UUDET ELO-LUVUT 1,1,1982

Suomen Keskusshakkiliitto Suomen Shakkiliitto Työväen Shakkiliitto Suomen Kirjeshakkiliitto Suomen Tehtäväniekat ISSN 0355-8096 UUDET ELO-LUVUT 1,1,1982 Maailman kärki: 1. Anatoli Karpov (Neuvostoliitto) 2720 2. Jan Timman (Hollanti 2655 3. Viktor Kortshnoi (Sveitsi) 2645 4. Garri Kasparov (Neuvostoliitto) 2640 5. Lajos Portisch (Unkari) 2630 6. Boris Spasski (Neuvostoliitto) 2625 7. Robert HUbner (BRD) 2620 8. Alexander Beljavski (Neuvostoliitto)2615 9. Henrique Mecking (Brasilia) 2615 10. Mihail Tal (Neuvostoliitto) 2605 11. Bent Larsen (Tanska) 2605 12. Ulf Andersson (Ruotsi) 2605 13. Tigran Petrosjan (Neuvostoliitto) 2605 14. Ljubomir Ljubojevic (Jugoslavia) 2600 15. Lev Polugajevski (Neuvostoliitto) 2600 16. Juri Balashov (Neuvostoliitto) 2595 17. Vitali Tseshkovski (Neuvostoliitto) 2595 18. John Nunn (Englanti) 2590 19. Lubomir Kavalek (USA) 2590 20. Zoltan Ribli (Unkari) 2590 21. Vlastimil Hort (Tshekkoslovakia) 2590 22. Larry Christiansen (USA) 2585 23. Walter Browne (USA) 2585 24. Gennadi Sosonko (Hollanti) 2580 25. Oleg Romanishin (Neuvostoliitto) 2580 26. Sergei Dolmatov (Neuvostoliitto) 2580 27. Anthony Miles (Englanti) 2575 28. Yasser Seirawan (USA) 2575 29. Jan Smejkal (Tshekkoslovakia) 2570 30. Viktor Kupreitshik (Neuvostoliitto) 2570 Suomalaiset: 1. Heikki Westerinen (SSL) 2. Yrjö Rantanen (TaSY) 3. Eero Raaste (Fischer) 4. Ilkka Saren (SSK) 5. Timothy Binham (HSK) 6. Harri Hurme (SSK) 7. Thomas Ristoja (MarSK) 8. Timo Pirttimäki (KS-58) 9. Jyrki Salonen (KS-58) 10. Veijo Mäki (TaRauS) 11. Juhani Rikkonen (G) 12. Eero Böök (HSK) 13. Markku Henttinen (SSK) 14. Ilkka Kanko (HSK) 15. Erkki Turunen (HSK) 16. Michael Nykopp (G) 17. Erkki Havansi (SSK) 18. Kimmo Välkesalmi (PSY) 19. Ilmari Loikkanen (KS-58) 20. Kaj Ki vi pe lto (KS-58) 21. Heikki Koskinen (G) 22. Allan Kiviaho (HSK) 23. Antti Pyhälä (G) 24. Juhani Sorri (LahSK) 25. Paavo Leskelä (G) 26. Pertti Lehikoinen (SSK) 27. Juha Partanen (G) 28. Matti Piuva (KemTS) 29. Pertti Kirjavainen (Fischer) 2440 2425 2400 2385 2345 2345 2345 2335 2330 2315 2315 2305 2300 2295 2285 2265 2265 2260 2255 2245 2240 2240 2240 2235 2230 2220 2220 2205 2200

UUDISTA SUOMEN SHAKIN TILAUKSESI SUO M E N S H A K K 1 3 PÄÄTOIMITTAJA ESKO NUUTILAINEN, Murtokatu 3 B 52, 04400 Järvenpää, puh 90-289120 JULKAISUTOIMIKUNTA Puheenjohtaja Leo Lahdenmäki (ST) Jäsenet Erik Asplund (TShL) Jörn Elfving (SSL) Reino Kotka (SKL) Osmo Särki lahti (SKSL) Tilaushinta Kotimaahan Ulkomaille Irtonumerot 1982 80,- 95,- 10,- 12 numeroa vuodessa Postisiirtotili 4130 05-7 Kertailmoitushinnat 1/1 s. 1.000,- 1/2 s. 600,- 1/4 s. 350,- 11/8 s. 180,- Shakkiaiheisista kertailmoituksista 30% alennus. Vuosi-ilmoituksista 50% alennus. Hankintapalkkio 20% (tilitetään ilmoituksen hankkijalle, kun ilmoitus on maksettu). Shakkiaihealennuksen lisäksi ei muita alennuksia. Keski-Uusimaa Oy 1982 [Vuosi 1982 on hyvässä vauhdissa ja nyt on viimeistään aika uudistaa Suomen Shakin ti-,1 aus täll e vuodelle, s i 11 ä tämä numero on viimeinen, joka lähetetään vanhoille tilaajille. Uudista siis tilauksesi tämän numeron mukana tulevalla tilillepanokortilla. Siten,varmistat lehden keskeytyksettömän tulon. JULKAISIJAJÄRJESTöT ESKO NUUTILAINEN SUOMEN KESKUSSHAKKILIITTO r.y. Puheenjohtaja Äarne Suvela, Majavatie 10 A 16, 00800 Helsinki 80 Hallituksen sihteeri Pekka Palamaa, Prinsessantle 4 C 26, 00820 Helsinki 82, puh 784814 Järjestösihteeri Esko Nuutilainen, Murtokatu 3 B 52, 04400 Jarvenpää, puh 2919319 FIDE-edustaja Eero Helme, Kulosaaren puistotie 44 K, 00570 Helsinki 57, puh 688800 Taloudenhoitaja Seppo Räisänen, Kaivosmiehentie 8, 02730 Espoo 73, puh 846487, ps-ti- 1 i 195 91-5 SUOMEN SHAKKILIITTO r.y. PuheenJohtaJa Mlkko Markkula, Matinraitti 9 F 43, 02230 Espoo 23 Sihteeri Pekka Palamaa, Prinsessantie 4 C 26, 00820 Helsinki 82, puh 784814 Taloudenhoitaja Pekka Hietala, Lahnatie 13 D, 02170 Espoo 17, puh 426592, ps-tili 4555 55-1 TYöVÄEN SHAKKILIITTOr.y. Puheenjohtaja Viktor Jenu, 01940 Palojoki Sihteeri Kimmo Aaltonen, Kalervonkatu 12 C 16, 00610 Helsinki 16, puh 794771 (k) ja 171636/279 (t)' Taloudenhoitaja Erkki Sarsa, Opastinsilta 10 B 42, 00520 Helsinki 52, ps-tili 452285-6 SUOMEN KIRJESHAKKILIITTO r.y. PuheenJohtaja Leo Lahdenmäki, Maasälväntie 5-9 F 34, 00710 Helsinki 71 Sihteeri Olavi Halme, Nauristie 16, 04400 Jarvenpää, puh 287550 Taloudenhoitaja Seppo Räisänen, Kaivosmiehentle 8, 02730 Espoo 73, ps-tili 442321-4, SUOMEN TEHTÄVÄNIEKAT r.y. PuheenJohtaJa Hannu Harkola, Ampujantie 18 B, 00700 Helsinki 70 Sihteeri Kerttu Kaila, Haahkatie 13 A 5, 00200 Helsinki 20, puh 676789 Taloudenhoitaja Per Olin, Ahvenenevä 4 A 4, 02170 Espoo 17, puh 426144, ps-tili 465965-1 1 I 1. Juhani Sorri 2. Timo Pirttimäki 3. Seppo Pajukari 4. Erkki Nummi 5. Ari Tonteri 6. Jari Järvelä 7. Jerker Söderberg 8. Raine Heikkilä 9. Tage Mollgren 10. Ilmari Heikkilä 11. Erkki Kosunen 12. Rauno Turunen 13. Antero Blomberg 14. Seppo Järvelä 15. Keijo Miettinen 16. Ragnar Wikman 17. Mikael öhrnberg 18. Matti Pull i 19. Eino Eloranta 20. Aimo Kalteinen 21. Antti Pihlajamäki 22. Kent Gustavsson 23. Mikko Alava 24. Seppo Uusi-Oukari 25. Veli Vehkalahti 26. Urpo Sairanen 27. Uolevi Mannonen 28. Arto Kopperi PORVOON SHAKKIKERHON VIIKONLOPPUTURNAUS, 4.-6.12.1981 LahSK KS-58 KoTS TSY RiiSY TSY KS-58 PorvSK PorvSK JärvSK PSTS JärvSK TSY TSY LahSK TSY ParSh KäYS TSY KS-58 NurmSK MarSK PorvSK KankSK LahSK EspSK HSK LprSK B-ryhmä: ~ero Alarvo (KankSK, 1742), Juhani ~nen (EtVaS, 1794), Jouko Dönges (EspSK, 1767) ja Timo Myry (JärvSK, 1783) 4 5.-6. Eino Lähde (MarSK, 1672) ja Pekka Vahtera (ForsSK, 1735) 3~ 7.-11. Hannu Anttonen (KankSK, 1744), Pentti ~HTS, 1721), Ville Puttonen (PorvSK, 1715), Tapio Salo (MatSK, 1640) ja Jari Vainio (PSTS, 1682) 3 12.-13. Eero Kopra (KankSK, 1602) ja Risto Redsven (KoTS, 1711) 2~ 14.-19. Tarmo Eilu (NurmSK, 1609), Raimo Kostlalnen (LovTS, 1582), Lasse Haapaniemi (PorvSK, 1591), Reino Mänd, PorvSK, 1645), Kim Gustafsson (PSTS, 1589) ja Armas Kulmala (SSL, 1642) 2 20.-21. Pertti Lindholm (HyvSK, 1589) ja Karl PaJarinen (PSTS, 1582) 1~ 22.-24. Martti Salomaa (HTS, 1429), Kalevi RaJanen (LahSK, 1525) ja Pasi Roti (PSTS, 1409) 25. Harri Laukkanen (PorvSK, 1695) ~ SELO 1 2 3 4 2359 +10 +14 + 6 = 2 2247 +24 +19 + 7 = 1 1855 +17 = 9 =12 + 6 1807-8 +23 +20 =13 1874-25 +26 +22 =15 1982 +18 +11-1 - 3 1906 +26 + 8-2 + 9 2053 + 4-7 +24 +11 1818 +16 = 3 =13-7 1832-1 =27 +16 =21 1869 +23-6 +25-8 1796 =13 +21 = 3 =14 1951 =12 +25 = 9 = 4 1895 +27-1 +18 =12 1792 =20 =16 +19 = 5 2097-9 =15-10 +27 1777-3 -18 +28 =24 1799-6 +17-14 +23 1870 +28-2 -15 +22 1913 =15 =22-4 +25 1951 =22-12 +27 =10 1795 =21 =20-5 -19 1779-11 - 4 +26-18 1827-2 +28-8 =17 1781 + 5-13 -11-20 1788-7 - 5-23 +28 1782-14 =10-21 -16 1780-19 -24-17 -26 KET JUKILPAILU ---- 5 P SELO + 7 4~ 2361 + 8 41> 2261 +13 4 1902 +14 3~ 1867 +12 32 1887 +15 3 1985-1 3 1943-2 3 2047 +19 3 1862 +20 3 1884 +21 3 1892-5 2~ 1822-3 2~ 1928-4 2~ 1892-6 2~ 1827 +18 2l; 2062 +26 2~ 1785-16 2 1805-9 2 1855-10 2 1876-11 2 1916 +24 2 1799 +25 2 1769-22 n 1811-23 1 1751-17 1 1744 =28 1 1758 =27 1717 SSL:n ketjukilpailun 1981 lopputulokset: 1. Antti Pyhälä (G) 669, 2. Jouni Yrjölä (MäntSK) 584, 3. Juhani Sorri (LahSK) 569, 4. Georg österman (HTS) 532, 5. Ilkka Kanko (HSK) 517, 6. Timo Pirttimäki (KS-58) 505~, 7. Risto Nevanlinna (JyvTS) 455~, 8. Pekka Ojanen (TuTS) 436l;, 9. Jarmo Palenius (PSY) 436l;, 10. Antti Nokso-Koivisto (TuTS) 429l;, 11. Michael Nykopp (G) 427, 12. Matti Uimonen (LahSK) 416, 13. Harri Hurme (SSK) 409, 14. Aleksei Gorskov (G) 393, 15. Juhani Rikkonen (G) 3842, 16. Timo Porrasmaa (SSK) 380~, 17. Jörn Starck (G) 371i, 18. Torvald Perman (JakSK) 364, 19. Thomas Ristoja (Mar SK) 362, 20. Heikki Salo (KS-58) 350~ jne. Ketjukilpailuun osallistui kaikkiaan 744 pelaajaa yhteensä 1605 kertaa. Osakilpailuja pelattiin 19. Ahkerin osallistuja oli Pedri Houtsonen (KuoSM) 12 osakilpailulla. Kymmeneen kilpailuun osallistuivat A.Gorskov, J. Dönges ja A.Kulmala.

4 SUO M E N S H A K K 1 SUO M E N S H A K K 1 5 HSK:N JA GAMBIITIN SELO-TURNAUS 13.10.-14.12.1981 KIMMO KONSALA A-ryhmä 1. Kaarle Ojanen 2. 11 kka Kanko 3. Jörn Sta rck 4. Ilkka Mäkinen 5. Nil s Wi kberg 6. Sami Pajarinen 7. Jorma Haanpää 8. Reijo Raatikainen Gambiitti HSK Gambi itti HSK Gambiitti HSK Gambi itti HSK B-ryhmä: ~i Kunnas (HSK, 1978) 6~/7, 2. Antti Eklöf (G, 1963) 5~, 3. Heikki Taskinen (G, 1949) 4, 4. Harry Damsten (HSK, 1823) 3~, 5. Henry Lindroos (G, 1827) 3, 6.-7. Marko Lehtisalo (HSK, 1773) ja Heikki Jokelainen (G, 1791) 2 ja 8. Aarno Valkeisenmäki (HSK, 1781) H C-ryhmä: ~ti Lento (G, 1857) 5~/7, 2. Reijo Mäkelä (G, 1848) 5, 3.-4. Ville Rauhala (HSK, 1773) ja Mikko Kauppinen (HSK, 1793) 4~, 5. Klaus Damsten (HSK, 1743) 3, 6.-7 Kristian Aura (HSK, 1679) ja Reijo Ripatti (G, 1685) 2 ja 8. Osmo Turunen (G, 1689) 1~ D-ryhmä: ~o Eskelinen (HSK, 1736) 6~/7, 2. Petri Kuoppamäki (HSK, 1759) 5i, 3. Panu Kovanen (HSK, 1564) 4~, 4. Osmo Kähönen (G, 1671) 4, 5.-6. Harry Lund (G, 1620) ja Seppo Turunen (G, 1572) 3~, 7.-8. Lennart Björksten (HSK, 1565) ja Kari Sara (HSK, 1570) 3 ja 9. Einar Tawaststjerna (G, 1448) 2~. SADANMIEHENTURNAUS PIETARSAARI 14-15.11.1981 30+30 min. miettimisajoin pelattuun turnaukseen otti osaa 30 pelaajaa. Tuloksia: 1. Olavi Neuvonen (KalSK) 8~/9, 2. Jouko Lahti (KokkSK) 7, 3. Jorma Pihlajinen (Sein SK) 6~, 4.-6. Derik Lardot (OuSS), Lars Byggmästar (JakSK) ja Juhana Pukkinen (Ström SK) 6, 7. Torvald Perman (JakSK) 5~, 8.-13. Erkki Susi (KajSK), Mikko Paavola (OuSS), Pekka Koski (OuSS), Juhani Fiskaali (OuSS), Lasse Eriksson (KokkSK) ja Harald Lindqvist (KokkSK) 5 jne. LÄNSI-UUDENMAAN SHAKKILIITON MESTARUUS Länsi-Uudenmaan joukkuemestaruusturnauksessa 1981 oli mukana 14 joukkuetta. Tulokset: A-sarja: 1. österby SK 10 joukkuepistettä, 2."Räl19TS 9, 3. AmSK 8, 4. KarjU 7, 5. EkSK 4,6. Karis SK 3 ja 7. HangSK 1. B-sarja: 1. KirkkSK 12, 2. FiskTU 7,3. 2326 x 1 1 0 1 1 1 6 2336 2227 o x i 1 101 H 2225 2260 0~xl!01 4 2242 2098 100xOlf 3! 2101 2036 o 0 f 1 x f ~ 3~ 2056 1980 0110~x01 3! 2014 2042 o 0 0 ~! 1 x 0 2 2023 1966 000 0 0 0 1 x 1 1940 HangTS II 6, 4. österby SK II 6, 5. KarjU II 5, 6. österby SK jun 3 ja 7. AmSK II 3. VANTAAN AVOIN MESTARUUS Uusintaottelussa mestaruudesta Jukka-Pekka Molari voitti Auvo Kujalan li-i. MEPHISTO II Suositun Mephisto shakkitietokoneen parannettu versio tullut! Uusi moduli ylivoimainen sekä pelitaidoltaan että nopeudeltaan. Ei ehtinyt TravemUndessa järjestettyihin toisiin pienoistietokoneitten MM-kilpailuihin, mutta päihitti TravemUnden voittajan testiottelussa 3-1. Mephisto II ratkaisee jopa 8 siirron mattitehtäviä. Näyttää sekä miettimisajat että tehtyjen siirtojen lukumäärän. Länsisaksalainen huipputuote. Hinta ainoastaan 1900,- Tarkempia tietoja joko puhelimitse tai kirjeitse. S H A K K 1 TUO N T 1 Heikki Koskinen, Mannerheimintie 56 B, 00260 Helsinki 26, puh 90-445932 UUDISTA SUOMEN SHAKIN TILAUKSESI VUODELLE 1982 TÄMÄN NUMERON MUKANA TULEVALLA TILIL- LEPANOKORTILLA! t I 6-HENKISTEN POHJOISMAISTEN RAUTATIELÄISJOUKKUEIDEN KILPAILU HELSINGISSÄ Marraskuun lopussa (28.-29.11) synkän syyssään ja presidenttipelin varjostamaan Helsinkiin saapui neljästä pohjoismaasta rautatieläisshakkaajia tarkoituksenaan ratkaista pohjolan mestaruus puolen tunnin pelissä. Tämä vuotuinen kilpailu järjestettiin nyt kahdeksannen kerran. Joukkueita oli mukana 24, joista 10 Suomesta, 7 Ruotsista, 4 Norjasta ja 3 Tanskasta. Ensimmäisenä päivänä pelattiin alkukilpailu, jonka perusteella joukkueet jaettiin neljään ryhmään seuraavan päivän loppukilpailua varten. A-finaalin tulostaulukosta tuli seuraavanlainen: 1. Tampere 1 2. Helsinki 1 3. Hagalund 4. Riihimäki 5. Oslo 1 6. Turku 1 1 2 3 4 5 6Voitot P xx 5 4 6 5 6 5 26 1 xx 3~ 4~ 5 6 4 20 2 2~ xx 5 4 5 3 18~ o 1~ 1 xx 4 32 2 10 1 1 2 2 xx 4~ 1 10~ o 0 1 2i 1f xx 0 5 Sijoituksen ratkaisivat ensinnä joukkuevoitot, sitten joukkuepisteet. A-finaalin kolme kärkijoukkuetta palkittiin, samoin seuraavat loppukilpailuryhmien voittajat: B: Malmö 4~/24~, C: Hamar 3/16~, D: Helsinki II 5/23. - - Pelaajien henkilökohtaisissa tuloksissa laskettiin yhteen alku- ja loppukilpailun pisteet. Pöytäpalkinnot annettiin seuraaville A-finaalin pelaajille: 1. K.Konsala (Helsinki I) 9/10, 2. A.Natri (Tampere I) n, 3. M. Tuominen (Tampere 1) 9, 4. R.Andersen (Oslo 1) 8~, 5. E.Siponen (Tampere 1) 10!, 6. E. Pursiainen (Tampere 1) 9~. Lisäksi eräät alempien ryhmien pelaajat saivat hyvistä suorituksistaan erikoispalkintoja. Tampere 1 saavutti jo viidennen mestaruutensa. Aikaisemmat voitot ovat vuosilta 1974, 1975, 1977 ja 1978. Seuraava peli tasoitti osaltaan tamperelaisten tietä kärkisijalle: Kuningatargambiitti (D25c) Veijo Mäki - Kimmo Konsala 1 d4 Rf6 2 c4 e6 3 Rf3 d5 4 Rc3 c6 5 Lg5 dxc4 lffi)fvinnikin muunnelma. 6 e4 b5 7 e5 h6 8 Lh4 g5 9 Rxg5 hxg5 10 Lxg5 Rbd7 11 g3 Lb7 12 exf6 Ylelsempl on 12 Lg2. 12.- c5 13 d5 Db6 Valhtoehto 13.- b4? 14 Lxc4! bxc3 15 dxe6 VOITTAJAJOUKKUE Kuva: Jörn Elfving fxe6 (15.- Re5? 16 exf7+ Rxf7 17 Lb5+ +-) 16 f7+ Kxf7 17 Lxd8 Txd8 18 f3 Lg7 19 Db3 on selvästi valkeaetuinen. 14 Lg2 0-0-0 15 0-0 Lh6 16 Lxh6 16 Lh4!? 16.- Txh6 17 b3 cxb3 18 Dxb3 a6 19 dxe6 fxe6 2D Lxb 7 + Dxb7? Epaonnlstunut yritys hyötyä halkaisijasta hl-a8. 20.- Kxb7 =. 21 Dxe6 Txh2?? 22 Re4 ja 1-0 Ohkaahan seka 23 Kxh2 etta 23 Rd6+. Anteeksi vain, Mihail Moisejevitsh! Taitoni ei vielä riittänyt sinun muunnelmasi pelaamiseen. Ehkä paremmin ensi kerralla. Pelipaikkana ollut hotelli Presidentin yökerho osoittautui ainakin tämän kokoiseen kilpailuun hyvin sopivaksi. Se voi sopia moneen muuhunkin tarkoitukseen, mutta niistä raportoiminen ei ole Suomen Shakin asia. Kiitoksen ansaitsevat Arvo Salo oleellisimpaan - shakkiin - pitäytyneestä tervehdyspuheestaan, toimitsijakunta, jonka johdolla kilpailu eteni kitkattomasti, rauhallisesti ja kuitenkin minuutilleen aikataulun mukaisesti, ja viimein Presidentin yhteistyökykyinen henkilöstö, joka ei missään vaiheessa epäillyt sille esitettyjen toivomusten mielekkyyttä. Mestarijoukkueen kokoonpano: V.Mäki 8/10, A. Natri 9i, M.Tuominen 9, S.Tervonen 7, E.Siponen 10 ja E.Pursiainen 9~.

