34 0 KOSKEN TL YMPÄRISTÖNSUOJELULAUTAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2012 YMPÄRISTÖNSUOJELULAUTAKUNNAN KOKOUS Aika: Tiistai 20. maaliskuuta 2012, klo 18-19.45 Paikka: Kosken Tl kunnanvirasto Läsnä Poissa Puheenjohtaja Juhani Hörkkö X Varapuheenjohtaja Jouko Anttila X Jäsenet: Jarkko Kankare X Taru Sahla X Matti Säteri X Varajäsen: Martti Mäkitalo X Matti Tilkanen X Hannu Koskinen X Ritva Vainio X Pentti Kemppi X Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Tuominen X Kunnanhallituksen edustaja Marja Mattila X Pöytäkirjanpitäjä Anna Järvinen X Muut läsnäolijat Jonna Hostikka X 24 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ympäristönsuojelusihteerin päätösesitys: Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Ympäristönsuojelulautakunnan päätös: Ympäristönsuojelulautakunta päätti päätösesityksen mukaisesti. 25 Ympäristönsuojelulautakunnan pöytäkirjojen tarkastaminen Ympäristönsuojelusihteerin päätösesitys: Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi ehdotetaan Jouko Anttilaa ja Matti Säteriä. Ympäristönsuojelulautakunnan päätös: Ympäristönsuojelulautakunta päätti päätösesityksen mukaisesti.
35 26 Ympäristölupapäätös Mikael Koivisto, Pöytyä LUPAHAKEMUS Asia Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja 2 momentin 3 kohdan mukainen ympäristölupa 180 lihasian ja 10 200 munituskanan eläinsuojalle. Luvan hakija Mikael Koivisto Koivistonkuja 59 21930 UUSIKARTANO Liike- ja yhteisötunnus: 1993840-2 Yhteyshenkilö: Mikael Koivisto Laitos/toiminta ja sen sijainti Eläinsuoja sijaitsee Pöytyän kunnassa Makkarkosken kylässä tilalla Koivisto RN:o 636-455-1-45 osoitteessa Koivistonkuja 59, Uusikartano. Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulaki 28 1 momentti ja 2 momentti kohta 3 Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti kohdat 11 a Lupaviranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 11 a kohdan mukaan toimivaltainen lupaviranomainen on Kosken Tl kunnan ympäristönsuojelulautakunta. Asian vireille tulo Hakemus on toimitettu Kosken Tl kunnan ympäristönsuojelulautakunnalle 3.1.2012. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset sekä alueen kaavoitustilanne Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöjaosto on 5.6.1996 myöntänyt tilalle ympäristöluvan 60 emakon ja 120 lihasian eläinsuojalle. Alue on maa- ja metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta. Varsinais-Suomen maakuntakaavaehdotuksessa alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi merkinnällä M. Laitoksen sijainti ja sen ympäristö Eläinsuoja sijaitsee Pöytyän kunnassa Makkarkosken kylässä tilalla Koivisto RN:o 636-455-1-45 osoitteessa Koivistonkuja 59, Uusikartano. Eläinsuojan sijoituspaikka ei ole tärkeällä tai muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella.
