RAKENNESUUNNITTELIJAN TYÖTURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTI

RAKENNESUUNNITTELIJAN TYÖTURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTI Korjausrakentaminen PÄIVÄYS 19.4.2017 PROJEKTI Korjaussuunnittelu ja rakentaminen TILAAJA Lopen kunta KOHDE Lopen koulukeskus, Opintie 2-4, 12700 Loppi

RAKENNESUUNNITTELJAN SUUSRISKIEN ARVIOINTI KORJAUS 19.4.2017 TYÖTURVALLI- 2(14) Sisältö 1. RAKENNUSHANKKEEN YHTEYSTIEDOT... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 1.1 Rakennuskohde... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 1.2 Tilaaja... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 1.3 Suunnittelu... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 1.3.1 Rakennesuunnittelu... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2. HANKKEEN KUVAUS JA KIINTEISTÖN TIEDOT... 4 2.1 Käyttäjät... 4 3. RAKENNUSHANKKEEN TURVALLISUUSASIAKIRJA... 4 3.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 5 3.2 Rakennushankkeen luonne... 5 3.3 Vaarallisten ja terveydelle haitallisten aineiden esiintyminen kohteessa... 5 4. RAKENNUSHANKKEEN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT... 6 4.1 Päätoteuttaja ja velvollisuudet... 6 4.2 Työmaan turvallisuussuunnittelu... 6 4.3 Työmaan työturvallisuuden yleisjohto ja vastuuhenkilöt... 6 4.3.1 Päätoteuttajan työturvallisuuden yleisjohto... 6 4.3.2 Turvallisuuskoordinaattori... 6 4.4 Suunnitelmien tarkastaminen... 6 4.5 Henkilökortti... 7 4.6 Turvallisuutta koskevat ohjeet ja työntekijöiden perehdytys työmaalla... 7 4.7 Henkilöluettelo... 7 4.8 Tiedottaminen... 7 4.9 Työmaan turvallisuustarkastukset... 8 4.10 Aikataulu... 8 4.11 Työmaapäiväkirja... 8 4.12 Työntekijöiden työturvallisuus ja -olosuhteet... 9 4.12.1 Henkilökohtaiset suojavarusteet ja -välineet... 9 4.12.2 Käsinsiirrot... 9 4.12.3 Työvälineet ja laitteet sekä koneet... 9 4.12.4 Onnettomuudet ja hätätilanteet... 9 4.13 Työntekijöiden sosiaali- ja peseytymistilat... 10 4.14 Työturvallisuuskortti... 10

RAKENNESUUNNITTELJAN SUUSRISKIEN ARVIOINTI KORJAUS 19.4.2017 TYÖTURVALLI- 3(14) 4.15 CE- merkki... 10 4.16 Tupakointi... 10 4.17 Käyttäjän turvavaatimukset... 10 5. RAKENNUSHANKKEEN MENETTELYOHJEET... 10 5.1 Työmaan ympäristö... 10 5.1.1 Sijainti ja käyttäjät... 10 5.1.2 Työmaanvartiointi ja kulunvalvonta... 11 5.2 Pölyntorjunta... 11 5.3 Telineet... 11 5.4 Nostotyöt... 11 5.4.1 Laadittavat suunnitelmat... 11 5.4.2 Ajoneuvo- ja torninosturien kuljettaminen... 12 5.4.3 Henkilönostimet... 12 5.4.4 Nostot... 12 5.4.5 Siirrot... 12 5.5 Tulityöt ja paloturvallisuus... 13 5.6 Sähköturvallisuus... 13 5.6.1 Purkutyöt... 13 5.6.2 Laitteiden ja kaapeleiden sijoitus... 13 5.7 Purkutyöt ja rakennusjäte... 13 5.7.1 PCB- ja lyijy-yhdisteiden purkutyöt... 13 5.7.2 Asbestipurkutyöt... 14 5.7.3 PAH-yhdisteitä sisältävien materiaalien purkutyöt... 14 5.7.4 Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden materiaalien purkutyöt... 14 5.7.5 Jätteiden keräys ja poiskuljetus... 14 6. LIITTEET... 14 1. Vastaavan rakennesuunnittelijan esitys työturvallisuuden huomioon ottamiseksi 2. Rakennesuunnittelun vaaratekijöiden arviointi- ja tarkastuslista

RAKENNESUUNNITTELJAN SUUSRISKIEN ARVIOINTI KORJAUS 19.4.2017 TYÖTURVALLI- 4(14) 1. YLEISTIEDOT 1.1 Kohde 1.2 Tilaaja Lopen koulukeskus Opintie 2-4 12700 Loppi Lopen kunta Yhdystie 5 12700 Loppi Timo Rahikainen, tekninen johtaja puh. 019 758 6040 timo.rahikainen@loppi.fi Pasi Träff puh. 019 758 6050 pasi.traff@loppi.fi 1.3 Rakennesuunnittelu Wise Group Finland Oy Askonkatu 9 E 15100 Lahti Jarmo Kärkäs, päärakennesuunnittelija, RI puh. 044 427 9430 jarmo.karkas@wisegroup.fi Minna Tissari, suunnittelija, DI, ins. AMK puh. 044 427 9419 minna.tissari@wisegroup.fi 2. HANKKEEN KUVAUS JA KIINTEISTÖN TIEDOT 2.1 Yleistietoja Lopen koulukeskuksen A-osa osa on alun perin vuonna 1962 rakennettu, kaksikerroksinen koulurakennus. Rakennusta on laajennettu vuosina 2003-2006, lisäksi rakennukseen on tehty korjaus- ja muutostöitä useaan otteeseen. 2.2 Käyttäjät Ensimmäisen rakennusvaiheen aikana koulu on kesän ajaksi suljettu, korjaukset toteutetaan kesäloman aikana. Toisessa rakennusvaiheessa koulurakennus on käytössä, koulun käyttäjät tulee huomioida korjaustyön kaikissa vaiheissa.

RAKENNESUUNNITTELJAN SUUSRISKIEN ARVIOINTI KORJAUS 19.4.2017 TYÖTURVALLI- 5(14) 3. RAKENNUSHANKKEEN TURVALLISUUSASIAKIRJA 3.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus Tämä asiakirja ei korvaa rakennuttajan laatimaa rakennushankkeen turvallisuusasiakirjaa. Tällä esityksellä vastaava rakennesuunnittelija haluaa osaltaan huolehtia ja varmistaa, että tämän hankkeen työturvallisuusasiat voidaan ottaa oikealla tavalla huomioon rakennushankkeen suunnittelussa, toteutuksessa, valmisosien tuotannossa ja työmaalla Rakennuttajan laatima turvallisuusasiakirja on Valtioneuvoston rakennustyön turvallisuutta koskevan asetuksen VNa 205/2009 8 :n mukainen rakennustyön suunnittelua ja valmistelua varten laadittu asiakirja. Asiakirja sisältää erityiset riskit, jotka aiheutuvat rakennuskohteen luonteesta, itse rakennustoiminnasta ja rakennushankkeelle ominaisista olosuhteista sekä ympäristöstä. Asiakirjan tarkoituksena on toimia apuna päätoteuttajalle suunniteltaessa työmaan työturvallisuutta. 3.2 Rakennushankkeen luonne Kiinteistö ei ole käytössä korjaushankkeen aikana. Kohteen erityiset turvallisuusriskit: Kohteessa suoritetaan sisäilmakorjausta Kohde on koulurakennus Pölynhallinta Aikataulu Tulityöt Rakennustöistä aiheutuvia haittatekijöitä käyttäjille sekä kiinteistössä asioiville ovat: Melu Työmaa-alueen aiheuttamat väliaikaiset kulkutiet Työmaaliikenteen aiheuttamat vaaratekijät 3.3 Vaarallisten ja terveydelle haitallisten aineiden esiintyminen kohteessa Kohteeseen on suoritettu haitta-ainekartoitus Wise Group Finland Oy:n toimesta. Asbestia on havaittu lattian alla olevien kanavien putkieristeessä sekä vanhan osan lattiatasoitteessa/liimassa. Asbestikartoitusraportti on liitteenä. Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015) velvoittaa, että purettaviksi tarkoitettujen materiaalien ja rakennusosien mahdollisesti sisältävän asbestin laatu ja määrä on selvitettävä. Mikäli työn aikana rakenteissa havaitaan viitteitä terveydelle vaarallisista aineista joista ei ole ollut ennakkotietoa, on urakoitsijan ilmoitettava siitä viipymättä tilaajalle ja ryhdyttävä tarvittaviin suojaustoimenpiteisiin. Vaaralliseksijätteeksi luokitellun aineen purkutyössä ja käsittelyssä noudatetaan voimassa olevia viranomaismääräyksiä. Asbestipitoisen ja muun terveydelle vaarallisen jätteen käsittelyssä on lisäksi huomioitava Valtioneuvoston ja työsuojeluviranomaisten voimassa olevat päätökset.