6 SUO M E N S H A K K I ESPOON SHAKKIKERHON 35-VUOTISJUHLATURNAUS, 11.-13.12.1981 A-ryhmä: ~i Salonen (KS-58, 2297) 4~/5 ~-5. Martti Lauren (KS-58, 2210), Erkki PuhäkKä (SSK, 2070), Heikki Salo (KS-58, 2005) ja Pertti Raivio (EspSK, 2019) 4 6.-12. Jarkko Lehtinen (EspSK, 2064), Matti Grönroos (G, 2070), Pekka Massinen (SSK, 2042), Vesa Toikkanen (MatSK, 1965), Veikko Kohonen (LohjSK, 1960), Tapio Talasterä (EspSK, 1969) ja Aleksei Gorskov (G, 2019) 3 13.-15. Jerker Söderberg (KS-58, 1954), Kari Rauramaa (MatSK, 1905) ja Tero Kokkila (EtVaS, 1787) 2~ 16.-23. Viktor Jenu (NurmSK, 1847), Timo Nurminen (HSK, 1847), Leif Nyström (EspSK, 1955), Raimo Ruponen (HSK, 1828), Pekka Pesonen (HSK, 1863), Erkki Kunnas (HSK, 1901), Timo Mäkelä (TaSK, 1800) ja Uolevi Mannonen (HSK, 1764) 2 24. Kauko Väisänen (SSK, 1848) 1~ ~-27. Juhani Pitkänen (EtVaS, 1757), Viljo Jääskeläinen (EspSK, 1727) ja Jouko Dönges (EspSK, 1738) 1 ~ Heimo Mikkanen (MatSK, 1770) ~. B-ryhmä: 1. Ralmo Auranen (NurmSK, 1785) 4~/5.~...;.........;.;.;.;'.;'.;'.~............................. 2.-3. Urpo Sairanen (EspSK, 1770) ja Risto "RULinTla (PennSK, 1691) 4 4.-5. Pentti Jalo (HTS, 1721) ja Martti Sares-[EspSK, 1603) 3J 6.-12. Ari Lassila (SSK, 1669), Lauri Lindnorm-[EspSK, 1724), Jarmo Virtanen (HSK, 1683), Leo Körkkö (KoitS, 1582), Olli Alho (EspSK, 1642), Tarmo Eilu (NurmSK, 1630) ja Armas Nilsson (HTS, 1573) 3 13.-17. Sakari Mikkola (EtVaS, 1614), Jari rarne-[caissa, 1593), Armas Kulmala (SSL, 1605), Henry Lagergren (HSK, 1561) ja Janne Pesonen (MatSK, 1555) 2~ 18.-22. Lasse Pihlajaniemi (HSK, 1611), Harrl Veitonmäki (EtVaS, 1525), Juha Ovaskainen (EtVaS, 1487), Petri Ailus (MatSK, 1590) ja Timo Munukka (NurmSK, 1527) 2 23.-26. Harri Rissanen (EtVaS, 1522), Pentti Penttinen (KoitS, 1542), Arvi Rontu (SSK, 1637) ja Reino Heinonen (K-HSK, 1497) H 27. Jyri Mäntysalo (EtVaS, 1461) 1 28. Susanna Virtanen (SSK, 1372) O. Vuoden viimeiseen viikonlopputurnaukseen osallistui 56 pelaajaa. A-ryhmää hallitsi ylivoimaiseen tapaan KS-58:n Jyrki Salonen, jonka voittoa kukaan ei pystynyt uhkaamaan. ~ ~ ~ ~ ~ :: HELMIKUUSSA ':: ~ ~ ':" HUIPPU- :. ~ ~ ::: EDULLISESTI :: ~ ~ ~ ( ',."" ~ BORIS DIPLOMAT... 685,- SHAKKISANASTOT: ' ~ MORPHY ENCORE... 1620,- SUOMI-RUOTSI... 18,- ':" MORPHY GGM... 1780,- SUOMI-SAKSA... 18,- :. '." GRUNFELD AVAUSMODULI... 770,- SUOMI-VENIIJII... 24,-." '." MORPHY KESKIPELIMODULI... 900, - SHAKKI 1... 59,-.: ::: CAPABLANCA LOPPUPELIMODULI. 1020,- SHAKIN MAAILMANMESTAREITA... 89,- :. '." KAISHA DIGITAALIKELLO... 490,- SHAKKITARH1ClITfI... 75,-." ~ ~ 1.- INFORMATOR KESTOTILAUKSENA... 72,-.e.: ENCYCLOPEDIA OF CHESS OPENINGS A-E... 775,-.: ~ :.. ~." UUDET TARVIKE- JA KIRJAHINNASTOMME ILMESTYNEET ~ ~ ;:~:. ~~A~~~!!~!!!t~p~ OY [II] ~:~:. ILMARI HEIKKILÄ 90-2918311 ESKO NUUTILAINEN 90-289120 :~... "-.......... ~.... ~.;.-:-~...:. EERO RAASTE Teleshakkiolympialaisten 2. kierros tuntuu olevan Suomelle vaikea. Edellisessä turnauksessa hävisimme Islannille ja tällä kertaa Ruotsille. Hyvin menneen 1. kierroksen ottelumme jälkeen olikin syytä odottaa ruotsalaisten suhtautuvan otteluun vakavasti. Sen he tekivätkino Ruotsin joukkueen 1. pöydälle oli saatu itse SM Ulf Andersson, jolle peli oli ensimmäinen kotimaassa pelattu pariin vuoteen. Suomi-Ruotsi -ottelut ovat kuitenkin aina olleet tiukkoja, joten voittoa lähdettiin hakemaan, vaikka SM Heikki Westerinen ei ollutkaan mukana Englannin matkansa takia. Ottelu pelattiin lauantaina 13.12.1981 alkaen klo 11 Suomen aikaa. Suomen joukkue pelasi jo tutuksi käyneessä Posti- ja Lennätinlaitoksen ruokalan kabinetissa. Joukkueen johtajana toimi Eero Helme ja joukkueen kapteenina Esko Nuutilainen. Siirtoja välittivät Heikki Brusila, Olavi Halme, Olli Koskinen ja Leo Lahdenmäki. Telex-yhteyttä hoiti Raija Mattila apunaan Jörn Starck. Tulokset: 1. Yrjö Rantanen 2. Eero Raaste 3. Thomas Ristoja 4. Timothy Binham 5. Unto Venäläinen 6. Jouni Yrjöl ä 7. Antti Pyhälä 8. Harri Hurme SUO M E N S H A K K I 7 II TELESHAKKIOLYMPIALAISET 2465-U.Andersson 2600 k-~ 2390-L.Karlsson 2460 0-1 2365-H.SchUssler 2495 ~-! 2355-T.Wedberg 2420 0-1 2360-A.Ornstein 2480 ~-~ -D.Cramling 2350 0-1 2240-R.Akesson 2390 ~-~ 2345-N-G.Renman 2400 ~-~ 2F5I Ensimmäisellä pöydällä suurmestarit pelasivat daami-intialaista, jossa mustilla pelannut Andersson sai aseman lähes tasoitettua. Valkealle jäi lähettipari ja roikkuvat c- ja d-sotilaat, jotka suunnilleen korvasivat toisensa. Tulos oli tasapeli 19. siirrossa. Hetkeä aikaisemmin oli jo päättynyt 7. pöydän peli, jossa Pyhälä ei malttanut olla uhraamatta ratsua mustan kuningasasemaan. Akesson puolustautui kuitenkin tarkasti ja valkean oli tyytyminen ikuiseen shakkiin. Muissa peleissä kamppailtiin vielä kolmesta neljään tuntiin, mutta tilanteet alkoivat jo enteillä Ruotsin otteluvoittoa. Karlsson oli pelannut vanhaa teoriajatkoa Raastetta vastaan daamigambiitin Tarrasch-muunnelmassa. Musta ei löytänyt oikeaa vastausta, ja päätti uhrata sotilaan. Oikein jatkaen asema olisi vielä pysynyt tasapainossa, mutta huolimaton daamisiirto antoi valkealle aloitteen, joka johti voittoon 41. siirrossa. Ristoja ja SchUssler pelasivat ranskalaista, jota musta käsitteli Nimzowitschin oppien mukaan. Thomas piinasi mustaa pitkään, mutta aikapulassa sovittiin tasapelistä. Maltan kokemukset olivat varmaan vielä mielessä! Wedberg ja Binham kävivät teoreettisen mielipiteitten vaihdon ranskalaisen MacCutcheonin muunnelmassa. Musta onnistui jo tasoittamaan aseman, mutta daamien vaihtumisen jälkeen syntyneessä loppupelissä valkea sai aloitetta ja voitti 46. siirrossa. Venäläinen uhrasi reilusti kvaliteetin Ornsteinia vastaan, mutta joutui puolustuskannalle. Saatuaan kvaliteetin takaisin Unto puolustautui tarkasti tuloksena tasapeli 51. siirrossa. Pelissä Cramling-Yrjölä valkea hyökkäsi daami- ja musta kuningassivustalla. Mustan sommiteltua epätarkasti valkea pääsi edulliseen loppupeliin, jonka hän voitti 51. siirrossa. Eniten voitontoiveita herätti suomalaisissa Renmanin ja Hurmeen peli, jossa musta voitti sotilaan. Valkean aktiivinen kuningas yhdessä ratsun kanssa tasoittivat kuitenkin aseman. Tasapelistä sovittiin 46. siirrossa. Näin Ruotsi voitti ottelun yllättävänkin selvästi 5~-2!. Ottelun pelit: Kuningatarintialainen puolustus (D33a) Yrjö Rantanen - Ulf Andersson 1 d4 Rf6 2 c4 e6 3 Rf3 b6 4 e3 Lb7 5 Rc3 Lb4 6 Ld3 c5 7 0-0 0-0 8 Ld2 cxd4 9 exd4 d5 10 cxd5 Lxc3 11 bxc3 Dxd5 12 Te1 Rbd7 13 c4 Dd6 14 Lc3 Df4 15 Dd2 Dxd2 16 Rxd2 Tac8 17 Tec1 Tfd8 18 Lf1 Re4 19 Rxe4 Lxe4 20!-! Kuningatargambiitti (D09b) Lars Karlsson - Eero Raaste 1 c4 e6 2 g3 d5 3 Lg2 c5 4 Rf3 Rc6 5 0-0 Rf6 6 d4 Le7 7 cxd5 exd5 8 dxc5 Lxc5 9 Lg5 0-0 10 Rc3 a4 11 Re4 Lel 12 Lxf6 Lxf6 13 Re1 Lf5 14 Ra3 Tc8 15 Tcl Te8?! 15.- De?!? 16 Rdc5! Lxe4 16. - 66? 17 Rb 7. 17 Rxe4 d3!? 17.- Le5. 18 exd3 Lxb2 19 Tb1 Ld4 20 Txb7 Te7 21 Txe7 Rxe7 22 Ra2 DaS? 22.- Tc3! ;!;.

8 SUO M E N S H A K K 1 5 U 0 M E N 5 H A K K 1 9 23 Rb3 Db6 24 De2 Rg6 2S Le4 as 26 Kg2 a4 27 Rxd4 Oxd4 28 T51 Rf8 29 Og4 OeS 30 T57 Te7 31 a4 De? 32 Tb8 g6 33 Df4 Kg7 34 LdS Td7 3S Le6 Ta? 36 a5 Ra? 37 Dd4+ DeS 38 Dxa7 Rxb8 39 Dxa4 Rxe6 40 axe6 Oa5+ 41 Kgl 1-0 Ranskalainen puolustus (E06a) Thomas Ristoja - Harry SehUssler 1 e4 e6 2 d4 ds 3 Re3 Lb4 4 Rge2 b6 S a3 Le7 6 es La6 7 Rf4 Lxf1 8 Kxfl Dd7 9 h4 Re6 10 Dg4 Lf8 11 Ree2 0-0-0 12 b4 Rh6 13 Dh3 RfS 14 e3 hs ls Df3 g6 16 Rd3 Le7 17 LgS Tfd8 18 Ref4 Thg8 19 De2 Rd8 20 g3 De6 21 Dd2 f6 22 exf6 Lxf6 23 Lxf6 Txf6 24 ReS Da4 2S Kg2 Rb7 26 Rh3 Rbd6 27 RgS Re7 28 The1 Kb7 29 Dd3 Te8 30 Kgl KeB 31 Teel Td8 32 Ta2 Kb7 33 ~-~ Ranskalainen puolustus (EOSa) Tom Wedberg - Timothy Binham 1 e4 e6 2 d4 ds 3 Re3 Rf6 4 LgS Lb4 S es h6 6 La2 Lxe3 7 5xe3 Re4 8 Dg4 g6 9 La3 Rxa2 10 Kxa2 es 11 Df4 exd4 12 exd4 DaS+ 13 Ke2 Rd7 14 a4 b6 ls Dd2 Dxd2+ 16 Kxd2 Ke7 17 Re2 Rb8 18 as 5xa5 19 Lb5 La? 20 Txa5 Te8 21 ThaI LxbS 22 Txb5 Te7 23 TbaS Re6 24 TeS Kd7? 24.- as!? 2S Ta6 Tb8 26 Kel Tb6 27 Ta3 Teb7 28 Tf3 Rd8 29 g4 T51+ 30 Ka2 Te7 31 las T52 32 Re3 T54 33 Rb5 Tb7 34 Rd6 Txd4+ 3S Kel Tbb4 36 Txa7+ Ke6 37 Te3+ Kii7,T8- Re8+ KbS 39 Rd6+ Kb6 40 Ta? Re6 41 T5?+ Ka5 42 TeS+ Ka4 43 Te? T56 44 T5xe6 Txe6 4s Txe6 Txg4 46 Rxf7 1-0 Ranskalainen puolustus (EOOe) Unto Venäläinen - Axel Ornstein 1 e4 e6 2 d4 ds 3 es es 4 Rf3 Re6 S Ld3 exd4 6 0-0 Rge7 7 Lf4 Rg6 8 Lg3 f6 9 Tel Lb4 10 Rbd2 RgxeS 11 RxeS fxes 12 TxeS Lxd2 13 Dxd2 RxeS 14 LxeS 0-0 ls De2 Dh4 16 Tfl Ld7 17 f4 Le8 18 Ld6 Tf6 19 Le7 Lg6 20 Lxg6 hxg6 21 g3 DhS 22 g4 Dh4 23 Lxf6 Dxf6 24 Tf2 Te8 2S Kg2 Te6 26 DbS De7 27 Dd3 gs 28 Dxd4 Te4 29 Dd2 Df7 30 fxgs Txg4+ 31 Kfl Dg6 32 Tg2 DfS+ 33 Kgl Tf4 34 Del g6 3S h4 Dh3 36 DeS DfS 37 Db8+ Df8 38 Dxf8+ Kxf8 39 Th2 Te4 40 e3 bs 41 a3 as 42 hs Tg4+ 43 Kf2 TxgS 44 hxg6 Txg6 4S Th7 b4 46 axb4 axb4 47 Ke3 bxe3 48 bxe3 Tg7 49 Th8+ Ke7 SO Te8 Tg4 Sl Kd3 Kd6 S2 ~-~ Englantilainen peli (R39a) Dan Cramling - Jouni Yrjölä 1 e4 es 2 Re3 Re6 3 g3 g6 4 Lg2 Lg7 S Tbl d6 6 b4 Rf6 7 d3 0-0 8 Rf3 RhS 9 0-0 fs 10 bs Re7 11 Rd2 gs 12 e4 Rf6 13 exfs RxfS 14 Rde4 h6 ls Le3 Rg4 16 LxgS hxgs 17 Dxg4 Re3 18 DxgS Rxfl 19 Dxd8 Txd8 20 RdS Rxh2 21 Kxh2 Lf8 22 Rxe7 Tb8 23 RgS b6 24 LdS+ Kg7 2S Rge6+ Lxe6 26 Rxe6+ Kf6 27 Rxd8 Txd8 28 Kg2 Lh6 29 Tdl Td7 30 d4 Lf8 31 Td3 KgS 32 Kf3 Th7 33 Ke4 Lg7 34 dxes dxes 3S Le6 Thl 36 Td7 Tel+ 37 KdS Lf8 38 Txa7 LeS 39 f3 Kf6 40 Le8 Tdl+ 41 Ke6 Td6+ 42 Kb7 Td4 43 Le6 Txe4 44 a4 Ke6 4S as bxa5 46 TxaS Tb4 47 Ta8 Tbl 48 Te8+ Kd6 49 Td8+ Ke7 SO Td7+ Ke6 Sl Ke7 1-0 Caro-Kann (R93d) Antti Pyhälä - Ralf Akesson 1 e4 e6 2 d4 ds 3 exds exds 4 e4 Rf6 S Re3 e6 6 exas RxdS 7 Rf3 Le7 8 Ld3 b6 9 ReS 0-0 10 DhS g6 11 Of3 f6 12 Rxg6?! 12 Rg4!? 12.- hxg6 13 Dg4 9S 14 DhS fs ls Dg6+ Kh8 16 Dh6+ Kg8 1? Og6+ Kh8 18 Dh6+ Kg8 19 096+ f-; Kuningatargambiitti (D19a) Nils-Gustav Renman - Harri Hurme 1 d4 ds 2 Rf3 Rf6 3 e4 e6 4 Re3 Le7 S LgS 0-0 6 e3 e6 7 Tel Rbd7 8 Le2 dxe4 9 Lxe4 RdS 10 Lxe7 Dxe7 11 Re4 RSf6 12 Rg3 Db4+ 13 Dd2 Dxd2+ 14 Kxd2 b6 ls e4 Td8 16 es Re8 17 Ke3 Lb7 18 Thdl es 19 ds Re7 20 dxe6 fxe6 21 Td6 Lxf3 22 gxf3 RxeS 23 Lxe6+ Rxe6 24 Txe6 Rd3 2S Tbl Rb4 26 a3 Re2+ 27 Kf4 Tf8+ 28 Kg4 Txf3 29 Kxf3 Rd4+ 30 Ke4 Rxe6 31 KdS Te8 32 b4 Kf7 33 RfS Kf6 34 Rd6 Rf4+ 3S Ke6 TeS 36 Re8 e4 37 Tel bs 38 Kb7 Re2 39 Te2 Rd4 40 Te3 TfS 41 Rxa7 Txf2 42 Kb6 Tb2 43 KeS Ke5 44 RxbS RxbS 4S KxbS Txh2 46 a4 gs 47 ~-~ Muut 2. kierroksen ottelut: Skotlanti - Neuvostoliitto 1~-6~, DDR - Puola S~-2~ ja Englanti - Israel 3~-2~ (2 kesken, todennäköisesti Englanti jatkoon). OSTA SUOMEN SHAKIN VANHOJA VUOSI KERTOJA Suomen Shakin vanhoja vuosi kertoja on vielä saatavissa seuraavasti: 1973 2S,- 1974 2S,- 1977 30,- 1978 3S,- 1979 4S,- 1980 SS,- Numero 7-9/1944 (20-v. juhlanumero) 6,- Shakki Sanomat 2/1961 S,- Irtonumeropaketti 10 numeroa 10,- Alle 100 mk:n tilauksiin lisätään lähetyskulut. Tilaukset päätoimittajalta. Toimi nopeasti, eräät vuosi kerrat loppumassa. SEURAJOUKKUEIDEN SM-KILPAILUT 4. kierros pelattiin 9.-10.1.1982 seuraavin tuloksin: MESTARUUSSARJA: SSK - Gambiitti S~-2~ (H.Hurme 0 K.Ojanen, I.Saren 1 A.Pyhälä, E.Havansi 1 H.Koskinen, M.Henttinen 1 J.Starek, T.Viljava ~ J.Partanen, O.Alivirta ± T.Karvi, K.Ketola ~ L. Linden, S.Aakio 1 S-O.Haggren) LahSK - HSK 1~-6~ (J.Sorri 0 T.Binham, M.Uimonen ~ I.Kanko, A.Heikkilä 0 E.Turunen, K. Toppola ~ A.Kiviaho, T.Jokinen 0 J.Kivimäki, V.Vehkalahti 0 E.Sahlberg, R.Mäkelä ~ I.Mäkinen, K.Keronen 0 K.Funek) PSY - TSY 4~-32 (K.Välkesalmi 1 R.Wikman, J. Palenlus 0 P.Turunen, H.Tanner ~ A.Laato, J. Paavilainen 1 K.Kaveniemi, S.Aalto 1 J.Alkkiomäki, O.Danielsson 0 J.Järvelä, J.Koskinen 0 H.Syvälahti, P.Salmi 1 S.Järvelä) Tilanne: HSK 19, PSY, SSK ja TSY 18, Gambiitti ls ja LahSK 8. SUOMEN SARJA: EtVaS - KS-S8 2-6 (K.Filppula ~ J.Salonen, K.Koistinen 0 T.Pirttimäki, A.Kujala 0 M. Lauren, E.Kaakinen 0 K.Kivipelto, O.Heikkilä o J.Fastberg, J.Viljaranta 1 T.Holopainen, L.Peltola 0 K.Siren, E.Jokinen ~ K.Söderberg) KalSK - Gambiitti II 6-2 (H.Matikka 0 M. Gronroos, O.Neuvonen 1 N.Wikber9, K.Marjamäki 1 K.Kaiju, K.Konsala 1 J.Haanpää, J.Mertanen ~ H.Taskinen, L.Heinimäki 1 A.Gorskov, M.Vatunen ~ J.Elfving, P.Paldanius 1 H.Jokelainen) TaSY - MatSK 4~-3~ (J.Juntunen 0 M.Kivistö, M.Rantanen ~ J.Kekki, V.Särkilahti ~ M.Kauppinen, M.Kuusela 1 Jouni Syrjänen, O.Helander 1 A.Kiviharju, M.Suoniemi 1 P.Kekki, A. Haapaniemi 0 P.Hietala, T.Pitkäranta i Jukka Syrjänen) Tilanne: KS-S8 20i, KalSK ja MatSK 19, TaSY 14~, Gambiitti II 12~ ja EtVaS 10~. SUOMEN CUP: SSK II - HSK II 4~-3~, JyvTS - KS-S8 II 4i- 3~, OuSS - TaRauS 3~-4~, KokkSK - MäntSK 2~- 5~, KoTS - Fiseher 2~-S~, KuoSM - JakSK S~- 2i, LprSK - MatSK II 31-4~, MarSK - Gambiitti 111 6~-li, TuTS - ES-78 6~-ll, vapaana HTS. Kilpailusta putosivat: OuSS, ES-78, Gambiitti 111, JakSK, KokkSK, KoTS ja LprSK. Kuningatargambiitti (D13a) Kaarle Ojanen - Harri Hurme 1 e4 e6 2 Re3 ds 3 d4 Le7 4 Lf4 Rf6 S e3 0-0 6 Rf3 es 7 dxes LxeS 8 De2 DaS 9 Rd2 Lb4 10 Ld3 Re6 11 0-0 Lxe3 12 bxe3 es 13 Lg3 Le6 14 exds LxdS ls Lh4 e4 16 Le2 Re8 17 Rxe4 Lxe4 18 Dxe4 Dxe3 19 Tabl Rd6 20 DdS DeS 21 DxeS RxeS 22 Le7 1-0 Pelinäyte Gambiitin turnauksesta 29.11.1981. Sisilialainen puolustus (E83e) Georg österman - Jouni Yrjölä 1 e4 es 2 Rf3 d6 3 d4 exd4 4 Rxd4 Rf6 S Rc3 g6 6 Le3 Lg7 7 f3 0-0 8 Dd2 Re6 9 0-0-0 Rxd4 10 Lxd4 Le6 11 Kbl Estaä 11.- Da5:n, jota seuraisi 12 RdS, ja hidastaa näin mustan kehitystä. 11.- De7 12 g4 Tfe8 13 h4 Valkean hyökkäys lähtee kenties liian hitaasti näin. Teoriajatko on 12 h4 Tfe8 13 hs. Valkea pelkäsi kuitenkin epäselvää estosi irtoa 12.- hs. 13.- DaS 14 a3 Relkennys, mutta Txe3 roikkui ilmassa. 14.- Tab8 1S Lxf6 Valkea päättää vaihtaa daamit, sillä mustan hyökkäys b7-bs-b4 on huomattavasti vaarallisempi kuin valkean. ls.- Lxf6 16 RdS Dxd2 17 Rxf6+? Taman luonnolllsen Sllrron valkea teki hetkeäkään miettimättä aavistamatta, että se oli vakava virhe, sillä nyt mk käy vaaralliseksi nappulaksi. 17.- Kg7 18 RhS+ Ilmelsesti vlelä huonompi on 18 Txd2 Kxf6, sillä mk pääsee tummia ruutuja pitkin aina f4:ään saakka. 18.- gxhs 19 Txd2 hxg4 20 fxg4 Kf6! Kunlngas e5:een ennen kuln valkea estää sen. 21 gs+ KeS 22 Lh3 Päästää tornin c4:ään painostamaan, mutta muut lähetin paikat ovat passiivisia. 22.- Te4 23 Lxe6 Kxe6 23.- fxe6? 24 Tfl Txe4 2S Tf7. 24 Tel h6 2S e3?! Valkeakln haluaa kuninkaansa peliin, mutta nyt sotilasheikkoudet alkavat painaa. Parempia mahdollisuuksia tarjosi 2S gxh6. 2S.- hxgs 26 hxgs Tg8 27 Tg2 Tg6! Älnoa Ja rllttava tapa pelata voittoa. Uhkaukselle f6 ei voi mitään. 28 Ke2 f6 29 Kd3 TeS 30 a4 TexgS 31 Tge2 KeS 32 64 Tg3+ 33 Te3 e6 Tassa tal seuraavassa siirrossa olisi ollut syytä pelata ds kahden vapaasotilaan hankkimiseksi helpoin voitoin. 34 as a6 3S e4 Txe3 36 Txe3 Tgl 37 Th3 Tg7 38 e5? -rrman tätä aikapulavirhettä musta olisi saanut vielä tehdä runsaasti työtä. 38 dxes 39 bxes Td7+ 40 Ke4 Kxe4 41 e6 Te7 42 0-1 Huomautukset Jouni Yrjölä

