Kirkkonummi Suvimäen ja Majvikin asemakaavan suunnittelualueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila

Samankaltaiset tiedostot
Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

Alavus Tusanranta muinaisjäännösinventointi 2018

Nokia Vihnusjärven pohjoispuoli muinaisjäännösinventointi 2017

Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Siikajoki Revonlahden tuulipuiston ja Ruukin sähköaseman välisen uuden voimajohtokäytävän muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Lappeenranta Pajarila Kettukallio suunnitellun louhinta-alueen muinaisjäännösinventointi 2017

RAASEPORI Bromarv kiinteistöjen Örnvik, Bergvik ja Sandvik ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Johanna Rahtola

Kontiolahti Kulho Pohjavesikaivojen ja vesijohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2014

ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Hausjärvi Hikiä Vehkalukko asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2015

Pyhtää Järvenkallio Ahtilan kiviaineshankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2017

Rääkkylä Oinaanniemen ranta-asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2018

Kirkkonummi Keijukaislaakson asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Nokia Kolmenkulman laajennusalue muinaisjäännösinventointi 2017

Nokia Kolmenkulma muinaisjäännösinventointi 2017

Kirkkonummi Sarvvikinrannan asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2017

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tuusula-Vantaa Leppäsuo muinaisjäännösinventointi 2016

MAANINKA Silmusharju Maa-aineksen ottoalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Pielavesi Kirkonkylän ranta-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi 2017 Arkistoinventointi

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Juupajoki Perttulan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2017

Nokia Kahtalammen alue (Teernijärven kaakkois-itäpuolinen alue) muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Sepänmaa Teemu Tiainen Timo Jussila

Nokia Kossikatu muinaisjäännösinventointi 2017

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Soini Murtokangas osayleiskaava-alueen laajennusosan muinaisjäännösinventointi 2018

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lohja Routio Hiidenlinna korttelin 667 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2018 Timo Jussila Juuso Koskinen Janne Soisalo

Pyhäjoki Matinsaaren-Ollinmäen maankäytön selvitysalue. Alueen maankäytön historiaa koskeva karttaselvitys 2016

Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Sastamala Houhajärvi vesihuoltoverkoston muinaisjäännösinventointi 2015

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015

Iitti Perheniemi tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2017

Tampere Teisko Pappilansaari muinaisjäännösinventointi 2018

Nokia Kolmenkulmantie muinaisjäännösinventointi 2017

Nokia Rengaskatu (Leppäkorpi) muinaisjäännösinventointi 2017

Lohja Vahermanjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2017

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Merikarvia Köörtilä Tuulivoimapuiston täydennysinventointi 2013

Lappeenranta Kourula kiinteistön muinaisjäännösinventointi 2018

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Parkano Haukkalan ja Hahkamäen välisen kaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Timo Jussila

Kirkkonummi Näse kiinteistöjen 1:5 ja 1:15 muinaisjäännösinventointi 2016

Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011

Juuka Raholanjärvi Itälahden tilan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

TOHMAJÄRVI Kemie vt. 9 Onkamo-Niirala linjausvaihtoehto D:n muinaisjäännösinventointi 2015

Tampere Pohtola Miesmäenpuisto ja Backmaninpuisto muinaisjäännösinventointi 2015

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

Hyrynsalmi Iso-Tuomivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2014

Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2015

Porvoo Mt kevyenliikenteenväylä välillä Lakkapolku-Papinjärventie muinaisjäännösinventointi 2018

Hyrynsalmi Lumivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2014

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011.

