Tapaturmapäivänä, perjantaina 13.5.2005 edistetään rakentamisen ja remontoinnin turvallisuutta

Tapaturmapäivänä, perjantaina 13.5.2005 edistetään rakentamisen ja remontoinnin turvallisuutta Valtakunnallista Tapaturmapäivää on vietetty vuodesta 1995, jonakin vuoden perjantaina 13. päivä. Tapaturmapäivä kiinnittää ihmisten huomion keinoihin, joilla voi välttää jokapäiväisiä vaaratilanteita. Onnettomuuksien ehkäisy on tärkeää, sillä Suomessa sattuu vuosittain noin miljoona tapaturmaa. Tapaturmien uhreista tutkimuksen mukaan puolet on haaverin jälkeen ollut sitä mieltä, että tapaturma olisi ollut ennakolta ehkäistävissä. Tavoitteena on tietenkin se, että tapaturmia ei sattuisi lainkaan. Päivän tavoitteena on myös edistää tapaturmien torjunnan kanssa työskentelevien tahojen yhteistyötä. Aiemmin torjuntatyö on ollut erikoistunutta: työsuojeluväki on edistänyt työturvallisuutta, liikennevalistajat liikenneturvallisuutta jne. Yhteistyöllä on selkeä peruste: tapaturmien torjuntatyössä asiakas kansalainen on yhteinen. Tapaturmapäivä on perinteisesti turvallisuustoimijoiden voimannäyte. Tapaturmayhteistyöryhmä toivoo, että tänäkin vuonna tapahtumia järjestetään entiseen malliin eri puolilla Suomea, aktiivisena yhteistyönä turvallisuuden tekijöiden kesken. Tapahtumanjärjestäjiä pyydetään ilmoittamaan tapahtumasta kampanjalle sähköpostitse: kaarina.tamminiemi@health.fi. Ilmoitetut tapahtumat kootaan kampanjan nettisivuille. Sivuilla on myös esimerkkejä aikaisempina vuosina järjestetyistä tapahtumista. Tänä vuonna kiinnitetään huomio rakentamisen ja remontoinnin riskeihin 13.5.2005 vietettävän Tapaturmapäivän teema on rakentaminen ja remontointi. Mottona on ettei homma jäisi kesken. Tarkoituksena on kiinnittää huomio vapaa-ajalla tehtävän rakentamisen, remontoimisen ja korjaamisen turvallisuuteen. Tänä vuonna Tapaturmapäivän tausta-aineistoon kuuluu tämän tietopaketin lisäksi juliste ja turvallisia toimintamalleja sisältävä esite. Julisteilla saa teeman hyvin näkyviin tapahtumapaikalla. Esite on tarkoitettu jaettavaksi rakentajille ja remontoijille. Se sisältää taskukokoon tiivistettynä tämän tietopaketin ohjeita ja vinkkejä. Esitettä jaetaan paitsi Tapaturmapäivän perinteisissä tilaisuuksissa, myös rautakaupoissa ja konevuokraamoissa, jotka ovat tänä vuonna toteuttamassa kampanjaa. 1

Materiaalien näytekappaleet lähetetään yhteistyökumppaneille. Esitteen lisätilaukset: www.nolla.fi, Työturvallisuuskeskus, Mariann Cousley, puh. (09) 6162 6272, mariann.cousley@tyoturva.fi Julisteen lisätilaukset: Terveyden edistämisen keskus, Leena Åhman, puh. (09) 725 30361, faksi (09) 725 30320, sähköposti: leena.ahman@health.fi; pelastustoimi: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, puh. (09) 476 112, faksi (09) 4761 1400, asiakaspalvelu@spek.fi. Tämä aineistopaketti on lähetetty monille tapaturmien ehkäisytyötä tekeville tahoille, kuten terveyskeskuksille ja -asemille, terveyskasvatuksen yhdyshenkilöille, sosiaalitoimistoille, kuntien kuluttajaneuvojille, työterveysasemille, kansanterveysjärjestöille, sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksille, työsuojeluhenkilöstölle, palokunnille ja pelastusalan järjestöille, vakuutusyhtiöille, Liikenneturvan alueyksiköille ja kuntien liikenneturvallisuustyöryhmille, kirjastoille sekä järjestäjätahojen valtakunnallisille sidosryhmille. Radio- ja lehtikampanja tukee paikallisia tapahtumanjärjestäjiä Tapahtumien järjestämistä tukee tänäkin vuonna valtakunnallinen lehti- ja radiokampanja, joka alkaa viikon 19 alussa. Kampanja tekee tunnetuksi Tapaturmapäivän tämänvuotisen teeman. Toki tapahtumanjärjestäjien kannattaa olla yhteydessä paikallisiin tiedotusvälineisiin. Päivän logot ja muuta kuvamateriaalia on saatavissa Tapaturmapäivän kotisivuilta www.tapaturmapaiva.fi. Tapaturma- ja onnettomuusalan seminaaripäivät 15. - 16.11.2005 Finlandia-talo Työtapaturmaohjelman päätösseminaari järjestetään 15.11., ja kaikkien turvallisuusalan toimijoiden yhteisiä aiheita ja haasteita käsitellään toisena kokonaisturvallisuuden seminaaripäivänä 16.11. Molemmat seminaaripäivät ovat maksuttomia. Seminaarikutsut ohjelmineen lähetetään syyskuun alussa. Varaa aika allakkaasi. Tervetuloa osallistumaan ja tutustumaan yhteistyökumppaneihin! Pohjoismainen Safe Community konferenssi 9.-11.11.2005 Karlstad, Ruotsi. Ohjelmassa esillä kaikki turvallisuusalat. Konferenssikieli: englanti. Lisätietoja: www.raddningsverket.se/nscc Tapaturmapäivä vuonna 2006 Ensi vuonna Tapaturmapäivää vietetään 13.1. ja tuolloin teemana on liikkumisen turvallisuus. 2