RAKENNESUUNNITTELJAN SUUSRISKIEN ARVIOINTI KORJAUS 19.4.2017 TYÖTURVALLI- 6(14) 4. RAKENNUSHANKKEEN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT 4.1 Päätoteuttaja ja velvollisuudet Rakennuskohteeseen valitaan pääurakoitsija, joka vastaa VNa 205/2009 mukaisista kaikista päätoteuttaja velvollisuuksista. Pääurakoitsija vastaa töiden yhteensovittamisesta ja työsuojeluorganisaatiosta. Rakennuttajalle ei siirry tämän asiakirjan tai muiden urakka-asiakirjojen kautta mitään päätoteuttajan työmaata koskevia velvoitteita. 4.2 Työmaan turvallisuussuunnittelu Pääurakoitsijan on laadittava työmaan turvallisuussuunnittelussa seuraavat asiakirjat: Työturvallisuussuunnitelma Työmaan alue- ja käyttösuunnitelma Poistumis- ja pelastautumissuunnitelma Purkusuunnitelma Pölynhallintasuunnitelma Nostosuunnitelma Putoamissuojaussuunnitelma Turvallisuusohjeet (toimitettava kirjallisena työntekijöille) Tulityösuunnitelma Muut turvallisuusasiakirjassa mainitut suunnitelmat Suunnitelmat tulee toimittaa rakennuttajalle ennen rakennustöiden aloittamista. Pääurakoitsijan tulee pitää suunnitelmat ajan tasalla. 4.3 Työmaan työturvallisuuden yleisjohto ja vastuuhenkilöt 4.3.1 Päätoteuttajan työturvallisuuden yleisjohto Työmaan työturvallisuuteen liittyvä yleisjohto on päätoteuttajan vastuuhenkilöllä. Yleisjohtoon asetettavalla vastuuhenkilöllä tulee olla riittävä pätevyys ja asiantuntemus huolehtia päätoteuttajalle säädetyistä työturvallisuustehtävistä. Pääurakoitsijan tulee nimetä työmaan turvallisuudesta vastaava henkilö, ja työntekijöiden valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ennen työmaan aloitusta. 4.3.2 Turvallisuuskoordinaattori Kohteen turvallisuuskoordinaattorina toimii rakennuttajan nimeämä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolla on riittävä pätevyys hankkeen vaativuuteen nähden. Turvallisuuskoordinaattori nimetään viimeistään työmaan aloituskokouksessa. Turvallisuuskoordinaattori vastaa VNa 205/2009 5-9 :ssä tarkoitetuista turvallisuutta ja terveyttä koskevista toimenpiteistä. 4.4 Suunnitelmien tarkastaminen Urakoitsijat ovat velvollisia tarkastamaan suunnitelmat ottamalla huomioon myös työturvallisuus sekä erityiset purku- ja työnaikaiset rakennesuunnitelmat.

RAKENNESUUNNITTELJAN SUUSRISKIEN ARVIOINTI KORJAUS 19.4.2017 TYÖTURVALLI- 7(14) Mikäli suunnitelmissa ilmenee työturvallisuutta vaarantavia seikkoja, ovat urakoitsijat velvollisia ilmoittamaan siitä suunnittelijoille. Ilmoitukset kirjataan työmaapäiväkirjaan. Tästä palautteesta suunnitelmat muutetaan ja tarkastetaan yhteisesti ennen työn aloittamista sekä kirjataan hyväksyntä työmaapäiväkirjaan. Kaikki huomautukset käsitellään työmaapalavereissa ja kirjataan pöytäkirjaan. 4.5 Henkilökortti Kaikilla työmaan työnjohdolla ja työntekijöillä mukaan lukien sivu- ja aliurakoitsijat tulee olla kuvalla varustettu kulkulupa/yrityksen henkilökortti, jossa on esitetty: Henkilön nimi Veronumero Henkilön edustaman yrityksen nimi Rakennuttaja tai valvoja voi poistaa työmaalta henkilön, jolla ei ole em. korttia. Pääurakoitsija tarkastaa jokaisen työmaalla työskentelevän veronumeron oikeellisuuden veronumerorekisteristä ja pitää em. työntekijöistä henkilöluetteloa, jossa on esitetty henkilökortteihin vaaditut tiedot. Urakoitsija tiedottaa rakennuttajaa luettelon muutoksista. 4.6 Turvallisuutta koskevat ohjeet ja työntekijöiden perehdytys työmaalla Pääurakoitsija laatii työmaalle kaikille yhteiset turvallisuusohjeet. Jokainen urakoitsija vastaa, että jokainen omaan tai aliurakoitsijan henkilöstöön kuuluva on perehdytetty työmaan turvallisuusohjeisiin ennen heidän tuloaan työmaalle. Työntekijät perehdytetään työhön, työkohteeseen sekä työmaan olosuhteisiin, esimerkiksi työkohteen välittömässä läheisyydessä käynnissä oleviin töihin, työturvallisuustoimiin, nousuteiden, nostolaitteiden ja henkilönostimien käyttöön. Työntekijöiden opastuksessa käydään läpi työntekijöiden ammattitaito, purkukohteen esittely, purkutyön opastus, henkilökohtaisten suojainten käyttö, toiminta onnettomuuden aikana, vaarojen havainnointi ja muut asiat. Pääurakoitsija vastaa työmaalla työskentelevien perehdyttämisestä työmaalle. Perehdytys on suoritettava ennen töiden aloitusta työmaalla ja perehdytyksestä on laadittavat muistio, jonka työntekijä allekirjoituksellaan vahvistaa. Perehdytyksen on oltava työtehtäväkohtainen. Mikäli työntekijä siirtyy työmaalla toiseen työtehtävään, tulee hänet olla perehdytetty myös ko. tehtävään. Perehdytyksestä tulee olla työntekijän allekirjoituksella vahvistettu merkintä henkilöluettelossa. 4.7 Henkilöluettelo Pääurakoitsijan tulee pitää kirjaa jokaisesta työmaalla työskentelevästä ja sinne perehdytetyistä työntekijöistä. Henkilöluettelossa tulee olla esitettynä henkilökortteihin vaaditut tiedot, työntekijän allekirjoituksella vahvistettu merkintä perehdytyksestä ja kopiot työturvallisuuskortista sekä mahdollisista tulityökorteista. 4.8 Tiedottaminen Urakoitsija tiedottaa tarvittavin osin kiinteistön käyttäjiä sekä siellä asioivia henkilöitä rakennustöihin liittyvistä turvallisuusasioista. Rakennustöiden aloitusilmoitus ja yhteystiedot tulee jakaa kiinteistön käyttäjille ennen töiden aloittamista.

RAKENNESUUNNITTELJAN SUUSRISKIEN ARVIOINTI KORJAUS 19.4.2017 TYÖTURVALLI- 8(14) 4.9 Työmaan turvallisuustarkastukset Työmaalla tulee suorittaa työturvallisuus- ja kunnossapitotarkastus viikoittain. Tarkastuksessa tulee katselmoida vähintään seuraavat kohteet: Telineet, kulkusillat ja tikkaat Koneet ja välineet Putoamissuojaus Työskentely ja henkilökohtaiset suojavälineet Sähkö ja valaistus Järjestys ja jätehuolto Paloturvallisuus Kemikaalien käyttöturvallisuus Osastoinnit Pölynhallinta Nostolaitteet Tarkastuskierrokseen osallistuvat päätoteuttajan vastuuhenkilö, urakoitsijoiden työsuojeluedustajat sekä työmaan työsuojeluvaltuutettu. Turvallisuuskoordinaattori osallistuu tarkastuksiin tarvittaessa. Pääurakoitsija vastaa tarkastuksen järjestämisestä ja tarkastuspöytäkirjan laatimisesta. Tarkastuspöytäkirjan malli on hyväksytettävä turvallisuuskoordinaattorilla ennen työmaan aloitusta. Työturvallisuus- ja kunnossapitotarkastuksen pöytäkirjat käydään läpi työmaakokouksissa ja liitetään työmaakokouksien pöytäkirjoihin. Urakoitsijan on korjattava välittömästi kuntoon kaikki turvallisuustarkastuksissa, työmaavalvonnan yhteydessä tai muussa yhteydessä havaitut työturvallisuuteen liittyvät virheet ja puutteet. Puutteiden korjauksen vastuullinen henkilö tulee olla kirjattuna tarkastuslomakkeeseen. Tilaajalla on oikeus keskeyttää työt ja korjauttaa työturvallisuuspuutteet kuntoon urakoitsijan kustannuksella, ellei urakoitsija ole korjannut työturvallisuuspuutteita itse kuntoon tilaajalta saadun kirjallisen huomauksen jälkeen. 4.10 Aikataulu Urakoitsijan tulee laatia hankkeen toteutusta varten urakkaohjelmassa esitetyt aikataulut toteutuksen ohjaamiseksi ja seuraamiseksi. Aikatauluseurantaa pidetään urakoitsija- ja työmaakokouksissa. 4.11 Työmaapäiväkirja Työmaapäiväkirja laaditaan ensisijaisesti sähköisenä. Kaikki työn laatuun vaikuttavat asiat ja laadunvarmistuksen edellyttämät toimenpiteet kirjataan työmaapäiväkirjaan. Kirjattavia asioita ovat esim. sää, ilman lämpötila ja suhteellinen kosteus, käsiteltävien pintojen esikostutukset, jälkihoitoajat ja menetelmät, tehdyt laadunvarmistuskokeet ja mittaukset, näytteenottokohdat ja niiden tulokset. Työmaapäiväkirja laaditaan kahtena kappaleena, joista toinen luovutetaan tilaajalle työn päätyttyä.

