LIETO NUMMELA. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus. Simo Vanhatalo 2006

Transkriptio

1 LIETO NUMMELA Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus

2 LIETO Nummela Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus,, MUSEOVIRASTO Arkeologian osasto, koekaivausryhmä II

3 KAIVAUSKERTOMUS Kohteen nimi: Muinaisjäännöslaji: Muinaisjäännösrekisterinumero: 1 nventointin umero: Lääni: Kunta, kuntanumero: Kylä, kylänumero: Tila, rek.no: Kiinteistötunnus: Maanomistaja: Katuosoite: Postinumero, -toimipaikka: Gt-kartta: Peruskartta: Yhtenäiskoordinaatit: Peruskoordinaatit: Paikannusmenetelmä: Rahoittaja: Tutkimusaika: Tutkimustapa: Tutkimusala 1 kaivausala: Kaivauksenjohtaja: Piirtäjä: Tutkimusavustaja: Kaivajat: Kaivauslöydöt: Valokuvat: Diat: Gt-karttaote: Peruskarttaote: Kartat: Tasokartat C 14-ajoitukset: Aikaisemmat kaivaukset: inventoinnit: tarkastukset: muut tiedot: Aikaisemmat löydöt: Lähistön muinaisjäännökset: Lähistön löydöt: LIETO Nummela kivikautinen asuinpaikka Länsi-Suomen lääni Lieto, 423 Rähälä, 445 Nummela, 3: Jukka Antero ja Outi Hannele Hakanpää Valkonkuja Lieto VIiskulma P: (hiekkakuoppa) (Mjrek. P: , 1: , Z: 50 ) 1: Z: X: (Mjrek. X: , Y: , Z: 50) Y: Z: satelliittipaikannin Garmin 111 P (tarkkuus <±4 m) Museovirasto, koekaivausryhmä II koekaivaus, koekuopat 2000 m 2 114m 2 Simo Vanhatalo, HuK Riikka Mustonen, HuK Jan-Erik Nyman, fil. yo 2, koekaivausryhmän palkkaamia KM 36449:1-75, kiviesineen katkelmia, hioimen katkelma, laakakivi, kvartsiesineitä, kvartsi-, kivilaji-iskoksia, palanutta luuta ja palanutta savea,. Diar F , kuvat 1-9,1uettelo s. 6, s , 5 kuvataulua D , luettelo s. 6 GT 1, pain. 2001, s.7 PK VIiskulma, pain , s. 8 Yleiskartta 1 :200 (karttapohjana on käytetty peruskarttaa), A4, s. 9 Koekuopasta 8 tasossa 3, koekuopasta 12 tasoissa 1,5-2, ja 2, A4, s Kaarlo Katiskoski 2005 Kaarlo Katiskoski (viisi lapionpistoa) Museoviraston kirjeet: Diar. 28/312/2006, , Diar. 180/304/2005, , KM 33388:1-4, tasataltan katkelmia 2 kpl, kvartsiuurrin j a kvartsi-iskos. Diar Papinnummi kivikautinenasuinpaikka Ääriiännummi , kivikautinen asuinpaikka Nummenpää , kivikautinenasuinpaikka Papinnummi: KM 13608: 1-9, Diar (piinuoli, saviastian paloja, palanutta luuta, kvartsikaapimia, kvartsi-iskoksia, kivilaji-iskoksia ja kivilastu}, KM 13609, Diar (poikkikirves), KM 20970, Diar (porfyriitti-iskos), KM 21146, Diar , (poikkiteräinen taltta), KM 25857: 1-15, Diar (kiviesineen katkelmia, saviastian paloja, savitiivisteen pala, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia).