36 Tilan ympäristö on pääasiassa metsää. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat noin 70 metrin päässä eläinsuojan koillispuolella. Laitoksen toiminta Ympäristölupaa haetaan olemassa olevan eläinsuojan toiminnan muuttamiselle sekä laajentamiselle siten, että eläinsuojissa tulee olemaan tilat 180 lihasialle ja 10 200 munituskanalle. Olemassa olevan luvan mukaan tilalla saa pitää 60 emakkoa ja 180 lihasikaa. Tällä hetkellä tilalla on 34 emakkoa ja 180 lihasikaa Tilalla on kaksi sikalarakennusta, joista toinen jää sikalaksi ja toista laajennetaan ja remontoidaan munituskanalaksi. Kanala tulee toimimaan kerroslattiamenetelmällä. Lisäksi tilalle rakennetaan katettu kuivalantala. Laajennuksen jälkeen tilalla on tavoitteena tuottaa 45 000 kg sianlihaa ja 180 000 kg kananmunia vuodessa. Sikala toimii lietelantamenetelmällä, mutta sioilla käytetään myös jonkin verran kuivikkeena turvetta. Kerroslattiakanala toimii kuivikepohja menetelmällä, jossa kuivikkeena käytetään turvetta. Kuivikepohjan pinta-ala on 610 m ² ja kuivikkeen paksuus on 5 cm. Kanalassa on kuljettimet, jotka poistavat lantaa päivittäin ja kuivikepohja tyhjennetään, kun kanat viedään teuraaksi eli keskimäärin kerran kahdessa vuodessa. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan katettu kuivalantala, jonka tilavuus on 660 m 3. Tilalla on kaksi kattamatonta kuivalantalaa, joiden yhteistilavuus on 369 m 3. Laajennuksen jälkeen tilalla tulee olemaan kuivalannan varastointitilavuutta yhteensä 1 029 m 3. Kuivalantaloiden pohjat ja seinät ovat betonia. Kuormauslaatan materiaalina on betoni. Tilalla on lietelannan varastointia varten kattamaton lietesäiliö, jonka tilavuus on 430 m 3. Lisäksi tilalla on virtasäiliö, jonka tilavuus on 100 m 3. Lietesäiliöiden ja lietekuilujen yhteenlaskettu lietelannan varastointitilavuus on 559 m 3. Lietesäiliön kaikkien rakenteiden materiaalina on käytetty betonia. Virtsasäiliö on rakennettu betoniharkoista. Toiminnassa syntyy noin 510 m 3 kuivikelantaa vuodessa ja noin 360 m 3 lietelantaa vuodessa. Lanta levitetään omille pelloille (56,51 hehtaaria) ja vuokrapelloille (64,44 hehtaaria). Lanta levitetään keväällä ja syksyllä kylvöaikaan. Tilalla on viljankuivaamoa ja maatalouskoneita varten neljä polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 16 000 litraa. Polttoainesäiliöt on sijoitettu betonilaatan päälle ja varustettu sulkuventtiileillä. Eläinsuojat ovat lämpöeristettyjä ja niissä on koneellinen ilmanvaihto. Eläinsuojien lämmitystä varten tilalla on hakekäyttöinen lämpölaitos. Eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Pesuvesiä tulee 40 m 3 vuodessa. Eläinsuojassa ei ole wc- tai suihkutiloja. Eläinsuojassa käytettävä vesi otetaan Pöytyän kunnan talousvesiverkostosta. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Toiminnasta syntyviä päästöjä ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan levitys ja siihen liittyvä lannan käsittely. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta vesitiiviissä
37 lantavarastossa. Tulevaisuudessa tilan lantavarastot tulevat olemaan rakenteiltaan sellaisia, että niistä ei aiheudu valumia ympäristöön. Hajuhaittoja aiheuttaa eläinsuojan ilmanvaihto sekä lannan käsittely, varastointi ja levitys. Lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa ehkäistään multaamalla pellot mahdollisimman nopeasti levityksen jälkeen. Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Kananmunakuljetuksia on noin kerran viikossa. Rehukuljetuksia on kahden viikonvälein. Porsaita tilalle tuodaan ja lihasikoja viedään teuraaksi neljän kuukauden välein. Muu liikenne on lantakuljetuksia tilan omalla kalustolla. Lantaa levitetään keväällä ja syksyllä kylvöjen aikana. Kuolleet eläimet toimitetaan eläinperäisten sivutuotteiden käsittelylaitokseen. Raadot varastoidaan tilalla tiiviissä ja jäähdytetyssä varastointikontissa. Tilalla syntyvät muut jätteet toimitetaan asianmukaiseen kierrätykseen. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. Toiminnan vaikutukset ympäristöön Hakijan mukaan laajennuksen jälkeen eläinsuojien ja lantavarastojen rakenteet ovat sellaiset, että päästöt ympäristöön pysyvät nykyisellä tasolla tai vähenevät. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Tilalla on varauduttu mahdollisiin poikkeustilanteisiin. Öljyvahinkoja ehkäistään huolehtimalla tilan öljysäiliöiden säännöllisistä huolloista ja tarkastuksista. Tulipalon riskiä vähentää valaistuksen vaihtaminen led-valoiksi. Etenkin kanalassa on paljon erilaisia moottoreita, jotka saattavat aiheuttaa tulipaloriskin. Käyttöönotettava järjestelmä on varustettu hälytyslaittein, joten mahdollisiin vikoihin pystytään reagoimaan nopeasti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Asian vireilläolosta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti 24.1. 23.2.2012 Kosken Tl kunnan ilmoitustaululla ja Pöytyän kunnan ilmoitustauluilla sekä ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä 24.1.2012. Niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, on lisäksi tiedotettu erikseen lupahakemuksesta 20.1.2012. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä Kosken Tl kunnanvirastolla ja Pöytyän kunnan Riihikosken virastotalolla. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Kohteessa suoritettiin 19.1.2012 tarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen ja toimintaan liittyviä asioita. Tarkastuksesta laadittiin erillinen muistio, joka on liitetty hakemusasiakirjoihin.