Tapaturmapäivää ovat järjestämässä Tapaturmayhteistyöryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto Ylitarkastaja Hannu Tapola Puhelin (03) 2627 2471 Sähköposti hannu.tapola@stm.fi Sosiaali- ja terveysministeriö, terveysosasto Ylitarkastaja Merja Söderholm Puhelin (09) 1607 4028 Sähköposti merja.soderholm@stm.fi Sisäasiainministeriö, pelastusosasto Ylitarkastaja Maija Peltokangas Puhelin (09) 1604 2278 Sähköposti maija.peltokangas@intermin.fi Liikenne- ja viestintäministeriö Yli-insinööri Juha Valtonen Puhelin (09) 1602 8615 Sähköposti juha.valtonen@mintc.fi Puolustusvoimat Insinööri Veikko Kalliomäki Puhelin (09) 1812 2401 Sähköposti veikko.kalliomaki@mil.fi Kansanterveyslaitos Suunnittelija Mirka Koskinen Puhelin (09) 4744 8435 Sähköposti mirka.koskinen@ktl.fi Kuluttajavirasto Tiedotusjohtaja Maija Puomila Puhelin (09) 7726 7505 Sähköposti maija.puomila@kuluttajavirasto.fi Turvatekniikan keskus Viestintäpäällikkö Willy Toiviainen Puhelin (09) 6167 481 Sähköposti willy.toiviainen@tukes.fi Työterveyslaitos Tutkimusinsinööri Pia Perttula Puhelin (030) 474 2684 Sähköposti pia.perttula@ttl.fi Liikenneturva Aluepäällikkö Varpu Tavaststjerna Puhelin (09) 4174 7447 Sähköposti varpu.tavaststjerna@liikenneturva.fi Suomen Kuntaliitto Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Puhelin (09) 7712 623 Sähköposti sami.uotinen@kuntaliitto.fi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Viestintäpäällikkö Liisa Joutsi Puhelin (09) 4761 1324 Sähköposti liisa.joutsi@spek.fi Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto Tiedotuspäällikkö Joona Vuorenpää Puhelin (09) 6804 0254 Sähköposti joona.vuorenpaa@vakes.fi Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto Työturvallisuustutkija Mika Tynkkynen Puhelin (09) 6804 0384 Sähköposti mika.tynkkynen@vakes.fi Terveyden edistämisen keskus Suunnittelija Kaarina Tamminiemi Puhelin (09) 7253 0331 Sähköposti kaarina.tamminiemi@health.fi Työturvallisuuskeskus, Työtapaturmaohjelma Projektikoordinaattori Päivi Rauramo Puhelin (09) 6162 6274 Sähköposti paivi.rauramo@tyoturva.fi Kampanjan yhteistyökumppanit Alko Carlson Clas Ohlson Hartman Rauta K-Rauta Rakentajain konevuokraamo Ramirent Rautia RTV-Yhtymä Starkki RaSi ry Rakennus- ja sisustustarvikekauppa TKL ry Teknisen Kaupan Liitto 3

ETTEI HOMMA JÄISI KESKEN Rakentamisessa ja remontoinnissa on usein mukana kosolti työn iloa. Tavoitteena on upouusi tai entistä viihtyisämpi koti tai vaikkapa piharakennus mökille. Rakentaminen ja remontti sujuvat keskeytyksittä ja ilman ikäviä yllätyksiä, kun ajoissa huomioidaan myös turvallisuusasiat. Tapaturmaluvut ikävä kyllä osoittavat, että näin ei vielä tehdä. Näissä puuhissa käytetään yleisesti sanontoja tekevälle sattuu ja rapatessa roiskuu. Kohtaloon ja sattumaan uskominen on vahvassa. Vastaavissa töissä ja toiminnoissa työpaikoilla otetaan paremmin huomioon turvallisuusohjeet ja käytetään turvallisia laitteita. Jostain syystä työpaikan hyvät turvallisuuskäytännöt eivät siirry kodin ja vapaa-ajan ympäristöön. Turvallisuuden peruslähtökohtana tulisi olla myös työpaikan ulkopuolisissa, kodin ja vapaa-ajan rakennus- ja korjaustöissä ovat huolellinen kokonaissuunnittelu sekä eri työvaiheiden suunnittelu. Riskit pitää poistaa tai minimoida. Kannattaa jo ennakkoon uhrata riittävästi ajatuksia sille, mihin oma asiantuntemus ja omat voimat riittävät ja mihin tarvitaan ammattilaisen tai muuta apua. Ajoissa hankitut hyvät työ- ja apu- ja suojavälineet sekä niiden käyttöön perehtyminen ovat tärkeä osa suunnitelmaa. Jokaisen rakentajan ja remontoijan kannattaa huolehtia omalta osaltaan mm. seuraavista toimenpiteistä: o Käytä henkilönsuojaimia. o Korjaa viipymättä havaitsemasi turvallisuutta vaarantavat puutteet. o Huolehdi osaltasi, että työpisteet ovat siistit ja että rakennustarvikkeet säilytetään niille osoitetuissa paikoissa. o Huolehdi, ettei oma työsi aiheuta vaaraa muille. o Toimi vastuullisesti myös työn teettäjänä. o Noudata vastaavia turvallisuusohjeita kuin palkkatyössäkin vaaditaan. o Alkoholi ei sovi rakennus- ja remonttitöihin. Rakennus- ja remontointitöiden turvallisuuden parantaminen ei ole turhaa hommaa. Melkein 40 % suomalaisten miesten kotitapaturmista sattuu korjaustöissä, näistä valtaosa ulkosalla. Lähde: haastattelututkimus Suomalaisten turvallisuus 2003, Kansanterveyslaitos Tapaturmien yleisyyteen vaikuttaa se, että ihmiset eivät tiedosta riskiä tai kokevat uhkaavana sellaiset asiat, jotka eivät kuitenkaan ole samassa mitassa uhkaavia kuin yleisimmät tapaturmat. Näyttää kuitenkin siltä, että ihmisten käsitykset vaaroista ovat realisoitumassa: ydinkatastrofia pelätään suhteellisesti vähemmän kuin ennen; kotitapaturmia pelätään taas enemmän. Kotioloissa otetaan kuitenkin tarpeettomia riskejä. Riskien tarpeettomuus on selvitetty myös tutkimuksella: kuutisenkymmentä prosenttia kotitapaturmaan joutuneista on sitä mieltä, että vahinko olisi ollut vältettävissä. 4

