. Myös taiteilijan ammatin kannalta olennaiseen kirjalliseen ilmaisun harjoittamiseen ja taidemaailman toiminnan ymmärtämiseen kiinnitetään opetuksessa erityistä huomiota. 16

Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma Praxis-maisteriopintojen tavoitteena on oman ajattelun kehittyminen suhteessa taiteen esittämiseen, välittämiseen ja yhteiskuntaan sekä taidemaailman toiminnan ja taustavoimien ymmärtäminen. Praxis-opinnoissa opiskelijat kouluttautuvat yhdessä taideopiskelijoiden kanssa. Praxis kouluttaa taiteen ammattilaisia, joiden toiminnassa ja ajattelussa taiteen välittämisen, kuraattorin ja taiteilijan roolit yhdistyvät taiteen julkisen esittämisen kautta. Opintojen tavoitteena on kouluttaa moninaisiin taiteen kentän tehtäviin ammattilaisia, jotka pystyvät käyttämään taitojaan ja tietojaan kriittisesti ja oivaltavasti. Praxis-opinnot tarjoavat perustiedot sekä taiteen teoriasta ja filosofiasta että taiteen julkisen esittämisen käytännöistä. Praxis-opinnoissa tarjotaan myös mahdollisuus työskennellä taiteilijoiden kanssa erilaisissa taiteen julkisissa esittämistiloissa kuten näyttelytiloissa, julkisessa tilassa, katalogien parissa ja digitaalisissa ympäristöissä. Praxis-opetus linkittyy tiiviisti Kuvataideakatemiassa esittämiskäytäntöjen ja tilallisuuden opetukseen, jossa käsitellään laajasti taiteen esittämisen ja kokemisen konteksteja kognitiivisen, sosiaalisen ja yhteiskunnallisen toiminnan näkökulmista. Praxis-ohjelman suorittaneet opiskelijat valmistuvat kuvataiteen maistereiksi. Kaksivuotisen maisteriohjelman laajuus on 120 opintopistettä. Ohjelmaan otetaan uusia opiskelijoita joka toinen vuosi. Seuraava haku on elokuussa 2018. Opettajat Kuvataideakatemian opettajat ovat ansioituneita taiteilijaopettajia, jotka toimivat aktiivisesti niin kansallisissa kuin kansainvälisissä asiantuntija- ja arviointitehtävissä. Kuvataideakatemian opetuksen perustana on tietoisuus siitä, että nykytaide ja taiteilijuus ovat jatkuvassa muutoksessa, johon vaikuttavat sekä kansalliset että kansainväliset tekijät. Akatemian opettajat toimivat ammattitaiteilijoina aktiivisesti taiteen kentällä ja välittävät kokemustaan opiskelijoille. Kuvataideakatemian opetuksessa korostetaan henkilökohtaista kahdenkeskistä opetusta, joka tapahtuu opiskelijan työhuoneella sekä yhteisissä studio- ja työsalitiloissa. Opiskelijat saavat opetusalueillaan henkilökohtaiset vastuuopettajansa, jotka seuraavat heidän opintojaan muita opettajia lähemmin. Kuvataideakatemian opetusta täydennetään vierailevien suomalaisten ja ulkomaisten tuntiopettajien asiantuntemuksella. Vierailevat opettajat pitävät luentoja, ohjaavat temaattisia työpajoja ja erikoiskursseja sekä antavat opiskelijoille henkilökohtaista ohjausta. He toimivat myös opinnäytteiden ohjaajina ja tarkastajina. 17