38 Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Pöytyän kunnanhallitus ilmoittaa lausuntonaan, ettei kunnalla ole maankäytön suunnitelmia alueella eikä huomauttamista ympäristölupahakemuksen johdosta. Ympäristönsuojelusihteerin päätösesitys: LUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulautakunta päättää myöntää Mikael Koivistolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 180 lihasian ja 10 200 munituskanan eläinsuojalle Pöytyän kunnan Makkarkosken kylän kiinteistölle Koivisto RN:o 636-455-1-45. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. (YSA 19 ). Päätöksessä on huomioitu saatu lausunto. LUPAMÄÄRÄYKSET Lannan ja jätevesien varastointi 1. Kaikki eläinsuojista ja muista eläinsuojan toimintaan liittyvistä tiloista syntyvä lanta, pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvanmukaisella eläinmäärällä vähintään 480 m 3 kuivalantatilavuutta ja 432 m 3 lietelantatilavuutta. Jos lantaloita ei kateta siten, että sadevesien pääsy lantalohin estyy, on kuivalantalan tilavuuteen lisättävä 0,1 m 3 lantalan pinta-alaneliömetriä kohden ja lietesäiliöihin lisättävä 30 cm säiliökorkeutta riittävän tilavuuden saavuttamiseksi. Varastointitilan mitoituksessa otetaan huomioon myös pihattotyyppiset kuivikepohjat. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu ympäristöön eikä naapureille aiheudu kohtuutonta rasitusta. Vahingon tai onnettomuuden seurauksena ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. 4. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Jätevesiä voidaan kuljettaa myös yleiseen viemäriverkkoon jätevedenpuhdistamolle johdettavaksi. Toiminnan harjoittajalla tulee olla käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi. 5. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta.
39 Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 6. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 7. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 8. Lantaa ei saa levittää luokitetuille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. Jätteet ja kemikaalien varastointi 9. Toiminnassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Tuotantotilalla saadaan polttaa tilalla syntyvä, normaalia kuolleisuutta vastaava määrä siipikarjasta ja sioista peräisin olevaa eläinjätettä, jos se poltetaan tätä tarkoitusta varten valmistetussa ja hyväksytyssä polttolaitteistossa. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 10. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pintatai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Mikäli polttonestesäiliöissä havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, tulee vauriot korjata välittömästi. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. 11. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 12. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 13. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu, tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 14. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista.
40 Raportointi 15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristönsuojelulautakunnalle vuosittain seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: - tiedot eläinmääristä; - tiedot lantamääristä ja levitysaloista; - tiedot uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista; - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 16. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 17. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisen tilanteen uusiutumisen ehkäisemiseksi. 18. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. Asetuksen ja muiden säädösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän ja pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, kohtuutonta haittaa naapureille tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski
41 sekä alueen kaavamääräykset. Hakemusasiakirjojen perusteella laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja, että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2, 3 ja 6 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi ja lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lupamääräykset 1-8 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan valtaojien ja vesistöjen varteen vähintään 10 metrin suojakaistaa, jolle lantaa ei levitetä. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille asetuksessa suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30-100 metrin levyistä suojakaistaa. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voida hyväksyä.