JÄRVENPÄÄN X AVOIN MESTARUUSKILPAILU Järvenpään Shakkikerho järjestää perinteisen Järvenpään avoimen mestaruuskilpailun 12.- 14.3.1982. Kilpailu on SSL:n ketjukilpailun 2. osakilpailu ja se on hyväksytty SELO-laskentaan ja avoin kaikille shakinharrastajille, joilla on voimassa oleva pelaajalisenss i. Kilpailu pelataan 5 kierroksen vajaakierroskilpailuna Harknessin järjestelmän mukaan 2 tai useammassa ryhmässä SELO-listan mukaisessa vahvuusjärjestyksessä. Peliaika on 40 s/l~ t, jonka jälkeen 30+30 min. pelin loppuunsaattamiseksi. Ohjelma: 12.3 16.45-17.45 osanoton varmistus, jälk~moittautumiset ja lisenssien tarkistus, 18 1 k, 13.3 10 II k, 15 111 k, 14.3 10 IV k, 15 V K:!Palkintojen jako heti v-kterroksen päätyttyä. Pelipaikka: Mylly tie 3 (kaupungin nuorisotilat, 200 m rautatieasemalta). Ilmoittautuminen maksamalla osanottomaksu 80 mk, nuoret (1.9.1962 ja jälkeen syntyneet) 50 mk Järvenpään Shakkikerhon tilille Järvenpään Osuuspankkiin, tili n:o 509209-4429002, viimeistään 5.3. Jälki-ilmoittautumiset pelipaikalla (osanottomaksu 100 mk) tai ilman jälki-ilmoittautumislisää alla mainittuihin puhelinnumeroihin 11.3 mennessä. Lisätietoja: Rauno Turunen, puh 90-280282 (ilt.) ja Pekka Asomäki, puh 90-280928 (ilt.). MARTTI ERKKILÄN 70-VUOTISJUHLATURNAUS HTS järjestää Martti Erkkilän 70-vuotisjuhlaturnauksen Helsingissä 19.-21.3.1982 kaikille avoimena viikonlopputurnauksena, joka on SELO-kelpoinen. Pelaajalisenssi edellytetään. Kilpailu pelataan kahdessa tai useammassa ryhmässä pelaajamäärän mukaan. Parit määrätäään Harkness-järjestelmän mukaan. Miettimisaika on 40 s/l~ t ja 30+30 min pelin loppuunsaattamiseksi. Ilmoittautuminen suorittamalla osanottomaksu 80,- (nuoret 60,-) HTS:n ps-tilille 656353-8 viimeistään 12.3. Jälki-ilmoittautumismaksu 100,- (nuoret 80,-). Ohjelma: 19.3 17-18 osanoton varmistus, jälki-ilmoittautuminen ja lisenssien tarkistus, 18.45 I k, 20.3 10 II k, 15 III k, 21.3 10 IV k, 15 V ~onka jälkeen palkintojen jako. Pelipaikka: HTY:n talo Hakaniemessä, Paasivuorenkatu 5, B-sali. Tiedustelut iltaisin: Seppo Lyly, 90-552274 (k), 90-440581 (t). SOMERON TURNAUS 19.-21.3.1982 Someron Shakkikerho järjestää SSL:n ketjukilpailuun (3. osakilpailu) kuuluvan viikonloppukil~ailun Somerolla 19.-21.3.1982. Kilpailu on 5-kierroksinen, SELO-kelpoinen turnaus ja avoin kaikille, joilla on voimassa oleva pelaajalisenssi. Parien määrääminen tapahtuu Harknessin järjestelmän mukaan. Pelipaikkana on Kiiruun koulu Someron keskustassa. Peliaika on 40 s/l~ t, ja 20+20 min. pelin loppuunsaattamiseksi. Ilmoittautuminen maksamalla osanottomaksu 60 mk, nuoret (1.9.1962 ja jälkeen syntyneet) 40 mk Someron Shakkikerhon tilille OP Somero, tili 50093564 viimeistään 12.3.1982. Jälki-ilmoittautuminen puhelimitse ilman lisämaksua 19.3.mennessä allamainittuihin puhelinnumeroihin. Jälki-ilmoittautuminen on mahdollista myös pelipaikalla, jolloin osanottomaksut ovat 80 mk ja nuorilta 60 mk. Ryhmiin jako tapahtuu SELO-listan mukaan. Ohjelma: 19.3 17-18.15 osanoton varmistus, jälki-ilmolttautuminen ja lisenssien tarkistus, 18.30 1 k, 20.3 10 II k, 14.30 111 k, ~1.3 10 IV k, 14~V k, 18.15 palkintojen Jako. Lisätietoja majoituksesta ym antavat Asko Seppänen, puh. 924-41020, Tarmo Järvinen, puh. 924-43124 ja Hannes Tuominen, puh. 924-45182. KESTOTILAAJAT Kaikille kestotilaajille lähetettiin tammikuun puolivälissä lasku tämän vuoden tilausmaksusta. Maksuja on jo tullut melko paljon, mutta mukana on ollut muutama nimetön, joten tarkistakaa ja ilmoittakaa, jos nimi jäi pois! SUO M E N S H A K K I 11 1r~"'!I~h'l,.n..uru-J.J8 NEUVOSTOLIITON 49. MESTARUUSTURNAUS, FRUNZE 27.11.-23.12.1981 1.-2. SM Garri Kasparov 2630 KvM Lev Psahis 2535 3. SM Oleg Romanishin 2590 4.-5. Viktor Gavrikov 2365 SM Vladimir Tukmakov 2480 6.-7. Georgy Agzamov 2435 SM Alexander Beljavski 2615 8.-9. SM Iosif Dorfman 2505 SM Artur Jusupov 2585 10-13. KvM Sergei Dolmatov 2575 SM Viktor Kupreitshik 2580 SM Evgeni Sveshnikov 2545 SM Vitali Tseshkovski 2575 14. Leonid Judasin 2345 15-16. SM Boris Gulko 2565 SM Gennadi Kuzmin 2550 17. SM Gennadi Timoshenko 2505 18. SM Adrian Mihaltshishin 2545 Neuvostoliiton mestaruusturnauksessa osoittautuivat 18-vuotias Kasparov ja jaetun mestaruuden puolustaja Psahis (23) ylivoimaisiksi. Heidän voittomarginaalinsa seuraaviin oli 2i\ pistettä. Turnauksen perusteella saivat paikan alueturnaukseen Psahis, Romanishin, Gavrikov, Tukmakov ja Agzamov. Kasparovilla ja Beljavskilla on jo paikka AV-turnauksessa ELO-lukunsa perusteella. Kahdeksasta ensimmäisestä pelistään Kasparov voitti 7, mutta häviö tuli jo toisella kierroksella Psahisia vastaan. Nimzointialainen puolustus (D56d) Lev Psahis - Garri Kasparov 1 d4 Rf6 2 c4 e6 3 Rc3 Lb4 4 e3 c5 5 Rf3 0-0 6 Ld3 d5 7 0-0 dxc4 8 Lxc4 Rbd7 9 De2 a6 10 a3 LaS 11 La2 cxd4 12 exd4 Lxc3 Tunnetusta nimzointialaisen muunnelmasta on syntynyt eräänlainen vastaanotettu D-gambi itti. 13 bxc3 b5 14 a4 Lb7 15 Ld2 Re4 16 Tfcl Rd6 El VOl sanoa, etta Jokalnen suurmestarl olisi vaihtanut lähetin, mutta melkein jokainen. Kasparov osoittaa pelisiirrolla, että hän pyrkii enempään kuin tasoitukseen. 17 Lf4 Rf6 18 Rd2 Rf5 19 axb5 Rd5 20 Lg3 axb5 ~ ja 18. siirrollaan Kasparov aloitti sommitelman uhraamalla sotilaan. 1 234 5 6 789 0 1 234 5 6 7 8 xo~11~1111~~110~ 1 1 12~ lxl~l!i~oi\i~~lqll 12~ i\ 0 x i\ ~ 1 1 0 i\ i\ ~ 1 i\ i\ 0 1 1 1 10 o i\ i\ x i\ i\! 1 i\ 1 0 i\ t 1 1 i\ i\ ~ n o 0 ~ ~ x 0 i\ i\ 1 ~ 1 ~ ~ 1 1 i\ i\ 1 n i\ ~ 0 ~ 1 xii i\ idi 101 i\ 1 0 9 000 ~ i\ ~ x i\ 1 i\ 0 i\ 1 1 1 1 i\ i\ 9 i\ 1 0 i\ ~ ~ x ~ i\ 0 1 ~ i\ i i\ 1 i\ 8i\ o 1 i\ ~ 0 ~ 0 i\ x 0 1 0 1 1 ~ 1 0 1 8i\ o ~ i 0 ~ i ~ ~ 1 x i\ ~ i 0 i\ 1 i ~ 8 i 0 ~ 1 0 1 1 loi x 0 0 Oli i\ ~ 8 ~ toi ~ 0 i\ 0 1 ~ 1 x 0 1 i\ t ~ i\ 8 o ~ i\ i\ ~ 0 0 i\ 0 i\ 1 1 x ~ 1 0 i\ 1 8 o 0 ~ 001 0 i\ 0 1 IDi x 1 i\ 1 i\ H 1010000 i\ ~ i\ 0 i\ 0 0 xii ~ 6~ ~ i\ 0 ~ i\ ~ 0 ~ 0 0 ~ i\ 1 i\ 0 x 0 1 6~ 000 ~ i\ 0 i 0 1 i\ i ~ i 0 0 1 x ~ 6 000 ~ 0 1 i\ ~ 0 i\ i\ ~ 0 ~ i 0 i\ x 5i\ 21 Dxb5 Rxc3 Turnaussallssa kuultiin vain Kasparovin ylistystä: Nerokas nuorukainen! Kuinka pitkälle hän pystyykään laskemaan! Mutta monet olivat myös skeptisiä: Mitä Garri oikein aikoo?! 22 Txc3 R> A 23 Dd3 23 Dxb7 ei käy, koska 23.- Re2+. 23.- Ta4 011ko Kasparovilta jäänyt näkemättä, että 23.- Txa2 24 Txa2 Dd5 kumoutuu 25 f3:een? Ei, se olisi liian kömpelöä. 24 Rc4 Dd5 25 f3 Tfa8 26 Tdl Td8 27 Lbl Rxf3+ 28 gxf3 Dc5+ laman Pltl olla sommitelman ydin, mutta se kumoutuu!

12 SUO M E N S H A K K 1 ~S~U~0~M~E~N~S~H~A~K~K~I 13 29 Re3! ~seen musta huomasi, ettei hän voita daamia, koska omakin roikkuu. Kamppailu on ohi. 29.- Dxe3+ Tama oli jo tarpeetonta. 30 Dxe3 Txdl+ 31 Kg2 Txbl 32 Tb3 Tb4 33 Txb4 Txb4 34 Dd2 Lxf3+. 1-0 Huomautukset 1yhentäen S.Flohrin mukaan EN Toisenlaisia otteita Kasparov esitti pelissään Jusupovia vastaan: Bogo~tntialainen puolustus (D31b) Garri Kasparov - Artur Jusupov 1 d4 Rf6 2 e4 e6 3 Rf3 Lb4+ 4 Ld2 a5 5 g3 0-0 6 Lg2 b6 7 0-0 La6 8 De2 Re6 9 Lg5 Lel 10 a3 h6 11 Lxf6 Lxf6 12 TaI Del KUlnka tämä asema on arvloltava? Musta luottaa lähettipariinsa. Valkea on myös tyytyväinen, koska hänellä on hiukan enemmän til aa. 13 e3 Tae8 14 Rfd2 g5 Kukapa ei mielellään säilyttäisi lähattiparia? 14.- g6 01 isi kyllä riittänyt "uhkauksen" Re4 torjumiseen. Pelisiirto ei kuulu Jusupovin tyyliin, joka on aina erittäin varovainen. 15 Re3 Lgl 16 Rb5 Dd8 11 f4 Rel 18 Rf3 Rf5 19 Df2 e6 20 Re3 gxf4 21 gxf4 Lxe4 Onko Kasparov menettänyt sotilaan? Ei, tietysti uhrannut. Vasen sivusta ei häntä kiinnosta. Hän keskittää voimansa mustan kuninkaaseen, siellä ratkaisu tapahtuu. 22 e4 Rd6 23 Re5 f5 Luultavasti paras. 24 Rxe4 Rxe4 25 b3 Rd6 26 e5 Tämä asema oli Kasparovilla mielessä, kun hän uhrasi sotilaan. Mitä hänellä on sotilaasta? Riittävästi asemaetua ja hyökkäysmahdollisuuksia. 26.- Re8 Mlnne muuallekaan? Ratsu menisi mielellään d5:een, mutta se ei käy. Jos 26.- Rb5, seuraa yksinkertaisesti 21 Rxb5 exb5 28 d5 valkean selvin eduin. 21 Lf3 Khl Slllä 21.- Rel 28 Lh5 maksaa laadun. 28 Lh5 Tel Nyt Re8 jää "talliin" e8:aan, jossa se ei tee mitään. 29 Khl Tg8 30 Tgl Lh8 Mlka lahettl tama sltten on? Niin, tämähän on se lähetti, jonka Jusupov "pelasti" vaihdolta pelaamalla 14.- g5. Musta aikoo nyt pelata 31.- Tegl, jonka jälkeen hänellä ei olisi vaaraa. Onko Kasparov laskenut väärin? Ei! 31 Re4!! Kaunlsta! Todella loistava siirto, jolla on paljon voimaa. Näin elegantti siirto olisi tuonut kunniaa jopa Aljeehinille. 31.- fxe4 On helppo nähdä, ettei valinnanvaraa ole. 32 f5 ~ausuhraus 31 Re4 teki tien tälle siirrolle. Monesti sotilas on upseeria arvokkaampi! 32.- Tg5 33 Txg5 hxg5 34 f6 Kh6 Musta I la el ole Jarkevla Sllrtoja. Jos hän pelaa 34.- Te8, Kasparov ei ota tornia, vaan pelaa 35 Dg2. 35 fxel Dxel 36 Lfl d6 31 Tfl g4 38 Lxe6 Oxe6 39 Dh4+ Kg? 1-0 Musta yllttl ajan. Joka tapauksessa 40 Tf6 ratkaisee. Huomautukset lyhentäen S.Flohrin mukaan EN LONTOO 24.11.-3.12.1981 Lontoossa pelatussa avoimessa turnauksessa oli mukana 42 pelaajaa. Turnauksen voitti isäntämaan nuori Mark Hebden 1~/9, mikä oikeuttaa myös KvM-kiinnitykseen. Toisena oli SM Heikki Westerinen 6~, lähinnä S.Conquest, KvM J.Fedorowiez (USA), SM A.Kuligowski (PL), A.Martin ja N.Povah 6, KvM R.Hartoeh (NL), KvM G.lskov (DK) ja KvM K.Pytel (PL) 5~, Michael Nykopp oli jaetulla 20.-26. sijalla 4~ pisteellä. Suurmestarien kohtaamisessa Heikki veti pitemmän korren: Vanha intialainen puolustus (R13b) Adam Kuligowski - Heikki Westerinen Lontoo, 1.12.1981 1 e4 e6 2 e4 Tämä on varmasti valkealle lupaava jatko, vaikka Caro-Kannissa e2-e4 ei olekaan kovin tavallinen toisena siirtona. Ne, jotka aloittavat pelin 1 e4:11ä, eivät yleensä pyri kiertoteitse d4-asemiin. 2.- e5 3 Rf3 Jatkossa 3 d4 Lb4+ 4 Ld2 Lxd2+ 5 Dxd2 d6 6 Re3 Rf6? 0-0-0 De? 8 f4 exf4 9 Dxf4 0-0 10 Ld3 Rbd? 11 Rf3 Nei sai Böökiä vastaan pientä etua Tallinnassa 1969. Turvallisempaa on vastata 3.- d6 ja pyrkiä siirtovaihdoin pääjatkoon. 3.- d6 4 d4 Rdl 5 Re3 Rgf6 6 Le2 Talläkin kohtaa voi viitata kansainvälisillä kentillä pelattuun suomalaispeliin. Kanko-Ostermeyer Haifan shakkiolympialaisissa 19?6 jatkui 6 d5 Re5? De2 a5 8 Le2 exd5 9 exd5 Ld? 10 Rd2 Te8 11 a4! Le? 12 0-0 ja valkea sai aloitetta kuningassivustalla. Olisin kai pelannut mieluummin 6.- Le? ja säilyttänyt keskustajännityksen, esim.? Le2 0-0 8 0-0 a6 suunnitellen 9.- exd5 10 exd5 b5. Mikäli valkea vastaa 9 a4 musta pelaa nyt 9.- a5. Mustan b5 ei olisi heikentynyt, mutta valkean b4 kyllä. 6.- Lel 1 0-0 0-0 8 Tel a6 9 Lfl b5 10 e5?! lassa puolalalnen polkkeaa teorlajatkosta 10 a3, joka esiintyi pelissä Marovie-Kovaeevie, Zagreb 19?1 (Informator II/la). Samantapaisissa asemissa on taktista vyörytystä e4-e5 yritetty, muttei tässä. 10.- De? 11 exd6 Lxd6 12 h3 Asemassa, Joka polkkesl tästä vain siinä, että valkean kuningaslähetti oli b3:ssa, Kortshnoi mustilla pelasi Klovania vastaan 14.- exd4 15 Rxd4 Re5 16 Df3 Le5 saaden etua. Kyseessä oli Neuvostoliiton mestaruusturnaus 1963 ja espanjalaisen Breyerin muunne 1 ma. Ratsun tempos ii rrot Rb8- e6-b8-d? selvittävät korkeammat siirtojen järjestysnumerot. 12.- Te8 13 a3 Lbl 14 g3 Tad8 15 Lg2 exd4 16 Rxa4 Le5 1? Rb3 Lb6 18 Lf4 Re5 19 De2 De? 20 Taal De6 21 De2 Re4 22 Kh2 h6 23 Le1 a5 24 a4 --Jos 24 f4, niin ilmeisestikin 24.- a4 25 Ral Td4! säilyttää mustan edun. 24.- b4 25 Re2 Txdl 26 Txdl Rd6! Erlttaln vahva sllrto, joka säilyttää mustan edun. Valkea mietti nyt pitkään pystymättä lopulta keksimään muuta kuin siirtymisen huonompaan loppupeliin. 21 Rbd4 De4 28 Dxe4 Rxe4 29 b3 Ra3! 30 f3 Td8 ~tkaiseva kiinnitys. 31 e5 Re8 32 f4 La6 Tässä olimme kovassa aikapulassa. Vieläkin vakuuttavampi jatko oli 32.- Re2 33 Lb2 Re3. 33 Td2 e5 34 Rb5 Txd2 35 Lxd2 Rxb5 36 axb5 Lxb5 37 Rel e4 38 Lfl? e3 39 Lxe3 Lxfl 40 0-1 Huomautukset voittajan KARLSTAD 27.-30.12.1981 Karlstadin avoimessa turnauksessa oli mukana 176 pelaajaa. Kilpailun voitti ennakkos~osikki KvM Harry Sehussler 6~/7, seuraavlna Mikael Carlsson, Jan Runnby ja Bengt Wihlborn 6. Pietarsaaren Torvald Perman sai hyvän tuloksen 5 ja jakoi sijoja 10.-27. Pelinäyte viimeiseltä kierrokselta: Englantilainen peli (R21a) Torvald Perman - Lars-Inge Hedlund 1 e4 e6 2 Rf3 f5 3 g3 b6 4 Lg2 Lb7 5 0-0 Rf6 6 b3 Le? 7 Lb2 0-0 Alkalsemma11a klerroksella olin samassa asemassa pelannut d4 ja myöhemmin d5, mutta syntyneet asemat eivät miellyttäneet, vaikka voitinkin pelin. Siirron d4 lykkääminen saa mustan pelaamaan e5, joka f5-siirron tapahduttua heikentää ruudut d6 ja e6. Tätä valkea jatkossa käyttää hyväkseen. 8 Re3 e5(?) 9 d4 exd4 10 Dxd4 Re6 11 Dd2 De8 12 Tadl Tad8 13 Del Dh5 14 Rb5 Re4 15 La3(!) ~16 Dxa3 d5 17 exds exd5 18 Rbd4 Rxd4 19 Rxd4 Tf6 Valkea11a on nyt selvä etu: ruutu d4, parempi lähetti, mahdollisuus käyttää e-linjaa. 20 Del Tb8 21 Tel Re5 22 De5(?) Te8! Hyva sllrto, koska valkea el VOl lyödä d5:een siirron Kh8 takia. 23 Df4 g5 24 Dd2 Re4 Ihmeel11nen "naisten tanssi". 25 Db2 Te7 Nyt oli yksinkertaisesti pelattava 26 Te2 mahdollisena jatkona 26.- g4 27 Tfel Th6 eikä lyönti h2:een ole vaarallinen. 26 f3: kin olisi ollut pelisiirtoa parempi. 26 h3?? g4 27 h4 f4(!) 28 Rb5 fxg3 29 fxg3 Txfl+ 30 Txfl Rxg3 31 Tf2 Re4?? Musta oli tottunut ajatukseen, että valkea ei koskaan lyö e4:ään. Yksinkertaisesti 31.- De5 olisi antanut mustalle loppupelietua. 32 Lxe4! dxe4 33 Df6(!) Kunlngatar palaa nayttåmölle harvinaisen voimakkaasti. Mattia estävä Tf7 ei käy, koska valkea lyö kahdesti f7:ään voittaen upseerin siirrolla Rd6. 33.- De8 34 Rd6 e3 35 Tf5 1-0 Huomautukset voittajan Vuodenvaihteen kilpailuihin ja muihin kv. tapahtumiin palaamme seuraavassa numerossa. KARPOV Anatoli Karpov on valittu vuoden 1981 parhaaksi neuvostoliittolaiseksi urheilijaksi. Neuvostoliitossa hänet on myös valittu yhdessä Coen ja MeEnroen kanssa maailman parhaaksi.

