HARJAVALTA HIITTENHARJU

Samankaltaiset tiedostot
KUOPIO (ent. Riistavesi) Välisalmen Vaaru

Nuoremman rautakauden kalmiston kaivaus

Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus Helena Taskinen 1985

VÖYRI KAURAJÄRVI ISTANKANGAS

Forssan museo FORSSA Haudankorva Salmistanmäki

Varhaismetallikautisen asuinpaikan koekaivaus 1987 Helena Taskinen

LAITILA KOTJALA NÄSTINRISTI

TEUVA Kankaanmäki. Kivikautisen asuinpaikan ympäristön koekaivaus

Kertomus U* P Sal on kaivaukåista

Rakennustyömaan valvonta kivikautisella asuinpaikalla

KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS)

PIRKKALA TURSIANNOTKO

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus

Kivikautisen asuinpaikka-alueen kartoitus

LAPUA TIISTENJOKI KOTASAARENMÄKI

OULU. Inventointi, liite vuoden 1985 inventointikertomukseen

MUSEOVIRASTO EURA VÄHÄVAHE KAUNISMÄKI. Rautakautisen ruumishautakalmiston kaivaus. Osa I. Kertomus. A.Vikkula - N.Strandberg 1987

Pk Kauttua x= , y= , z=45-50

Lappeenranta Etu- ja Taka-Muntero kivikautisen asuinpaikan koekaivaus

YLI-II 59 KOTIKANGAS KIVIKAUTINEN ASUINPAIKKA

Vantaa Tikkurilan maatalouden tutkimuskeskus (Jokiniemi)

JALASJÄRVI Kohtakangas. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus

Mikkelin läänin maakuntayhtymän Kiinteät muinaisjäännökset luettelossa kohde on numerolla 32.

SISÄLLYS Arkisto- ja rekisteritiedot 2 Karttaote kaivauspaikan sijainnista 3 1. Johdanto Alueen tutkimushistoria 4 2. Kohteen sijainti ja

ISOJOKI Salomaa Maakaapelilinjan arkeologinen tarkkuusinventointi 2018

LIETO NUMMELA. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus. Simo Vanhatalo 2006

KÄLVIÄ. 70 PAHANPORTAANRÄME. Koekaivausraportti. Lauri5kantsi2003 K.H. Renlundin museo, Kokkola

MUHOS PYHÄKOSKI 5. Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus. Jalo Alakärppä ja Eija Ojanlatva 2000

LAITILA KOTJALA NÄSTINRISTI. Kivikautisen asuinpaikka-a! ueen kaivauskertomus

1 KVARTSI-ISKOS, 1 kpl, 0,5 g Vaaleanharmaata, hiukan rakeista kvartsia. Mitat: 13 x 10 x 4 mm. X=201,48, Y=101,84, Z=79,18 (Tid.

Paalutus, kiintopiste ja kaivaustekniikka

KIRSI LUOTO KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY KANGASALA PAKKALA TURSOLANTIEN VARHAISMETALLIKAUTISEN LÖYTÖPAIKAN TARKASTUS 2014

Sisällys sivu JOHDANTO KAIVAUSPAIKAN ESITTELY KAIVAUSPAIKAN SIJAINTI JA TOPOGRAFIA KAIVAUSTEKNIIKKA. f'.malaj IT/KUL TTUURif'.

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

VAMMALA Kaukola Juvela

Loppi Kaartjärvi Antinniemi

TAMMELA Keskinen. Kuoppajäännöksen koekaivaus

Kutveleen kanavan tiesuunnittelualueen muinaisjäännösinventointi Taipalsaaren ja Ruokolahden kunnissa syksyllä 2000

RAISIO VANHA-VANTO Latomusten kaivaus Naantalin haaran maakaasuputkilinjalla Kreetta Lesell 2008

Sulkava Keskustaajaman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2011.

Lapua Keskustaajaman ympäristön osayleiskaava-alueen 5 Ruha ja alueen 2 Keskustaajaman eteläosan muinaisjäännösten täydennysinventointi 2010

Hankasalmi Sahinniemi

Rautakautisen löytöpaikan kaivaus

LEMPÄÄLÄ TORISEVANKULMA kivikautisen asuinpaikan koekaivaus 2009

Sauvo Korvala. Vanhemman roomalaisajan löytökohteen koekaivaus. Marianne Schauman-Lönnqvist

Löydöt: KM (kvartsia, keramiikkaa, palanutta luuta) Kuvat: G-f'- 3'i - tv fb.3<?