Oma arvio itselle aiheutuvien erilaisten onnettomuuksien todennäköisyydestä: 70 60 50 40 30 20 10 0 Liikenneonntettomuus Tapaturma kotona Ydinvoimalaonnettomuus Suomen lähialueilla Tapaturma työpaikalla Tulipalo Suuri ympärostöonnettomuus, kuten öljykatastrofi Suuri luonnononnettomuus, kuten tulva tai myrsky Ydinvoimalaonnettomuus Suomessa Ydinasesota, joka vaikuttaa Suomeen Lähde: Kansalaisten pelastusasenteet, SM:n haastattelututkimus 2005 Alkoholi on merkittävä osatekijä tapaturmatilanteissa. Etenkin rakennus- ja remonttitalkoissa otetaan usein vähintäänkin olutta. Varsinkin rakennustöissä, joissa käytetään koneita, nostetaan taakkoja ja työskennellään korkeilla paikoilla, alkoholin käyttö altistaa pahoille tapaturmille. On parasta ottaa olut vasta, kun päivä on pulkassa. Lisätietoa www.ttl.fi/internet/suomi/aihesivut/rakennusterveys/turvapakki www.nolla.fi 5

Suunnittelulla säästetään aikaa, rahaa ja hermoja Rakentamisen ja remontoinnin turvallisuus otetaan huomioon töiden suunnittelusta lähtien. Aktiivinen asenne turvallisuusnäkökohtiin nopeuttaa ja varmistaa urakan valmistumista. Suunnittelun avulla mietitään tehokkaat ja turvallisen työskentelytavat, voidaan minimoida vahingot, varautua etukäteen mahdollisiin ongelmatilanteisiin ja ylipäätään saavuttaa halutut tulokset. Töiden suunnittelussa keskeistä on miettiä, mihin omat voimavarat ja asiantuntemus riittävät, mihin puolestaan tarvitaan ammattilaisten apua. Käy huolella läpi ainakin seuraavat asiat: o o o o o vastuut, luvat, vakuutukset aikataulut henkilöresurssit työ-, apu- ja suojavälineet turvallisuuden huomiointi kaikissa työvaiheissa Monia töitä ei saa itse edes tehdä. Esimerkiksi lähes kaikkiin sähkötöihin tarvitaan ammattilainen tekijäksi, työn suorittamisen ja tuloksen turvallisuuden vuoksi. Siisti työympäristö nopeuttaa urakan valmistumista Oleellista on myös työskentelytilojen siisteys. Kun kaaos ei ole vallalla, vältytään kompasteluilta ja muilta onnettomuuksilta. Huono järjestys on ollut merkittävä tekijä noin kolmanneksessa rakennustöissä sattuneista tapaturmista. Myös työn eteneminen edellyttää hyvää järjestystä. Työkalujen ja tarvittavien suojaimien on oltava heti käytettävissä. Epäjärjestys hidastaa rakennustyön valmistumista ja lisää näin myös kustannuksia. Järjestys syntyy pienillä toimenpiteillä. Työvälineillä ja rakennusmateriaaleilla on selvästi merkityt paikat ja ne palautetaan aina paikoilleen käytön jälkeen. Roskat ja roska-astiat ovat riittävän isoja ja asianmukaisia, ja roskien kuljetus hoidetaan säännöllisesti. Alkusammutuskalusto on helposti kaikkien saatavilla ja sen luo on esteetön pääsy. Kulkuväylät pidetään vapaina. www.kuluttajavirasto.fi julkaisut ja lomakkeet Tietoa-sarja Tietoa asuntoremonteista 6

Henkilönsuojaimet ovat välttämättömyys rakennustöissä Henkilönsuojainten käytöllä voi osaltaan ehkäistä tapaturmia rakentamisessa ja korjaustöissä. Pienrakentaja tarvitsee ainakin sopivat suojakäsineet, turvajalkineet, kuulonsuojaimet, suojalasit ja sopivan hiukkassuojaimen hengityksen suojaamiseksi. Suojavarusteita hankkiessa on hyvä varmistaa, että tuotteet ovat kyseiseen työhön sopivia. Myyjältä kannattaa kysyä myös suojaimen käyttö- ja huolto-ohjeet sekä se, milloin suojain on vaihdettava. Henkilönsuojaimia ei välttämättä tarvitse ostaa omaksi. Kone- ja laitevuokraajalta kannattaa kysyä, onko mahdollista vuokrata myös suojaimet. Turvavälineitä voi saada lainaksi myös työpaikalta: on työnantajankin etu, että työntekijä ei joudu tapaturmaan vapaa-ajallaan. Kuulonsuojaimet Rakennustyössä ylittyy usein sallittu 85 db melualtistus. Kuulonsuojaimet ovat tehokas tapa estää melua vahingoittamasta kuuloa. Kuulonsuojaimen vaimennuskyvyn on oltava riittävän tehokas. Suojainta käytetään koko melussa olemisen ajan. Tilapäinenkin työskentely ilman suojainta altistaa kuulovaurioille nopeasti. Suojaimia on kertakäyttöisistä korvatulpista kupumalleihin. Suojalasit Suojalasien käyttö on välttämätöntä mm. hionta- ja piikkaustyössä sekä pulttipistoolin ja naulaimen käytössä. Rakennustöissä on myös pölyisiä työvaiheita, joissa silmät on viisasta suojata. Lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettuja yleislaseja voidaan käyttää silmälasien päällä. Erityistyöt, esimerkiksi hitsaus ja hionta vaativat erityissuojaimensa. Hengityksensuojaimet Hengityksensuojain valitaan huomioiden, onko kyseessä pölyille vai kaasumaisille aineille altistuminen. Näille on olemassa myös yhdistetty suojain. Pölyinen ilma voi aiheuttaa lievää epäviihtyvyyttä sekä lyhyt- ja pitkäaikaisia terveyshaittoja. Asbestinpurkutyöt tulee aina antaa ammattilaisen tehtäväksi. Rakennustöissä käytettävien aineiden pakkauksesta tulee ilmetä vaaralliset ominaisuudet. Kannattaa valita terveydelle mahdollisimman vähähaittainen aine. On tärkeää suojautua riittävästi työn aikana. Pakkauksessa oleviin varoitusmerkintöihin kannattaa suhtautua vakavasti, näin vältetään tietämättömyydestä aiheutuvat terveyttä uhkaavat vaara- ja altistustilanteet. Turvajalkineet Jalkoihin ja jalkateriin kohdistuvat vammat torjutaan turvajalkineella. Turvajalkineet ehkäisevät myös liukastumisesta johtuvia tapaturmia. ergonomisia, naulaanastumissuojalla varustettuja turvajalkineita kannattaa käyttää koko rakentamisen ajan. 7

