KUN HAHMOTTAMINEN JA KESKITTYMINEN ON VAIKEAA JA KÄYTÖS HÄIRIÖKSI, MIKÄ AVUKSI? Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi
NEUROPSYKOLOGIPALVELU LUDUS Vernissakatu 8 A 01300 VANTAA www.ludusoy.fi Henkilökunta: 13 psykologia/neuropsykologia Palvelut: Neuropsykologiset ja psykologiset tutkimukset Neuropsykologinen kuntoutus Pienten lasten ryhmäkuntoutus Konsultaatio Työnohjaus
MITÄ HYVÄ KOULUOPPIMINEN EDELLYTTÄÄ OPPILAALTA? Mukaillen Meltzer, 1996 Vahva emotionaalinen perusta Opiskelumotivaatio Positiivinen käsitys itsestä oppijana Psyykkinen energia Työskentelytaidot (mm.) Itsenäisen työskentelyn taidot Ryhmätyötaidot Vuorovaikutustaidot Auktoriteettien hyväksyminen Kognitiiviset taidot (mm.) Kielelliset taidot Näönvaraiset taidot Ongelmanratkaisukyky Tarkkaavaisuus Oppimisstrategiat Tehokas oppiminen
MITKÄ TEKIJÄT YMPÄRISTÖSSÄ VAIKUTTAVAT OPPIMISEEN? Reynolds, 1997 Koulu Luokka Koti johtajuus yhteiset arvot ja tavoitteet järjestys ja myönteisyys opetuksen taso opetukseen käytetty aika henkilökunnan yhteistyö oppimisen seuranta opetuksen painotukset opetusmateriaalin ja henkilökunnan riittävyys opetuksen suunnittelu opetuksen laatu vuorovaikutus oppimiseen ja opetukseen käytetty aika struktuuri luokan ja materiaalin hallinta odotukset palaute ja arviointi työtilan toimivuus osallistuminen ja kiinnostus kotitehtäviin sitoutuminen johdonmukaisuus oppimista tukeva ympäristö seuranta sensitiivisyys ja tuki
YKSILÖLLINEN TAPA KÄSITELLÄ TIETOA Meillä kaikilla on oma persoonallinen tapamme käsitellä tietoa Tämä perustuu aivojen toiminnan yksilöllisyyteen ja kokemusten ja opittujen asioiden ainutkertaiseen kokonaisuuteen Normaalitilanteissa nämä erot eivät tuota vaikeutta selviytymiseen Oppimisvaikeuksisissa on usein kyse siitä, että erot saman lapsen kyvyissä käsitellä erilaista tietoa ovat huomattavan suuret 8. luokkalaisen matin kielelliset taidot olivat ikätasoiset, mutta hahmottamisen taidot vastasivat 7- vuotiaan taitoja Näissä tilanteissa vaikeuksia on usein havaittavissa niin oppimisessa kuin arkiselviytymisessäkin
MITÄ OVAT OPPIMISVAIKEUDET? Frith, 2001 Biologinen taso Rakenteellinen poikkeama Ei vielä välttämättä aina todennettavissa Ympäristö Kognitiivinen taso Kognitiiviset heikkoudet Näkyy tutkimuksissa (psykologi jne.) Toiminnan ja käyttäytymisen taso Poikkeava taitojen oppiminen Näkyy koululuokassa
Määrittely OPPIMISVAIKEUDET Kognitiivisten heikkouksien taustalla aivotoimintojen poikkeava järjestäytyneisyys eli rakenteellinen tai toiminnallinen poikkeavuus Keskeisimmät syyt: perimä ja varhaiset aivojen kehitykseen vaikuttavat tekijät Esiintyvyys 10-20% Yleisimpiä Lukihäiriöt Kielelliset erityisvaikeudet Hahmottamisen vaikeudet Matematiikan oppimisvaikeudet
YMMÄRRÄMMEKÖ NÄKEMÄÄMME Visuaalisen hahmottamisen salat ja vaikeudet
HAHMOTTAMINEN PERUSTUU SIIHEN, MIHIN KATSOMME
HAHMOTTAMINEN PERUSTUU SIIHEN, MITÄ TIEDÄMME
AIVOMME TIETÄVÄT PALJON ENEMMÄN KUIN SILMÄMME
HAHMOTUSVAIKEUDET Yleisimmät kehitykselliset ongelmat: Visuaalisen tarkkavaisuuden häiriöt Visuospatiaalisen ja visuokonstruktionaalisen hahmottamisen häiriöt Visuomotoriset häiriöt Non-verbal learning disabilities (NLD) Yleisimmät hankitut ongelmat: Visuaalisen attention ongelmat: neglect Visuaalisen tunnistamisen häiriöt: agnosia Visuospatiaalisen ja visuokonstruktionaalisen hahmottamisen häiriöt