Tampere Veijanmäenkatu rautakautisen asuinpaikan koekaivaus 2014

Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008

Joutseno Kuurmanpohja / Monnonmäki Saarenoja 2 Kivikautisen asuinpaikan kaivaus 2008

Siuntio Myrans. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus Mäntsälä-Siuntio maakaasuputkilinjalla MUSEOVIRASTO

KIUKAINEN PANELIA KUNINKAANHAUTA

NOUSIAINEN KUOKKALA Latomuksen kaivaus valtatie 8:n parantamisalueella

Sisällys: Negatiiviluettelo 14 Dialuettelo 14

NURMIJÄRVI Männistö. Kivikautisen asuinpaikan kaivaus. Klaukkalan ohikulkutien rakentamishanke, Palojoen eritasoliittymä MUSEOVIRASTO

ISOJOKI SARVIKANGAS Kivikautisen asuinpaikan kaivaus Fingridin voimajohtolinjalla Kankaanpää-Lålby

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Joutseno Muilamäki Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus 2009

PADASJOKI LEIRINTÄALUE

JURVA NÄRVIJOKI KESKI-MÄNTYLÄ kivikautisen asuinpaikan koekaivaus 1994 Päivi Kankkunen

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa)

PIHTIPUDAS Pohjoisniemi. Kivikautisen asuinpaikan ympäristöön suunnitellun vesijohtolinjan koekaivaus

Laukaa Kuhanniemi Tarvaala osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi

PISTOHIEKAN MUINAISJÄÄNNÖKSET

SULKAVA Ritvalinniemi. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus

Lappeenranta Mikonsaari kivikautisen asuinpaikan koekaivaus

TAMMELA. Uusi-Markkulan Kivikautisen asuinpaikan kaivaus. Taisto Karjalainen 2008

Kangasala Kaivanto Kivikautisen asuinpaikan rajaus 2011

ÄÄNEKOSKI Konginkangas Jokela

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LUUMÄKI SUO-ANTTILA MÄNNIKKÖMÄKI 2

P , I: , Z: m mpy Koordinaatti muinaisjäännösrekisterissä oleva kohteen keskikoordinaatti.

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

IISALMI Peltosalmen varikkoalueen muinaisjäännösinventointi

Pomarkku Aholan asemakaava ja asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007

Sipoo Tallbacka 1 kivikautisen asuinpaikan arkeologinen kaivaus 2014

Luetteloineet: Anne-Mari Saloranta ja Sami Viljanmaa.

KRISTIINANKAUPUNKI BYÅSEN Kivikautisen asuinpaikan kaivaus Fingridin voimajohtolinjalla Kankaanpää-Lålby

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa

Luokka: Ajoitus: kivikausi. Lukumäärä: Hietaranta. Puhelin: Postitmp: Honkajoki

Pälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila

Sastamala Kalliala Vesihuoltolinjan koekaivaus 2010

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan kaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus

KRISTIINANKAUPUNKI RÄVÅSEN Kivikautisen asuinpaikan kaivaus Fingridin voimajohtolinjalla Kankaanpää-Lålby

VILPPULA Vanhakylä. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus

Hankasalmi Olkkolan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

RAAHE Laivalanhietikko Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus

Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006

JÄMIJÄRVI Perämäki. Kivikautisen irtolöytöpaikan ympäristön koekaivaus. MUSEOVIRASTO Arkeologian osasto, koekaivausryhmä II Simo Vanhatalo 2004

= Uhatun alueen rajat

VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan

~tf ~ Turun yliopisto ~~ ' University of Turku. Kaarinan Ravattulan Ristimäen kivikautisen asuinpaikka-alueen tutkimukset 2013 I I I /