RAKENNESUUNNITTELJAN SUUSRISKIEN ARVIOINTI KORJAUS 19.4.2017 TYÖTURVALLI- 9(14) 4.12 Työntekijöiden työturvallisuus ja -olosuhteet 4.12.1 Henkilökohtaiset suojavarusteet ja -välineet Kaikilla työmaan työntekijällä tulee olla henkilökohtaiset suojavarusteet: Työasu/haalari Huomiovaate Turvajalkineet Kypärä Suojakäsineet Suojalasit Kuulosuojaimet Turvavaljaat Kaikkien varusteiden tulee olla rakennushankkeen mukaisiin töihin soveltuvia. Turvavaljaiden tulee olla asianmukaisesti tarkastettuja. Henkilösuojaimet tulee olla valittu VNa 205/2009:n ja päätoteuttajan suorittaman turvallisuuden ja terveydelle aiheutuvien vaarojen arvioinnin perusteella. 4.12.2 Käsinsiirrot Työntekijät tulee olla perehdytetty työergonomian kannalta suositeltaviin työskentelymenetelmiin ja -asentoihin. Työt tulee suunnitella siten, että käsin tehtävien nostojen ja siirtojen vaarat tunnistetaan ja poistetaan. Pitkien käsin tehtävien siirtojen määrä tulee työmaan alue- ja tuotantosuunnittelulla pitää mahdollisimman vähäisenä. 4.12.3 Työvälineet ja laitteet sekä koneet Urakoitsijat vastaavat kaikkien työmaalla käyttämiensä työvälineiden ja -laitteiden sekä koneiden asianmukaisista tarkastuksista ja huolloista. Työvälineiden, koneiden ja muiden rakennusvälineiden tulee olla tarkoituksen mukaiset ja niiden tulee täyttää työturvallisuudelle asetettavat vaatimukset. Ne on varustettava tarpeen mukaan sellaisilla apulaitteilla, ettei käsiteltäville tarvikkeille, rakennusosille tai ympäristölle aiheuteta vahinkoa. Paineletkuista tulee poistaa paine ja työnaikaiset kaapelit pihamaalla tulee kytkeä jännitteettömiksi yö- ja viikonloppujen ajaksi. Kaikki työmaakeskukset tulee olla varustettu vikavirtasuojakytkimillä. 4.12.4 Onnettomuudet ja hätätilanteet Pääurakoitsijan tulee suunnitella ennen työmaan aloitusta poistumis- ja pelastautumisreitit. Poistumis- ja pelastusreitit tulee olla riittävän selvästi merkitty ja niiden tulee olla esteettömiä. Työmaalla on oltava riittävät ensiapuvälineet ja tarpeellinen määrä ensiavun antamiseen perehdytettyjä henkilöitä. Ensiapupiste on merkittävä aluesuunnitelmaan. Työmaalla on oltava esillä erikseen sovitussa paikassa yleiset hätänumerot ja hätäpuhelin. Kaikki työntekijät tulee olla perehdytetty toimimaan vaaratilanteissa.

RAKENNESUUNNITTELJAN SUUSRISKIEN ARVIOINTI KORJAUS 19.4.2017 TYÖTURVALLI- 10(14) 4.13 Työntekijöiden sosiaali- ja peseytymistilat Työntekijöillä tulee järjestää työmaalle henkilöstötilat. Henkilöstötilojen osalta edellytetään, että: Tilat sijaitsevat työmaalla tai välittömässä läheisyydessä Tiloissa on saatavilla puhdasta vettä ja puhtaat tarkoituksen mukaiset juomalaitteet Riittävän lämmintä pesuvettä ja peseytymislaitteita Henkilöstön pukuhuone tai kaapit vaatteiden vaihtoa varten erikseen miehillä ja naisille Erillinen ruokailutila ja laitteet ruoan ja juoman lämmittämistä ja säilyttämistä varten Asianmukaiset ja puhtaana pidettävät käymälät Riittävä ilmanvaihto ja sopiva ilmanlämpötila (vähintään 18 o C) Huoneistotila(t) on siivottava päivittäin 4.14 Työturvallisuuskortti Rakennuttaja edellyttää kaikilta työmaa-alueella liikkuvilta urakoitsijan ja aliurakoitsijoiden työntekijöiltä työturvallisuuskorttia, josta on esitetty kopio henkilöluettelossa. 4.15 CE- merkki Kaikkia kone- ja laitetoimittajia edellytetään käyttävän ja toimittamaan koneet, laitteet ja varusteet CE- merkinnällä ja hyväksynnällä varustettuna. 4.16 Tupakointi Tupakointi on kielletty rakennuksen sisätiloissa, avoimien ikkunoiden ja ovien sekä raitisilmakammioiden läheisyydessä. 4.17 Käyttäjän turvavaatimukset Käyttäjän rakennuskohteeseen asettamia erityisiä turvallisuusvaatimuksia ovat: Liuottimet yms. vaaralliset rakennustarvikkeet on säilytettävä lukitussa varastossa. Tarpeetonta kulkua muualla kuin työkohteessa tulee välttää 5. RAKENNUSHANKKEEN MENETTELYOHJEET 5.1 Työmaan ympäristö 5.1.1 Sijainti ja käyttäjät Työmaa-alueiden merkitsemiseen ja rajaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja ulkopuolisten pääsy työmaalle on estettävä. Työmaa-alue ja kulkutiet tulee rajata asianmukaisilla teräsverkkoaidoilla. Rakennustyömaa on pidettävä hyvässä järjestyksessä. Puretut ja uudet tarvikkeet on varastoitava ja suojattava siten, etteivät ne aiheuta vaaratilanteita ohikulkijoille. Työn edistyessä poistetaan työkohteista sellaiset tarvikkeet, välineet ja suojaukset, joita ei enää tarvita. Työalueen ulkopuolinen alue tulee pitää puhtaana. Pihan tiealueita ei käytetä työmaa-alueina lukuun ottamatta lyhytaikaista varastointia ja taakkojen nostoa. Työmaan ulkopuolisilla