HAHMOTUSVAIKEUKSIEN ETIOLOGIA Kehitykselliset häiriöt Epäedulliset geeniyhdistelmät Hankitut häiriöt Raskauden, synnytyksen tai varhaiskehityksen vauriot: CP-vamma FASD Aivoverenkiertohäiriöt Aivokasvaimet Keskushermoston tulehdukselliset tilat Dementoivat sairaudet Sekundaariset häiriöt Sädehoito
KEHITYKSELLISTEN HÄIRIÖIDEN ESIINTYVYYS Esiintyvyys vähintään 20% kaikista oppimisen vaikeuksista Cornoldin ja muiden tutkimus Italiassa (2003) Opettajien täyttämä seulonta-arviointilomake 3-6.luokkalaisia, 8-13 -vuotiaita, n=4026 Selviä visuospatiaalisia ongelmia oli 3.8 %:lla Riitta Valtosen tutkimus (2004) neuvolassa Seulontatutkimus (Lene), 4-6-vuotiaita, n=434 4-vuotiaana motoriikka-visuaalinen hahmottaminenongelmaryhmään määriteltyjä lapsia oli 3.5 %; kysymyksessä lievä viive Selkeään vaikeuteen liittyi ongelmia myös muilla kehityksen osaalueilla
HAHMOTUSVAIKEUKSIEN Kouluoppiminen Taitoaineet Matematiikka Vaativat reaaliaineet Taulutyöskentely Vihkotyöskentely Kellon hallinta ja ajan arviointi Suunnistaminen ja reittien oppiminen Liikenteessä liikkuminen Sosiaaliset suhteet Itsearviointi ILMENEMINEN
VISUAALINEN TARKKAVAISUUS Häiriöt ilmenevät esim.: Huolimattomuusvirheinä Johtuvat vaikeuksista huomioida visuaalisia ärsykkeitä Etsimisen ja löytämisen vaikeuksina Johtuvat vaikeuksista erottaa oleellisia visuaalisia ärsykkeitä Vaikeutena seurata opetusta taululta Johtuvat vaikeuksista visuaalisen tarkkavaisuuden kohteen vaihtamisena
VISUOSPATIAALINEN JA VISUOKONSTRUKTIONAALINEN HAHMOTTAMINEN Häiriöt ilmenevät esim.: Eksymistaipumuksena Johtuvat suuntien ja oikea-vasen erottelun vaikeuksista Vaikeuksina taitoaineissa Johtuvat kädentaitojen ja mm. mittojen hallinnan vaikeuksista Vaikeuksina kellon oppimisessa Johtuvat suuntien erottamisen vaikeuksista Vaikeuksina matematiikassa Johtuvat mm. lukumääräkäsitteen, lukujonokäsitteen, laskusuunnan ja avaruudellisten objektien hallinnan vaikeuksista
TARKKAAVAISUUS JA OMAN TOIMINNAN OHJAUS Tahdonalaisen työskentelyn tärkeimmät työkalut
TARKKAAVAISUUDEN OSAT
TOIMINNANOHJAUS MÄÄRITTELY
TOIMINNANOHJAUS VAIKEUKSIEN ILMENEMINEN
TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖT Yleisin neuropsykiatrinen häiriö Esiintyvyys Suomessa n. 3-5 % Oireita jopa 10 prosentilla Tarkkaavaisuushäiriödiagnoosi Keskittymisen vaikeudet lapselle tyypillisiä, pitkään jatkuneita Haittaavat arkea vähintään kahdella elämän alueella (esim. koti/päiväkoti/koulu) Oireet alkavat ennen 7 ikävuotta Tarkkaavaisuushäiriön yhteydessä usein muita kognitiivisia vaikeuksia, usein oppimisvaikeuksia Psyykkiset ja sosiaaliset, primaarit ja sekundaariset, ongelmat tavallisia
MISTÄ VAIKEUDET JOHTUVAT? Perinnöllisyys keskeinen tekijä oireiden synnyssä Neurologinen tausta Aivojen etuosat ja päälaenlohko Poikkeavuus välittäjäaineiden toiminnassa Aivojen aliaktivaatio Ympäristön merkitys perimän ohella erittäin keskeinen Toiminnanohjauksen behavioraalinen luonne
TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖN TYYPIT Tarkkaavaisuushäiriöiden alatyypit ADHD: tarkkaavaisuuden häiriö + yliaktiivisuus / impulsiivisuus ADD: tarkkaamattomuus pääasiallinen oire Molempia yhdistää vaikeus ohjata omaa toimintaa: Kyky suunnitella, ohjata, seurata, korjata ja arvioida omaa toimintaa tilanteen vaatimusten mukaisesti