VIROLAHTI KASETTELEVAKANGAS Varhaiskivikautisen kohteen koekaivaus valtatien 7 uudella linjalla

x = 101,60/ y = 101,95, z = 86,58 m mpy 6,5 g

LAPPEENRANTA MIKONSAARI kivikautisenasuinpaikan koekaivaus 2006

Honkajoki Halmeskangas maa-ainestenottohankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Tapani Rostedt

Yli-Ii [28] Kierikinkangas - Yleisökaivaus 2008 Kaivausraportin kuvaliite

Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa)

Sastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011

YLISTARO Troihari\Kangas-Heiska ) /

Transkriptio:

HARJAVALTA HIITTENHARJU Punamultahaudan kaivauskertomus 1983 Helena Taskinen

s l s ä 1 1 y s JOHDANTO 2 PUNAMULTA HAUDAN SIJAINTI 4 KAIVAUSTEKNIIKKA 4 PUNAMULTAHAUTA 5 LÖYDÖT 7 YHTEENVETO 8 1'. v t/1/t<..-tt. t, 13 ~ SlVU

2 JOHDANTO Harjavallan Hiittenharjun punamultahauta löytyi allekirjoittaneen tarkastaessa Hiittenharjun alueen hiekkakuoppia kesäkuussa 1983. Tällöin ei kuitenkaan ollut mahdollista tutkia löytynyttä punamultahautaa. Palatessani elokuussa 1983 jälleen Harjavaltaan havaitsin, että tällä välin oli hiekkakuopan reunaa koverrettu punamultaläikän kohdalta noin 20-25 cm. Vielä jäljellä oleva osa punamultahautaa päätettiin tutkia. Kartanpiirtäjänä toimi HuK Päivi Kankkunen. 2 Tutkitun alueen suuruus oli 4 m. Helsingissä 16. marraskuuta 1983 -i4?ui 'i:~~~j Helena Taskinen

3 HARJAVALTA HIITTENHARJU Punamultahaudan tutkimus 1983 Tila : Uusi-Simula RN:o 5:254 Maanomistajat: Paavo ja Kerttu Heino Osoite: 29200 Peruskartta : 1134 09 Harjavalta PEIPOHJA, painettu 1978, Helsinki Kaivausalueen koordinaatit: x = 6799 84 y 561 06 z = 39,25 m mpy Kaivetulta aluee~ta tulleet löydöt: KM 22 009:1-60 (nrol 21-60 ovat ~ ~u//.#~~ punamulta- ja ~anäytteitä). Diar. 27. 9.1983. Harjavallan Hiittenharjun alueelta aikaisemmin tulleet löydöt : KM 14 885:1-3, KM 20 004, ~I 20 126:1-3, KM 20 358:1-6, KM 20 435 : 1-9, KM 20 493:1-629, KM 20 727:1-14, Satakunnan ~ seo 16 424-16 426, Satakunnan ~seo 16 445:1-67, KM 21 673 : 1-53, KM 21 932:1-15. Hiittenharjun aikaisemmat tutkimukset: Unto Salo : kaivaus 1960 ja kaivauskertomus 1962 (Satakunnan ~seo 16 445 : 1-67), J.-P. Taavitsainen: kaivaus 1978 (KM20 493:1-629), kaivauskertomus puuttuu. Sivu 15 on kuvataulu, jossa on kuvia negatiiveista ff. 58 078-58 100. Diapositiivit nrot 7253-7266. Luettelo kartoista, negatiiveista ja diapositiiveista on kertomuksen lopussa.

4 PUNAMULTAHAUDAN SIJAINTI Hiittenharjun alueella on merkkejä kivikautisesta asutuksesta laajalla alueella, 5 erillisen hiekkakuopan reunamilla (noin 1 km pituisella alueella). Tutkittu punamultahauta sijaitsi pohjoisimman hiekkakuopan itärinteellä (ks. A. Vikkulan yleiskartta, 1982, C-alue). Pori-Helsinki valtatieltä se sijaitsi noin 120 m lounaaseen. Alue on mäntyä kasvavaa, kuivaa kangasmetsää. Punamultahaudan absoluuttinen korkeus oli 39.25 m mpy. KAIVAUSTEKNIIKKA Punamultahaudan kohdalle paalutettiin va~n sillä hauta ei ulottunut laajemmalle alueelle. yksi 2 x 2 m oleva ruutu, Kiintopisteenä käytettiin lähellä ollutta kantoa, jonka korkeus oli 39.27 m mpy. Koneen lukema oli 152. Kiintopisteen korkeus siirrettiin TVL:n korkeuskiintopisteestä nro 10 (Turun tie- ja vesirakennuspiirin suunnitelmakartta Plv 6500-7500, hanke 619), joka sijaitsi Harjavalta-Eura tien läheisyydessä. Punamultahauta kaivettiin 5 cm tasoissa kaivauslastoilla. Yksityiskohtakartat piirrettiin tasoista mittakaavaan 1:10. Pinta- ja pohjavaaituskartta on 1:100. Yleiskarttana käyte ~ A. Vikkulan yleiskarttaa 1 :2000vuodelta 1982.