14 SUO M E N S H A K K 1 HAWATKO SAUNAMÖKIN? JOKAINEN OMATOIMINEN SAA MEILTÄ MONITOIMILUOTTOA MIHIN TARKOITUKSEEN TAHANSA. o SUOMEN TYÖVÄEN 5.lU\S11jPANKKI Tule meille, tee Monitoimisopimus ja toiveesi on totta, kun hitaammat vielä jahkailevat UUSIA VAIHTOEHTOJA - mhin HINTAAN HYVÄNSÄ Nähtyään Karpovin äärimmäisen aktiivisuuden turnauksissa Kortshnoi päätti olla jäämättä jälkeen käytännön valmisteluissa Meranon ottelua varten ja pelasi niin paljon kuin mahdollista (itse asiassa, erikoisolosuhteet huomioonottaen, missä vain voi). Kortshnoin aluksi erinomaiset tulokset alkoivat kuitenkin heiketä Italian ottelun lähestyessä. Haastaja yritti uusia ideoita ja mielenkiintoisia muunnelmia, joita Larsen oli kokeillut viime aikoina. Ne maksoivat hänelle kalliita pisteitä niin valkeilla kuin mustillakin! Itse asiassa se, että allaolevan pelin voittaja Timman voitti sekä Kortshnoin Las Palmasissa että Karpovin Amsterdamissa ennen sitä hiukan muistuttaa nuorta Kortshnoita itseään (kun hän oli FIDE:n kilpailujen ulkopuolella), joka voitti Botvinnikin 1960 ennen kuin tämä puolusti MM-titteliään ja sitten voitti Petrosjanin ennen kuin Tigranista tuli maailmanmestari ja myös voitti Spasskin turnauspelissä ennen kuin Boris otti MM-tittelin Petrosjanilta. Bogo-intialainen puolustus (D31b) Jan Timman - Viktor Kortshnoi Las Palmas 1981 1 d4 Rf6 2 c4 e6 3 Rf3 Lb4+ Tästä siirrosta voi tulla mielenkiinnon kohde, koska se välttää menestyksekkäästi Petrosjanin ajatuksen vastata suosittuun siirtoon 3.- b6 4 a3:l1a. 4 Ld2 -ZrRc3 johta'isi nimzointialaiseen, jonka valkea vältti 3. siirrollaan. Vähemmän suositun vaihtoehdon 4 Rbd2 suhteen katso täydennyspeliä 1. 4.- a5 Uutta muotia, jota on eniten käyttänyt Larsen, mutta sitä ovat yrittäneet Tal ja Spasski jo niin aikaisin kuin 1968. Klassisen 4.- De? suhteen, jota ovat suosineet Bogoljubov, Nimzowitsch, Capablanca ja Flohr, katso täydennyspeliä 2. Kokeilemisen arvoinen on 4.- c5 5 Lxb4 cxb4 6 Rbd2 (tai 6 e3 0-0? Ld3 d6 8 0-0 b6 9 Rbd2 Lb? -- ei 9.- Rbd? 10 Da4! Litinskaja-Voronova, Moskova 1981 -- 10 Dc2 Rbd? 11 Tfdl De? 12 a3 bxa3 13 Txa3 a5, Juferov Vitolinsh, Moskova 1981) 0-0? e4 d6 8 Le2 Rbd? 9 Db3 a5 10 a3 bxa3 11 Dxa3 Dc? 12 0-0 b6 13 Ldl! e5?! 14 La4 Td8 15 Tacl exd4?! 16 Rxd4 paremmin pelein, Chandler-Knezevic, Keszthely 1981. Vähemmän käytetty on 4.- Lxd2+ 5 Dxd2, sillä se auttaa valkean kehitystä: 5.- 0-0 6 g3 d6? Lg2 Rc6 8 Rc3 e5 9 d5 Re? 10 e4 a6!? 11 0-0 b5 12 cxb5 axb5 13 b4 Lb? 14 a3 c6 15 dxc6 Lxc6 16 Dd3 Db8 1? Tfdl Td8 18 Rd2 paremmin mahdollisuuksin, Rasuvajev Makaritshev, Moskova 19?2. 5 g3 ~talla on vähemmän ongelmia jatkossa 5 Rc3 (tai 5 e3 b6 6 Ld3 Lb?? 0-0 0-0 8 Rc3 d6 9 De2 Rbd? 10 a3?! Lxc3 11 Lxc3 Re4 12 Rd2 f5 13 f3 Rxc3 14 bxc3 e5, Lein-Christiansen, Lone Pine 1981) b6 (tai 5.- 0-0 6 e3 d6? Dc2 Rbd? 8 a3 Lxc3 9 Lxc3 De? 10 Le2? a4!, Gligoric-Tal, 6. ottelupeli Belgrad 1968) 6 e3 Lb?? Ld3 d6 8 a3?! Lxc3 9 Lxc3 Re4 10 Tcl De? 11 0-0 Rxc3 12 Txc3 e5, hyvin pelein, Malich-Smyslov, Berliini 19?9. Pelissä Kortshnoi-Larsen, Las Palmas 1981, valkea yritti energistä 5 Dc2 Lxd2+ 6 Rbxd2 d6? e4, kuitenkin jatkossa?- Ld6 8 e5!? dxe5 9 dxe5 Rd? 10 Dc3 De?! 11 a3 a4 12 Ld3 Rc5 13 Lc2 f5 14 exf6 Dxf6 15 Re4 Rxe4 16 Lxd4 Dxc3+ 1? bxc3 Ra5 18 Re5 Rb3 19 Tdl Ta5 20 f4 Rc5 21 Lf3 Rd? ja mustalla on erittäin hyvä vastapeli loppupelissä. 5.- b6 Luonnollinen vastaus. Erilaista avausstrategiaa edustaa 5.- d5 ja muut mahdollisuudet. Katso täydennyspeliä 3. 6 Lg2 Lb? Kunnlanhimoisempi ja joustamattomampi on 6.- La6 luottaen siihen, että kuningatartorni voi paeta a?:ään. Näin pelasi Romanishin jonkin aikaa, mutta se voi johtaa mustan huonoon upseeripeliin.? 0-0 0-0 Vaatlmaton on?- Lxd2 8 Dxd2 0-0 9 Rc3 Re4 10 Rxe4 Lxe4 11 Rh4 Lxg2 12 Rxg2 d6 13 Tadl Rd? 14 e4 Db8 15 De2 a4 16 Re3 Db? 1? Rc2 Tfe8 18 Tfel Ta5 19 Ra3 c6 20 De2 b5 21 cxb5 cxb5 22 Tcl b4 23 Rc4 Ta6 24 Dd2 valkean aloittein, Kortshnoi-Spasski, Palma de Mallorca 1968, ja epäselvä on?- Ra6!? 8 Lg5 Le? 9 Lxf6 Lxf6 10 Rc3 0-0 11 e4 d6 12 Dd2 g6 13 Tadl Lg? 14 Tfel De? 15 e5 Tad8 16 De2 Tfe8 1? exd6 cxd6 18 Rh4 Lxg2 19 Rxg2 Db? 20 Re3 Rc? 21 a4 h5 molemminpuolisin mahdollisuuksin, Gheorghiu-Larsen, Lon-

16 SUO M E N S H A K K I SUO M E N S H A K K I 17 too 1980. 8 Lf4 ~a tasoittaa helpommin jatkossa 8 Lg5 Le7 9 Re3 Re4 10 Lxe7 Dxe7 11 De2 Rxe3 12 Dxe3 d6 13 De2 f5 14 Rel Lxg2 15 Rxg2 Re6! 16 e3 e5, P.Nikolie-Gligorie, Pula 1981. 8.- Le7 9 Re3 Re4 10 De2 Parempi kuin 10 Tel d6 11 Rel Rxe3 12 Txe3 Lxg2 13 Rxg2 Lf6 14 Le3 Re6 15 Rf4 Rxd4 16 Lxd4 Lxd4 17 Dxd4 e5 18 De4 exf4 19 Dxf4 Dd7 20 Dd2 Tae8 21 e5 Db5 22 exd6 Txe2 23 Ddl exd6 24 Tb3 De5 25 Txb6 Td8 26 Db3 h5 27 Tb7 Df6 aktiivisin pelein, Christiansen Larsen, Lone Pine 1981. 10.- Rxe3 11 Dxe3 d6 12 Dd3 f5 Musta 011S1 tuomittu passiivisuuteen jatkossa 12.- Rd7 13 e4. 13 De3! Tämän jälkeen musta ei selviä valkean kestävästä aloitteesta. Mustalla on haavoittuva kuningassivusta ja vaikeuksia kuningatarsivustan kehityksen loppuunsaattamisessa. 13.- Dd7 14 Lg5 Te8 Sllrto el ole kaunis, mutta mustalla on kiire suojella sekä e6 että e6, sillä 14. Ra6 15 Tadl Tae8 16 Re5 ei houkuttele. Jos 16.- De8 17 Re6. 15 Tadl Lf8 16 De3 16 Re5? De8 ei auta ja valkean olisi silti peräännyttävä kuningatarlähetillään. 16.- Le4 17 d5! exds Jos 17.- es 18 Lh3! 18 exd5 Df7 19 Le3 h6 20 a3! a4 Ei ole vaihtoehtoa. Jatkossa 20.- Ra6 21 b4 musta ratsu ei koskaan pääsisi peliin ja sotilas ds on epäsuorasti suojattu uhkauksen Rf3-g5 takia. 21 Rh4 Ta5 22 Lxe4 Txe4 Tal 22.- fxe4 23 Rg2 g5 (23.- Txd5 24 TxdS DxdS 25 Dxe7 on myös valkealle edullinen) 24 f4! ilmeisin eduin. 23 f3! TeS 24 Ld4 Txe2 Pakko. 24.- TexdS 2S e4 on huono mustalle. 25 Dd3 Te8 26 Le3 Ta8 27 Rxf5 Valkea on ennakoinut seuraukset hyvin ja ottaa sotilaan takaisin strategisesti voitetussa asemassa. Sotilas d5 halvaannuttaa mustan kuningatarsivustan ja valkea on käytännössä sotilaan voitolla toisella sivustalla, jossa mustan asema on joka tapauksessa heikko. 27.- Rd7 28 g4 g6 29 Rh4 Kh7 30 f4 Re5 31 Of3 Te4 Täma ei auta paljoakaan valkean vapaan f sotilaan takia. 32 fs gs 33 Rg2! El tletenkään 33 Rg6, joka olisi isku ilmaan, kun taas nyt ratsu suojaa tärkeän e linjan paremmin. 33.- Tae8 34 Tfel Kg8 35 h4 Lg7 36 f6 Mustan lähetillä ei ole tulevaisuutta. 36.- gxh4 37 Tfl! Lf8 38 Rxh4 Te3 39 Dg2 Re4 40 RfS Kalkki, hyökkäys ja puolustus, on ajallaan. 40.- Rxe3 41 Rxe3 Rxdl 42 Rxdl Te5 43 Rc3 Musta jää toivottomaan asemaan tekipä hän mitä tahansa epätoivoisessa vastapeliyrityksessään. 43.- Dg6!? 44 f7+ Kh7 4S Re2 VOlttava manooverl. Loppu on selvä. 4S.- hs 46 Rf4 Dxg4 47 Dxg4 hxg4 48 Re6 Le7 49 fsd Lxf8 50 Tf7+1 Kg6 51 Txf8 Tel+ 52 K f 2 Tel 53 Tf2 e5 54 dxc5 Txe5 55 Kg3 Te4 56 T 4 Txf4 57 Rxf4+ Kf5 58 Rd5 bs 59 Re3 d5 60 Rxb5 1-0 TIIYDENNYSPELEJII 1 d4 Rf6 2 e4 e6 3 Rf3 Lb4+ PELI 1 Vaganjan-Balashov, Vilna 1980/81: 4 R6dz 65 Pellke1poinen on 4.- 0-0 S e3 (hiukan en- nenaika inen on S a3 Lxd2+ 6 Dxd2 b6 -- tai 6.- d6 7 b4 Rbd7 8 e3 es 9 dxes dxe5 10 Lb2 De7, Browne-Larsen, Mar del Plata 1981 -- 7 g3 Lb7 8 Lg2 d6 9 0-0 Rbd7 10 b4 as 11 Lb2 De7 12 Tfdl axb4 13 axb4 bs! 14 cs, Miles Gonzda, Buenos Airesin olympialaiset 1978, ja 14.- Le4!:11ä musta olisi saanut hyvän pelin) b6 (tai S.- d5 6 a3 Lxd2+ 7 Lxd2 b6 8 Ld3 La6 9 De2 Rbd7 10 0-0 cs 11 dxes bxcs 12 Tael, Pytel-Plaehetka, Zemun 1980) 6 Ld3 Lb7 7 0-0 d5 8 a3 Lxd2 (jos 8.- Ld6 9 b4!) 9 Lxd2 Rbd7 10 exd5 Lxd5 11 b4 e5 12 Tel! exd4 13 Rxd4 Re5 14 La6! Re4 15 Lel paremmin pelein, Kasparov-Butnorius, Neuvostoliiton spartakiadit 1979; toinen vaihtoehto on 4.- e5 5 a3 (vähemmän energinen on 5 e3 0-0 6 a3 Lxd2+ 7 Dxd2 b6 8 Le2 ds 9 0-0 La6! tasoitusmahdollisuuksin, Rogoff-Tarjan, USA 1978) Lxd2+ 6 Lxd2 (jos 6 Dxd2 b6 -- vähemmän kunnianhimoinen on 6.- cxd4 7 Rxd4 0-0 8 g3 d5, Alburt-Dvoretski, 1975 -- 7 e3 Lb7 8 Le2 Rc6 9 0-0 0-0 10 b3 Re4 11 De2 f5 12 Tdl Re7 aloittein kuningassivustalla, Dahlberg-Kortshnoi, Lone Pine 1981) exd4 7 Rxd4 Re6 8 Le3!? 0-0 9 De2?! d5 10 e3 Ld7 tasamahdollisuuksin, Timman-Ivkov, Rio de Janeiro 1979; tai 4.- d5 5 e3 0-0 6 Ld3 (jos 6 a3 Le7 7 b4 a5! 8 b5 e5 9 bxe6 bxe6 10 Dc2, Gurgenidze-Gipslis, Neuvostoliitto 1974, tai 10 Ld3 Rbd7 11 0-0 La6 12 Lb2 e5 13 ReS Te8 14 dxe5 Rxe5 15 Lxe5 Rd7 16 Ld4 Rxe5 tasamahdollisuuksin, Bozie-Milie, Jugoslavia 1975) Rbd7 7 0-0 e5 8 a3 La5 9 De2 exd4 10 exd4 Le7 11 cxd5 exd5 12 Tel b6 13 Rfl h6 14 Ld2 Lb7 15 Lb4 Te8 16 Txe8+ Rxe8 17 Tel vahvoin aloittein, Browne-Bradford, USA 1980; epätarkka on 4.- De7 5 e3 0-0 6 Le2 d6 7 0-0 Lxd2 8 Rxd2 e5 9 Rbl! e6 10 Re3 paremmin pelein, Vilela Ochoa, Alieante 1978. 5 g3 Tai 5 e3 Lb7 6 Ld3 c5 7 0-0 0-0 8 a3 Lxd2 9 Lxd2 d6 10 b4 Rbd7 11 Le3 De7 12 Tel Tfe8 hyvin pelein, Sherwin-Petrosjan, Lone Pine 1976. 5.- Lb7 6 Lg2 0-0 7 0-0 d5 8 exd5 exd5 9 a3 ~ b4 Rbd7 11 Lb2 b5! 12 Tel Re4 13 Rxe4 dxe4 14 Rd2 TeS 15 DeZ De7 15 Rf1 R66 17 Re3 De6 18 Le3 Rd5 19 Rxd5 Lxd5 20 Ld2 e6 21 De3 Og5 22 De1 h5 23 Lf4 Le7! 24 Dc3 h4 25 Teel Of5 erlttaln hyvln peleln. PELI 2 Jusupov-Ivkov, Vrbas 1980: 4 Ld2 De7 5 g3 Mustan strategia on yksinkertainen jatkossa 5 Re3 b6 (tai 5.- 0-0 6 a3 Lxe3 7 Lxe3 b6 8 e3 Re4 9 De2 Lb7 10 Le2 d6 11 0-0 Rd7 12 Tfdl a5 13 b4 Rxe3 14 Dxe3 Tfe8, Dzindzihashvili-Larsen, Lone Pine 1980) 6 e3 Lb7 7 Ld3 0-0 8 0-0 c5 9 Tel d6 10 a3 Lxe3 11 Lxe3 Re4 12 b4 Rxe3 13 Txe3 Rd7 tasamahdollisuuksin, Browne-Weinstein, USA 1977. 5.- 0-0 Myös suosittu on 5.- Re6 6 Lg2 (jos 6 Re3 Lxe3 -- pelikelpoinen on 6.- d5 7 exd5 exds 8 Lg2 0-0 9 0-0 Lg4 10 Lg5 Tad8, Buturin-Rashkovski, Lvov 1981, tai 6.- 0-0 7 Lg2 d6 8 0-0 a5 9 Tel Ld7 10 d5! Rd8 valkean pienin aloittein, Rasuvajev-Osnos, Neuvostoliitto 1980, ja samantapainen on 8.- Lxe3 9 Lxe3 e5 10 De2 as 11 Tadl Te8, Tal-Petrosjan, Varese 1976 -- 7 Lxe3 Re4 8 Tel d6 9 d5 Rxe3 10 Txe3 Rd8 11 Lg2 0-0 12 dxe6 Rxe6 13 0-0 Ld7, Polugajevski Kortshnoi, 12. ottelupeli Evian 1977) Lxd2 7 Rbxd2 a5 (jos 7.- d6 8 0-0 0-0 9 e4 e5 10 ds Rb8 11 b4 e6 12 Tel exd5 13 exd5! Ra6 14 Db3 b6 15 Tfel aloittein, Popov-Sofrevski, Istanbul 1975) 8 0-0 d6 9 e4 e5 10 ds Rb8 11 Rel (tai 11 es! 0-012 exd6 cxd6 13 a3 a4 14 Rel Ld7 15 Rd3 Lb5 16 Df3 Ra6 17 Tfel Lxd3 18 Dxd3 Re5 19 Db5 pienin eduin, Beljavski-Rashkovski, Lvov 1981) hs 12 Re2 h4 13 Re3 g6 14 b3 Ra6 15 a3 Kf8 16 b4 Kg7 17 Rb3 b6! molemminpuolisin mahdollisuuksin, Meduna-Rashkovski, Lvov 1981; epätarkempi on 5.- Lxd2 6 Dxd2 d6 7 Lg2 e5 8 0-0 e4 9 Rel Le6 10 d5 Lf5 11 Rc2 0-0 12 Rc3 Rbd7 13 Re3 Lg6 14 Rb5 Re5 IS Lh3! h5 16 Tael Reg4 17 Te3 Tfe8 18 Lxg4! hxg4 19 Tfel Dd7 20 Rd4 Te5 21 e5! RxdS 22 Rxd5 Txd5 23 e6 bxe6 24 Txe6 Tb8 25 e3! Tb7 26 De3 painostuksin, Gipslis-Osnos, Neuvostoliitto 1980, tai S. b6 6 Lg2 Lb7 7 0-0 Lxd2 8 Dxd2 d6 9 Re3 0-0 ja valkealle jäi paremmat mahdollisuudet, Barezay-Inkiov, Varna 1974. 6 Lg2 Lxd2+ Valkea säilytti aloitteen jatkossa 6.- d5 7 De2 Re4 8 a3 Lxd2+ 9 Rbxd2 Rxd2 10 Rxd2 Td8 11 0-0 a5 12 e3 e6, Andersson-Kurajiea, Banja Luka 1979. 7 Dxd2 -rar-7 Rbxd2 d6 8 e4 (vähemmän energinen on 8 0-0 es 9 e3 h6, Browne-Kurajiea, Banja Luka 1979, tai 8 Rfl!? Rbd7 9 Re3 Re4 10 0-0 f5, Kortshnoi-Andersson, Hastings 1971/ 72) e5 9 0-0 Lg4 10 De2 Lxf3 (parempi saattaisi olla 10.- Rbd7 11 ds Lxf3 12 Rxf3 c6) 11 Rxf3 c5!? 12 d5 g6 13 Rel Rh5 14 Rd3 Rd7 15 Tael f5 16 exf5 gxf5 17 f4 e4 18 Rf2 Dg7 19 Rdl Rhf6 20 Lh3! Rg4 21 Lxg4 Dxg4 22 Re3 paremmin pelein, Birnboim-Kurajica, Lugano 1981. 7.- d6 ~nkiintoinen on 7.- Re4 8 De2 fs 9 0-0 d6, Polugajevski-Ree, Amsterdam 1981.

18 SUO M E N S H A K K 1 SUO M E N S H A K K 1 8 Re3 e5 9 0-0 Te8 Jos 9.- [g4 10 dxe5 dxe5 11 Rg5 Td8 12 De3 e6 13 h3 Le8 14 Tadl aloittein, P.Nikolie Spiridonov, Sombor 1980, tai 9.- Re6 10 d5 Rb8 11 e4 e6 12 Rh4, Rashkovski-Muratov, Neuvostoliitto 1981. 10 e4 Lg4 Pellkelpoinen on 10.- a5 11 h3! e6 12 Tfe1 Ra6 13 Tadl De7, Dorfman, Dvoretski, Vilna 1978. 11 Rel ~ hyvä on myös 11 d5 Lxf3 (tai 11.- e6 12 Rel exd5 13 exd5 Ra6 14 Rd3 Tae8 15 f4 aloittein, Podgajets-Lerner, Neuvostoliitto 1978) 12 Lxf3 e5 13 a3 Rbd7 14 Lg2 a6 15 De2 Tab8 16 Tfel g6 17 b4 Kg7 18 h4 Dd8 19 Lh3 paremmin pelein, Beljavski-Balashov, Lvov 1978. 11.- Re6 12 d5 Rd4 13 f4 Ld7 14 Rd3 e5 15 dxe6 Lxe6 El 15.- bxe6 16 e5! 16 Tael Rd7 17 Rb4 Dd8! 18 Khl Re5 19 Rbd5 a5 20 Tf2 b5 21 fxe5 dxe5 22 exb5 Rxb5 23 Rx55 [x55 24 Td1 Re6 25 De3 Db8 Ja mustan pltalsl pystyä säilyttämään tasapaino, vaikka valkealla on painostusta. PELI 3 Polugajevski-Taimanov, joukkueturnaus, Moskova 1981: 4 Ld2 a5 5 g3 d5 Epäselvä on 5.- d6 6 Lg2 Rbd7 7 0-0 e5 8 Re3 exd4 9 Rxd4 0-0 10 De2 Re5 11 Lg5! h6 12 Lxf6 Dxf6 13 Rd5 Dd8 14 Rxb4 axb4 15 e5 e6 16 Tfdl d5 17 e4 Lg4 18 Tel dxe4 19 Txe4 Te8 20 Tael eduin, Polugajevski-Smyslov, Neuvostoliitto 1979, tai 5.- Re4 6 Lg2 Rxd2 7 Rbxd2 e5 8 a3 Lxd2+ 9 Dxd2 d6 10 0-0 0-0 11 Tfd1 Re6 12 De3 Ld7 13 Tabl Tfd8 14 b4 exd4 15 Rxd4 Rxd4 16 Txd4 Le6 17 Tbdl Td7 18 Db3 tilaeduin, Farago-Forintos, Unkari 1981. 6 De2 ~ossa 6 Lg2 dxe4 7 0-0 Re6 8 Lg5 molemminpuolisin mahdollisuuksin, on omat riskinsä, Jusupov-Taimanov, Neuvostoliitto 1981. 6.- Re6 ~pi kuin 6.- 0-0 7 Lg2 Re6 8 a3 Le7 (tai 8.- Lxd2+ 9 Rbxd2 a4 10 0-0 Ld7 11 Tael De7, Benkö-Damjanovie, Monte Carlo 1968, ja valkean piti jatkaa 12 exd5, kun taas epäselvä on 8.- Ld6 9 e5 Le7, Ftaenik Cvetkovie, Strbske Pleso 1978) 9 0-0 Ld7?! 10 Tdl Te8 11 b3 a4!? 12 b4 dxe4 13 Dxe4 Ra7 14 Re3 Le6, Ftaenik-Plaehetka, Tshekkoslovakia 1978, ja 15 Re5 Lxg2 16 Kxg2 e6 17 e4 antaisi edun valkealle. 7 Lg2 dxe4 8 Dxe4 Dd5 lalmanovln tarkea ldea tehdä tämä siirto ennen linnoittumista. 9 Dxd5 Mielenkiintoinen voisi olla 9 Dd3. 9.- exd5 10 Re3 Lf5 11 0-0 Ennenalkainen on 11 Rb5?! 0-0-0 12 Tel (tai 12 0-0 Lxd2 13 Rxd2 The8 14 Lf3 g5!? aloittein, Agzamov-Taimanov, Neuvostoliitto 1981) Lxd2+ 13 Rxd2 The8 14 e3 Re7 15 Rf3 tasamahdollisuuksin, Sosonko-Taimanov, Wijk aan Zee 1981. 11.- Le4 12 e3 Tai 12 Lg5 Lxe3 13 bxe3 Rd7 joustavin pelein, Reefsehläger-Taimanov, Neuvostoliitto 1981. 12.- Rd7 13 Tfe1 ja jatkon 13.- Rb6? 14 Rb5! SlJaan mustan olisi pitänyt pelata 13.- Ra7 melko joustavin asemin. SUOMENKIELINEN KIRJAUUTUUS Juuri ilmestynyt uusi nuorille tarkoitettu SHAKKIOPAS Kirjoittajina huippupelaajat Paul KERES ja Iivo NEI. 215 sivuinen Shakkiopas on nykyaikainen oppikirja, joka antaa kokonaiskuvan avausteorioista sekä loppupelistä. Varsinkin loppupeliosastosta hyötyvät myös kokeneet pelaajat. Eestissä sekä 1. (1969) että 2. (1979) painos myytiin ennätysvauhdilla loppuun. Kirjan suosio perustuu selkeään ja johdonmukaiseen esitystapaan, jossa yhdistyvät suurmestari Keresin pelitaito ja Tallinnan shakkikoulun johtaja Nein opetustaito. Shakkiopas antaa jokaiselle shakinharrastajalle vankan pohjan, jolle rakentaa syvällinen pelita ito. Hinta ainoastaan 47, Tilatkaa hinnastomme! S H A K K 1 TUO N T 1 Heikki Koskinen, Mannerheimintie 56 B, 00260 Helsinki 26, puh 90-445932 TÄRKEÄÄ ASIAA PELAAJALISENSSISTÄ Jos pelaaja vaihtaa seuraa ja/tai perusliittoa, kirjoitetaan hänelle aina uusi lisenssi. Vanha lisenssi on toimitettava eroamismerkinnällä varustettuna SKSL:lle, joka toimittaa uuden lisenssin pelaajan uudelle seuralle. POIMINTOJA Uuden vuoden alkaessa toivotamme lukijoille (vanhoille ja uusille) menestyksekästä pelivuotta 1982. Koska vuosi on vasta alullaan, on tyydyttävä vanhempiin esimerkkeihin.. 1 HYMY KYLLÄ HYYTYY... 2 VIIS VÄLITTÄÄ... Nikushin-Daniev, 1967 muun- Platz-Just, DDR 1972 nelma.. mustalta, jos tähän... upseerin takaisinottamiasemaan joutuu. Valkean siirto sesta. Valkean siirto. 4 LUPAAVALTA NÄYTTÄÄ.. Uhlmann-Dely, Budapest 1972. onko valkealla voittojatkoa? Valkean siirto. 5 KENEN SIIRTOVUORO?.. Gudrikis-Istsenko, Liepaja 68.. no tietenkin mustan; hyvän siirron valkealle olisitte kaikki jo keksineet. 3 HARHAUTUS VASEMMALLE. Makogonov-Flohr, Tbilisi 42... ja keskeltä sisään! Valkean siirto. 6 VIIMEINEN SIIRTO. Donner-Spanjaard, Hollanti 61.. oli 1.Th7-a7. Pitäisikö mustan antautua? 7 HALLITSIJALTA KUULUI KÄSKY. 8 EN PIRUUTTANIKAAN LUOVUTA. 9 PYYHETTÄ KEHÄÄN! Szalanezy-Szilagyi, Balatonb. Sternberg-Paveltshak, Berlii- Kuipers-Petersen, Halle 67 81. linjat puhtaiksi! Mustan siirto. ni 64.. ajatteli musta ja siirsi.?. kirkui väkijoukko, mutta valkea keksi jotakin. Ratkaisut seuraavalla sivulla

