Etelä-Suomi Päätös Nro 44/2010/4 Dnro ESAVI/38/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.4.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Aurajoen ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden arviointi, Turku Turun Satama MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu 31.12.2009. Tämän asian käsittelyä on jatkanut 1.1.2010 alkaen Etelä-Suomen aluehallintovirasto. ARVIOINTIPYYNTÖ Turun satama on 9.12.2009 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella, jota on täydennetty 28.12.2009, 25.1.2010 ja 1.2.2010 pyytänyt hyväksyntää hakemuksessa kuvattujen alueiden ruoppausmassojen sijoittamiseksi meriläjitykseen. Hakemus on kunnossapitoruoppausta ja ruoppausmassojen läjitystä koskevan ympäristölupaviraston 3.12.2009 antaman lupapäätöksen 99/2009/2 määräyksen 6 mukainen. Kyseisestä päätöksestä on sen nähtävänäpidon aikana 3.12.2009 4.1.2010 valitettu, joten päätös ei ole vielä lainvoimainen. Valitus koskee sekä ruoppausta että läjitystä. Ympäristölupaviraston päätöksen 99/2009/2 määräys 6 kuuluu kokonaisuudessaan: Läjitysalueelle saa läjittää vain mereen läjityskelpoisia ruopattuja hyötykäyttöön kelpaamattomia pehmeitä massoja. Läjityskelpoisuuden arvioinnissa sovelletaan ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjetta (Ympäristöministeriö. 2004. Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje. Ympäristöministeriön ympäristöopas 117). Organotinayhdisteiden osalta tason 2 arvona on kuitenkin 150 µg/kg (kuiva-ainetta normalisoituna) tributyyli- ja trifenyylitinan summapitoisuutena. Mikäli läjitettävien massojen haitta-aineiden pitoisuus on alle läjitysohjeen tason 1 raja-arvojen, massat ovat mereen läjityskelpoisia. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, 00231 Helsinki
Mikäli läjitettävien massojen haitta-aineiden pitoisuus on läjitysohjeen tasojen 1 ja 2 raja-arvojen välissä, massojen mereen läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisesti. Läjityskelpoisuuden arvioi ympäristölupavirasto. Mikäli läjitettävien massojen haitta-aineiden pitoisuus ylittää tason 2 raja-arvot, massat ovat mereen läjityskelvottomia. Mereen läjityskelvottomat ruoppausmassat on sijoitettava paikkaan, jolla on asianmukainen lupa kyseisten massojen sijoittamiseen. 2 RUOPATTAVAT MASSAT Ruoppauskohde Aurajoella on aiemmin myönnettyjen lupien mukaisesti tutkittu ja ruopattu pohjasedimenttejä. Suurin osa pilaantuneiksi todetuista alueista on ruopattu ja massat on stabiloituna viety hyötykäyttöön Pansion sataman altaaseen. Jäljelle on jäänyt alueita, joilla haitta-ainepitoisuudet ovat tasojen 1-2 välissä ja näille massoille Turun Satama pyytää nyt haittaainepitoisuudeltaan tasojen 1 ja 2 välissä olevien massojen osalta myönteistä läjityskelpoisuuden arviota. Turun Satama pyrkii käynnistämään ruoppausluvan mukaiset kunnossapitoruoppaukset Aurajoessa mahdollisimman pian edellyttäen, että talvi ei estä töiden aloittamista. Töitä jatketaan talven tuloon saakka kuitenkin korkeintaan 31.3.2010 saakka. Ympäristön kannalta työt on hyvä suorittaa myöhäissyksyllä tai talvella, koska Aurajoessa ei ole silloin veneilyliikennettä, virtaama on vähäinen ja kalatalouden kannalta ajankohta on suotuisin. Kun haitta-ainespitoisuudet ovat tasojen 1 ja 2 välissä, ruoppaustekniikka pääsääntöisesti hoidetaan siten, että suurimmat pitoisuudet omaavat massat ruopataan ensin ja sijoitetaan proomun pohjalle. Näin läjitystilanteessa puhtain massa jää pintaan. Läjitystekniikka toteutetaan siten, että läjitysalueen lähestyessä luvan mukaista sallittua syvyyttä, pintakerrokset läjitysalueella tehdään mahdollisimman puhtaalla massalla. Menettelytapa ruoppauksen ja läjityksen yhteydessä Ruoppauksessa ja näytteenotossa noudatetaan ruoppauskausittain (15.7. 31.3.) hakemuksen liitteessä 1 esitettyä työnkulun suunnitelmaa. Sen mukaan työosuuksilla selvitetään meriläjityskelpoisuus tarvittaessa lisänäytteitä ottaen ja lopuksi mahdollisesti rajaten pilaantuneiksi todetut alueet siten, että ruoppausmassat joko toimitetaan erikseen luvitettuun paikkaan tai alue jätetään toistaiseksi ruoppaamatta.