Kangasala Ponsan Aholaidan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

SIIKAJOKI Kangastuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2016

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014

ISOJOKI Salomaa Maakaapelilinjan arkeologinen tarkkuusinventointi 2018

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

Hämeenkyrö Hirvonjärvi Aroniemen ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2017

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Mustola Salpalinjan inventointi 2013

Kiuruvesi Taajaman osayleiskaava-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösten täydennysinventointi 2017 Arkistoinventointi Timo Jussila

Uusikaarlepyy Värnamo II ja Smedsbacka asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Soini Murtokangas osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

Ruovesi Kautunvuolteen eteläosan viemäröintihankkeen rakennusalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Somero Valimotien asemakaava ja asemakaavamuutoksen. muinaisjäännösinventointi 2017

Pälkäne Seitsye Mattilan ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Kinnula Hautakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

PIELAVESI Lampaanjärvi Joensuu löytöpaikan arkeologinen tarkastus 2018

Pirkkala Koiviston asemakaavan laajennuksen (nro 249) muinaisjäännösinventointi 2018

Saarijärvi Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2014

Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Hanko Tvärminne asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Viljakkala Särkänmäki II asemakaavan ja Särkänmäki asemakaavan muutosalueen. muinaisjäännösinventointi Timo Jussila ja Timo Sepänmaa

Aura Suni-Keskitalo arkeologinen valvonta 2017

Hämeenkyrö Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi v. 2010

Tampere Viitapohja aurinkovoimalan alueen muinaisjäännösinventointi 2017

Pornainen Laidunalueen asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2018

Tampere Kolmenkulma II asemakaavan nro 8189 muinaisjäännösinventointi 2016

Espoo Nuijala Klobbskog Arkeologinen tarkkuusinventointi 2017

Vesilahti Laukonhaka Uuden tontin ja rakennuspaikan sekä sille johtavan uuden tielinjan alueen muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Jussila

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Siuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010

Konnevesi Jouhtimäki Tuulivoimalan muinaisjäännösinventointi 2013

Sastamala Mouhijärvi Wähätiisalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Transkriptio:

1 Kirkkonummi Suvimäen ja Majvikin asemakaavan suunnittelualueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy / Pks Hankekehitys Oy

2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Lähteet... 4 Kartat... 5 Yleiskartta... 5 Ilmakuvat... 6 Vanhat kartat... 10 Havainnot... 14 Kansikuva: Porkkalan vuokra-ajalta peräisin oleva bunkkerin jäännös (raportin kohde 4). Perustiedot Alue: Kirkkonummi, Majvikin ja Suvilahden asemakaavan suunnittelualue, Espoonlahden itärannalla Sundsbergin pohjoispuolella ja Masalan kaakkoispuolella Tarkoitus: Selvittää sijaitseeko alueella kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuurihistoriallisia jäännöksiä, sekä erityisesti Porkkalan vuokra-ajalta peräisin olevia jäännöksiä. Työaika: maastotyö 9.12.2016 Kustantaja: Pks Hankekehitys Oy, kaavakonsultti Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:n välityksellä. Tekijät: Mikroliitti Oy, Timo Jussila. Aiemmat tutkim: Koivisto Satu 2012, inventointi. Tulokset: Tutkimusalueelta ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tutkimusalueella ei havaittu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueella on lukuisia talonpohjien jäännöksiä ja raunioita. Ne kaikki ovat peräisin 1800 luvun lopulta - 1900 luvulta. Porkkalan vuokra-ajan 1944-1956 aikaisia rakenteiden jäännöksiä on 3-5: kaksi bunkkeria ja juoksuhauta, mahdollisesti yksi betonirakenne, jonka ajoitus ja funktio eivät ole selvä, maarakenteen jäännös joka on mahdollisesti ryhmän pesäke. Vuokra-ajan rakenteet ovat huonokuntoisia raunioita ja sortuneita rakenteita Tutkimusalue rajattu vihreällä

