Enkelien sanoma paimenille

N:o 12 Joulukuu Ja te tulette olemaan minun todistajiani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa maan ääriin saakka. Ap.t. 1:8 2009 90. vuosikerta EVANKELISLUTERILAISTEN MAALLIKKOSAARNAAJIEN ÄÄNENKANNATTAJA Enkelien sanoma paimenille Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa. Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti. Mutta enkeli sanoi heille: Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa. Luukas 2:8-12

Näin sanoo Luther Rakas ja armollinen Jumalamme taivaissa on siis tullut meitä lähemmäksi ja yhdistynyt likeisemmin meidän lihaamme, kuin perkele koskaan voikaan yhdistyä. Hän kyllä voi ihmistä kiusata ja riivatakin, mutta ei voi tulla todelliseksi ihmiseksi, kummankin luonto jääpi erilaiseksi sekä olennon että persoonan puolesta. Mutta Jumalan Poika on tullut meidän lihastamme ja verestämme osalliseksi, hän on tullut tosi ihmiseksi, syntynyt neitsyt Mariasta luonnollisella tavalla, niinkuin sinä ja minä, sillä erotuksella vain, että hän ei siinnyt miehen siemenestä, vaan Pyhästä Hengestä, eikä häneen siis päässyt perkeleen tuhoisa myrkky vaikuttamaan, vaan hänen lihansa ja verensä on täydellisesti puhdas, viaton ja synnitön. Tätä yhtä kohtaa lukuun ottamatta, kun näet meidän lihamme on synnin saastuttama, hän on tosi ihminen, niinkuin sinä ja minä; hänen oli tarvis syödä, juoda, nukkua, valvoa, niinkuin kaikkien ihmisten luontonsa puolesta täytyy tehdä, eli niinkuin apostoli Paavali sanoo:»hän havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen», niin että jokaisen, joka hänet näki ja häntä kuuli, täytyi sanoa: Tämä on oikea, luonnollinen ihminen eikä mikään aave, hän elää kaikin puolin luonnollisen ihmisen elämää. Tämä on se ilosanoma, jonka enkeli jouluyönä julistaa. Tahdon tämän johdosta nyt vain puhua siitä kunniasta, joka täten meille on tapahtunut ja josta meidän tulee iloita, enkä sen hedelmästä, niinkuin saarnataan esimerkiksi hänen kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan puhuttaessa. Tarkatkaamme nyt vain sitä kunniaa, kun Jumala on meitä niin lähestynyt, että on tullut meidän lihaamme ja vereemme, tullut tosi ihmiseksi, kaltaiseksemme, sillä ainoalla erotuksella, että hän on synnitön. Tällä sanomattoman suurella kunnialla hän on ihmiskunnan kaunistanut. Sitä käsittämään enkeli tahtoo saada ihmiset sanoessaan:»minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle». Siitä hän itsekin on iloissaan ja mielissään eikä sulasta riemusta ensinkään häpeä köyhille paimenille tätä julistaa, vaan soisi kernaasti, että se sanoma painuisi syvään kaikkien sydämeen, niinkuin se oli häneenkin vaikuttanut, että kaikki ihmiset oppisivat tuntemaan tämän suuren kunnian, nimittäin, että Jumalan Poika, ylistetty korkeudessa, hän, jonka kautta kaikki ovat luodut, on tullut meidän lihaamme ja vereemme. Huonepostillasta, joulupäivä, toinen saarna. Gloria in excelsis Deo. Kunnia Jumalalle korkeuksissa.

Koko maailman autuus Osa 2 Tehkäämme kysymys, että mitä meille opettaakaan Jeesuksen huuto ristillä: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit Mark.15:34. Ajattelehan niin, että se on tapahtunut meidän puolestamme, ettei Jumalan tarvitsisi hylätä meitä. Eikö Jeesus ollut tuossa hylätty ja rangaistu minun ja sinun edestä. Jumala näkikin tuona hetkenä Poikansa Jeesuksen ainoana syntisenä ja tuomion alaisena. Olihan Hän ainut, joka kykeni kantamaan tuomion ja rangaistuksen. Olihan Pyhä Henki ja Jumala jo Johanneksen parannuksen kasteella todistanut näkyvin ja kuuluvin merkein ainoastaan Jeesuksen siksi Jumalan valituksi, joidenka todistusten perusteella Johannes Kastaja saattoi todistaa: Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin Joh.1:29. Kuulehan kuinka ihanasti Jeesus puhuu meille lunastustyön suorittamisesta ja Golgatan työstä. Sanat kuuluvat: Kun minut ylennetään maasta, niin minä vedän kaikki tyköni Joh.12:32. Huomaathan kuinka Jeesuksen syli on auki ottaakseen meidät suojelukseensa ja hoitoonsa niin kuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle Luuk.13:34. Koko maailman autuudessa on kyse Jumalan mielisuosioon pääsemisestä. Tämä, jos mikään on armoa. Saamme kuulla Jumalan sanasta, että olemme todellisesti saaneet Jumalan mielisuosion. Johanneksen evankeliumi todistaa: Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä Joh.3:16. Kirkastusvuodella saamme kuulla vielä itse Jumalan todistuksen: Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt; kuulkaa häntä Matt.17:5. Sitten jatkamme sitä todistuksen ketjua, että koko maailman autuus kohdistuu yksilöllisesti sinuun ja minuun. Menemme Emmaus nimiseen kylään, johon oli matkalla kaksi opetuslasta. Itse Jeesus liittyy matkaseurueeseen. Kuitenkaan opetuslapset eivät Jeesusta tunteneet. Vasta kun Jeesus siunasi ja mursi leivän, niin opetuslasten silmät aukenivat Luuk.24:30. Voi mikä ihana hetki ehtoollispöydässä, Jeesus antaa minulle ruumiinsa ja verensä sinun edestäsi annettu ja vuodatettu. Siis Jeesuksen kuolema kaikkien edestä, on ymmärrettävä omaksi autuudeksi. Eikö se saanut myös silloin tapahtua, kun Herra avasi Lyydian sydämen ottamaan Paavalin todistuksen sana vastaan Ap.t.16:14. Nyt tahdon kysyä sinulta, että oletko autuas ja onnellinen? Raamatussa on runsaasti todistuksia siitä, että Jeesuksen työ merkitsee sitä, että sinun syntisi on annettu

