SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2015 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Katsaukseen on koottu se tieto, joka on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää turvallisuustyön painopisteiden määrittelemisessä, alueellisten toimijoiden motivoinnissa ja turvallisuustyön vaikutusten arvioinnissa. Paikallisella tasolla on tärkeää saattaa katsaukset niin turvallisuustoimijoiden, asukkaiden kuin luottamushenkilöiden tietoon. Tapaturmakatsauksien sisältämää tietoa kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa: Raporttien sisältöä ja vaikutusta alueen turvallisuustyöhön käsitellään paikallisissa turvallisuussuunnittelun työryhmissä. Alueella järjestettävissä turvallisuusalan koulutustilaisuuksissa yhdeksi aiheeksi valitaan tapaturmat. Tiedottaminen paikallisella tasolla voi sisältää esimerkiksi: Katsaukset linkitetään alueellisen toimijan internetsivulle. Laaditaan tiedote paikallislehteen oman kunnan ja alueen tapaturmatilannetta kuvaillen Tiedotetaan katsauksesta organisaation sisäisessä tiedotusfoorumissa ja internetsivuilla Asiasta tiedotetaan muille alueella asiasta kiinnostuneille tahoille, esimerkiksi maakuntaliitot, ammattikorkeakoulut, järjestöt. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen markus.gronfors@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat -verkkosivustolta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2015 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2
SISÄLLYS SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT... 6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA... 10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN... 29 3
1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuun ottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä- arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen 4
2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2013 tapaturmissa kuoli 2548 suomalaista: 1660 miestä ja 888 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1988 2013, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Tapaturmat -verkkosivustosta www.thl.fi/tapaturmat > Tapaturmat lukuina. 5
3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun käytössä on tarkempi tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voidaan saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6
Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2015 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2015 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2013), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 14% 5% 5 438 972 Koko alue 19% 2% 5% 5% 30% 15% 17% 6% 224 745 Eura 20% 3% 4% 5% 29% 15% 17% 7% 12 387 Eurajoki 22% 2% 4% 5% 32% 15% 16% 5% 5 926 Harjavalta 17% 2% 5% 5% 28% 17% 19% 7% 7 446 Honkajoki 17% 2% 5% 4% 30% 18% 17% 7% 1 826 Huittinen 18% 2% 5% 5% 29% 15% 17% 7% 10 583 Jämijärvi 19% 2% 4% 4% 28% 17% 17% 9% 1 978 Kankaanpää 19% 2% 5% 5% 30% 17% 16% 6% 11 964 Karvia 16% 2% 4% 4% 28% 19% 19% 9% 2 534 Kokemäki 17% 2% 5% 4% 29% 16% 19% 7% 7 831 Köyliö 18% 2% 4% 3% 30% 17% 18% 7% 2 719 Luvia 22% 2% 3% 4% 31% 16% 17% 5% 3 358 Merikarvia 17% 2% 3% 4% 27% 18% 20% 10% 3 248 Nakkila 21% 2% 4% 4% 30% 15% 18% 6% 5 726 Pomarkku 19% 2% 4% 4% 29% 16% 18% 8% 2 356 Pori 18% 2% 7% 6% 30% 15% 16% 6% 85 300 Rauma 18% 2% 6% 6% 31% 15% 16% 6% 39 910 Siikainen 17% 2% 3% 2% 27% 18% 21% 9% 1 636 Säkylä 18% 2% 5% 5% 30% 16% 18% 7% 4 599 Ulvila 21% 2% 4% 4% 32% 15% 17% 5% 13 416 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus 7
