ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 15/0087/1 Antopäivä Diaarinumero 21.1.2015 00248/13/KO/8101 ASIA Henkilökohtaisen tulon verotusta koskeva valitus Verovelvollinen ( ), Valittaja Verovelvollinen Päätös, johon on haettu muutosta Verotuskunta Verovuosi 2010 verotuksen oikaisulautakunta 2.10.2012 Nro 381548 Valittaja oli oikaisuvaatimuksessaan vaatinut, että kiinteistön luovutuksesta saadun voiton määrässä on otettava huomioon kesämökin rakentamisesta aiheutuneet kustannukset. Verotuksen oikaisulautakunta on hylännyt oikaisuvaatimuksen. Osoite Puhelin Faksi Sähköposti Puijonkatu 29 A, 2. krs, PL 1744 029 56 42500 029 56 42501 ita-suomi.hao@oikeus.fi 70101 KUOPIO
2 (4) VAATIMUKSET HALLINTO-OIKEUDESSA Vastine ja vastaselitys HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU Perustelut Verotuksen oikaisulautakunnan päätös tulee kumota ja kiinteistön luovutusvoiton verotuksessa tulee ottaa huomioon kiinteistöllä sijaitsevien vapaaajan asuntojen rakentamisesta aiheutuneet kustannukset. Rakentamiseen liittyviä kuitteja on ollut sekä euroissa että markoissa. Vanhemman rakennuksen osalta kuitteja ei ole enää tallessa. Uudemman rakennuksen osalta kuitit on toimitettu verottajalle. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on antanut vastineen. Valittaja on antanut vastaselityksen. Toinen kiinteistöllä sijaitsevista rakennuksista on valmistettu talotehtaalla ja ostettu sieltä. Muutostyöt on tehty itse ja verottajalle on ilmoitettu muutostyön arvioidut kustannukset. Valittaja ei muista pientalon hankintahintaa eikä hänellä ole enää kuitteja tallessa. Hallinto-oikeus hylkää valituksen. Tuloverolain 46 :n 1 momentin mukaan omaisuuden luovutuksesta saadun voiton määrä lasketaan siten, että luovutushinnasta vähennetään omaisuuden hankintamenon poistamatta olevan osan ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärä. Muun verovelvollisen kuin yhteisön tai avoimen yhtiön taikka kommandiittiyhtiön saamasta luovutushinnasta vähennettävä määrä on kuitenkin aina vähintään 20 prosenttia ja, jos luovutettu omaisuus on ollut luovuttajalla vähintään 10 vuoden ajan, vähintään 40 prosenttia luovutushinnasta. Tuloverolain 47 :n 1 momentin mukaan omaisuuden hankintamenoon luetaan myös omaisuuden perusparannusmenot verovelvollisen omistusaikana. Vastikkeetta saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan perintö- ja lahjaverotuksessa käytetty verotusarvo. Asiakirjoista saadun selvityksen mukaan valittaja on 8.6.2010 myynyt omistamansa kunnan kylässä sijaitsevan -nimisen vapaa-ajan käyttöön tarkoitetun kiinteistön 130 000 euron kauppahinnalla. Kiinteistöllä sijaitsee talousrakennus sekä kaksi vapaa-ajan asuntoa, joista toinen on rakennettu vuonna 1976 ja toinen vuonna 1997. Valittaja on perinyt puolet kiinteistöstä äidiltään vuonna 1991. Kiinteistön perintöverotuksessa käytetty verotusarvo on ollut 160 000 markkaa eli 26 910,07 euroa. Perintönä saadun puoliosuuden hankintameno on siten ollut 13 455,03 euroa. Toisen puolen kiinteistöstä valittaja on ostanut sisareltaan 80 000 markalla eli 13 455,03 eurolla vuonna 1992. Valittajan Verohallinnolle antaman selvityksen mukaan kiinteistön perusparannus- ja rakennuskulut ovat olleet yhteensä 99 497 markkaa eli 16 734,19 euroa. Varain-
3 (4) siirtovero ja lainhuudatusmenot ovat olleet yhteensä 538,20 euroa. Kiinteistön todelliseksi hankintamenoksi muodostuu näin ollen yhteensä 44 182,45 euroa (13 455,03 euroa + 13 455,03 euroa + 16 734,19 euroa + 538,20 euroa). Verohallinto on laskenut kiinteistön luovutusvoiton siten, että luovutushinnasta on vähennetty 40 prosentin hankintameno-olettama eli 52 000 euroa. Verotusta toimitettaessa luovutusvoiton määräksi on vahvistettu 78 000 euroa (130 000 euroa 52 000 euroa). Valittaja ei ole esittänyt luotettavana pidettävää selvitystä siitä, että hänellä olisi ollut hankintamenoon luettavia kiinteistön rakentamisesta aiheutuneita menoja tai kiinteistön perusparannusmenoja omistusaikanaan yllä mainittua enempää. Kun