sinulle anteesi. Jumala on saanut täyden hyvityksen kaikista meidän lankeemuksista ja rikkomuksista. Mitä sinulle saakaan kasteesi todistaa? Eikö se todista, että olet tullut verhotuksi Kristuksen vanhurskaudella ja Hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa osallisuudella. Paavali todistaa, että Jeesus on alttiiksi annettu meidän rikostemme tähden ja kuolleista herätetty meidän vanhurskauttamisemme tähden Room.4:25. Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet Gal.3:27. Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman Room.6:4. Niin myös todistavat Paavali ja Barnabas Pisidian Antiokiassa Jeesuksen työstä edestämme. Olkoon siis teille tiettävä, miehet ja veljet, että hänen kauttansa julistetaan teille syntien anteeksiantamus ja että jokainen, joka uskoo, tulee hänessä vanhurskaaksi, vapaaksi kaikesta, mistä te ette voineet Mooseksen lain kautta vanhurskaiksi tulla. Ap.t.13:38-39. Kansa pyysikin heitä puhumaan näitä asioita tulevanakin sapattina Ap.t.13:42. Kuitenkin jo tuolloin tuli valitettavasti esille, ettei juutalaiset tahtoneet ottaa sanaa vastaan, mutta pakanuudesta kääntyneet iloitsivat autuudesta j.48. Ymmärtääksemme ja lujittaaksemme varmuudessa itseämme siitä suuresta autuudesta, joka meillä on, tulee meidän myös olla tietoisia siitä tuomion tilasta, joka kohtaa niitä, jotka epäuskolla hylkäävät Jumalan vanhurskauden Kristuksessa, jonka Hän on tuonut ilmi. Siis kun meillä, jolla on uskon kautta osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa, meihin ei toisella kuolemalla ole mitään valtaa (Ilm.20:6). Me jo siis nyt olemme siirtyneet kuolemasta elämään, emmekä joudu tuomittavaksi. Mutta Kristuksen armon hylkääjien osa on toinen. He eivät kykene omassa varassaan seisomaan tuomioistuimen edessä. He pelkäävät ja vapisevat odottaessaan tuomion julistusta, joka on heille koittava iankaikkisena erona Jumalasta. Myös syytös on kova omassatunnossa, kun ei armon aikana omistanut autuutta, joka oli jo monta kertaa heitä kutsunut autuudesta osallisuuteen. Saattaapa joku kastettunakin Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen hylätä iankaikkisen lunastuksen ja lihansa vallassa valita menon takaisin maailmaan ja järkensä valossa päätellä, ettei tämän elämän jälkeen voi olla iankaikkisuutta, että siihen se puu maatuu, johon se kaatuu. Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut Joh.10:14. Raamattu todistaa armon hylkääjästä: Ja heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys. Mutta kun Ihmisen Poika tulee 4

kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle. Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista. Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle. Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti Matt.25:30-34. Siis ystävä Herrassa Jeesuksessa, joka et vielä uskon varmuudessa omista autuutta, katsohan tarkasti, että mikä rauhaasi kuuluisi. Sillä missä teidän aarteenne on, siellä on myös teidän sydämenne. Olkoot teidän kupeenne vyötetyt ja lamppunne palamassa; ja olkaa te niiden ihmisten kaltaiset, jotka herraansa odottavat, milloin hän palajaa häistä, että he hänen tullessaan ja kolkuttaessaan heti avaisivat hänelle Luuk.12:34-36. Ja sitten sinä, joka omistat nyt sanan todistuksen vakuuttamalla sydämellä autuutta Kristuksessa, pidä siitä kiinni kuin pimeässä paikassa loistavasta lampusta. Sinua ei voi mikään erottaa Jumalasta. Todistaahan Paavali Jeesuksen lunastustekoon vedoten: Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme Room.8:38-39. Kun lähtöhetkemme joutuu, niin ei voi olla sen autuaampaa, kun että saa nojata Jeesuksen rintaan ja levollisessa uskossa jättää taakse tämän maailman murheineen, ahdistuksineen ja kiusauksineen ja levollisesti käydä kohti ajallisen elämän päättymistä Jeesuksen ansioon turvaten. Eikö tunnu tuossa autuuden tilassa ihanalta täältä eritä ja uskossa kuulla sanat: Maasta sinä olet tullut, maaksi sinun pitää jälleen tulla. Jeesus Kristus, Vapahtajamme, herättää sinut viimeisenä päivänä. Meillä on suuri autuus Kristuksessa, jotka sen uskon kautta omistamme. Kristuksen teko on siis autuuteen riittävä. Usko on Jumalan teko. Uskossa morsian sanoo Yljälle: tule. Morsian siis odottaa herkeämättä, että ylkä tulisi noutamaan hänet autuaiden pysyvään olotilaan taivaassa. Tästä on meillä lupaus sanassa, joka sanoo: Älä pelkää, sinä piskuinen lauma; sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille valtakunnan Luuk.12:32. Tämä merkitsee siis sitä, että Jeesus Vapahtajamme tulee takaisin ja noutaa meidät iankaikkisiin majoihinsa. Ilmestyskirja päättyy morsiamen ihanaan ylistykseen Yljän opettamana Yljästä ja varmuudesta, että Hän tulee noutamaan morsiamensa häihin. Ja Henki ja morsian sanovat: Tule! Ja joka kuulee, sanokoon: Tule! Ja joka 5

janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi. Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan; ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu. Hän, joka näitä todistaa, sanoo: Totisesti, minä tulen pian. Amen, tule, Herra Jeesus! Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. Amen Ilm.22:17-21. Raamattuluento: Koko maailman autuus Todistajaseuran 90-vuotisjuhlassa Alajärvellä 4.10.2009. Alpo Ahola Vapahtajamme, vanhurskaudeksi ja esimerkiksi Rakastavassa armossaan Jumala lähetti oman Poikansa tähän maailmaan vapahtamaan meitä iankaikkisesta kadotuksesta. Sana tuli lihaksi ja niin lupaus vaimon siemenestä täyttyi. Jumala teki ja lahjoitti oman poikansa meille vanhurskaudeksi ja olemme Kristuksesta tulleet osalliseksi pyhässä kasteessamme. Näin olemme, emme omissa teoissamme vaan toisen, Kristuksen teossa, vanhurskaiksi luetut uskon kautta pelastukseen ja iankaikkiseen elämään. Kun Jumala on tällaista hyvää tahtoa nyt meille osoittanut ja Hänen ihmeellinen rakkautensa Kristuksessa meitä näin armollisesti kohdannut, on meidän tehtävämme kuuliaisina kasteen armolapsina rakastaa ja osoittaa hyvää tahtoa lähimmäisillemme, sillä uskoa ei voida erottaa rakkaudesta. Vain usko Kristukseen pelastaa mutta tämä usko aina vaikuttaa rakkaudessa lähimmäisemme parhaaksi. Jos meistä ei tätä Pyhän Hengen vaikuttamaa tahtoa löydy olemme kieltäneet uskon. Kristus itse antoi meille esimerkin palvellen ja auttaen ja tekemällä hyvää kaikille. Adventin aikana on hyvä kysellä itseltään; onko Kristus minulle tässä esimerkkinä? Onko minun uskoni se kasteessani minulle lahjoitettu usko, joka Pyhässä Hengessä rakkauden kautta vaikuttaa? Omasta voimastamme emme mitään voi. Paavali opettaa: sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen Fil. 2:13. Sen tähden on Kristus ensin sydä- 6