3 Selityksiä: Koordinaatit ja kartat ovat ETRS-TM35FIN koordinaatistossa (Euref) ellei muuta mainittu. Maastokartat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta talvella v. 2016 ellei toisin mainittu. Valokuvia ei ole talletettu mihinkään viralliseen arkistoon eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat digitaalisia. Valokuvat ovat tallessa Mikroliitti Oy:n serverillä. Inventointi Pks Hankekehitys Oy on laatimassa asemakaavaa Kirkkonummen Majvikin- Suvimäen alueelle. Museovirasto antoi hankkeesta lausunnon 16.09.2016 (MV/254/05.02.00/2016), jossa edellytettiin alueella tehtävä arkeologinen inventointi jossa selvitetään Porkkalan vuokra-ajan aikaiset jäännökset. Hankkeen kaavakonsultti Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy tilasi Mikroliitti Oy:ltä alueen muinaisjäännösinventoinnin, jonka pääpaino oli Museoviraston lausunnon mukaisesti Porkkalan vuokra-ajan jäännösten selvittämisessä. Alue on sisältynyt v. 2012 Museoviraston tekemään Vitträskin alueen inventointiin. Kyseisessä inventoinnissa tällä alueella maastossa arkeologit kävivät vain pienellä osalla, Kurssikeskuksen lähiympäristössä. Tuolloin ei muinaisjäännösinventoinneissa vielä kiinnitetty erityistä (arkeologista) huomiota Porkkalan vuokra-ajan jäännöksiin. Lähialueella, alueen eteläpuolella sekä Masalan alueella on muinaisjäännöksiä inventoinut Mikroliitti Oy keväällä v. 2016. Tutkimusalueelta ja aivan sen lähialueelta ei tunneta ennestään muinaisjäännöksiä. Sundsbergin liittymän pohjoispuolen kupeessa on sijainnut Sundsbergin rustholli (Sundsberg Gavelsbacka). Rautatien länsipuolella sijaitsee Masalan ja Majbyn kylän tonttimaita, joista osa on luokiteltu muinaisjäännöksiksi, samoin alueen pohjoispuolella, Luomassa sijaitsee Bobäckin kylän tonttimaita, osa muinaisjäännöksinä. Alueen eteläosa on kuulunut Masalan (Masaby) maakirjakylään ja pohjoisosa Bobäckin (Majbyn ja Gåddersböle) maihin. Alue sijoittuu 0 40 m korkeustasoille, pääosin 5-25 m korkeusvälille. Litorinameren transgression (n. 5500-5000 ekr.) aikainen rantataso on alueella n. 37 m tasolla. Korkeustason perusteella alueella voisi periaatteessa sijaita esihistoriallisia, rantasidonnaisia muinaisjäännöksiä mesoliittisen kivikauden lopulta rautakaudelle. Vanhojen karttojen perusteella (ks. lähdeluettelo) alueella ei ole koskaan ollut asutusta tai rakennuksia ennen kuin 1800-luvun lopulla. Vuoden 1767 ja 1804 isojakokartoilla alue on tyhjä (ei rakennuksia, myllyjä, teitä eikä merkittäviä rajoja), samoin 1840-luvun pitäjänkartalla. Vuoden 1872 senaatinkartalla alueella on yksi asuinrakennus ja muutama ulkorakennus. Vuoden 1939 topografikartalla alueella on lukuisia asuinrakennuksia. Alue on kuulunut v. 1944-1956 Porkkalan vuokra-alueeseen, jonka aikaiset varustukset voidaan Museoviraston ohjeistuksen mukaisesti (Kulttuuriperintö ja kaavoitus 2015) katsoa kaavassa suojeltaviksi, ns. muiksi kulttuuriperintökohteiksi. Maastoinventoinnissa havaitsin alueella 10 vanhaa rakennuksen perustaa. Vuoden 1872 kartalla oleva, tuolloin alueen ainoa asuinrakennus on paikalla, jossa on ollut rakennuksia myöhemminkin. Kaikki alueen rakennusten jäännökset ovat 1800-luvun lopulta ja 1900 luvulta. Ne eivät ole siten ikänsä puolesta suojelukohteita (muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita). Rakennusten pohjat ja rakenteiden jäännökset, jotka on rakennuksina merkitty kartoille ennen v. 1944 tai jotka erottuvat rakennuksina v. 1944 ilmakuvissa, eivät ole Porkkalan vuokraaikaisia, vuokralaisen eli Neuvostoliiton rakentamia sotilaallisia rakenteita. Kaikki alueella havaitut rakennusten pohjat ovat peräisin rakennuksista, jotka on merkitty v. 1939 kartalle tai jotka näkyvät v. 1944 ilmakuvassa. Osa näistä rakennuksista on hävinnyt

