Turvallisuuden tarkistuslista

Turvallisuuden tarkistuslista Murskaustyöt Työterveyslaitos Työturvallisuusosasto Mauri Hakala

Sisällysluettelo Turvallisuuden tarkistuslista 2 Tarkistuslistan käyttöohje 3 Turvallisuusindeksi 4 Yhteenveto 5 1 Tapaturmavaarat 6 1.1 Kone- ja laiteturvallisuus 6 1.2 Muut tapaturmavaarat 10 1.2.1 Hoitotasot ja putoamissuojat 10 1.2.2 Esineiden ja liikenteen aiheuttamat vaarat 11 1.2.3 Liikennöinti, materiaalisiirrot 12 1.2.4 Nosto- ja kantotyö 13 2 Työhygienia 14 2.1 Pölyt ja kemikaalit 14 2.2 Valaistus 15 2.3 Melu ja tärinä 16 3 Järjestys ja siisteys 17 4 Työnopastus 18 5 Henkilökohtainen suojautuminen 19 6 Työterveyshuolto, ensiapu ja pelastusvalmius 20 6.1 Työterveyshuolto 20 6.2 Ensiapu 20 6.3 Pelastusvalmius 21 Turvallisuuden tarkistuslista Tämän alakohtaisen oppaan tarkoitus on auttaa huolehtimaan yrityksen koko henkilöstön työturvallisuudesta ja -terveydestä. Oppaaseen on koottu alan keskeiset työsuojeluasiat helppokäyttöiseksi tarkistuslistaksi. Sen avulla selviää mitkä asiat ovat kunnossa ja missä olisi parantamisen tarvetta. Sen avulla voi myös laskea yrityksen turvallisuusindeksin, joka on kunnossa olevien asioiden osuus kaikista listan kohdista. Teoriassa indeksi voi vaihdella nollasta sataan prosenttiin, mutta käytännössä tuskin on yritystä, jossa kaikki asiat vaatisivat korjausta tai kaikki asiat olisivat kunnossa. Indeksin avulla yrityksessä voidaan asettaa tavoitteita; esimerkiksi jos indeksi on nyt 65% voisi tavoite seuraavalle vuodelle olla 85%. Hyvät työolot eivät välttämättä maksa ylimääräistä. Siisti ja järjestyksessä oleva työpaikka ja kunnossa olevat välineet päinvastoin parantavat sekä tuottavuutta että työturvallisuutta. Siitä hyötyvät kaikki. Yritys hyötyy alempina kustannuksina, kun hukka-aikaa, tapaturmia, esinevahinkoja ja sairauspoissaoloja on vähemmän. Työntekijä viihtyy paremmin työssä ja säilyy terveempänä. Yhteiskunta hyötyy kilpailukykyisestä yrityksestä, joka antaa työtä ja verotuloja, mutta rasittaa vähemmän sosiaali- ja terveysbudjettia. Työnantajalla on myös lakisääteinen velvoite seurata säännöllisesti työolosuhteita, selvittää esiintyvät vaarat ja arvioida niiden aiheuttamat riskit. Opas helpottaa työolojen seurantaa ja muodostaa pohjan myös kehittämistoimenpiteille ja yrityksen työsuojelun toimintaohjelmalle. Lista on tehty Euroopan komission tuella Työterveyslaitoksella yhdessä alan asiantuntijoiden, yritysten ja viranomaisten kanssa. 2

Tarkistuslistan käyttöohje Turvallisuuden määrittämisessä otetaan huomioon kaikki yrityksen työntekijät ja eri työt. Tarvittaessa listan voi täyttää erikseen erilaisista töitä. Useat listan kohdat selviävät parhaiten paikan päällä työkohteessa ja/tai työntekijöiden kanssa keskustelemalla. Lista toistetaan esimerkiksi kerran vuodessa tai tarpeen mukaan, kun yrityksessä tehdään muutoksia. Tarkistuslistan kysymyksiin vastataan merkitsemällä rasti joko kunnossa, ei kunnossa tai ei sovellu -kohtaan. Asia on kunnossa, kun se täyttää viranomaismääräykset tai yrityksessä itse asetetut pelisäännöt. Jos kohta ei näitä täytä, merkitään ei kunnossa. Jos kohta ei koske yritystä, merkitään ei sovellu. Jos ei olla varmoja onko asia kunnossa vai ei, jätetään merkintä tekemättä ja asia selvitetään myöhemmin. Se saattaa edellyttää lisätietojen hankkimista esimerkiksi työterveyshuollolta, työhygieenisiä mittauksia tms. Tarkistuslistassa on esitetty myös mahdollisia toimenpiteitä, joista voi olla hyötyä varsinkin ei kunnossa olevien asioiden kehittämisessä. Toivottavasti ne antavat virikkeitä myös omalle ideoinnille työpaikalla. 3