luovutushinnasta vähennettävä 40 prosentin hankintamenoolettama on ollut suurempi kuin kiinteistön todellinen hankintameno, on hankintameno-olettaman käyttäminen johtanut verovelvolliselle edullisempaan lopputulokseen kuin laskemalla luovutusvoitto todellista hankintamenoa käyttäen. Valittaja ei ole osoittanut veronalaiseksi pääomatuloksi luetun luovutusvoiton määrää virheelliseksi. Verotuksen oikaisulautakunnan päätöstä ei ole syytä muuttaa. Sovelletut oikeusohjeet Perusteluissa mainitut ja Tuloverolaki 45 1 mom. Muutoksenhaku Verotusmenettelystä annetun lain 70 :n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä (LO 70.03 C). Päätöksen ovat tehneet hallinto-oikeuden jäsenet Toni Sarivirta, Tuula Viiliäinen ja Mari Jääskeläinen. Esittelijäjäsen Mari Jääskeläinen
4 (4) Jakelu Päätös, saantitodistuksin Oikeudenkäyntimaksu Jäljennös maksutta Pohjois-Savon verotoimisto, säh- Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö / veroasiamies köisesti verotuksen oikaisulautakunta, jaosto I Asiakirjat Pohjois-Savon verotoimisto
Liite hallinto-oikeuden päätökseen VALITUSOSOITUS Valitusluvan myöntämisperusteet Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Verotusmenettelylain 70 :n mukaan valitusluvan myöntämisen perusteet ovat: 1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, 2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi, tai 3) valitusluvan myöntämiseen on painava taloudellinen tai muu syy. Valituslupa voidaan myöntää myös siten, että se koskee vain osaa muutoksenhaun kohteena olevasta hallintooikeuden päätöksestä. Valitusaika Valitus on tehtävä 60 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaantipäivästä, sitä päivää lukuunottamatta. Valituskirjelmän toimittaminen Tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Milloin kysymyksessä on sijaistiedoksianto, päätös katsotaan tiedoksisaaduksi, ellei muuta näytetä, kolmantena päivänä tiedoksianto- tai saantitodistuksen osoittamasta päivästä. Virkakirjeen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon saapumispäivänään. Valituskirjelmä, johon on sisällytettävä valituslupahakemus, on toimitettava valitusajassa korkeimmalle hallinto-oikeudelle tai päätöksen tehneelle hallinto-oikeudelle. Valitusasiakirjat voi toimittaa omalla vastuulla postitse, lähetin välityksellä, telekopiona tai sähköpostilla. Valitusasiakirjojen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmässä, joka sisältää myös valituslupahakemuksen, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta perusteet, joilla valituslupaa haetaan miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka, jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä mainittava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä hallinto-oikeuden päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Korkeimman hallinto-oikeuden osoite LO 70.03 C Postiosoite: PL 180, 00131 Helsinki Telekopionumero: 029 56 40382 Käyntiosoite: Fabianinkatu 15, Helsinki Sähköpostiosoite: korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi
Liite hallinto-oikeuden päätökseen KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ PERITTÄVÄ OIKEUDEN- KÄYNTIMAKSU Muutoksenhakuasian käsittelystä korkeimmassa hallinto-oikeudessa peritään 244 euron suuruinen oikeudenkäyntimaksu. Mikäli korkein hallintooikeus ei valituslupa-asiassa myönnä valituslupaa, oikeudenkäyntimaksu on 122 euroa. Oikeudenkäyntimaksua ei korkeimmassa hallinto-oikeudessa peritä sosiaaliasioissa, julkisoikeudellista palvelusuhdetta koskevissa asioissa, vaaleja koskevissa asioissa eikä muissakaan asioissa, jotka ovat laissa säädetty maksuttomiksi. Oikeudenkäyntimaksua ei peritä myöskään, jos korkein hallinto-oikeus muuttaa veroa tai julkista maksua koskevaa hallintooikeuden päätöstä muutoksenhakijan eduksi tai jos muutoksenhakija on asianmukaisesti todettu varattomaksi ja asia koskee hänen etuaan tai oikeuttaan. Laki tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista (701/93). Ilmoitus oikeudenkäyntimaksusta