men uskolla omistettava vanhurskaudeksi, jotta me vanhurskauden hedelmiä kantaisimme. Koska Jumala on niin ihmeellistä ja käsittämättömän suurta armoa ja rakkautta meille osoittanut, että Hän lähetti oman Poikansa tähän maailmaan vapahtamaan ja päästämään meidät synnistä ja kuoleman ja Perkeleen vallasta, luvaten että jokainen joka uskoo Häneen pelastuu, niin eikö sydämemme nyt herää ja syty sellaiseksi, että varsinkin näin joulun alla muistaisimme omaisiamme ja haluaisimme vapahtaa kaikkia Kristuksen kalliisti ostamia veljiä ja sisaria heidän maallisissa asioissaan, ahdingoissaan ja murheissaan. Onhan sanassa kirjoitettu: Puhdas ja tahraton jumalanpalvelus Jumalan ja Isän silmissä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdistuksessaan ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta Jaak.1:27. Tänäkin jouluna monet vanhemmat, vaari ja mummu, oma isä tai äiti ja hyvä ystävä odottaa joulua yksinäisyydessä, vuoteen omana tai muuten hyvin rajoitettujen toimeentulomahdollisuuksien varassa. Hädän alainen ei odota kovin paljoa, eikä suuria, eikä mitään sellaista mitä emme voi mukanamme viedä. Hädän alainen odottaa ensisijaisesti kuuntelijaa, joka on hänellä hetken seurana, apuna pienissä kodin askareissa ja nyt mahdollisesti joulunkin valmisteluissa. Voimme kertoa Jumalan hyvästä tahdosta avaamalla Raamatun jouluevankeliumin kohdalta. Käymme kaupassa ja teemme vähäiset kodin askareet, jotka eivät vanhukselta ja sairaalta itseltään enää tule tehdyksi. Valmistamme ruuan tai keitämme kahvit ja nautimme yhteisestä kodikkaasta hetkestä. Eihän ystäväni nämä vaikuta kovin suurilta uhrauksilta, ja kuitenkin omalta kohdaltani on sanottava että monesti enemmän velvollisuuden pakottamana kuin hyvästä tahdosta olen liikkeelle lähtenyt. Tällaista vahinkoa meissä vielä asuva turmelus saa aikaan. Valvokaamme siis mitä vakavimmin itseämme ja vaellustamme, ettemme olisi niitä, joista Pyhä Henki todistaa apostoli Paavalin kautta sanoen: Mutta jos joku ei pidä huolta omaisistaan ja varsinkaan ei perhekuntalaisistaan, niin hän on kieltänyt uskon ja on uskotonta pahempi 1.Tim.5:8. Ennen kaikkea tämä sana kehottaa perheen päätä aviomiehenä ja isänä huolehtimaan perheen hengellisestä opetuksesta, kasvusta ja juurruttamisesta Jumalan sanaan. Olkoon Jumalan hyvä tahto tänäkin adventin aikana vaikuttamassa meitä kaikkia ja varsinkin perheen päänä vastuussa olevia siten, että runsaasti viljelemme perheissämme Jumalan sanaa ja osallistumme yhdessä, jos se vain on suinkin mahdollista Jumalan palveluksiin oikeiden saarnatuolien äärelle vakuuttumaan ja vahvistumaan sanassa ja sakramenteissa siitä, että Jumalan rakkaus on ilmestynyt kaikelle kan- 7

salle Vapahtajassamme Jeesuksessa. Hänen hyvä tahtonsa on, että me Herramme Kristuksen omistamme uskolla pelastukseksi ja iankaikkiseksi vanhurskaudeksi. Rukoilkaamme, että Kristus saisi sydämissämme, meissä kasteen armolapsissa, vaikuttaa sellaista kuuliaisuutta, joka tässä armonajassa rakastaa, palvelee ja tahtoo vain hyvää lähimmäiselleen. Ossi Niemistö Herran armotöitä minä julistan Herran armotöitä minä julistan, Herran ylistettäviä tekoja, kaikkea, mitä Herra on meille tehnyt, suurta hyvyyttä Israelin heimoa kohtaan, mitä hän on heille osoittanut laupeudessansa ja suuressa armossansa Jes.63:7. Herran armotöitä kaikki profeetat julistivat, niin myös Herran apostolit. Niitä samoja armotöitä meidänkin tulee julistaa seurakunnassa ja uskossa ottaa vastaan mitä nämä armotyöt tarjoavat. Niin profeetatkin ottivat vastaan sen, minkä saivat Herralta hänen lupauksissaan. Silti he hyvin tiesivät, kuinka uppiniskainen kansa oli. He eivät tahtoneet muuttaa mieltänsä, vaan hylkäsivät usein ne opetukset, joita Jumala armossaan heille kuultavaksi antoi. Kuitenkin opettajat olivat Hengessä palavia ja uskossa rohkeita julistaen yhä uudestaan ja uudestaan. He julistivat kaikkea, mitä Herra on meille tehnyt. He julistivat vaimon siemenestä, joka rikki polkee käärmeen pään ja vapauttaa koko maailman Aadamin lankeemuksen aiheuttamasta synnin, kuoleman ja kaiken pahan vallasta. Niin kuin kertoo Psalmi: Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt, hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi, joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella Ps.103:2-4. Elämme luopumuksen ajassa. Saamme kuulla hirmuisia uutisia, kuinka pakanat pauhaavat ja kasat turhia ajattelevat Ps.2:1. Herran sanasta luovutaan seurakunnassa ja mukaudutaan maailman mielen mukaan. (Sodomassa hukkuivat nekin, jotka hyväksyivät heidän syntinsä.) Emme silti saa olla vaiti, vaan jatkamme rohkeasti julistusta Herran suurista armotöistä. Yhä edelleen Herra kutsuu mielenmuutokseen. Suuri Herran armotyö ilmoitetaan meille Kristuksen syntymässä. Siinä on nyt se vaimon siemen, josta profeetatkin niin mielellään pu- 8

