Suomen uskonnonopettajain liitto ry Lausunto 31.05.2017 Asia: OKM 38/040/2016 Gaudeamus igitur - ylioppilastutkinnon kehittäminen 1.1 Työryhmä ehdotti, että tutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe sekä kolme koetta tai koeparia seuraavista: - Matematiikka - Toinen kotimainen kieli - Vieras kieli - Kaksi reaaliaineen koetta tai yksi reaaliaineen koe ja yksi vieraan kielen koe Tutkintoon osallistuva voi lisäksi suorittaa yhden tai useamman kokeen edellä mainituista kokeista. Vastustamme ehdotusta, koska katsomme, että reaaliaineet joutuvat ehdotuksessa epätasaarvoiseen asemaan verrattuna muihin aineisiin. Mielestämme ei ole mitenkään ennustettavissa, millaiset vaikutukset esityksellä toteutuessaan olisi ja ohjaisiko uusi rakenne todella opiskelijoita kirjoittamaan enemmän matematiikkaa ja toista kotimaista. Jos tarkoituksena on vahvistaa ylioppilastutkintoa ja lisätä kirjoittajien kokonaismäärää sekä selkeyttää tutkinnon rakennetta, olisi johdonmukaisempaa määrittää kaikille kokelaille kirjoitettavien aineiden määräksi viisi. 2.1 Työryhmä ehdotti, että kaikkiin kokeisiin laaditaan oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Tehtävien laadinnassa otetaan huomioon myös aihekokonaisuudet. Emme kannata sitä, että kaikkiin kokeisiin liitetään oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Emme kuitenkaan vastusta niitä. Tilanne on hyvä nykyisellään. Oppiainerajat ylittävien tehtävien arvioiminen tuottaa ongelmia, jos kyseessä ovat hyvin erilaiset oppiaineet. Kuka on pätevä arvioimaan uskonnon ja fysiikan tehtäviä yhdistäviä vastauksia, uskonnon vai fysiikan opettaja? Jos taas oppiaineet ovat lähellä (esim. HY ja YH) toisiaan, arviointi ei tuota ongelmia, mutta yhteys on muutenkin luonteva. Oppiainerajoja yhdistävät tehtävät myös suosisivat tiettyjen aineyhdistelmien kirjoittajia. Lausuntopalvelu.fi 1/8
2.2 Työryhmä ehdotti, että tulevaisuudessa kokeiden tausta-aineistoihin voisi sisältyä myös materiaalia eri kielillä. Ehdotus on sinänsä järkevä, sillä työelämässä ihminen todellakin tarvitsee esim. englannin kielen osaamista melkeinpä tehtävässä kuin tehtävässä. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että esim. reaalikoe mittaa tietyn aineen osaamista ja syvällistä ymmärtämistä; kielen kokeet ovat erikseen. Nämä taidot kyllä yhdistyvät työelämässä. Vieraskielinen materiaali voi asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan kokeessa. On myös huomioitava luki- ja oppimisvaikeudet, jotka voivat ilmetä vieraissa kielissä. 2.3 Työryhmä ehdotti, että kokeiden laadinnassa vahvistetaan edelleen tavoitteiden mukaista osaamista yksittäisten sisältöjen sijaan. Puollamme esitystä, mutta huomautamme, että myös sisällöt ovat tärkeitä, jotta arviointi olisi tarpeeksi erotteleva tunnistamaan todelliset osaajat. 3.1 Työryhmä ehdotti, että ylioppilastutkinnon valmistumista koskevia säännöksiä täsmennetään siten, että niistä selkeästi ilmenee, että ylioppilastutkinnon suorittaminen edellyttää lukion oppimäärän suorittamista tai muiden lukiolain 18 a :n mukaisten edellytysten täyttymistä. Täsmentäminen on hyvä asia. 3.2 Työryhmä ehdotti, että kokelaat eivät enää sitovasti valitse kokeita pakollisiksi tai ylimääräisiksi ilmoittautumisen yhteydessä. Tutkinto muodostuu muutoin nykyisen kaltaisella tavalla. Lausuntopalvelu.fi 2/8