RAKENNESUUNNITTELJAN SUUSRISKIEN ARVIOINTI KORJAUS 19.4.2017 TYÖTURVALLI- 11(14) katualueilla ei saa säilyttää rakennustarvikkeita yms. niin, että kadun käyttö estyy tai vaikeutuu. Pelastustiet tulee pitää jatkuvasti avoimena. 5.1.2 Työmaanvartiointi ja kulunvalvonta Pääurakoitsija vastaa työmaan vartioinnista työvuoron aikana. Työvuoron päättyessä pääurakoitsijan on huolehdittava, että rakennuksen käyttö- ja paloturvallisuus on varmistettu tarkastuskierroksella. Erityisesti on huomioitava: Työmaan työnjohto vastaa päivittäisestä kulunvalvonnasta työmaa-alueella. Tulitöiden vartiointi 5.2 Pölyntorjunta ja osastointi Rakennustöiden aikana noudatetaan P1 -puhtausluokkaa. Purkutyön pölyntorjunta suunnitellaan etukäteen. Pölyn leviäminen sisätiloihin ja osastojen välillä estetään. Työskenneltäessä käytetään vähän pölyäviä työmenetelmiä ja kohdepoistoja. Sisätiloissa työskenneltäessä urakka-alueet osastoidaan ja alipaineistetaan viereisiin tiloihin nähden. Alipaineistuksen on oltava jatkuvasti min. 3 Pascalia. Lisäksi pölyävien työvaiheiden kuten tasoitteiden jyrsinnät suoritetaan eristämällä kyseinen tila/huone ja käytetään kohdepoistoja. 5.3 Telineet Pääurakoitsija vastaa telineiden, nostimien ja tukirakenteiden suunnittelusta ja rakentamisesta sekä myös aliurakoitsijoille tekemiensä vastaavien rakenteiden osalta. Työ- ja suojatelineiden sekä niille johtavien kulkusiltojen rakenne on ennen telineiden käyttöönottoa tarkastettava. Tarkastettuun telineeseen on kiinnitettävä tarkastuksen osoittava säänkestävä telinekortti. Tarkastus on uusittava, jos telineet ovat olleet kovassa tuulessa, voimakkaassa sateessa tai muussa erityisessä rasituksessa taikka käyttämättöminä olosuhteisiin nähden pitkähkön aikaa. Ulkopuolisten henkilöiden pääsy telineille on estettävä telineportaiden alaosaan rakennettavalla vanerisuojaseinällä ja lukittavalla ovella. 5.4 Nostotyöt Pääurakoitsija vastaa nostotyön suunnittelusta ja työnjohdosta sekä nostotyön suorittamisesta myös aliurakoitsijoita käytettäessä. 5.4.1 Laadittavat suunnitelmat Nostotöistä tulee laatia nostosuunnitelma, jossa on esitetty: Olosuhteet Nostopaikat ja suunnat Taakan nostokohdat

RAKENNESUUNNITTELJAN SUUSRISKIEN ARVIOINTI KORJAUS 19.4.2017 TYÖTURVALLI- 12(14) Välivarastointipaikat katolla Maapohjan kantavuus Tukijalkojen sijoitus Sijoittuminen avojohtoihin Työvaiheet Erityiset turvallisuustoimenpiteet mm. vaara-alueen erottaminen Vastuuhenkilöt Torninostureita tai mastolavoja käytettäessä on laadittava myös pystytyssuunnitelma. 5.4.2 Ajoneuvo- ja torninosturien kuljettaminen Ajoneuvo- ja torninosturinkuljettajalla on oltava työministeriön vahvistaman ohjelman mukainen turvallisen koneen käytön koulutus. Kuljettajalla on oltava osoituksena koulutuksesta ja ammattitaidosta kuljettajan kortti tai ammattikirja. 5.4.3 Henkilönostimet 5.4.4 Nostot 5.4.5 Siirrot Käytettävien henkilönostimien tulee olla tarkoitettuun nostotyöhön soveltuvia. Työnjohdon tulee varmistaa, että työntekijät osaavat käyttää henkilönostinta turvallisesti käyttöohjeiden mukaisesti. Henkilönostimesta ei saa käytönaikana poistua ja nostimen käyttäjillä oltava turvavaljaat kytkettyinä nostokoriin työskentelyn aikana. Nosturi tai muu nostolaite on tarkastettava ja turvalaitteiden toiminta on kokeiltava päivittäin ennen käytön aloitusta sekä tarvittaessa myös muulloin. Henkilöiden kuljetus nostimella mitä ei ole suunniteltu henkilökuljetukseen on kielletty. Noston yhteydessä on taakan liikkumista valvottava. Mikäli jatkuva valvonta ei ole mahdollista, on käytettävä merkinantajaa. Nosto on pyrittävä suorittamaan yhdellä riittävän suuren kapasiteetin nosturilla. Mahdollisista yhteisnostoista tulee laatia erillinen nostosuunnitelma. Liikenteenohjauksessa on kiinnitettävä huomiota riittävän suojavyöhykkeen säilyttäminen nostoalueeseen. Taakan kiinnityksessä on kiinnitettävä erityisesti huomiota kiinnikkeiden kuntoon, työskentelypaikan olosuhteisiin, vaara-alueen tyhjänä pitoon ja yhteydenpitoon kuljettajan kanssa. Nostoissa on huomioitava sääolosuhteet, erityisesti tuulen ja lämpötilan sekä lumen ja jään vaikutus noston turvallisuuteen. Noston alapuolinen alue on eristettävä. Siirtojen yhteydessä on kiinnitettävä erityisesti huomiota maapohjan kantavuuteen ja mahdollisten kaivantojen reunojen lähestymiseen.

RAKENNESUUNNITTELJAN SUUSRISKIEN ARVIOINTI KORJAUS 19.4.2017 TYÖTURVALLI- 13(14) 5.5 Tulityöt ja paloturvallisuus Työmaalle tehdään vakituinen tulityöpaikka, joka merkitään työmaasuunnitelmaan. Tulityöpaikka hyväksytetään tilaajalla. Vakituiseen tulityöpaikkaan annetaan työmaan ajaksi tulityölupa. Tilaaja myöntää tulityöluvat työmaalle. Tilapäisiä tulitöitä ei tehdä, ellei se työtehtävän luonteesta johtuen ole mahdollista esim. perusmuurin kermieristeiden hitsaus. Tilapäisistä tulitöistä on aina erikseen ilmoitettava valvojalle ja näihin annetaan erillinen määräaikainen tulityölupa. Erityistä huomiota työturvallisuutteen on kiinnitettävä työskenneltäessä happikontin läheisyydessä. Työskentelyssä on noudatettava ohjeistusta: Tukes, Hapen turvallinen käsittely ja varastointi. Ohjeistus on käytävä läpi työmaan henkilökunnan kanssa. Urakoitsijalla tulee olla työmaan alkusammutuskalustona tulitöiden edellyttämän määrän lisäksi kaksi vaahtosammutinta sijoitettuna keskeiseen paikkaan työmaalla. Tulitöissä noudatetaan voimassa olevaa vakuutusyhtiöiden tulitöiden suojeluohjetta. Palosuojelu järjestetään päätoteuttajan laatiman tulityösuunnitelman mukaisesti. Tulitöitä suorittavilla työntekijöillä on oltava voimassa oleva tulityökortti, josta on kopio henkilöluettelossa. Tulitöiden työnaikainen palo- ja jälkivartiointi kuuluu tulityöohjeiden mukaisesti työtä suorittavalle urakoitsijalle. Tulitöiden vartiointiaika työmaalla on 2 tuntia. 5.6 Sähköturvallisuus 5.6.1 Purkutyöt Ennen purkutöiden suorittamista jännitteelliset sähkölaitteet ja kaapelit on tehtävä jännitteettömiksi. Mikäli työalueella on johtoja, joita ei voida kytkeä jännitteettömiksi, tulee sähkötapaturman vaara estää esim. suojarakenteella. 5.6.2 Laitteiden ja kaapeleiden sijoitus Sähkölaitteiden ja kaapelien sijoituksessa on huomioitava, että laitteet tai kaapelit eivät vaurioidu eivätkä aiheuta sähköiskun vaaraa. Kaapelit on pyrittävä sijoittamaan niin, etteivät ne aiheuta kaatumisvaaraa. 5.7 Purkutyöt ja rakennusjäte Purkutyöt on hoidettava siten, että purkujäte voidaan siirtää hallitusti ja kuljettaa kaatopaikalle tai muuhun viranomaisten osoittamaan paikkaan ilman tarpeetonta välivarastointia. 5.7.1 PCB- ja lyijy-yhdisteiden purkutyöt PCB-yhdisteitä on lisätty rakennusten saumauksissa käytettyihin elastisiin polysulfidipohjaisiin saumausmassoihin ainakin 1970 -luvun lopulle asti. Yleiset tutkimusvelvoitteet: Mahdolliset PCB-yhdisteet on tutkittavat saumausmassasta vuonna 1979 ja sitä ennen valmistuneista rakennuksista. Mahdolliset lyijy-yhdisteet on tutkittava vuonna 1989 ja sitä ennen valmistuneista rakennuksista.