huivat. Jumala syntyi ihmiseksi ja tuli meidän veljeksemme, meidän lihaamme ja vereemme, mutta kuitenkin ilman syntiä. Kristuksessa kaikki ennustukset täyttyivät. Hän on jo tullut ja maksanut verellään koko maailman synnit. Suuri on Isän rakkaus! Seimestä on lyhyt matka Golgatalle. Siellä tapahtui suurin Herran armotyö. Tätä suurinta armotyötä profeetat ja apostolit julistivat, tätä meidänkin on julistettava. Koko maailma tehtiin autuaaksi. Hänen veressään meillä on syntien anteeksiantamus. Kasteessa tulimme tästä suurimmasta armosta osallisiksi, kun meidät puhdistettiin verellä ja vedellä. Kuulumme nyt siihen valkovaatteiseen joukkoon jonka Johannes näki valtaistuimen edessä. Ja yksi vanhimmista puhui minulle ja sanoi: Keitä ovat nämä pitkiin valkeihin vaatteisiin puetut, ja mistä he ovat tulleet? Ja minä sanoin hänelle: Herrani, sinä tiedät sen. Ja hän sanoi minulle: Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat, ja he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä Ilm.7:13-14. Suuri ahdistus johtuu siitä, että Kristuksen tunnustaminen maailman edessä suututtaa vihollisen ja saa suuren vihan ja vainon aikaan epäuskoisen maailman ja luopuneen kirkon taholta. Armotyöt me tunnemme ja tiedämme, että Jumala pitää valituistaan huolen kaikkina aikoina. Apostoli Paavali osaa lohduttaa ja ohjata sanoen: Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka? Room. 8:35. Herran suuri armotyö seimellä ja ristillä karkottaa meiltä kaiken pelon ja jättää pelon niille, jotka eivät mieltänsä tahdo muuttaa. Maailmaa koettelee juuri nyt talouslama ja kulkutauti, jotka Jumala on sallinut rangaistuksina, mutta myös kutsuna mielenmuutokseen. Jeesuksen toinen tuleminen lähestyy ja lopuksi kootaan iankaikkiseen elämään kaikki ne, jotka ovat valkaisseet vaatteensa Karitsan verellä, silloin alkaa näkyvä iankaikkisuuselämä. Olavi Niemistö Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan tykönä. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus. Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt Joh.1:1-5. 9

Armo Sama armo esiintyy Raamatussa usein ja monien opetusten yhteydessä. Siitä voimme päätellä, että kysymys on hyvin tärkeästä sanasta. On myös niin, että usein toistuvat sanat tuntuvat kuluneilta. Sanat menevät ohi niin, ettemme huomaa, mitä ne pitävät sisällään. Sellainen sana on myös armo. On syytä pysähtyä miettimään mitä Jumala sanalla armo haluaa meille ilmoittaa. Ensinnäkin on syytä selvittää, mitä armo on? Tarvitsemmeko me armoa ja mihin sitä käyttäisimme? Armon vastakohta on tuomio. Mistä päästetään vapaaksi, ellei ensin käsitä mitä on tuomio. Lain saarnan on kuljettava evankeliumin edellä, että armo kelpaisi. Kun saarnaamme Jumalan tuomiosta, niin perkele yrittää tukkia suumme vieläpä Jeesuksen sanoilla: Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi Matt.7:1. Kuitenkin meidän on välttämättä sanottava, että tuomio on olemassa, vaikka emme sitä sanoisikaan. Olisi hyvä, jos kaikki ihmiset tietäisivät ja ymmärtäisivät sen, mitä merkitsee Jumalan sanat, jotka Hän lausui luomalleen ihmiselle. Kyseiset sanat kuuluvat: hyvän-ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman 1.Moos.2:17. Kyse on siis kadotuksen alaiseen tilaan joutumisesta. Kyseinen Aadamin synti on luonnollisen sikiämisen kautta tullut kaikkien ihmisten osaksi ja siten meidän jokaisen ylitse on Jumala julistanut kadotustuomion. Tähän kadotuksen alaiseen tilaamme on Jumala armossaan lähettänyt avun. Jumala lähetti Poikansa meille pelastajaksi ja vapahtajaksi, säälien meitä kurjia syntisiä. Kun Jeesus on siinnyt Pyhästä Hengestä, niin siksi hän on ainut, joka kykeni vapahtamaan meidät synnin, kuoleman ja perkeleen vallasta. Jeesus on täynnä armoa ja totuutta. Ystävä, kun on kuolemantuomio edessä, niin oletko jo hankkinut pätevän asianajajan? Viimeisellä tuomiolla on vain yksi pätevä asianajaja, jota vastaan on kaikki syytökset voimattomia. Itse asiassa Hän on tullut etsimään ja pelastamaan meidät. Voimme sanoa, että Hän on jo löytänyt meidät. Niinpä kun sinua syytetään, niin Jeesus vastaa puolestasi, että minä kärsin siitä jo rangaistuksen ja minä täytin lain sinun puolestasi. Sinä olet vapahdettu kaikista synneistäsi (Joh.3:16-18). Pienoisevankeliumissa on Jeesuksen omat sanat siitä, joka uskoo Hänen päällensä, ei pidä hukkuman, mutta iankaikkisen elämän saaman. Omistathan sinäkin uskolla tämä paras tuomari asianajajaksi. Siten voit pelkäämättä käydä kuolemaan ja tuomiolle. Mutta joka ei usko, 10

se on jo tuomittu. Nämä jakeen 18 sanat osoittavat, että tuomio on olemassa edelleenkin voimassa niiden päällä, jotka eivät usko. Otavan Iso Tietosanakirja I, sivu 672 määrittelee armon seuraavasti: Armo on Jumalan vapaaehtoisen, ansaitsemattoman rakkauden osoitus, josta syntisen pelastus riippuu. Armo on kokonaan riippumaton ihmisen omasta ansiosta, lain ja sen vaatimien töiden täyttämisen vastakohta. Ylistäkää Herraa Jumalaamme armolauluin. Niitä on paljon ja hyviä uskovaisten virsirunoilijoiden tekeminä. Joka aamu on armo uus. Aamen. Armon terveisin. Helge Virtanen Avaja porttis ovesi Avaja porttis, ovesi, käy Herraas vastaan nöyrästi, kun itse taivaan kuningas sun tahtoo olla vierahas. Suo ilovirtes kaikua, on siitä riemu taivaassa. Nyt olkoon kiitos Jeesuksen, hän saapuu luokse syntisen VK2:1. Kun lukee virsikirjan säkeitä, niin saa hengelleen vahvistusta. Jumalan sana elää aina uutena, niin kuin se olisi tänä päivänä ilmestynyt. Armon aika rientää päivä kerrallaan. Nyt joulujuhlan aika on lähellä. Olemme joka päivä hengellisessä sodassa, niin myös Joulun aikana. Moni kristittykin ihminen voi tulla kiusatuksi joulun aikana ulkonaisen menon johdosta. Jeesus Kristus syntyi juuri sinua ja minua varten, että hän avaisi tien taivaaseen. Jeesus, meille syntynyt Vapahtaja sanoo: Olkaa turvallisella mielellä. Minä olen voittanut maailman (Joh.16:33) ja Minun ikeeni on sovelias ja kuormani on keveä (Matt.11:30). Näin meille syntynyt Vapahtaja kertoo totuuden sanoja. Hän syntyi halvassa paikassa, tallin seimeen, kun ei ollut sijaa majatalossa. Hänestä kaikki profeetat todistavat, todistaa Ap.t.10:43. Tarvitsemme lunastajaa, sillä Jumala tuntee teidän sydämenne; sillä mikä ihmisten kesken on korkeata, se on Jumalan edessä kauhistus Luuk.16:15. Meissä asuva syntiturmelus tekee meidät hitaaksi iloitseman kaikesta taivaallisesta ihanuudesta. Me jokainen tiedämme, että kannamme mukanamme Adamin turmelusta kiusauksineen, joka houkuttelee meitä kiusauksiin ja laiskuuteen, ettemme ottaisi käteemme Pyhää Raamattua lukeaksemme. Luin juuri äitini omistamaa Luterilaisen seurakunnan opin ja uskon tunnustuskirjaa vuodelta 1897. Se on vanha, mutta opettava kirja. On se hy- 11