20 SUO M E N S H A K K I SUO M E N S H A K K I 21 RATKAISUT SOMMITELMIIN 1. Musta oli tähän asemaan pääsemiseksi suorittanut "vapautusmanööverin" 1.-e6-e5? 2. f4xe5 Rd7xe5 3.Rf3xe5 Ld6xe5. Siksi olisi voinut kysyä myös voisiko musta pelata 1.-e6-e5? Väkivaltainen vapautuminen johti väkivaltaiseen kuolemaan, sillä seurasi 4.Txf6! gxf6. Jos 4.-Lxf6, niin 5.Lxf6 gxf6 6.Rf5 voittaen, uhkaahan 7. Dg4+ mattilopuin ja 6.-Kh8 7.Dxf6+. 5. Rf5! Kh8. Muulla tavalla ei 6.Dg4+:1Ta alkava matti ollut torjuttavissa, mutta 6.Dxf6+! Lxf6 7.Lxf6+ Kg8 8. Rh6X. 2. Mustan kunlngasasema on mahdottoman ahdas, ja valkea pystyy valloittamaan sen helponlaisesti (uhrauksia tietenkin tarvitaan). 1.Dxh7+!! Kxh7 2.Th1+ Kg8 3.Rh6+ Kh7 4.Rf7+ Kg8 5.Th8+! Kxf7. Mustalla on valn pakkosllrtoja. 6.Thl+ Kg8 7.Tg7+ Kh8 8.Th1X. Otsakkeessa mainittu siirto 1. Txe4? olisi sen sijaan virhe, sillä 1. Lb7 mustan eduin. 3. Siirrolla 1.Lb8! valkea voitti ratkaisevasti aikaa tunkeutuakseen matille d-linjan patterillaan. Musta antautui (1-0), sillä 1.-Dxb8 2.Dd7+ Kf8 3.Dd8+ Dxd8 4. Txd8X. Itse asiassa mustan upseerit e7: ssä, f7:ssä ja g7:ssä ovat sotilaan arvoisia mahdollistamalla alarivin matin. 4. Suoranaista voittojatkoa valkealle ei ole näköpiirissä. Valkea luuli löytäneensä voiton ja jatkoi 1.Txg7? Txg7 2.Lxf6 hykerrellen käsiään. Musta ei tästä erityisemmin häkeltynyt, koska hän räväytti vastaan 2.-Dg2+!! 3.Txg2 Te1+ 4.0-1, seuraahan mattl kahdessa Sllrrossa. Voi vain kuvitella ilmettä, kun 2.-Dg2+. 5. Onneksi on mustan siirtovuoro, ja hän jatkoi väki vahvasti 1.-Txf4!! 2.Dxf4 (2. gxh6 Df6 ja musta jää upseerin voitolle) 2.-Dg6 3.Kb1 Ainoa järkevä yritys matin torjumlseksl. 3.-Ra3+!! 4.0-1, sillä kaikki jatkot Vlevat mattlln, esim. 4. bxa3 Dxc2+ 5.Ka1 Dxc3X tai 4.Ka1 Rxc2+ 5. Kb1 Ra3 6.Ka1 Db1+! 7.Txb1 Rc2X. 6. Voitonvarma valkea oli puolihuolimattomasti heittänyt 1.Th7-a7? odottaen mustan antautuvan. Oikein oli tietenkin 1.Tf7+ helpoin voitoin. Tähän oljenkorteen musta tarttui ja vastasi 1.-Th1+!! ja nyt oli valkean vuoro antautua! Matti tulee, ei auta itku eikä huuto. (2.Kxh1 Kg3 ja 3. Te1 matein.) 7. Tässä hallitsijoita on itse asiassa kaksi: Lb7 ja Rf6. Muut raskaimmat upseerit saavat välillä olla käskyläisinä. 1. Txd3! 2.cxd3 2.Txd3. Nyt uhkaa 3.-1Xd2 4. Txd2 Lxe4 voittaen. Valkea yritti 3.Tf3 Jos 3.Rf3, niin musta voi jatkaa 3.-Lxe4 erittäin vaarallisin uhkauksin, esim. 4. Tef2 Ld5 uhkauksena 5.- e4 ja 6.-e3. Jos 4.Rxe5, niin 4.-Lxg2+ 5.Kxg2 Kf8 6.Rxd3 Dxg4+ 7.Kf2 Dxf5+ ja voittaa. Virhejatko mustalle olisi (3.Rf3) Rxe4?, sillä 4. Rxe5!! Rg3+ 5.hxg3 Lxg2+ 6.Kxg2 ja valkealle jää materiaaliylivoima; mustalta menee torni uhkaavan paljastusshakin ansiosta. Huonon siirron 3.Tf3? jälkeen musta voitti komeasti: 3.-Txd2! 4.Txd2 Rxe4! 5.Tc2 Jos 5.Td1, niin 5.-Rg5 voittaa. Nyt tahän ratsunsiirtoon valkea voi vastata siirrolla 6.Tc7+! 5.-Db1+ 6.Tf1 Dxc2!! 7.0-1, sillä 7.Dxc2 Rf2+ 8.Kg1 Rh3X. 8. Luovutuksen sijasta musta heitti 1.-Rf3!! ja voitti pelin! Valkea antautui (Q-1). Musta uhkaa tuoda kuninkaansa e4:ään ja sen jälkeen pelata Rd4 sotilaan korotuksin. Ei käy 2.Kg2, koska 2.-Re1+ voittaa tornin, ja jos 2.Td6+, niin 2.-Kg5 ja uhkaa jälleen 3.-Rd4. Ratsun lyöntiähän seuraa aina D-korotus. Omalaatuinen tilanne! 9. Tehtäväshakista tuttu idea pelasti valkean, Joka jatkoi 1.Te6+! Kxf5 (1.-Kg5?? 2.Tg6+ Txg6 3.fxg6) 2.Tg611 Sulkee tornin linjan g1:een. Jos s~txg6, niin 3. c8d+. Ja 2.-Kxg6 saa vastauksen 3.Tb8! Musta vastaa ovelalla siirrolla 2.-Te8!, joka uhkaa 3.-e2+, mutta valkea vastaa yhtä ovelasti 3.Te6!! Peli jatkui 3.-Tg8! 4.Tg6! ja pelaajat sopivat tasapel~ (!-~). Jos musta yrittäisi 3.-Kxe6, seuraa taas 4.Tb8, ja jatko 3.-Txe6 4.c8D e2+ 5.Kg2 e1d on hyvin vaarallinen, koska seuraa 6.Tb5+ ja musta saa olla iloinen tasapelistä. Huomautus sommitelmaan 7 numerossa 11/1981 (Koskinen-Aaltio): Kari Valtonen (Tampere) on ilmoittanut, että valkean mattijahti venyy turhaan siirron 5.Th6+ jälkeen. Parempi on sittenkin 5.Dg5+ Ke6 6.Df5+ Kd6 7.Lf4+ Kc6 8.Db5X. Problemistin matti siis. Kiitokset! Uudet 1982 mallit tulossa. MARK V ja SAVANT Huom. molemmissa 24 k muisti, joka voidaan laajentaa huimaan 48 k asti. Mukana LCD-pelilauta. Uusia ainutlaatuisia toimintoja, joita ei ole nykyisissä koneissa. Uudistetut ja laajennetut ohjelmat. Nyt kannattaa odottaa. Teemme yhteistilauksen maaliskuussa. Lisää tietoa asiasta tämän lehden palstalla lähiaikoina. Soittele tai kirjoita: Uranus-Tuonti 1 Alanurmontie, 62100 Lapua 10. Puh. 964-387313. UUSI SHAKKIAVAUSTEN STANDARD ITEOS Ensimmäiset osat yhteensä 24 kirjasta ovat ilmestyneet. Loput ilmestyvät kolmen vuoden kuluessa. Yli 15 vuotta ovat Sportverlagin avausteoriakirjat pysyneet kansainvälisen shakkikirjallisuuden huipulla. Erittäin lyhyen ajan kuluttua on uusi standardi teos täydellinen; hyvin erikoistunut, erittäin ajankohtainen ja laadultaan ensiluokkainen. Vaadittavat jälkipainokset ilmestyvät aina uusimman teorian mukaisina. Pääkirjoittajat ovat kansainväliset suurmestarit Polugajevski, Suetin ja Taimanov, koordinoi jana ja kirjoittajana toimii kansainvälinen suurmestari Gufeld. Jokainen kirja käsittää 256 sivua, n. 250 kuviota, 12 x 19 cm. Hinta osalta 16,80 M ~ SPORTVERLAG DDR - 1086 Berlin Neustödtische Kirchstr.15 Postfach 1218 11 I Aleksei Suetin Spanisch Rubinstein-Aufbau bis Breyer-System Bestelll-Nr.: 671 4586 / Schacheroeffn. 1 Span. t '.,.. ~. LPoluxajen'.fki Sizdianisch I)r'cn,n",,,,m h"(;c"--hi,,,,cnev,"mtc Lew Polugajewski Sizilianisch Drachensystem bis Geschlossene Variante Bestell-Nr.: 671 4607 I Schacheroeffn. 3. Sizilian. M.TailJJtl!l(J)}' Nim7..0witsch-Indisch ~"h"",<on ~\,,,m 1"",1"", I,,,,,,',,,,'~<j\ Mmk Taimanow NimzowitsCh-lndisch Rubinstein-System bis seltene Fortsetzungen Bestell-Nr.: 671 461 5 I Schacheroeffn. 5. Rubin. A.Slletin Spanisch KI,,,,,.:h~,~\,,cm "" ()t!cnc\"'rwiji~,mll Aleksei Suetin Spanisch Klassische Systeme bis Offene Verteidigung Bestell-Nr.: 671 45941 Schacheroeffn. 2 Span. LPollI!!.iljt,,'ski Sizilianisch M",,. {;.m"" b"s.hcvcn,n/:<,s... cm Lew Polugajewski Sizilianisch Morra-Gambit bis Scheveninger System Bestell-Nr.: 671 461 5 I Schacheroeffn. 4 Sizilian. M.Tail1ltlllo/l' M()dcrnc~ Iknoni O!S Wolg.l-GJmbit Mark Taimanow Modernes Benoni bis Wolga-Gambit Bestell-Nr.- 671 463 1 I Schacheroeffn. 6 Benoni.

SUO M E N S H A K K I 23 Koskapa olin Saltsjöbadenin alueidenvälisessä turnauksessa epäonnistunut pääsemättä mukaan ehdokasturnaukseen, päätin jättää liiemmän shakkikunnianhimon sikseen. Minulla oli epäilemättä oikea tunne siitä, että suurmestaritasolla pelaaminen vaatii toisenlaista valmennusta kuin mihin kotimaassa oli mahdollisuuksia. Olin tosin selviytynyt hyvin pohjoismaisissa ja kotimaisissa turnauksissa, mutta käsitin, etteivät ne riittäneet mittapuuksi todelliselle huipputasolle. Olisi siis pitänyt osallistua runsaasti kansainvälisiin kilpailuihin, mutta kotimaan shakkijärjestöillä ei varmaan ollut sen enempää haluja kuin mahdollisuuksiakaan riittävän taloudellisen tuen järjestämiseksi. Kun nyt jälkeenpäin tutkin muistiinpanojani vuosikymmeneltä 1950-59 huomaan, että olen silti ollut hämmästyttävän runsaasti mukana shakkitoiminnassa. Vuonna -50 Altti Saloilan ollessa päätoimittajana ryhdyin kirjoittamaan näitä "Mestarin mietteitä" ja lopetin sen hänen luovuttuaan mainiosti hoitamastaan tehtävästä. Seuraavan päätoimittajan Pentti Simosen aikana avustin lehteä sangen harvoin. Helmikuussa -50 siirryin Turusta Kotkaan kaupungin satamainsinöörin tehtäviin. Työkenttä oli suuressa vienti satamassa mielenkiintoinen ja sataman johtava ahtausliike pyrki tarmokkaasti kehittämään lastinkäsittelyä. Kun saavuin Kotkaan oli satamassa vielä runsaasti lautataapeleita ja työ tehtiin hartiavoimin. Arkistossani on valokuva, joka on otettu ns. tavanomaisen rahtialuksen komentosillalta lastauksen aikana. Kuvassa näkyy 32 ahtaajaa kärräämässä sellupaaleja. Kukaan ei nykyään ajattelisi palattavaksi tällaiseen työtapaan. Jo melko pian alkoivat trukit, vetomestarit perävaunuineen ja monet muut tavaransiirtovälineet tulla käyttöön ja niistä johtui satamasuunnittelun ohjautuminen uusille mielenkiintoisille urille. Se vaati uutta asennoitumista, joka poikkesi jyrkästi vanhasta totutusta, josta satamien silloinen yleisjärjestely antoi kuvan. Oli siis luotava uusia "avausmuunnelmia", uutta "keskipelistrategiaa" ja jopa uusia "sommitelmia", jotka sopivat uudenaikaiseen lay KOTKAN AIKA JA PALUU HELSINKIIN out-iin. Shakki jäi siinä syrjään ainakin niin paljon, etten enää nähnyt mainittavasti vaivaa pysyäkseni ajan tasalla, mikä vuosikymmenen lopulla oli selvästi nähtävissä. Vuonna -50 minulla oli tilaisuus erääseen mielenkiintoisimmista kilpailumatkoistani Suomen joukkueen ankkurina Dubrovnikin shakkiolympialaisiin Jugoslaviassa. Ne olivat ensimmäiset toisesta maailmansodasta johtuneen katkon jälkeen. Neuvostoliitto ja itäblokin maat eivät osallistuneet. Ilmeisesti syynä oli Jugoslavian itsenäinen ulkopolitiikka. Kilpailu oli silti mielenkiintoinen ja ennen kaikkea hyvin järjestetty. Lento järjestyi Kööpenhaminan ja Frankfurtin kautta. Olimme vaimoni kanssa kuitenkin Frankfurtissa hiukan jännittyneitä, kun lähtö ei tapahtunutkaan aikataulun mukaisesti. Koneessa oli jotakin paranneltavaa, mutta parin tunnin kuluttua tuli lentokapteeni, lyhyt, isovatsainen, länkisääri, paksuhuulinen ja konkkanokkainen tyyppi, ilmoittamaan, että ollaan starttivalmiina. Suhtauduin tähän kippariin hiukan ennakkoluuloisesti, mutta hän osoittautuikin järkeväksi lentäjäksi. Kone oli DC-3 eli Dakota, kaksimoottorinen kone, jonka liitokyky ei ollut erikoisen hyvä. Kippari ei liene luottanut ajokkiinsa liikaa ja lähti tämän vuoksi vähitellen ottamaan korkeutta: MUnehenin kohdalla olimme jo 4000 metrin korkeudella ja Hohe Tauern-in ylitimme kilometrin verran huippujen yläpuolella. Näköala Itä-Alpeille oli komea. Teimme illan pimetessä välilaskun Zagrebissa ja saavuimme onnellisesti Belgradiin, jossa meitä oli vastassa jugoslavialainen mestari Bozie. Yövyimme pääkaupungissa ja aamulla oli lento edelleen Adrian ranni koll a sija itsevaan Dubrovni ki i n. Se ei mennyt aivan kommelluksitta. N. 3000 metrin korkeudessa koneen kattoluukku avautui oma-aloitteisesti ja sisällä koneessa alkoi tuntua melko vetoiselta. Palasimme takaisin Belgradiin. Kattoluukun lukitus korjattiin ja uusi yritys onnistui hyvin. Meidät majoitettiin aivan rantaviivalla sijaitsevaan Exelsior-hotelliin. Aamu-uinnille pääsi suoraan hissillä ja uiminen oli hyvin tarpeen, sillä sää oli mitä aurinkoisin ja lämpimin. Hotellihuoneessa oli öisin vain 330 ja päivällä varjossa 430 Paljonko asteita oli auringossa jäi mittaamatta. Uinti oli tietenkin tarpeen ruumiin jäähdyttämiseksi, mutta merivesi oli niin suolaista, että uinti vaati jälkipesun suihkussa. Dubrovnik (toiselta nimeltä Ragusa) on syn ' tyään 700-luvulta. Sen perustivat slaavien valloittamasta Epidaurus-nimisestä siirtokunnasta 1 äh teneet pako 1 a i set. Kaupunki s i jaitsee rantavuoriston ja meren välissä vähitellen tasoitetulla alueella. Koska maanviljelykseen sopivaa maaperää ei ollut, siitä kehittyi omalaatuinen merikaupunki. Väestö oli kreikkalais-roomalais-illyyrialaista ja siihen sekoittui aikojen kuluessa runsaasti slaavilaisia aineksia. Kieli, ainakin hallitsevan kauppiasluokan, oli eräänlaista latinan murretta. Kaupunki oli alusta alkaen itsenäinen ja torjui mahtavilla muureillaan ja taitavalla diplomatiallaan valloittajat aina viime vuosisadan alkuun asti, jolloin Napoleonin joukot tunkeutuivat Dubrovnikiin. Hallitusmuoto muistutti Venetsiaa. Johdossa oli neuvosto ja muodollisena hallitsijana "rehtori", jonka valta oli yhtä suppea kuin Venetsian dogin. Dubrovnik kukoisti varsinkin keskiajan lopulla. Siellä on runsaasti kauniita keskiajan ja uuden ajan alkupuolen rakennuksia. Kadut olivat alkuaan kapeita kujia kuten Venetsiassa. "Leveä katu", Ulitsa Shiroka on kuusi metriä laidasta laitaan. Myöhemmin on löydetty mm tullirakennuksen eteen johtanut kanava ja tuloksena on pitkänomainen kauppatori. Jugoslaavit ovat erikoisen ylpeitä tästä kauniista kaupungistaan, jota he kutsuvat Adrian helmeksi. Olympialaiset pelattiin kaupungin taidemuseossa, jossa oli paljon vanhaa taidetta. Iltapäivällä aurinko paistoi suoraan sen julkisivuun ja takanaolevaan vuorenrinteeseen. Suurin osa pelaajista sopi museon sisätiloihin, mutta osa täytyi sijoittaa julkisivun pylväskäytävään. Muistan erikoisen hyvin pelini ex-maailmanmestari Euwea vastaan eräänä kuumimmista päivistä. Vaikka olimme pylväskäytävän varjossa, arvelin 0 mittarin näyttäneen ainakin runsaasti 50 kohdallamme. Ei kai ollut mikään ihme, että pelistä tuli sangen virheikäs. Etunani oli varmasti sodanaikaisen saunomisen suoma tottumus korkeisiin lämpötiloihin. Peli esiintyy useassakin kokoomateoksessa, mutta mielestäni se ei sitä ansaitsisi, ei ailiakaan ilman huomautusta Dubrovnikin silloisista sääolosuhteista. Joukkueemme pelasi Dubrovnikissa kohtalaisella menestyksellä, vaikka siihen kuuluivat varamiehinä Soini Helle ja Harras Heikinheimo, jotka eivät kuuluneet mestariluokkaan. Helle saavutti 50-prosenttisen tuloksen ja Heikinheimo puoli pistettä enemmän. Niemelän saavutus 4. pöydällä oli myös hyvin tyydyttävä ja muistan hyvin hänen rohkean voittopelinsä tulevaa suurmestaria Jan-Hein Donneria vastaan. Sommitelmallinen loistosuoritus oli peli Heikinheimo - A.Crepeaux, joka yllätyksekseni ei saanut sijaa olympiakirjassa. Ehkä se muistutti liiaksi menneen vuosisadan huimia kuningashyökkäyksiä. Jugoslavia voitti Argentiina kannoillaan. Kolmanneksi tulleella Länsi-Saksalla oli joukkueessaan kaksi nuorta suurmestarinalkua Wolfgang Unzicker ja Lothar Sehmid, joihin olen tutustunut lähemmin. Sehmidillä on eräs maailman suurimpia yksityisiä shakkikirjastoja. Hän tuskin tietää kirjojensa määrää, mutta arvelen sen jo hyvän aikaa sitten ylittäneen 15.000. Se on todellinen aarreaitta shakkihistorian tutkijalle. Kilpailun loppupuolella oli vapaapäivänä mielenkiintoinen retki Montenegron pääkaupunkiin Cetinjeen. Menomatkalla ajomme Herzegnovin ja Kotorin kaupunkien lävitse. Cetinje oli Montenegron entisen kuningaskunnan pääkaupunki. Tämä valtakunta oli kuuluisa sotaisista vuoristolaisasukkaistaan sekä tulisista prinsessoistaan, jotka kelpasivat tuomaan uutta elinvoimaa Euroopan vanhoihin ruhtinassukuihin. Paluumatka alas vuorilta oli erikoinen. Ajettuamme niin pitkälle, että näimme jälleen Adrianmeren, ilmestyi lännestä käsin mereltä tumma pilvi. Hetken kuluttua olimme sen sisällä keskellä valtavaa ukonilmaa. Salamat iskivät kallioihin joka puolella ja välillä putoili niiden kai irrottamia kivenlohkareita. Samalla oli todellinen kaatosade. Kerran oli pysähdyttävä, kun keskellä tietä oli lohkare. Pari shakkimestaria meni ulos sateesta huolimatta ja pudotti kiven parisataa metriä alemmaksi, missä se ei kuitenkaan osunut tien keskelle. Tulimme onnellisesti alas Budvaan, rannikolla sijaitsevaan pieneen kylpyläkaupunkiin, jossa meille oli varattu hyvä illallinen. Päästäksemme bussista ravintolaan oli housunlahkeet käärittävä polviin asti, kengät otettava käteen ja kahlattava houkuttelevan aterian luo. Kapakassa oli kohtalainen orkesteri, mutta Itävallan joukkueeseen kuuluva Karl Palda nousi pian lavalle, sieppasi ensiviululta soittimen ja sen jälkeen saimme kuulla pitkän sarjan viehättävää wieniläismusiikkia. Ukonilma jatkui täyttä päätä koko Dubrovnikiin paluun ajan ja salamat sinkoilivat niin tiheään, että olisi melkein nähnyt lukea. Myrskyn jälkeen oli sää tuntuvasti viileämpi eikä uimisesta mahtavassa aallokossa tullut mitään. Sitten sää lämpeni