4 vuokra-aikana, osa on raunioitunut vasta sen jälkeen. Mikään alueen rakennuksen perusta ei siis ole suojelukohde. Suunnistusseura LYNX on kartoittanut parenteesin aikaisia kohteita ylläpitämäänsä Parenteesi Suunnistuskartalle hankkeen karttaan. Kartassa Suvimäen ja Majvikin asemakaava-alueelle on merkittynä lukuisia parenteesin aikaisia kohteita. Osa kartalle merkityistä, alueelle sijoittuvista kohteista on rakennuksen pohjia (raunioita), jotka on tehty ennen vuokra-aikaa. Kartalle merkityt mahdolliset korsunjäänteet (N 6672134 E 363882) ovat tien varressa, tieleikkauksessa olevia matalia kaivantoja jotka ovat mielestäni selkeästi tien leikkausta ja tienvarren maanoton perua eivät korsunpohjia. Karttaan merkityt kaksi bunkkeria ovat betonivarustuksien jäänteitä. Em. LYNX:in kartalle merkittyjen bunkkereiden (kohteet 4 ja 6) lisäksi havaitsin alueella juoksuhaudan (11) sekä mahdollisen pesäkkeen (2), jotka ovat vuokra-ajan aikaisia varustuksia. Lisäksi havaitsin yhden pienen betonirakenteen (5), jonka ajoitus ja tarkoitus ei ole tiedossa (kohde nro 5). Alueella on siis neljä, mahdollisesti viisi vuokra-ajan aikaista varustuksen jäännettä (kohteet 2, 4, 5, 6 ja 11). Kaikki varustukset ja rakenteet ovat huonokuntoisia, raunioita tai hyvin sortuneita maarakenteita. Bunkkerit ovat mielestäni jopa vaarallisia ainakin lapsille ja kotieläimille. Alueen vuokra-ajan aikaiset varustukset eivät mielestäni ole suojelun arvoisia tai sen tarpeessa. Bunkkereiden osalta voisi harkita niiden tietoista hävittämistä tai ainakin bunkkerin aukkojen perusteellista tukkimista. 22.12.2016 Timo Jussila Lähteet Painetut lähteet Harju, Sakari 2012. Kuninkaan kartasto Etelä-Suomesta 1776 1805. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia (osa 1373). Silvast, Pekka & Leskinen, Jari 2001. Suljettu aika. Porkkala Neuvostoliiton sotilaallisena tukikohtana vuosina 1944 1956. Werner Söderström Osakeyhtiö. Helsinki. Peruskartta Kirkkonummi 2032 09 v.1961, 1964, 1975 ja 1981, Maanmittauslaitos. Painamattomat lähteet Koivisto, Satu 2012. Kirkkonummi Vitträsk. Kaava-alueen arkeologinen inventointi 17 19. ja 23.10.2016. Museovirasto. Kulttuuriympäristön hoito. Arkeologiset kenttäpalvelut. Silvast, Pekka 2004. Porkkalan vuokra-alueen sotilaalliset jäänteet Kirkkonummella. Painamaton raportti- ja kartta-aineisto Kirkkonummen kunnassa. Pitäjänkartta Kirkkonummi (ei vuosilukua, 1840-luku) 2032 09, Maanmittauslaitos Senaatinkartta VI lehti 28 v.1885, Maanmittauslaitos. B19:4/2-4 Bobäck hvismed Gåddarsby och Vitträsk hemmanens ägor, 1804, 1807. Maanmittauslaitoksen uudistusarkisto. B21:13/1 Masala. Masaby och Sundsberg Rågånskarta med Beskrifning (1769), Maanmittauslaitoksen uudistusarkisto. Ilmakuvat: Kirkkonummen kunta, karttapalvelu.

5 Kartat Yleiskartta Porkkalan vuokra-ajan aikaiset rakenteiden jäännökset sinipunaisella, muut jäännökset vihreällä. Numero on raportin kohdenumero. Tutkimusalueen raja vihreällä.

6 Ilmakuvat Ilmakuva v. 1944 alueen pohjoisosasta. Päälle on merkitty punaisella raportissa kuvatut jäännökset. Numerot 2,4,6 ja 11 sekä mahdollisesti nro 5 ovat Porkkalan vuokra-ajan aikaisia rakenteita.