vä, kun olemme jo autuaita ja pyhiä Jeesuksen Kristuksen kuoleman ja ylösnousemisen kautta. Pääasia on se, että Vapahtaja Jeesus Kristus syntyi jouluyönä. Hänen kauttaan olemme päässeet vapaaksi synneistämme. Hänelle saamme kiitoksemme sanoa. Kun olemme vielä Pyhässä Kasteessa syntyneet uudesti, niin olemme autuaita ja pyhiä Jeesuksen Kristuksen kautta. Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet Gal.3:27. Taivaan Isä ei näe meissä yhtään syntiä enää. Jumalan Pyhä Sana on meidän elämämme leipä. Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret 5.Moos.33:27. Herran nimi on vahva linna: vanhurskas juoksee sinne, ja tulee varjelluksi Sananl.18:10. Niin saamme pitää Kristusta vahvana kuin linna. Hän syntyi meille suureksi valoksi jouluyönä. Jumalassa on minun apuni ja kunniani. Minun väkevyyteni kallio, minun turvani on Jumala Ps.62:7. Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä; sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti Ps.118:1. Joulurauhaa kaikille! Eeva Korpi Tätä on käsketty saarnaamaan. Sitä julisti enkeli jouluyönä, että se vastasyntynyt on Lunastaja, joka verellään osti syntisen maailman Jumalalle. Oi iloa, oi riemua! Ei yhdenkään ihmisen tarvitse joutua kadotukseen, vaan jokainen saa vapaasti uskoa Lunastajaan ja matkustaa lunastusveren turvissa taivaaseen. Syntisi ovat sovitetut ja anteeksiannetut uuden liiton veressä, joka kaikkien puolesta vuodatettiin. Sinäkin olet lunastetuista yksi. Saat uskoa sen, vaikka sydämesi, maailma ja saatana saarnaavat alinomaa, ettei armo sinulle kuulu. Mutta Jumalan armosanan totuus voittaa kaikki valheen äänet. Ei ole ensinkään liian aikaista, 12 Verellään osti että sinäkin alat uskoa ja tunnustaa autuuttasi yhteisessä lunastuksessa, johon myös olet kastettu. Usko heti! Et tiedä milloin kuolet, mutta se on varma, että jos kuolet epäuskossa, niin tuleva osasi on kadotuksen loppumaton vaiva. Muuta nopeasti mielesi ja vältä joutumisesi vaivan paikkaan. Kun iloitset varmasta autuudestasi Jumalan muuttumattoman sanan perustuksella, ilosi kestää juhlat ja arjet, se kestää elämäsi tyvenet hetket ja sen rajuilmat. Päivä päivältä s.367: 24.12 Heino Johannes Pätiälä (3.12.1880 Asikkala 19.4.1950 Ruokolahti)

Joosia Juudan kuninkaana Joosia (Jahve auttaa) oli Juudan kuninkaana (641-609 ekr.) ja siitä ajasta kerrotaan Toisessa Kuningasten Kirjassa, luvuissa 22-23. Joosia tuli kuninkaaksi kahdeksan vuoden ikäisenä ja hallitsi Jerusalemia kolmekymmentä yksi vuotta. Hänen päätehtävänsä oli temppelin korjaaminen ja epäjumalan palveluksen poistaminen temppelistä. Hän kysyi profeetalta Herran tahtoa ja neuvoa. Raamattu todistaakin, että kuningas Joosia teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, ja vaelsi kaikessa isänsä Daavidin tietä, poikkeamatta oikealle tai vasemmalle 2.Kun.22:2. Aikamme tarvitsee sellaisia johtajia, jotka tuntevat Jumalan säädökset ja pitävät niistä kiinni. Kirkossa nykyajassa on tavaton määrä Raamatulle vieraita oppeja. Kirkko tarvitsisi sellaisen johtajan, joka olisi kuin kuningas Joosia. Joosia lopetti ja hävitti temppelistä epäjumalten palveluksen. Nykyinen meno näyttää siltä, ettei enää löydy sellaista johtajaa, joka varoittaisi väärästä menosta ja palauttaisi voimaan Raamatun mukaisen menon. On jopa niin, että syntielämä on tullut niin tavalliseksi, ettemme huomaa sitä miksikään, vaan elämme siinä kuin emme sitä pitäisi minään. Kun syntielämä tulee yleiseksi, niin Jumala aikanaan kuitenkin antaa sen tuomion omaksi. Muistammehan kuinka Jumalan toimi Nooan päivinä, kun Hän hukutti jumalattoman kansan. Muistammehan myös sen, kuinka Jumala tulella ja tulikivellä poltti Sodoman ja Gomorran, kun niissä kaupungeissa syntielämä oli vallannut kaiken menon. Herra sanookin: Näin sanoo Herra: Katso, minä annan tätä paikkaa ja sen asukkaita kohdata onnettomuuden, kaiken, mitä sanotaan siinä kirjassa, jonka Juudan kuningas on lukenut 2.Kun.22:16. Lukiessani kuningas Joosiasta havahduin ajattelemaan syntielämän laajuutta ja sitten myös hengellisiä syntejä. Aikamme ei tunnista hengellisiä syntejä, vaan kaikki uskonnot ja opit pidetään lähes yhdenvertaisina. Tahdon sanoa sitä, että meidän on tunnettava paremmin kristinuskomme, että se on ainut armonoppi kaikkien maailmauskontojen joukossa. Toki sen tiedämme, että monissa uskonnoissa kiinnitetään huomiota, jopa esimerkillisellä tavalla, ihmisen ulkonaiseen elämään ja sen esimerkillisyyteen. Mutta tähän on sanottava, että: Kuka ikinä kieltää Pojan, hänellä ei ole Isääkään. Joka tunnustaa Pojan, hänellä on myös Isä 1.Joh.2:23. Siis jos ihmisellä ei ole uskossa omistettuna Jeesuksen laintäyttö ja sijaiskuolema edestään, niin ei sillä ulkonaisesti oikein eletyllä elämällä ole mitään merkitystä taivaaseen 13