Turvallisuusindeksi Turvallisuusindeksin laskemista varten tiedot kootaan yhteenvetolomakkeelle. Siitä näkyy pääkohdittain paljonko asioita on kunnossa ja paljonko ei kunnossa. Indeksi lasketaan kaavan avulla kunnossa olevien prosenttiosuutena näiden yhteismäärästä. 1. Tapaturmavaarat 2. Työhygienia 3. Järjestys ja siisteys 4. Työnopastus 5. Henkilökohtainen suojautuminen 6. Työterveyshuolto, ensiapu ja pelastusvalmius Yhteensä kunnossa Indeksi = ----------------------------- kunnossa + ei kunnossa = ---------------- x 100% = --------------- % 4

Yhteenveto Yhteenvetolomakkeeseen merkitään päätetyt toimenpiteet, niiden vastuuhenkilö ja toimenpiteen aikataulu. Toimenpiteiden toteutusta on hyvä seurata. Viimeistään niiden toteutuminen selviää, kun tarkistuslista käydään uudestaan läpi, mielellään viimeistään vuoden päästä. Sovitut toimenpiteet Vastuuhenkilö Aikataulu Toteutunut / pvm 5

1 Tapaturmavaarat 1.1 Kone- ja laiteturvallisuus Toimenpideideoita Onko koneissa CE-merkinnät? - Vuoden 1995 jälkeen hankituissa ja peruskorjatuissa koneissa CE-merkintä - Vaatimustenmukaisuusvakuutus kertoo minkä standardien ja direktiivien vaatimukset kone täyttää Ovatko koneiden kirjalliset käyttö- ja huolto-ohjeet käytettävissä? Ovatko koneiden suojalaitteet paikoillaan ja toimintakunnossa? Ovatko koneet ja välineet kunnossa ja onko vikailmoitusmenettely toimiva? - Suomen/ruotsinkieliset ohjeet kaikkien tarvitsijoiden käytettävissä - Säännölliset tarkastukset - Ilmoitetaan häiriöistä ja vioista välittömästi esimiehelle - Kirjataan vikailmoitukset - Vikojen pikainen korjaus - Ilmeisissä vaaratilanteissa työskentelyä ei jatketa ennen korjauksia - Ei tilapäiskorjauksia Onko koneille järjestelmällistä ennakkohuoltoa? - Järjestelmällinen laitoksen ennakkohuolto - Pidetään kirjaa huolloista Ovatko hihnakuljettimien ja niiden rullien suojukset standardin mukaisia? - Tutustutaan SFS-käsikirjan n:o 29, "Hihnakuljettimet", ohjeisiin kuljettimien suojuksista 6

1 Tapaturmavaarat 1.1 Kone- ja laiteturvallisuus Toimenpideideoita Suoritetaanko kuljettimille määräysten mukaisia tarkastuksia? - Käyttöönotto-/määräaikaistarkastus jokaisen siirron jälkeen ja vähintään kerran vuodessa - Kerran viikossa kunnossapitotarkastus Onko laitoksen perustan kunto ja tukirakenteet asianmukaiset? Onko siirrettävän laitoksen rakenteissa kiinteät ja merkityt nostoapuvälineiden kiinnityskohdat? - Perusta tukeva ja painumaton - Siirtämisen helpottamiseksi merkitään kiinteät kiinnityskohdat Onko vahinkokäynnistymiset estetty? - Huolto- ym. töitä varten turvakytkimiä, joissa luotettava asennon osoitin ja lukinta auki -asentoon - Turvakytkimessä selvä merkintä minkä laitteen tai laitteenosan se erottaa - Huolto-, kunnossapito- ym. töille ja valaistukselle virta aina erillisen kytkimen kautta Onko laitoksessa ääni- ja/tai valomerkki käynnistyshälyttimenä? - Käynnistyshälytin jos ohjauspaikalta ei nähdä koko kuljettimen toiminta-aluetta - Tarvetta arvioidessa huomioidaan myös pöly näköesteenä - Odotusaika ennen kuljettimen liikettä 5-8 sekuntia tai niin, että käynnistyminen ehditään estää joka työkohteesta 7