4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 prosenttisesti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2004 2013 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 7 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 <5 9 13 13 Liikenne, moottoriajoneuvot 18 17 19 9 39 23 25 11 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 49 68 166 317 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 25 15 21 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 7 7 9 8 Tulipalo <5 <5 <5 <5 15 10 15 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 5 5 6 6 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 120 87 36 <5 Muu myrkytys 8 <5 <5 12 14 54 14 5 <5 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 19 24 26 17 Yhteensä 40 20 30 30 340 260 320 380 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 25 17 40 +48% Liikenne, moottoriajoneuvot 126 35 160 +33% Kaatuminen ja putoaminen 353 251 600 - Hukkuminen 66 5 70 - Tukehtuminen 17 16 30 - Tulipalo 31 16 50 +52% Paleltuminen 16 6 20 - Alkoholimyrkytys 195 54 250 +19% Muu myrkytys 78 25 100 - Muut tapaturmat 62 31 90 - Yhteensä 970 460 1 430-4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu-sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 8 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 8
Kuolemantapauksia 0 50 100 150 Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 9 2013, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 9 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 9
Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 20 25 30 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa Kuusi esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (noin 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Muu myrkytys Alkoholimyrkytys Hengitystä estävät tapaturmat Tulipalo Paleltuminen 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Veteen vajoaminen Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2004 2013, tuhansia päiviä. 10
Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 10 Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 114 12 30 30 289 183 197 95 950 Liikenne, moottoriajoneuvot 472 122 214 161 557 189 140 51 1 910 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 337 145 398 427 3 136 2 446 2 981 2 359 13 230 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 5 <5 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 11 <5 <5 <5 7 <5 7 6 40 Tulipalo 32 7 <5 7 50 20 15 <5 140 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 24 16 13 <5 60 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 27 <5 <5 <5 18 9 13 6 80 Alkoholimyrkytys 31 <5 <5 <5 14 <5 <5 <5 50 Muu tapaturma 809 217 476 439 2 513 1 459 1 479 507 7 900 Yhteensä 2 840 510 1 130 1 070 6 610 4 330 4 850 3 030 24 370 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 97 10 22 13 161 122 286 108 820 Liikenne, moottoriajoneuvot 142 61 66 60 221 80 104 16 750 Kaatumis- ja putoamistapaturma 962 54 162 162 1 711 1 776 4 692 7 909 17 430 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat <5 <5 <5 <5 <5 <5 5 7 20 Tulipalo <5 <5 <5 <5 6 22 13 5 50 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 6 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 21 <5 <5 <5 16 6 21 24 90 Alkoholimyrkytys 22 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 30 Muu tapaturma 464 70 142 164 1 387 797 1 353 886 5 260 Yhteensä 1 720 200 400 400 3 510 2 810 6 480 8 960 24 470 Yhteensä 4 550 700 1 520 1 480 10 120 7 140 11 330 11 990 48 830 10 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 11
Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2009-2013. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 50 Eura 609 Pori 51 Eurajoki 684 Rauma 79 Harjavalta 747 Siikainen 99 Honkajoki 783 Säkylä 102 Huittinen 886 Ulvila 181 Jämijärvi 214 Kankaanpää 230 Karvia 271 Kokemäki 319 Köyliö 442 Luvia 484 Merikarvia 531 Nakkila 608 Pomarkku 12
Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 11 Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 100 10 26 25 210 113 128 60 670 Liikenne, moottoriajoneuvot 337 101 159 114 393 122 88 24 1 300 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 126 131 331 351 2 290 1 495 1 653 1 252 8 370 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 10 <5 <5 <5 6 <5 6 5 30 Tulipalo 24 6 <5 6 34 11 9 <5 100 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 15 10 7 <5 40 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 26 <5 <5 <5 16 9 12 5 70 Alkoholimyrkytys 29 <5 <5 <5 12 <5 <5 <5 50 Muu tapaturma 705 193 437 379 2 035 1 084 1 012 337 6 060 Yhteensä 2 220 420 910 840 4 530 2 580 2 580 1 520 14 920 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 69 8 16 10 125 87 199 78 590 Liikenne, moottoriajoneuvot 111 53 50 45 166 66 78 14 570 Kaatumis- ja putoamistapaturma 822 47 135 139 1 320 1 188 2 536 3 826 9 710 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat <5 <5 <5 <5 <5 <5 5 7 20 Tulipalo <5 <5 <5 <5 6 10 8 <5 30 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 20 <5 <5 <5 16 6 18 23 90 Alkoholimyrkytys 22 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 30 Muu tapaturma 409 66 129 151 1 074 608 946 614 3 950 Yhteensä 1 410 170 320 340 2 520 1 830 3 370 4 170 13 630 Yhteensä 3 630 590 1 230 1 170 7 050 4 410 5 950 5 680 28 550 11 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 13
Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 12 Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 266 53 124 73 2 273 1 540 2 024 1 443 7 800 Liikenne, moottoriajoneuvot 2 087 1 045 1 947 1 137 4 540 1 673 1 416 729 14 570 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 215 318 1 343 1 090 13 090 19 174 37 420 40 259 114 910 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 29 <5 11 12 60 Hengitystä estävät tapaturmat 20 <5 <5 6 59 5 53 44 190 Tulipalo 119 26 6 36 382 232 162 6 970 Paleltuminen 7 <5 <5 <5 151 171 272 8 620 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 42 <5 <5 8 73 36 56 22 240 Alkoholimyrkytys 32 <5 <5 <5 83 18 <5 <5 140 Muu tapaturma 1 771 485 961 1 149 8 962 8 009 11 043 8 791 41 170 Yhteensä 6 560 1 930 4 390 3 510 29 640 30 860 52 460 51 310 180 660 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 497 126 117 84 1 275 830 4 621 2 650 10 200 Liikenne, moottoriajoneuvot 769 369 544 244 1 617 525 798 112 4 980 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 571 123 466 398 6 583 11 716 65 409 179 169 265 440 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 7 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat <5 <5 <5 <5 5 <5 16 54 80 Tulipalo <5 10 <5 <5 86 345 379 51 880 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 6 <5 93 9 110 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 28 <5 <5 <5 43 9 146 128 360 Alkoholimyrkytys 23 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 30 Muu tapaturma 1 020 156 318 513 4 533 4 207 14 320 9 425 34 490 Yhteensä 3 920 780 1 450 1 240 14 150 17 640 85 790 191 600 316 570 Yhteensä 10 480 2 710 5 840 4 750 43 800 48 500 138 250 242 910 497 230 12 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 14
Lukumäärä 0 2000 4000 6000 Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Hoitojaksoja Potilaita 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2004 2013, N. 15
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2004 2013, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 574 736 459 1 769 4 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 054 1 023 579 2 656 5 Kaatumis- ja putoamistapaturma 9 095 12 379 9 183 30 657 63 Veteen vajoaminen 7 10 1 18 0 Hengitystä estävät tapaturmat 34 12 12 58 0 Tulipalo 51 82 54 187 0 Paleltuminen 25 32 20 77 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 91 60 22 173 0 Alkoholimyrkytys 62 11 3 76 0 Muu tapaturma 5 686 5 255 2 221 13 162 27 Yhteensä 16 679 19 600 12 554 48 833 100 16
Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2013, N. Vähintään 10 potilasta vuonna 2013, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi. Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40313 - Satakunnan keskussairaala 3 630 3 101 11 590 3.2 90424 - Porin perusturvakeskus, terveyspalvelut 633 498 14 821 21.7 90677 - Rauman sosiaali- ja terveysvirasto/terveyspalvelut 565 450 7 454 12.9 60682 - Porin lääkäritalo 475 457 475 1.0 50230 - Turun yliopistollinen keskussairaala 274 243 926 3.4 90732 - Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 223 175 3 759 15.9 90741 - Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä 189 147 4 498 22.7 60794 - Sairaala Neo 146 142 146 1.0 60651 - Sairaala Mehiläinen Turku 97 93 97 1.0 90125 - Euran terveyskeskus 106 83 3 335 30.0 50290 - Tampereen yliopistollinen sairaala 78 71 428 5.4 60695 - Terveystalo Pulssi 69 66 73 1.1 90159 - Huittisten terveyskeskus 78 64 1 177 14.7 90663 - Säkylän ja Köyliön terveyskeskus 66 56 1 371 19.6 40406 - Tyks Loimaan sairaala 34 31 113 3.3 60621 - Validia kuntoutus/käpylän kuntoutuskeskus/synapsia 22 20 439 20.0 60697 - Koskiklinikka 16 14 16 1.0 50200 - Helsingin yliopistollinen keskussairaala 15 12 59 3.9 40423 - Vammalan aluesairaala 10 10 13 1.3 17
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteesta. Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2013, %. 18
Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 2000 Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa Ei kirjattu 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 9. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2013, N. 19
Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 10. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2013, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2013 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 1 529 Liikenne 5 132 Kotitapaturma 20 985 Urheilu- tai liikuntatapaturma 2 080 Muu vapaa-ajan tapaturma 13 075 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 1 204 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 2 714 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 506 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 5 104 20
6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 13. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100 % odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 13 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste 21
Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 14 15 16 17 2009-2013. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 32 370 +4% 19 830 +6% 269 240-6% 8.2 950 +7% Eura 1 970 +11% 1 195 +13% 23 248 +37% 11.5 49 - Eurajoki 670-13% 488-3 357-50% 4.9 27 - Harjavalta 1 230 +14% 724 +14% 8 543-17% 6.9 43 - Honkajoki 290-177 - 2 436 * 8.3 11 * Huittinen 1 510-895 - 11 506-22% 7.5 35 - Jämijärvi 310-182 - 2 638-8.5 13 * Kankaanpää 1 800 +10% 1 045-15 959-8.7 55 - Karvia 420-254 - 3 583-8.3 14 - Kokemäki 1 380 +17% 819 +20% 11 997-8.5 48 +42% Köyliö 410-261 - 3 418-8.1 12 - Luvia 430-281 - 2 425-38% 5.6 10 - Merikarvia 530-325 - 4 321-26% 8.0 17 - Nakkila 780-515 - 4 108-43% 5.3 25 - Pomarkku 390-231 - 3 899-9.7 20 +87% Pori 12 550 +8% 7 741 +11% 106 811-8.3 327 - Rauma 4 960-8% 3 114-4% 40 422-17% 8.0 157 - Siikainen 220-16% 138-1 766-35% 7.9 7 * Säkylä 760 +14% 445 +12% 5 514-7.1 19 - Ulvila 1 770-1 153 +8% 13 284-7.3 61-14 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 15 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 16 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 17 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 22
Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, 18 19 20 21 2009-2013. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 2 140-16 230 +3% 550-53% 7 860-19% 5 590 +132% 32 370 +4% Eura 125-1 037 +13% 24-38% 452-17% 328 +147% 1 970 +11% Eurajoki 47-273 -28% 8 * 183-25% 160 +166% 670-13% Harjavalta 74-671 +20% 33-258 -22% 189 +147% 1 230 +14% Honkajoki 21 * 143 - <5 * 78-41 +228% 290 - Huittinen 131 +39% 744-32 - 395-16% 210 +85% 1 510 - Jämijärvi 32 * 141-6 * 103-25 +138% 310 - Kankaanpää 140-866 - 30-485 - 279 +118% 1 800 +10% Karvia 43 * 221 - <5 * 104-55 +130% 420 - Kokemäki 105 +63% 792 +28% 21-274 -24% 190 +119% 1 380 +17% Köyliö 32 * 241 - <5 * 75-29% 60 +125% 410 - Luvia 34 * 208 - <5 * 110-71 +154% 430 - Merikarvia 35 +70% 276-6 * 132-76 +117% 530 - Nakkila 47-366 - 15 * 196-17% 155 +161% 780 - Pomarkku 22 * 217 - <5 * 104-46 +115% 390 - Pori 751-6 656 +15% 253-42% 3 078-15% 1 811 +100% 12 550 +8% Rauma 322-2 040-24% 51-69% 1 076-37% 1 474 +248% 4 960-8% Siikainen 10 * 115 - <5 * 63-29 +161% 220-16% Säkylä 49-364 - 18 * 189-135 +178% 760 +14% Ulvila 117-862 - 32-508 -10% 251 +83% 1 770-18 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 19 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 20 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 21 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 23
Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 22 23 24 25 2009-2013. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 1 070-16% 12 240 +6% 610-1 380 +33% 900-27% 16 190 +3% Eura 60-776 +16% 35-85 +91% 78-1 030 +14% Eurajoki 29-175 -36% 10 * 33 +75% 25-270 -28% Harjavalta 42 +57% 498 +21% 21 * 74 +132% 35-670 +20% Honkajoki 7 * 112 - <5 * 10 * 10 * 140 - Huittinen 33-602 - 25-50 - 33-740 - Jämijärvi 7 * 107 - <5 * 16 * 6 * 140 - Kankaanpää 55-650 - 40 +69% 63-53 - 860 - Karvia 19 * 163-13 * 17 * 8 * 220 - Kokemäki 48-624 +35% 29 +101% 58 +93% 32-790 +29% Köyliö 19 * 151-5 * 28 * 38 * 240 - Luvia 7 * 162-6 * 23 * 10 * 210 - Merikarvia 7 * 214-11 * 25 * 19-280 - Nakkila 31 +75% 253-15 * 37 +88% 29-370 - Pomarkku 12 * 169-8 * 19 * 8 * 220 - Pori 418-11% 5 116 +20% 261 +26% 534 +39% 313-31% 6 640 +15% Rauma 175-19% 1 505-24% 75-188 - 87-55% 2 030-24% Siikainen <5 * 99 - <5 * 6 * <5 * 120 - Säkylä 37 +94% 215-13 * 30 * 68 +211% 360 - Ulvila 59-644 - 34-81 +52% 42-860 - 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 24
Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 26 27 28 29 2009-2013. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 10 190 +13% 850-22% 5 760-5% 1 070-14 260 +10% 250-74% 32 370 +4% Eura 743 +40% 39-324 - 62-785 - 13-38% 1 970 +11% Eurajoki 142-30% 18-135 - 24-338 - 14 * 670-13% Harjavalta 388 +20% 38-226 - 30-504 +14% 39 +60% 1 230 +14% Honkajoki 94-6 * 57-9 * 118 - <5 * 290 - Huittinen 489-44 - 301-43 - 625-10 - 1 510 - Jämijärvi 101 - <5 * 54-13 * 133 - <5 * 310 - Kankaanpää 574 +28% 37-278 -14% 80 +48% 812 +19% 19-1 800 +10% Karvia 144-9 * 71-22 * 174 - <5 * 420 - Kokemäki 501 +39% 23-205 - 54 +79% 566 +18% 33-1 380 +17% Köyliö 175 +51% <5 * 70-17 * 145 - <5 * 410 - Luvia 141-9 * 66-20 * 188 - <5 * 430 - Merikarvia 204-10 * 75-23 +90% 209 - <5 * 530 - Nakkila 187-26 +79% 135-36 +118% 369-26 - 780 - Pomarkku 151 +34% 16 * 59-11 * 152 - <5 * 390 - Pori 4 061 +23% 366-10% 2 427 +7% 416-5 228 +8% 51-81% 12 550 +8% Rauma 1 226-20% 110-40% 769-28% 119-33% 2 725 +21% 14-84% 4 960-8% Siikainen 87 - <5 * 24-5 * 101 - <5 * 220-16% Säkylä 254 +35% 13 * 152-28 +64% 308 - <5 * 760 +14% Ulvila 528-71 - 335-54 - 777-5 * 1 770-26 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 27 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 28 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 29 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 25
Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 30 31 32 33 2009-2013. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 900 +31% 380 +20% 900 +19% 830 +14% 4 840 +10% 2 940 +10% 3 050-1 890-13% 16 730 +7% Eura 106-20 * 21-38% 30-276 - 226-177 - 107-960 - Eurajoki 53-15 * 12-23 - 140-45 -37% 56-27% 26-55% 370 - Harjavalta 63 +38% 11 * 25-33 - 193 +40% 119-120 - 65-630 +21% Honkajoki 13 * 5 * 9 * <5 * 59-36 - 37-18 - 180 - Huittinen 82-17 * 42-47 - 215-133 - 128-111 - 780 - Jämijärvi 35 * <5 * <5 * 5 * 34-26 - 40-24 - 170 - Kankaanpää 104 +32% 24-37 - 35-264 - 182-174 - 86-910 - Karvia 15-9 * 14 * 12 * 67-63 - 52-25 -43% 260 - Kokemäki 58-8 - 21-25 - 199 +31% 114-137 - 133 +47% 700 +19% Köyliö 25-7 * 14 * 7 * 40-27% 38-55 - 13-62% 200 - Luvia 46 +93% 5 * 15 * 7 * 51-24% 39-45 - 12-59% 220 - Merikarvia 16 - <5 * 16 * <5 * 59-49 - 46-47 - 240 - Nakkila 50 - <5 * 14-16 - 142-76 - 93-36 -33% 430 - Pomarkku 21-5 * 10 * 5 * 48-30 - 57-16 -54% 190 - Pori 745 +42% 147 +25% 442 +35% 348-1 896 +16% 1 002-1 114-710 - 6 400 +11% Rauma 289-54 - 142-179 +27% 736-521 - 474-290 -19% 2 690 - Siikainen 8 - <5 * <5 * <5 * 21-38% 29-30 - 19-110 - Säkylä 38-17 * 15-20 - 103-76 - 66-58 - 390 +19% Ulvila 137 +33% 26-41 - 33-295 - 136-144 -25% 98-910 - 30 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 31 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 32 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 33 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 26
Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 34 35 36 37 2009-2013. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 290 +42% 180-380 +20% 360 +17% 2 710 +8% 1 930-3 570-6% 5 200-5% 15 64-0 Eura 94 +71% 10 * 7-47% 12-154 - 118-198 - 410-1 000 +12% Eurajoki 31 - <5 * 18 * <5 * 63-51 - 62-27% 71-40% 300-18% Harjavalta 49 +78% 7 * 13 * 14 * 90-90 - 124-209 - 600 - Honkajoki <5 * <5 * 6 * <5 * 13-17 - 36-27 -55% 110-22% Huittinen 50-17 * 25-15 - 114-99 - 183-234 -24% 740 - Jämijärvi 16 * <5 * <5 * <5 * 20-5 -71% 30-58 - 140 - Kankaanpää 56-15 * 18-15 - 173-109 - 218-290 - 890 +12% Karvia 10 * <5 * <5 * <5 * 26-22 - 39-68 - 170-18% Kokemäki 43-8 * 14 * 19 * 113 +31% 95-161 - 234-690 +14% Köyliö 18 - <5 * <5 * 10 * 28-23 - 39-91 - 210 - Luvia 24 - <5 * <5 * <5 * 38-21 - 53-62 - 210 - Merikarvia 16 * <5 * <5 * <5 * 46-28 - 57-130 - 290 - Nakkila 29-5 * 8 * 11 * 67-42 - 90-97 -26% 350 - Pomarkku 16 * <5 * <5 * <5 * 29-15 - 42-93 - 200 - Pori 516 +52% 74-162 - 172 +31% 1 076 +14% 706-1 384-2 055-6 150 +6% Rauma 183-18 -41% 72-51 - 407-344 - 543-15% 660-29% 2 280-15% Siikainen 6 * <5 * <5 * <5 * 19-18 * 31-35 -32% 110 - Säkylä 29 - <5 * 7 * 8 * 61-36 - 84-134 - 360 - Ulvila 104 +69% 14 * 18-13 - 173-94 -21% 200-244 - 860-34 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 35 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 36 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 37 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 27
Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2011 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,0 vuorokautta 38. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3605 euroa 39. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 40 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2013. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 629 330 Koko alue 30 055 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Eura 1 856 Pori 12 960 Eurajoki 444 Rauma 4 555 Harjavalta 1 427 Siikainen 121 Honkajoki 154 Säkylä 636 Huittinen 1 167 Ulvila 1 655 Jämijärvi 254 Kankaanpää 1 784 Karvia 305 Kokemäki 1 049 Köyliö 236 Luvia 235 Merikarvia 331 Nakkila 605 Pomarkku 282 38 Rautiainen H, Pelanteri S, Rasilainen J (2012): Somaattinen erikoissairaanhoito 2011. THL 12/2012. http://urn.fi/urn:nbn:fife2012121210293 39 Kapiainen S, Väisänen A, Haula T (2014): Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. THL Raportti 2014_003. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-079-5 40 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit 28
7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 41 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2004-2013. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952 2007 aikana Suomessa 42. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 41 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 42 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 29
Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2004-2013 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 106 51 157 10-19 348 62 410 20-29 403 71 474 30-39 387 78 465 40-49 523 153 676 50-59 577 204 781 60-69 373 208 581 70-79 228 130 358 80-89 117 125 242 90+ 8 29 37 Yhteensä 3 070 1 111 4 181 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2004-2013 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 485 141 626 10-19 2 519 297 2 816 20-29 2 581 434 3 015 30-39 3 946 529 4 475 40-49 5 132 1 380 6 512 50-59 5 819 2 401 8 220 60-69 4 409 2 545 6 954 70-79 3 126 1 483 4 609 80-89 1 230 901 2 131 90+ 126 240 366 Yhteensä 29 373 10 351 39 724 30
Hoitopäiviä 0 100 200 300 400 Hoitopäivät 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2004-2013. 31
Tapaturmat -verkkosivusto www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen. 32