Kypärä Rakennustyön ammattilaiset käyttävät kypärää lähes kaikessa rakentamisessa, kun on putoavien esineiden vaara. Myös pienrakentamis- ja remontoimistyössä kypärän käyttö on usein perusteltua. Turvavaljaat Esimerkiksi katolla työskennellessä on tärkeää käyttää putoamista ehkäiseviä henkilönsuojaimia. Näitä ovat turvaköydet, -valjaat ja -vyöt. Putoamissuojainten käytössä tärkeätä on huomioida, että turvaköyden kiinnityspiste kestää riittävästi, esimerkiksi 1000 kilon voiman. Putoamisen ehkäisyssä käytettävien suojainten köyden pituuden on hyvä olla helposti säädettävissä niin, että se estää työntekijää luisumasta katon reunan yli. Lisätietoja: Jukka Mäkeläinen, Työturvallisuuskeskus, puh. (09) 6162 6246, jukka.makelainen@tyoturva.fi www.tyoturva.fi 8

Tikkaat, telineet ja nostot turvallisiksi Putoaminen on suuri riskitekijä katoilla, telineillä, tikkailla ja erilaisten aukkojen läheisyydessä. Tukevilla telineillä korkeallakin voi työskennellä turvallisesti, kunhan on suojakaiteet tai turvavaljaat. On viisasta tehdä työt mahdollisimman valmiiksi tukevalla alustalla. Työpukit Työpukit rakennetaan riittävän vahvasta materiaalista mahdollisimman tukeviksi. Työpukin työtason leveyden on hyvä olla 30-40 cm. Työpukin maksimikorkeus on 2 metriä. Tikkaat Nojatikkaat eivät ole turvallinen työskentelyalusta. Nojatikkaita käytetään esimerkiksi nostoapuvälineiden kiinnittämiseen ja irrottamiseen tai tilapäiseen kulkuun työtasolta toiselle. On huolehdittava että tikkaat eivät pääse siirtymään. A-tikkaita käytetään työtelineiden asemesta työalustana vain, kun työ on lyhytkestoinen. A-tikkaiden tulee olla vakavuudeltaan riittävän lujia, ja niitä saa käyttää vain painumattomalla alustalla. A- tikasta käytetään vain keveissä asennustöissä. Tärkeintä on, että tikkaat ovat vakaat ja oikeassa asennossa ja että ne eivät pääse siirtymään tai luistamaan. Telineet Ennen kuin aloittaa työn telineellä, kannattaa miettiä mahdollisuutta kiinteän työtason käyttöön. Jos se ei ole mahdollista, voi turvallinen ja käyttömukavuudeltaan hyvä henkilönostin olla sopiva vaihtoehto. Jos päädytään telineellä työskentelyyn, on telineen oltava turvallinen, kantava ja tukeva. Telineissä tukevat kaiteet ovat avainasemassa putoamisen estämisessä. Suojakaiteen on hyvä olla vähintään metrin korkuinen. Kaiteiden lisäksi käsijohde, välijohteet tai pystytangot ja tarvittaessa jalkalista ovat tarpeen. Siirreltävät telineet on aina asennettava valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Siirreltäviä telineitä käytetään painumattomalla alustalla. Telineen pystytyksessä on huolehdittava putoamissuojauksesta. Pystytyksessä otetaan huomioon alustan kaltevuus, alustan kantavuus, sivuttaiskuorma, jäykistys, ankkurointi, työtasot ja kaiteet ja nousutiet. Telineiden purkuvaiheessa tulee huolehtia putoamissuojauksesta. Telineiden purkuvaiheessa sattuu huomattavasti enemmän tapaturmia kuin pystytysvaiheessa. 9

Kuilut ja aukot Aukkojen tai katon reunan lähellä työskenneltäessä on oltava erityisen varovainen. Aukot merkitään ja suojataan. Suojakannet tai luukut merkitään ja lukitaan tai tuetaan riittävästi. Suojakaiteiden ja jalkalistojen pitää olla paikoillaan. Jos suojakaiteet puuttuvat, käytetään suojavaljaita. Henkilönostimet Henkilönostimien täytyy olla rakenteellisesti kunnossa, käyttötarkoitukseen sopivia, ja niitä käytetään ohjeiden mukaisesti. Turvallisuus varmistetaan myös huolehtimalla henkilönoston aikana putoamissuojauksesta. Korin kaiteelle ei kiipeillä henkilönoston tai työskentelyn aikana. Henkilönostimen turvallinen käyttö: Tutustu käyttöohjeisiin Pyydä opastusta nostimen käyttöön Noudata turvallisuusohjeita Varmista, että nostin on tarkastettu Tue nostin huolellisesti Kokeile turvalaitteiden toiminta Älä ylikuormita nostinta Vältä nopeita ajoliikkeitä Ilmoita nostimessa olevat viat Eristä nostimen työalue Käytä turvavaljaita korissa. Valjaat kiinnitetään nostokoriin. Muut nostot Siirtäessäsi tai nostaessasi painavia tavaroita etenkin korkealle, suojaa itsesi mahdollisilta putoavilta kappaleilta (esim. käytä kypärää, turvajalkineita). Suunnittele nosto huolella. Suunnittelulla vähennetään tapaturmavaaraa ja turhaa kuormittumista. Käytä tarvittaessa apuvälinettä tai työparia apuna raskaan taakan nostossa. Lattian liukkaus ja epätasaisuus lisäävät kantamisen kuormittavuutta ja tapaturmavaaraa. Tarpeettomia kynnyksiä ei pitäisi rakentaa tavaran siirtoreiteille. Sopivan leveät ja matalat luiskat helpottavat kuljetusta. Luiskan pintamateriaalin on oltava pitävä jalan alla ja ulkotiloissa on jään aiheuttama liukkaus poistettava. Portaissa ei pitäisi kantaa painavia taakkoja lainkaan. Kaiteilla, hyvällä valaistuksella ja portaiden suunnittelulla voidaan vähentää tapaturmariskiä. Jalkineiden on oltava tukevat ja liukumattomat. 10