pääsyn kanssa. Taivaaseen päästään yksin Kristuksen vanhurskauden varassa. Kuningas Joosia otti Herran varoituksista vaadin ja siksi Jumala lupasi Joosialle etukäteen, ettei hän näe tulevaa onnettomuutta. Herra sanoi: Sentähden minä korjaan sinut isiesi tykö, ja sinä saat rauhassa siirtyä hautaasi, ja sinun silmäsi pääsevät näkemästä kaikkea sitä onnettomuutta, minkä minä annan kohdata tätä paikkaa 2 Kun.22:20. Helmi Gutaj Luther-säätiö Parhaimmat onnittelut 10-vuotis vuosipäivän johdosta. On ollut suuri ilon aihe seurata ja myös myötä elää sitä kehitystä, jolla Jumala on nuorta Luther-säätiötä siunannut. Rukouksemme on, että Jumala edelleen siunaisi Luther-säätiötä ja sen kaikkia vastuunkantajia uskollisuudella ja rohkeudella Pyhässä Hengessä, Sanan palvelijoina, niin että mahdollisimman moni vielä eksyksissä vaeltava lammas löytäisi ristiinnaulitun Kristuksen syntien anteeksiantamiseksi, ylösnousemiseksi ja iankaikkiseksi elämäksi. Todistajaseura, Johtokunta Jumalan rauhaa! Sydämellinen kiitos onnitteluista. Iloitsemme siitä hyvästä yhteydestä Hengessä ja totuudessa, joka Luther-säätiön ja Todistajaseuran välillä vallitsee. Herra antakoon tämän yhteyden säilyä ja entisestään vahvistua! Herra kanssasi! Juhana Pohjola JK. Suomen Luther-säätiö on perustettu 24.10.1999 Espoossa, Simo Kivirannan (1936-2004) kotona. Nykyisin säätiöllä on kiinteää toimintaa 18 paikkakunnalla ja palkattuja työntekijöitä 12. Säätiön toimintanäkynä on jumalanpalvelusyhteisöt. Säätiön pääjulkaisu on Pyhäkön lamppu. Säätiö juhli kymmenenvuotista toimintaansa 31.10.2009 Helsingin Kampissa, jossa on heidän hiljattain avaama toimitila. Juhlassa julkaistiin myös Simo Kivirannan teos Katkelmia sekä säätiön pastoreiden ja vastuunkantajien artikkeleista koottu juhlakirja Tuntomerkkien kirkko. ~ ~ ~ Miksi tarvitaan Raamatulle ja Tunnustuskirjalle uskollisten järjestäytymistä? Seuraavassa eräitä syitä siihen: Naispappeuden hyväksyminen sai tarvittavan 3/4 määräenemmistön 6.11.1986. Maaliskuussa 1988 vihittiin virkaansa ensimmäiset 94 14

naispappia. Kirkolliskokouksessa esitettiin ja hyväksyttiin päätös, jossa taattiin naispappeuteen torjuvasti suhtautuvien täysi toiminnanvapaus. Myöhemmin tälle ponnelle on kirkkopoliittisista syistä annettu tuomiokapitulien päätöksissä ristiriitainen merkitys. Uskonpuhdistuksen päivänä 31. lokakuuta 1999 allekirjoitettiin Augsburgissa Luterilaisen maailmanliiton ja roomalaiskatolisen kirkon Yhteinen julistus vanhurskauttamisopista, jossa todetaan luterilaisten kirkkojen ja roomalaiskatolisen kirkon saavuttaneen yksimielisyyden vanhurskauttamisopin perustotuuksista. Yhteisessä julistuksessa on otettu selvä suunta takaisin roomalaiskatolilaisuuden yhteyteen. Uutena uhkakuvana näemme maailmallisuuden esiinmarssin Suomen luterilaiseen kirkkoon. Se näyttää vyöryvän homoseksuaalisuuden hyväksymisen kautta. Ruotsin evankelisluterilaisen kirkko päätti keskiviikkona 21.10.2009 ryhtyä äänin 167-62 vihkimään myös homo- ja lesbopareja kirkoissa. Alpo Ahola Pieni poika kutsui oikean jouluvieraan Ihmeelliset ovat Herran tiet. Tässä eräs kertomus pienestä, nelivuotiaasta pojasta, joka saarnasi oikean joulusaarnan kodissaan. Olipa kerran eräs koti, jossa ei tunnettu Jeesusta, koko maailman Vapahtajaa. Tässä kodissa asui pieni poika, joka oli vanhemmilleen hyvin rakas, sillä hän oli heidän ainoa lapsensa. Tässä kodissa oli kaikkea yllinkyllin, mutta yhtä heiltä puuttui ja se oli se kaikkein kallein aarre, sillä he elivät vieraana Jumalalle eivätkä tunteneet omaa Vapahtajaansa, Jeesusta Kristusta. Niinpä ei tämä pieni poikakaan ollut koskaan saanut kuulla Jeesuksesta. Oli kaunis sunnuntaiaamu. Poikanen oli pihamaalla leikkimässä. Yht`äkkiä kuuli hän lasten iloisia ääniä, jotka tuntuivat lähestyvän vieressä kulkevaa maantietä pitkin. Hän juoksi katsomaan tielle ja sai tietää, että tämä iloinen lapsijoukko oli menossa pyhäkouluun. Lapset pyysivät häntäkin mukaan ja niin poika juoksi kotiinsa kysymään lupaa saada mennä pyhäkouluun muitten lasten mukana. Tuli hetken hiljaisuus. Viimein isä ratkaisi tilanteen ja sanoi: Antaa hänen mennä, ei siitä tule mitään vahinkoa, sillä eihän hän vielä osaa lukeakaan. 15