42 Lupamääräykset 9-14 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua muun muassa vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja, jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Lupamääräys 15, joka koskee toiminnan raportointia, on annettu viranomaisen toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lupamääräys 16 velvoittaa toiminnanharjoittajaa ottamaan jatkossa käyttöön uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 17 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Lupamääräykset 18 ja 19. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta ja muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.12.2027 mennessä. Hakemukseen on liitettävä selvitykset eläinmääristä ja toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja yhteenveto raporteista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. KUMOTUT PÄÄTÖKSET JA PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. Tämä päätös korvaa Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöjaoston 5.6.1996 antaman päätöksen 37.
43 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET JA SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35 38, 41-43, 45, 46, 52 56, 58 59, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (196/2000) 1, 7, 8-12, 16 19, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 12, 15, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 5, 6, 8 Terveydensuojelulaki (763/1994) 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17, 18 Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1/2010) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000), Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005), Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä Kosken Tl, Auran, Marttilan, Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien ympäristönsuojelun maksutaksa Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Lupa-asian käsittelystä peritään Kosken Tl kunnanvaltuuston 12.1.2009 hyväksymän Kosken Tl, Auran, Marttilan, Pöytyän ja Tarvasjoen ympäristönsuojelun maksutaksan mukainen 900 :n maksu. Ympäristönsuojelulautakunnan päätös: Ympäristönsuojelulautakunta päätti päätösesityksen mukaisesti. Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä 23.3.2012. Päätöksestä kuulutetaan Kosken Tl ja Pöytyän kunnan ilmoitustauluilla sekä Auranmaan Viikkolehdessä. Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika päättyy 23.4.2012. Jäljennös päätöksestä Mikael Koivisto Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus Pöytyän kunta, kunnanhallitus Kosken Tl kunta (nähtävänä pidettäväksi) Pöytyän kunta (nähtävänä pidettäväksi) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Kosken Tl kunnan ilmoitustaulu Pöytyän kunnan ilmoitustaulu Auranmaan Viikkolehti Ilmoitus päätöksestä / julkipanoilmoitus Asianosaiset
44 27 Ympäristölupapäätös Heli ja Janne Muurinen, Marttila LUPAHAKEMUS Asia Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja 2 momentin 3 kohdan mukainen ympäristölupa 504 lihasian eläinsuojalle. Luvan hakija Heli ja Janne Muurinen Purolantie 60 21560 OLLILA Liike- ja yhteisötunnus: 1342258-7 Yhteyshenkilö: Janne Muurinen Laitos/toiminta ja sen sijainti Eläinsuoja sijaitsee Marttilan kunnassa Hirvaksen kylässä tilalla Purola RN:o 480-402- 1-75 osoitteessa Purolantie 60, Ollila. Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulaki 28 1 momentti ja 2 momentti kohta 3 Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti kohta 11 a Lupaviranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 11 a kohdan mukaan toimivaltainen lupaviranomainen on Kosken Tl kunnan ympäristönsuojelulautakunta. Asian vireille tulo Hakemus on toimitettu Kosken Tl kunnan ympäristönsuojelulautakunnalle 29.9.2011 ja sitä on täydennetty 17.11.2011. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset sekä alueen kaavoitustilanne Härkätien kansanterveystyön kuntayhtymä on 4.3.1998 myöntänyt tilalle ympäristöluvan 40 emakon ja 300 lihasian eläinsuojalle. Alue on maa- ja metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta. Varsinais-Suomen maakuntakaavaehdotuksessa alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi merkinnällä M. Laitoksen sijainti ja sen ympäristö Eläinsuoja sijaitsee Marttilan kunnassa Hirvaksen kylässä tilalla Purola RN:o 480-402- 1-75 osoitteessa Purolantie 60, Ollila. Eläinsuojan sijoituspaikka ei ole tärkeällä tai muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella.