RAKENNESUUNNITTELJAN SUUSRISKIEN ARVIOINTI KORJAUS 19.4.2017 TYÖTURVALLI- 14(14) Vuonna 1957 tai sitä ennen valmistuneita rakennuksia ei ole tarpeen tutkia, ellei näihin ole tehty 1960- tai 1970-luvuilla sellaisia julkisivujen korjaustoimenpiteitä joissa on käytetty elastisia saumausmassoja. PCB- ja lyijy-yhdisteiden purkutyöt ja jätteen hävitys on suoritettava voimassa olevan lainsäädännön ja RATU 82-0238 ohjeiden mukaisesti. 5.7.2 Asbestipurkutyöt Asbestipurkutyön saa suorittaa vain asbestipurkutyöluvan omaava urakoitsija. Purkutyö ja jätteen hävitys on suoritettava voimassa olevan lainsäädännön ja RATU 82-0236 ohjeiden mukaisesti. Ennen asbestipurkutyön aloitusta tulee suorittavan urakoitsijan tehdä asbestipurkutyöilmoitus työsuojelun aluehallintovirastoon (rakennuskohteen sijainnin mukaan). 5.7.3 PAH-yhdisteitä sisältävien materiaalien purkutyöt PAH-yhdisteitä sisältävien materiaalien purkutyöt ja jätteen hävitys on suoritettava voimassa olevan lainsäädännön ja RATU 82-0381 ohjeiden mukaisesti. 5.7.4 Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden materiaalien purkutyöt Mikrobivaurioituneiden materiaali purkutyöt ja jätteen hävitys on suoritettava voimassa olevan lainsäädännön ja RATU 82-0383 ohjeiden mukaisesti. 5.7.5 Jätteiden keräys ja poiskuljetus Pääurakoitsija vastaa työmaan jätehuollosta laatuselvityksiensä mukaisesti noudattaen myös voimassaolevia kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Purkujätteen käsittely ja siirtoreitit suunnitellaan etukäteen. Purkujäte pakataan sitä mukaa, kun sitä syntyy polyeteenipusseihin, suljettaviin jätekärryihin tai -vaunuihin ja kuljetetaan suoraan suojatulle jätelavalle. Työmaalta purettavat materiaalit kerätään toisistaan erilleen hyötykäyttötarkoituksen mukaan. Seuraavat jätelajit eritellään työmaalla: Betonijäte Metallijätteet Sekajäte Ongelmajätteet (esim. käyttämättä jääneet maalit, liuottimet) Ongelmajätteet kuljetetaan välittömästi pois työkohteesta tai välivarastoidaan työmaalla lukittavaan säilytystilaan. 6. LIITTEET Liite 1: Rakennesuunnittelun vaaratekijöiden arviointi- ja tarkastuslista Liite 2: Asbesti- ja haitta-ainekartoitusraportti

Rakennuttaja Turvallisuuskoordinaattori Pääsuunnittelija Vastaava rakennesuunn Rungon tuoteosatoimittaja Valmisosasuunnittelija Geotekninen suunnittelija Rakennustyön valvoja Päätoteuttaja Asennusurakoitsija Elementtivalmistaja Tulee laatia viimeistään Tarkastettu Ei koske kohdetta Edellyttää lisätoimia 1/3 WISE GROUP FINLAND Oy Lopen koulukeskus LIITE 1 RAKENNESUUNNITTELUN VAARATEKIJÖIDEN ARVIOINTI- JA TARKASTUSLISTA v2.1 Vastuujako Suoritus Liitetään urakka-asiakirjoihin Suppea ja rajattu korjaus: tuoteosatoimituksia ei sisälly korjaukseen Vaaratekijä, S= suunnittelee, O=osallistuu, V=vastaa, T=tarkastaa A Maarakennus ja perustukset: A1 valitaan väärä rakenneratkaisu O T O T O SV O A3 maasortuma T O SV A4 sähköisku, kaapelivauriot, putkivauriot O T O SV A6 nostolaitteen kaatuminen T O T SV A7 maaperän sortuma, putkivauriot T O T SV A9 sairastuminen O T O T SV Huomautuksia B Runko: B1 henkilön putoaminen T O O O O SV O O B2 vaaralliset työmenetelmät T O O O O V O O B5 rakenteen sortuminen T O S O T V O O B6 henkilön putoaminen T O O O T V O O B7 rakenteen sortuminen T T V O T T O B8 rakenteen sortuminen T SV O O O O O B9 kiinnityksen pettäminen/epäonnistuminen T T SV O T O O C Putoamissuojaus: C1 henkilön putoaminen T O O T SV O C2 henkilön putoaminen T O O T SV O Vast. RAK-suunnittelija tekee esityksen C7 henkilön putoaminen T O O O T SV O C8 T O O O T SV O Verkkokaiteet, potkulaudat E Valmisosat: E1 kaluston kaatuminen T O S S T SV O O Painot suunnitelmissa ja elementeissä Nostokalusto mitoitetaan valmisosien mukaisesti E2 kaluston kaatuminen T SV T O O E3 elem. kaatuminen käännettäessä T T O SV O O Merkittynä suunnitelmiin E4 elementin kaatuminen tai putoaminen T O SV O O Merkittynä suunnitelmiin E5 vaaralliset työmenetelmät T SV O T O E6 henkilön putoaminen T O S T SV O O Suunnittelija tekee ehdotuksen E7 rakenteen sortuminen T O S O T V O O WISE_Rakennesuunnittelun vaaratekijöiden arviointi ja tarkastuslista Lopen koulukeskus / Vaaka A4-malli 3 sivua

Rakennuttaja Turvallisuuskoordinaattori Pääsuunnittelija Vastaava rakennesuunn Rungon tuoteosatoimittaja Valmisosasuunnittelija Geotekninen suunnittelija Rakennustyön valvoja Päätoteuttaja Asennusurakoitsija Elementtivalmistaja Tulee laatia viimeistään Tarkastettu Ei koske kohdetta Edellyttää lisätoimia 2/3 WISE GROUP FINLAND Oy Lopen koulukeskus LIITE 1 RAKENNESUUNNITTELUN VAARATEKIJÖIDEN ARVIOINTI- JA TARKASTUSLISTA v2.1 Vastuujako Suoritus Liitetään urakka-asiakirjoihin Suppea ja rajattu korjaus: tuoteosatoimituksia ei sisälly korjaukseen Vaaratekijä, S= suunnittelee, O=osallistuu, V=vastaa, T=tarkastaa Huomautuksia E8 elementin putoaminen T T SV O O O O E9 elementin kaatuminen tai putoaminen T T SO O O SV O O E10 asennusvaiheisiin: asennusaikaisen stabiliteetin asettamat eritysvaatimukset rakenteen sortuminen T T SV O T T O E11 elementin kaatuminen tai putoaminen T O SV O T O E12 henkilön putoaminen T O O S T SV O E13 T O O SV T T O S E14 T O O O T O O SV esim siirrettävät vinotukien anturat maassa suunnitelmissa F Vesikatto: F2 henkilön putoaminen T O O T SV O F3 vaaralliset työmenetelmät T O V O T O O huom erityisesti valokatot F4 henkilön putoaminen T O O T SV O Vast. RAK-suunnittelija tekee esityksen F5 ristikon kaatuminen tai putoaminen T O SV T T O G Korjausrakentaminen: G1 rakenteen sortuminen T SV T O G2 rakenteisiin rakenteen sortuminen V T O OT O päätoteuttajalla on velvollisuus tarkailla haitallisten aineiden esiintymistä G3 henkilön altistuminen haitallisille aineille V T O O G4 henkilön putoaminen T O T SV O Vast. RAK-suunnittelija tekee esityksen G5 rakenteen sortuminen T SV T T G6 rakenteen sortuminen T O SV O G7 palovaara T SV T O G8 sairastuminen O T O O SV G9 H Työmaavaiheen aikaiset toimenpiteet: H1 työmaavalvonnan avulla henkilö- ja materiaalivahinko O T V O O O O O T O O Suunnitelmakatselmus H2 rakenteen sortuminen T O T V O H3 elementin kaatuminen, rakent. sortuminen T O T T V SO H4 rakenteen sortuminen T T T T V SO maastatuetut myös geo osallistuu WISE_Rakennesuunnittelun vaaratekijöiden arviointi ja tarkastuslista Lopen koulukeskus / Vaaka A4-malli 3 sivua

