OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖN, HAAGA-HELIA OY AB:N JA HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

Samankaltaiset tiedostot
OPETUSMINISTERIÖN, KAJAANIN KAUPUNGIN JA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNIN JA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, PORIN KAUPUNGIN JA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULUOSAKEYHTIÖN JA KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN JA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, SUOMEN HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA HUMANISTISEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, KEMI-TORNIONLAAKSON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LAPPIAN JA KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, HÄMEEN AMMATILLISEN KORKEAKOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄN JA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖN, JOENSUUN KAUPUNGIN JA POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖN JA KUVATAIDEAKATEMIAN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

OPETUSMINISTERIÖN JA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN, HAAGA-HELIA OY AB:N JA HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

Myönteistä on, että ammattikorkeakoulu on vahvistanut opiskelijoiden tukemiseen tähtäävää toimintaa.

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Opiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin.

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Opiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta.

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUSMINISTERIÖN JA HELSINGIN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN, KAJAANIN KAUPUNGIN JA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM), yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteiset tavoitteet

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Ammattikorkeakoulu on laatinut tavoitteellisen toimintasuunnitelman vuosiksi , joka jatkaa korkeakoulun aloittamaa painoalojen kehittämistä.

KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN OHJAUKSEN UUDISTAMINEN. Ylijohtaja Sakari Karjalainen

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN, MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN, JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN, SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN, SUOMEN HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA HUMANISTISEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN OHJAUKSEN UUDISTAMINEN. Johtaja Anita Lehikoinen

OPETUSMINISTERIÖN, OY VAAASAN AMMATTIKORKEAKOULU - VASA YRKESHÖGSKOLA AB:N JA VAASAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN, ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN, METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN, SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN JA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN, HÄMEEN AMMATILLISEN KORKEAKOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄN JA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN, SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN, OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN, DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN, PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM), yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteiset tavoitteet

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -10 % 8 %

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -31 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 7 % 8 %

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2010

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 %

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 %

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2010

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN, LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA LAUREA- AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN SOPIMUSKAUDEN TULOKSELLISUUSRAHOITUKSEN PALKITSEMISKRITEERIT JA TULOKSELLISUUSMITTARISTO

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2010

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Alustava ehdotus amk tuloksellisuusrahoituksen kriteereistä ja mitoista

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Laurea-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 30 % 8 %

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Transkriptio:

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 12.11.2010 OPETUSMINISTERIÖN, HAAGA-HELIA OY AB:N JA HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut edistävät toiminnallaan kansalaisten hyvinvointia ja sivistystä sekä kestävää taloudellista, kulttuurista, ekologista ja sosiaalista kehitystä. Toiminta on korkealaatuista, vaikuttavaa, eettistä ja tukee monikulttuurisen yhteiskunnan kehitystä. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat innovaatiojärjestelmän perusta. Korkeakoulut toimivat aktiivisena osana yhteiskuntaa. Yritykset, työyhteisöt ja viranomaiset ovat kiinnostuneita osallistumaan korkeakoulujen kehittämiseen ja hyödyntävät niiden tarjoamaa osaamista. Korkeakoulut kehittävät toimintaansa kansainvälisinä ja vetovoimaisina oppimis- ja tutkimusyhteisöinä. Korkeakoulut profiloituvat kansainvälisessä toiminnassaan omilla vahvuusalueillaan ja kantavat vastuuta globaalien kysymysten ratkaisemisessa. Korkeakoulut järjestävät toimintansa taloudellisesti, tuottavasti ja tehokkaasti. Korkeakoulut pyrkivät toiminnassaan tarkoituksenmukaiseen yhteistyöhön ja työnjakoon. Rakenteellista kehittämistä jatketaan tavoitteena tiiviimpi korkeakouluverkko, vahvat, vetovoimaiset sekä koulutustarjonnaltaan ja tutkimus- ja kehittämistoiminnaltaan profiloituneet korkeakouluyksiköt. Yliopistot vahvistavat korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja tasa-arvoisen tutkijanuran edellytyksiä sekä asemaansa kansainvälisessä tutkimuskentässä. Yliopistot turvaavat oman profiilinsa mukaisesti työvoiman ja tutkijakunnan saatavuuden. Ammattikorkeakoulut vahvistavat työelämään, taiteelliseen toimintaan ja alueellisiin tarpeisiin kytkeytyvää opetusta, yrittäjyyttä sekä erityisesti tuotekehitykseen sekä yritysten, työyhteisöjen ja kolmannen sektorin kehittämiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Ammattikorkeakoulut turvaavat oman profiilinsa mukaisesti työvoiman saatavuuden. Korkeakoulut vahvistavat elinikäisen oppimisen edellytyksiä joustavoittamalla koulutusjärjestelyjä, kehittämällä eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamista sekä monipuolistamalla avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintaansa sellaiseksi, että siirtyminen toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen nopeutuu. Opintoprosessien kehittämisellä vähennetään keskeyttämistä sekä nopeutetaan tutkintojen suorittamista ja sen jälkeistä siirtymistä työelämään. Yliopistot ottavat käyttöönsä valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän. Ammattikorkeakoulut jatkavat opiskelijapalautejärjestelmän sisällöllistä kehittämistä. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut lisäävät yhteistyötään työelämän ja innovaatio-järjestelmän muiden toimijoiden kanssa. Alueiden ja työelämän muuttuviin tarpeisiin vastataan ensisijaisesti aikuiskoulutustarjontaa kehittämällä. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti alueellisten strategioiden valmisteluun sekä alueidensa kehittämiseen. Korkeakoulut tehostavat tutkimustulosten ja osaamisen liiketoiminnallista ja muuta yhteiskunnallista hyödyntämistä sekä innovaatiopalveluita. Korkeakoulut kehittävät toimintaansa siten, että ne ovat kilpailukykyisiä, tasa-arvoisia ja kiinnostavia työ- ja opiskelupaikkoja. Korkeakoulut hyödyntävät toimintansa kehittämisessä arviointien ja laatujärjestelmiensä auditointien tuloksia. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Sivu 1 (5)

HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Tehtävä: HAAGA-HELIA kouluttaa palvelu-, myynti-, ja yrittäjähenkisiä asiantuntijoita sekä tutkii ja kehittää innovatiivisia palveluita, tuotteita ja yritystoimintaa alueensa elinkeinoelämän ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Profiili: HAAGA-HELIA on kansainvälinen, pedagogisesti vahva palvelu- ja liiketoimintaosaamisen työelämälähtöinen kehittäjä sekä alojensa merkittävä nuorten ja aikuisten kouluttaja. Painoalat: HAAGA-HELIAn painoaloina ovat palvelu ja myynti. Tavoitteet Vuosina 2010-2012 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 592 Kulttuuriala 30 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 917 Luonnontieteiden ala 255 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 90 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 300 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 115 Ammatillinen opettajankoulutus 295 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä 1 050 Suomesta lähteneiden tai Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrä (vaihdon kesto yli 3 kk) 750 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Sivu 2 (5)

Tunnuslukutavoitteet Toteuma 2009 Tavoite 2012 Amk Amk-sektori yht. Opiskelijat (FTE) / opettajat 18.10 16.74 18.50 Tutkinnot / opettajat 3.84 3.29 4.00 Julkaisut / päätoimiset opettajat ja t&k-henkilöstö 0.59 0.46 0.60 T&k-hankkeissa suoritetut opintopisteet/ läsnä olevat opiskelijat Opettajien ja tutkijoiden kv-liikkuvuus (väh. 1 vko) / päätoimiset opettajat ja t&k-henkilöstö Aloittaneista tutkinnon suorittaneiden osuus 5 vuoden kuluttua aloittamisesta (%) * Vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus tutkintoa suorittavista (%) Tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä (%) Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta (%) * Maksullisen palvelutoiminnan tulojen määrä suhteessa koko tulorahoituksen määrään (%) * Amk 4.52 3.78 3.30 1.17 0.88 1.10 52.9 59.8 62.0 47.5 53.9 61.0 62.4 66.0 67.0 0.2 0.4 0.3 3.0 9.1 8.0 Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista (%) * 97.6 95.1 95.0 * = Toteumatiedot vuodelta 2008 KESKEISET KEHITTÄMISKOHTEET HAAGA-HELIA tavoittelee valituilla markkina-alueilla ja kumppaniverkostoonsa tukeutuen koulutuksen vientihankkeilla kansainvälisen vetovoiman lisäämistä ja oman toimintansa kehittämistä. Tavoitteena on laadukas ja taloudellisesti kannattava koulutuksen vienti. HAAGA-HELIA uudistaa toimintatapojaan ja rakenteitaan työelämä- ja yritysyhteistyössään erityisesti aikuiskoulutuksen osalta. Keskeisellä sijalla ovat oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen tarjonta; aiemmin hankitun osaamisen tunnustamis- ja tunnistamisjärjestelmän edistäminen, erityispätevyyksiä tuottavien laajojen osaamiskokonaisuuksien tarjoaminen. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Sivu 3 (5)