Osaamisensa ja ammatillisen verkostonsa kautta opettajakunta kokonaisuudessaan tutustuttaa opiskelijat kuvataiteen kotimaiseen ja kansainväliseen kenttään ja tarjoaa hyvän ammatillisen pohjan taiteilijana toimimiselle. Erityisjärjestelyt Jos hakija tarvitsee aisti- tai liikuntavamman, sairauden tai jonkun muun näihin verrattavissa olevan syyn takia erityisjärjestelyitä valintakokeessa, hänen on oltava yhteydessä Kuvataideakatemian hakijapalveluihin hakuajan päättymiseen mennessä. Erityisjärjestelyitä hakevan on toimitettava hakijapalveluihin erikoislääkärin lausunto tai muu siihen rinnastettava asiantuntijalausunto, josta selviää vamman tai sairauden laatu ja erityisjärjestelyn tarve. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuden todentamiseksi riittää erityisopettajan, psykologin tai puheterapeutin lausunto. Todistukseksi erityisjärjestelyjen tarpeesta hyväksytään myös ylioppilastutkintolautakunnan erityisjärjestelypäätös. Lukihäiriön perusteella saadut lausunnot saavat olla enintään 5 (viisi) vuotta vanhoja. Lisäksi sellaiset lausunnot, jotka osoittavat pysyvän vamman, oppimisvaikeuden tai sairauden saavat olla enintään 5 (viisi) vuotta vanhoja. Muiden lausuntojen voimassaoloaika katsotaan tapauskohtaisesti. Pakolaisen tai pakolaiseen rinnastettavassa olevan hakijan huomioiminen opiskelijavalinnassa Jos hakija on pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa, eikä hän voi todistaa tutkintoaan asiakirjoin, hakija voidaan siitä huolimatta todeta hakukelpoiseksi. Hakijalla tulee olla pakolaisstatuksestaan kertova viranomaispäätös (turvapaikkapäätös tai oleskelulupa suojelun perusteella). Hakijan tulee toimittaa kopio kyseisestä päätöksestä hakijapalveluihin 24.1.2018 klo 15 mennessä. Siirto-opiskelijahaku toisesta yliopistosta Kaikki hakevat Taideyliopistoon tutkinnonsuoritusoikeutta korkeakoulujen yhteishaussa. Taideyliopistolla ei ole käytössä erillistä siirto-opiskelijahakua. Taidealoilla on tarjolla valtakunnallisesti vain vähän aitoja siirtomahdollisuuksia alan sisällä tai soveltuvilta lähialoilta, minkä vuoksi siirto-opiskelijahaku yliopistosta toiseen ei taidealoilla ole todellinen vaihtoehto. Taideyliopisto suosittaa vahvasti, että toisessa korkeakoulussa jo opiskelevat suorittaisivat ensin aloittamansa korkeakoulututkinnon valmiiksi ja hakisivat sen jälkeen Taideyliopiston maisterivaiheen opintoihin. Tämä on opiskelijan opintopolun kannalta luonnollinen alan tai opiskelupaikan vaihdon ajankohta. 18

Tulosten ilmoittaminen Taideyliopiston Kuvataideakatemia julkaisee opiskelijavalinnan tuloksen ( valintaehdotus ) 6.6.2018 opiskelijavalintasivulla (www.uniarts.fi/hae-kuvataideakatemiaan) niiden hakijoiden osalta, jotka ovat hakulomakkeessa antaneet luvan nimensä julkaisemiseen Taideyliopiston verkkosivuilla ja Kuvataideakatemian ulko-ovessa, osoitteessa Elimäenkatu 25 A, Helsinki. Opiskelijavalinnan tuloksista voi tämän jälkeen kysyä myös puhelimitse numerosta 040 661 4662. Valintaehdotuksessa sisään valittavat ja varasijoille sijoitetut hakijat saavat Kuvataideakatemialta kirjeen sähköpostitse tulosten julkistamisen jälkeen. Tarkistathan, ettei viesti mene roskapostilaatikkoosi! Muille kuin valituille hakijoille ei ilmoiteta valinnan tuloksista kirjeitse/sähköpostitse. Kaikkien korkeakoulujen tulee tehdä valintaesitykset kesäkuun aikana, ja yhteishaun valtakunnallinen valinnan tulos on selvillä 28.6.2018. Lopullisen tuloksen voi tarkistaa tuolloin Opintopolun Oma haku -palvelusta. Kaikille hakijoille lähetetään tuolloin myös valtakunnallinen tuloskirje. Jos olet priorisoinut jonkin toisen suomalaisen korkeakoulun hakukohteen korkeammalle ja pääset ko. korkeakouluun, et voi tulla valituksi Taideyliopiston Kuvataideakatemian opiskelijaksi, vaikka olisitkin mukana Kuvataideakatemian valintaehdotuksessa 6.6.2018. Oikaisupyyntö Valintapäätökseen saa Yliopistolain (558/2009) 82 pykälän nojalla hakea oikaisua Taideyliopistolta. Kirjallisen oikaisupyyntömenettelyn tarkoituksena on antaa hakijalle mahdollisuus vedota päätöksenteossa mahdollisesti tapahtuneeseen virheeseen saadakseen virheellisen päätöksen korjatuksi. Oikaisumenettelyä ei ole tarkoitettu palautteen saamista varten tai lisätietojen saamiseksi valinnasta. Valintapäätökseen voi hakea oikaisua kirjallisesti 14 päivän kuluessa lopullisen valintatuloksen julkistamisesta. Oikaisupyynnön sisältö Valintapäätökset perustuvat niihin tietoihin, jotka hakija on toimittanut Taideyliopistolle tietojen toimittamiseen varattuna aikana. Oikaisupyyntöön tulee yksilöidä mitä oikaisupyyntö koskee ja ne seikat, joihin hakija vetoaa. Oikaisupyynnöstä tulee ilmetä hakijan henkilö- ja yhteystiedot ja sen tulee olla hakijan itsensä tai hänen valtuuttamansa asiamiehen allekirjoittama. Oikaisupyynnössä tulee mainita hakukohde (tai hakukohteet), jota oikaisupyyntö koskee. Mikäli toimitat oikaisupyynnön sähköpostitse, kirjoita sähköpostin otsikko- / aiheriville, mitä akatemiaa vaatimus koskee. Oikaisupyynnön toimittaminen Oikaisupyyntö on tehtävä kirjallisesti ja toimitettava Taideyliopiston kirjaamoon. Oikaisupyynnön on 19