TARKKAVAISUUSHÄIRIÖ ERI IKÄKAUSINA Vauva- ja pikkulapsi-ikä ärtyisyys, levottomuus, syömisongelmat, unihäiriöt, passiivisuus eli ns. helppo lapsi Leikki-ikä keskittymättömyys, impulsiivisuus, motorinen levottomuus, kieltojen ja rajoitusten hyväksymisen vaikeus, tapaturma-alttius Kouluikä oppimisvaikeudet, suoriutumisen vaihtelu, alisuoriutuminen, muistivaikeudet, vaikeudet sosiaalisissa suhteissa Nuoruus- ja aikuisikä heikentynyt sosiaalinen selviytyminen, psyykkiset vaikeudet, syrjäytymisen uhka, riski päihderiippuvuuteen
TOIMINNANOHJAUKSEN HÄIRIÖT Esiintyvät myös erillään tarkkavaisuushäiriöstä Esiintyvyydestä ei tarkkoja tietoja Usein muiden oppimisvaikeuksien yhteydessä Vaikeuttavat erityisesti itsenäistä toimintaa Itsenäinen vs. ohjattu toimintakyky Ilmiasu riippuu siitä, mitkä toiminnanohjauksen prosessit ovat häiriintyneet Arkkityypit: suunnittelematon ja juuttuva Vaikutukset usein näkyvämpiä vanhemmalla iällä, jolloin vaatimukset itsenäiseen työskentelyyn suurempia
TARKKAAVAISUUDEN JA TOIMINNANOHJAUKSEN KEHITYS 6-7 v. inhibitio/impulssien ehkäisy 10 v. tarkkaavaisuuden kohdentaminen, kohteen joustava vaihtaminen 12 v. kielellinen ja näönvarainen sujuvuus (fluenssi), monimutkainen suunnittelu, toiminnan ajallinen organisointi
TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖT JA OPPIMINEN Oppimisen kannalta merkittävä ongelma Tarkkaavaisuuden häiriöt voivat vaikeuttaa muiden tiedonkäsittelytaitojen perusvalmiuksien kartuttamista Motivaation merkitys Keskittyminen erittäin tilannesidonnaista Itsetunto ja minäkuva Käyttäytymisensä vuoksi tarkkaavaisuushäiriöiset lapset saavat usein paljon kielteistä palautetta, mutta tarvitsevat erityisesti myönteistä palautetta
TARKKAVAISUUSHÄIRIÖT JA OPPIMINEN ALALUOKAT YLÄLUOKAT Ulospäin näkyvä yliaktiivisuus, impulsiivisuus Tarkkaamattomuus Toiminnanohjauksen vaikeudet Sisäinen levottomuus
TOIMINNANOHJAUKSEN HÄIRIÖT JA OPPIMINEN Toiminnanohjauksen vaikeudet hankaloittavat: Oppimista Vaikuttavat oppimiseen erityisesti tilanteissa, joissa lapselta edellytetään omatoimista opiskelua tai oppimista Opitun soveltamista Opitun siirtäminen osaksi omaa toimintaa tai tilanteesta toiseen on vaikeaa Opitun ilmaisemista Myös hankitun osaamisen ilmaiseminen voi jäädä puutteelliseksi, jos vastauksen mielestähaku ja tuotto on jäsentymätöntä Laajat ja tietoa yhdistelevät koevastaukset vaikeita
TOIMINNANOHJAUKSEN HÄIRIÖT JA OPPIMINEN Toiminnanohjauksen häiriöt voivat haitata mitä tahansa oppimista Useimmin vaikutukset näkyvät tilanteissa ja esim. kouluaineissa, joissa edellytetään runsaasti strategista toimintaa ja tarkkaa suunnittelua Matematiikka (esim. sanalliset ja muut soveltavat tehtävät) Kielten opiskelu Vaativat reaaliaineet (esim. historia, fysiikka) Taitoaineet (esim. kotitalous) Toiminnanohjauksen häiriöt tuottavat usein ns. arjen hallinnan vaikeuksia
MITEN AUTTAA? Tukitoimet on hyvä aloittaa heti, kun niitä tarvitaan Opettaja on tärkein tukitoimien toteuttaja koulussa Yhteistyöllä saavutetaan parhaat tulokset Vanhemmat Opettajat, avustaja, oppilashuolto Mahdolliset muut tahot (hoitavat/tutkivat) Mahdollinen lääkehoito, kuntoutus Tarkkavaisuushäiriöissä paras hoitotulos saavutetaan yhdistämällä lääkehoito ja psykososiaalinen tuki
