TAPATURMAKATSAUS Länsi-Uudenmaan Pelastusalue

Samankaltaiset tiedostot
TAPATURMAKATSAUS Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Kainuun Pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Itä-Uudenmaan Pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Kymenlaakson Sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Keski-Uudenmaan Pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Lapin Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

TAPATURMAKATSAUS Etelä-Karjalan Pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Itä-Savon Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

TAPATURMAKATSAUS Pohjois-Karjalan Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Oulu-Koillismaan Pelastusalue

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

TAPATURMAKATSAUS Jokilaaksojen Pelastusalue

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Helsingin Pelastusalue

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

TAPATURMAKATSAUS Kymenlaakson Pelastusalue

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Pohjois-Savon Sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Etelä-Karjalan Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

TAPATURMAKATSAUS Satakunnan Sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Päijät-Hämeen Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Lapin Pelastusalue

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

TAPATURMAKATSAUS Helsingin pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Helsingin pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Varsinais-Suomen Pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Itä-Savon sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Kainuun pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Itä-Uudenmaan pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Kymenlaakson sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Päijät-Hämeen pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Kainuun pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Oulu-Koillismaan pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Kymenlaakson pelastusalue

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Päijät-Hämeen pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Keski-Uudenmaan pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Keski-Uudenmaan pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Keski-Pohjanmaan pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Lapin sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Lapin sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Kanta-Hämeen pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Vaasan sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Vaasan sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Transkriptio:

TAPATURMAKATSAUS 2012 Länsi-Uudenmaan Pelastusalue

SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua Katsaukseen on koottu se tieto, joka nyt on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Ensimmäiset pelastusaluekohtaiset tapaturmaturmakatsaukset tuotettiin vuonna 2008. Aiemmat katsaukset ovat sisältäneet tapaturmatilannetiedon lisäksi luvut keinoista keskeisimpien tapaturmien ehkäisemiseksi. Jatkossa nämä luvut sekä laajemmin tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta www.tapaturmat.fi. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen mirka.raback@thl.fi. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuu 2012 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2

SISÄLTÖ SAATTEEKSI...2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA...4 2 TAPATURMAT SUOMESSA...5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT...6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA...8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA...10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN...21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN...29 3

1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuunottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen 4

2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2010 tapaturmissa kuoli 2856 suomalaista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleita 3000 2500 2000 1500 1000 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet Työtapaturmissa kuolleet palkansaajat ja maatalousyrittäjät (2010 on arvio) 500 0 Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 2010, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta www.tapaturmat.fi > Tapaturmat lukuina. 5

3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun meillä on käytössä tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voimme saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Tapaturmat, jotka katsaus kattaa Kuolemat Vuodeosastohoito Polikliiniset hoidot Oma hoito Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6

Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2010 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2010 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2010), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 23% 3% 6% 6% 36% 13% 10% 3% 426 105 Espoo 23% 3% 7% 7% 37% 12% 9% 2% 246 150 Hanko 18% 2% 4% 4% 31% 19% 16% 5% 9 530 Inkoo 22% 2% 3% 4% 35% 16% 13% 4% 5 578 Karjalohja 21% 3% 3% 4% 31% 17% 16% 6% 1 498 Karkkila 21% 2% 4% 5% 33% 16% 13% 6% 9 159 Kauniainen 24% 4% 5% 4% 32% 12% 14% 5% 8 653 Kirkkonummi 27% 2% 4% 5% 38% 13% 9% 2% 36 726 Lohja 23% 3% 5% 5% 34% 15% 12% 4% 39 524 Nummi-Pusula 22% 2% 3% 4% 34% 15% 14% 5% 6 130 Raasepori 20% 3% 5% 5% 32% 15% 15% 6% 29 004 Siuntio 26% 2% 3% 4% 38% 15% 10% 2% 6 064 Vihti 25% 3% 4% 5% 37% 14% 9% 3% 28 090 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus 7