Ilmakuva 1944, alueen eteläosa 7

Ilmakuva vuodelta 1956, alueen pohjoisosa 8

Ilmakuva v. 1956, alueen eteläosa 9

10 Vanhat kartat Yllä ja alla: ote Bobäckin tilusten kartasta v 1804, tutkimusalueen pohjois- ja keskiosa. Kartan päälle on myöhemmin piirretty rautatie

11 Vas: ote masabyn kartasta v. 1769, alueen eteläosa. Oik: ote ns. kuninkaankartastosta 1796-1804. Tutkimusalue on siinä keskellä oleva mäkialue. Kylät on vahvistettu päälle punaisella. Vas: ote 1840-luvun pitäjänkartasta (rautatie piirretty päälle myöhemmin). Oik: ote v. 1872 senaatinkartasta

Ote v. 1939 topografisesta kartasta. 12

Ote v. 1961 peruskartasta 13

14 Havainnot 1 Betonirakenne (N 6673069 E 364175). Betoninen rakennuksen pohja, mahdollisesti kellari. Kartoissa ja ilmakuvissa ei erotu paikalla rakennusta joskin se on tontin kulmassa jossa on ollut rakennus v. 1939 kartalla. Rakenne voisi myös olla bunkkerin jäännös mutta se ei ole varmaa. Betonirakenteen jäännös Luomankujan varrella. Oik ja alla itään, vas länteen. 2 Maarakenteen jäännöksiä, pesäke? (N 6672887 E 363973). Kehä III:n ja rautatien välisen pellon metsäsaarekkeessa on kuoppia jotka vaikuttavat ryhmän pesäkkeen jäännökseltä. Tulkinta on epävarma. Metsäsaarekkeessa ei ole ollut rakennuksia vanhojen karttojen ja ilmakuvien perusteella. Maarakenne on varsin sortunut. Peitepiirros maarakenteesta.

15 Maarakenteen lounaispäästä itään ja pohjoiseen Kuoppa (rakenteen itäisin osa) Oik: Maarakenteen pohjoisosaa, radan suuntaan luoteeseen. 3 Rakennuksen pohja (N 6672612 E 364187), huonoa betonia, portaat ja perustukset. Paikalla on ollut talo v. 1939 kartalla, ei v. 1961 kartalla. V. 1956 ilmakuvassa paikalla rauniot. Nyt pieni peltosaareke. Rakennuksen pohja, itään.

16 4 Bunkkeri (N 6672489 E 364008), kävelytien laidalla, betonia. Rautainen tuuletusaukon piippu. Koko n. 6 x 4 m. Päällä maata. Eteläkulmassa ahdas aukko josta pääsee sisälle. Aukko on vaarallinen ja suosittelen sen tukkimista. Bunkkerin jäännös itään ja lounaaseen lounaispäässä oleva ilmahormin pää ja aukko josta voi päästä bunkkerin sisälle Aukko bunkkerin sisälle on ahdas ja vaikeakulkuinen. se voi olla vaarallinen lapsille eläimille 5 Pyöreä betonirakenne (N 6672380 E 363984) metsämaastossa kallion juurella, polun itäpuolella on pyöreä betonilaatta n. 1,8 m halkaisijaltaan, sammalpeitteinen. Betonirakenteen ikä ja funktio eivät ole tiedossa. Saattaa olla Porkkalan vuokra-ajan aikainen.

17 6 Bunkkeri. (N 6671978 E 363701) Betonisen bunkkerin jäännökset joka suurimmilta osin on kevyenliikenteen väylän alla. Kallion juurella. Bunkkeri kävelytien alla, vas etelään, oik. pohjoiseen, betonirakennetta erottuu tien vasemmalla puolella ojassa. Bunkkerin kaakkoiskulmassa on ahdas ja syvä aukko betoninkappalieden välissä, josta voisi päästä pujottautumaan sen sisälle. Aukko on vaarallinen lapsille ja eläimille ja suosittelen sen tukkimista.