4 2 TUTKIMUSPERUSTE Kohde tutkittiin, koska kivikautisen asuinpaikalla olevaa pientä hiekkakuoppaa on tarkoitus laajentaa kotitarvesoranoton takia. Jukka ja Tuula Sipilä löysivät vuonna 2002 Nummelan hiekkakuopasta kivikautisia löytöjä; kivilajiesineen katkelmia, kvartsiesineen ja kvartsi-iskoksen (KM 33388: 1-4, Diar ). Tällöin Kaarlo Katiskoski teki tarkastusmatkan kohteeseen ja löysi paikalta kvartsi-iskoksia. Kohde tutkittiin vuonna 2006, koska hiekkakuopasta haluttiin ottaa jälleen maa-ainesta. KOHTEEN SIJAINTI JA KUVAUS Tutkittava kohde sijaitsee noin 8.3 kilometriä koilliseen Liedon kirkosta, Nummelan tilalle johtavan tien länsipuolella. Hiekkakuoppa on muinaisen rantalinjan synnyttämässä jyrkässä rinteessä, joka nousee kohti luodetta. Rinteessä kasvaa havumetsää. Tien itäpuolella on ajava peltoalue. Katiskoski arvelee kuopan olevan noin 40 vuotta vanhan. Se on merkitty vuoden 1983 peruskartalle, mutta ei vuonna 1963 tai 1999 painetuille peruskartoille. Sipilöiden löydöistä numerot 1, 3 ja 4 (tasataltan terän katkelma, kvartsiuurrin ja kvartsi-iskos) ovat löytyneet hiekkakuopan reunasta pohjalle valuneesta hiekasta, löytö numero 2 löytyi läheisen siltarummun päälle kasatusta hiekasta. Lähistöllä on lukuisia kivikauteen ajoitettuja muinaisjäännöskohteita. KAIVAUSMEN ETELMÄ T Metsään hiekkakuopan luoteispuolelle kaivettiin 9 kappaletta 1 x 1 m ja 7 kappaletta 0.6 x 0.6 m kokoista koekuoppaa. Hiekkakuopan reunat ja pohja myös tutkittiin pinnalta. Koekuopat sijoitettiin noin 5-20 metrin etäisyydelle toisistaan. Lopulliseksi kaivauspinta-alaksi muodostui 14 neliömetriä. Löytösyvyydet merkittiin noin 10 cm:n tarkkuudella. Koekuoppien syvyydet vaihtelivat cm välillä. Joidenkin koekuoppien nurkkiin kaivettiin IapioilJa syvemmät tarkistuspistot aina 75 cm:in asti. Koekuoppien kohd ilta turpeet poistettiin lapiolla ja kaivam iseen käytettiin kaivauslastoja. Korkeus siirrettiin Vuohenkulman pohjoispuolella kulkevan tien pinnan korkeuspisteestä (44.6 m mpy). Alueesta laadittiin yleiskartta mittakaavaan 1:200. Koekuopasta 8 piirrettiin taso 3 ja koekuopasta 12 piirrettiin tasot 1.5-2, 2 ja 3. Tutkimusalueesta otettiin mustavalko- ja väridiakuvia. Kaivausten lopussa koekuopat peitettiin. Lisäksi lähistön kaikki mahdolliset avoimet maanpinnat tarkastettiin. KAIVAUSHAVAINNOT Turvekerros oli 5-10 cm paksuinen. Huuhtoutumiskerros puuttui joistakin koekuopista, mutta esiintyessään se oli nokista tai likaisen harmaata. Noki on todennäköisesti peräisin metsäpalosta. Maavärien havainnointi oli vaikeaa kuivuuden takia, mutta kosteutettuna koekuopissa näkyi ruosteenruskeaa tai harmaata hiesua tai hietaa. Koekuopissa 8, 9 ja 12 näkyi punertavaa hiekkaa. Punainen väri on maaperälle luontaista. Koekuopissa 8 ja 12 oli joitakin likamaaläikkiä, joista löytyi palaneita luita. Kaikissa kuopissa oli kiviä, jotka olivat

5 3 halkaisijaltaan 5-25 cm kokoisia. Ne eivät kuitenkaan muodostaneet mitään kiinteitä rakenteita. Koekuoppa 1 vaikutti osuneen vanhan pellon kohdalle. Vain koekuoppa 15 oli löydötön. Kulttuurimaakerroksen säilymiseen on voinut vaikuttaa muinaiset rantavoimat Kivilaji-iskosten reunoissa oli nähtävissä kulumia, maasta löytyi saostumia ja maalajeissa oli veden huuhtomisesta johtunutta lajittuneisuutta. Muinaisrantoihin viittaavia ilmiöitä tai tulvahiekkakerroksia ei koekuopissa ollut havaittavissa. Hiekkakuopan yläreunan korkeus on noin 50 m ja tutkitun alueen luoteisosa nousee tästä vielä noin 3 metriä ylöspäin. Läheisistä asuinpaikoista Papinnummi on määritelty 50 m korkeudelle ja Ääriiännummi 40 metrin korkeudelle. Molemmista on löytynyt saviastian paloja. Rannansiirtymäteorian perusteella Nummela ajoittuisi esikeraamiseen aikaan. LÖYDÖT Suurin osa löydöistä tuli kerroksista 1 ja 2. Löytöjä tuli 226 kappaletta ja ne painoivat yhteensä g. Yleisin löytö oli kvartsi-iskokset (89 kpl). Seuraavaksi eniten löytyi kivilaji-iskoksia (38 kpl) ja palanutta luuta (38 kpl). Kivilaji-iskoksissa esiintyi porfyyriä, liusketta ja hiekkakiveä. Esineitä tai niiden katkelmia oli 10 kappaletta. Lukuun sisältyy yksi hioimen katkelma, yksi kvartsikaavin ja epämääräisempiä kiviesineen katkelmia, joissa oli säilynyt hiottua reunaa. Koekuopasta 3 löytyi kookas hiekkakivinen laakakivi, joka on ehkä toiminut alasinkivenä tai hioinlaakana. Selviä käyttöjälkiä siinä ei ole. Kvartsi-iskosten joukossa oli muutamia hyvälaatuista kvartsia olevia kappaleita, mutta pääosin kvartsi oli melko huonolaatuista. Saviastian paloja ei löydetty, mutta koekuopasta 12 löytyi hieman palanutta savea. Koekuopista 8 ja 12 tuli määrällisesti eniten löytöjä (yhteensä 127 kpl). paino kerros yhteensä Hiekkakiveä Hioimen katkelma Kiviesineen katkelmia Kivilaji-iskoksia Kvartsi-iskoksia Kvartsiitti-iskoksia Kvartsikaavin Kvartsisäleitä Kvartsiytimiä Laakakivi Palanutta luuta Palanutta savea yhteensä paino koekuoppa irto yht. Hiekkakiveä Hioimen katkelma Kil.iesineen katkelmi Kil.ilaji-iskoksia Kvartsi-iskoksia Kvartsiitti-iskoksia Kvartsikaal.in Kvartsisäleitä Kvartsiytimiä Laakakil.i Palanutta luuta Palanutta savea yhteensä ~