Esitys selkiyttää koetta. 3.3 Työryhmä ehdotti, että kokelaan ilmoittautumista eritasoisiin kokeisiin samassa tutkintoaineessa ei rajoiteta. Kokelaan tutkintoon voidaan kuitenkin sisällyttää vain yksi koe samassa oppiaineessa. Muista kokeista kokelas saa erillistodistuksen. Kantenna perustelut Emme näe, että tällä olisi kovin paljon merkitystä, mutta emme näe syytä vastustaakaan sitä. 3.4 Työryhmä ehdotti, että saamen vieraan kielen kokeen tilalle kokelas voi valita myös saamen äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen. Tällöin saamen kielen osaamista voi osoittaa aiempaa joustavammin. Joustavuuden lisääntyminen on kannatettavaa. 4.1 Työryhmä ehdotti, että erillisinä kokeina suoritetut hyväksytyt kokeet voidaan lukea hyväksi ylioppilastutkintoon kolmen vuoden ajan erillisen kokeen hyväksymisajankohdasta. Jos ylioppilaskokeen merkitys pääsykokeena kasvaa suuresti, on tämä uudistus kannatettava. 4.2 Työryhmä ehdotti, että koulutuksen järjestäjä voisi periä kokelaalta maksun, mikäli kokelas ei olisi kyseisen koulutuksen järjestäjän opiskelija ja joka uusii tutkintoonsa sisältyvän kokeen ylioppilastutkinnon tultua suoritetuksi, täydentää tutkintoaan tai suorittaa erillisen ylioppilastutkintoon kuuluvan kokeen koulutuksen järjestäjän oppilaitoksessa. Lausuntopalvelu.fi 3/8
Jos ylioppilaskokeen merkitys pääsykokeena kasvaa suuresti, on tämä uudistus kannatettava. 4.3 Työryhmä ehdotti, että lukion oppimäärää suorittavalla kokelaalla tulee olla puolet lukion oppimäärästä tai kirjoitettavan oppiaineen pakolliset kurssit opiskeltuna voidakseen osallistua tutkinnon kokeisiin. Rehtori varmistaa kokelaan oikeuden osallistua tutkintoon. Puollamme esitystä. Termi opiskellut kaipaa selvennystä: Tarkoittaako "opiskellut" sitä, että opiskelija on suorittanut kurssin vai, että opiskelijalla on kyseinen kurssi vielä kesken? 5.1 Työryhmä ehdotti, hylättyjä kokeita voisi uusia nykyisen kahden kerran sijaan kolme kertaa. Neljä yritystä samasta kokeesta on paljon, mutta se toki lisää tutkinnon joustavuutta. 5.2 Työryhmä ehdotti, että hyväksytyn kokeen voisi uusia jatkossa nykyisen yhden koekerran sijaan kaksi kertaa. Jos ylioppilaskokeen merkitys pääsykokeena kasvaa suuresti, on tämä uudistus kannatettava. 5.3 Työryhmä ehdotti, että tutkinnon tultua hylätyksi, hylätyyn tutkintoon sisältyneet hyväksytyt kokeet voidaan sisällyttää aloitettavaan uuteen tutkintoon kolmen vuoden ajana aiemmin suoritetun kokeen hyväksymisen ajankohdasta. Lausuntopalvelu.fi 4/8
Joustavuus lisääntyy. 5.4 Työryhmä ehdotti, että hylätyn kokeen kompensaatiomahdollisuus poistetaan samalla, kun uusimismahdollisuuksia lisätään edellä esitetyllä tavoin. Ehdotus selkeyttää tutkinnon rakennetta. Jos samalla suorituskertojen määrä kasvaa, opiskelijan oikeusturva ei vaarannu. 6.1 Työryhmä ehdotti, että koepäivien aikatauluja tiivistetään ottaen huomioon kokelaiden riittävä palautuminen, kokelasmäärät eri päivinä, eri kokeiden tyypilliset yhdistelmät ja järjestelyjen vaikutus kokelaiden jaksamiselle. Ylioppilastutkinnon aikataulu on jo nyt tiivis. On oltava mahdollista suorittaa tutkinto yhdelläkin kerralla. On myös oltava aito mahdollisuus ei-tyypillisiin kokeiden yhdistelmiin. 6.2 Työryhmä ehdotti, että kokeiden pituus lyhennetään neljään tuntiin. Äidinkielen koe muutetaan yksipäiväiseksi. Kokeiden rakenne, sisältö ja laajuus mitoitetaan uuteen kestoon. Kokeen keston lyhentäminen ei ole linjassa kokeen merkityksen kasvattamisen kanssa. Perusteellisen vastauksen rakentaminen kokeessa on osoitus sisällön hallinnasta. Esseitä ei voi lyhentää eikä kysymyksien määrää vähentää, jos todella halutaan testata laaja-alaista tietoa. Tämä koskee erityisesti reaalikokeita. Aineistoihin tutustuminen vie aikaa sekä reaalikokeessa että äidinkielessä. Kannatamme äidinkielen esseekokeen säilyttämistä kaksipäiväisenä. Jos laaja-alaisen esseen kirjoittamista ei testata ylioppilaskokeessa, ei sen harjoittelemiseenkaan ole samanlaista motivaatiota kuin nykytilanteessa. Lausuntopalvelu.fi 5/8