18 Bunkkerin kallioseinän puoleista itäseinämää. 7 Rakennuksen jäännös (N 6671758 E 363658), ladottu lohkokivistä. Sisällä myös betoninkappaleita. Paikalla on rakennus v. 1939 kartalla samoin ilmakuvassa v. 1944. Vuoden 1961 kartalla rakennuksia ei ole. Liittyy vieressä olevaan talonpohjaan (kohde 8). 8 Rakennuksen pohja (N 6671751 E 363689) Paikalla on talon pohja, betonista sekä lohkokivistä tehtyä kivijalkaa ja porraskivi. Paikalla on rakennus v. 1939 kartalla samoin ilmakuvassa v. 1944. Vuoden 1956 ilmakuvassa paikalla ei rakennusta mutta raunioita. Vuoden 1961 kartalla rakennuksia ei ole.

19 9 Rakennuksen raunio (N 6671708 E 363894). Rakennuksen pohja, betonitolpat ja niiden välissä lohkokivistä tehtyä seinää. Puurakenteita sisällä romahtaneina. Paikalla on ollut rakennus jo 1872 kartalla ja siitä lähtien muilla kartoilla ja ilmakuvissa. rakennus on purettu tai raunioitettu 1900- luvun lopulla. 10 betonirakenteita (N 6671716 E 363941). Betoniperustuksia, neljä betoniperustaa rinnakkain, pituus n. 35 m leveys kaikkiaan n. 12 m. Näiden pohjoispuolella myös betoniperustoja. Rakenteita ei ole merkitty v. 1939 kartalle mutta ne erottuvat hyvin v. 1944 ilmakuvassa. Vuoden 1956 ilmakuvassa paikalla on raunioita. Peruskartalla 1961 rakenteet jäävät peltolohkossa olevan metsä kielekkeen sisään. Alueella on maassa siellä täällä vanhoja autonrenkaita. Rakennuksen funktiota ei ole selvitetty.

20 11 taisteluhaudan jäänteet ja rakennuksen perusta (N 6671963 E 363951). Paikalla on sortunutta taisteluhaudan jäännöstä sekä pari rakennuksen perustaa. taisteluhauta kiertää soikean, 46 x 22 m laajuisen ympyrän muotoisena. Toinen rakennuksen perusta on juoksuhautavarustuksen sisällä toinen sen pohjoispuolella, joka luonnonkivistä laadittu ilmeisesti ulkorakennuksen perusta. Vuoden 1939 kartalla paikalla on asuinrakennuksia, samoin rakennuksia v. 1944 ilmakuvassa. Vuoden 1956 ilmakuvassa rakennuksia ei ole ja alue on puustosta avoimena ja kuvassa erottuu taisteluhauta selkeästi. Ote ilmakuvasta v. 1956 Yllä ja alla: sortunutta taisteluhautaa Rakennuksen perusta Pohjoispuoleinen rakennuksen perusta

21 12 Rakennuksen perusta (N 6672003 E 364016). Lohkokivistä tehdyn kivijalan jäännös. Paikalla on rakennus v. 1939 kartalla. V. 1944 ilmakuvassa rakennusta ei paikalla erotu eikä myöhemmissä kartoissa ja ilmakuvissa paikalla ole rakennusta. 13 ja 14 Rakennuksen perusta ja kallioon louhittu kellarikuoppa (ollut rakennuksen alla, N 6672079 E 364104). Paikalla on puretun rakennuksen perusta ja lohkokivistä tehtyä muuria rantaan menevän polun varrella. Rakennuksen kohdalla on tiilikassa. Sen koillispuolella on kallioon louhittu iso kuoppa, jonka itäreunalla on betoniseinää. V. 1939 kartalla on paikalla asuinrakennusa. Vuoden 1944 ilmakuvassa on täsmälleen kuopann kohdalla talo ja edelleen v. 1956 ilmakuvassa ja vielä 1961 peruskartalla. Vuoden 1975 peruskartalla taloa ei ole, mutta sen länsi ja luoteispuolella on ulkorakennukset. Yllä: luoteispuoleinen rakennuksen jäänne ja polun varren kivimuuria. Alla: kalliokuopan kohta.

Kalliokuoppa jonka päällä on ollut talo 22

Liite: tarkastetut alueet 23