oltava perillä kirjaamossa 14 päivän kuluessa lopullisen valintatuloksen julkistamisesta. Oikaisupyynnön lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Oikaisupyyntö toimitetaan osoitteeseen: Taideyliopisto / kirjaamo PL 38 / Töölönlahdenkatu 16 C 00097 Taideyliopisto kirjaamo@uniarts.fi Valituskielto Päätökseen, johon yliopistolain 82 :n mukaan saa hakea oikaisua, ei saa ennen oikaisumenettelyä hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeudelle. Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta. 21 Opiskelupaikan vastaanottaminen Opiskelupaikan voi ottaa vastaan joko Opintopolussa tai hyväksymiskirjeen mukana lähetettävällä opiskelupaikan vastaanottoilmoituksella, joka tulee toimittaa Taideyliopiston hakijapalveluihin. Opiskelupaikka tulee ottaa vastaan viimeistään 10.7.2018 klo 15.00. Lisätietoa osoitteessa: www.opintopolku.fi. Taideyliopiston hakijapalveluiden kesän 2018 yhteystiedot ja aukioloajat julkaistaan valintaehdotuksen julkaisemisen yhteydessä Taideyliopiston opiskelijavalintasivustolla osoitteessa www.uniarts.fi. Myöhässä saapuneita ilmoituksia ei oteta huomioon. Opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on sitova eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa. Yhden korkeakoulupaikan säännös koskee sekä yhteishakuja, erillishakuja että yliopistojen jatkotutkintoihin (lisensiaatti, tohtori) johtavien koulutusten hakuja. Yhden korkeakoulupaikan säännös lyhyesti: Voit ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. Säännös koskee myös yliopistojen jatkotutkintoja eli lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Siirtohaussa saatu paikka korkeakoulussa ei kuulu säännöksen piiriin. Säännös ei koske Poliisiammattikorkeakoulua, Högskolan på Ålandia eikä ulkomaisia korkeakouluja. Sinulla voi olla useampi tutkinnonsuoritusoikeus eli paikka tutkintoon johtavassa koulutuksessa, mutta opiskelupaikat pitää ottaa vastaan eri lukukausina. Ilmoittautuminen ensimmäiselle lukuvuodelle Uusille opiskelijoille lähetetään ilmoittautumisohjeet hyväksymismateriaalin liitteenä. 20

Yliopistolain / ammattikorkeakoululain mukaan ensimmäisen vuoden opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi lukuvuodelle ainoastaan seuraavista syistä: 1) suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelua; 2) on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla; tai 3) on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kykenemätön aloittamaan opintojaan. Poissaolo-oikeutta on haettava kirjallisesti hakijapalveluista 10.7.2018 mennessä. Jos poissaolon lakisääteinen syy osuu vain toiselle lukukaudelle (esim. tammikuussa alkava asepalvelus tai äitiysvapaa), voit halutessasi ilmoittautua poissaolevaksi koko lukuvuodeksi. Voit myös muuttaa kevätlukukautta koskevan läsnäoloilmoittautumisen poissaoloilmoittautumiseksi kevätlukukauden ilmoittautumisaikana. Jos ilmoittaudut ensimmäisenä opiskeluvuonna poissaolevaksi, mutta et toimita riittävää selvitystä poissaolon syystä korkeakoulun määräämään ajankohtaan mennessä, menetät opiskeluoikeutesi. Jos haluat myöhemmin aloittaa opintosi, sinun on haettava korkeakoululta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Opiskeluoikeuden palauttaminen ei edellytä osallistumista opiskelijavalintaan. Kuvataideakatemiaan hakeneet ja hyväksytyt 2009 2017 Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtava koulutus (5,5 vuotta) Kuvataiteen maisterin tutkintoon johtava koulutus (2 vuotta) Hakeneet Hyväksytyt Hakeneet Hyväksytyt 2009 1007 25 (2,4 %) 231 20 (8,7 %) 2010 892 23 (2,5 %) 241 22 (9,1 %) 2011 883 25 (2,8 %) 265 20 (7,5 %) 2012 863 23 (2,7 %) 230* 21 (9,1 %)* 2013 869 24 (2,8 %) 247 24 (9,7 %) 2014 596 25 (4,2 %) 205* 24 (11,7 %)* 2015 684 29 (4,2 %) 295 26 (8,8 %) 2016 867 23 (2,7 %) 293 25 (8,5 %) 2017 703 25 (3,5 %) ** ** * Vuoden 2012 ja 2014 maisterivalinnan luvut eivät sisällä Praxis-maisteriohjelman lukuja. Vuonna 2013 ja 2015 ei ollut hakua Praxis-maisteriohjelmaan. ** Vuonna 2017 maisterihaku järjestetään syksyllä. Oppaan mennessä taittoon haku oli vielä kesken. 21