Ja niin tämä poika lähti pyhäkouluun. Hän kävi siellä joka sunnuntai aina jouluun saakka. Vähän ennen joulua järjestettiin lapsille kuusijuhla koululla. Kaiken muun kauniin ohjelman lisäksi puhui opettaja joulun todellisesta merkityksestä, Vapahtajamme, Jeesuksen syntymästä, jota juhlaa nyt kaikkialla maailmassa vietetään joka joulu. Erikoisesti hän tahtoi teroittaa lasten mieliin, että jokaisen olisi kutsuttava tämä Jeesus vieraakseen, että vasta silloin on meillä oikea joulurauha. Ja niin tämä poika sai kuulla ihmeellistä asiaa, jota hän ei koskaan ennen ollut kuullut. Kului muutamia päiviä. Tuli jouluaatto. Pojan äiti laittoi kaiken juhlaa varten, paistoi, leipoi, keitti, siivosi ja koristi. Aattopäivä kului iltaan. Joulukuusikin koristettiin ja kynttilät sytytettiin ja nyt oli isän ja äidin mielestä kaikki hyvin. Mutta poika ei ollut yhtään iloinen, vaan katsoi yhä uudestaan ovelle. Äiti ja isä huomasivat, että nyt on jotain outoa odotusta pojassa. Viimein poika kysyi: Missä Jeesus viipyy, kun ei häntä ole vielä tullut? Silloin pojan vanhemmat tulivat hyvin levottomaksi ja arvelivat, että lapsi on ehkä liiaksi väsynyt, hänen täytyy päästä nukkumaan. Kun hänet sitten vietiin vuoteeseen, sanoi hän vielä äidilleen: Kutsu sinä pian Jeesus meille ja tule sitten minua herättämään, kun hän tulee, että minä saan tervehtiä häntä. Sen sanottuaan lapsi nukahti, mutta hetken kuluttua hän jälleen heräsi ja huusi isää luokseen sekä sanoi: Muista, isä, ettet laita ovea niin lujasti kiinni, ettei Jeesus pääse sisälle! Hän on meidän paras jouluvieraamme, niin pyhäkoulunopettaja sanoi. Kyllä oli Pyhä Henki pienen pojan mieleen lujasti painanut tämän kalleimman asian. Poika nukahti jälleen, mutta äiti ja isä eivät sinä yönä nukkuneet. Tämä ihmeellinen ilmoitus oli saanut heidät pelkoon ja heidän omatuntonsa heräsi aavistamaan pojan merkillisissä sanoissa Jumalan kutsumista. Tämä jouluyö tuli heille ihanaksi ilmestyksen jouluksi, kuten se tuli kerran Betlehemin paimenille. Kun Herran enkeli ilmoitti heille, että Jeesus on tullut. Paimenille tuli kiire lähteä katsomaan sitä, mikä oli tapahtunut. Nyt poika sai olla ilosanoman tuojana ja isän sana meni toteen, ettei siitä vahinkoa tule, koska poika ei osaa vielä lukeakaan. Ja eihän siitä vahinkoa tullutkaan, kun isä ja äitikin pääsivät kiittämään Jumalaa, joka oli heidätkin soveliaiksi tehnyt pyhäin perimisen osallisuuteen Jeesuksen kautta. Pyhäkoulun opettaja JK. Kirjoitus Todistaja-lehdessä 12/1959. Kirjoitusta on kevyesti korjattu. Päätoimittaja. 16

Todistaja-lehden sisällysluettelo 2009 Näin sanoo Luther Martti Luther 1 1 Uudestisyntyminen Alpo Ahola 1 2 Jumalan salliva tahto Ossi Niemistö 1 4 Rukous uudelle vuodelle Frans Lehto 1 7 Minä olen voittanut maailman Olavi Niemistö 1 8 Ihmisen elinpäivät Martti Pylkkänen 1 9 Pysy siinä, minkä olet oppinut Anders P. O. Skytte 1 11 Pyhä Henki opettajamme Erkki Markula 1 13 Olet veljesi voittanut Hjalmar Lax, 1 14 Iloitkaa ja riemuitkaa Veikko Mahlamäki 1 17 Kiitoksen aika Eeva Korpi 1 18 Näin sanoo Luther Martti Luther 1 Katumuksessa ja uskossa Alpo Ahola Pyhän kunnioitus Ossi Niemistö 5 Lahja vanhurskaus Olavi Niemistö 8 Sanan varassa Martti Pylkkänen 10 Perilliseksi, Jumalan lapsiksi Erkki Markula 11 Oletko autuas? Kari Niemistö 12 Naispappeus hajaannuksen aiheuttaja Helge Virtanen 13 Kolmannen joulupäivän sanoma Matti Väisänen 15 Miten voin pelastua? Helmi Gutaj 17 Yksin Jeesuksen kautta Eeva Korpi 19 Näin sanoo Luther Martti Luther 1 Paasto ja vanhurskauttamisoppi Alpo Ahola Evankeliumi, Jumalan voima Ossi Niemistö 4 Joka on Jumalasta, se kuulee Olavi Niemistö 6 Jumalan sana julistetaan Martti Pylkkänen 8 Henkeni riemuitsee Jumalasta Tapio Niemistö 10 Nöyryys Martti Luther 12 VK 50. Marian kiitosvirsi Elias Lönnrot 14 Synnit poissa Beskow / Haahti 15 Taivaallisella kutsumisella Esa Hyökyvaara 15 Sanan todistus Eeva Korpi 17 Lutherin katekismukset Tunnustuskirjat 18 Näin sanoo Luther Martti Luther 4 2 Jeesus tuomittavana Alpo Ahola 4 5 Kristus on kuolemamme ja elämämme Ossi Niemistö 4 8 Rukouksia Getsemanessa Olavi Niemistö 4 10 Koko maailman Vapahtaja? Martti Pylkkänen 4 12 Että meillä rauha olisi Helge Virtanen 4 13 Jeesuksen veren hinta Esko Niemistö 4 14 Paula on särjetty Veikko Mahlamäki 4 15 Autuutta, vapautta Jukka Teininen 4 16 Rannassa risti Jukka Teininen 4 18 Olemme lunastetut Eeva Korpi 4 18 Puutarhahauta Olavi Niemistö (kansikuva) 4 20 17