45 Tilan ympäristö on pääasiassa peltoa ja metsää. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat noin 250 metrin päässä eläinsuojan pohjoispuolella. Laitoksen toiminta Ympäristölupaa haetaan olemassa olevalle eläinsuojalle siten, että eläinsuojassa tulee olemaan tilaa 504 lihasialle. Tilalla on tavoitteena tuottaa 123 000 kg sianlihaa vuodessa. Sikala toimii lietelantamenetelmällä. Lietelannan varastointia varten tilalla on kaksi kattamatonta lietesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 1350 m 3. Lietekuilut toimivat padotusmenetelmällä ja niiden tilavuus on 120 m 3. Yhteenlaskettu lannanvarastointitilavuus on 1470 m 3. Lietesäiliöt täytetään päältä. Lietesäiliöt on rakennettu betonista. Toiminnassa syntyy noin 1008 m 3 lietelantaa vuodessa. Lanta levitetään omille pelloille (60 hehtaaria) ja vuokrapelloille (79 hehtaaria). Lanta levitetään keväällä ja syksyllä kylvöaikaan sekä kasvukaudella. Tilalla on maatalouskoneita varten kaksi polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 6 000 litraa. Polttoainesäiliöt on varustettu laponestolla. Eläinsuojat ovat lämpöeristettyjä ja niissä on koneellinen ilmanvaihto. Eläinsuojan lämmitystä varten tilalla on pellettikäyttöinen lämpölaitos. Eläinsuojan pesuvedet johdetaan virtsasäiliöön. Pesuvesiä muodostuu 50 m 3 vuodessa. Eläinsuojassa ei ole wc- tai suihkutiloja. Eläinsuojassa käytettävä vesi otetaan Marttilan kunnan talousvesiverkostosta. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Toiminnasta syntyviä päästöjä ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan levitys ja siihen liittyvä lannan käsittely. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta vesitiiviissä lantavarastossa. Hajuhaittoja aiheuttaa eläinsuojan ilmanvaihto sekä lannan käsittely, varastointi ja levitys. Lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa ehkäistään multaamalla pellot mahdollisimman nopeasti levityksen jälkeen. Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Porsaita tilalle tuodaan kerran kahdessa viikossa ja lihasikoja viedään teuraaksi joka toinen viikko. Rehua tilalle tuodaan kerran kahdessa viikossa. Muu liikenne on lantakuljetuksia tilan omalla kalustolla. Kuolleet eläimet toimitetaan eläinperäisten sivutuotteiden käsittelylaitokseen. Raadot varastoidaan tilalla tiiviissä ja jäähdytetyssä varastointikontissa. Tilalla syntyvät muut jätteet toimitetaan asianmukaiseen kierrätykseen. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään.
46 Toiminnan vaikutukset ympäristöön Hakijan mukaan suurin vaikutus ympäristöön on toiminnasta aiheutuva hajuhaitta lannanlevityksen yhteydessä sekä lannan kuljettamisen aiheuttama liikenne. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Tilalla on varauduttu mahdollisiin poikkeustilanteisiin. Suurimpana riskinä pidetään tulipaloa, jonka saattaa aiheuttaa eläinsuojaan pyrkivät jyrsijät. Jyrsijöitä ehkäistään ns. palasyöteillä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Asian vireilläolosta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti 24.1. 23.2.2012 Kosken Tl kunnan ilmoitustaululla ja Marttilan kunnan ilmoitustaululla sekä ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä 24.1.2012. Niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, on lisäksi tiedotettu erikseen lupahakemuksesta 20.1.2012. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä Kosken Tl kunnanvirastolla ja Marttilan kunnanvirastolla. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Kohteessa suoritettiin 17.1.2012 tarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen ja toimintaan liittyviä asioita. Tarkastuksesta laadittiin erillinen muistio, joka on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Marttilan kunnanhallitus ilmoittaa lausuntonaan, ettei kunnalla ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta, joka koskee olemassa olevan lihasikalan toiminnan jatkamista. Ympäristönsuojelusihteerin päätösesitys: LUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulautakunta päättää myöntää Heli ja Janne Muuriselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 504 lihasian eläinsuojalle Marttilan kunnan Hirvaksen kylän kiinteistölle Purola RN:o 480-402-1-75. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. (YSA 19 ). Päätöksessä on huomioitu saatu lausunto. LUPAMÄÄRÄYKSET Lannan ja jätevesien varastointi 1. Kaikki eläinsuojista ja muista eläinsuojan toimintaan liittyvistä tiloista syntyvä lanta, pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan
47 varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvanmukaisella eläinmäärällä vähintään 1008 m 3 lietelantatilavuutta. Kattamattomien lantaloiden tilavuudessa tulee huomioida myös satavan veden ja lumen määrä. Kattamattomissa lietesäiliöissä tämä tarkoittaa säiliön korkeuden lisäämistä 30 cm:llä verrattuna muodostuvan lannanmäärään. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu ympäristöön eikä naapureille aiheudu kohtuutonta rasitusta. Vahingon tai onnettomuuden seurauksena ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. 4. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Jätevesiä voidaan kuljettaa myös yleiseen viemäriverkkoon jätevedenpuhdistamolle johdettavaksi. Toiminnan harjoittajalla tulee olla käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi. 5. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 6. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 7. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 8. Lantaa ei saa levittää luokitetuille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. Jätteet ja kemikaalien varastointi 9. Toiminnassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Tuotantotilalla saadaan polttaa tilalla syntyvä, normaalia kuolleisuutta vastaava määrä sioista peräisin olevaa eläinjätettä, jos se poltetaan tätä tarkoitusta varten valmistetussa ja hyväksytyssä polttolaitteistossa. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 10. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja
48 käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pintatai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Mikäli polttonestesäiliöissä havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, tulee vauriot korjata välittömästi. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. 11. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 12. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 13. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu, tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 14. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. Raportointi 15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristönsuojelulautakunnalle vuosittain seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: - tiedot eläinmääristä; - tiedot lantamääristä ja levitysaloista; - tiedot uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista; - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 16. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 17. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisen tilanteen uusiutumisen ehkäisemiseksi. 18. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet
49 toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. Asetuksen ja muiden säädösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän ja pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, kohtuutonta haittaa naapureille tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemusasiakirjojen perusteella laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2, 3 ja 6 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi ja lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lupamääräykset 1-8 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso.
50 Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan valtaojien ja vesistöjen varteen vähintään 10 metrin suojakaistaa, jolle lantaa ei levitetä. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille asetuksessa suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30-100 metrin levyistä suojakaistaa. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voida hyväksyä. Lupamääräykset 9-14 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua muun muassa vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Lupamääräys 15, joka koskee toiminnan raportointia, on annettu viranomaisen toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lupamääräys 16 velvoittaa toiminnanharjoittajaa ottamaan jatkossa käyttöön uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä.
51 Lupamääräyksellä 17 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Lupamääräykset 18 ja 19. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta ja muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.12.2027 mennessä. Hakemukseen on liitettävä selvitykset eläinmääristä ja toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja yhteenveto raporteista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. KUMOTUT PÄÄTÖKSET JA PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös kovaa Härkätien kansanterveystyön kuntayhtymän 4.3.1998 antaman päätöksen 3. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET JA SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35 38, 41-43, 45, 46, 52 56, 58 59, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (196/2000) 1, 7, 8-12, 16 19, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 12, 15, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 5, 6, 8 Terveydensuojelulaki (763/1994) 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17, 18 Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1/2010) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000), Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005), Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä Kosken Tl, Auran, Marttilan, Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien ympäristönsuojelun maksutaksa Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Lupa-asian käsittelystä peritään Kosken Tl kunnanvaltuuston 12.1.2009 hyväksymän Kosken Tl, Auran, Marttilan, Pöytyän ja Tarvasjoen ympäristönsuojelun maksutaksan mukainen 600 :n maksu. Maksua on alennettu Ympäristönsuojelun maksutaksan 5 :n kohdan 5.2 mukaisesti. Ympäristönsuojelulautakunnan päätös: Ympäristönsuojelulautakunta päätti päätösesityksen mukaisesti.
