Lähetysterveisiä Tallinnasta Seppälän perheen lähettikirje 1/2013 Riikka Lautamo-Seppälä, Sakari ja Retriika Seppälä sposti: riikka.lautamo-seppala@sley.fi sposti: sakari.seppala@sley.fi 24.3.2013 Hän otti kantaakseen monien synnit, hän pyysi pahantekijöilleen armoa. Ristiltäottoa kuvaava patsas on Katolisessa kirkossa Tartossa. Pääsiäisiloa Palamusen kirkossa Jesaja 53 1 Kuka uskoo meidän sanomamme? Kuka ymmärtää Herran käsivarren voiman? 2 Hän kasvoi Herran edessä kuin vähäinen verso, kuin vesa kuivasta maasta. Ei hänellä ollut vartta, ei kauneutta, jota olisimme ihaillen katselleet, ei hahmoa, johon olisimme mieltyneet. 3 Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma, kipujen mies, sairauden tuttava, josta kaikki käänsivät katseensa pois. Halveksittu hän oli, me emme häntä minään pitäneet. 4 Ja kuitenkin: hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme. Omista "
teoistaan me uskoimme hänen kärsivän rangaistusta, luulimme Jumalan häntä niistä lyövän ja kurittavan,5 vaikka meidän rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet. Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet. 6 Me harhailimme eksyneinä kuin lampaat, jokainen meistä kääntyi omalle tielleen. Mutta Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen.7 Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen, ei hän suutansa avannut. Kuin karitsa, jota teuraaksi viedään, niin kuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, ei hänkään suutansa avannut.8 Hänet vangittiin, tuomittiin ja vietiin pois -- kuka hänen kansastaan siitä välitti? Hänet syöstiin pois elävien maasta, hänet lyötiin hengiltä kansansa rikkomusten tähden.9 Hänet oli määrä haudata jumalattomien joukkoon. Rikkaan haudassa hän sai leposijansa. Koskaan hän ei ollut harjoittanut vääryyttä, eikä petos ollut noussut hänen huulilleen.10 Herra näki hyväksi, että hänet ruhjottiin, että hänet lävistettiin. Mutta kun hän antoi itsensä sovitusuhriksi, hän saa nähdä sukunsa jatkuvan, hän elää kauan, ja Herran tahto täyttyy hänen kauttaan.11 Ahdistuksensa jälkeen hän näkee valon, ja Jumalan tunteminen ravitsee hänet. Minun vanhurskas palvelijani tekee vanhurskaiksi monet, heidän pahat tekonsa hän kantaa. 12 Minä annan hänelle paikan suurten joukossa, hän saa jakaa saalista mahtavien kanssa, koska hän antoi itsensä kuolemalle alttiiksi ja hänet luettiin rikollisten joukkoon. Hän otti kantaakseen monien synnit, hän pyysi pahantekijöilleen armoa. Jesaja kertoo Herran kärsivästä palvelijasta. Kristitty saa lukea tätä satoja vuosia ennen Kristusta kirjoitettua tekstiä profetiana Messiaan, Jumalan Voidellun, kärsimystiestä ja korotuksesta. Jumalan Poika kärsi syntisten ihmisten puolesta ja antoi itsensä alttiiksi kuolemalle tehdäkseen monet vanhurskaiksi. Kun ajattelemme pääsiäisen aikaa, uskallammeko ajatella Herran kärsimystä, vai rientävätkö ajatuksemme ikään kuin oikotietä ylösnousemuksen ihanuuteen? Palmusunnuntaiksikin askartelemme vielä kauniita virpomisoksia ja pääsiäisruoho itää ikkunalaudalla. Pyhän jälkeen seuraa Hiljainen viikko. Kiirastorstai hiljentää mielemme mustiin puetussa kirkossa, kun urut vaikenevat ja kynttilätkin sammutetaan. Pitkäperjantai emme varmasti osaisi ymmärtääkään Jeesuksen kärsimyksen syvyyttä, vaikka yrittäisimme. Hän joutui kokemaan Jumalan vihan syntiä vastaan. Jotenkin