5 PUNAMULTAHAUTA Tasossa 1/2 tuli esille nokimaaläikkä, jonka koko oli 90 x 80 cm. Sen koillispuolella oli punaiseksi palauutta hiekkaa ja likamaata olevat läikät ja muualla kaivaustasossa palauutta hiekkaa. Tasossa 1 no Lkimaaläikkä näkyi hyvin säännöllisen muotoisena, lähes pyöreänä. Sen koko oli 60 x 65 cm. Tämän ympärillä oli likamaata ja palomaata. Muuten tässä kaivaustasossa oli nähtävissä vaalean likamaan ja palomaan sekoitetta. Tässä tasossa 1 oli runsaasti pienehköjä kiviä (suurin kivistä oli 20 x 11 cm, mutta yleensä ne olivat noin 5 x 5 cm). Tasoon 1 1/2 edettäessä nokimaaläikkä oli muuttunut muodoltaan so~keaksi ja kooltaan 50 x 35 cm olevaksi. Tässä tasossa tuli esiin myös ensimmäisen kerran punamultaa. Sitä oli 110 x 60 cm suuruisella alueella. Punamultakohta oli hyvin selvärajainen ja väriltään voimakkaan tummanpunainen. Tässä tasossa 1 1/2 oli runsaasti kiviä. Näistä muutamat suurimmat muodostivat kivirakennelman, jonka koko oli 1,7 x 1,0 m. Suurin tämän kivirakennelman kivistä oli 25 x 27 cm ja pienin 15 x 13 cm. Sen suunta oli luode - kaakko. Nokimaaläikkä jäi selvästi kivien muodostaman reunuksen keskelle. Tämän kivirakennelman ympäristössäkin oli runsaasti pieniä ja jokunen suurempikin kivi, mutta ne eivät muodostaneet mitään rakennelmaa. Tässä tasossa esiintyy jo vaaleanruskeaa, puhdasta ~ kaa. Tasossa 2 punamultaläikkä oli pitkänsoikea ja kooltaan 120 x 50 cm. Punamulta oli väriltään hyvin tummaa ja sen rajat olivat erittäin selvästi nähtävissä. Punamultaläikkä oli länsiluode -itäkaakko suuntainen. Tasossa 2 kivirakennelmasta oli jäljellä 6 kiveä, jotka olivat luode-