Nosta oikein! Tarkista, että alusta on tukeva ja tasainen. Poista nostamista hankaloittavat esteet. Suunnittele nosto ja tavaransiirto. Varaa tarvittaessa apuvälineitä tai työpari, jos taakka on liian raskas yksin nostettavaksi. Tarkista, että taakka on tasapainossa. Ota haara- tai käyntiasento jalat tukevasti lattiassa. Asetu mahdollisimman lähelle taakkaa. Kyykisty selkää eteen kallistaen niin, että saat tukevan otteen taakasta. Nosta hallitusti jalkoja apuna käyttäen. Pidä taakka koko ajan mahdollisimman lähellä vartaloa. Vältä riuhtaisua ja vartalon kiertoa noston aikana. Lisätietoja: Jukka Mäkeläinen, Työturvallisuuskeskus, puh. (09) 6162 6246, jukka.makelainen@tyoturva.fi Päivi Rauramo, Työturvallisuuskeskus, puh.(09)61626274, paivi.rauramo@tyoturva.fi www.tyoturva.fi 11

Sähkötyöt vaativat ammattilaista, sähkölaitteiden käyttö edellyttää huolellisuutta Kiinteistön remonteissa ja pienissä rakennustöissä sähköturvallisuuteen pätevät samat perussäännöt kuin aina muutenkin: Omat sähköviritykset on syytä jättää tekemättä. Sähkötöitä saavat tehdä vain osaavat sähköalan ammattilaiset. Sähkölaitteita käytetään käyttöohjeen mukaan ja oikeassa käyttöympäristössä: esimerkiksi ulkotöissä kosteussuojattuja, ulkokäyttöön tarkoitettuja laitteita. Sähkölaitteet pidetään hyvässä kunnossa. Vialliset laitteet huolletaan tai vaihdetaan uusiin. Sähkötyöt kuuluvat sähköalan ammattilaisille Sähköasennustöitä sekä sähköasennusten ja sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöitä saavat lain mukaan tehdä vain sähköalan ammattilaiset. Pelkästään ammatillinen pätevyys ja työkokemus eivät riitä; lisäksi tarvitaan sähköurakointioikeudet. Virheelliset ja huonosti tehdyt sähköasennukset tai sähkölaitteiden korjaukset ovat yhtenä syynä sähköpaloihin ja sähköiskuihin. Keittiö- ja kylpyhuoneremonteissa ja muissa asuntojen saneerauksissa on laittomien sähkötöiden tekeminen erityisen riskialtista. 12

Sähkölaitteiston haltijalla on vastuu sähköasennusten turvallisuudesta. Kun teetät remonttia, johon liittyy sähköasennuksia, ole tarkkana sähkötöiden kanssa: Käytä vain rekisteröitynyttä sähköurakoitsijaa, jolla on työhön riittävät oikeudet. Asian voit tarkistaa Turvatekniikan keskuksesta, joka pitää yllä rekisteriä sähköurakoitsijoista. Internetissä sähköurakoitsijoiden tiedot löytyvät osoitteesta www.tukes.fi/urakoitsijarekisteri. Tee kirjallinen sopimus tilaamastasi työstä. Näin varmistat kaikkien tilattujen töiden tekemisen ja selvennät vastuukysymyksiä. Huolehdi, että saat tarvittavat asennuspiirustukset ja käyttöohjeet. Pyydä urakoitsijalta tarkastuspöytäkirja sähköasennusten käyttöönottotarkastuksesta. Tarkastuspöytäkirja on urakoitsijan antama vakuutus siitä, että sähkötyöt on tehty sähköturvallisuussäädösten mukaisesti. Eräitä pieniä sähkölaitteisiin liittyviä toimenpiteitä saavat tehdä myös muut kuin alan ammattilaiset. Töiden tekijän on tällöin oltava riittävän perehtynyt tai opastettu tehtäviin ja turvallisuusvaatimuksiin. Näitä maallikoille sallittuja töitä ovat Yksivaiheisen jatkojohdon korjaus ja teko. Sähkölaitteen rikkoontuneen yksivaiheisen liitäntäjohdon ja pistotulpan vaihto. Valaisimen liitäntäjohdon rikkoontuneen välikytkimen vaihto. Sisustusvalaisimen liittäminen valaisinliittimellä eli sokeripalalla. Kiinteässä asennuksessa valaisinliittimen eli sokeripalan korvaaminen uuden järjestelmän mukaisella valaisinliitinpistorasialla sekä vioittuneen valaisinliitinpistorasian vaihto. Valaisinpistotulpan asennus ja vioittuneen tulpan vaihto. Jännitteettömäksi tehtyjen pistorasioiden ja kytkimien kansien irrottaminen esim. maalaamisen ja tapetoinnin ajaksi ja rikkoutuneiden kansien vaihto. Katkaise sähkö aina ennen töihin ryhtymistä pääkytkimestä tai poistamalla sulakkeet. Varmista ettei kukaan pääse vahingossa kytkemään virtaa silloin kun teet sähkötöitä. Sähkölaitteiden turvallinen käyttö Sähkölaitteen mukana tulee olla käyttö- ja huolto-ohjeet, joita on syytä noudattaa. Ne kannattaa myös säilyttää. Käyttöohjeen kanssa laitteesta saa usein enemmän hyötyä. Ohjeiden mukainen huolto pidentää laitteen ikää, vähentää palovaaraa ja estää laitteen ominaisuuksien huononemista. Jos laitteeseen tulee vika tai toimintahäiriöitä, se pitää korjauttaa heti. Jos ohjekirjasta ei löydy huolto-ohjetta, vie laite huoltoon. Sähkölaitteen kotelointi suojaa laitetta veden, kosteuden, pölyn yms. vaikutuksilta. Kotelointiluokka ilmaisee, millaisessa tilassa laitetta voi käyttää. Sähkölaitteen koteloinnin tiiviys on ilmoitettu laitteen kuoreen kiinnitetyllä kotelointiluokkaa ilmaisevalla merkinnällä, IP-numerotunnuksella. Esimerkiksi märissä tiloissa käytetään roiskevedeltä suojattuja laitteita, jotka on merkitty IP 34- tai IP 44-tunnuksella. Jatko- ja liitäntäjohtojen kunto tarkastetaan säännöllisesti. Rikkinäistä jatkojohtoa tai sähkölaitetta, jonka liitäntäjohto tai pistotulppa on viallinen, ei saa käyttää. Hanki uusi tai korjauta vioittuneet osat. Johtoja ei saa korjailla teippaamalla. Sähkölaitteet ulkotöissä Sähköturvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota ulkotiloissa. Ulkona käytettävien sähkölaitteiden on aina oltava joko suojaeristettyjä tai suojamaadoitettuja. Pitkäaikaiseen ulkokäyttöön tarkoitetun sähkölaitteen koteloinnin on oltava niin tiivis, ettei sen sisään pääse vettä. Turvallisimpia ovat akkukäyttöiset laitteet. Kuivissa olosuhteissa voidaan tilapäisesti käyttää myös sisäkäyttöön tarkoitettuja suojamaadoitettuja tai suojaeristettyjä sähkötyökaluja tai vastaavia sähkölaitteita, vaikka niissä ei olisi kotelointiluokkaa ilmaisevaa merkintää. Laitteita ei kuitenkaan saa jättää ulos sateeseen tai kosteaan. Kosteus voi tehdä vahinkoa kuivan tilan sähkölaitteelle ja aiheuttaa jopa hengenvaaran. 13