etäisesti käsittänemme, että omat surumme ja kipumme ovat sittenkin kalpeita Herran kivun ja tuskan rinnalla. Sitäpaitsi, hän kärsi toisten puolesta, vaikka itse oli täydellinen, synnitön Jumalan Poika. Kärsiessään hän oli syntiemme sovittaja, Ylimmäinen Pappi ja Uhrikaritsa. Meillä on sellainen Ylimmäinen Pappi, joka on uhrannut itsensä ja joka on kaikessa ollut kiusattu niin kuin mekin, mutta ilman syntiä. Koska hän on ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa. Kun meistä tuntuu, ettei mikään taas elämässä järjesty toivomallamme tavalla, kun sairastumme, kun menetämme rakkaamme, kun epäonnistumme tai kun olemme #
nääntymässä päättymättömältä tuntuvan odotuksen alla, saamme kääntyä Jeesuksen puoleen ja pyytää häneltä mielemme uudistusta, kärsivällisyyttä, lohdutusta, uskoakin. Herra, minä uskon, auta minua epäuskossani (Mark. 9:24) Raamattu kehottaa meitä kestämään ahdistuksen aikoja odottaen, että Jumala suo helpotuksen parhaaksi katsomallaan tavalla ja oikeaan aikaan: Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, niin hän ajan tullen korottaa teidät. Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen. (1Piet 5:6-7) Ristillä kuollut Jeesus ei jäänyt kuolleeksi, vaan pääsiäisaamuna haudalle kiirehtineet naiset saivat olla todistamassa tyhjän haudan ihmettä. Enkelit ilmoittivat, ettei Herra ole enää haudassa, hän on noussut ylös Jeesuksen ylösnousemus todistaa, että hänen antamansa uhri oli Jumalalle mieluinen ja että se riittää. Jeesuksessa on toivo ylösnousemuksesta kaikille ja kaikkien aikojen ihmisille. Meillä on siis taivastoivo, kun uskomme Jeesukseen. Ikuinen elämä alkaa jo täällä ajassa, ja saamme odottaa Jumalan apua ja siunausta niin ajallisissa kuin iankaikkisissa. Siunauksen pyytäminen tarkoittaa sitä, että nöyrrymme Jumalan edessä, että hän saisi puhua meille lempeästi ja johdattaa meitä. Jes 57:15: Korkea ja Ylhäinen, hän, joka pysyy ikuisesti, jonka nimi on Pyhä, sanoo näin: Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä, mutta asun myös murtuneiden ja ja nöyrien luona. Minä virvoitan murtuneiden hengen ja herätän eloon nöyrien sydämen. Kuulumisiamme uudessa elämäntilanteessa Kiitämme kaikkia meitä vuonna 2012 lähettäneitä ja edelleen lähettäviä, tukevia ja puolestamme rukoilevia seurakuntia ja ystäviä Suomessa Kiitos myös meitä merkkipäivinämme muistaneita Me molemmat, Sakari ja Riikka, olemme nyt saavuttaneet 50 vuoden iän, jota syntymäpäivää virolaiset kutsuvat ensimmäiseksi suureksi juhlaksi sanalla juubel. Riikka täytti pyöreitä helmikuussa 2013. Työkuviot Olemme vuodenvaihteesta alkaen osallistuneet Tallinnan Nõmme Rahu-seurakunnan jumalanpalveluksiin seurakuntalaisten joukossa ja koettaneet tutustua ja ystävystyä ihmisten kanssa. Sakari on aloittanut miestenpiirityön seurakunnassa ja työnjohtajamme, kirkkoherra Ove Sanderin kanssa on sovittu, että Riikka osallistuu rippikoulutyöhön tekemällä maailmanuskontoja ja uususkonnollisuutta käsittelevät tunnit. Neuvottelemme myös paikallisen seurakunta-aktiivin kanssa, että hän alkaisi Riikan työtoveriksi sururyhmätyössä. Helmikuussa olimme Nissin Maarjan seurakunnassa pyhäkoulunopettajien koulutuksessa opettamassa uskontunnustuksen merkitystä ja opetuksen elävöittämismenetelmiä $