3 Aurajoen ruoppausmäärät Aurajoen kunnossapitoalueella ruoppausmäärät on arvioitu tehtyjen luotausten ja luotaussyvyyteen Iisätyn noin 0,5 m:n ruoppausvaran perusteella. Osa-alueittain määrät ovat seuraavat: Alue 1 noin 6 200 m 3 ktr Alue 2 noin 10 000 m 3 ktr Alue 3 noin 5 000 m 3 ktr Alue 6 noin 3 000 m 3 ktr Yhteensä 24 200 m 3 ktr Muutettuna irto- eli proomukuutioiksi käyttäen kerrointa 1,5, arvioidaan Aurajoesta ruopattavan massan määräksi korkeintaan noin 36 000 m 3. Työ tehdään Sataman omalla ruoppauskalustolla pehmeisiin maihin soveltuvaa ympäristökauhaa käyttäen. Läjitysalueelle viedään työpäivän aikana 1-2 proomua (vetoisuudeltaan 300 m 3 ). Mikäli talvi keskeyttää työt, niin ruoppaamatta jäänyt osuus hoidetaan seuraavan ruoppauskauden aikana. Ruopattavien sedimenttien laatu Ruopattavaksi suunnitelluilla neljällä alueella on tehty sedimenttien pilaantuneisuustutkimukset joulukuussa 2009. Alueet sijoittuvat Aurajoen suulta lähtien siten, että alue 2 on Aurajoen alajuoksun ruoppaamista koskevan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 18.4.2008 antaman päätöksen nro 49/2008/4 mukaisen altaan 11 a itäpäässä, alue 1 on ko. päätöksen mukaisen altaan 4 länsipäässä, alue 6 on altaassa 6 ja alue 3 altaassa 1. Tutkimus tehtiin tilaajan kanssa sovittujen periaatteiden mukaisesti 17 näytepisteen pintasedimentistä. Ruoppausalueelle 2 sijoitettiin yhteensä 5 näytepistettä, alueelle 1 yhteensä 6 näytepistettä, alueelle 6 yhteensä 3 näytepistettä ja alueelle 3 yhteensä 3 näytepistettä. Näytteistä osa sisältyi varsinaiseen tutkimukseen ja osa oli mahdollisesti myöhemmin analysoitavia lisänäytepisteitä. Nyt tutkittuja näytepisteitä oli edellä mainituissa alueissa 3+3+1+1 = yht. 8 kpl. Jokaisen näytepisteen alueelta otettiin lisäksi rinnakkaisnäytteet. Tutkimuspisteet paikannettiin GPS-laitteella. Näytteet otettiin sedimentin pintakerroksesta 22 cm:n paksuudelta. Sedimentin laatu sekä kerrosjärjestys dokumentoitiin ja näytteet valokuvattiin. Varsinaiseen tutkimukseen kuuluvista näytteistä määritettiin laboratoriossa fysikaaliset ominaisuudet (kiintoaines, hehkutushäviö, savipitoisuus) sekä metallit, PAH-, PCB- ja organotinayhdisteet. Tulosten laskennallinen normalisointi tehtiin Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (YM 19.5.2004) mukaisesti. Sedimentin tiheys määritettiin julkaisun Håkanson & Jansson, Principles of lake sedimentology (1983) mukaisesti. Sedimenttinäytteet olivat kaikilla tutkituilla alueilla saviliejuja. Savespitoisuus oli alueella 2 33,4 47,2 %, alueella 1 34,9 46,3 %, alueella 6 36 % ja alueella 3 24,1 %. Vastaavasti hehkutushäviö oli alueella 2 7,2 7,8 %, alueella 1 7,5 8 %, alueella 6 7,9 % ja alueella 3 8,7 %.
