TAPATURMAKATSAUS 2012 Jokilaaksojen Pelastusalue
SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua Katsaukseen on koottu se tieto, joka nyt on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Ensimmäiset pelastusaluekohtaiset tapaturmaturmakatsaukset tuotettiin vuonna 2008. Aiemmat katsaukset ovat sisältäneet tapaturmatilannetiedon lisäksi luvut keinoista keskeisimpien tapaturmien ehkäisemiseksi. Jatkossa nämä luvut sekä laajemmin tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta www.tapaturmat.fi. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen mirka.raback@thl.fi. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuu 2012 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2
SISÄLTÖ SAATTEEKSI...2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA...4 2 TAPATURMAT SUOMESSA...5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT...6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA...8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA...10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN...21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN...29 3
1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuunottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen 4
2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2010 tapaturmissa kuoli 2856 suomalaista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleita 3000 2500 2000 1500 1000 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet Työtapaturmissa kuolleet palkansaajat ja maatalousyrittäjät (2010 on arvio) 500 0 Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 2010, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta www.tapaturmat.fi > Tapaturmat lukuina. 5
3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun meillä on käytössä tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voimme saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Tapaturmat, jotka katsaus kattaa Kuolemat Vuodeosastohoito Polikliiniset hoidot Oma hoito Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6
Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2010 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2010 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2010), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 25% 3% 5% 6% 29% 15% 13% 5% 124 340 Alavieska 26% 3% 5% 5% 28% 14% 14% 6% 2 773 Haapajärvi 25% 3% 5% 5% 29% 15% 13% 5% 7 676 Haapavesi 26% 3% 6% 5% 28% 15% 12% 5% 7 407 Kalajoki 23% 3% 5% 5% 30% 15% 13% 5% 12 551 Kärsämäki 23% 3% 5% 4% 28% 15% 16% 5% 2 895 Merijärvi 28% 3% 6% 4% 26% 15% 12% 6% 1 206 Nivala 28% 3% 6% 6% 26% 14% 11% 5% 11 024 Oulainen 24% 3% 5% 5% 29% 15% 13% 6% 7 910 Pyhäjoki 22% 3% 5% 4% 29% 18% 14% 6% 3 383 Pyhäjärvi 19% 2% 5% 4% 27% 18% 18% 7% 5 974 Pyhäntä 27% 4% 5% 4% 29% 16% 11% 5% 1 640 Raahe 23% 3% 6% 6% 31% 17% 12% 3% 22 532 Reisjärvi 24% 3% 5% 5% 28% 14% 14% 6% 2 996 Sievi 33% 3% 6% 5% 27% 12% 10% 5% 5 294 Siikajoki 27% 3% 5% 6% 29% 15% 11% 5% 5 729 Siikalatva 21% 3% 4% 5% 29% 16% 17% 7% 6 236 Vihanti 23% 3% 4% 4% 27% 18% 15% 7% 3 134 Ylivieska 25% 3% 7% 7% 29% 13% 11% 4% 13 981 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus 7
4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 %:sti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2001 2010 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt 5 <5 <5 <5 7 <5 11 <5 Liikenne, moottoriajoneuvot 15 10 11 5 35 8 17 <5 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 26 31 52 178 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 10 9 6 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 7 <5 9 <5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 5 6 <5 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 11 8 5 6 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 83 37 13 <5 Muu myrkytys 7 <5 <5 <5 <5 23 13 5 5 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 9 10 16 <5 Yhteensä 30 10 20 10 220 130 140 200 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 20 8 30 - Liikenne, moottoriajoneuvot 80 25 110 +47% Kaatuminen ja putoaminen 155 136 290 - Hukkuminen 26 <5 30 - Tukehtuminen 15 5 20 - Tulipalo 14 <5 20 - Paleltuminen 20 10 30 +92% Alkoholimyrkytys 111 27 140 +25% Muu myrkytys 38 11 50 - Muut tapaturmat 32 10 40 - Yhteensä 510 240 750-4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu -sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10% kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 8
Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat Myrkytykset 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 8 2010, %. Kuolemantapauksia 0 20 40 60 80 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 9
5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa 6 esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (n. 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Tulipalo Muu myrkytys Paleltuminen Alkoholimyrkytys Hengitystä estävät tapaturmat Veteen vajoaminen Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2001 2010, tuhansia päiviä. 10
Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 145 6 15 23 259 110 125 36 720 Liikenne, moottoriajoneuvot 315 115 183 152 462 107 133 39 1 510 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 057 195 327 284 2 596 1 267 1 783 1 285 8 790 Veteen vajoaminen <5 <5 6 <5 8 <5 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 27 <5 <5 9 13 <5 14 <5 70 Tulipalo 29 <5 9 <5 40 14 16 <5 110 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 34 19 10 6 80 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 54 6 14 13 68 20 22 11 210 Alkoholimyrkytys 11 <5 <5 <5 21 5 <5 <5 50 Muu tapaturma 748 233 394 400 2 546 1 145 1 252 443 7 160 Yhteensä 2 390 560 950 890 6 050 2 690 3 360 1 830 18 720 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 104 10 16 10 120 96 162 38 560 Liikenne, moottoriajoneuvot 133 65 57 36 135 75 64 17 580 Kaatumis- ja putoamistapaturma 658 49 108 101 1 324 1 093 2 953 4 320 10 610 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 15 <5 <5 <5 12 10 <5 5 50 Tulipalo <5 <5 <5 <5 10 9 6 <5 40 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 11 6 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 39 <5 12 13 97 21 15 20 220 Alkoholimyrkytys 12 <5 <5 <5 6 <5 <5 <5 30 Muu tapaturma 392 64 117 181 1 377 771 1 325 764 4 990 Yhteensä 1 360 200 320 350 3 090 2 080 4 540 5 170 17 100 Yhteensä 3 750 760 1 270 1 240 9 130 4 770 7 900 7 000 35 820 11
Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2006-2010. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. 678 748 625 Vertailuluku, % 926-19... -10 483 208 563 9 71 791-9... -5-4... +4 +5... +9 977 630 +10... +19 746 535 317 +20... +29 +30... +49 69 691 626 Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 9 Alavieska 748 Siikajoki 69 Haapajärvi 791 Siikalatva 71 Haapavesi 926 Vihanti 208 Kalajoki 977 Ylivieska 317 Kärsämäki 483 Merijärvi 535 Nivala 563 Oulainen 625 Pyhäjoki 626 Pyhäjärvi 630 Pyhäntä 678 Raahe 691 Reisjärvi 746 Sievi 12
Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 106 6 13 17 177 69 81 22 490 Liikenne, moottoriajoneuvot 218 82 130 107 268 70 84 22 950 Kaatumis- ja putoamistapaturma 779 174 283 230 1 762 784 962 642 5 450 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 5 <5 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 22 <5 <5 8 11 <5 13 <5 60 Tulipalo 17 <5 8 <5 33 12 8 <5 80 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 16 12 9 <5 50 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 49 6 14 13 61 17 20 11 190 Alkoholimyrkytys 11 <5 <5 <5 19 5 <5 <5 50 Muu tapaturma 625 206 338 319 1 900 791 749 242 5 010 Yhteensä 1 710 440 720 630 3 630 1 570 1 650 820 10 620 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 77 5 12 9 86 63 98 31 370 Liikenne, moottoriajoneuvot 99 48 48 23 100 49 47 11 420 Kaatumis- ja putoamistapaturma 491 45 93 75 922 719 1 533 1 912 5 610 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 15 <5 <5 <5 10 6 <5 5 40 Tulipalo <5 <5 <5 <5 7 5 <5 <5 20 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 5 5 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 38 <5 12 12 79 19 11 19 190 Alkoholimyrkytys 12 <5 <5 <5 5 <5 <5 <5 30 Muu tapaturma 303 58 102 150 1 045 517 741 465 3 280 Yhteensä 990 150 260 260 2 030 1 230 2 110 2 140 8 780 Yhteensä 2 700 600 980 890 5 660 2 800 3 760 2 970 19 400 13
Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 322 8 46 59 4 813 650 857 1 166 7 920 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 373 689 1 674 1 033 3 879 838 1 123 585 11 190 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 635 364 705 861 11 046 6 792 19 672 14 384 55 460 Veteen vajoaminen <5 <5 25 <5 28 5 <5 <5 60 Hengitystä estävät tapaturmat 42 <5 <5 11 42 5 58 <5 160 Tulipalo 95 <5 16 21 186 108 383 <5 810 Paleltuminen <5 <5 <5 12 455 184 65 111 840 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 74 7 17 18 167 33 104 50 470 Alkoholimyrkytys 12 <5 16 <5 61 10 14 19 140 Muu tapaturma 1 681 632 973 1 224 9 666 6 086 9 388 4 883 34 530 Yhteensä 5 240 1 710 3 480 3 240 30 340 14 710 31 670 21 200 111 590 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 466 76 133 18 3 959 372 1 688 1 701 8 410 Liikenne, moottoriajoneuvot 487 388 184 170 636 396 486 161 2 910 Kaatumis- ja putoamistapaturma 961 67 182 301 4 793 7 747 32 207 76 707 122 970 Veteen vajoaminen 14 14 <5 <5 <5 <5 <5 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 15 <5 <5 <5 37 46 5 8 120 Tulipalo 21 <5 <5 10 98 52 10 71 260 Paleltuminen <5 8 <5 <5 87 10 245 17 370 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 52 <5 13 20 191 34 35 70 420 Alkoholimyrkytys 13 <5 <5 <5 9 <5 <5 11 40 Muu tapaturma 795 116 291 861 5 592 4 248 12 383 7 640 31 930 Yhteensä 2 820 680 810 1 380 15 400 12 910 47 060 86 390 167 450 Yhteensä 8 060 2 380 4 290 4 630 45 750 27 620 78 730 107 590 279 040 14
Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Lukumäärä 0 1000 2000 3000 4000 Hoitojaksoja Potilaita 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2001 2010, N. 15
Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2001 2010, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 542 494 239 1 275 4 Liikenne, moottoriajoneuvot 843 789 456 2 088 6 Kaatumis- ja putoamistapaturma 7 205 7 988 4 207 19 400 54 Veteen vajoaminen 7 22 1 30 0 Hengitystä estävät tapaturmat 85 30 6 121 0 Tulipalo 58 57 35 150 0 Paleltuminen 27 36 38 101 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 300 116 13 429 1 Alkoholimyrkytys 52 19 5 76 0 Muu tapaturma 5 393 4 617 2 142 12 152 34 Yhteensä 14 512 14 168 7 142 35 822 100 16
Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2010, N. vähintään 10 potilasta vuonna 2010, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja http://www.stakes.fi/fi/tilastot/toimipaikat/toimipaikkakoodit.htm Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 50275 - OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 1 342 1 110 6 260 4.6 40424 - OULASKANKAAN SAIRAALA 780 684 1 492 1.9 90643 - RAAHEN SEUDUN TERVEYSKESKUS 643 506 5 837 8.9 40315 - KESKI-POHJANMAAN KESKUSSAIRAALA 178 155 542 3.0 90735 - PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLION TERVEYSKESKUS 343 268 4 677 13.3 90749 - PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE/TERVEYDENHUOLTO/TARKENTAMATO N 287 217 3 194 11.1 60629 - OULUN DIAKONISSALAITOKSEN SAIRAALA 160 148 377 2.4 90723 - (nimi ei tiedossa) 119 103 1 131 9.2 90389 - (nimi ei tiedossa) 108 89 2 080 18.2 90205 - KALAJOEN TERVEYSKESKUS 66 51 2 728 37.9 90134 - SIIKALATVAN TERVEYSPALVELUALUE 50 44 791 14.9 40316 - KAINUUN KESKUSSAIRAALA 6 6 8 1.3 60675 - SAIRAALA BOTNIA OY 27 25 27 1.0 40311 - LAPIN KESKUSSAIRAALA 6 6 9 1.5 60621 - INVALIDILIITON KÄPYLÄN KUNTOUTUSKESKUS /SYNAPSIA 15 15 739 46.2 50290 - TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 8 5 61 7.6 50200 - HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA 4 4 6 1.5 60767 - OULUN SEUDUN KUNTOUTUSSAIRAALA OY 11 11 86 7.8 17
Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus onkin parantunut vuosituhannen vaihteesta. Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 1999 2010, %. 18
Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Työtapaturma tai työhin liittyvä ulkoinen tekijä Urheilu- tai liikuntatapaturma Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina 1999 2010, N. 19
Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina 1999 2010, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 1999 2010 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 1 393 Liikenne 4 038 Kotitapaturma 13 015 Urheilu- tai liikuntatapaturma 2 084 Muu vapaa-ajan tapaturma 7 675 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 892 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 2 933 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 302 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 5 490 20
6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10%, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712-27%. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27% vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33%. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33% enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100% odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50% odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit menetelmäseloste 21
Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat 10 11 12 viiden vuoden aikana, 2006-2010. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 20 290 +29% 11 700 +23% 149 240-7.2 500 - Alavieska 400-237 - 3 808-9.4 14 - Haapajärvi 1 370 +40% 803 +34% 9 935-7.2 37 - Haapavesi 1 440 +53% 833 +47% 8 332-5.7 40 - Kalajoki 1 750 +9% 1 047 +7% 16 929-9.5 31-39% Kärsämäki 450-268 - 3 188-7.0 19 - Merijärvi 130-23% 88-838 * 6.7 <5 * Nivala 1 770 +30% 1 013 +23% 10 381-5.8 36 - Oulainen 1 450 +40% 797 +28% 10 398-7.1 21-35% Pyhäjoki 460-287 - 1 836-60% 4.0 15 - Pyhäjärvi 1 380 +56% 734 +44% 10 581-7.5 44 +53% Pyhäntä 240-137 - 1 386 * 5.7 7 * Raahe 3 360 +28% 2 081 +27% 24 782-7.3 79 - Reisjärvi 540 +35% 289 +20% 4 453-8.1 13 - Sievi 820 +35% 465 +23% 5 598-6.7 14 - Siikajoki 820 +13% 525 +19% 6 301-7.6 27 - Siikalatva 1 180 +29% 664 +24% 8 059-6.8 36 - Vihanti 550 +20% 318 +21% 5 508-9.8 21 - Ylivieska 2 190 +34% 1 177 +18% 16 927 +21% 7.6 46-10 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 22
Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden 13 14 15 aikana, 2006-2010. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 1 760 +45% 9 970 +30% 760 +14% 6 920 +51% 880-45% 20 290 +29% Alavieska 38 * 212-16 * 113-18 - 400 - Haapajärvi 120 +75% 687 +43% 66 +107% 404 +43% 93-1 370 +40% Haapavesi 99 +51% 627 +37% 53-592 +118% 69-1 440 +53% Kalajoki 137-944 +19% 42-546 +18% 81-46% 1 750 +9% Kärsämäki 27-248 +33% 12 * 139 +37% 22-450 - Merijärvi 15 * 66-5 * 37 - <5 * 130-23% Nivala 187 +78% 858 +28% 80 +53% 567 +44% 82-26% 1 770 +30% Oulainen 132 +85% 767 +49% 74 +92% 438 +49% 38-39% 1 450 +40% Pyhäjoki 35 +85% 205-7 * 195 +53% 15-460 - Pyhäjärvi 102 +80% 704 +53% 51 +118% 464 +87% 61-1 380 +56% Pyhäntä 31 * 105 - <5 * 84 +46% 19-240 - Raahe 293 +35% 1 501 +24% 119-1 311 +65% 132-47% 3 360 +28% Reisjärvi 65 * 287 +45% 13 * 146-30 - 540 +35% Sievi 83 +116% 411 +42% 15 * 295 +65% 19-44% 820 +35% Siikajoki 58-376 - 25-328 +57% 30-37% 820 +13% Siikalatva 98 +74% 541 +17% 31-423 +66% 84-1 180 +29% Vihanti 20-298 +29% 25 * 195 +53% 11-550 +20% Ylivieska 218 +74% 1 129 +47% 127 +73% 641 +33% 75-48% 2 190 +34% 13 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 23
Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 16 17 18 2006-2010. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 1 930 +160% 6 140 +14% 360 +20% 940 +53% 570-10% 9 940 +29% Alavieska 59 +293% 124 - <5 * 22 * <5 * 210 - Haapajärvi 103 +133% 443 +32% 32 * 57 +92% 52 +81% 690 +43% Haapavesi 196 +341% 295-27 * 55 +77% 49 +88% 620 +37% Kalajoki 132 +79% 666 +19% 20-81 +57% 43-940 +19% Kärsämäki 55 +244% 149-5 * 23 * 16 * 250 +28% Merijärvi 15 * 38 - <5 * 7 * <5 * 70 - Nivala 190 +203% 479-25 - 108 +124% 50-850 +27% Oulainen 223 +391% 403-24 * 60 +104% 56 +70% 770 +49% Pyhäjoki 27 * 141-7 * 20 * 9 * 200 - Pyhäjärvi 124 +227% 468 +42% 17 * 57 +136% 37-700 +53% Pyhäntä 23 * 56-7 * 13 * 6 * 110 - Raahe 193 +53% 950 +17% 98 +123% 166 +64% 93-1 500 +24% Reisjärvi 42 +223% 198 +45% 8 * 19 * 20 * 290 +44% Sievi 94 +237% 240 +31% 12 * 49 +149% 15-410 +41% Siikajoki 38-251 - 21 * 48 +132% 16 * 370 - Siikalatva 72 +91% 370-28 * 41 +67% 29-540 +16% Vihanti 76 +339% 177 - <5 * 17 * 24 * 300 +26% Ylivieska 266 +248% 688 +32% 23-100 +61% 49-1 130 +47% 16 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 17 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 18 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 24
Kunta Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 19 20 21 2006-2010. Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 6 540 +54% 890 +51% 3 410 +5% 1 160 +105% 8 140 +27% 160-73% 20 290 +29% Alavieska 138 +45% 8 * 73-21 * 154 - <5 * 400 - Haapajärvi 478 +80% 62 +94% 233-69 +130% 523 +32% 5-60% 1 370 +40% Haapavesi 403 +61% 68 +128% 209-85 +168% 662 +73% 13-1 440 +53% Kalajoki 535 +22% 59-267 -18% 130 +142% 700-59 - 1 750 +9% Kärsämäki 153 +45% 17 * 92 +38% 31 * 155 - <5 * 450 - Merijärvi 44-6 * 16-9 * 50 - <5 * 130-23% Nivala 571 +52% 67 +53% 331 +18% 102 +125% 689 +25% 14-50% 1 770 +30% Oulainen 517 +79% 58 +70% 290 +40% 68 +119% 512 +23% <5 * 1 450 +40% Pyhäjoki 104-38 * 69-57 * 189 - <5 * 460 - Pyhäjärvi 497 +88% 41 +118% 272 +59% 69 +160% 498 +41% 5-53% 1 380 +56% Pyhäntä 68-6 * 38-13 * 115 +50% <5 * 240 - Raahe 881 +41% 217 +116% 620-178 +68% 1 442 +30% 18-62% 3 360 +28% Reisjärvi 207 +90% 21 * 82-19 * 211 +33% <5 * 540 +35% Sievi 298 +96% 39 +86% 135-37 +143% 311 +25% <5 * 820 +35% Siikajoki 241 +24% 39 +124% 119-72 +194% 343 +19% <5 * 820 +13% Siikalatva 412 +55% 23-140 -20% 57 +107% 531 +46% 14-1 180 +29% Vihanti 211 +57% 22 * 77-39 +231% 199 - <5 * 550 +20% Ylivieska 777 +90% 97 +67% 342-103 +85% 853 +26% 18-49% 2 190 +34% 19 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 20 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 21 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25
Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, 22 23 24 viiden vuoden aikana vuosina 2006-2010. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 290 +23% 280 +29% 600 +29% 540 +27% 3 460 +38% 1 620 +19% 1 840 +28% 1 120 +14% 10 760 +27% Alavieska 33-6 * 13 * 11 * 54-12 -57% 64-20 - 210 - Haapajärvi 80-20 - 61 * 33-222 +41% 101-135 +48% 56-710 +37% Haapavesi 110 +62% 25-42 - 39-271 +79% 122 +56% 122 +49% 81-810 +59% Kalajoki 90-25 - 54-45 - 266-155 - 147-100 - 880 - Kärsämäki 26-5 * 9-13 * 63-46 - 55-30 - 250 - Merijärvi 11 * <5 * 5 * 5 * 15-34% 6 * 11 * 9 * 60-27% Nivala 171 +68% 23-72 +61% 53-272 +35% 119-185 +58% 92-990 +35% Oulainen 86-15 * 46 +85% 34-258 +68% 104-124 - 103-770 +46% Pyhäjoki 31 - <5 * 23 * 9 * 96 +42% 58-36 - 16-58% 270 - Pyhäjärvi 61-18 * 19-23 * 210 +71% 139 +73% 152 +51% 87-710 +54% Pyhäntä 21-8 * 8 * <5 * 41-15 - 11 * 16 * 120 - Raahe 200-46 - 98-111 - 723 +51% 283-285 +29% 124-1 870 +29% Reisjärvi 33 - <5 * 12 * 17 * 73-23 - 29-57 * 250 - Sievi 87 +55% 17 * 13-36% 11-89 - 68-61 - 51-400 +18% Siikajoki 42-14 * 20-23 - 148-56 - 81-38 - 420 - Siikalatva 63-11 * 20-25 - 162-111 +48% 170 +66% 72-630 +30% Vihanti 27-8 * 10 * 12 * 94 +47% 45-40 - 34-270 - Ylivieska 122-29 - 79-79 - 405 +50% 157-129 - 138 +57% 1 140 +30% 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 26
Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden 25 26 27 vuoden aikana vuosina 2006-2010. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 740 +17% 120-230 +37% 230 +48% 1 770 +34% 1 250 +36% 2 320 +36% 2 870 +24% 9 520 +30% Alavieska 10-5 * 5 * 5 * 24-31 * 56-48 - 180 - Haapajärvi 59-5 * 13 * 19 * 111 +32% 78 +40% 161 +49% 216 +44% 660 +43% Haapavesi 53-14 * 19 * 17 * 148 +90% 46-134 - 197 +51% 630 +47% Kalajoki 51-8 * 10-11 - 161-81 - 245 +40% 301-870 +15% Kärsämäki 18 * <5 * <5 * <5 * 40-13 -38% 54-70 - 200 - Merijärvi <5 * <5 * <5 * <5 * 14 * 7 * 12-24 - 60 - Nivala 97 +62% 11 * 21-42 * 127-112 +48% 174-203 - 790 +24% Oulainen 69 +64% 8 * 10 * 22 * 115-122 +99% 152 +31% 181-680 +34% Pyhäjoki 14 - <5 * <5 * 8 * 43-28 - 41-47 -33% 180 - Pyhäjärvi 25-11 * 13 * 7 * 111 +78% 88 +67% 192 +64% 226 +45% 670 +57% Pyhäntä 12 * <5 * 5 * <5 * 31 * 13 * 26 * 32-120 - Raahe 126-20 - 44-40 - 367 +44% 237 +23% 326 +30% 326-1 490 +27% Reisjärvi 20 * <5 * <5 * <5 * 41-63 * 60-100 +54% 290 +55% Sievi 52-9 * 13 * 5 * 69-44 - 90 +55% 144 +80% 430 +57% Siikajoki 37-10 * 12 * 10 * 77-45 - 68-136 - 400 +18% Siikalatva 27 - <5 * 10 * 9 * 80-60 - 156 +36% 198 +29% 540 +29% Vihanti 6-61% <5 * 9 * 5 * 42-34 - 98 +79% 82-280 +29% Ylivieska 57-6 -49% 37-21 - 169-151 +58% 274 +63% 337 +60% 1 050 +40% 25 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 26 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 27 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 27
Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa 28. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä PERFECT-hankkeen menetelmäraportissa. 29 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2010. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 640 065 Koko alue 16 377 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Alavieska 378 Siikajoki 563 Haapajärvi 955 Siikalatva 1 101 Haapavesi 1 122 Vihanti 550 Kalajoki 1 424 Ylivieska 1 704 Kärsämäki 354 Merijärvi 83 Nivala 1 252 Oulainen 1 128 Pyhäjoki 451 Pyhäjärvi 1 176 Pyhäntä 73 Raahe 2 860 Reisjärvi 474 Sievi 729 28 Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M (2008): Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakesin työpapereita 3/2008. 29 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-Menetelmäraportti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2/2009 http://info.stakes.fi/perfect/fi/ajankohtaista/index.htm 28
7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 30 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2001-2010. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952-2007 aikana Suomessa 31. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007-2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 30 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 31 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 29
Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2001-2010 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 158 62 220 10-19 390 69 459 20-29 411 82 493 30-39 429 89 518 40-49 574 169 743 50-59 582 193 775 60-69 350 165 515 70-79 192 113 305 80-89 76 103 179 90+ 6 18 24 Yhteensä 3 168 1 063 4 231 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2001-2010 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 729 187 916 10-19 2 758 344 3 102 20-29 3 003 640 3 643 30-39 3 848 594 4 442 40-49 5 753 1 659 7 412 50-59 6 091 1 909 8 000 60-69 4 125 1 812 5 937 70-79 2 749 1 441 4 190 80-89 521 1 092 1 613 90+ 175 139 314 Yhteensä 29 752 9 817 39 569 Hoitopäiviä 0 50 100 150 200 250 Hoitopäivät 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2001-2010. 30
Piste tapaturmille! -verkkopalvelu www.tapaturmat.fi Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn ja turvallisuuden edistämiseen 31