lapsityössä. Sakari vieraili myös Põltsamaalla Nuorten Talvipäivillä, joille osallistui tuttuun tapaan ryhmä suomalaisnuoria. Kevään kuluessa osallistumme jälleen Jäpe-nuortentapahtuman suunnitteluun. Tiellä Nissiin. Uskontunnustusluento Nissin seurakuntatalossa Asumisemme huolet Kevät kerrostaloasunnossamme on kulunut nenä tukkoisena, yskien ja miettien, mitä tulisi tehdä ilmanvaihdon parantamiseksi ja ikkunoihin tiivistyvän kosteuden vähentämiseksi. Asunnon omistaja sanoo, ettei mitään voi tehdä. Emme ole saaneet vastausta kysymykseemme, milloin ilmanvaihtokanavia olisi puhdistettu. Muista asunnoista tulee kylpyhuoneeseemme ruuankäryä ja tupakansavun hajua. Kuulimme eräältä talon asukkaalta, että poistoilmakonetta pidetään käynnissä vain kaksi kertaa vuorokaudessa Monetkin täkäläiset vuokralle tarjottavat asunnot ovat kauniita katsoa, mutta perustekniikan kuntoa ei aina voi todeta muuten kuin asumalla. Koska meillä on aikaisempi altistus joillekin asuin- ja kouluympäristöjen vahingollisille mikrobeille, olemme ehkä tavallista herkempiä sairastumaan. Rukouksissamme on koti, jonka voisimme tuntea terveelliseksi, viihtyisäksi ja todelliseksi kodiksi, vaikka asuisimmekin ulkomailla. Viroon olemme varmaan kotiutuneetkin, emmekä haluaisi vielä muuttaa täältä pois, mutta elämäämme leimaava väliaikaisuuden tunne aiheuttaa jossain määrin levottomuutta. Kirkkoherramme sanoi useista muutoistamme, että paljon muuttaneen on aikanaan helpompi muuttaa Taivaan kotiin. Siinä mielessä meidän vaikeuksiamme voisi nimittää hengellisiksi harjoituksiksi. %
Ratkaisujen edessä Tyttäremme terveysongelmien vuoksi käymme Suomessa tutkimuksissa. Tutkimusten tulosten valmistuttua joudumme päättämään tulevaisuudestamme. Työsopimuksemme lähettävän järjestömme kanssa päättyy kesäkuun lopussa tänä vuonna, ja jos toivomme jatkoa, meidän olisi pian tehtävä anomuksemme. Rukoilemme: - Siunausta Virossa tehtävälle kristilliselle lähetystyölle sekä Viron seurakunnille. - Jumalan apua, että Viron kirkkoa tällä hetkellä huolestuttavat ongelmat voisivat löytää rakaisun ja ihmiset löytäisivät erimielisyyksissä sovun keskenään. - Jumalan varjelusta harhaopeilta niin Virossa kuin Suomessakin. - Lohdutusta ja apua kaikille, joilla on puutetta jokapäiväisestä leivästä. - Herätystä, että virolaiset kansana voisivat etsiä Jumalan apua arvokysymyksissä. - Perheellemme selkeätä näkyä siitä, miten tulisi oikein menetellä, jos tällainen selkeys vain suinkin olisi Jumalan tahto. Toivotamme siunattua pääsiäisaikaa meitä tukeville ja lähettäville seurakunnille, ystäville ja sukulaisille, sekä kaikille kirjeemme lukijoille Kristus nousi kuolleista. Totisesti nousi Sakari, Riikka ja Retriika LÄHETYSKANNATUS Seppälöiden työn tukemiseksi Sleyn tilille 800015-779195 tiedonannolla Seppälän lähetysrengas ja oma seurakuntasi tai yleisviitenumerolla 10078 89200 30501 02512 tai henkilökohtaisella viitenumerolla, jolloin kannatuksesi näkyy automaattisesti myös seurakuntasi lähetyskannatuksena. Henkilökohtaisen viitenumeron saat Sleyn toimistosta Anna Poukalta puh. 09 251 39 220 tai sähköpostitse anna.poukka@sley.fi Uudenmallisten yhteiseurooppalaisten tilinumeroiden mukaan yllämainitun Sleyn lahjoitustilin muoto on: IBAN: FI13 8000 1500 7791 95 BIC:DABAFIHH "Poliisihallituksen 26.11.2012 myöntämän keräysluvan 2020/2012/3761 mukaisesti Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry voi kerätä varoja 1.1.2013-31.12.2014 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta julistus-, opetus- ja diakoniatyöhön kotimaassa sekä yhdistyksen lähetyskohteissa ulkomailla." &