Näin sanoo Luther Martti Luther 5 1 Tee se, niin saat elää! Alpo Ahola 5 3 Hän on minusta todistava Ossi Niemistö 5 5 Helluntaina Olavi Niemistö 5 7 Seurakunnan tunnusmerkit? Tapio Niemistö 5 9 Otollinen aika Martti Pylkkänen 5 11 Joonaan merkki Esko Niemistö 5 13 Pääsimme lapsen asemaan Anders P. O. Skytte 5 14 Osallistuiko Juudas ehtoolliselle? Helge Hildén 5 16 Vierailu Aino ja Aarne Kivistöllä Olavi Niemistö 5 19 Näin sanoo Luther Martti Luther 6 2 Jeesuksen voitto omistetaan uskolla Alpo Ahola 6 4 Minun tulee vähetä mutta Hänen kasvaa Ossi Niemistö 6 5 Pelastettujen kiitosvirsi Olavi Niemistö 6 7 Uskossa Jukka Teininen 6 8 Te olette meidän kirjeemme Martti Pylkkänen 6 9 Johannes Kastajan ääni Jukka Jäntti 6 10 Taivas on auki Erkki Markula 6 12 Juudaksen Ehtoollinen Juha Muukkonen 6 13 Keskitysleirivankina ja sotavankityössä Samuli Ruohola 6 17 Näin sanoo Luther Martti Luther 7-8 1 Lähetyskäsky Alpo Ahola 7-8 3 Tervetuloa Soiniin Ossi Niemistö 7-8 5 Kaikkivaltias Jumala Olavi Niemistö 7-8 6 Pappeus luterilaisessa kirkossa Martti Pylkkänen 7-8 8 Jeesus Kaanaan häissä Anders P. O. Skytte 7-8 10 Lahjaksi vanhurskaus Erkki Markula 7-8 12 Pyhän Hengen juhla Eeva Korpi 7-8 13 Jumala teki vedenpaisumuksen Helmi Gutaj 7-8 14 Aarreaitta s.212-213 Stefan Prätorius 7-8 16 Riekkinen torjumaan homofobiaa Alpo Ahola 7-8 17 Hurmahenget kieltävät ensimmäisen u Martti Luther 7-8 18 Näin sanoo Luther Martti Luther 9 1 Oppi Alpo Ahola 9 3 Raamattu kirjoitettu opiksi Ossi Niemistö 9 5 Meillä on kaikkivaltias Jumala Olavi Niemistö 9 6 Kokoontuminen Minun nimessäni Tapio Niemistö 9 8 Rippisanat Matti Väisänen 9 10 Kristittyjen papilliset tehtävät Jukka Teininen 9 12 Elämä Jeesuksessa Kristuksessa Eeva Korpi 9 15 Laulu Jeesuksesta Tauno Keisala 9 18 1. Sam. 1-3 Helmi Gutaj 9 19 Näin sanoo Luther Martti Luther 10 1 Abrahamin uskosta Alpo Ahola 10 4 Todistajaseura 90-vuotta Ossi Niemistö 10 5 Aabrahamin lähteet Olavi Niemistö 10 8 Jumalan sanan arvovalta Martti Pylkkänen 10 10 18

Usko tulee kuulemisesta Erkki Markula 10 12 Kristus lain täyttäjä Pekka Nisula 10 13 Meidät on vapautettu Eeva Korpi 10 19 Sadonkorjuun aika Martti Luther 10 20 Näin sanoo Luther Martti Luther 11 1 Koko maailman autuus. Osa 1 Alpo Ahola 11 3 Jeesus tulee sanassa Ossi Niemistö 11 7 Kaksi vanhurskautta Olavi Niemistö 11 9 Linnoitukset Jukka Jäntti 11 11 Herran Pyhän Ehtoollisen vietosta Jukka Teininen 11 12 Todistajaseura 90-vuotta Alpo Ahola 11 16 Hiljene lapseni (Tekijä tuntematon) Vappu Rahkonen 11 17 Laila Wiik 80-vuotta Eeva Korpi 11 18 Marraskuun 11. päivänä Martti Luther 11 18 Homokulttuurin vyörytys Juha Muukkonen 11 19 Enkelien sanoma paimenille Luukas 2:8-12 12 1 Näin sanoo Luther Martti Luther 12 2 Koko maailman autuus. Osa 2 Alpo Ahola 12 3 Vapahtajamme, vanhurskaudeksi ja esimerkiksi Ossi Niemistö 12 6 Herran armotöitä minä julistan Olavi Niemistö 12 8 Armo Helge Virtanen 12 10 Avaja porttis ovesi Eeva Korpi 12 11 Verellään osti Heino Pätiälä 12 12 Joosia Juudan kuninkaana Helmi Gutaj 12 13 Luther-säätiö (jälkikirjoitus) Alpo Ahola 12 14 Pieni poika kutsui oikean jouluvieraan Pyhäkoulun opettaja 12 15 Seuratilaisuudet Seurat la 5.12. klo 14.00 Tuula Niemi, Mäkitie 36, Kerava. Puhujat: rov. Helge Hildén ja Tapio Niemistö. Todistajaseuran joulujuhla la 12.12. klo 16.00, Rukoushuone Vaasa. Puhujat: Olavi Niemistö ja Kari Niemistö. SLEY:n lauluryhmä, Gloria, ym. musiikkia Adventti-sana su 13.12. klo 10.00 Musta-Lammas, Tampere. Ossi Niemistö. Jouluseurat la 19.12. klo 13.00 Pekka ja Sari Heimovirta, Kihakoskentie 10, Alahärmä. Puhujat: Esko Niemistö ja Ossi Niemistö. 19

Silmäni ovat nähneet sinun autuutesi. Luuk. 2:30 Evankelisluterilainen Todistajaseura ja Todistaja-lehti toivottaa kaikille seuran saarnaajille ja lehden lukijoille, asiamiehille ja avustajille Autuaallista Joulurauhaa ja Siunausrikasta Uutta Vuotta 2010 Toimitus Todistaja-lehden julkaisija: Ev.lut. Todistajaseura. Päätoimittaja: Alpo Ahola, Saarentie 7, 63640 Ritola. Puh. 0500484486, 063356855, alpo.ahola@nic.fi Toimittaja: Olavi Niemistö, Varisselänkatu 39 B 22, 65200 Vaasa. Puh. 0505578061, 063179835 Toimituskunta: Ossi Niemistö, Tapio Niemistö ja Martti Pylkkänen Todistaja-lehden nettiosoite: http://www.nic.fi/~aahola/todistajaseura.htm Todistajan tilaukset ja osoitteen muutokset: Jari Koivisto, Saarenpääntie 85, 61350 Huissi, puh. 0503226176 Lehti ilmestyy kerran kuussa ja maksaa kotimaahan ja pohjoismaihin kestotilauksena 22, vuosikertatilauksena 25 / vuosikerta ja muualle ulkomaille 28. Todistaja-lehti, Etelä-Pohjanmaan Osuuspankki, tilin n:o 507100-236193 ISSN 0355-926262. Ev.lut. Todistajaseuran Rukoushuone: Kasarminkatu 18, Vaasa Todistajaseuran pj. Ossi Niemistö, Haiharankatu 17 A 6, 33710 Tampere. Puh. 0445040752 Rahastonhoitaja: Jari Koivisto, Saarenpääntie 85, 61350 Huissi, puh. 0503226176 Ev.lut. Todistajaseura, Etelä-Pohjanmaan Osuuspankki, tilin n:o 507100-236193 20 Art-Print Oy