24 SUO M E N S H A K K 1 SUO M E N S H A K K r 25 jälleen ja oli päättäjäispäivänä entisellään. Vaihdoin päättäjäistilaisuuteen kuivan, valkean paidan, mutta jo saapuessani hotellin ravintolaan se oli läpimärkä. Palkintojen jaon jälkeen lausuin Suomen Keskusshakkiliiton toimeksiannosta FIDE:n jäsenmaat tervetulleiksi shakkiolympialaisiin Helsinkiin kahden vuoden kuluttua. Kutsu tietenkin vastaanotettiin kättentaputuksin. Vielä samana iltana lensimme Belgradiin ja Suomen lähetystön ystävällisellä avulla saatiin lentolippummekin vielä samana iltana asianmukaiseen kuntoon. Seuraavana päivänä kuului ohjelmaan marsalkka Titon vastaanotto, mutta itselläni oli sovittu tutustumiskäynti Aalborgin, Aarhusin ja Kööpenhaminan satamiin, joten minun oli luovuttava Titon juhlallisesta vastaanotosta. Lentokentällä oli aamulla kello 7 aikaan jo 33 astetta varjossa. Samaan koneeseen tuli myös tri Euwe. Paluulento oli hiukan tulomatkasta poikkeava. Arvelen lentäjän olleen nuori mies, koskapa hän lensi rohkeasti vuorensolista, mutta eipä silti mitään erikoista sattunut. Mukana oli pienikasvuinen, kyttyräselkäinen jugoslaavi ja hänellä kaksi pitkänhuiskeaa naapuria, jotka vaikuttivat henkivartijoilta. Matkan puolivälissä hän ryhtyi puheisiin kanssamme tiedustellen, mitä olimme tehneet Jugoslaviassa, joka siihen aikaan oli rautaesiripun takana. Kerroin 01- leemme Dubrovnikin shakkiolympialaisissa. "Missä joukkueessa?" Sanoin olevamme Suomesta. "No, sittenhän me olemme melkein sukulaisia. Minun vaimoni on unkarilainen", kertoi pikku mies riemastuneena ja kuulusteli meitä vielä pitkään. Lähestyessämme ZUrichiä alkoi esiintyä runsaasti ilmakuoppia. Meidän oli kiinnitettävä turvavyöt, ettemme olisi lyöneet päätämme kattoon. Tri Euwekin, joka oli kiertänyt maailman muutamaan kertaan ihmetteli säätä. Ei hän ollut ennen mokomassa mukana. Pääsimme pian Klotenin lentokentälle. Passintarkastuksen ulkopuolella sijaitsevassa odotushuoneessa pikku jugoslaavi kuitenkin pysäytti meidät sanoen "Tulimme jugoslavialaisella koneella emmekä ole vielä Sveitsissä. Nyt heitämme jäähyväiset maan tavalla!" Hän ohjasi meidät odotus huoneen komealle punaiselle nahkasohvalle, istuutui itse keskelle, ja sijoitti vaimoni oikealle puolelleen, minut vasemmalle ja molemmat pitkät pojat sohvan päihin. Sitten hän kaivoi takataskustaan mahtavan lekkerin, jonka ymmärsin sisältävän slivovitshia eli luumuviinaa. Vaimoni katsoi minuun ja kysyi hätääntyneenä "Pitääkö minun ryypätä noiden kanssa!" ja vilkaisi molempiin henkivartijoihin. Vastasin: "Jos olet maailmannainen, noudatat maan tapaa, mutta saat pyyhkäistä pullonsuuta nenäliinalla ennen kuin otat ryypyn. Hän noudatti ohjettani ja selviytyi kokeesta loistavasti. Todennäköisesti laitamiehet käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja ottivat mahdollisimman pitkät huikat ja niin minä vaimoni kanssa pääsin vähemmällä. Juuri seremonian alkaessa tuli tri Euwe lentokoneesta ja sivuuttaessaan komean punaisen sohvan loi meihin hämmästyneen katseen sekä nosti kohteliaasti hattua. Hän, vannoutunut raittiusmies, ei liene oikein käsittäayt ti- 1 annetta. Viikkoa myöhemmin olimme Tukholmassa. Drottninggatanilla tuli vastaan päivänpaahtama, leveäharteinen ja hyvin totinen mies ja pysähtyi mei dät nähdessään. "Terve. On ni in pirun nälkä. Onkos sulla vipata?" Annoin Ilmari Niemelälle pari satasta. Tiesin, että Niemelä oli ehdottoman luotettava velkamies. Myöhemmin sain kuulla, että hän ja turkulainen Reino Niemi olivat jostakin syystä joutuneet paluumatkallaan Milanoon, jossa muutaman päivän hummauksen jälkeen taloudelliset mahdollisuudet loppuivat. Veljekset olivat tulleet puolentoista vuorokauden junamatkan jälkeen Tukholmaan ja eläneet ystävällisten kanssamatkustajien eväillä. Sain vielä kuulla, ettei syömisestä ollut puhettakaan ennen kotimaahan saapumista. Kotiin palattuamme saapui melko pian Hollannista ystävällinen kortti. Tri Euwe valitti siinä kovasti, ettei hänellä ollut tilaisuutta jättää meille hyvästiä erotessamme ZUrichissa. Kymenlaaksossa oli jo silloin osittain hyvinkin vilkasta shakkitoimintaa. Kotkan Työväen Shakkikerhoa johti muistaakseni silloin Kalevi Kaunonen, joka oli eräs Kotkan seudun vahvimpia pelaajia kohoten pian mestariksi. Haminassa oli johdossa A.G.Ojanen, joka on ennen kaikkea tunnettu tehtäväniekka. Toinen haminalainen tehtävänlaatija on Hellmuth Laaksonen. Minä liityin tietysti Kotkan Shakkiklubiin. Pelasin sen joukkueessa Kaakkois-Suomen joukkuemestaruudesta ja lisäksi usean kerran henkilökohtaisesta mestaruudesta. Kotkalaisista Heikki Matikka, nykyään tamperelainen, tavallaan oppilaani ja vahvin kilpailijani. Innokkaita olivat myös Rurik Guttormsen, joka oli Fredrikstadin norjalaisten jälkeläisiä, ja hänen lankonsa Yrjö Rautiainen. Heidän kanssaan pelasi~ muistaakseni enemmän pöytätennistä kauppaopiston voimistelusalissa. Tämä johtui siitä, että olimme tässä pelissä tasaväkisiä ja jännitystä riitti siis tarpeeksi. Ei shakissakaan voittoni ollut koskaan ennalta varma ja muistan kärsineeni tappioita ainakin A.G. Ojaselle, imatralaiselle Pentti Koskiselle ja kotkalaiselle Raimo Outiselle. Kotkassa asui myös vanha koulutoverini Seppo Salmio ja hänen kanssaan pelasin vakavia ajanvietepelejä, jotka usein olivat hyvin värikkäitä. Haminassa oli jonkin aikaa opettajana Erkki Vilen, joka oli jo vuonna -27 sijoittunut 4. yleissuomalaisessa turnauksessa 1 luokassa viidenneksi. Häntä pidettiin siihen aikaan lupaavana kykynä ja hän 01 i monta vuotta Viipurilaisen osakunnan kärkipelaaja, josta minun oli vaikea selviytyä. Vuonna -51 ystäväni Erik Lundin kutsui minut Tukholmaan pelaamaan lyhyen ottelun lupaavan nuoren kyvyn Björn Häggqvistin kanssa. Hänen isänsä oli kuuluisa kromosomisikojen kehittäjä ja professori. Selvisin ottelusta voittajana, mutta nuori vastustajani oli ilmeisen lahjakas. Hän kuitenkin laiminlöi shakkitaitonsa edelleenkehittämisen, suoritti sen sijaan korkeakouluopintonsa menestyksellisesti ja on nykyään hänkin professori. Luultavasti hänen valintansa oli oikeampi kahdesta mahdollisesta. Seuraavana vuonna olivat sitten Helsingin olympialaiset ja heti niiden jälkeen shakkiolympialaiset. Olisi odottanut taidekauppias Hörhammerin olevan mukana energiallaan ja ehkäpä rahallisestikin, mutta hänellä oli jälleen välit poikki virallisen shakkijohtomme kanssa eivätkä asiat järjestyneet paremmiksi ennen hänen kuolemaansa seuraavana talvena. Toinen toimeikas shakkimies, joka ei enää ollut mukana olympiajärjestelyissä oli Arnold Hinds. Hän oli innokas shakkioriginaali, jolla oli kotonaan valtava avauskartoteekki ja loppupelikokoelma. Hän kokoonpani yhdessä porilaisen tehtäväniekan Aarne Dunderin kanssa teoksen "111 suoma- 1 a i s ta lopputehtävää", joka i 1 mes tyi v. -48. Hinds kuoli talvella -52. Shakkiolympialaisten pelipaikaksi oli saatu Kauppakorkeakoulun juhlasali ja ulkomaiset vieraat oli majoitettu pääasiassa kesähotelli "Domukseen". Suomen joukkue oli vahvin mahdollinen järjestyksessä Böök, Ojanen, Kaila, Salo, Fred ja Niemelä, mutta se ei ollut riittävän tasainen. Siitä seurasi, ettei varamiehiä käytetty paljoakaan. Kilpailu pelattiin runsaan osanoton vuoksi - sveitsiläistä vajaakierrosjärjestelmää ei ollut edes vielä harkittu - kolmessa alkuerässä ja yhtä monena loppukilpailuna. Jouduimme samaan alkuerään Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen kanssa, joten kolmas tila oli paras mitä saattoi ajatella. Äärimmäisellä keskittymisellä joukkueemme pystyikin sivuuttamaan vahvat shakkimaat Hollannin ja Israelin. Itse saavutin loistotuloksen, sillä kuntoni kesti hyvin tämän vaiheen. Se oli yli odotusten, sillä alkuvuodesta minulla ei ollut mahdollisuuksia keskittyä valmentautumiseen. Kotkan teknillinen apulaiskaupunginjohtaja E.Tammisto oli nimittäin kuollut yllättäen vuoden alussa ja minut oli valittu hoitamaan hänen tehtäviään, joihin lisäksi kuului kaupunginjohtajan varamiehen tehtävät. Nämä tehtävät eivät suinkaan olleet alaani ja sataman silloinen kehitysvaihe olisi vaatinut satamainsinöörin ajan täydellisesti. Pelkästään senkin lisäksi olisi tehokas shakkiharjoittelu merkinnyt liikakuormitusta. Alku meni joka tapauksessa hyvin ja Suomi selviytyi voittajaerään, mikä takasi toistaiseksi parhaan sijoituksen. Jatko oli sitten melkoista kompurointia. Oma kuntoni romahti kerta kaikkiaan ja olin olympialaisten päätyttyä niin väsähtänyt, että minun oli otettava viikon ylimääräinen loma levätäkseni. Lepäsin tosin loppuvaiheessa yhden kierroksen (Argentiinaa vastaan), mutta kun pyysin vielä viimeiselle kierrokselle lepovuoroa, minua vaadittiin voimakkaasti olemaan mukana. Jugoslavia, viimeisen kierroksen vastustajamme, kilpaili nimittäin juuri Argentiinan kanssa hopeamitalista. Niinpä pelasin viimeisellä kierroksella Gligoricin kanssa. Meranon puolustukseni epäonnistui tällä kertaa ja jugoslaavi saavutti ratsunuhrauksella peloittavan hyökkäyksen. Minun onnistui lopuksi selviytyä loppupeliin, jossa minulla oli kaksi sotilasta suurmestarin lähettiä vastaan. Onneksi kummallakin oli vielä torni jäljellä. Gligoric ei jatkanut parhaalla tavalla, ja niin pääsin lopulta tunnettuun loppupeliin, jossa torni yleensä selviytyy tasapeliin tornia ja lähettiä vastaan. Viimeisen kierroksen jatkopelit päättyivät vähitellen kahta lukuunottamatta. Hopea- ja pronssimitaleihin vaikuttavat pelit Gligoric-Böök ja Ojanen-Rabar jatkuivat siitä huolimatta, että päättäjäiset kaupungintalolla olivat jo alkaneet. Olin lopen väsynyt, mutta yritin silti parhaani. Kuninkaani kiersi lautaa suorastaan kieli vyön alla paeten valkean uhkauksia. Lopulta todettiin tapahtuneeksi 50 siirtoa voimasuhteiden niiden aikana muuttumatta. Olin saavuttanut tasapelin 114 siirrossa. Lähdimme Gligoricin kanssa kaupungintalolle. Hetkeä myöhemmin saapuivat myös Ojanen ja Rabar. Heidän tasapelinsä kesti 117 siirtoa. Argentiina tuli toiseksi Jugoslavian saadessa tyytyä pronssiin. Me sitkeät kamppailijat saimme tyytyä jäähtyneeseen lämpimään ruokaan. Eräät meistä lähtivät vielä jatkamaan Kaivohuoneelle. Najdorfkin oli siellä ja aina ohi pyörähtäessään hän ystävällisesti taputti Ojasta ja minua olkapäälle osoittaakseen riemuaan

26 SUO M E N S H A K K I SUO M E N S H A K K I 27 siitä, että olimme hankkineet Argentiinalle hopeamitalin. Pari päivää myöhemmin Argentiinan lähettiläs senor Gaviola kutsui meidät kokkarei 11 e. Helsingin shakkiolympialaisissa kävi huomattavia katsojia. Pääministeri Kekkonen valokuvattiin mm pelatessani alkuerässä Reshevskyä vastaan. Kuvaan pääsivät lisäksi kilpailun ylituomari, tshekkiläinen ikämestari Karel Opocensky ja Suomen Keskusshakkiliiton s i 11 oinen puheenjohtaj a Ari Il makunnas. Ka,tsomaan tuli myös vanha ystäväni taiteilija, everstiluutnantti Hugo Backmansson. Hän oli varmaankin vanhin katsojista, silloin jo 92- vuotias. Niinpä hän otti jostakin ylimääräisen tuolin, asetti sen pelin vierelle (pelasin muistaakseni tshekkiläisen SM M.Filipin kanssa) ja istuutui seuraamaan kamppailuamme. Backmansson oli vastoin odotuksiaan tullut vanhaksi. Hän oli aikonut elää ainakin 100-vuotiaaksi, mutta kuoli yllättäen jo 93- vuotiaana. Suomen saavutukset olivat hyvät sekä itse kilpailussa että sen järjestelyissä. Seurauksena oli K.Ojasen ja O.Kailan korottaminen kv. mestareiksi ja E.Heilimon ja P.Lihtosen nimittäminen kv. tuomareiksi. Varsinkin Ojasen myöhemmät mainiot tulokset Suomen ykköspöydän pelaajana ovat olleet omiaan vahvistamaan hänen kansainvälistä arvostustaan. Kaila sai palkinnon prosentuaalisesti parhaasta suomalaistuloksesta, mutta valitettavasti yllätti luopumalla muutaman vuoden kuluttua kilpailemisesta. Hän on kuitenkin jatkuvasti toiminut kiitosta ansaitsevasti shakkitoimittajana, järjestömiehenä ja erikoisesti tehtäväshakin parissa sortumatta johonkin siviilitoimeen. Ståhlberg oli pohjoismaiden ehdottomasti paras pelaaja 20-luvun lopulta aina 50-luvulle saakka. Vasta Tanskan Bent Larsen ja ehkä myös Ruotsin Uffe Andersson ovat pystyneet samantasoisiin ja parempiin saavutuksiin. Ståhlberg oli mm kahdesti mukana ehdokasturnauksessa. Sen ovat myöhemmin korvanneet ehdokasottelut. Kuningatarsotilaspeli (59a) G.Ståhlberg - E.Böök Helsingin shakkiolympialaiset 1952, loppukilpailu 1 d4 Rf6 2 Rf3 d5 3 e3 Ståhlberg tunsl pellt Landau-Böök, Kemeri 1937 ja O-Ke11y-Böök, Dubrovnik 1950,. joissa musta jatkoi 3.- e6 johtaen ns. Collen systeemiin. Molemmat pelit päättyivät mustan häviöön värikkään kamppailun jälkeen. Musta valitsikin nyt kuningaslähetin sivustoimisen, jonka jälkeen valkean olisi parasta siirtyä GrUnfeldin puolustuksen linjalle eikä pysyä Collen kaavoissa. 3.- g6 4 Ld3 Lg7 5 Rbd2 0-0 6 0-0 Rbd7 7 c3 Koska valkea ei edennyt c-sotilaal1a, olisi hänen ollut syytä nyt tai hiukan myöhemmin pelata e3-e4 saadakseen tilaa keskustassa. 7.- e5! 8 dxe5 Rg4 9 Lc2 Rdxe5 10 h3 Vlelä nytkin olisi e-sotilas voinut edetä. 10.- Rxf3+ 11 Rxf3 Rf6 12 De2 Del 13 Td1 Valkea on lalmlnlyönyt e-sotilaan etenemisen ja c3-c4 ei tunnu houkuttelevalta, koska mustan kuningaslähetin linja sen johdosta avautuisi pitemmälle. 13.- b6 14 Ld3 Td8 15 La6 On taysl arvoitus, miksi valkea vaihtaa ns paremman lähetin, joka olisi suojellut valkeita ruutuja. Tuntuu siltä, että valkean kaikesta huolimatta olisi pitänyt pelata c3-c4. 15.- c5 16 Lxc8 Taxc8 17 a4 Valkean asema on JO kovln tukkoinen, mutta tämä sotilaan eteneminen hankaloittaa sitä vielä lisää, kun b3-ruutu jää suojatta. 1?- c4! 18 a5 Re4 Musta suhtautuu hiukan liian optimistisesti tilanteeseen. Tekemällä 18.- b5! hän olisi estänyt b-linjan avautumisen, mutta hän tosiaan luuli saavansa myös a-linjan vaivatta haltuunsa. Näin ei kuitenkaan käynyt. 19 axb6 axb6 20 Ld2 Rc5 21 Ta2 Rb3 22 Lel Musta el VOl tolmla taysln mlelensa mukaan. koska sotilas d5:ssä tarvitsee suojelua. Hän ryhtyy etsimään uusia mahdollisuuksia ja peräytyy ratsulla b3:sta. 22.- De4 23 Kf1 Rc5 24 Ta? h6 Valkea uhkasi pelata 25 Txf? 25 Tdal b5-z6 T1a5 Tb8 27 Tc? Re6 28 Tel? Valkea puolestaan aliarvioi mustan taktilliset mahdollisuudet. Oikein oli 28.- Tca? eikä mustalle ole näkyvissä kuin 28.- Lf8 29 Tal Lc5 30 T?a5 Rc? 31 Dd2 Lb6 32 T5a2 jne ja edessä on kova kamppailu, jossa mustan näköalat tosin ovat hiukan paremmat. 28.- Lf8 29 Tea? Lc5 30 T7a6 Rc7 31 Tc6 Lb6 32 T5a1 -valkea torni on joutunut pussiin keskellä lautaa. Mustalle oli nyt tarjolla kaksi jatkoa, joista toinen, luultavasti vahvempi, kuuluu 32.- De8! 33 Tf6 Kg7 34 Tf4 Re6 35 Th4 g5 36 Th5 f6 ja valkea menettää parissa siirrossa laadun. 32.- d4 33 Txb6 33 Rxd4 Lxd4 34 Txc7 Lb6 johtaa samaan tulokseen, koska tornilla ei ole muuta pakoruutua kuin a7. 33.- d3! 34 Txg6+ Dxg6 35 Ddl Ta8 36 Tb1 Re6 37 Ld2 Dh5 38 e4 - ~e jotakin, musta tunkeutuu a-linjan kautta perusriville. 38.- Rc5 39 Del Rb3 40 Kg1 Ta6 41 Kh2 Tde8 42 g4 Dg6-,rres--fb44Rh4 Rxd2! ---ropehaavatk'ean viimeisetkin toiveet. 45 Dxd2 Dg5 46 Dxg5 hxg5 47 Rf5 Txe5 48 Kg3 la2 49 Re3 d2 50 Kg2 Txe3! 51 fxe3 Txb2 52 0-1 -r2nlä kertaa Ståhlberg ei pelannut alkuunkaan suurmestarillisesti. Se oli hyvin yllättävää, sillä ruotsalaisella oli toiseksi paras tulos ensimmäisellä pöydällä. Tämä peli oli hänen ainoa häviönsä. Shakkiolympialaisten päätyttyä esiintyi merkillistä syyttelyä taloudellisista väärinkäytöksistä, joita muka oli esiintynyt asioitten hoidossa. Onneksi ne ovat jo unohtuneet. Muuten olisimme siinä epämiellyttävässä tilanteessa, jossa erään naapurimaan shakkitoiminta on ollut jo muutaman vuoden. Itseäni harmittaa vieläkin se, ettei Keskusshakkiliitto sallinut julkaista turnauskirjaa Helsingin shakkiolympialaisista, jonka tarjouduin kirjoittamaan. Piti kuulemma saada ensin myydyksi olympialaisbulletiinit eikä kilpailevaa teosta saanut tulla markkinoille. Miten kävi? Bulletiinit varastoitiin johonkin kellariin, jonne ne unohtuivat, koska myyntiä ei pystytty organisoimaan. Kun sitten myöhemmin alettiin kaivata näitä bulletiineja, olivat ne kadonneet! Tuloja ei siis tullut bulletiinimyynnistä ja Helsingin shakkiolympialaiset jäivät ilman turnauskirjaa. Wieniläinen mestari H.MUller julkaisi kuitenkin 50 peliä käsittävän pelikokoelman, johon hän kohteliaasti oli ottanut mukaan onnekkaat voittoni Keresiä ja Ståhlbergia vastaan, mutta myös komeat häviöni Unkarin Szabolle ja USA:n Reshevskylle. Seuraavassa vuodenvaihteessa pelasin pienen turnauksen Göteborgissa. Hyvällä onnella voitin loppukierroksella vanhan tuttuni virolaissyntyisen Leho Laurinen (syntyään Leho Laurentius), joka oli siirtynyt Ruotsiin ja lopuksi siellä maan shakkiliiton palvelukseen. Tunsin hänet jo Helsinki-Tallinna-kaupunkiotteluista. Vuonna -32 hän oli Viron mestari. Tämän jälkeen osallistuin lähes neljän vuoden aikana ainoastaan Kaakkois-Suomen shakkirientoihin ja joihinkin liittojen välisiin otteluihin. Shakkitaitoni laski selvästi sen johdosta, ettei minun tarvinnut paljoakaan kiinnittää huomiota avauskäsittelyyn, sillä pystyin yleensä keski- ja loppupelivaiheessa selviytymään syntyneistä vaikeuksista. Terä oli tylsistynyt aika lailla. Arvelen suurimman syyn olleen siinä, ettei minulla ollut tasavertaisia vastustajia ajanvietepeluuseen, joka sekin voi olla omiaan kunnon säilyttämiseksi. Koska työympäristöni aiheutti minulle Kotkassa melkoista stressiä, hakeuduin syksyllä -56 rautatiehallituksen palvelukseen, jossa pysyinkin eläkkeelle siirtymiseen saakka. Liityin jälleen Helsingin Shakkiklubiin ja jouduin alkajaisiksi mukaan 70-vuotisjuhlaturnaukseen sekä otteluun Ruotsin vanhinta shakkiyhdistystä Stockholms Schacksällskap-ia vastaan. Hävisin kummassakin pelini silloista Ruotsin mestaria Kr. Sköldiä vastaan ja jäin juhlaturnauksessa jakamaan kolmatta sijaa. HSK oli heti sodan päätyttyä solminut suhteet tähän kunnia-arvoisaan yhdistykseen, joka oli yli 30 vuotta maan shakkiliittoa vanhempi. Myöhemmin on selvinnyt, että sillä on ollut jo kuluneen vuosisadan alkupuolella samanniminen edeltäjä. Sällskapiin ovat kuuluneet useimmat ruotsalaiset shakkituttavani, mikä kai selittänee sen, että minut yhdistyksen 100-vuotisjuhlassa kutsuttiin kunniajäseneksi. Seuraava peli on HSK:n juhlaturnauksesta. Vastustajani Bertil Sundberg oli sekä shakki- että puuseppämestari. Hän oli lopettanut verstaansa muutamia vuosia ennen -79 tapahtunutta menoaan manan majoille. Sundberg ei tosin kuulunut Ruotsissa aivan huippuluokkaan, mutta saavutti mm Mlinchenin shakkiolympialaisissa maansa joukkueen parhaan henkilökohtaisen tuloksen. Seuraavassa pelissä avaus poikkeaa tavallisesta ohjelmistostani. Yritin nimittäin uusia sitä. En kuitenkaan koskaan ihastunut Nimziointialaiseen puolustukseen, vaikka ihailinkin suurmestaria ja yritin ottaa häneltä oppia. Nimzointialainen puolustus (D45a) E.Böök - B.Sundberg HSK:n 70-vuotisjuhlaturnaus, Helsinki 1956 4 d4 Rf6 2 c4 e6 3 Rc3 Lb4 4 e3 Olen pelannut tatå avausta sangen harvoin niin valkeilla kuin mustillakin siitä huo-