4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 %:sti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2001 2010 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt 6 <5 <5 <5 11 8 12 10 Liikenne, moottoriajoneuvot 15 8 19 16 74 23 22 7 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 71 69 157 309 Hukkuminen 9 <5 <5 <5 29 25 15 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 14 13 26 10 Tulipalo <5 <5 <5 <5 14 14 6 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 11 12 5 5 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 6 107 67 28 <5 Muu myrkytys 7 <5 <5 10 14 73 26 17 <5 Muut tapaturmat 11 <5 <5 <5 39 31 23 13 Yhteensä 50 20 40 50 440 290 310 370 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 37 15 50 - Liikenne, moottoriajoneuvot 145 39 180-21% Kaatuminen ja putoaminen 330 284 610 - Hukkuminen 62 22 80-19% Tukehtuminen 42 24 70 - Tulipalo 33 12 50 - Paleltuminen 27 7 30 - Alkoholimyrkytys 156 57 210-39% Muu myrkytys 104 44 150-24% Muut tapaturmat 90 35 130 - Yhteensä 1 030 540 1 570-20% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu -sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10% kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 8

Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat Myrkytykset 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 8 2010, %. Kuolemantapauksia 0 50 100 150 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 9

5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa 6 esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (n. 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 20 25 30 35 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Muu myrkytys Paleltuminen Tulipalo Alkoholimyrkytys Hengitystä estävät tapaturmat Veteen vajoaminen Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2001 2010, tuhansia päiviä. 10

Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 372 20 57 42 368 138 138 22 1 160 Liikenne, moottoriajoneuvot 550 168 302 277 969 238 150 40 2 690 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 420 348 892 825 6 282 2 772 3 100 1 732 18 370 Veteen vajoaminen 10 <5 <5 <5 13 5 5 <5 40 Hengitystä estävät tapaturmat 77 <5 <5 6 20 9 10 <5 130 Tulipalo 23 9 21 5 62 21 21 <5 170 Paleltuminen <5 <5 7 <5 27 10 <5 <5 60 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 88 <5 10 10 50 26 14 7 210 Alkoholimyrkytys 117 <5 <5 <5 9 <5 5 <5 140 Muu tapaturma 1 385 403 874 697 4 048 1 679 1 577 1 851 12 510 Yhteensä 5 040 950 2 170 1 870 11 850 4 900 5 020 3 660 35 470 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 174 13 22 24 243 135 162 61 830 Liikenne, moottoriajoneuvot 238 80 93 92 424 131 102 23 1 180 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 400 162 295 326 3 561 2 533 4 654 6 481 19 410 Veteen vajoaminen 14 <5 <5 <5 6 <5 <5 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 28 <5 <5 <5 24 7 8 9 80 Tulipalo 8 <5 <5 <5 28 7 <5 6 50 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 110 <5 8 6 35 22 27 29 240 Alkoholimyrkytys 122 <5 <5 <5 7 <5 <5 <5 140 Muu tapaturma 872 144 275 356 2 568 1 216 1 566 753 7 750 Yhteensä 2 970 400 700 810 6 900 4 060 6 530 7 370 29 730 Yhteensä 8 010 1 360 2 870 2 670 18 750 8 960 11 550 11 030 65 200 11

Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2006-2010. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. 224 540 927 223 444 755 235 49 Vertailuluku, % -29... -20-19... -10-9... -5-4... +4 710 149 257 +10... +19 78 Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 49 Espoo 78 Hanko 149 Inkoo 223 Karjalohja 224 Karkkila 235 Kauniainen 257 Kirkkonummi 444 Lohja 540 Nummi-Pusula 710 Raasepori 755 Siuntio 927 Vihti 12

Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 270 18 46 31 302 107 92 18 880 Liikenne, moottoriajoneuvot 434 126 221 182 670 157 99 26 1 860 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 027 310 752 720 4 802 1 934 1 802 924 12 940 Veteen vajoaminen 10 <5 <5 <5 12 5 <5 <5 40 Hengitystä estävät tapaturmat 66 <5 <5 5 19 8 10 <5 110 Tulipalo 17 8 11 5 49 13 12 <5 120 Paleltuminen <5 <5 5 <5 17 8 <5 <5 40 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 87 <5 10 9 46 26 14 7 200 Alkoholimyrkytys 114 <5 <5 <5 9 <5 5 <5 140 Muu tapaturma 1 201 364 749 615 3 336 1 268 1 058 542 8 940 Yhteensä 3 980 800 1 700 1 460 8 310 3 170 2 770 1 360 22 650 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 146 12 21 20 186 108 114 43 650 Liikenne, moottoriajoneuvot 180 66 80 78 320 98 66 19 890 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 189 145 260 278 2 798 1 818 2 642 3 133 11 940 Veteen vajoaminen 11 <5 <5 <5 5 <5 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 24 <5 <5 <5 20 7 7 9 70 Tulipalo 7 <5 <5 <5 17 6 <5 5 40 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 104 <5 6 6 35 22 25 28 230 Alkoholimyrkytys 114 <5 <5 <5 6 <5 <5 <5 130 Muu tapaturma 753 131 229 311 2 152 949 1 018 546 6 010 Yhteensä 2 420 340 580 660 5 150 2 770 3 520 3 450 18 310 Yhteensä 6 400 1 140 2 280 2 120 13 450 5 940 6 280 4 810 40 970 13

Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 1 512 74 644 245 4 214 1 339 1 718 310 10 060 Liikenne, moottoriajoneuvot 2 116 1 169 2 664 2 255 7 556 2 941 1 457 569 20 730 Kaatumis- ja putoamistapaturma 3 903 623 3 661 3 217 35 101 22 230 44 725 37 401 150 860 Veteen vajoaminen 24 <5 10 6 39 10 21 <5 110 Hengitystä estävät tapaturmat 94 <5 749 8 46 9 376 <5 1 280 Tulipalo 94 23 306 62 639 247 236 10 1 620 Paleltuminen <5 7 13 <5 508 102 58 27 720 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 206 5 62 15 110 62 40 71 570 Alkoholimyrkytys 123 <5 <5 <5 17 <5 62 <5 210 Muu tapaturma 2 544 841 1 937 3 116 13 502 8 773 22 497 73 721 126 930 Yhteensä 10 620 2 740 10 050 8 930 61 730 35 720 71 190 112 110 313 080 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 530 35 52 42 1 237 1 217 1 544 932 5 590 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 074 284 474 487 2 705 1 395 1 893 331 8 640 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 104 286 557 1 953 14 283 16 505 75 318 158 676 269 680 Veteen vajoaminen 59 <5 <5 <5 17 7 5 13 100 Hengitystä estävät tapaturmat 31 <5 <5 <5 52 31 16 426 560 Tulipalo 12 <5 16 <5 260 53 36 43 420 Paleltuminen 5 <5 <5 <5 6 <5 8 99 120 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 149 <5 47 9 93 43 156 239 740 Alkoholimyrkytys 135 <5 <5 <5 26 <5 16 <5 180 Muu tapaturma 1 456 256 606 866 8 238 6 803 13 980 8 198 40 400 Yhteensä 5 560 870 1 760 3 360 26 920 26 060 92 970 168 960 326 440 Yhteensä 16 170 3 610 11 810 12 290 88 650 61 770 164 160 281 070 639 520 14

Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Lukumäärä 0 2000 4000 6000 8000 Hoitojaksoja Potilaita 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2001 2010, N. 15

Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2001 2010, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 909 702 380 1 991 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 696 1 291 890 3 877 6 Kaatumis- ja putoamistapaturma 14 801 12 767 10 215 37 783 58 Veteen vajoaminen 27 33 6 66 0 Hengitystä estävät tapaturmat 166 29 13 208 0 Tulipalo 76 73 70 219 0 Paleltuminen 21 22 26 69 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 297 113 38 448 1 Alkoholimyrkytys 248 21 5 274 0 Muu tapaturma 9 934 6 059 4 271 20 264 31 Yhteensä 28 175 21 110 15 914 65 199 100 16

Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2010, N. vähintään 10 potilasta vuonna 2010, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja http://www.stakes.fi/fi/tilastot/toimipaikat/toimipaikkakoodit.htm Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 50200 - HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA 3 705 3 246 14 754 3.9 40405 - LOHJAN SAIRAANHOITOALUE/ LOHJAN SAIRAALA 850 743 3 491 4.1 40415 - VÄSTRA NYLANDS SJUKVÅRDSOMRÅDE / VÄSTRA NYLANDS SJUKHUS 591 528 1 674 2.8 90124 - ESPOON TERVEYSKESKUS 560 448 19 234 30.9 60611 - DIACOR SAIRAALA 431 420 437 1.0 60605 - DEXTRA MUNKKIVUOREN LÄÄKÄRIKESKUS OY:N SAIRAALA 399 387 399 1.0 60626 - SAIRAALA MEHILÄINEN HELSINKI 327 320 327 1.0 90325 - LOHJAN TERVEYSKESKUS 209 181 7 357 32.3 60702 - SAIRAALA LASERI OY 173 166 173 1.0 90738 - PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN/TH TARKENTAMATON 153 120 4 851 29.9 60617 - KAUNIALAN SOTAVAMMASAIRAALA 272 111 13 980 45.0 60613 - INVALIDISÄÄTIÖ/SAIRAALA ORTON 111 91 223 2.0 90740 - RASEBORG HÄLSOVÅRDSCENTRAL EKENÄS/RAASEPORIN TERVEYSKESKUS TARKENTAMATON 100 85 2 938 27.7 60738 - LÄÄKÄRIKESKUS ARS MEDICINA 88 85 88 1.0 90249 - KIRKKONUMMEN TERVEYSKESKUS 73 62 2 663 32.5 40312 - MIKKELIN KESKUSSAIRAALA 3 3 3 1.0 60711 - MJÖLBOLSTA FRISKVÅRDSDISTRIKT - MELTOLAN TERVEYDENEDISTÄMISALUE 85 61 1 737 19.5 50290 - TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 12 11 36 3.0 40426 - HYVINKÄÄN SAIRAANHOITO-ALUE/ HYVINKÄÄN SAIRAALA 1 1 1 1.0 90141 - HANGON TERVEYSKESKUS 62 46 1 992 28.5 50230 - TYKS / RAISION SAIRAALA 8 8 16 2.0 40318 - PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 5 5 6 1.2 40301 - ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 3 3 6 2.0 60621 - INVALIDILIITON KÄPYLÄN KUNTOUTUSKESKUS /SYNAPSIA 43 39 1 149 25.0 40309 - KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 3 3 4 1.3 40308 - ÅLANDS CENTRALSJUKHUS 3 3 3 1.0 40311 - LAPIN KESKUSSAIRAALA 19 18 44 2.3 40304 - POHJOIS-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 5 5 10 2.0 40314 - KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALA 4 4 5 1.2 50250 - KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 5 5 11 2.2 40302 - KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA 15 15 26 1.7 90228 - KAUNIAISTEN TERVEYSKESKUS 25 23 993 34.2 90152 - HELSINGIN KAUPUNGIN TERVEYSVIRASTO 5 5 24 4.8 90614 - FORSSAN SEUDUN TERVEYSKESKUS 40401 - PORVOON SAIRAANHOITOALUE / PORVOON SAIRAALA 40305 - SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA 6 6 12 2.0 40317 - SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALA 3 3 4 1.3 40404 - KUUSANKOSKEN ALUESAIRAALA 60695 - SAIRAALA PULSSI 20 20 21 1.0 17

Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus onkin parantunut vuosituhannen vaihteesta. Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 1999 2010, %. 18

Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 2000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Ei kirjattu Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina 1999 2010, N. 19

Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina 1999 2010, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 1999 2010 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 7 905 Liikenne 6 824 Kotitapaturma 18 857 Urheilu- tai liikuntatapaturma 5 152 Muu vapaa-ajan tapaturma 15 833 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 1 800 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 2 822 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 592 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 12 967 20

6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10%, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712-27%. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27% vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33%. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33% enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100% odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50% odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit menetelmäseloste 21

Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat 10 11 12 viiden vuoden aikana, 2006-2010. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 40 520-13% 26 510-11% 386 740 +6% 9.3 1 190-19% Espoo 21 090-18% 14 124-15% 195 429-9.1 610-24% Hanko 1 490 +17% 823-20 945 +75% 13.5 42 - Inkoo 570-17% 387-3 166-48% 5.5 18 - Karjalohja 180-128 - 1 055-48% 5.8 9 * Karkkila 1 200-695 - 12 124-9.9 42 - Kauniainen 820-24% 557-17% 9 460-11.1 21-37% Kirkkonummi 3 060-17% 2 147-10% 26 268-8.4 88-24% Lohja 4 190-10% 2 744-5% 41 205-9.6 119-19% Nummi-Pusula 810-467 - 9 272-11.2 21 - Raasepori 3 880-2 337-37 405-9.4 107 - Siuntio 540-16% 381-5 579-10.1 12-42% Vihti 2 680-11% 1 795-7% 24 833-9.0 100-10 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 22

Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden 13 14 15 aikana, 2006-2010. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 3 150-20% 19 330-8% 1 900-22% 12 400-13% 3 730-28% 40 520-13% Espoo 1 320-42% 9 907-11% 1 026-29% 6 857-14% 1 984-33% 21 090-18% Hanko 162 +86% 777 +24% 68 +44% 350-131 - 1 490 +17% Inkoo 42-288 - 23 * 165-17% 50-570 -17% Karjalohja 20 * 75 - <5 * 55-28 +126% 180 - Karkkila 125 +74% 616-52 - 313-90 -21% 1 200 - Kauniainen 48-416 -21% 14-245 -20% 101-820 -24% Kirkkonummi 239-24% 1 411-11% 164-979 -15% 267-36% 3 060-17% Lohja 385-2 030-7% 232-1 194-14% 352-28% 4 190-10% Nummi-Pusula 95 +97% 327-17% 37-251 - 100-810 - Raasepori 387 +41% 2 029-90 -36% 1 042-334 - 3 880 - Siuntio 63-245 - 17-162 -18% 51-540 -16% Vihti 264-1 211-10% 172-790 -14% 245-27% 2 680-11% 13 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 23

Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 16 17 18 2006-2010. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 1 620-30% 13 600-3% 830-8% 1 580-19% 1 690-7% 19 310-8% Espoo 791-38% 7 251-397 -19% 767-30% 682-30% 9 890-11% Hanko 46-538 +21% 39 +93% 67 +76% 85 +101% 780 +23% Inkoo 21-187 - 13 * 25 +100% 41 +106% 290 - Karjalohja 7 * 50-32% <5 * 6 * 10 * 80-27% Karkkila 51-432 - 31 +88% 45-56 +54% 620 - Kauniainen 35-305 -17% 25 * 25-26 - 420-21% Kirkkonummi 107-37% 990-53 - 143-117 - 1 410-11% Lohja 231-1 263-15% 95-186 - 255 +44% 2 030-6% Nummi-Pusula 29-198 -26% 20 * 34 * 46 +103% 330-16% Raasepori 143-20% 1 420-95 - 157-213 +38% 2 030 - Siuntio 29-148 -18% 11 * 23-34 +152% 250 - Vihti 127-813 - 45-103 - 123-1 210-10% 16 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 17 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 18 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 24

Kunta Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 19 20 21 2006-2010. Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 8 870-17% 1 940-9 450-7% 1 370-31% 16 490-17% 2 400 +21% 40 520-13% Espoo 3 914-28% 1 162-4 595-19% 630-45% 9 305-16% 1 488 +39% 21 090-18% Hanko 450 +30% 43-403 +54% 44-490 - 58-1 490 +17% Inkoo 111-35% 21-178 +25% 18-197 -30% 43 +81% 570-17% Karjalohja 42-5 * 36-10 * 79-10 * 180 - Karkkila 389 +19% 23-254 - 38-445 - 47-1 200 - Kauniainen 184-29% 52 +46% 165-25% 15-342 -22% 66 +107% 820-24% Kirkkonummi 584-23% 154-749 -10% 108-34% 1 277-20% 188 +28% 3 060-17% Lohja 1 078-162 - 1 059-172 - 1 533-21% 189-4 190-10% Nummi-Pusula 179-19 * 193 +21% 37-351 - 31-810 - Raasepori 1 139-146 - 994 +29% 157-1 306-16% 140-3 880 - Siuntio 128-22 - 138-29 +65% 192-28% 29-540 -16% Vihti 671-132 - 690-110 - 972-24% 107-2 680-11% 19 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 20 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 21 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25

Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, 22 23 24 viiden vuoden aikana vuosina 2006-2010. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 2 690-17% 550-1 390-8% 1 300-18% 7 820-18% 3 150-18% 2 910-16% 2 550 +31% 22 340-13% Espoo 1 453-22% 267-21% 772-25% 754-30% 4 180-24% 1 621-18% 1 399-16% 1 354 +52% 11 800-18% Hanko 74-21 * 49 +81% 49 +79% 228-129 - 135-95 - 780 +17% Inkoo 37-6 * 9-17 - 100-48 -27% 54-23 -42% 290-20% Karjalohja 9 - <5 * <5 * <5 * 33-20 - 19-12 * 100 - Karkkila 60-11 * 30-31 - 228-107 - 92-79 - 640 - Kauniainen 65-9 -42% 14-48% 13-41% 148-60 - 77-61 - 450-20% Kirkkonum 267-16% 42-90 - 78-743 -15% 225-32% 195-23% 123-1 760-17% Lohja 251-16% 74-151 +34% 142-807 -8% 335-19% 319-20% 180-2 260-9% Nummi- 46-7 * 18 * 12-123 - 72-90 - 126 +138 490 +16% Raasepori 211-73 +75% 142 +57% 111-510 -15% 287-332 - 331-2 000 - Siuntio 50-6 * 14-10 - 124-40 -40% 37-18 - 300-19% Vihti 167-26% 29-97 +33% 75-591 - 201-28% 165-25% 147-1 470-12% 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 26

Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden 25 26 27 vuoden aikana vuosina 2006-2010. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 720-13% 280-540 - 550-17% 4 500-17% 2 560-17% 3 750-13% 4 280-9% 18 180-14% Espoo 946-17% 143-17% 333-14% 314-29% 2 454-23% 1 420-17% 1 796-17% 1 888-10% 9 290-18% Hanko 32-9 * 9-8 * 118-84 - 178-270 +33% 710 +15% Inkoo 25 - <5 * <5 * <5 * 84-18 -60% 73-63 -31% 270-14% Karjalohja 9 * <5 * <5 * <5 * 17-11 - 15-40% 28-80 - Karkkila 27-13 * 8-14 * 111-81 - 108-196 - 560 - Kauniainen 37-8 * 10 * <5 * 65-38% 45-30% 102-108 -30% 380-27% Kirkkonum 164-15% 17-33 - 47-368 -26% 234-203 -28% 231-1 300-17% Lohja 153-16% 20-70 +57% 50-457 - 272-487 - 425-22% 1 930-9% Nummi- 32-8 * 7 * 7 * 56-41 - 86-79 -34% 320-15% Raasepori 146-32 - 32-53 +61% 361-165 -31% 413-683 - 1 890 - Siuntio 21-34% <5 * <5 * 8 * 68-41 - 55-41 - 240 - Vihti 130-24 * 26-36 - 342-148 -29% 235-269 - 1 210-10% 25 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 26 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 27 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 27

Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa 28. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä PERFECT-hankkeen menetelmäraportissa. 29 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2010. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 640 065 Koko alue 42 714 Espoo 23 739 Hanko 1 369 Inkoo 338 Karjalohja 257 Karkkila 1 359 Kauniainen 711 Kirkkonummi 2 843 Lohja 4 669 Nummi-Pusula 817 Raasepori 3 125 Siuntio 693 Vihti 2 793 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) 28 Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M (2008): Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakesin työpapereita 3/2008. 29 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-Menetelmäraportti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2/2009 http://info.stakes.fi/perfect/fi/ajankohtaista/index.htm 28

7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 30 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2001-2010. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952-2007 aikana Suomessa 31. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007-2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 30 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 31 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 29

Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2001-2010 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 158 62 220 10-19 390 69 459 20-29 411 82 493 30-39 429 89 518 40-49 574 169 743 50-59 582 193 775 60-69 350 165 515 70-79 192 113 305 80-89 76 103 179 90+ 6 18 24 Yhteensä 3 168 1 063 4 231 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2001-2010 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 729 187 916 10-19 2 758 344 3 102 20-29 3 003 640 3 643 30-39 3 848 594 4 442 40-49 5 753 1 659 7 412 50-59 6 091 1 909 8 000 60-69 4 125 1 812 5 937 70-79 2 749 1 441 4 190 80-89 521 1 092 1 613 90+ 175 139 314 Yhteensä 29 752 9 817 39 569 Hoitopäiviä 0 200 400 600 Hoitopäivät 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2001-2010. 30

Piste tapaturmille! -verkkopalvelu www.tapaturmat.fi Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn ja turvallisuuden edistämiseen 31