Vikavirtasuojakytkin tuo lisäturvaa ulkopistorasioissa. Se voidaan asentaa joko kiinteästi sähkökeskukseen tai pistorasian yhteyteen. Vikavirtasuojakytkin on herkkä ja nopea suojalaite, joka toimii sulakkeen tavoin katkaisten sähkön vikatilanteissa. Uusissa rakennuksissa se kuuluu ulkopistorasioiden vakiovarustukseen. Ulkotiloissa joudutaan usein turvautumaan jatkojohtoon. Pihalla on käytettävä roiskevedenpitäviä, ulkokäyttöön tarkoitettuja jatkojohtoja. Johdon turvallinen käyttö: Käytä ulos asennettuja roiskevedenpitäviä suojamaadoitettuja pistorasioita ja jatkojohtoja. Pyri käyttämään yhtä riittävän pitkää jatkojohtoa. Jos joudut viemään johdon ajoreitin poikki, suojaa se esim. lautakouruilla. Yliajo voi vioittaa johtoa. Kelalla olevat jatkojohdot on vedettävä auki käytön ajaksi. Kelalla oleva jatkojohto lämpiää hyvinkin paljon käytettäessä suuritehoista laitetta, koska johto ei pääse jäähtymään. Säilytä jatkojohto kuivassa varastossa, kun et käytä sitä. Huolehdi myös, ettei johto eikä varsinkaan jatkopistorasia jää vesilammikkoon. Lisätietoja: Willy Toiviainen, Turvatekniikan keskus, (09) 6167 481, willy.toiviainen@tukes.fi www.tukes.fi, www.tukes.fi/sahkoturvallisuusopas 14

Paloturvallinen rakennustyö, paloturvallinen lopputulos Rakentaminen ja remontointityöt toisaalta aiheuttavat tulipalon riskejä. Rakentaessa ja remontoidessa voi myös tehdä paloturvallisuutta kohentavia ratkaisuja. Rakenteelliset ratkaisut Rakentajan ja remontoijan kannattaa suunnitella työnsä myös paloturvallisuuden kannalta. Uudisrakentamisessa paloturvallisuuden toteutuksen valvonta riippuu hyvin pitkälle siitä, miten tarkasti rakennusvalvonta- ja pelastusviranomaiset valvovat rakentamista ja rakennusmateriaalien käyttöä. Vanhojen talojen remontoimisen valvontaa eivät säätele mitkään palomääräykset, ellei remontti ole niin laaja, että sen tekemiseen vaaditaan toimenpide- tai rakennuslupa. Materiaalivalintoihin voi kukin rakentaja vaikuttaa myös itse. Toiset materiaalit kestävät paremmin paloa ja näin osaltaan esimerkiksi estävät sen laajenemista. Pelastautumisen kannalta on tärkeää, että ulospääsyteitä on riittävästi ja ne ovat käyttökelpoisia. Hätätikkaat yläkerrasta rakennetaan niin, että niille päästään ikkunasta turvallisesti myös hätätilanteessa. Rakentamisratkaisuja tehdessä siis on hyvä miettiä, miten hätätilanteessa päästään ulos. Palovaroittimet voidaan rakentamisen ja remontoinnin yhteydessä suunnitella asennettaviksi niin, että ne ovat sarjaan kytkettyjä. Kun yksi varoitin haistaa savun, kaikki varoittavat. On mahdollista asentaa myös järjestelmä, joka katkaisee sähköt, kun palovaroitin havaitsee savua. Tulitöiden turvallisuus Hitsauslaitteiden ja kulmahiomakoneen käyttö ovat tulitöitä, jotka remontointi- ja rakennustyössä aiheuttavat paloriskin. Kun remonttihommissa hitsataan tai leikataan laikalla, täyttyvät tilapäisen tulityöpaikan tuntomerkit. Palkkatyössä tällaisissa töissä vaaditaan tulityökorttia. Riittävistä varotoimista on tulitöitä tehdessä aina huolehdittava. Tulitöiden tekopaikka kannattaa valita huolella. Rakenteiden tulee olla paloturvallisia. Tulityöpaikassa säilytettävä irtaimisto, varsinkin maalit ja palavat nesteet, lisäävät huomattavasti syttymisriskiä. Kaikki syttyvä tavara kannattaa ehdottomasti siirtää pois tulityöpaikan läheisyydestä. Materiaalit, joita ei voida siirtää turvaan, suojataan esimerkiksi sammutuspeitteellä. Aina kannattaa miettiä onko olemassa tulityön korvaavaa, vaihtoehtoista toteutustapaa. Turvallisuutta parantaa, kun toinen henkilö on mukana palovartijana. Palovartija tarkkailee työympäristöä, sillä tulityön tekijä ei aina havaitse palonalkua työskennellessään. Tärkeää on huolehtia myös tulityön jälkeisestä vartioinnista. Sitä on syytä jatkaa vähintään kahden tunnin ajan työn päättymisen jälkeen. Tulipalon nopea kehittyminen yllättää poikkeuksetta tulitöiden tekijät. Palon sammutuksessa on syytä olla varovainen. Hätäiset sammutusyritykset aiheuttavat helposti myös henkilövahinkoja. Rakennustöissä myös pöly saattaa aiheuttaa palo- ja räjähdysvaaran. Pölyisissä olosuhteissa työmenetelmien ja - välineiden tulee kiinnittää erityistä huomiota. 15