MOTORISEN LEVOTTOMUUDEN VÄHENTÄMINEN Tarkkaavaisuushäiriöiset lapset tarvitsevat muita lapsia enemmän motorista toimintaa pystyäkseen työskentelemään tehokkaasti Tavoitteena kanavoida motorinen levottomuus uudella, luokkaa vähemmän häiritsevällä tavalla: Luvallinen liikkuminen Luvallinen näprääminen (sinitarra, huonosti pomppiva pallo tmv.) Pienten tehtävien hoitaminen tehtävien välillä (esim. taulun pyyhkiminen) Riittävän tukevan tuolin valinta Tasapaino-/aktiivityyny tuolille
IMPULSSIEN HALLINNAN PARANTAMINEN Jätä häiritsevä käyttäytyminen huomiotta, tarjoa tilalle mahdollisuus muuhun Vähennä lapsen odotusaikaa, konkretisoi ajan kulua Valmista lasta etukäteen tuleviin tapahtumiin Keskustele seuraamuksista Anna välitöntä ja konkreettista palautetta Hyödynnä palkkiojärjestelmiä Tue sääntöjen noudattamista: Säännöt selkeästi sanoin ja kuvin Pysäytysmerkkien hyödyntäminen Ota käyttöön: Toimi Älä toimi kortit
TARKKAAVAISUUDEN SUUNTAAMISEN PARANTAMINEN Lapsen nimen käyttö Visuaalisten merkkien käyttö Ohjeen toistaminen Taktiilinen tuki Katsekontakti
TARKKAVAISUUDEN YLLÄPITÄMISEN PARANTAMINEN Selkeän päivärytmin noudattaminen Tapahtumien ennakointi Päivän ja tehtävien jäsentäminen kuvin tai kirjallisesti Ajankulun konkretisoiminen (esim. kello) Istumapaikan miettiminen (esim. eturivi, sermi) Ylimääräisten ärsykkeiden karsiminen ympäristöstä, omasta toiminnasta, tehtäväkirjoista Lapsen tarkkaavaisuuden keston huomioiminen: sopivasti taukoja, sopivan pituiset työrupeamat
TARKKAVAISUUDEN JAKAMISEN JA SIIRTÄMISEN PARANTAMINEN Selkeän ja samana toistuvan päivärytmin ylläpitäminen Siirtymien ennakointi mm. keskusteluin / kuvin Riittävän ajan ja ohjauksen tarjoaminen siirtymien tueksi Yhden asian tekeminen kerrallaan Työskentelyn jäsentäminen esim. listojen tai havainnollistavien toimintaohjeiden avulla
TOIMINNANOHJAUS ALOITTEELLISUUS Lisää henkilökohtaista ohjausta ja/tai mallinnusta tehtävien aloitusvaiheessa Konkretisoi tehtävän osavaiheet Tee selkeä sopimus siitä, mitä pitää tehdä ja mihin mennessä Havainnollista sopimus konkreettisin keinoin Käytä selkeitä, toistuvia toimintatapoja Valitse sopiva tehtävien vaikeusaste ja järjestys Helposta vaikeampaan
Visuaaliset tuet TOIMINNANOHJAUS TOTEUTUS kuvat tai symbolit työskentelyvaiheille Mikä on tehtäväni? Miten sen voi tehdä? Toiminko suunnitelman mukaan? Miten meni? aluksi yksinkertaiset sisällöt sovelletaan eri tehtävissä Puhe ohjauksen tukena Kerro-tee! Tee-kerro!
TOIMINNANOHJAUS TOTEUTUS Puhe ohjauksen tukena Ongelmanratkaisupuhe (Think aloud) Malli Aikuinen tekee ja puhuu Lapsi vain katsoo/matkii Lapsi ohjaa Kertoo aikuiselle mitä pitää tehdä Ohjattu Aikuinen kyselee, lapsi kertoo ja toimii Itsenäinen Lapsi etenee itsenäisesti, puhuu ääneen
TOIMINNANOHJAUS ARVIOINTI Opeta lasta tarkistamaan työnsä, löytämään virheensä ja pohtimaan, mistä syystä ne syntyivät Virhebongari tms. Kiinnitä huomiota yhteen asiaan kerrallaan Arvioi tavoitteiden toteutumista riittävän tiheästi Käytä arvioinnin apuna ulkoisia keinoja, esim. rastitukset, hymynaamat, värit
KIITOS PALJON TARKKAVAISUUDESTANNE! Heräsikö tiedonjano! Lisää tietoa mm: Lapsellani on oppimisvaikeuksia Edita, 2009 Heli Numminen ja Laura Sokka