6 4 kappale kerros yht. Hiekkakiveä Hioimen katkelma 1 1 Ki\1esineen katkelmia Ki\11aji-iskoksia Kvartsi-iskoksia Kvartsiitti-iskoksia 1 1 Kvartsikaa\1n Kvartsisäleitä 2 2 Kvartsiytimiä 2 2 Laakaki Palanutta luuta Palanutta savea yhteensä kappale koekuoppa irto yht. Hiekkakiveä Hioimen katkelma 1 1 Kiviesineen katkelmia Kivilaji-iskoksia Kvartsi-iskoksia Kvartsiitti-iskoksia 1 1 Kvartsikaavin Kvartsisäleitä 2 2 Kvartsiytimiä 2 2 Laakakivi 1 1 Palanutta luuta Palanutta savea yhteensä

7 5 YHTEENVETO Kaivauslöydöt olivat kiviesineen katkelmia, kivilaji-iskoksia, kvartsikaapimia, -säleitä ja -ytimiä, hioimen katkelma, laakakivi, palanutta luuta ja savea, hiekkakiveä ja kvartsiitti-iskos. Koekuopista 8 ja 12 tehtiin eniten löytöjä ja niissä ol i myös nähtävissä likamaaläikkiä. Selvää kulttuurimaakerrosta tai kiinteitä rakenteita ei löydetty. Maan väri oli luontaisesti paikoin punaista. Paikalla on ollut kivikautista toimintaa, mutta ei välttämättä kiinteää asuinpaikkaa. Mäki on ollut kivikaudella laajan vesistön ympäröimä. Hiekanottoa voidaan jatkaa ainakin kuopan lounaispuolella. 8-n~o /) OTfiJ ~~ Simo Vanhatalo, HuK Helsinki //./ /lavt? _.,, t Ä7lla- ~,- u ft t<~ a&-<'y..; (L{j ~-~, lt ( :i-t l J-t 1 vctj J, ' k.., v. '/r o /-//-f o. t., CbJ ~,.., r1 C'< ''t ( 1, C>,.,._, 1 ;c-') lt. /?>/"( /~.., J (,.1 ~l~ k / & / ' C / '1. - f-n ) J-CL r,. ' ( C: '-'J- 1 /{ -J/r.. /.J/c.,./I L /?. / /. - ~ / ( -~ /

