Häme Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristöyksikkö PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/697/07.00/2010 YMP/890/2014 Annettu julkipanon jälkeen 3.12.2014 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen ilmoituksen johdosta ILMOITTAJA Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö PL 126 15141 LAHTI Y-tunnus: 0149669-3 PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI KIINTEISTÖJEN OMISTAJAT VIREILLETULOPERUSTE Entinen kyllästämö Mestarinkatu 22 Kunta: Lahti Kaupunginosa: Sopenkorpi Kiinteistörekisteritunnukset: 398-26-664-13 ja 398-405-13-88 (rata-alue) Kiinteistön 398-26-664-13 omistaja: Hankkija Oy, PL 390, 05801 Hyvinkää Kiinteistön 398-405-13-88 omistaja: Lahden kaupunki Ympäristönsuojelulaki 136 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräys 17.11.2011 (LUV/239/2011) Vaasan hallinto-oikeuden päätös 29.8.2012 (12/0251/1) Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 12.5.2014 (1540) VIREILLETULOAIKA 30.10.2014, kaikki tarvittavat tiedot päätöksen tekoa varten 10.11.2014 MAKSU 1 155 (J1002) HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 025 000 Kirkkokatu 12 www.ely-keskus.fi/hame PL 29, 15141 Lahti Birger Jaarlin katu 15 PL 131, 13101 Hämeenlinna
YMPÄRISTÖSUHTEET JA MAANKÄYTTÖ Puhdistettava kohde sijaitsee Lahden Sopenkorvessa osoitteessa Mestarinkatu 22 sekä sen itäpuolisella käytöstä poistetulla rata-alueella. Nykyisin kiinteistöllä 398-26-664-13 on viljasiilo. Asemakaavassa ko. kiinteistö on merkitty teollisuutta, varastointia ja näihin liittyvää liiketoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi tunnuksella TL-51. Itäpuolinen raidekiinteistö 398-405-13-88 on asemakaavassa teollisuusraidealuetta (LRT). Kohteen pohjois-, itä- ja eteläpuolella on pääosin teollisuus- ja varastotoimintaa. Mestarinkadun länsipuolella on puisto ja pientaloasuinalue. Tiedot kohteen naapurikiinteistöistä on esitetty ilmoituksessa. Kohde sijaitsee ympäristöhallinnon luokittelemalla, yhdyskunnan vedenhankintaa varten tärkeällä Lahden I luokan pohjavesialueella. Pohjavettä virtaa alueelta etelään Porvoonjoen suuntaan sekä kaakkoon Launeen vedenottamolle päin. Pohjavettä pumpataan kiinteistöllä sijaitsevan siilon kellarin kuivana pitämiseksi. PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET TUTKIMUSTULOKSET Kohteessa on toiminut Lahden kaupungin kyllästämö vuodesta 1947 vuoteen 1970. Toiminnassa on käytetty puutavaran kyllästysaineena CCAkyllästysainetta, joka sisälsi kromia, kuparia ja arseenia. Kyllästämörakennus on sijainnut noin 20 m nykyisestä viljasiilosta pohjoiseen. Alueella oli raide, jota pitkin kyllästetyt puut kuljetettiin varastoon. Raide on sijainnut kiinteistön itälaidalla. Lahden kaupungin kyllästämön toiminta on aiheuttanut maaperän pilaantumisen. Maaperä on pilaantunut kromilla, kuparilla ja arseenilla. Pilaantunutta maata on arviolta lähes 10 000 tonnia ainakin 2 500 m 2 :n alueella. Lisäksi kyllästämön vanha kyllästysainesäiliö on vielä paikallaan puretun entisen kyllästämörakennuksen kohdalla ja säiliössä on nestettä, jonka kyllästysainepitoisuudesta ei ole yksityiskohtaista tietoa. Maaperässä on myös rakennusjätettä (betonia, tiiltä, puuta ja metallia yms.) maaaineksen seassa noin 50 100 m 2 :n laajuisella alueella. Kiinteistön 398-26-664-13 maaperää on tutkittu vuonna 2009 ja lisätutkimuksia pilaantuneisuuden laajuuden tarkentamiseksi on tehty vuonna 2014. Tehdyt maaperän pilaantuneisuustutkimukset ja niiden tulokset on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa kunnostussuunnitelmassa (Ramboll Finland Oy 30.10.2014) sekä pilaantuneisuusselvityksessä (Ramboll Finland Oy 3.11.2009). Kohteessa olevan siilorakennuksen kellarin kuivatusveden analyysitulos on esitetty Hämeen ELY-keskuksen PIUHA-hankkeen riskinarviointiraportissa (Ramboll Finland Oy 15.11.2010) Tutkimusten mukaan maaperä on pilaantunut laajalla alueella keskimäärin 1 3 m:n syvyyteen. Paikoitellen pilaantuminen ulottuu noin 5 m:n syvyyteen. Laboratoriotutkimusten mukaan maaperän arseenipitoisuus on enimmillään 1 300 mg/kg, mikä ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän oh- 2