1 Tapaturmavaarat 1.1 Kone- ja laiteturvallisuus Toimenpideideoita Onko asemalla hätäpysäyttimiä kaikissa tarpeellisissa paikoissa? - Ohjauspaikoille ja muille työpaikoille hätäpysäyttimet helposti tavoitettaviin paikkoihin - Pysäytyslangat kuljettimien varrelle koko kuljettimen pituudelle - Pysäytyslangat tarvittaessa molemmin puolin kuljetinta Seurataanko turvalaitteiden toimintakuntoa? - Hätäpysäytyslaitteiden ym. säännölliset tarkastukset ja toimintakokeet Seurataanko sähkölaitteiden kuntoa tarkastuksin? - Ns. ammattihenkilön tai tehtävään opastetun henkilön suorittamat määräaikaiset (esim. kuukausittain) tarkastukset ja huoltotoimenpiteet - Käyttäjän suorittamat laitteiden, liitäntäjohtojen ja koskettimien ulkoiset tarkastukset aina ennen työn alkua - Poistetaan vioittuneet sähkölaitteet työmaalta korjausta varten Onko sähköjohtimien ja jakokeskuksien vaurioituminen estetty? - Kerätään nippuihin kulkuteiden reunalle - suojataan kouruilla ajoreiteillä ja kulkuteillä Onko sähköpääkeskus lukittu? - Sähköpääkeskus pidetään lukittuna - Keskuksen avain työmaajohdon hallinnassa Otetaanko erityisolosuhteet huomioon sähkölaitteiden käsittelyssä? - Huomioidaan sääolosuhteet ulkotyöskentelyssä - Vikavirtasuojain jos laitteen on mahdollista kastua 8

1 Tapaturmavaarat 1.1 Kone- ja laiteturvallisuus Toimenpideideoita Tapahtuuko murskauslaitoksen pysäytys hallitusti? - Ohjauspaikoille ja muille työpaikoille pysäytyslaitteet - Pysäytyselimet punaisia ja varustetut selvillä SEIS/STOPmerkinnöillä - Estetään hihnan lähtö taaksepäin pysäytyksen jälkeen Onko nieluihin puristumiset estetty? - Suojataan pääte-, veto- ja taittorummun sekä kannatin- ja palautusrullien hihnan kanssa muodostamat nielut - Ensisijainen suojaustapa välittömästi nieluun sijoitetut suojat Ovatko myös nielut, joihin ei maan pinnalta ulotu, suojatut? - Suojataan myös maan pinnalta ulottumattomissa olevat nielut Ovatko muut vaarakohdat suojatut? - Muita suojattavia vaarakohtia ovat mm.: a) syöttösuppilon ja hihnan väli b) hihnan kiristyslaitteet c) rumpujen akselien päät d) kiilahihnavälitykset Onko hihnan luistaminen estetty? - Ei hihnan ylikuormitusta - Vähennetään hihnan värähtelyä - Lisätään kitkaa esim. pinnoituksella, kuvioinnilla ja puhdistuslaitteilla - Säädetään hihna oikealle kireydelle 9