8 6 VALOKUVALUETTELO LIETO Nummela kuvaaja: Simo Vanhatalo negatiivikoko: 6 x 6 Kuva 1 1 F Tutkimusaluetta, keskellä hiekkakuoppa, kuvattu etelästä. Kuva 2 1 F Tutkimusaluetta, vasemmalla hiekkakuoppa, kuvattu lounaasta. Kuva 3 1 F Tutkimusaluetta, vasemmalla hiekkakuoppa, kuvattu kaakosta. Kuva 4/ F Tutkimusaluetta, oikealla hiekkakuoppa, kuvattu idästä. Kuva 51 F Tutkittava rinne hiekkakuopan luoteispuolella, kuvattu länsilounaasta. Kuva 6/ F Tutkittava rinne hiekkakuopan luoteispuolella, kuvattu länsilounaasta. Kuva 7 1 F Koekuoppa 8, taso 3, kuvattu etelälounaasta. Kuva 8 1 F Koekuoppa 12, taso 1,5-2, kuvattu etelälounaasta. Kuva 9 1 F Koekuoppa 12, taso 2, kuvattu etelälounaasta. OlAKUVALUETTELO LIETO Nummela kuvaaja: Simo Vanhatalo filmikoko: 24 x 36 D Tutkimusaluetta, hiekkakuoppa keskellä, kuvattu eteläkaakosta. D Tutkimusaluetta, hiekkakuoppa vasemmalla, kuvattu lounaasta. D Tutkimusaluetta, hiekkakuoppa oikealla, kuvattu idästä. D Koekuoppa 8, taso 3, kuvattu etelälounaasta. D Koekuoppa 12, taso 1.5-2, kuvattu etelälounaasta. D Koekuoppa 12, taso 2, kuvattu etelälounaasta.

9 7 GT 1 1: p. 2001

10 8 PK VIiskulma, pain P: , 1: , Z: 46-50, (X: , Y: , Z: 46-50)

11 LIETO Nummela yleiskartta 1:200 piirt. Riikka Mustonen läydällinen koekuoppa 0 löydötön koekuoppa i'( ~ 0 Sm 4 ~ ~ 5 ~, ~ kivi & cp kivi kivi~ ~ ~ SJ">~ ~,~ S; "> , s, fll ~ " , 9 ~. ( "\'f/!'1\ ' 6 "'v-"'-?\ ', '" 1 1 \ ', / , \ 1 ', ti 3 ;-.. ',' ) ',, \ // ', ' ti () / 1 ' ', , ", 1. k.. J maakasa ', "" ', () M / hiekka uoppa 1,, " ". /./ ' ', 1\ 1. / r \ ', ' ti 1.. f) 1 \ ', metsätie ',..._ {jj~-./ / 1./ 1 \ ', =o. /' // ' ~' ' w,.. 1\' ' ', ', ',, w 'li{jfilhivikasa fi,'' '', 1\ '-, "\ putki n /<./" \ n 1\..., /./ ~\!~~~--../ ---~ ::--;::~;~::~- (} A 4rn \ - [1. 1 \ 'i \ 1 OJa 1 \ Nummelan taloon,..., peltotie,/" \5Va2006\ -.o

12 LIETO Nummela Koekuoppa 8, taso 3 ja koekuoppa 12, tasot 1.5-2, 2 ja 3 mk 1:25 ~ m 1 piirt. Riikka Mustonen G:IJ ~ 1 puruhk 1 likamaa hiili punertava hiekka punaruskea hiekka 1 turuhk 1 tummanruskea hiekka 1 tupuhk 1 tummanpunainen hiekka [ ED harmaa hiekka 1 haruhk 1 harmaanruskea hiekka Koekuoppa 8, taso 3 Koekuoppa 12, taso \) /~U Koekuoppa 12, taso 2 Koekuoppa 12, taso 3 lsva2006 j

13 11 LIETO Nummela kuvaaja: Simo Vanhatalo negatiivikoko: 6 x 6 Kuva 1 1 F Tutkimusaluetta, hiekkakuoppa keskellä, kuvattu etelästä. Kuva 21 F Tutkimusaluetta, hiekkakuoppa vasemmalla, kuvattu lounaasta.

14 12 LIETO Nummela kuvaaja: Simo Vanhatalo negatiivikoko: 6 x 6 Kuva 3 1 F: Tutkimusaluetta, hiekkakuoppa vasemmalla, kuvattu kaakosta. Kuva 41 F: Tutkim usaluetta, hiekkakuoppa oikealla, kuvattu idästä LI ETO Nummela

15 13 LIETO Nummela kuvaaja: Simo Vanhatalo negatiivikoko: 6 x 6 Kuva 51 F: Tutkittava rinne hiekkakuopan luoteispuolella, kuvattu länsilounaasta Kuva 61 F: Tutkittava rinne hiekkakuopan luoteispuolella, kuvattu länsilounaasta.

16 14 LIETO Nummela kuvaaja: Simo Vanhatalo negatiivikoko: 6 x 6 Kuva 71 F: Koekuoppa 8, taso 3, kuvattu etelälounaasta. Kuva 81 F: Koekuoppa 12, taso 1.5-2, kuvattu etelälounaasta. LI ETO Nummela

17 15 LIETO Nummela kuvaaja: Simo Vanhatalo negatiivikoko: 6 x 6 Kuva 91 F: Koekuoppa 12, taso 2, kuvattu etelälounaasta. LI ETO Nummela