28 SUO M E N S H A K K I SUO M E N S H A K K I 29 limatta, että olen aina ihaillut riikalaisen suurmestarin osuutta strategisen ajattelun kehittämisessä. Nyt ruotsalainen valitsee siirron, joka yleensä johtaa ns. Botvinnikin muunnelmaan. Sen selväpiirteisen järjestelmän tunsin hyvin alkaen jo AVRO-turnauks'n 1938 kuuluisasta pelistä Botvinnik-Capablanca, jonka löytää jokaisesta asemapeliä käsittelevästä teoksesta. 4.- d5 5 a3 Lxc3+ Kysymykseen tulee tietenkin 5.- Le?, vaikkei valkean lahjaksi saama siirto a2-a3 olekaan merkityksetön. 6 bxc3 0-0? cxd5 exd5 8 Ld3 c5 9 Re2! Valkean strategian ytimenä on voimakkaan sotilaskeskustan muodostaminen. Sen tunkiessa mustan joukot taaksepäin valkea saa kuningassivustalla tilaedun, joka mahdollistaa vaarallisen hyökkäyksen. 9.- Rc6 ~ä Botvinnik-Capablanca musta vaihtoi valkean kuningaslähetin pelaamalla b?-b6 ja Lc8-a6xd3. Sotilasasema on kuitenkin sellainen, ettei valkean ns paremman lähetin vaihtaminen helpota mustan peliä. Parempi lähetti on eduksi silloin, kun hyökkäys kohdistuu vastustajan sotilasketjuihin. Ns. huonompi lähetti on usein, niin tässäkin pelissä, tehokas uhatessaan ruutuja sotilasketjun takana ja vaikeuttaessaan vastustajan upseerien toimintaa. 10 0-0 b6 11 Rg3 Te8 12 f3! Lb? 13 Tel Dc? 14 [b2 TadS 15 De2 Pelissä Stoltz-Kaila, Pohjoismainen turnaus, Helsinki 1947, musta oli kehittänyt kuningatarratsun d7:ään, josta se saattoi siirtyä vaikuttamaan keskustassa ja kuningassivustalla. Mustan virhe lieneekin siinä, että hän kuten Capablanca aikanaan sijoitti ratsun kuningatarsivustalle kauas laudan vastaisella puolella sijaitsevasta pääsotanäyttämöstä. Ainakin suuri avausencyklopedia merkinnöillään tuntuu tarkoittavan juuri tätä. 15.- Ra5 16 Tadl Lc6 Musta on päättänyt tehdä jotakin kuningatarsivustalla ja pyrkii vaihtamaan toimettoman lähettinsä. 17 Df2 La4 18 Tcl Rb3 19 Tbl Ra5 20 e4! Keskustan muodostamlnen on tarkeampaa kuin kuningaslähetin säilyttäminen. 20.- c4 21 Lc2 Lähetin peräytyminen fl:een hukkaisi aikaa. 21.- Lxc2 22 Dxc2 dxe4 Musta valhtaa vapauttaakseen keskustaruudun ratsulle, joka pian karkotetaan f6:sta. 23 fxe4 Df4 Musta kuningatar lähtee turhan päiten seikkailemaan menettäen aikaa. On kuitenkin erittäin kyseenalaista, onko mustalla todellisia puolustusmahdollisuuksia. 24 e5 Rd5 25 Te4 Dh6 26 De2! Dg6 26.- Rf4 ei tullut kysymykseen: 27 Txf4! (27 De3 Rd5 28 Dxh6 gxh6 antaisi mustalle hiukan toiveita - ehkä) Dxf4 28 Lcl Dh4 29 Rf5 ja kuningatar on mennyttä. 27 Tf1 Re7 Valkea uhkasi jatkaa Tg4 ja Rf5. Ratsunsiirto torjuu tämän, mutta ei pelasta. 28 a4! De6 29 Tef4 Tf8 30 La3 Rd5 Mustan kunlngasasema el ole puolustettavissao Valkea uhkaa pelata Rg3-e4-f6+ ja vastarinta murtuisi sen jälkeen nopeasti. Myös Rh5 ja Tg4 vaikuttaa ratkaisevalta. Pelisiirto häviää kovin helpolla. 31 T4f3 Tfe8 32 Txf?! Dxf7 32.- Rxc3 33 Df3 (uhkaa Tf8+) menettäisi ratsun. 33 Txf7 Kxf7 34 Df3+ Kg8 35 Rf5 Rb7 Muutkaan sllrrot elvat auta. 36 Ld6! 1-0 ryyp11 Ilnen esimerkki Botvinnikin systeemistä, joka suorastaan pelasi puolestani. Heti Helsinkiin palattuani aloin osallistua puulaakiotteluihin VR:n joukkueen ankkurina. Koska rautateiden ykkösjoukkue melko jatkuvasti pelasi A-ryhmässä, oli minulla usein vahvoja mestarivastustajia. Pelasin näissä kilpailuissa yli 80 peliä, joista yli kymmenen oli mielestäni "julkaisukelpoisia". Lisäksi tulivat rautatieläisten sisäiset joukkueottelut ja pari kertaa olin mukana myös pohjoismaiden rautatielaitosten välisissä joukkueotteluissa. Viimemainittuihin liittyi aina pikapeliturnaus. Osallistuin niihin kummallakin kerralla ja saavutin vuonna -57 Töcksforsissa Värmlannin suomalaisseudulla kerrassaan loistotuloksen 16~/17. Mukana olivat silloin mm. pikapelitaidostaan kuulut ruotsalaiset mestarit B.Hörberg ja Z.Nilsson. "Zäta" oli erittäin kielitaitoinen toimien mm FIDE:n pääsihteerinä jonkin vuoden Folke Rogardin puheenjohtajakaudella. Osallistuin myös HSK:n kerhoturnauksiin shakinnälkäni tyydyttämiseksi. Pelasin kesällä 1957 myös pohjoismaisessa turnauksessa Helsingissä ja Loviisassa. En pelannut kehuttavasti ja lisäksi minulle tuli toisen kerran erehdys keskeytyneen pelin jatkoajasta ja juuri Ståhlbergiä vastaan. Sain tyytyä jakamaan 3.-4. palkinnot Sköldin kanssa. Vuonna 1958 minut jälleen saatiin houkuteltua olympiaedustajaksi. Järjestely oli huomattavasti parempi kuin edellisellä kerralla MUnchenissä. Kilpailupaikkana oli "Deutsches Museum", joka on valtavan suuri teknillinen museo kongressitiloineen. Silloin en ehtinyt siihen paljoakaan perehtyä, mutta myöhemmin olen poikennut sinne, koska se tarjoaa paljon mielenkiintoista nähtävää niin insinöörille kuin muillekin. Minut oli sijoitettu l'. ljöydän ljelaajaksi. Ankkurina oli Ojanen, jonka taito oli tällä vuosikymmenellä vahvasti kehittynyt, mitä todisti ennen kaikkea joukko Suomen mestaruuksia. Itselläni oli kakkosenakin täysi tekeminen, sillä minulla ei ollut enää avausjärjestelmiä, jotka olisivat taanneet tyydyttävän keskipelin. En voittanut ainoatakaan suurmestaria, mutta hävisin USA:n Lombardylle ja Kanadan Yanofskylle. Ojanen pelasi kärkipaikallaan hyvin saavuttaen yli 50%:n tuloksen. Putosimme alkuerän jälkeen B-voittajaryhmään ja jäimme siis kauas entisten aikojen sijoituksista. Turnauskirjasta löytyy kuitenkin mm Matti Rantasen suurmestari Lothar Schmidiä vastaan pelaaman tasapelin loppuvaiheet. Matti oli saavuttanut siinä voittoa lupaavan loppupelin, mutta Schmid selviytyi tasapeliin näppärällä sommittelulla. En muista MUnchenissä olosta mitään erikoista. Tosin olympialaisten toisella viikolla oli perinteellinen "Oktoberfest", valtava oluenjuontijuhla, jonka aikana baijerilaisten kurkuista meni alas n. 2 miljoonaa litraa olutta. Juhlapaikka oli samassa Ausstellungspark-issa, jossa vuoden -36 shakkiolympialaiset oli pelattu. Kotimatkalla sattui kuitenkin pieni kommellus. Saavuimme saamiemme ohjeiden mukaan Kööpenhaminaan, mutta silloin olikin yöjuna jo lähtenyt. Menin Kööpenhaminan junanlähettäjältä kysymään mitä nyt piti tehdä. Täytyihän meidän ehtiä ainakin aamujunalle. Meille neuvottiin paikallisjuna Helsingöriin, josta vielä piti mennä lauttoja Ruotsin puolelle. Riensimme Helsingörissä heti lautalie, mutta kippari ilmoitti aikovansa mennä nukkumaan. Menin takaisin asemalle, joka on aivan lähellä lauttalaituria. Vahtimestari oli jo sulkemassa ovia, mutta sain onneksi jalkani ovenrakoon ja tunkeuduin junanlähettäjän virkahuoneeseen. Hän ilmoitti heti, että pääsemme ylitse. Hän lähettää vielä lautallisen tavaravaunuja Helsingborgiin ja niinhän te pääsette mukaan. Menimme uudelleen lautalle, jonka päällikkö oli ärtyneen näköinen, kun oli vielä tehtävä edestakainen matka. Ruotsin puolella meillä ei ollut taloudellisia mahdollisuuksia majoittua hotelliin ja niin istuskelimme ensin lautta-asemalla, sitten keskusasemalla odottaen aamujunan lähtöä Hässleholmiin. Olimme kai siellä hiukan myöhässä, mutta pikajuna oli odottanut Helsingborgista tulevia matkustajia. Pääsimme illalla Suomen laivaan. Minä olin ainakin kerrassaan väsynyt ja heräsin vasta aamuyöstä mennäkseni piilohuoneeseen. Ihmettelin laivan käytävän kamalaa siivoa ja palattuani hytti i n kysyi n Rantasen Mati lta: "Onkos täällä ollut illalla tavallista hurjemmat pirskeet. Käytäväthän ovat oksennusta täynnä!" Matti katsoi minua ihmeissään: "Yöllähän oli kauhea myrsky. Etkö sinä ollenkaan sitä huomannut?" Keväällä -59 alkoivat mielenkiintoiset maaottelut Viroa vastaan. Arvelen aloitteen niihin tulleen Keresiltä. Shakkisuhteista veljeskansaan ei voitu juuri puhua 30-luvun puolivälin jälkeen. Oli pelattu maaottelu V. 1938 Viron vakuuttavasti voittaessa, mutta siitä oli jo yli 20 vuotta. Eestiläisten shakkitaso oli paljon meikäläistä korkeampi. Keres oli eräänlainen kansallissankari ja shakkipeli kuului yleissivistykseen vieläpä enemmän kuin yleensä Neuvostoliitossa. Ainakin prof. Elon kirja shakinpelaajien luokittelusta mainitsee, että 2% Viron kansasta kuuluu shakkiyhdistyksiin. Hävisimme tietenkin, mutta Ojanen pelasi kaksi tasapeliä Keresin kanssa, mikä oli mainio saavutus. Minulla oli vastustajana Gunnar Uusi, vahva siihen aikaan tarttolainen mestari. Kuten aikaisemmin mainitsin, tunsin itseni avauksissa epävarmaksi. Valmistauduin maaotteluun lukemalla neuvostoliittolaisista shakkilehdistä viimeisiä viisauksia, mutta kovin paljoa ei niistä päähäni tarttunut. Ensimmäisen kierroksen pelistämme tuli tavattoman vauhdikas sisilialainen Najdorfin muunnelma, jossa pelasin mielisiirtoni Lg5, jota olin käyttänyt ainakin jo vuonna -35. Sen jatkonahan on kehittynyt valtava muunnelmaviidakko, jonka osaaminen nykyään kai kuuluu nuorten pelaajien perustietoihin. Tuiman iskujenvaihdon ja molemminpuolisten erehdysten jälkeen tuloksena oli tasapeli. Yleisö ilmaisi suhtautumisensa tällaiseen hurjaan sommitteluun raikuvin kättentaputuksin ja eräs tallinnalainen sanomalehti kommentoi sitä seuraavasti: Kui teise laua mehed Böök ja Uusi leppisid viiki, avaldas publik mole-

30 SUO M E N S H A K K 1 male tunnustust tugeva aplausiga. See oli esimese ringi erutavaim partii. Böök rundas niivord noorusliku uljusega, et oli raske uskuda tema parikummenaastast edumaat vanuses. Kahingutest rikkast mängus tuli Uusi kaitsemänguga siiski hästi toime. Lopuks andis Böök, kellel oli vanker vähem, igavest tuld." Toisella kierroksella puolustauduin kuningasintialaisittain tuloksena lyhyehkö tasapeli. Samana vuonna minulla oli vielä tilaisuus noudattaa kutsua kansainväliseen turnaukseen Krakovassa (olin toimeni takia kieltäytynyt monista kutsuista, joita Saltsjöbadenin jälkeen tuli runsaasti). Matkustin Ruotsin kautta ja lautalla Trelleborgista Sassnitziin. Itä-Berliinissä oli siirryttävä Varsovan pikajunaan. Minulla oli hyvää aikaa käydä kaupungin länsiosassa lounaalla, mutta iltapuolella sijoituin asemalaiturille, jossa väkeä oli kuin helluntaiepistolassa. Onnistuin nousemaan vaunuun ensimmäisten joukossa, mutta jäljessä tulevat painoivat minut eteenpäin ja lähimpään vaununosastoon. Sain heitettyä laukkuni matkatavarahyllylle, mutta sitten tuli hytti niin täyteen, ettei minulla koko yönä ollut mahdollisuutta päästä käsiksi matkaeväihini. Kanssamatkustajat olivat hyvin ystävällisiä ja pari kertaa yön kuluessa minulle pistettiin käteen avaamaton olutpullo. Aamupuolella aloimme lähestyä Puolan pääkaupunkia ja oikeastaan olimme jo sen rajojen sisällä, koska asemien nimet alkoivat kaikki Warszawa - jne. Lopulta tuli Warszawa Glowny ja juna pysähtyi. Onneksi olin edellisenä kesänä lukenut puolalaisen Sienkiewiczin romaanin "Ristiritarit". Siinä esiintyi tshekki1äissyntyinen aseenkantaja nimeltään puolaksi Glow, mutta tshekiksi Hlava. Tiesin tshekkiläisistä shakki1ehdistä, että "hlavni sudja" merkitsi kilpailun ylituomaria ja päättelin nyt oltavan pääasemalla, minkä tosin olisin matkatoverieni käytöksestäkin voinut päätellä. Minua oltiin vastassa ja sijoitettiin yhteiseen hotellihuoneeseen nuoren suurmestari Viktor Kortshnoin kanssa. Meillä ei ollut paljoakaan yhteistä kielitaitoa, mutta hän vaikutti hyvin mukavalta veikolta. Siihen aikaan hän lienee vielä ollut kotimaassaan suosiossa eikä hän kiinnittänyt huomiota poliittisiin asioihin. Ilmeisesti hän luotti tulevaisuuteen neuvostoliittolaisena suurmestarina. Kortshnoi voitti turnauksen vaivatta. Sain häntä vastaan tasapelin. Pelasin kuitenkin yleensä melko epätasaisesti ja hävisin sekä puolalaiselle Kostro11e että jugoslaavi Bertoki1-1e. Tulokseni jäikin hiukan sen ajan kv. normien alapuolelle. Jäin jakamaan 3. tilaa Kostron ja tshekki J.Kozman kanssa. Hyvä niinkin, sillä tulos oli sentään parempi kuin MUnchenissä. Loppuvuodesta pelasin mielenkiintoisen kaukopelin Z.Nilssonin kanssa. Ottelun järjesti tukholmalainen Svenska Dagbladet. Pelitahti oli siirto päivässä ja siirrot julkaistiin samassa tahdissa. Otimme kuitenkin 12 siirron ennakon pelaamalla ne sokkona erään Tukholman vierailun aikana, joka lienee johtunut jostakin HSK:n ja Sällskapetin ottelusta. Tällaisesta ennakosta on etua kahdella tavalla. Ensinnäkin pieni influenssa ei aiheuta katkoa pelin julkaisemisessa. Toisekseen hyvät ystävät eivät voi tyrkyttää neuvojaan, koska peli on edellä julkaistua vaihetta. Kolmas seikka on, että vastasiirto tulee niin pian, ettei ole ehtinyt unohtaa tekemiään suunnitelmia. Pidän tätä kaukopeliä tasoltaan parhaana kaikista pelisuorituksistani. Ystäväni Keres ei aluksi hyväksynyt loppupeliin tähtäävää avauskäsittelyäni puoltaen sen sijaan mielenkiintoista sotilaanuhrausta, mutta jonkin ajan kuluttua hän hyväksyi ideani omansa rinnalla täysipainoiseksi. Pelin kehittyminen jännittävään kriisivaiheeseen kesti kauan, ja oletan monen lukijan kyl1ästyneen, koska virheetön pelinkäsittely ei antanut tilaisuutta repäisevään toimintaan. Loppuvaiheessa sitä oli kyllä tarpeeksi. En ole koskaan joutunut itse pelissä suorittamaan yhtä tarkkaa analysointia. Selvisin Nilssonia vastaan voittajana. Olen pelannut hyvin erityyppisiä kaukopelejä. Erik Lundinia vastaan kävin v. -46 tavattoman värikkään kamppailun, joka päättyi tasan. Meillä oli aikaa vain 12 tuntia siirtoa kohti, mikä oli hankalaa, koska muutakin tekemistä oli. Kun vastustajan siirto oli selvä, annoin vastasiirtoni Turun satamarakennustoimistossa rouva Johanssonin tehtäväksi. Peli oli Ruotsin yleisradion järjestämä. Olin pelannut myös K.Ojasen kanssa omassa radiossamme, mutta yleisön oli ehkä vaikea ymmärtää, että peli 5 tunnin jälkeen tuomittiin tasapeliksi. Mm. Paavo Lihtonen kritisoi peliä sanoen sitä mie1enkiinnottomaksi. Olin kyllä laatinut todella värikkään loistopelin siltä varalta, että toinen meistä sairastuisi. 50-luvun alussa pelasin myös tanskalaisen Jens Enevoldsenin kanssa kaukokirjoittimella. Tätä käytetään nyt telemaaotteluissa, mutta se on mielestäni hankalaa, koska peliaika venyy 8-tuntiseksi. Kannattaisi kokeilla maaottelua, jossa ajatusaikaa olisi vuorokausi siirtoa kohti. Se ei tietenkään sovi kenelle tahansa, mutta pelien taso saattaisi kohota korkealle ja kaipa pelien laatu merkitsee myös jotakin eikä vain pisteiden voittaminen. SUO M E N S H A K K 1 ----- Suomen 26. ratkaisijamestaruuskilpailu JÄRJESTÄJÄ: SUOMEN TEHTÄVÄNIEKAT R.Y. SUOMEN KESKUSSHAKKILIITON LUVALLA. TEHTÄVIEN VALITSIJA JA YLITUOMARI: HANNU HARKOLA TUOMARI: PAAVO TIKKA Kilpailu alkaa 15.1.1982 ja päättyy 28.2.1987. Suomen mestaruudesta kilpailevat Suomen kansalaiset ryhmässä A, jonka osanottomaksu on 20, mk, mihin sisältyy ST:n vuoden 1982 jäsenmaksu. Palkinnot: Suomen mestaruus + 150 mk, 75 mk, 45 mk, 30 mk ja 20 mk. Ryhmään B voi osallistua kuka tahansa. Osanottomaksu on 15 mk, mihin sisältyy ST:n vuoden 1982 jäsenmaksu. Kaikkien kesken, jotka ovat saavuttaneet 10 pistettä vähintään kahdesta tehtävästä kertyneenä, arvotaan palkinnot 75 mk, 45 mk, 30 mk ja 20 mk. Tähän arvontaan osallistuvat automaattisesti myös A-ryhmän ratkaisijat. ST:n johtokunta ottaa tulokset huomioon ratkaisijoita luokitellessaan. HUOM! Ka-ikki maksut suoritetaan postisiirtotilille 465965-1, osoite Suomen Tehtäväniekat r.y., Per Olin, Ahvenevä 4 A 4,02170 ESPOO 17, ennen kilpailuajan päättymistä. Ratkaisut on lähetettävä viimeistään 28.2.1982 osoitteena Bruno Breider, Matinraitti 11 D 47, 02230 ESPOO 23. Lähetetyt ratkaisut, joihin on liitettävä merkintä ryhmästä, saa vain yhden ker~ ran korjata. RATKAISUOHJEET 1. Kaksisiirtoisissa tehtävissä on ilmoitettava alkusiirto tai alkusiirrot, jos nllta on useampia. Pisteet: kaksi kustakin alkusiirrosta. 2. Ko1misiirtoisissa tehtävissä on ilmoitettava: a) JOS tehtävässä on vain yksi ratkaisu: alkusiirto ja kaikki mustan puolustussiirrot, jotka aiheuttavat valkeal1e erilaiset toiset siirrot, sekä valkean vastaavat toiset siirrot. Mustan ja valkean toisia siirtoja ei tarvitse ilmoittaa, jos viimeksi mainitut ovat mattisiirtoja. Muutenkaan ei tarvitse ilmoittaa mattisiirtoja. Erilaisiksi toisiksi siirroiksi katsotaan eri nappu1ain siirrot, saman nappulan siirrot eri ruudui1le ja saman sotilaan eri korotukset samalla ruudul1a. Yhtä useampien siirtomahdollisuuksien tarjolla ollen riittää yhden mahdollisuuden merkintä. Pisteet: kolme alkusiirrosta ja yksi kustakin jatkosta. b) jos tehtävässä on yhtä useampia ratkaisuja: kaikki alkusiirrot, mutta ei eri jatkoja. Pisteet: kolme kustakin alkusiirrosta. 31

32 5 U 0 M E N 5 H A K K 1 5 U 0 M E N 5 H A K K 1 33 1. 2. 8. 3. 4. 10. 5. 6. 12. Kolmen siirron matti (3 X) Kolmen siirron matti (3 X) Voitto (+) Tasapeli (=)

34 SUO M E N S H A K K 1 3. Monisiirtoisissa tehtävissä on ilmoitettava: a) jos tehtävässä on vain yksi ratkaisu: alkusiirto, mustan puolustussiirrot ja valkean erilaiset toiset siirrot kuten kolmisiirtoisissa ja lisäksi jokaiseen toiseen siirtoon yksi sellainen jatko (ilman vaihtoehtoja), joka johtaa mattiin vaaditussa siirtoluvussa. Mattisiirtoja ei tarvitse ilmoittaa. Myöskään ei tarvitse ilmoittaa mustan puolustussiirtoja eikä valkean toisia siirtoja jatkoineen niissä tapauksissa, joissa matin voi saada aikaan vaadittua siirtolukua lyhyemmin. Pisteet: neljä alkusiirrosta ja yksi kustakin jatkosta. b) jos tehtävässä on yhtä useampia ratkaisuja: ainoastaan alkusiirrot. Pisteet: neljä kustakin alkusiirrosta. 4. Lopputehtävissä on ilmoitettava: a) JOS tehtavassä on vain yksi ratkaisu: alkusiirto ja enintään neljä ratkaisijan parhaaksi arvostamaa jatkoa (ilman vaihtoehtoja). Jokainen jatko voi olla haarautuma mistä siirrosta tahansa. Pisteet: kolme alkusiirrosta ja kolme kustakin päämuunnelmaksi katsottavasta jatkosta. b) jos tehtävässä on yhtä useampia ratkaisuja: kaikki alkusiirrot kukin yhdellä muunnelmalla perusteltuna. Pisteet: neljä kustakin ratkaisusta. 5. Mattitehtävissä on huomattava, että mattiin vaadittua siirtolukua nopeammin JOhtava alkusiirto arvostetaan samoin kuin muut alkusiirrot, jotka kaikki myös on ilmoitettava. 6. Kaikissa tehtävissä on huomattava, että: a) jos tehtävä on ratkaisuton, se on todettava merkinnällä ratkaisuton. Pisteet: kaksisiirtoisista kaksi, kolmisiirtoisista kolme, monisiirtoisista neljä ja lopputehtävistä viisi. Lähempää todistusta ei tarvita. b) jollei tehtävän alkuasema ole sääntöjen mukaisin siirroin johdettavissa pelin alkuasemasta, aseman laittomuuden toteamisesta annetaan neljä pistettä riippumatta siitä onko tehtävä ratkaistavissa vai ei. Asema katsotaan laittomaksi myös, jos valkea ei voi olla siirtovuorossa. Todistusta ei tarvita. Laittomuudesta huolimatta on ratkaisut ilmoitettava. 7. Jos ratkaisija ilmoittaa tehtävään väärän alkusiirron tai väärän jatkon, häntä kussakin tapauksessa rangaistaan yhden pisteen vähentämisellä. Jos ratkaisija aiheetta väittää tehtävää ratkaisuttomaksi tai asemaa laittomaksi, häntä kussakin tapauksessa rangaistaan kolmen pisteen vähentämisellä. 8. Tuomareiden antamat pistetulokset on saatettava kaikkien ratkaisijoiden tietoon viimeistään 31.3.1982. Niiden suhteen tehtävät valitukset on viimeistään 30.4.1982 lähetettävä kirjallisina ja perusteltuina ylituomarille osoitteena Hannu Harkola, Ampujantie 18 8, 00700 Helsinki 70. Ylituomari päättää harkintansa mukaan tapauksissa, joista ei ole määrätty näissä ohjeissa eikä Maailman Shakkiliiton hyväksymissä tehtäväshakin säännöissä. 9. A-ryhmän 10 parhaalta ratkaisijalta voidaan vaatia kirjallinen vakuutus siitä, että he ovat ratkaisseet tehtävät omin neuvoin. KAIKISSA TEHTÄVISSÄ VALKEA ALKAA. Jl' TOTEUTTAA VAATIMUKSEN. RATKAISUT ON ITSE KUNKIN KEKSITTAVA TAYSIN OMIN NEUVOIN. Yleistoimitus: JAN HANNELIUS Lukonrinne 32, 36200 Kangasala Ensipainokset: KAUKO VIRTANEN Näyttelijäntie 4 A 20, 00400 Helsinki 40 Ratkaisut: KARI VALTONEN Vihattulan talouskauppa, 33400 Tampere 40 Avustajat: TlMQ SARVELA, TIMO TYRKKO, MIKAEL GRÖNROOS, RAIMO HEIKKILÄ SUOMEN SHAKIN ENSIPAINOSTEN RATKAISUT 10/81 1259 (Pihurov & Tshernenko) 1.-f4/Rxb4 2.Rd2 /Re3X 1.KXb7(LeS)? Le3! 1.De5? Lf3-! I.Lb6! (2.Dd4X) 1.-Lf3-/Kf4 2.Dxf5/De3X (vrbl "yövartija") (2) 1260 (Maleika) I.Rfd6/Ra5/Rc5? Lxb3/Lxb5/ bxe3! 1.Rbd6! (2.Dxc4/Le4/a8DX) Fleek (2) 1261 (Ahues) a) I.Rf5/Re2? Ld8/Tg7! I.Rb5! b) 1.Re2/Rb5? Tg7/Th5! I.Rf5! e) I.Rb5/Rf5? Th5/Ld8! I.Re2! Sykliikkaa R-siirroissa (6) 1262 (Kapustin & Ljubasevski) 1.-Lxa3/Txa2 2.f4/Txe4X 1.De3! (2.d4/Txe4X) 1.-Lxa3/Txa2/ Dxh4/Df7 2.Df4/Dxe4/Rf3/Rg4X (2) 1263 (Geezi) I.Rxd6! Sp. 1.-Kxd6/Kxd4/R6-/ R5-1.DdS!Td3/Dxe5/e4(Tb5) (2) 1264 (Maruta) 1.-Dh7/Txe5 2.Rf4+/Rxb4+! 1. De2! (2.e4+!) 1.-Dh7/Txe5 2.Rxb4+/Rf4+! (3) 1265 (Tamminen & Hynönen) l.e4? Td3! 2.Lxd3 (2.e5 d4 3.La2 Tb3!) Re3 3.Kb8 (3.e5 d4!) La5! l.e3! Lxe3 2.Kb8 Le5 3.Rd8+! 1.-Le3 2. e4? Le5 3.Kb8 La7+! Roomalainen idea, sillä I.Kb8! Lf4! Jos l.e3! Le3, niin 2.La2 Le5 3. Kd8 Lb6 4.Lxd5X "Hieno ja vaikea" -ratkaisijoiden arvio. (4) 1266 (Geezi) I.Le8 Kd6 2.Kb5 Ke5 3.Ke6 Kd4 4.e3+ Ke5 5.Kd7 Kf5 6.Kd6X Tässä tekijänratkaisussa olleen siirtovaihdon mahdollisuuden (4.Kd7 Ke5 5.e3 jne) eliminoimiseksi Perkonoja ehdottaa vsc2:n poistoa! (6) 1267 (Dukie) Laatija: I.Tf4! Kxf4 2.Ld6+ Ke4 3.Lxg3 Kd3 4.Lel Kdl 5.d4 :!:, mutta sr. 1. Td5+ Ke- 2.Td8! 1.-Kf6/Kf4 2.Lb2+/Ld6 ja 3. Te5 :!: (12) RATKAISUKILPAILU Max 2+2+6+2+2+3+4+6+12 = 39/2048/2087 Antero Harju (Orimattila) 2+2+6+2+2+3+4+5+06 = 32/1339/1371 Teppo Mänttä (Turku) 2+2+6+2+2+0+0+0+00 = 14/1140/1154 Kauko Saari (Kerava) 2+2+6+2+2+3+3+0+06 = 26/0891/0917 Tor Askolin (Porvoo) 2+2+6+2+2+3+4+5+12 = 38/0701/0739 Pauli Perkonoja (Turku) 2+2+6+2+2+2+0+6+12 = 34/0454/0488 Tapio Heilala (Helsinki) 2+2+6+2+2+2+0+0+06 = 22/0365/0387 Timo Kallio (Turku) 2+2+6+2+2+3+3+5+06 = 31/0293/0324 Olavi Raivio (Harja) 2+2+6+2+2+1-1+0+00 = 14/0256/0270 Jouni Tolonen (Rovaniemi) 2+2+6+2+2+2+0+5+06 = 27/0199/0226 Erkki Reijonen (Turku) 2+2+6+2+2+2-1+0+00 = 15/0145/0160 Pertti Lindholm (Hyvinkää) -1+2+6+2+2+0+0+0+06 = 17/0143/0160 Heikki Kauppinen (Helsinki) 2+2+6+2+0+0+0+0+00 = 12/0109/0121 Nikolaj Budkov (Neuvostoliitto) 2+2+6+2+2+3-1+5+06 = 27/0074/0101 Risto Lehtivaara (Ruotsi) 2+2+6+2+2+3+3+0+06 = 26/0071/0097 Mauno Kiri (Hamina) 2+2+6+2+2+3-1+0+06 = 22/0035/0057 Tapio Tukiainen (Porvoo) 2+2+6+2+2+3-1+0+06 = 22/0000/0022 N:o 9 Nikolaj Budkov (Neuvostoliitto) 18/0056/0074 Victor Cueiue (Romania) 14/0095/0109 Ioan Tabrea (Romania) 14/0039/0053