1 Tapaturmavaarat 1.2 Muut tapaturmavaarat Toimenpideideoita 1.2.1 Hoitotasot ja putoamissuojaus Ovatko laitoksen työskentely-/hoitotasot ja niiden kulkutiet määräysten mukaisia? - Tason leveys vähintään 60 cm - Rakenne liukumaton, mielellään ritilärakenne - Suurin sallittu rako seisomis- ja porrastasossa 30 mm - Elementit eivät voi siirtyä paikoiltaan - Jos nousukorkeus yli 50 cm tarvitaan työtasolle kulkutie, portaat tai askelmatikkaat Onko putoamissuojauksesta huolehdittu? - Putoamiskorkeuden ollessa yli 2 metriä, tarvitaan aina putoamissuojaus - Putoamissuojana kaide - Vaaralliset kohteet kuten murskaimen syöttösuppilo tulee eristää kaiteilla - Jos portaissa kolme askelmaa tai enemmän, tarvitaan kaide Ovatko kaiteiden rakenteet määräysten mukaisia? - Korkeus vähintään 1 m - Pystysuunnassa ei yli 0,5 metrin aukkoja - Vaakasuunnassa ei yli 0,25 metrin aukkoja - Jalkalista - Tukevarakenteinen Vältetäänkö nojatikkaiden käyttöä? - Nojatikkaita käytetään vain kevyissä ja kertaluonteisissa töissä tilapäisesti - Jos on välttämätöntä käyttää tikkaita, tulee tikkaille olla kiinteät kiinnityskohdat - Pääsääntöisesti työskentelytasona käytetään työtelineitä ja -tasoja 10

1 Tapaturmavaarat 1.2 Muut tapaturmavaarat Toimenpideideoita 1.2.2 Esineiden ja liikenteen aiheuttamat vaarat Onko putoavilta esineiltä suojauduttu? - Kuljettimilla kiinteät suojat kulkuteiden yläpuolella - Suojakypärän käyttö Vältetäänkö koneiden, autojen ja työntekijöiden liikkumista rintauksen läheisyydessä? Loivennetaanko rintauksen jyrkät yläosat ja poistetaanko kielekkeet? - Koneellisessa kaivutyössä ei rintauksen läheisyydessä henkilöitä työkoneiden ulkopuolella - Loivennetaan tarvittaessa kuormauskoneella tai räjähdyspanoksella Vältetäänkö rintauksen liikaa jyrkkenemistä? - Jos rintauksen korkeus ylittää 5 metriä, kaltevuus tilapäistä jyrkkenemistä lukuun ottamatta enintään 45 astetta Onko silmätapaturmia pyritty estämään esim. murskaimen läheisyydessä työskenneltäessä? - Suojalasien/kasvonsuojaimen käyttö 11

1 Tapaturmavaarat 1.2 Muut tapaturmavaarat Toimenpideideoita 1.2.3 Liikennöinti, materiaalisiirrot Onko liukastumis-, kompastumis- ja kaatumisvaaraa vähennetty? - Hiekoitus lumesta, jäästä ja liukkaudesta aiheutuvaa liukkautta vastaan - Vältetään hyppäämistä ja pudottautumista tasolta toiselle - Nilkkaa tukevat liukumattomat työjalkineet Onko kulkutiet suunniteltu oikein? - Vältetään tarpeettomia siirtoja ja peruutuksia Ovatko liikennejärjestelyt selkeät ja turvalliset? - Kevyelle liikenteelle omat väylät - Vältetään risteävää liikennettä - Ajosuunnat merkitään - Liikennemerkit - Nopeusrajoitus 30 km/h Onko ulkopuolisten pääsy alueelle estetty? - Eristetään työmaa-alue esim. aitauksin Onko ajoväylien ja kulkuteiden kunto hyvä? - Riittävän leveät - Tasaiset - Tukeva-alustaiset 12

1 Tapaturmavaarat 1.2 Muut tapaturmavaarat Toimenpideideoita 1.2.3 Liikennöinti, materiaalisiirrot Tapahtuvatko peruutukset turvallisesti? - Peruutushälytin - Merkinantaja tarvittaessa Pidetäänkö kuormaustaso tasaisena? - Kuormaustason tasoitus 1.2.4 Nosto- ja kantotyö Onko käsinostotyöt ergonomisesti kunnossa? Suosituksina nosto- ja kantotyön taakoiksi annetaan: -Kaksin käsin nostettaessa hyvissä nosto-oloissa (taakka lähellä vartaloa suorana seisten) suositus taakan maksimipainoksi 25 kg - Jos nostotyötä yli 1 h/pv tai nostoja yli 1 nosto/5 min. tai nostoasento on hankala, suositusta tulee pienentää merkittävästi Onko työn fyysistä rasittavuutta vähennetty? - Annetaan esim. työterveysaseman toimesta opastusta oikeista nostotavoista 13

