Kouvolan taidemuseo aloitti toimintansa 1.8.1987 Kouvola-talon toisen osan valmistuttua. Taidemuseo keskittyy moderniin ja uuteen suomalaiseen taiteeseen. koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, Kouta-galleriasta ja Poikilo-galleriasta. Taidemuseo keskittyy moderniin ja uuteen suomalaiseen taiteeseen. Kaupunginmuseon näyttelyissä esitellään Kouvolan historiaan liittyviä näyttelyitä.
Varuskuntakatu 11 45100 Kouvola +358 20 615 5297 poikilo@kouvola.fi Ti - Pe 11:00-18:00, La - Su 12:00-17:00, Ma suljettu. Poikkeukset avoinnaolossa: suljettu uudenvuodenpäivänä 1.1., loppiaisena 6.1., pääsiäisenä 14.-17.4., juhannuksena 23.-25.6., itsenäisyyspäivänä 6.12, jouluna 24.-26.12.
PALVELUT Kouvolan taidemuseo Poikilo Kouvolan taidemuseo Poikilo on Kymenlaakson ainoa taidemuseo. Museo aloitti toimintansa vuonna 1987. Taidemuseon näyttely- ja kokoelmatilat sijaitsevat Kouvola-talossa, jossa on myös Poikilo-museoiden toimisto sekä kuva-arkistot ja asiakaspalvelu. Taidemuseossa on esillä vaihtuvia näyttelyitä.
7/5 /hlö Kilpakenttien sankarit Kouvolan seudun kilpaurheilun historiaa esittelevässä näyttelyssä näet alkuperäiseltä olympiafilmiltä Suomen legendaarisen kolmoisvoiton 10000 metrin juoksussa Berliinin olympialaisissa vuonna 1936, kun Kouvolan Ilmari Salminen ja Kuusankosken Arvo Askola juoksivat itsensä historiaan. Arkistojen aarteita ovat näyttelyssä esitettävät, vanhat Kouvolan seudulla kuvatut filmit, jotka kertovat oman aikansa urheilusta enemmän kuin tuhat sanaa. Runsaan, paikalliseen urheiluun liittyvän esineistön ohella näyttelyssä on esillä eri aikakausien urheilijoiden ja seurojen jalometallisia saavutuksia aina olympiamitaleista lähtien. Kouvolassa on urheiltu tosissaan 1800-luvun lopulta lähtien. Urheiluhistoriallinen näyttely kertoo, mistä kaikki oikein alkoi ja missä tällä hetkellä ollaan. Anjalalaisen rengin Matti Pyykösen hiihtosaavutuksista järven jäällä on tultu pitkä matka Roope Tonterin lumilautatemppuihin rinteessä. Väliin mahtuu paljon verta, hikeä ja kyyneleitä, joita urheilijat ovat vuodattaneet yrittäessään saada nimensä historian lehdille. Jotkut heistä ovat kuuluisia ja jotkut ovat voineet jäädä...
Kouvolan kaupunginmuseo Poikilo Kaupunginmuseon näyttelyissä esitellään Kouvolan historiaan liittyviä näyttelyitä. Kouvolan kaupunginmuseo avautui yleisölle marraskuussa 2015 Kouvola-talossa. Kaupunginmuseon portaikkoon on hankittu mediataideteos kansainvälisesti arvostetulta, Suomessa asuvalta taiteilijalta, Charles Sandisonilta. Valoteoksen nimi on Joki ja se koostuu paikallisista Kymijoen varren historiadokumenteista, kuvista ja sanoista, jotka virtaavat museovierasta vastaanottamaan.
7/5 /hlö Sirpaleita suomalaisuudesta - Suomi 100 vuotta Sirpaleita suomalaisuudesta Suomi 100 vuotta on Poikilo-museoiden juhlavuoden näyttelyistä ensimmäinen. Näyttelyssä moni tuttu suomalaisuuden ilmiö näyttäytyy uudessa valossa. Moni näyttelyn teoksista on ollut harvoin esillä, kuten Joseph Alasen (1885 1920) Hämeen valloitus tai Sikamessias, joka toi tekijälleen Harro Koskiselle jumalanpilkkarangaistuksen vuonna 1974. Tutut ja tuntemattomat lautapelit, viihdeteollisuuden hahmot, sota, työ, usko, historia, taide ja muut kulttuurin elementit sekoittuvat uudenlaiseksi kuvaksi suomalaisuudesta. Näyttelyssä on myös yhteisöllinen tilausteos. Pekka Jylhän Tämä viha. Niin kuin suolampi: musta, kylmä, syvä ja samea -teokseen on kerätty lahjoituksina ja lainoina lasiastioita kouvolalaisilta. Teos on saanut nimensä Väinö Linnan trilogiasta Täällä Pohjantähden alla (1959 1962). Sen lasiastiat symboloivat vuonna 1918 menehtyneitä sisällissodan uhreja, niin punaisia kuin valkoisiakin. Teokseen kuuluu myös aiemmin luotu Kynttiläni paloi...
7/5 /hlö Kaarlo Kivekäs kolmen armeijan kenraali 1866 1940 Kaarlo Kivekkään vaiheisiin voi tutustua Kouvolan kaupunginmuseossa 23.11.2017 avautuvassa näyttelyssä. Näyttely ovat osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Kenraaliluutnantti Karl Edvard Kivekäs syntyi Suomen kansallisen heräämisen aikaan. Hän palveli ulkomailla haastavissa tehtävissä suurvaltapolitiikan pyörteissä vuosisadan molemmin puolin ja osallistui itsenäistyneen Suomen puolustusvoimien rakentamiseen. Poikilo-museoiden näyttelyssä kerrotaan Kaarlo Kivekkään monivaiheisesta elämä ja miltei unohdetusta työstä rannikkopuolustuksen, kenttätykistön ja ilmatorjunnan kehittäjänä. Kivekäs valmistui Haminan kadettikoulusta 1890 ja palveli keisarillisen Venäjän armeijassa yleten kenraalimajuriksi. Suomeen Kivekäs palasi sisällissodan päätyttyä kesällä 1918 ja toimi sen jälkeen puolustusvoimissa merkittävissä tehtävissä vuoteen 1928. Kivekästä muistetaan yhä tänä päivänä Keski-Aasian Tadžikistanissa, missä...