36 SUO M E N S H A K K I SUO M E N S H A K K I 31 2X 3X 4X 1286 Sh.Tshopanjan & M.Shits Neuvostoliitto 1289 Yehuda Lubton Israel 1292 Herbert Hultberg Ruotsi 8+8 2X 5+4 3X 9+6 5X SUOMEN SHAKIN ENSIPAINOKSIA 1281 Joseph Szöghy Unkari 1290 Mi ka Korhonen Helsinki 1293 Paavo Tikka Helsinki 1+11 2X 8+2 3X 5+2 6X 1288 Timo Kallio, Turku K.Virtasel1e omistettu 1291 Kari Valtonen Tampere 1294 A.G.Ojanen Hamina 7+1 9+10 8+6 SUOMEN SHAKIN RATKAISUKILPAILUN SÄÄNNöT Pistelasku: Maksimipisteet yhtä ratkaisua kohtl: 2-siirtoisista 2, 3-siirtolslsta 3, 4-siirtoisista 4, useampisiirtoisista 5 ja lopputehtävistä 6. Apu- ja itsematit: 2- siirtoisista 2-4 muotojen ja tekijänratkaisujen lukumäärästä riippuen, 3- ja useampisiirtoisista 3-6 pistettä. Merkittävän duaalin esittämisestä kaikissa tehtävissä 1 piste. Aseman laittomuuden (ratkaisu silti esitettävä) ja ratkaisuttomuuden toteamisesta 4 pistettä. Väärä alkusiirto tai jatko, aiheeton ratkaisuttomuus- ja laittomuusväite johtaa 1 pisteen vähentämiseen. Maksimipistemäärä yhtä tehtävää kohti on 12 pistettä. Ratkaisun kirjoittaminen: Oikeaksi ratkai SUkSl 2-S11rtolslssa mattitehtävissä riittää alkusiirto (huom. silti mahdolliset duaalit), muissa mattitehtävissä alkusiirto, uhkaus (tai maininta siirtopakosta) ja kaik~ täyspitkät muunnelmat valkean toiseksi viimeiseen siirtoon asti. Lopputehtävissä maksimipistemäärän saa vain kaikkien päämuunnelmien esittämisestä. Apumateissa on ilmoitettava kaikki siirrot mattiin asti ja itsemateissa kaikki täyspitkät muunnelmat valkean viimeiseen siirtoon asti. Lähetettyjä ratkaisuja voi korjata ja täydentää ennen ratkaisuajan päättymistä. Palkinnot: Etappipalkinnot jaetaan edelleen Joka kolmannen kierroksen jälkeen (50 mk). Entiset pistemäärät säilytetään kasvavina ja 500 pisteen yl ityksestä annetaan ns. "isoetappi" (100 mk). Säännöt voimassa tästä numerosta lähtien. ERKKI A.WIRTASEN MUISTOKILPAILU Suomen Shakin numerossa 6-7/1981 julkaistuun alustavaan tuomioon on ennen valitusajan päättymistä tullut yksi virheilmoitus. 3. kunniamaininnan tehtävänää (Z.Hernitz) on duaali: I.De6 Lg6 2.Df5+/Dxe5+. Tehtävä menettää sijoituksensa, mutta muilta osin tuomio pysyy ennallaan. EERO E.8ööKIN lo-v.kilpailu Alustavaan tuomioon (SS 5/1981) tuli kolme virheilmoitusta, joista tuomarit Böök ja A. Dunder ovat todenneet kahden tehtävän virheellisyysväitteet paikkansa pitäviksi, mutta kolmannen kohdalta mitä todennäköisimmin aiheettomaksi vakuuttavien analyysien puuttuessa. Virheelliset ovat 2. palkinnon tehtävä (V.Kalandadze), joka on ratkaisuton: 9.-Dg8+ 10.Kfl De8!! I1.Kf2 Db5! =, sekä 2. kunniamaininnan tehtävä (P.T.Sysoljatin), jossa on duaali: 5.Tg4 d3 6.Tg3!! d2 1.Td3+ Ke7 8.Te3+ Kf6 9.Tf3+ Ke5 10.Td3! =. Uusi palkintojärjestys on seuraava: 1. V&L.Kapusta, 2. E.Melniehenko, 3. N.Gretshisnikov, l.kum. D.Gurgenidze, 2.kum. D.Gurgenidze, 3.kum. E.Asaba, l.kim. B.Olympiev, 2.kim. A. Tshernenko ja 3.kim. Em.Dobreseu. Virheellisten tehtävien tilalle tulevat tehtävät ovat seuraavat: 2.kim. A.Tshernenko Neuvostoliitto Esimerkkipelin asema on kahden englantilaisen v. 1962 pelaamasta pelistä: Kh3 Dg4 Tg8 sf4 g3 h4 - Kh6 De3 L f6 sb3 f7 g6 hl. Peli jatkui I.Dg5+! Lxg5 2.hxg5 Kh5 3.Th8!! Dxh84. g4x. Ra tka i su: 1. Tg8+!! Kbl 2.Ld5+ Ka6 3.Lbl+! (3. + 9+6 Tg7/fl? De2+!, 3. b5? Ke5 4.Ka3 De5+!; 3.Le4? b5 4.axb5 Kb6 5. fl Dxh2+ 6.Ka3 De5! 1.Tgl Df4! jne) Dxbl 4. b5+ Ka5 5.Ka3 Dxf3 6.Ta8 (6.Tgl? a6! 1.Ta6 Dxb3+! 8.Kxb3 patti) Dxa8 1.b4X. Mattiuhkauksille daamikaan ei voi mitään. 3.Lbl+! kiva pointti. 3.kim. Em.Dobreseu Romania ESimerkkipeli G. Lisitsin-Amatööri, Moskova 1956. Asema: Kb8 Le4 se7 - Kb6 Lg4. Peli jatkui I.Lb7 Lh3 2.Le8 Lg2 3. Lg4 Lb7 4.Le2 ja valkea voittaa. Jos 2.-Lfl, niin 3.Lg4 La6 4.Lf3 ja 5.Lbl. Ratkaisu: 1.h7 (1.e?? Tel+ 2.Kd6 Lg8) + 4+3 Tg5+ (1.-Tel+ 2. Kd6 Tdl+ 3.Ke7) 2.Kd6 (2.Kb6? Th5 3.Lf5 Le6! 4.Lxe6 Txhl =) Th5 3.el Th6+ 4.Ke7! (4.Ke5! Le6 5.Lf5 Le8!! 6.Lxe8 Txh7 =) Le6 5.Lg6! Le8 (5.-Lh3 6.Kf6 Kg3 1.Kg5 jne kuten päämuunnelmassa) 6.Kf6 Kg3 7.Kg5 Txhl 8.Lxhl Kf3 9.Lf5 La6 (9.-Lbl 10.Kf6 Kf4 II.Lh3 Ke3 12.Ke5 Kd3 13.Lg2 Le8 14.Kd5 Lg4 15.Ke5 Ke3 16.Kb6 Kd4 11.Kbl Ke5 18.Kb8 jne) 10.Kf6 Kf4 II.Ld7 Ke4 12.Ke6 Kd4 13.Kd6 Lb7 14.Lf5 Kc4 15.Le4 Le8 16.Ke6 Lh3 17.Kb6 Lg4 18.Ka7 Ke5 19.Kb8 Kb6 20.Lb7 ja valkea voittaa Lisitsinin esimerkkiaseman mukaan. Lähde pitänee paikkansa, mutta aihe on vanhempi. Sitä ovat käsitelleet mm. Kling ja Korwitz. Ensimmäinen esimerkki on Luigi Centurinin (1, 1820-1900) La Regenee 1856: Kd6 Lb5 se5-kf2 Lf3. I.Le4 Ke3 2.Ld5 Lg4 3.e6 Kd4 4.Lg2 Ke4 5.Kel Ke5 6. Kc7 Ke5 6.Kb8 Kb6 1.e7, jolloin ollaan tämän tehtävän es imel'kk iasemassa.

SUO M E N S H A K K 1 39 SM-81 Tilanne: Jouni Yrjölä 8/9, Heikki Pietilä 8/11, Lauri Lempiäinen 7~/14, Sakari Räty 6~/7, Matti Piuva 6~/8, Kari Koistinen 5/9, Valio Niemi 4~/9, Simo Torhola 4!/10, Pertti Marttinen 4/11,Erkki Kokkonen ja Tapio Nurminen 4/13, Olli Valtavaara 3Y6, Torvald Perman 2!/5, Pauli Aulaskari 2~/7 ja Reino Kotka 2/12. Kuningatarintialainen puolustus (D32a) Jouni Yrjölä - Olli Valtavaara 1 d4 Rf6 2 c4 e6 3 Rf3 b6 4 Lf4 Lb7 5 e3 Re4 5.- Le7 Ja 5.- Lb4+ ovat tavalllsempla vaihtoehtoja. 6 Rfd2 Le7 Hlvenen tarkempi on 6.- Rxd2 7 Dxd2 Le7 8 Rc3 0-0 9 d5, sillä vd sijaitsee huonommin d2:ssa kuin c2:ssa. 7 Rxe4 Lxe4 8 Rc3 Lb7 9 d5 0-0 10 Dc2! Välitön pitkän tornituksen valmistelu on parannus pelin Day-Keene (Informator 26) jatkoon 9 Ld3 0-0 10 d5 f5. Nyt mustan olisi ollut syytä pelata 10.- Ra6. 10.- f5? 11 0-0-0 Dc8 12 g4! Musta el voi tässä kuten ei edellisessäkään siirrossa ottaa upseeria pelaamalla 12.- g5 13 Lg3 f4 14 De4! fxg3 15 hxg3, sillä valkealla olisi liian vahva hyökkäys. 12.- d6 13 Lg3 Tehokkaampi kuin aseman sulkeutumiseen johtava 13 gxf5 e5 14 Lg3 Dxf5 15 Ld3 Dh5. Nyt 13.- e5:ttä seuraisi 14 Ld3 e4 15 Le2 g6 16 h4. Uhkauksen 14 gxf5 exf5 15 Lh3 ilkein kiinnityksin edessä musta päättää uhrata sotilaan hillitäkseen valkean hyökkäysintoa, mutta mustalle jää myös asemallisesti huono peli. 13.- Lf6?! 14 gxf5 exd5 14.- Lxc3 15 fxe6!?. 15 Rxd5 Lxd5 16 cxd5 Rd7 17 Lb5 a6 18 Lc6 Tb8 19 e4 b5 20 Lxd7 Dxd7 21 Kb1 Tbc8 21.- Tfc8:n jälkeen valkea olisi ryhtynyt toimimaan keskustassa ja K-siivellä. Nyt joutuvat mielenkiinnon kohteeksi mustan D siiven heikot sotilaat, jotka sitten jatkossa putoavatkin. 22 Tel a5 23 Dd3 a4 24 Tc6 b4 25 f4 Sotllalden etenemlnen tunkee olkea-aikaisesti lähetin pois diagonaalilta. 25.- a3 26 e5 Le7 27 f6! Vallalkalnen sotllaan takaisinanto jättää mustan pahasti pakkaan. 27.- gxf6 28 e6 De8 29 b3 Dh5 30 Lel Valkea voi rauhassa lyödä D-sivustan sotilaat pois. 30.- Kh8 31 Lxb4 Dh4 32 Lxa3 Dxf4 33 Thcl Tg8 34 Txc7 Txc7 35 Txc7 Tg1+ 36 Lci 1-0 Huomautukset volttajan VIII SENIORIEN SM-TURNAUS Turnaus alkaa maalis-huhtikuussa 1982. Osanotto-oikeus on kaikilla v. 1922 tai aikaisemmin syntyneillä Suomen kansalaisilla. 11- moittautumiset on tehtävä turnausjohtajalle helmikuun loppuun mennessä osoitteella Ragnar Wikman, Box 90, 20501 TURKU 50. Osanottomaksu on 20,-. Osanottajilta vaaditaan Suomen Kirjeshakkiliiton jäsenyys kilpailun kestoajalta. Syntymäaika on ehdottomasti mainittava ilmoittautumisen yhteydessä. Mestaruudesta pelaavat 7-11 vahvinta ilmoittautunutta suoraan loppukilpailuna, muut ilmoittautuneet pelaavat 5-7 pelaajan ryhmissä vahvuuden mukaan seuraavista sijoista. Pelaajan vahvuus määräytyy järjestyksessä KE LO, luokka. Kelottoman pelaajan KELO-luvuksi katsotaan koe-kelo tai, jos sitä ei ole, ns. lähtöluku. Palkinnot: mestaruusryhmässä kolmelle parhaalle mitalit ja 4.-5. sijoittuneille esinepalkinto. XI NAISTEN SM-TURNAUS Turnaus alkaa maalis-huhtikuussa 1982. Osanotto-oikeus on kaikilla naispuolisilla Suomen kansalaisilla. Osanottomaksu on 20,-. Osanottajilta vaaditaan Suomen Kirjeshakkiliiton jäsenyys kilpailun kestoajalta. Mestaruudesta pelaavat 5-7 vahvinta ilmoittautunutta suoraan loppukilpailuna, muut ilmoittautuneet pelaavat 5-7 pelaajan ryhmissä vahvuuden mukaan seuraavista sijoista. Pelaajan vahvuus määräytyy järjestyksessä KE LO, luokka. Kelottoman pelaajan KELO-luvuksi katsotaan koe-kelo tai, jos sitä ei ole, ns. lähtöluku. Palkinnot mestaruusryhmässä: kolmelle parhaalle mitalit ja 4.-5. sijoittuneille esinepalkinto. Ilmoittautumiset on tehtävä helmikuun loppuun mennessä turnausjohtajalle osoitteella Ragnar Wikman, Box 90, 20501 TURKU 50. DUNCAN SUTTLES KIRJESHAKIN SUURMESTARIKSI Kanadalainen lähishakin suurmestari Duncan Suttles on II Eino Heilimon kansainvälisessä muistoturnauksessa saavuttanut lopputuloksen 12/16, mikä ylittää pisteellä kirjeshakin suurmestarin tavoitetulos (Suttlesilla tavoite oli puoli pistettä korkeampi kuin muilla osanottajilla) ja samalla tuo hänelle turnauksen voiton. Tilanne, kun enää viisi peliä on kesken: Duncan Suttles (Kanada) 12/16, Pavao Keglevic (Jugoslavia) ja Olli Koskinen (Helsinki) 10 (1 kesken), Kaarle Ojanen (Helsinki) 10, Gustavo Bartis (Argentiina) 9, K.D.Mulder van Leens Dijkstra (Hollanti) 8~ (1), Macas Berta (Jugoslavia) 8 (1), Juliane Hund (BRD) ja Walter Mooij (Hollanti) 8, Kalevi Kaunonen (Helsinki) 7k, Manfred Mädler (BRD) 7 (1), Igor Morosov (Neuvostoliitto) 6 (3), Torsten Hultquist (Ruotsi) ja Stevan Letic (Jugoslavia) 6 (1), Fazil Atabek (Turkki) ja Lucius Endzelins (Australia) 6 ja Pekka Nikkanen (Vantaa) 3. Turnauksen osanottaja suurmestari Endzelins on kuollut 27.10.1981 72 vuotiaana. Hänen paras saavutuksensa oli 2.-3. sija II kirjeshakin MM-turnauksessa 1956-59. Endzelins osallistui ahkerasti kirjeshakin arvoturnauksiin ja olympialaisiin. Lähishakissa hän 1930-luvulla edusti synnyinmaataan Latviaa kolmissa olympialaisissa ja voitti uuden kotimaansa Australian mestaruuden 1961. Suttlesin kolme viimeistä voittoa tulivat seuraavasti: R03 Duncan Suttles - Macas Berta 1 g3 g6 2 Lg2 Lg7 3 e4 e5 4 Re2 Rc6 5 0-0 Rge7 6 f4 d6 7 d3 0-0 8 Rbc3 Le6 9 a4 d5 10 a5 a6 11 Khl b5 12 axb6 cxb6 13 exd5 Rxd5 14 fxe5 Rxe5 15 d4 Rc4 16 Rf4 Rxf4 17 Txf4 g5 18 Tf1 Lxd4 19 Re4 Lxb2 20 Dh5 f6 21 Lxb2 Rxb2 22 Rxg5 fxg5 23 Txf8 Dxf8 24 Dxg5+ Dg7 25 Dxg7+ Kxg7 26 Lxa8 a5 27 Tb1 Rc4 28 Le4 Kf6 29 Lxh7 Ke5 30 Te1+ Kd5 31 Txe6 Kxe6 32 Lg8+ 1-0 R02 Duncan Suttles - Stevan Letic 1 g3 c5 2 Lg2 Rc6 3 e4 g6 4 Re2 Lg7 5 0-0 d6 6 c3 Rf6 7 d4 0-0 8 dxc5 dxc5 9 Le3 Rd7 10 f4 De7 11 a4 Td8 12 Ra3 a6 13 Dc2 b6 14 b4 Lb7 15 Tabl Tab8 16 Tfdl Ra7 17 b5 Rf6 18 h3 Txd1+ 19 Txdl axb5 20 axb5 Re8 21 Dd3 Rd6 22 e5 Rf5 23 Lf2 Lxg2 24 Kxg2 Lf8 25 Dd7 Db7 26 Dxb7 Txb7 27 g4 Rg7 28 Lh'f h6 29 c4 Re6 30 f5 Rgl 31 Rg3 g5 32 Lxg5 hxg5 33 Td8 f6 34 Re4 fxe5 35 Rbl Tc7 36 Rbc3 Tc8 37 Td7 Ta8 38 f6 Rc8 39 fxg7 Kxg7 40 Td8 e6 41 Rxg5 Le7 42 Td7 Ta7 43 Rxe6+ 1-0 R03 Duncan Suttles - Torsten Hultquist 1 g3 d5 2 Lg2 e5 3 d3 Rf6 4 Rf3 Ld6 5 0-0 0-0 6 Rbd2 h6 7 e4 dxe4 8 dxe4 Le6 9 De2 Dd7 10 b3 Dc6 11 Lb2 Rbd7 12 Tfcl Db6 13 h3 Tfe8 14 Kh2 a5 15 a3 Tac8 16 Tabl c6 17 Tdl Lb8 18 c4 Rh7 19 Lc3 g6 20 Rfl f6 21 Dd2 Lc7 22 Dxh6 Rhf8 23 Le1 Te7 24 Del Dc5 25 Re3 Th7 26 b4 axb4 27 axb4 De7 28 Tal f5 29 Rd5 Lxd5 30 cxd5 e5 31 Ta7 Tb8 32 exf5 gxf5 33 Rg5 Tg7 34 d6 1-0 KIRJESHAKKIMAAOTTELUT Suomella on tällä hetkellä käynnissä yhteensä 11 kirjeshakkimaaottelua. Kahdeksassa on pelejä päättynyt ja kaikissa niistä Suomella on selvä johto. Tilanteet: Suomi A - Skotlanti A: 28~ - 13~. Suomi B - Skotlantl B: 22-13. Suoml A - UUS1-Seelanti A: 17-7. Suoml B - Uusl-Seelanti B: 29-1. Suoml A - USA A: 14 - o. Suomi B - USA B: 30 - O. Suoml - RSFSR: 4 - O. Suomi - Unkari: 92 -!. Suoml - BCCA: 0 - O. Suoml DDR: 0 - o. Suoml - Puola: Ottelu käynnistyi 15.1.1982 30 poydal la. Kärkipöydillä pelaavat: Erkki Havansi (Espoo) - Bogdan Sliwa, Olavi Vailahti (Tornio) - Adam Zmokly, Ragnar Wikman (Turku) - Ryszard Filutowski, Sakari Räty (Pello) - Ryszard Skrobek, Aarre Ruuttula (Kokkola) - Jerzy Jablonski, Armas Björkqvist (Tampere) - Stanislaw Mendys, Henrik Sabel (Vaasa) - Jerzy Polanski, Jorma Pihlajinen (Seinäjoki) - Andrzej Maciejewski, Allan Ahlberg (Toijala) - Jozef Klugiewicz ja Stig-Olof Haggren (Vantaa) - Konstanty Smolarek. SUOMEN KIRJESHAKKILIITON HALLITUS Liiton hallitus toimii v. 1982 seuraavassa kokoonpanossa: puheenjohtaja Leo Lahdenmäki (HelSinki), varapuheenjohtaja Esko Nuutilainen (Järvenpää), sihteeri Olavi Halme (Järvenpää), jäsenet Heikki Brusila (Riihimäki), Kalevi Kaunonen (Helsinki), Olli Koskinen (Helsinki), Reino Kotka (Helsinki), Raimo Lindroos (Järvenpää) ja Ragnar Wikman (Turku). Vuosikokous pidetään Hotelli Helsingissä 27.2.1982 alkaen klo 14.00.