Kirkon Ulkoasiain osaston ohjeiden mukaan yksi lähetystyöntekijän vuosittain lähettämistä viesteistä tulee olla luonteeltaan vuosiraportin tyyppinen. Seuraavassa on raporttimme vuodelta 2012. Vuodenvaihteessa 2011-2012 työskentelimme Virossa Tarton Pyhän Paavalin seurakunnan työyhteydessä. Meidät on lähetetty tukemaan seurakunnassa tehtävää pienryhmätyötä ja kristillistä kasvatusta. Riikan työhön kuului raamattupiirien tukeminen, sururyhmätyö yhdessä kahden muun henkilön kanssa sekä jonkin verran mediatyötä kirjoituksien ja käännösten muodossa. Riikka aloitti uuden pienpiirin Kuinka toiset uskovat. Sakari osallistui Viron kirkon nuorisotapahtuman Jäpen (Järgmine Peatus Seuraava Pysäkki) suunnitteluun ja toteutukseen ja oli tapahtumaan osallistuvien Evankelisten Opiskelijoiden EO:n nuortenaktion ohaajana. Sakari vieraili oman seurakunnan pyhäkoulussa ja nuortenilloissa sekä naapuriseurakunnan Tarton Maarjan nuortenilloissa ja osallistui kristilliseen lastenkotiin suuntautuvaan rippikoulutyöhön Maarjassa. Lisäksi hän toimi miesten katekismuspiirin vetäjänä Paavalin seurakunnassa. Aloitimme yhdessä uuden viron- ja suomenkielisen raamattupiirin ja olimme osavastuussa lastenvanhempain piiristä. Teimme joitakin vierailuja kutsuttuina Tarton rovastikunnan seurakuntiin sekä Viron ev.lut. Kirkon nuorten talvipäivät- leirille Põltsamaalla. Toukokuussa järjestettiin Mida sa veel ootad tapahtuman konsertti Tartossa. Riikka järjesti yhteistyössä paikallisten pappien ja maallikoiden kanssa uskontoteemallisen seminaarin Paavalin seurakunnassa. Otimme kevään aikana vastaan Tarttoon, Paavalin seurakuntaan ja työhömme tutustuvia suomalaisryhmiä, toteutimme Nelja Tuule Ristirännak (Neljän Tuulen Ristinvaellus) tapahtumaa, joka oli ajallisesti sijoitettu samalle heinäkuun viikolle suuremman missiotapahtuman kanssa, joka huipentui Tallinnan Kristus-päivään. Olimme mukana töissä Järgmine Peatus Jäpe-nuortentapahtumassa Kambjassa. Suomessa kävimme vierailulla Haminassa Sleyn paikallisosaston seuroissa. Juhannuksena olimme töissä Sleyn leirikeskuksessa Hietoinrannassa Saaramaalla Johannesfestarit-tapahtumassa. Osalistuimme myös Evankeliumijuhlille Turussa. Elokuussa otimme osaa Viron Kirkon Lähetyskeskuksen järjestämiin koulutuspäiviin Nelijärvellä Tallinnan läheisyydessä. Koulun alettua jouduimme muuttamaan Tartosta Tallinnaan, koska lastemme koulussa Tartossa ei ollut vieläkään saatu pitkään vaivanneita sisäilmaongelmia korjatuksi. Meille tarjottiin työyhteyttä Tallinnassa Nõmme Rahu - seurakunnassa. Lapsemme Retriika, 12 ja Viljami, 16, aloittivat koulunkäynnin Tallinnan suomalaisessa koulussa. Viljami kärsi allergiaoireista uudessakin koulussa ja muutti myöhemmin syksyllä Suomeen opiskelemaan sisäoppilaitokseen. Marraskuussa osallistuimme Suomessa Turussa Maata Näkyvissä festareille ja toimme mukanamme viisi nuorta Virosta. Nõmmen työyhteyteen siirryttyämme toivomme löytävämme mielekkäät tehtävät, jotka sekä sopisivat meille että olisivat seurakunnan toivomia.uusien yhteyksien luominen ja paikallisiin oloihin integroituminen vie aikaa, ja Tallinnaan muutettuamme tämä prosessi on vielä kesken. '