52 Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä 23.3.2012. Päätöksestä kuulutetaan Kosken Tl ja Marttilan kunnan ilmoitustauluilla sekä Auranmaan Viikkolehdessä. Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika päättyy 23.4.2012. Jäljennös päätöksestä Heli ja Janne Muurinen Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus Marttilan kunta, kunnanhallitus Kosken Tl kunta (nähtävänä pidettäväksi) Marttilan kunta (nähtävänä pidettäväksi) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Kosken Tl kunnan ilmoitustaulu Marttilan kunnan ilmoitustaulu Auranmaan Viikkolehti Ilmoitus päätöksestä / julkipanoilmoitus Asianosaiset
53 28 Ympäristölupapäätös Läänin Kuljetus Oy LUPAHAKEMUS Asia Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja 2 momentin 3 kohdan mukainen ympäristölupa kallionlouhinta- ja murskaustoiminnalle sekä ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen lupa toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Kyseessä on olemassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen. Luvan hakija Läänin Kuljetus Oy Rieskalähteentie 85 20300 Turku Liike- ja yhteisötunnus: 014217-0 Yhteyshenkilö: Mikko Koskinen Laitos/toiminta ja sen sijainti Kallion louhinta- ja murskauslaitos sijaitsee Auran kunnan Karviaisen kylässä kiinteistöllä Sammalisto RN:o 019-407-7-63. Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulaki 28 1 momentti ja 2 momentti kohta 3 Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti kohdat 7 c ja e Lupaviranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 7 a ja b kohtien mukaan toimivaltainen lupaviranomainen on Kosken Tl kunnan ympäristönsuojelulautakunta. Asian vireille tulo Hakemus on toimitettu Kosken Tl ympäristönsuojelulautakunnalle 16.12.2011, jolloin se on tullut vireille. Hakemusta on täydennetty 19.12.2011, jolloin on toimitettu ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset sekä alueen kaavoitustilanne Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöjaoston 28.4.2003 (34 ) myöntämä ympäristönsuojelulain mukainen lupa kallionlouhinta- ja murskaustoiminnalle kiinteistölle Sammalisto RN:o 019-407-7-63. Luvassa on määrätty, että lupa on voimassa viisi vuotta toiminnan aloittamisesta. Auran kunnanhallitus on 17.3.2004 päätöksellään myöntänyt alueelle maa-aineslain mukaisen ottamisluvan.
54 Varsinais-Suomen maakuntakaavaehdotuksessa alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi merkinnällä M. Laitoksen sijainti ja sen ympäristö Läänin Kuljetus Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo sijaitsee Auran kunnassa Karviaisen kylässä kiinteistöllä Sammalisto RN:o 019-407-7-63 osoitteessa Karviaistentie 215. Laitos ei sijaitse tärkeällä tai muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähin häiriintyvä kohde sijaitsee toiminta-alueen länsipuolella noin 250 metrin päässä toiminta-alueen reunasta. Alueelle kuljetaan kantatieltä 41 kääntyvän Karviastentien ja tältä erkanevan kiinteistötien kautta. Ottoalueelta on matkaa Kantatielle 41 noin kaksi kilometriä. Ottamisalueen pinta-ala on noin 2,5 hehtaaria. Toiminta sijoittuu kallioiselle metsäalueelle. Sijaintipaikan lähiympäristö on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa kalliota, joka on havupuuvaltaisen metsän peittämää. Lähiympäristö on maa- ja metsätalouskäytössä. Toiminta-alue sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä Auran kunnan keskustasta luoteeseen. Laitoksen toiminta Louhinta Toimintakohteessa irrotetaan kalliosta poraamalla ja räjäyttämällä louhetta, joka murskataan erillisellä murskaimella. Kallion louhinnassa käytetään kompressoria, vaunuporakonetta, iskuvasaraa, kaivinkonetta ja pyöräkuormaajaa. Kiviaineksen irrotuksessa käytetään yleisiä louhinnassa käytettäviä räjähdysaineita. Murskaus Murskaukseen käytetään siirrettävää murskauslaitosta, iskuvasaraa, kaivinkonetta ja pyöräkuormaajaa. Murskauslaitos koostuu aggregaatista, syötinosasta, esi-, väli- ja jälkimurskaimesta, seulastosta sekä kuljettimista. Mursketta tuotetaan vuosittain enintään 70 000 tonnia keskimääräisen vuosituotannon ollessa noin 49 000 tonnia. Kiviaineksen siirtämiseen käytetään pyöräkuormaajaa. Kiviainesta kuljetetaan alueelta kuorma-autolla tai muulla vastaavalla kalustolla. Toiminta-aika Toiminta on ympärivuotista. Poraus-, rikotus- ja räjäytystöitä tehdään enintään 40 päivänä vuodessa ja keskimääräin 20 päivänä vuodessa. Poraus- ja räjäytystöitä tehdään viitenä päivänä viikossa maanantaista perjantaihin kello 8-16. Poraus- ja räjäytystöitä tehdään enintään 15 päivän ja keskimäärin 7 päivän jaksoissa 1-2 kertaa vuodessa. Murskaamon toiminta-aika on enintään 45 päivää vuodessa ja keskimäärin 30 päivää vuodessa. Kiviainesta murskataan viitenä päivänä viikossa maanantaista perjantaihin kello 7-22. Kiviainesten kuormausta ja kuljetusta suoritetaan enintään 240 päivänä vuodessa. Kuormausta ja kuljetusta tapahtuu kuutena päivänä viikossa maanantaista perjantaihin kello 6-20 ja lauantaisin kello 8-14. Lauantaisin tapahtuva toiminta ei ole säännöllistä. Polttoaineet ja raaka-aineet Murskauslaitos käyttää kiviainesta vuodessa enintään 70 000 tonnia ja koko toimintaaikana noin 98 000 m 3. Toiminnassa käytetään polttoaineena kevyttä polttoöljyä 60 t/a.