Rakennuttaja Turvallisuuskoordinaattori Pääsuunnittelija Vastaava rakennesuunn Rungon tuoteosatoimittaja Valmisosasuunnittelija Geotekninen suunnittelija Rakennustyön valvoja Päätoteuttaja Asennusurakoitsija Elementtivalmistaja Tulee laatia viimeistään Tarkastettu Ei koske kohdetta Edellyttää lisätoimia 3/3 WISE GROUP FINLAND Oy Lopen koulukeskus LIITE 1 RAKENNESUUNNITTELUN VAARATEKIJÖIDEN ARVIOINTI- JA TARKASTUSLISTA v2.1 Vastuujako Suoritus Liitetään urakka-asiakirjoihin Suppea ja rajattu korjaus: tuoteosatoimituksia ei sisälly korjaukseen Vaaratekijä, S= suunnittelee, O=osallistuu, V=vastaa, T=tarkastaa Huomautuksia H5 rakenteen sortuminen T T T T O T T T SV S T kaikki osallistuvat laadintaan H6 rakenteen sortuminen T T T SV H7 henkilö- ja materiaalivahinko T T SV H8 henkilö- ja materiaalivahinko O T V O O O O T O O O Suunnitelmakatselmus H10 henkilö- ja materiaalivahinko O T V O O O O T T O O jokainen osapuoli tarkastaa osaltaan H11 henkilö- ja materiaalivahinko V O O O O O O O O H12 Päiväys ja tarkastajan allekirjoitus: Muutospäiväys: Rakennuttajan edustaja WISE_Rakennesuunnittelun vaaratekijöiden arviointi ja tarkastuslista Lopen koulukeskus / Vaaka A4-malli 3 sivua

RAJATTU ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS PÄIVÄYS 28.3.2017 PROJEKTI TILAAJA KOHDE 170457 Lopen koulukeskuksen A-rakennuksen rajattu asbesti- ja haitta-ainekartoitus Lopen kunta Lopen koulukeskus, Opintie 2-4, 12700 Loppi Korjausrakentaminen

SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3 1.2 Tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen suorittaja... 3 2. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT... 3 2.1 Toimeksianto ja rajaukset... 3 3. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA... 4 3.1 Yleistä asbesti- ja haitta-ainetutkimuksen suorituksesta... 4 3.2 Asbesti... 4 3.2.1 Yleisimmät asbestilaadut... 4 3.2.2 Asbestimateriaalien vaarallisuuden arviointi... 4 3.3 PAH-yhdisteet... 5 3.4 PCB- ja lyijy-yhdisteet... 5 3.5 Purkutyön turvallisuus... 6 4. ASBESTI- JA HAITTA-AINETUTKIMUKSEN SUORITUS... 6 4.1 Ajankohta... 6 4.2 Huomioitava otannasta... 6 4.3 Asbesti- ja haitta-ainepitoiset materiaalit... 6 4.3.1 Asbestia sisältävät materiaalit... 7 4.3.2 Materiaalit, jotka eivät sisällä asbestia... 8 4.3.3 PAH-analyysi... 9 4.3.4 Huomioitavat asiat näytteenotosta... 10 5. MUUT HAITALLISET MATERIAALIT... 10 6. JOHTOPÄÄTÖKSET... 10 7. LIITTEET... 10

1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Kohde 1.2 Tilaaja Lopen koulukeskus Opintie 2-4 12700 Loppi Lopen kunta Yhdystie 5 12700 Loppi Timo Rahikainen, tekninen johtaja puh 019 758 6040 email timo.rahikainen@loppi.fi Pasi Träff, LVI-teknikko puh 019 758 6050 email pasi.traff@loppi.fi Toni Myllynen, tarkastusinsinööri puh 040 330 6047 email toni.myllynen@loppi.fi 1.3 Tutkimuksen suorittaja Wise Group Finland Oy Askonkatu 9 E 15100 Lahti Miia Virolainen, FM, ins. AMK puh 044 427 9424 email miia.virolainen@wisegroup.fi Minna Tissari, DI, ins. AMK puh 044 427 9419 email minna.tissari@wisegroup.fi 2. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT 2.1 Toimeksianto ja rajaukset Työn toimeksiantona oli suorittaa kiinteistön rajattu asbesti- ja haitta-ainekartoitus. Tutkimus on rajattu tulevien vuoden 2017 korjausten alaisiin tiloihin Lopen koulukeskuksen A- talossa, osoitteessa Opintie 2-4. Asbesti- ja haitta-ainetutkimusraportin tarkoitus on palvella kiinteistöön tehtäviä korjaustöitä. Tulevien korjaustöiden yhteydessä asbesti- ja haitta-ainekartoitukset tulee tehdä niiden rakenteiden osalta, jos haitta-aineita ei tässä raportissa käsitellä. Tutkimuksen laboratorioanalyysit suoritti Labroc Oy.

3. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA 3.1 Yleistä asbesti- ja haitta-ainetutkimuksen suorituksesta Rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta, on huolehdittava asbestikartoituksen tekemisestä. Asbestipitoisuuden selvittämisen lisäksi on selvitettävä rakenteiden ja rakennusmateriaalien muut mahdolliset haitta-aineet kuten mm. PAH-pitoisuus, PCB- ja raskasmetallipitoisuudet. 3.2 Asbesti Asbesti on yleisnimi eräille luonnossa esiintyville silikaattimineraalikuiduille. Rakennusmateriaaleissa asbestia on käytetty lisäämään materiaalin palonkestoa, lujuutta, suojaa kosteushaitoilta ja kemialliselta rasitukselta, sekä parantamaan akustisia ominaisuuksia. Asbestia on käytetty rakentamisessa mm. putkieristeissä, ruiskutettuna eristeenä, tasoitteissa, kiinnityslaasteissa, maaleissa, liimoissa, rakennuslevyissä, ilmastointikanavissa, muovimatoissa, saumauslaasteissa, kaakeleissa, vinyylilaatoissa, palokatkoeristeissä, ovissa, etenkin palo-ovissa, proppausmassoissa, sekä vesikatto- ja julkisivumateriaaleissa. Suomessa asbestia on käytetty rakentamisessa 1920 1990-luvuilla. Krokidoliitin käyttö kiellettiin vuonna 1976. Asbestin käyttö kiellettiin kokonaan vuonna 1994. Käytännössä jokainen 1920 1990-luvun rakennus sisältää asbestia todennäköisesti jossain muodossa. Asbestia sisältäviä julkisivujen maali- ja pinnoitetuotteita (mm. Kenitex, Flekson, Decoralt ja Gencoat) on käytetty pääsääntöisesti 1960 1985 välisenä aikana. 3.2.1 Yleisimmät asbestilaadut Krysotiili (valkoinen asbesti). Käytetty asbestisementtituotteissa, kitkapinnoissa ja tiivisteissä. Krokidoliitti (sininen asbesti). Krokidoliittia pidetään vaarallisimpana asbestityyppinä. Käytetty ruiskutuseristeenä, erityisesti paloneristeissä, ja kohteissa, joissa tarvittiin haponkestoa. Käyttö kiellettiin 1976. Amosiitti (ruskea asbesti). Käytetty sekoitettuna magnesiumkarbonaatin ja piimaan kanssa putkieristeenä sekä lämmityskattiloiden eristeenä. Antofylliitti. Louhittiin Suomessa vuoteen 1974 asti. Käytetty tuotteissa, joiden piti olla emäksen- tai haponkestäviä kuten asbestipahveissa, sementtimassoissa ja eristemassoissa. Tremoliitti ja aktinoliitti. Kumpikaan ei ole puhtaana ollut kaupallinen asbestituote, mutta niitä voi esiintyä epäpuhtauksina muissa asbestilaaduissa ja muissa mineraaleissa. 3.2.2 Asbestimateriaalien vaarallisuuden arviointi * Asbestialtistumisvaara tarviketta purettaessa Tarvikkeet ovat vaarattomia normaalikäytössä ja aiheuttavat vain purettaessa asbestialtistumisvaaran. Tuotteen purkua suunniteltaessa tulee ottaa yhteyttä siihen työsuojeluviranomaiseen, jonka alueella purkutyö suoritetaan. Vaatimukset suojautumisesta ja työmenetelmistä vaihtelevat työsuojelualueittain. ** Suuri asbestialtistumisvaara tarviketta purettaessa