6 kaakko -suuntaisesti. Rakennelman suuruus oli 1,3 x 1,0 m. Eri puolilla ruutua esiintyi myös joitakin pienehköjä kiviä. Lisäksi osittain punamultaläikän ja osittain vieressä olleen likamaaläikän kohdalla oli pienehkäistä kivistä muodostunut kivirykelmä. Muodoltaan se oli pyöreähkö ja kooltaan noin 40 x 40 cm. Kivet olivat hyvin tiheässä rykelmässä. Suurin osa ruutua oli vaaleanruskeaa, puhdasta hiekkaa. Vaaleaa likamaata oli kahtena läikkänä. Lisäksi oli edellisessä tasossa nokimaana olleen läikän kohdalla palanutta hiekkaa. Tasossa 2 1/2 suur~n osa kivistä oli jo poissa. Punamultaa oli 110 x 60 cm suuruisella alueella. Muuten koko ruutu oli yhtä likamaaläikkää (koko 40 x 50 cm) lukuunottamatta puhdasta, vaaleaa hiekkaa. Tasoon 3 tultaessa punamultaläikän suunta oli muuttunut länsilounas - itäkoillinen - suuntaiseksi. Kooltaan se oli 80 x 50 cm. Tasossa oli kymmenkunta suuremmanpuoleista kiveä (kooltaan no~n 10 x 15 cm - 30 x 30 cm), mutta niiden ei voinut havaita muodostaneen mitään rakennelmaa. Punamultaa ja pientä likamaaläikkää lukuunottamatta koko ruutu oli puhdasta, vaaleaa hiekkaa. Tasoon 3 1/2 tultaessa oli punamulta- alue pienentynyt 60 x 25 cm olevaksi läikäksi. Lisäksi punamultaa esiintyi pieninä yksittäisinä läikkinä 90 x 40 cm olleella alueella. Punamullan väri oli myös vaalentunut. Tasossa 4 punamultaa esiintyi enää va~n 35 x 45 cm suuruisella alueella ja joinakin pieninä läikkinä tuon alueen ympäristössä. Punamulta oli vaalentunut edellisestä tasosta ja sen rajat tulleet epärnääräisernrniksi. Muuten ruutu oli puhdasta, vaaleaa hiekkaa. Taossa 4 1/2 punamultaa oli jäljellä 40 x 20 cm olleella alueella. Väriltään se oli vaalentunutta edelleen edelliseen tasoon verrattuna. Muu osa kaivettua ruutua oli puhdasta, vaaleaa hiekkaa.

7 LÖYDÖT Koristeltu saviastin reunapala Koristelematon saviastianpala Kaavin, porfyriittiä Kivilaji-iskos Kvartsi-iskos 32 11 35 kpl " " " " Irtolöydöt Saviastianpala, asbestisekoitteinen 1 kpl Palamattomia, punamullan värjäämiä ihmisen luita 21 '7 g Löytöjä tuli esille tasoista 1/2-4 1/2. Runsaimmin niitä tuli tasoista 1 1/2-2 ja 3-3 1/2. Löydöistä suurin osa oli kvartsiiskoksia ja saviastianpaloja. Saviastianpaloista yksi oli koristeltu reunapala. Se tuli tasosta 3, kivirakennelman sisäpuolelta, punamultaläikän reunasta ja on Pyheensillan asteen keramiikkaa. Irtolöytöinä tuli asbestisekotteinen saviastianpala ja palarnattomia, punamullan värjäämiä ihmisen luita (Tarja Vormisto, suullinen tieto). Ne tulivat punamultaläikän kohdalta hiekkakuopan reunalta. Koska luut olivat punamullan värjäärniä, niiden voi katsoa olevan peräisin punamultaläikästä.

8 YHTEENVETO Tutkittu punamultahauta oli osittain tuhottu, joten sen koosta Ja tarkasta rakenteesta ei näin ollen voi olla varma. Jäljellä olleen, tutkitun osan perusteella voi kuitenkin päätellä, että hauta on tehty asuinpaikkakerrokseen. Tästä on todisteena haudan ympärillä ollut kulttuurimaakerros ja löytyneet kivilaji- Ja kvartsi-iskokset sekä saviastianpalat, jotka ovat tyypillisiä asuinpaikkakerroksen löytöjä. Haudan reunoilla on ollut suurehkoja kiviä. Hauta on ollut luode - kaakko -suuntainen. Hautaan kuuluva punamulta oli taasen nähtävissä länsiluode - itäkaakko -suuntaisena läikkänä. Punamultaa oli 30 cm paksuudelta. Hautarakennelman päällä, kivien muodostaman reunarakennelman sisäpuolella oli tasoissa 1/2-1 1/2 nähtävissä nokimaata, joka viitta~ si tulenpitoon haudalla. Löytyneen saviastian reunapalan johdosta punamultahautaa vo1 pitää Pyheensillan asteeseen ajoittuvana. Kaivettu ruutu peitettiin tutkimuksen päätyttyä.