55 Lisäksi käytetään voiteluaineita ja hydrauliikkaöljyä. Toiminnassa tarvittava sähkö tuotetaan aggregaateilla. Polttoaine säilytetään lukitussa ja suoja-altaalla varustetussa säiliössä kaivualueen ulkopuolella. Varastointi Murskattu kiviaines varastoidaan toiminta-alueen itäpuolella. Alueella varastoitavat öljytuotteet säilytetään katetuissa ja lukituissa säiliöissä, jotka on varustettu vähintään tilavuuttaan vastaavilla suoja-altailla. Liikenne Liikennettä alueella esiintyy toiminta-aikojen mukaisesti. Toiminta-ajat vaihtelevat kiviaineksen kysynnän mukaan. Henkilöautoliikenteen määrä on keskimäärin viisi käyntiä viikossa ja raskaan liikenteen määrä kymmenen käyntiä vuorokaudessa. Vedenhankinta ja viemäröinti Toiminnasta aiheutuvaa pölyä torjutaan kastelulla johon käytettävä vesi otetaan pintavesistä. Talousvesi tuodaan muualta. Alueelta ei tule viemäriin johdettavia jätevesiä. Alueelta muodostuvat vedet johdetaan ympärillä oleviin ojiin. Alueen pintavedet kerätään alueen eteläpuolella olevaan kaivoon, josta ne pumpataan otto-alueen eteläpuolelta lähtevään ojaan. Pintavesissä olevat kiintoaineet laskeutuvat pumppukaivon pohjalle. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Hakijan mukaan toiminnassa käytetään sellaisia työmenetelmiä, tekniikkaa, koneita ja laitteita, joilla voidaan parhaiten ehkäistä ja vähentää toiminnan aiheuttamaa ympäristön pilaantumista. Ympäristökuormitus sekä sen rajoittaminen Jätevedet ja päästöt vesiin sekä maaperään Tuotantotoiminnassa ei synny jätevesiä. Toiminta-alueella muodostuvat vedet ja johdetaan alueen eteläreunalla sijaitsevaan kaivoon, josta ne pumpataan alueen eteläpuolella kulkevaan ojaan. Päästöt ilmaan Toiminnassa aiheutuvia pölyhaittoja torjutaan ja vähennetään kastelulla, kiviaineskasojen sijoittelulla, pitämällä kiviainesten putoamiskorkeudet riittävän pieninä, leviämisesteillä, tuulisuojilla, koteloinneilla, teiden pölynsidonnalla ja käyttämällä murskainta, jossa pölyn leviäminen ympäristöön on estetty tai leviämistä on vähennetty. Pölyn leviämistä voidaan rajoittaa toteuttamalla louhinta niin, että alueelle jää seinämiä jotka estävät pölyn leviämistä. Kallioseinämät louhitaan vasta toiminnan loppuvaiheessa. Pölylähteet sijoitetaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Porauksessa pölynmuodostumista vähennetään sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta parasta mahdollista tekniikkaa pölyn leviämisen estämiseksi. Louhinta-alueelle on teetetty arvio pölyn leviämisestä Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:llä vuonna 2004. Selvityksessä on todettu, että merkittävimmäksi pölylähteeksi saattaa