Kaikkien alueella 2 tutkittujen sedimenttinäytteiden normalisoidut TBT- (maksimi 73 µg/kg) ja bentso[a]antraseenipitoisuudet (maksimi 0,05 µg/kg) ylittivät ruoppausmassojen laatukriteeritason 1. TBT:n ja TBhT:n summapitoisuus oli maksimissaan 76,7 µg/kg. Laatukriteeritaso 1 ylittyi näytepisteiden P24 ja P25 alueella myös sinkin (maksimi 182 mg/kg) ja kromin (maksimi 74 mg/kg) osalta. Kaikkien alueella 1 tutkittujen sedimenttinäytteiden normalisoidut TBT- (maksimi 127 g/kg), fenantreeni- (maksimi 0,1 µg/kg) ja bentso[a]antraseenipitoisuudet (maksimi 0,08 µg/kg) ylittivät ruoppausmassojen laatukriteeritason 1. TBT:n ja TBhT:n summapitoisuus oli maksimissaan 127 µg/kg. Laatukriteeritaso 1 ylittyi lisäksi näytepisteiden P27 ja P29 alueella sinkin (maksimi 194 mg/kg) ja näytepisteen P29 alueella antraseenin (0,03 µg/kg) osalta. Alueelta 6 tutkitun sedimenttinäytteen P30 normalisoidut TBT- (27,85 µg/kg), fenantreeni- (0,05 µg/kg) ja bentso[a]antraseeni- (0,05 µg/kg) ja sinkkipitoisuudet (181 mg/kg) ylittivät ruoppausmassojen laatukriteeritason 1. TBT:n ja TBhT:n summapitoisuus oli noin 28 µg/kg. Alueelta 3 tutkitun sedimenttinäytteen P31 normalisoidut TBT- (22,99 µg/kg), antraseeni- (0,05 µg/kg), fenantreeni- (0,17 µg/kg) ja bentso[a]antraseenipitoisuudet (0,14 µg/kg) ylittivät ruoppausmassojen laatukriteeritason 1. TBT:n ja TBhT:n summapitoisuus oli noin 23 µg/kg. Laatukriteeritaso 1 ylittyi lisäksi kromin (74 mg/kg), kuparin (52 mg/kg) ja sinkin (228 mg/kg) osalta. Sedimenttien laatututkimuksen johtopäätöksenä on kaikilla tutkituilla alueilla, että haitta-ainepitoisuuksien perusteella sedimentit sijoittuessaan tasojen 1 ja 2 väliin (ns. harmaalle alueelle ) ovat mahdollisesti pilaantuneita. Sedimenttien ruoppauksessa noudatettavat kriteerit ja massojen sijoituspaikat sekä mahdollinen lisäanalyysitarve tulee selvittää valvovan viranomaisen kanssa. Ruoppaussuunnitelman muutos Hakijan selvityksen 25.1.2010 mukaan talviolosuhteet muodostuivat sellaisiksi, että Turun satamassa ruoppauksia ei voitu aloittaa suunnitellusta tammikuussa. Kunnossapitoruoppaukset käynnistyvät todennäköisesti vasta 15.7.2010 alkavalla ruoppauskaudella. Aurajoen osalta ruoppaukset pyritään tekemään kuluvan vuoden syksyllä veneilykauden päätyttyä. Kunnossapitoruoppausten toteutuksessa toimitaan yhteistyössä Liikenneviraston (ennen vuoden vaihdetta Merenkulkulaitoksen) kanssa NAVI-ohjelmaa noudattaen. Sataman vesialue on perusteltua jakaa kunnossapitoalueisiin, joiden osalta laaditaan vuosittaiset ruoppaussuunnitelmat lupaehtojen mukaisesti ja näiden alueiden ruopattavat massamäärät määrittelevät myös tarvittavat näytemäärät. Alustavan aluejaon mukaan sataman vesialue Aurajoessa muodostaa yhden kunnossapitoruoppausalueen. 4