9 LUETTELO KARTOISTA Kopio peruskartasta Kopio A. Vikkulan yleiskartasta Pinta- ja pohjavaaituskartta sivu 14 16 17 Yksityiskohtakarttoja tasoista 1/2-4 1/2 18-26 ;f 3

10 NEGATIIVILUETTELO 58078 Punamultaläikkä sorakuopan reunassa. Kuvattu lännestä. 58079 Punamultaläikkä sorakuopan reunassa. Kuvattu lännestä. 58080 Punamultaläikkä sorakuopan reunassa. Kuvattu lännestä. 58081 Punamultaläikkä sorakuopan reunassa. Kuvattu lännestä. 58082 Punamultaläikkä sorakuopan reunassa. Kuvattu lännestä. 58083 Punamultahauta tasossa U5 cm. 58084 Punamultahauta tasossa 1/10 cm. 58085 Punamultahauta tasossa 1 U15 cm. 58086 Punamultahauta tasossa 1 U15 cm. Kuvattu kaakosta. 58087 Punamultahauta tasossa 2/20 cm. 58088 Punamultahauta tasossa 2/20 cm. Kuvattu lounaasta. 58089 Punamultahauta tasossa 2/20 cm. Kuvattu koillisesta. 58090 Punamultahauta tasossa 2/20 cm. Kuvattu koillisesta. 58091 Punamultahauta tasossa 2/20 cm. Kuvattu etelästä.

1 1 58092 Punamultahauta tasossa 2!/25 cm. 58093 Punamultahauta tasossa 2! /25 cm. Kuvattu etelästä. 58094 Punamultahauta tasossa 3/30 cm. 58095 Punamultahauta tasossa 3/30 cm. 58096 Punamultahauta tasossa 3/30 cm. Kuvattu etelästä. 58097 Punamultahauta tasossa 3!/35 cm. 58098 Punamultahauta tasossa 3!/35 cm. Kuvattu etelästä. 58099 Punamultahauta tasossa 4/40 cm. 58100 Punamultahauta tasossa 4! 145 cm.

12 LUETTELO DIAPOSITIIVEISTA 7253 7254 7255 Punamultahaudan pää sorakuopan reunassa kesäkuussa 1983. Kuvattu lännestä. Punamultahaudan pää sorakuopan reunassa kesäkuussa 1983. Kuvattu lännestä. Punamultahaudan pää sorakuopan reunassa elokuussa 1983. Hautaa on koverrettu. Kuvattu lännestä. 7256 Punamultahauta tasossa ~/5 cm. 7257 Punamultahauta tasossa 1/10 cm. 7258 Punamultahauta tasossa 1!/15 cm. 7259 Punamultahauta tasossa Kuvattu etelä-~ounaasta. U15 cm. 7260 7261 7262 7263 7264 Punamultahauta tasossa 2/20 cm. Kiveys näkyvissä. Kuvattu kaakosta. Punamultahauta tasossa 2/20 cm. Punamultahauta tasossa 2 ~/25 cm. Punamultahauta tasossa 2!/25 cm. Kuvattu itä=kaakosta. Punamultahauta tasossa 2!/25 cm. Kuvattu kaakosta. 7265 Punamultahauta tasossa 3 ~/35 cm. 7266 Punamultahauta pohjaan kaivettuna, taso 4 ~/45 cm.

HARJAVALTA H IITTENHARJU Kopio peruskartasta 1134 09 1983 PEIPOHJA SIVU 14 e punamultahaudan koordinaatit: x= 6799 84 y= 561 04 z= n. 39J25 mpy nettu 1978 Helsingissä N:o 1134 09 2 39 68 0

SIVU 15 HARJAVALTA HIITTENHARJU t. 58078 punamultaläikkä sorakuopan reunassa) lännestä f. 58:l86 punamultahauta tasossa 1 Y2 = 15cm J kaakosta f. 58089 punamultahauta tasossa 2 = 20 cm J koitlisesta 1.58094 punamultahauta tasossa 3 = 30 cm J idästä valok. H. Taskinen 1983

SIVU 17 HARJAVALTA HIITTENHARJU H. TASKINEN 1983 pinta- ja pohjavaaituskartta punamuttahaudasta kp =152 = 39)9 m y. mp. mk 1 :1 00 1-----+-----tl 2 m N pi ntavaaituska rtta 1 1 1156 1561 156 1155 15jl_ 1 1 pohjavaaituskartta 1 1 1219 2001-221 215 211 206 _1~,02 2(gl_ 1 1..