Tulitöitä ei saa aloittaa ennen kuin tulityötila on siivottu ja sen ympäristö on siivottu vähintään kymmenen metrin etäisyydeltä, palavat materiaalit on poistettu ja siirretty muualle ja palavat rakenteet on suojattu palamattomalla suojapeitteellä, joka asetetaan tiiviisti suojattavan kohteen päälle, kohteeseen on varattu palamattomia suojapeitteitä tai esim. mineraalivillalevyjä, joilla kohde eristetään ympäristöstä ja estetään kipinöiden, yms. leviäminen ympäristöön, on varmistettu, ettei kohteen ympäristössä ole koneita tai laitteita, jotka vaikuttavat turvalliseen työhön, alkusammutuskalusto on työkohteessa, on tarvittaessa järjestetty tulityövartiointi Tulityön aikana muista, että sekä lämpö että kipinät aiheuttavat palovaaran, hitsauskipinän lämpötila saattaa olla jopa 1000 C ja se saattaa lentää yli 10 metrin päähän tulityökohteesta, hioma- ja katkaisulaikkatyö on palon kannalta yhtä vaarallista kuin esimerkiksi hitsaus tai polttoleikkaus, irtileikatut ja putoavat metallikappaleet aiheuttavat suuren palovaaran, tulityövartiointi on järjestettävä koko tulityön ajaksi, myös taukojen ajaksi. Tulityön jälkeen Tulityön päätyttyä vartiointia jatketaan vähintään kaksi tuntia (kattotulitöissä tunti). Tulityövartiointi edellyttää jatkuvaa läsnäoloa tai paikan jatkuvaa valvontaa. Kytevät kipinät voivat sytyttää tulipalon jopa vuorokausien kuluttua työn päättymisestä. Juha Hassila, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, (09) 4761 1336 www.spek.fi 16

Rakentamisen ja remontoinnin koneet vuokralla Rakentaessa ja remontoidessa käytetään monenlaisia koneita ja laitteita. Oikein käytettynä hyvät koneet tekevät osaltaan työstä turvallista. Laitteita voi hankkia omaksi, mutta usein vuokraaminen on edullinen vaihtoehto. Tutun laitteen kanssa on oltava varovainen, ja vuokralaitteen toimintaan perehtyminen on käyttöturvallisuuden a ja o. Vuokraajalta kannattaa kysyä myös mahdollisuutta saada vuokrata henkilönsuojaimia. Vuokraajan on annettava koneen ja laitteen mukaan käyttöohjeet. Vuokralleottajan kannattaa nimenomaan vaatia suomenkielisiä käyttöohjeita. Lisäksi annetaan tarvittava käytönopastus. Rakennuskoneiden ja -laitteiden käytön suunnittelu kannattaa. Ennen työn aloitusta on tärkeää selvittää käytettäviin työmenetelmiin ja erityisesti kalustoon liittyvät ongelma- ja vaaratilanteet. On oleellista löytää turvallisimmat työtavat ja laitteet niihin töihin ja työvaiheisiin, joissa käytetään tapaturma-alttiiksi koettuja laitteita. On syytä myös lukea vuokrasopimus. Ammattimaisesti toimivilla rakennuskone- ja laitevuokraajilla on käytössä yleiset toimitusehdot. Niiden taustalla ovat kuluttaja-asiamiehen kannanotot vuokrauksesta. Koneet vaativat säännöllistä huoltoa ja edellyttävät usein huolellisempaa etäkäteissuunnittelua tehtävän työn toteutuksessa. 17

Koneiden käyttöä suunniteltaessa päähuomio tulee kiinnittää mm. seuraaviin seikkoihin: Rakennussahat Perehdy käyttöohjeisiin. Sijoita pöytäsaha ja puutavaran käsittelypaikka siten, että käsittelypaikan yli ei tarvitse nostaa tavaraa ja laitteille on turvalliset kulkutiet. Varaa riittävä alue pöytäsahalla työskentelyä ja puutavaran käsittelyä varten. Sijoita jäteastia pöytäsahan viereen. Järjestä pölynpoisto. Tarkista, säädä ja käytä sahojen turvalaitteita, kuten terän ylä- ja alasuojusta, sahausohjaimia ja sahaustukia sekä työntökahvaa. Käytä henkilökohtaisia suojaimia, kuten kuulo-, hengitys- ja silmäsuojaimia. Suojaa pöytäsahan sähköliitäntäjohto kulku- ja työmaateillä. Varmista säätöjen pitävyys. Varmista työskentelyalueen siisteys ja järjestyksen säilyminen. Porakoneet ja poravasarat Valitse riittävän tehokas pora tai poravasara ja työhön soveltuva terä. Huollata tai poista käytöstä vioittuneet laitteet. Käytä henkilökohtaisia suojaimia, kuten kuulo-, hengitys- ja silmäsuojaimia. Varmista, että porakoneet ja poravasarat sekä niiden apu- ja lisälaitteet ovat kunnossa. Naulaimet, hiomakoneet ja leikkurit Valitse laitteet ja lisälaitteet tehtävän työn mukaan: ota huomioon materiaali, rakenne, sijainti ja määrä. Käytä henkilökohtaisia suojaimia, kuten suojakypäriä, kuulo- ja silmäsuojaimia. Perehdy käyttöohjeisiin. Lisätietoja: Reijo S Lehtinen, Rakennusteollisuus RT ry, p. (09)129 9265, reijo.lehtinen@rakennusteollisuus.fi 18