5 Kunnossapitoruoppaus poikkeaa uudisruoppauksesta siinä, että tilannetarve saattaa vaatia nopeitakin muutoksia ruoppausohjelmaan. Tämän vuoksi Iäjityskelpoisuuden arviointia ei tulisi sitoa vuosiohjelmaan aikataulutettuna. Vuosisuunnitelmat laaditaan koko ruoppauskaudelle 15.7. 31.3., jolloin ankarina talvina työt yleensä keskeytyvät jo vuodenvaihteessa, jolloin talvikaudelle suunnitellut ruoppaukset siirtyvät seuraavaan ruoppauskauteen. ASIAN KÄSITTELY Asiassa on järjestetty neuvottelu aluehallintovirastossa 25.1.2010, jossa yhteydessä hakija on täydentänyt hakemustaan. Neuvottelussa sovitusti hakemusta on lisäksi täydennetty 1.2.2010. Lausunnot ja tiedottaminen Asian luonteesta johtuen lausuntojen pyytäminen ja tiedottaminen ei ole ollut tarpeen. Hakija on toimittanut tutkimustulokset tiedoksi myös Lounais-Suomen ympäristökeskukselle (1.1.2010 alkaen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle). ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Perustelut Turun Sataman Aurajoessa ruopattavaksi suunniteltujen alueiden 1, 2, 3 ja 6 ruoppausmassat voidaan läjittää Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 99/2009/2 mukaiselle Rajakarin meriläjitysalueelle. Läjityskelpoisuuden arviointi on voimassa kolme vuotta päätöksen antopäivästä. Sedimenttinäytteiden määrä on riittävä ruopattavan sedimentin laadun arvioimiseksi. Sedimenttien haitta-ainepitoisuudet alittavat ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa (Ympäristöministeriö. 2004. Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje. Ympäristöministeriön ympäristöopas 117) esitetyn taso 2:n mukaisen pitoisuuden ja alittavat organotinayhdisteiden osalta tason 2 arvona ympäristölupaviraston päätöksessä 99/2009/2 määrätyn pitoisuuden 150 µg/kg (kuiva-ainetta normalisoituna) tributyyli- ja trifenyylitinan summapitoisuutena. Massat läjitetään jo pitkään käytössä olleelle läjitysalueelle mereen. Ruoppaustyössä suurimmat pitoisuudet omaavat massat ruopataan ensin ja sijoitetaan proomun pohjalle ja puhtain massa jää pinnalle. Läjitysalueella lopullinen pintakerros tehdään mahdollisimman puhtaalla massalla. Läjityskelpoisuuden arvioinnin voimassaolossa on otettu huomioon, että kysymyksessä on kunnossapitoruoppaus, joten ruoppausohjelmaan voi
tulla muutoksia. Alueen sedimentin laatuun vaikuttavat Aurajoen virtaus sekä luonnollinen ja laivaliikenteen aiheuttama eroosio, joiden vuoksi läjityskelpoisuuden arviointia ei voida ulottaa kolmea vuotta pidemmälle ajalle. 6 KÄSITTELYMAKSU Käsittelymaksu on 770 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) 7 :n mukaisesti ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon mukaan muun vesilain mukainen päätöksen käsittelystä peritään maksua 770 euroa. Päätös Turun Satama Linnankatu 90 20100 TURKU Jäljennös päätöksestä Turun kaupunki Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirasto/ ympäristönsuojelutoimisto Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Turun kaupungin ilmoitustauluilla.
7 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Tapio Kovanen Tapio Pylkkö Päätöksen on ratkaissut ympäristöneuvos Tapio Kovanen ja sen on esitellyt esittelijä Tapio Pylkkö. TP/tr
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 7.5.2010. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.