Valintakurssitehtäviä 2009 2017 Huom. vain valintakurssilla on annettu tehtävä, erikseen toimitettavilla näytetöillä ei ole annettua aihetta. 2009 1. Lähestyn maalausta. Pohdi maalauksen olemusta. 2. Luo/rajaa/osoita tila tai reagoi tilaan. Perustele halutessasi. Jos tila on fyysinen, sen on oltava Kaikukatu 4:n alueella. Jos tila on muualla, esitä siitä dokumentti. 3. Käytä oheista tekstiä teoksen lähtökohtana (teksti annettiin erikseen). Jokaisesta tehtävästä on toteutettava ainakin yksi. Voit myös painottaa jotain tehtävää toteuttamalla siitä useampia töitä. Toteutustapa ja -väline vapaat. 2010 1. Yllättävä yhdistelmä Pane yhteen kaksi asiaa, joita ei tavallisesti panna yhteen. Asiat voivat olla minkä tasoisia hyvänsä. Ne voivat olla muodollisia ominaisuuksia, konkreettisia olioita tai abstrakteja ilmiöitä. Termien selvennykseksi: tiheys on muoto-ominaisuus, käyrätorvi on konkreettinen olio ja muukalaisviha on abstrakti ilmiö. Tasot eivät ole selväpiirteisiä. Tulppaani ja jäähyväiset ovat konkreettisia asioita, mutta tulppaani on konkreettisempi olio kuin jäähyväiset. Mutta eivät jäähyväisetkään ole yhtä abstrakti ilmiö kuin muukalaisviha. Samuus voi olla muodollista, konkreettista tai abstraktia. Voit rinnastaa saman tai eri tason olioita keskenään, hylkiön perjantaihin tai kulmikkaan kosteaan. Ota oppia runoilijoilta. Saila Susiluoto nimesi runonsa Veden huoneet. Juhana Vähänen kysyy: Mitä normaalin ympäristöni esinettä raketinheitin vastaa? Karri Kokko luettelee uusia yhdyssanoja: Ruusulaina/hirvisormet/huutomummo/karuselliruoste /määräpeto /raittiusluukku. Tehtävällä mitataan assosiaatiokykyä. Arvostelussa tullaan kiinnittämään huomiota yhdistelmän yllättävyyteen ja siihen, kuinka kiinnostavia asioita rinnastus tuottaa. Luominen on yllättävien rinnastusten tekemistä. Tuo esiin kykysi synnyttää uutta asettamalla vanhoja asioita toistensa yhteyteen. 2. Määrittele paikka/tila ja suhteesi siihen. 22

3. Seuraavasta teemasta vapaasti valitsemallasi menetelmällä mustavalkoinen musta valkoinen musta, valkoinen musta-valkoinen musta/valkoinen Pienikin asia voi muuttaa kokonaismerkityksen, kuten edellä olevassa välimerkit. Visualisoi jotain, mikä kuvaa erilaisia suhteita ja suhteellisuuksia. 4. Yhteiskunnallinen kannanottosi taideteoksena 2011 Viivana On line Valo Tässä Toteuta teoksia ainakin kahdesta (yllä mainitusta) teemasta. Käytä vähintään kahta vapaasti valittavaa tekniikkaa. Ainakin yhden teoksen on oltava piirustus. 2012 1. Piirrä. Väline vapaa 2. Tunnista tapa, jolla teet. Valitse yksi näytetyösi lähtökohdaksi ja tee toisin (esimerkiksi tekotavaltaan tai tunnelmaltaan). 3. Rakenna yhteys. Arvosteluryhmään kuuluvat opettajat tarkentavat tehtävänantoa suullisesti. 2013 Katso ympärillesi Muutos 23