jearvon sekä vaarallisen jätteen raja-arvon. Maaperän kuparipitoisuus on laboratoriotutkimusten mukaan enimmillään 500 mg/kg ja kromipitoisuus enimmillään 900 mg/kg, mitkä ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset ylemmät ohjearvot. Maaperän kromi on pääosin (yli 90 %) kolmenarvoisena. Maa-aineksesta otetusta kokoomanäytteestä tehdyn kaatopaikkakelpoisuustestauksen mukaan maa-aines soveltuu sijoitettavaksi tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Alueen perusmaa on silttiä ja hienoa hiekkaa, jonka seassa on ohuita, karkeita ja paremmin vettä johtavia kerroksia. Maan pintakerroksessa on paikoin alle metrin paksuinen sorainen täyttökerros. Täyttömaan seassa on myös rakennus- ja purkujätettä, joka on osittain kyllästysainepitoista. Pohjaveden pinta on alueella noin 3 m:n syvyydellä maanpinnasta. Kohteessa olevan viljasiilon kellari on pohjaveden pinnan alapuolella 7 m:n syvyydellä maanpinnasta. Kellarin kuivattamiseksi pumpattavasta pohjavedestä otetun vesinäytteen arseenipitoisuus oli 0,047 mg/l (30.10.2009), mikä ylittää talousveden sallitun enimmäispitoisuuden. RISKINARVIO JA ARVIO PUHDISTUSTARPEESTA Kohteesta on tehty valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukainen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, jonka tulokset on esitetty pilaantuneisuusselvityksessä (Ramboll Finland Oy 3.11.2009). Selvityksen mukaan maaperä on pilaantunut ja tarpeen puhdistaa. Puhdistustarve on todettu riskiperusteisesti perustuen maaperässä esiintyvien korkeiden arseenipitoisuuksien aiheuttamaan terveysriskiin. Lisäksi maaperässä oleva rakennusjäte on tarpeen poistaa sekä kyllästysainesäiliö tyhjentää ja poistaa. PUHDISTUKSEN TAVOITETASOT Maaperän puhdistuksen tavoitetasoksi esitetään tehdyn riskinarvioinnin pohjalta kohteen maankäyttömuodon (teollisuus, varastointi ja niihin liittyvä liiketoiminta) perusteella valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaista ylempää ohjearvotasoa tai sijainti pohjavesialueella huomioiden, pohjaveden talousvesikäytön kannalta turvallista maaperän pitoisuutta seuraavasti: Arseeni Kromi (3+) Kupari 10 mg/kg 300 mg/kg 200 mg/kg Maaperän puhdistustavoitteena on siten kullakin haitta-aineella ylempi ohjearvo, kuitenkin niin, että puhdistustavoitteena on pohjaveden talousvesikäytön kannalta turvallinen maaperän viitearvo, jos se on alhaisempi. Ainekohtaiset ylemmät ohjearvot ja pohjaveden talousvesikäytön kannalta turvalliset maaperän pitoisuudet SVP pv ovat: Haitta-aine Pohjaveden kannalta turvallinen pitoisuus mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg Arseeni 10 100 Kromi 1 000 300 Kupari 10 000 200 3
PUHDISTUSSUUNNITELMA Puhdistusmenetelmä Maaperän puhdistussuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa Ramboll Finland Oy:n 30.10.2014 laatimassa kunnostuksen yleissuunnitelmassa. Maaperä puhdistetaan massanvaihdolla, koska alueella joudutaan joka tapauksessa tekemään kaivutöitä mm. rakennusjätteen poistamiseksi. Aluksi tyhjennetään kyllästysainesäiliö ja poistetaan maaperästä rakennusjäte, jonka jälkeen kaivetaan puhdistustavoitteen ylittävä maa-aines pois. Kyllästysainesäiliön tyhjennys ja poisto Rakennusjätteen poisto Pilaantuneen maan poisto Kyllästysainesäiliö poistetaan maasta kaivinkoneella työn alkuvaiheessa. Ennen säiliön poistoa se tyhjennetään ja puhdistetaan. Säiliön sisältämästä nesteestä otetaan näyte ennen tyhjennystä. Nestettä käsitellään työsuojelullisesti kuin CCAkyllästysainetta. Jätemateriaalit (rakennuksen vanhat perustukset, betoni, tiili, puu, metalli yms.) kaivetaan kaivinkoneella pois maasta kasoihin, erotellaan maa-aineksen seasta, lajitellaan mahdollisuuksien mukaan ja