Tarvikkeet ovat normaalikäytössä vaarattomia, mutta aiheuttavat purettaessa suuren asbestialtistumisvaaran. Kahden tähden tarvikkeiden purkua saavat tehdä ainoastaan työsuojeluviranomaisten valtuuttamat asbestipurkajat. Tarvikkeen purkua suunniteltaessa tulee ottaa yhteyttä siihen työsuojeluviranomaiseen, jonka alueella purkutyö suoritetaan. *** Asbestialtistumisvaara, jos tarvikkeeseen kohdistuu mekaanista rasitusta Tarvikkeet ovat vaarallisia myös käyttötilanteissa. Vaarallisuus perustuu tarvikkeen rikkoutuessa, kolhiutuessa ja hioutuessa vapautuvan asbestipitoisen pölyn suureen määrään. Vaurioitunut kolmen tähden tarvike tulee heti eristää siten, ettei vauriokohdasta vapaudu lisää asbestia tilan ilmaan. **** Krokidoliittiasbesti, asbestialtistumisvaara aina Paljaan ruiskutetun krokidoliittiasbestieristeen katsotaan aiheuttavan aina asbestialtistumisen. Vaarallisuus perustuu työtavasta ja tarvikkeesta aiheutuvaan suureen pölyävyyteen. Krokidoliittipölyä on jo työvaiheen aikana joutunut kaikille tilan pinnoille. Lisäksi tarvikkeen rikkoutuessa, kolhiutuessa ja hioutuessa siitä vapautuu erittäin helposti suuria määriä asbestipitoista pölyä. Vaurioitunut kohta tulee heti eristää siten, ettei siitä vapaudu lisää asbestia tilan ilmaan. 3.3 PAH-yhdisteet PAH (Polysykliset aromaattiset hiilivedyt) -yhdisteitä sisältäviä materiaaleja on käytetty pääosin vedeneristämisessä alapohjarakenteissa ja maanvastaisissa seinärakenteissa. Lisäksi PAH-yhdisteitä sisältäviä kyllästysaineita on käytetty myös ratapölkyissä ja rakennusten puurakenteisissa ala- sekä välipohjissa. Kivihiilitervasta valmistetut tuotteet sisältävät satoja orgaanisia yhdisteitä, joista haitallisimpia ovat syöpää ja perimämuutoksia aiheuttavat polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet. Rakennusten ja muiden rakenteiden vesieristeinä on käytetty erilaisia kivihiilitervaan perustuvia tuotteita, öljypohjaisia bitumeita sekä bitumin ja kivihiilitervatuotteiden seoksia. Myös bitumit voivat sisältää PAH-yhdisteitä, kuitenkin selvästi vähemmän kuin kivihiiliterva. PAH-yhdisteitä sisältävän materiaalin käsittely purku-, saneeraus- ja rakennustyössä edellyttää suojaustoimenpiteitä. Jos epäillään materiaalin sisältävän PAH-yhdisteitä, on tarpeen tehdä materiaalista PAH-analyysi, jotta suojaustoimien tarve ja suojauksen aste voitaisiin määrittää. PAH-yhdisteiden kokonaismäärän ollessa yli 200 mg/kg, toimitetaan jäte yleensä vaarallisten jätteiden käsittelyyn jätelaitokselle. Mikäli rakenteissa esiintyy bitumimaisia eristeitä tai muita vastaavia, joita ei ole tässä haittaainekartoituksessa analysoitu, on niiden PAH-pitoisuudet määritettävä. 3.4 PCB- ja lyijy-yhdisteet Polykloorattujen bifenyylien seoksia (PCB) ja lyijyä (Pb) sisältäviä polysulfidimassoja käytettiin julkisivuelementtien ja mm. ikkuna-aukkojen saumaukseen yleisesti vielä 1970-luvun alussa ja satunnaisesti ainakin vuoteen 1976. Lyijyä käytettiin massoissa vielä 1980-luvullakin. Lisäksi lyijyä on käytetty rakennusten sisäpuolisissa rakenteissa ja yleisesti myös maaleissa sekä valurautaisien viemäreiden liitoksissa. Ympäristöhallinnon ohje (1/2016) luokittelee materiaalin vaaralliseksi jätteeksi, jos se sisältää PCB:tä enemmän kuin 50 mg/kg. Lyijyllä vaarallisen jätteen raja-arvo rakennusmateriaalille on 1 500 mg/kg (RATU 82 0382).

3.5 Purkutyön turvallisuus Asbestitöihin liittyvä lainsäädäntö korvattiin uudella lailla (684/2015) eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista ja valtioneuvoston asetuksella (798/2015) asbestityön turvallisuudesta. Lakiin on keskitetty asbestipurkutyölupaa ja asbestipurkutyöntekijän pätevyyttä koskevat säännökset sekä näistä pidettävien rekistereiden ylläpitoon liittyvät määräykset. Rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta, johon voi sisältyä asbestipurkutyötä, on huolehdittava asbestikartoituksen tekemisestä. Asbestikartoitus on dokumentoitava ja se on luovutettava asbestipurkutyöhön ryhtyvän työnantajan tai itsenäisen työnsuorittajan käyttöön. Asbestipurkutyöhön ryhtyvän työnantajan on tehtävä asbestipurkutyötä varten kirjallinen turvallisuussuunnitelma. Asbestipitoisten rakennusosien purkutyössä on noudatettava annettuja määräyksiä sekä käytettävä hyväksyttäviä asbestityömenetelmiä. Asbestipurkutyön ennakkoilmoitus on toimitettava vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista toimivaltaiselle työsuojeluviranomaiselle. PCB-ja lyijyä sisältävien saumausmassojen purku tulee suorittaa RATU 82 0382 PCB:tä tai lyijyä sisältävien saumausmassojen purku-ohjekortin mukaisesti. Saumausmassojen PCB-yhdisteet imeytyvät liittyviin rakennusmateriaaleihin, jonka vuoksi elementtien ulkokuorten purkutyössä syntyvän betonijätteen sekä poistettujen ikkunoiden ja ovien mahdollinen hyötykäyttö tai kaatopaikkakelpoisuus tulee selvittää jätelaitoksen kanssa. Kivihiilipikeä (PAH-yhdisteet) sisältävien rakenteiden purku tulee tehdä Ratu-ohjekortti 82 0237 mukaisesti. Myös mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkutöiden suorituksessa on huomioitava mikrobien leviämisen estäminen, joten useimmiten mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkaminen on suoritettava osastointimenetelmänä ja tilat on siivottava/puhdistettava ennen suojaseinien poistamista sekä seuraaviin työvaiheisiin etenemistä, (Ratu 82 0239 Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku, Menetelmät). 4. ASBESTI- JA HAITTA-AINETUTKIMUKSEN SUORITUS 4.1 Ajankohta Asbesti- ja haitta-ainetutkimuksen kenttätutkimukset suoritettiin 9.3.2017 tutkimusohjelman (28.2.2017) mukaisesti sekä kartoituksen perusteella. 4.2 Huomioitava otannasta Näytteenotto pintamateriaaleista on tehty pistokoeluontoisesti ja havaitut asbesti- ja haittaainepitoiset materiaalit edustavat niitä tiloja ja materiaaleja, joista näytteet on otettu. Asbesti- ja haitta-ainetutkimuksessa tutkittiin rakenteiden pintamateriaaleja tulevaan korjaukseen liittyen. Pintamateriaaleja on uusittu kiinteistön elinkaaren aikana, joten vanhojen rakenteiden alle on voinut jäädä asbesti- ja haitta-ainepitoisia materiaaleja. Mikäli korjaus-/purkutöiden yhteydessä ilmenee muita kuin tässä tutkimuksessa/raportissa havaittuja materiaaleja, jotka saattavat arviolta sisältää asbestia tai muita haitta-aineita, tulee niiden asbesti- ja haittaainepitoisuudet määrittää. 4.3 Asbesti- ja haitta-ainepitoiset materiaalit Kartoituksessa määriteltiin asbesti- ja haitta-aineiden näytteenottokohdat.

Asbestinäytteitä otettiin yhteensä 14 kpl. PAH-analyysinäytteitä otettiin 3 kpl. Näytteenottopaikat on esitetty liitteen 1 tutkimuspiirustuksessa. Analyysien analyysitodistukset on esitetty liitteessä 2. 4.3.1 Asbestia sisältävät materiaalit Tutkituista näytteistä asbestia havaittiin vanhan osan lattiamatossa/liimassa/tasoitteissa ja putkikanaalin putkieristeessä. Näytetunnus materiaali Asbestipitoisuus ja menetelmä: (VM/EM*) N1 N3 lattiamatto, liimat, tasoitteet, luokka 204 lattiamatto, liimat, tasoitteet, luokka 115D sisältää asbestia, krysotiili (VM) sisältää asbestia, krysotiili (VM) N13 putkieriste, putkikanaali 2. krs sisältää asbestia, antofylliitti ja krysotiili (VM) *VM = polarisaatiomikroskooppi, EM = elektronimikroskooppi Kuva 4.1 luokan 204 lattiamatto/liima/tasoite (N1) sisälsi asbestia Kuva 4.2. luokan 115D lattiamatto/liima/tasoite (N3) sisälsi asbestia Kuva 4.3 putkikanaalin (2. krs) putken valkoinen eriste (N13) sisältää asbestia, antofylliitti ja krysotiili Kuva 4.4 putkikanaalin (1. krs) valkoinen eriste sisältää vastaavasti asbestia