2 Työhygienia 2.1 Pölyt ja kemikaalit Toimenpideideoita Onko laitoksella toteutettu pölyntorjuntatoimenpiteitä? - Kuljettimien koteloinnit - Pölyn kokoaminen ja koneellinen poisto - Hyväksyttävä työsuojelutaso saavutettavissa yleensä vain TVH:n luokituksen mukaisten A- ja A:n ja B:n yhdistelmätyyppien murskauslaitoksilla. - Irtonaisen kiviaineksen poisto kulkuteiltä ja lastauspaikoilta - Kastelu Onko valvomon ilman laadusta huolehdittu? - Valvomoon suodatettu ja esilämmitetty tuloilma - Valvomotila ylipaineiseksi - Ilmansuodattimien säännöllinen puhdistus tai vaihto Onko kaikista huollon, puhdistuksen ym. yhteydessä käytetyistä kemikaaleista käyttöturvallisuustiedotteet? - Pyydetään valmistajalta/myyjältä käyttöturvallisuustiedotteet - Ajan tasalla olevat (tarpeettomat poistettu) tiedotteet nimetyssä paikassa kaikkien tarvitsijoiden käytettävissä 14

2 Työhygienia 2.2 Valaistus Toimenpideideoita Onko työmaan yleisvalaistuksen taso riittävä? - Suosituksiksi annetaan: a) yleisvalaistustaso työmaalla vähintään 50 luksia b) valaistustaso työpaikoille vähintään 150 luksia c) mukana kuljetettavia lisävalaisimia huoltotöihin Onko työmaan valaistustaso tasainen ja häikäisemätön? - Vältetään suuria valaitusvoimakkuuseroja ja hämäriä katvealueita - Valaistus suunnataan niin, että ajoneuvojen kuljettajille ja työpaikoille ei aiheudu häikäisyjä Onko esteetön ja hyvä näkyvyys järjestetty tarpeellisiin kohteisiin? - Esim. syöttäjän kopista tulisi olla hyvä näkyvyys: a) murskaamon kitaan b) syöttimelle c) välpälle d) kuljetushihnoille e) jälkimurskaimelle Onko valaisinhuoltoon kiinnitetty huomiota? - Puhdistetaan likaantuneet valaisimet säännöllisesti - Ei kuluneita tai palaneita lamppuja - Nimetään valaisinhuollosta vastaava henkilö 15

2 Työhygienia 2.3 Melu ja tärinä Toimenpideideoita Onko työtekijöiden melualtistus selvitetty? - Itse tai esim. työterveysaseman toimesta tehdyt melumittaukset Onko melualueille asetettu melutasosta ilmoittavat kyltit ja kehotus kuulosuojaimien käytöstä? Onko meluntorjuntatoimenpiteitä toteutettu rakenteellisin ratkaisuin? Onko murskausaseman sijoittelussa otettu huomioon työskentelyalueen melutaso? - Asetetaan melumittausten perusteella kyltit - Koteloinnit - Tasapainotukset - Iskupintojen pehmennykset - Räminänvaimentimet - Äänieristetty syöttäjän koppi - Käytetään hyväksi maastoa melutason alentamisessa (aggregaatit) Onko tärinän aiheuttamia haittoja torjuttu? - Hoitotasot ja syöttäjän koppi irti muusta murskauskoneistosta - Tärinän leviämisen estäminen (vaimennus ja eristys) - Vältetään tarpeetonta oleskelua tärisevällä hoitotasolla (vuorottelu, jaksottelu) - Lämmin oleskelutila tärinäaltistetuille 16