Mikäli uudistuksen tarkoituksena on kannustaa kokelaita osallistumaan ylioppilaskirjoituksiin ja vähentää tarpeetonta stressiä, on koeajan lyhentäminen ehdottomasti asetetun tavoitteen vastaista. 7.1 Työryhmä ehdotti, että tutkintoa kehitetään kohden avoimia digitaalisia oppimisympäristöjä, joissa on mahdollisuus hyödyntää monipuolisesti taustamateriaaleja. Osa kokeesta voi hyödyntää internetyhteyttä. Avoimen verkon kokeet on lähes mahdotonta toteuttaa, niin että tasavertaisuus ei vaarannu. Ongelmaksi muodostuisi lähteiden tarkistaminen ja luotettavuus sekä mahdolliset chatit, joissa vastauksia jaettaisiin. Avoin verkko ei toisi lisäarvoa nykyisiin aineistotehtäviin. 7.2 Työryhmä ehdotti, että opettajien ja opiskelijoiden tutustuminen ylioppilastutkintotehtävien tyyppisiin digitaalisiin tehtäviin mahdollistetaan hyödyntäen vanhoja koetehtäviä. Tekijänoikeudellisia haasteita voidaan ratkaista erillissopimuksin, tehtävien laatimisen keinoin ja tarvittaessa selvittämällä viranomaistyönä lainsäädännön antamat mahdollisuudet ja rajoitteet. Ehdotus helpottaa kokeeseen osallistumiseen rohkaisemista ja siihen valmistautumista. 8.1 Työryhmä ehdotti, suullisen kielitaidon koe otetaan osaksi vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeita. Kehittyvää teknologiaa hyödynnetään kokeen toteutuksessa. Käyttöönottoa testataan ja uudistuksen vaikutuksia arvioidaan kokelaiden, opettajien, koulujen, koulutuksen järjestäjien ja ylioppilastutkintolautakunnan kannalta ennen toimeenpanoa. Kielitaidon testaamisen monipuolistaminen on kannatettavaa. 9.1 Työryhmä ehdotti, valmistavassa arvostelussa opettaja korjaa oman oppilaitoksen koesuoritusten lisäksi myös muiden oppilaitosten koesuorituksia. Lausuntopalvelu.fi 6/8
Vastustamme esitystä, koska opettaja arvioi nytkin tehtävät virkavastuulla annettujen kriteerien perusteella eikä lähtökohtaisesti opiskelijoita toisiinsa verraten. Motivaatio arvioida omien opiskelijoiden vastaukset on suurempi kuin vieraiden opiskelijoiden kohdalla, vaikka omien opiskelijoiden nimet eivät olisikaan tiedossa arviointihetkellä. On inhimillistä haluta nähdä oman koulun tulokset. Samoin, jos opettajalla on jonkinlainen (ainakin moraalinen) velvoite kommentoida omien opiskelijoidensa vastauksia, hänen pitää joka tapauksessa tutustua myös niihin. Näin opettajan työmäärä kasvaisi. Jos teknologiaa halutaan hyödyntää, voitaisiin sellaiselle opettajalle, jolla on vain vähän kokelaita, antaa pääsy katsomaan satunnaisesti valittuja nimettömiä vastauksia muista kouluista ilman arviointivelvoitetta. Tämä voisi helpottaa arviointia jonkin verran. 10 Osiopankki ja adaptiiviset kokeet Kantanne asiaan perusteluineen Emme kannata, koska tämäntapaiset koetehtävät yleensä ovat monivalintatyyppisiä, emmekä halua ylioppilastutkinnon kehittyvän siihen suuntaan. 11 Ryhmäkoe Kantanne asiaan perusteluineen Voi olla ongelmallista toteuttaa. Jos opiskelijoita on vain yksi, mistä saadaan ryhmä. Verkon kauttako? Ryhmätyötaidot ovat tärkeitä, mutta ylioppilaskokeen ei tarvitse mitata kaikkea mahdollista osaamista. Jatko-opintoihin mennään kuitenkin yksilöinä, ei ryhminä. 12 Ylioppilastutkinto ja koulutusvienti Kantanne asiaan perusteluineen Kehittämisen arvoinen ajatus. 13 Ehdotusten kustannusvaikutukset Kantanne asiaan perusteluineen Todennäköisesti kustannusneutraali. Muuta, mitä halautte asiasta lausua. Muuta, mitä haluatte asiasta lausua. Katsomme, että on tärkeää säilyttää ylioppilaskokeen fokus; kaikkea ei voi yhdessä kokeessa mitata, eikä tarvitsekaan. Lausuntopalvelu.fi 7/8
Pääkkönen Tuovi Suomen uskonnonopettajain liitto ry Lausuntopalvelu.fi 8/8