4.3.2 Materiaalit, jotka eivät sisällä asbestia Näytetunnus materiaali Asbestipitoisuus ja menetelmä: (VM/EM*) N2 lattiamatto, liima, tasoite, käytävä 215 ei sisällä asbestia (EM) N4 lattiamatto, liima, tasoite, luokka 127 ei sisällä (EM) N5 seinälaatta, laastit, siivouskomero 114 ei sisällä asbestia (EM) N6 seinälaatta, tasoitteet, wc 119 ei sisällä asbestia (VM) N7 lattialaatta, tasoitteet, wc 119 ei sisällä asbestia (VM) N8 lattialaatta, tasoitteet, wc 119 ei sisällä asbestia (VM) N9 muovimatto, liima, wc 132 ei sisällä asbestia (EM) N10 seinälaatta, tasoitteet, wc 132 ei sisällä asbestia (VM) N11 tervapaperi alapohjasta, luokka 204 ei sisällä asbestia (VM) N12 bitumi alapohjasta, luokka 204 ei sisällä asbestia (VM) N14 tojalevy, 2. krs, putkikanaali ei sisällä asbestia (VM) *VM = polarisaatiomikroskooppi, EM = elektronimikroskooppi Kuva 4.5 lattiamatto/liimat/tasoitteet (N2) käytävä 215 ei sisällä asbestia Kuva 4.6 lattiamatto, liima, tasoite (N4), luokka 127 ei sisällä asbestia

Kuva 4.7 seinälaatta, laastit (N5), siivouskomero 114 ei sisällä asbestia Kuva 4.8 seinälaatta, lattialaatta ja tasoitteet (N6, N7, N8) wc:ssä 119 eivät sisällä asbestia tervapaperi sijaitsee tojalevyn päällä Kuva 4.9 muovimatto, liima + seinälaatta ja tasoitteet (N9, N10) wc:ssä 132 eivät sisällä asbestia Kuva 4.10 alapohjan tervapaperi (N11), luokka 204, ei sisällä asbestia tojalevyä on vanhan osan alapohjassa, myös putkikanaalissa Kuva 4.11 alapohjan bitumi (N12) luokassa 204 ei sisällä asbestia 4.3.3 PAH-analyysi Kuva 4.12 tojalevy ei sisällä asbestia (N14), 2. krs putkikanaali Tutkittujen analyysinäytteiden (lattiamaton liima/tasoite, tervapaperi, bitumi) PAH-yhdisteiden määrä oli alle 30 mg/kg. Mikäli jäte sisältää PAH-yhdisteitä yli 200 mg/kg, se yleensä

tulkitaan vaaralliseksi jätteeksi. Tutkittuja materiaaleja ei tulkita vaaralliseksi jätteeksi PAHyhdisteiden osalta. 4.3.4 Huomioitavat asiat näytteenotosta Asbestinäytteenoton jäljet paikattiin. Putkikanaalien luukkuja ei kuitenkaan teipattu. Kanaalin ja käytävän välinen ilmanpaine-ero oli +3 Pascalia, eli käytävä oli ylipaineinen verrattuna putkikanaaliin, mikä osaltaan ehkäisee epäpuhtauksien pääsyä putkikanaalista sisäilmaan. Olisi suositeltavaa, että koulun huoltohenkilökunta teippaisi putkikanaaleiden luukkujen reunat ja nostoreiät rakennusteipillä mahdollisten ilmavuotojen estämiseksi tulevaan korjaukseen asti. 5. MUUT HAITALLISET MATERIAALIT Tässä kappaleessa on esitetty huomioita sellaisista kohteessa havaituista materiaaleista, jotka kohteen tyyppi ja ikä huomioon ottaen tulee purkutyössä ottaa huomioon. - Sähkötarvikkeissa ja sähköasennuksissa on käytetty asbestipitoisia tarvikkeita 1940 1980-luvuilla. Käyttö on ollut vähäistä. - Elohopeaa on käytetty yleisesti sähkö-, säätö- ja mittauslaitteissa. Mikäli korjauksen yhteydessä havaitaan vanhoja sähköasennuksia, on mahdolliset haittaaineet tutkittava. 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Asbesti- ja haitta-ainekartoituksen perusteella asbestia havaittiin vanhan osan lattiamatossa/liimassa/tasoitteissa sekä vanhan putkikanaalin putkien eristeissä. Lattiamatossa asbesti on todennäköisesti vanhassa mustassa liimassa. Asbestipitoiset materiaalit sijaitsevat sekä 1.- että 2.-kerroksessa, koulun vanhassa osassa. Mikäli asbestia epäillään purkutyön alettua, työt tulee keskeyttää ja asbestikartoitusta täydentää. Asbestipitoisten materiaalien määräarviota ei tässä kartoituksessa tehty, mutta se voidaan tarvittaessa erikseen arvioida, mikäli sellainen arvio tarvitaan. Asbestia sisältävät materiaalit on purettava asbestilainsäädännön mukaisesti sekä noudattaen niitä koskevia yleisiä ohjeita, jotka on kuvattu edellä. Oikeanlaisten, henkilökohtaisten suojavälineiden käyttö työmaalla on huomioitava tiloissa, joissa on pölyä ja muita epäpuhtauksia, oman ja muiden työmaalla työskentelevien turvallisuuden ja hyvinvoinnin takia. Lisäksi on noudatettava muuta annettua ohjeistusta mm. pölynhallinnasta. 7. LIITTEET 1. Tutkimuspiirustukset 2. Asbesti- ja haitta-aineanalyysitodistukset (2 sivua)

Lahdessa 28.3.2017 Wise Group Finland Oy Miia Virolainen, FM, ins. AMK tarkastanut Minna Tissari, DI, ins, AMK

Liite1, Tutkimuspiirustus, 1.kerros

N13, N14 Liite 1 Tutkimuspiirustus, 2.-kerros N2 N1, N11, N12

ASBESTIANALYYSI 47621/ASB 23.3.2017 1/1 Tilaaja: Kohde: Wise Group Finland Oy 170457 Lopen koulukeskus Tilauspäivä: 9.3.2017 Projektinumero: Toimituspäivä: 13.3.2017 Menetelmät: Tilaajan toimittamat näytteet on tutkittu optisella analyysillä käyttäen polarisaatiomikroskooppia Nikon E200POL tai Motic BA310POL ja/tai alkuaineanalyysillä käyttäen läpäisyelektronimikroskooppia Leo 912 tai Jeol JSM6300 pyyhkäisyelektronimikroskooppia sekä alkuaineanalysaattoria. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Labroc Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti. TULOKSET: Menetelmä Näyte Materiaali / tila tai rakennusosa VM/EM* Asbestipitoisuus 1 lattiamatto, liimat, tasoitteet, luokka 204 VM 2 lattiamatto, liima, tasoite, käytävä 215 EM 3 lattiamatto, liimat, tasoitteet, luokka 115 D VM 4 lattiamatto, liima, tasoite, luokka 127 EM 5 seinälaatta, laastit, siivouskomero 114 EM 6 seinälaatta, tasoitteet, wc 119 VM 7 lattialaatta, tasoitteet, wc 119 VM 8 lattialaatta, tasoitteet, wc 119 VM 9 muovimatto, liima, wc 132 EM 10 seinälaatta, tasoitteet, wc 132 VM 11 tervapaperi alapohjasta, luokka 204 VM 12 bitumi alapohjasta, luokka 204 VM 13 putkieriste, putkikanaali 2 krs. VM 14 tojalevy 2. krs, putkikanaali VM *VM = polarisaatiomikroskooppi, EM = elektronimikroskooppi Sisältää asbestia, krysotiili. Ei sisällä asbestia. Sisältää asbestia, krysotiili. Ei sisällä asbestia. Ei sisällä asbestia. Ei sisällä asbestia. Ei sisällä asbestia. Ei sisällä asbestia. Ei sisällä asbestia. Ei sisällä asbestia. Ei sisällä asbestia. Ei sisällä asbestia. Sisältää asbestia, antofylliitti ja krysotiili. Ei sisällä asbestia. Titta-Miia Raitala Tutkija, FM 0400 796 961 Ilkka Pekkala Tutkija, FM 040 8436 583 LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU, PUH. 010 524 9580 TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, 33100 TAMPERE, PUH. 010 524 9582 ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO, PUH. 010 524 9581 WWW.LABROC.FI Y-TUNNUS: 2544332-6