3 Järjestys ja siisteys Onko työpaikalla luotu yhteiset pelisäännöt siisteyden ja järjestyksen ylläpitämisestä? Toimenpideideoita - Luodaan yhdessä kirjalliset pelisäännöt, jotka saatetaan kaikkien tietoon Onko työmaan yleisjärjestys hyvä? - Kuormaus- ja työskentelypaikat sekä kulkutiet vapaina ylimääräisistä tavaroista - Tarpeellisiakaan materiaaleja ei ole sijoitettu niin että kulku vaikeutuu - Kuljetuskaluston ajoväylät koko leveydeltään vapaina liikenteelle Onko ulkoalueiden pölynpoistosta huolehdittu? - Pölyn sidonta kastelemalla - Pölyn koneellinen poisto Onko sisätilojen siisteystaso tyydyttävä? - Valvomoiden ja laboratoriotilojen säännöllinen siivous imuroimalla Huolehditaanko työvälineistä ja säilytetäänkö niitä käyttöaikojen välillä oikein? Onko sähkökeskukset, syöttöjohdot ja paineilmaletkut poissa kulkuteiltä? - Ei kuljeteta mukana tarpeettomia välineitä tai materiaaleja. - Tavarat aina käytön jälkeen paikoilleen - Ripustetaan sähkökeskukset - Yläpuoliset syöttöjohdot - Pääkeskus aina lukittuna Onko jätehuolto järjestetty asian mukaisesti? - Esim. vaihtolava syntyviä jätteitä varten - Öljyisille trasseleille, teräville esineille ym. kannelliset jäteastiat - Öljyjätteet ja palavat nesteet lajitellaan säiliöihin - Ongelmajätteet Ekokemille hävitettäväksi Ovatko jäte- ym. säiliöt ehjiä ja siistejä? - Seurataan säiliöiden kuntoa - Puhdistetaan säiliöiden ulkopinnat niille kertyneestä materiaalista 17

4 Työnopastus Annetaanko työnopastusta ennen työn alkua ja sen jälkeen tarpeen vaatiessa? Toimenpideideoita - Järjestelmällinen työnopastus ottaen huomioon työntekijän ammattitaito ja kokemus - Hankitaan työnopastusmateriaalia, laaditaan mahdollisesti työnopastuslomake - Perehdytetään myös omat aliurakoitsijat Varmistetaanko, että ohjeet on ymmärretty? - Varmistetaan ohjeiden ymmärtäminen ja tarvittaessa toistetaan opastusta Onko opastuksessa otettu huomioon erityisryhmät ja -tilanteet? - Uudet työntekijät - Sijaistyöntekijät - Nuoret työntekijät - Uudet työmenetelmät, koneet ja laitteet - Esiintyneet vaaratilanteet Annetaanko opastuksessa ohjeita mm. seuraavista asioista? - Työmaan organisaatio - Käytettävät erikoiset työmenetelmät - Työkohteen vaarat ja erikoisongelmat - Henkilökohtaiset suojaimet - Työmaan pelisäännöt mm. järjestyksen ja siisteyden suhteen - Työmaan liikennejärjestelyt ja liikenneturvallisuus Onko toistuvista työkokonaisuuksista annettu kirjalliset toimintaohjeet? - Laaditaan toimintaohjeet Pidetäänkö toimintaohjeet ajan tasalla? - Päivitetään toimintaohjeet - Poistetaan vanhentuneet ohjeet käytöstä 18

5 Henkilökohtainen suojautuminen Toimenpideideoita Onko käytettävissä riittävä määrä henkilökohtaisia suojaimia? - Murskausasematyöskentelyssä tarvittavia suojaimia ovat ainakin: a) hengityksen suojaimet, mieluiten moottorikäyttöinen pölysuodattimella (suodatinluokka väh. P2) varustettu suojamaski. Lyhytaikaisessa työssä (alle 15 min/kerta tai yhteensä alle 2 h/pv) suodatinsuojain pölyjä vastaan b) kypärä aina murskausasemalla työskenneltäessä c) turvajalkineet d) silmien/kasvojen suojain e) varoitusvaatetus työskenneltäessä työkoneiden lähellä f) suojavaatteet luokka 2 g) työkäsineet - Suojaimet henkilökohtaiseen käyttöön Käytetäänkö suojaimia? - Käytön opastus - Motivointi, terveysvaaroista tiedottaminen Onko suojaimien huolto ja puhdistus järjestetty? - Lisätään käyttöhalukkuutta huolehtimalla suojaimien puhdistuksesta - Liikkuvassa työssä vastuu puhdistuksesta etusijassa työntekijällä - Opastetaan henkilökuntaa huollossa ja puhdistuksessa - Huomioidaan valmistajan ohjeet suodatinpanosten ja suojakäsineiden käyttöiästä ja riittävästä vaihtovälistä Säilytetäänkö suojaimia oikein? - Suojaimet säilytetään käyttöaikojen välillä niille varatuissa säilytystiloissa, esim. pölytiiviissä laatikoissa tai kaapeissa 19