kuljetetaan hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen kaatopaikalle. Erottelu tehdään koneellisesti seulomalla tai käsin erottelemalla, riippuen jätejakeiden koosta ja maa-aineksen laadusta ja kosteudesta ja työn ajankohdasta. Sijoituspaikat määräytyvät jätejakeiden perusteella. Pilaantunut maa-aines kaivetaan kaivinkoneella, lastataan kuorma-autoihin ja toimitetaan asianmukaisen ympäristöluvan omaavaan vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Sijoituspaikat määräytyvät maa-aineksen laadun perusteella. Kunnostuksen päätyttyä kaivannot täytetään puhtaalla maa-aineksella ja tiivistetään kerroksittain. Kaivantoihin kertyvä veden käsittely Jos kunnostus ulottuu pohjavesipinnan alapuolelle ja kaivantoihin kertyy pohjavettä, kaivannot pidetään kuivana pumppaamalla. Kaivantoihin kertyvästä vedestä otetaan vesinäyte ennen pumppauksen aloittamista. Vedestä analysoidaan arseenin, kromin ja kuparin pitoisuus. Pumpattu vesi johdetaan joko sellaisenaan sade- tai jätevesiviemäriin tai käsitellään paikan päällä ennen viemäröintiä. Viemäröinnistä ja tarvittavasta esikäsittelystä neuvotellaan Lahti Aqua Oy:n ja ympäristöviranomaisten kanssa veden pitoisuuksien selvittyä. Pumpattavan veden pitoisuuksia seurataan Lahti Aqua Oy:n ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Jos johdettavan veden pitoisuus ylittää viemäröitävän veden raja-arvot, poistetaan vesi tarvittaessa imuautolla ja toimitetaan asianmukaisesti käsiteltäväksi. 4
Puhdistusaikataulu Maaperän puhdistustyö toteutetaan keväällä 2015. Puhdistustyö kestää arvioilta noin neljä viikkoa. Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta Ennen kunnostustyön käynnistämistä tehdään kirjallinen aloitusilmoitus Hämeen ELY-keskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille. Pilaantuneiden maiden ja jätteiden vastaanottopaikat selvitetään ennen kunnostusta. Vastaanottopaikat ja kunnostusta ohjaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot ilmoitetaan aloitusilmoituksessa. Kohteessa on ympäristötekninen valvoja paikalla, kun pilaantuneita maita kaivetaan tai käsitellään. Valvoja ohjaa massanvaihtoa ennakkotutkimusten, aistinvaraisten arvioiden, kenttämittarilla analysoitujen metallipitoisuuksien (XRFanalysaattori) sekä laboratorioanalyysien perusteella. Valvojan tehtäviin kuuluvat myös massamäärien kirjanpito, kuormien ohjaus, kuormakirjojen laadinta sekä yhteydenpito ympäristöviranomaisiin. Massanvaihtokaivua jatketaan, kunnes haitta-ainepitoisuudet kunnostuskaivannon pohjassa ja seinämissä alittavat kunnostustavoitteen. Kunnostustavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi otettavat jäännöspitoisuusnäytteet seinämistä ja pohjasta otetaan massanvaihtokaivannosta edustavina kokoomanäytteinä niin, että näytteet edustavat mahdollisimman hyvin näytteenottoalueen maaperän keskimääräistä haitta-ainepitoisuutta. Alueelta, jolta poistetaan pilaantunutta maata, otetaan jäännöspitoisuusnäytteitä keskimäärin yksi näyte 200 m 2 :n kunnostettua aluetta kohden, kuitenkin vähintään 2 seinämänäytettä ja 1 pohjanäyte kustakin kaivannosta. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa arseenin, kromin ja kuparin pitoisuus. Kaivantojen seinämien ja pohjien puhtaaksi toteamisen jälkeen aloitetaan kaivantojen täyttäminen. Viranomaiselle varataan mahdollisuuksien mukaan tilaisuus tarkistaa kaivannot ennen täyttämistä. Kunnostustöiden päätyttyä tehdään työstä loppuraportti, joka toimitetaan Hämeen ELY-keskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille. Loppuraportissa esitetään kunnostuksen toteutus, kunnostusalueen rajaus, poistettujen maaainesten määrä ja sijoitus, jäännöspitoisuudet sekä mahdollisen jälkiseurannan tarve. Ympäristövaikutukset ja haittojen ehkäisy Ilmoituksen mukaan puhdistuksesta ei aiheudu merkittävää ympäristöhaittaa, kuten melua, tärinää tai pölyä, koska työ tehdään tavanomaisena maankaivu- ja