RAHOITUS Perusrahoitus Ammattikorkeakoululain (351/2003) 32 :n mukainen ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle myönnettävä perusrahoitus määräytyy opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) ja asetuksen (806/1998) säännösten mukaisesti. Rahoitusasetuksen (181/2009) 19 a :ssä tarkoitettu rahoituksen laskentaperusteena käytettävä opiskelijamäärä vuosina 2010-2012 on esitetty alla olevassa taulukossa. Arvioitaessa sopimuksen opiskelijamäärien suhdetta toteutuneisiin opiskelijamääriin otetaan tässä seurannassa huomioon nuorten ja aikuisten ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, ammatillisten erikoistumisopintojen, avoimen ammattikorkeakouluopetuksen sekä maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opiskelijat koulutusaloittain ja opettajankoulutuksessa ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetun lain (356/2003) mukaisesti järjestetyn opettajankoulutuksen opiskelijat. Opetusministeriö tekee perusrahoitusta koskevat päätökset (yksikköhinta- ja valtionosuus/valtionrahoituspäätökset) vuosittain valtioneuvoston tekemien valtiontalouden kehyspäätösten ja valtion talousarvioiden puitteissa. Tarvittaessa opiskelijamääriä tarkistetaan sopimuskauden aikana myös sopimusosapuolten välisellä sopimuksella. Koulutusala 2010 2011 2012 Kulttuuriala 244 244 244 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 4 125 4 140 4 110 Luonnontieteiden ala 1 349 1 349 1 329 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 331 366 366 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 1 554 1 569 1 569 Opettajankoulutus 310 310 310 Summa 7 913 7 978 7 928 Hankerahoitus Hankerahoitus voi kattaa enintään 60 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Hankerahoituksen myöntämisen ehtona on, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina 2010-2012 ammattikorkeakoulun yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän (perusrahoituksen) vähennettynä yksikköhinnan investointiosuudella. Yksikköhinnan investointiosuus on siirtymäkauden ajan rahoituslain 1.1.2006 voimaan tulleen muutoksen (1071/2005) siirtymäsäännöksen 5 momentissa säädetty euromäärä, 487,31 euroa opiskelijaa kohden vuoden 2005 kustannustasossa, vähennettynä siirtymäsäännöksen 6 momentin tarkoittamilla ennen lain voimaantuloa myönnettyjen ja vielä maksamatta olevien perustamiskustannusten valtionosuuksien määrällä. Yksikköhinnan investointiosuuden vuosittainen euromäärä löytyy Internet-sivuilta http://vos.uta.fi/rap/ valittaessa ko. vuoden yksikköhinnat ja ammattikorkeakoulun (yksikköhinnan) määräytymisperusteet. Hankerahoituksen myöntäminen edellyttää, että eduskunta myöntää tarkoitukseen tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö tekee hankerahoituksista vuosittain erilliset myöntöpäätökset. Opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle hankerahoitusta vuosille 2011-2012 seuraavasti: Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta 2 000 000 ( 2011 1 000 000, 2012 1 000 000 ) - TKI-työn toimintaedellytykset 20100609 päivitys rahoitukseen ( 2011 1 000 000, 2012 1 000 000 ) HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Sivu 4 (5)

Strategiaa tukevat kehittämishankkeet 1 000 000 ( 2011 500 000, 2012 500 000 ) - Työelämäyhteistyössä kehitettävät, yritystoimintaa tukevat palvelun ja myynnin mallit 20100609, päivitys rahoitukseen ( 2011 434 000, 2012 434 000 ) - Uraohjauspainotteinen opinto-ohjaajakoulutus pääkaupunkiseudun tarpeisiin (PÄÄURA) 20100609 tarkistus rahoitukseen ( 2011 66 000, 2012 66 000 ) Tuloksellisuusrahoitus Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahoitusta vuosina 2011-2012 vuosittain yhteensä kaksi miljoonaa euroa, josta miljoona euroa korkeakoulujen arviointineuvoston vuonna 2009 tekemän laatuyksikköarvioinnin perusteella valituille ammattikorkeakouluille ja miljoona euroa opetus- ja kulttuuriministeriön tuloksellisuurahoituksen palkitsemiskriteerien perusteella vuosittain tehdyn arvioinnin perusteella valituille ammattikorkeakouluille. Tuloksellisuusrahoituksen myöntäminen edellyttää, että eduskunta myöntää tarkoitukseen tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö tekee tuloksellisuusrahoituksesta vuosittain erilliset myöntöpäätökset. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että HAAGA-HELIA Oy Ab myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat ALLEKIRJOITTAJAT Sakari Karjalainen Ylijohtaja Jere Lahti Hallituksen puheenjohtaja Anita Lehikoinen Johtaja Ritva Laakso-Manninen Rehtori HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Sivu 5 (5)