6 Työterveyshuolto, ensiapu ja pelastusvalmius 6.1 Työterveyshuolto Toimenpideideoita Onko työpaikalla järjestetty työterveyshuolto? - Solmitaan vähintään lakisääteisen tasoinen työterveyshuoltosopimus jonkin palvelun tarjoajan kanssa (esim. terveyskeskus, yksityinen lääkäriasema) Onko työterveyshuollon sisältö työpaikan tarpeiden mukaista? - Työterveyshuoltohenkilöstön työpaikkaselvitykset ajan tasalla (työpaikkakäynnit toimialasta riippuen 1-3 v väliajoin) - Alku- ja määräaikaistarkastukset suoritettu - Tiedotetaan työterveyshuoltoa työpaikan olosuhteiden muutoksista (henkilövaihdokset, uudet kemikaalit, muuttuneet työmenetelmät jne.) Toteutetaanko työpaikalla työkykyä ylläpitävää toimintaa (ns. tyky-toiminta)? 6.2 Ensiapu Onko työpaikalla riittävästi ensiapukoulutuksen saaneita henkilöitä? - Toiminnan sisällyttäminen työsuojelun toimintaohjelmaan ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan - Toteutus yhteistyössä työterveyshuollon kanssa - Koulutetaan vähintään yksi henkilö alkavaa 10 työntekijää kohti SPR:n EA-I kurssilla - Ensiaputaitojen ylläpito, kertauskurssit 3 vuoden väliajoin - Koulutettavat mielellään jatkuvasti työpaikalla jatkuvasti olevia henkilöitä - Ensiaputaitoisten henkilöiden nimet näkyvillä ensiapukaapissa Ovatko ensiapuvälineet työpaikan tarpeiden mukaisia? - SPR:n toimialakohtaisten suositusten mukaiset EA-välineet paikoillaan ja käyttövalmiina - Henkilökunta tietää EA-välineiden sijainnin ja heitä on opastettu niiden käytössä - Hätänumerot näkyvillä esim. puhelimissa, hätänumerojen pikavalintapainikkeet - Yksin työskentelyn aikana säännöllinen yhteydenpito työtovereihin 20

6 Työterveyshuolto, ensiapu ja pelastusvalmius 6.3 Pelastusvalmius Toimenpideideoita Vastaako työpaikan paloturvallisuus ja valmius tulipalojen varalta työpaikan riskejä ja tarpeita? - Oikean tyyppiset alkusammuttimet helposti saatavilla, kulkutie sammuttimille esteetön - Työntekijät tietävät sammuttimien sijainnin (sammuttimien merkinnät) - Järjestetään sammutus- ja pelastusharjoituksia - Sammuttimien huollot esim. huoltosopimuksella sekä mahdollisen hälytysjärjestelmän säännöllinen testaus - Itsesyttymislähteiden eliminointi kannellisilla jäteastioilla - Vähennetään palovaaraa, ei esim. tupakoida tai avotulta palavia nesteitä käsiteltäessä - Palavat roskat siivotaan mahdollisimman pian Vastaako muu pelastusturvallisuus työpaikan tarpeita? - Pelastautumisteiden merkinnät ja vapaana pitäminen - Pelastautumisteiden merkinnät esim. itsevalaisevin kyltein tai omalla virtalähteellä varustetuin valaisimin - Pelastautumistiet avattavissa sisäpuolelta (ei lukittuna) 21