Rakentajan lastausvinkit Rakentaja tai remontoija tarvitsee usein suuriakin määriä rakennustarvikkeita. Kannattaa laatia etukäteen mahdollisimman tarkka lista tarvikkeista, jotka aikoo ostaa, ja miettiä valmiiksi, miten ne saadaan parhaiten kuljetettua. Jos tavaraa on paljon, kuljetukseen on käytettävä perävaunua tai paketti- tai kuorma-autoa. Usein rakennusalan liikkeet tarjoavat kotiinkuljetuspalvelua, joka voi osoittautua helpoksi ja edulliseksi ratkaisuksi. Henkilöauto säästyy kolhuilta, ja remonttireiska pääsee itsekin helpoimmalla. Ajoneuvon kuormaaminen Kuorma ei saa estää kuljettajaa näkemästä tai haitata ajoneuvon käsittelyä. Kuormasta tehdään mahdollisimman matala, yhtenäinen kokonaisuus, joka ei saa peittää valoja eikä rekisterikilpiä. Kuorman painopisteen tulee olla mahdollisimman alhaalla ja lähellä ajoneuvon pituussuuntaista keskiviivaa. Tavarat tuetaan mahdollisuuksien mukaan tavaratilan etupäätyä vasten. Kuormassa olevien esineiden terävät osat suunnataan taaksepäin. Jos auton katolla kuljetetaan raskaita kuormia, taakkatelineen on oltava tukeva ja kuorma sidottava on hyvin. Kattokuorma saa painaa korkeintaan 10 % auton omamassasta. Suksibokseilla on lisäksi valmistajakohtaiset rajoituksensa, joita ei saa ylittää. Perävaunu on pakattava niin, että kuormasta tulee jonkin verran etupainoinen, eli vetoaisalla on painoa. Silloin ajaminen on vakaata. Kuorma ei saa peittää perävaunun valoja tai rekisterikilpeä. Kuorman merkitseminen Kuorma saa ulottua ajoneuvon edessä enintään yhden metrin ja takana enintään kaksi metriä ajoneuvon uloimman osan ulkopuolelle. Jos kuorma ulottuu edessä ajoneuvon ääriviivan ulkopuolelle tai takana yli yhden metrin ääriviivan ulkopuolelle, on kuorman uloin osa selvästi merkittävä vähintään 300 mm x 300 mm suuruisella merkkilipulla. Päiväsaikaan takaylityksen merkintään riittää punainen tai punakeltainen lippu. Pimeällä tai hämärässä on merkitsemiseen käytettävä edessä valkoista valoa näyttävää valaisinta sekä valkoista heijastinta ja takana punaista valoa näyttävää valaisinta ja punaista heijastinta. Tarkkana takakontin pakkaamisessa Jos auton tavaratilassa kuljetetaan raskaita esineitä, ne on kiinnitettävä kunnolla. Harvassa nykyaikaisessa henkilöautossa on kovaa, metallista väliseinää tavaratilan ja matkustamon välillä. Useimmiten väliseinänä toimii takapenkin selkänoja. Törmäyksessä voi irrallaan oleva paketti tulla takakontista matkustamoon hengenvaarallisella voimalla. Lisätietoja: Ilkka Valkama, Liikenneturva, p. 0400 463 362, ilkka.valkama@liikenneturva.fi www.liikenneturva.fi 19

Turvallisuus on osa työn ja tarvikkeiden laatua - niistä kannattaa sopia kirjallisesti Suuri osa remontteja koskevista riidoista johtuu siitä, että työstä on sovittu vain suullisesti ja jälkeenpäin osapuolilla on eri käsityksiä siitä, mitä on sovittu. Siksi pienenkin työn tilaamisesta kannattaa tehdä kirjallinen sopimus. Mistä kaikesta kannattaa sopia? Suunnitteluvaiheessa on hyvä tehdä työseloste eli luettelo eri työvaiheista ja tarvittavista materiaaleista. Työselosteen avulla on myös helppo pyytää tarjouksia eri remonttifirmoilta. Sopimukseen kannattaa kirjata kaikki työvaiheet ja niiden sisältö työn hinta ja laskutusperusteet käytettävät materiaalit ja erittely siitä, mitä niistä kumpikin osapuoli hankkii kumpi osapuoli hoitaa remonttijätteiden siivouksen ja poisviennin mitä työn tilaajalta edellytetään, esimerkiksi sähköliitäntöjen tilaaminen tai vanhan purkaminen koska työ alkaa ja koska se valmistuu maksuaikataulu toteamus siitä, että suunnitelmien muuttamisesta ja lisätöistä päättää tilaaja seuraamukset, esim. sopimussakko, jos työ viivästyy Kuka vastaa työn laadusta? Jos työn tilaa yritykseltä, tilaaja on kuluttajan asemassa ja häntä suojaa kuluttajansuojalaki esimerkiksi työn virhe- ja viivästystilanteissa. Lain mukaan remontti on tehtävä huolellisesti ja ammattitaitoisesti, eikä remontintekijä saa ottaa vastaan työtä, josta ei ammattitaitonsa puitteissa selviä. Hänellä on myös velvollisuus kertoa tilaajalle, jos tämän suunnittelema työ ei olekaan taloudellisesti tai teknisesti tarkoituksenmukainen. Jos taas itse palkkaa remonttimiehen, toimiikin työnantajana ja on myös vastuussa työntekijän työn laadusta. Kuluttajansuojalakiin ei voi silloin vedota. Työnantajana on myös hoidettava palkan ennakonpidätys verottajalle ja maksettava sosiaali- ja vakuutusmaksut. Mitä tehdä, jos jokin menee pieleen? Kuluttajan suojana ovat kuluttajansuojalaki, tuotevastuulaki ja tuoteturvallisuuslaki. Jos esimerkiksi uudehko porakone ei toimi, siinä saattaa olla valmistusvika Silloin kuluttaja voi saada hyvitystä poran ostohinnasta kuluttajansuojalain virhesäännösten perusteella. Myyjä voi korjata poran tai vaihtaa sen ehjään. Jos valmistusvika ilmenee vasta myöhemmin, ja kuluttaja on ehtinyt käyttää poraa pitkäänkin (saada käyttöhyötyä), kohtuullinen hyvitys voi olla hinnanalennus. Jos mikään näistä ei tule kyseeseen, ratkaisuna voi olla kaupanpurku. Jos viallisen poran käyttö on ehtinyt aiheuttaa tapaturman, tuotevastuulain nojalla voi saada esimerkiksi sairaalakulut korvatuksi. Tuotevastuulaki on siis osa vahingonkorvauslainsäädäntöä. Jos vika ei liity siihen yksittäiseen poraan (ns. maanantaikappale) ja on sen laatuinen, että poran käyttö voi aiheuttaa vaaraa, Kuluttajavirasto voi tuoteturvallisuuslain nojalla vaatia myyjää, valmistajaa ja maahantuojaa vetämään vialliset porat pois myynnistä, huolehtimaan ettei porissa vastaisuudessa ole vikaa ja viime kädessä antaa myyntikiellon. 20