maansiirtotyönä. Pilaantuneen maan leviäminen ympäristöön estetään siten, ettei pilaantuneen maan päällä liikennöidä. Tarvittaessa autojen renkaat puhdistetaan. Pilaantunutta maata ei välivarastoida alueella mahdollista näytteenoton tai töiden järjestelyn aiheuttamaa lyhytaikaista tarvetta lukuun ottamatta. Maa-aineksen pölyämistä ehkäistään työn aikana tarvittaessa kastelemalla. Pilaantuneen maan autokuormat peitetään kuljetusten ajaksi. Kunnostustyömaalla työskennellään klo 7 16 välisenä aikana. Jos työmaalla havaitaan tutkimuksista poikkeavia haitta-aineita tai muuta odottamatonta, asiasta ilmoitetaan Hämeen ELY-keskukselle ja tarvittavat jatkotoimet suunnitellaan yhteistyössä viranomaisten kanssa. 5
ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoitus asiakirjoineen on lähetetty tiedoksi Lahden seudun ympäristöpalveluille. Hämeen ELY-keskus on tehnyt kohteessa tarkastuksen 21.11.2014. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 1. 2. 3. 4. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muutoin määrätä. Pilaantuneen maaperän puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. Alueen maaperä on puhdistettava siten, että puhdistuksen jälkeen haitta-aineiden suurimmat sallitut pitoisuudet maaperässä ovat seuraavat: mg/kg Arseeni 10 Kromi 300 Kupari 200 Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maiden haittaainepitoisuudet (arseeni, kromi ja kupari) on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava seuraavasti: Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon, mutta alittaa vaarallisen jätteen raja-arvon. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: maa-aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava pilaantumattomiksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus alittaa kynnysarvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava maa-aineksiksi, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa alemman ohjearvon. 6
5. 6. 7. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet ja muu jäte on toimitettava käsiteltäviksi tai hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan tai vastaavan jätteen vastaanotto ja käsittely tai hyödyntäminen. Jos alueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja määräyksen 2 mukaisten puhdistustavoitteiden välissä, hyödynnetään kaivantojen täytöissä, on haitta-ainepitoisuudet ja maiden sijoituspaikat esitettävä työn loppuraportissa. Tavanomaiseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, jolle kyseisten pilaantuneiden maiden kaatopaikkakelpoisuus on todettu tai muulle jätteenkäsittelypaikalle, jonne voidaan ympäristöluvan perusteella sijoittaa vastaavaa pilaantunutta maata. Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maaaineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa, kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella ja rankkasateella. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. Pilaantuneen maan kaivantoihin kertyvä pilaantunut vesi on poistettava esim. imuautolla ja toimitettava käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaavan jäteveden käsittelyyn tai johdettava esikäsiteltynä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Johtamisesta jätevesiviemäriin ei saa aiheutua haittaa viemäriverkossa, jätevedenpuhdistamolla eikä ympäristössä ja johtamisessa on noudatettava Lahti Aqua Oy:n ohjeita esikäsittelystä ja sen viemäriin johdettavalle jätevedelle asettamia raja-arvoja. Kyllästysainesäiliössä oleva neste on poistettava esim. imuautolla ja toimitettava käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaavan jäteveden käsittelyyn. 7
8. Määräysten perustelut Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen, alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maiden ja muiden jätteiden määrä, maiden haittaainepitoisuudet (arseeni, kromi ja kupari), poistettujen maiden ja muiden jätteiden käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä näytteenotto- ja laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti ja syvyys kartalla, tiedot kaivantovesien ja kyllästysainesäiliön sisältämän nesteen käsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Tiivistelmä loppuraportista tulee toimittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle myös sähköisellä lomakkeella suomi.fi-asiointipalvelun kautta (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuksista (arseeni, kromi ja kupari) ja niiden sijainnista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenotto- ja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-7) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-7) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 8) kannalta. Alueen maaperä on edellytetty puhdistettavaksi (määräys 2) esitetyn puhdistustarpeen arvioinnin perusteella alueen maankäytön ja pohjaveden talousvesikäytön kannalta hyväksyttävään tasoon. Ainekohtaiseksi puhdistustavoitteeksi on määrätty joko valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukainen ylempi ohjearvo tai pohjaveden pilaantumisriskin perusteella määritetty viitearvo SHP pv, riippuen siitä kumpi on alhaisempi. Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä annetut vaarallisen jätteen rajaarvot tai jolla on jokin muu ko. asetuksen mukaisista vaaraominaisuuksista. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaisesti, kriteereinä mm. jätteen koostumus, jätteen orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus sekä jätteen haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusominaisuudet (määräys 5). Alemman ohjearvon alittavien maaainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella. 8
Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion viranomaiselle (Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Tässä ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maan kaivaminen pois ja toimittaminen muualla käsiteltäväksi ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, ei aiheuta vesistön eikä sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista, eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristössä. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 17, 20, 27, 84, 85, 133, 135, 136, 190, 191, 205, 209 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki 5, 12, 13, 15, 17, 118, 119, 121 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2014 (3/2014) Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Vesilaki (264/1961) 1 luku 22 Asetus vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä (283/1962) 1 Myrkkyasetus (555/1946) 24 Päätöksen voimassaolo Maksun määräytyminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista (3/2014) perusteella 1 155. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 21 tuntia. Suoritemaksua koskeva lasku lähetetään valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös saantitodistuksella Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Petri Honkanen PL 126 15141 LAHTI 9
Jäljennös päätöksestä Ilmoittaminen kunnassa Hankkija Oy, Timo Vaara, PL 390, 05801 HYVINKÄÄ petri.honkanen@lahti.fi (sähköpostilla) lahdenseudunymparistopalvelut@lahti.fi (sähköpostilla) kirjaamo.syke@ymparisto.fi (sähköpostilla) jenni.takala@ramboll.fi (sähköpostilla) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Lahden kaupungin ilmoitustaululla. Lisätiedot Lisätietoja antaa diplomi-insinööri Olli Valo, puh. 0295025240. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Pirjo Mäkinen Diplomi-insinööri Olli Valo 10
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava -valittajan nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa -päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle -asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43; postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42611; faksi 029 56 42760; aukioloaika: ma-pe 8.00 16.15 e-mail: vaasa.hao@oikeus.fi 11