guofnf2n...--_1.&' 1, ( N:o 6 ELO KUU 1953 ) Sompasaaren 5. kesälurnauksen osanoifajisfoa Istumassa (vas.): E. Heinonen, E. Salmi, 1. Niemelä, T. Salo, M. Rantanen, O. Katajisio, J. Vesterinen, A. Fred ja J. Haanpää. Heinosen takana J. Snei:l:z, Salon :takana S. Helle.
-Kirjepefiosasfo - I Toimittaa PAAVO LIHTONEN Helsinki, Fredrikink. (jo A 24 Suomen mestaruusturnaus. Päättyneitä pelejä:u itl\()ilcn 1 Soininen Erämetsä 112 Lågland, Heilimo 1 Soininen, Lägland 1 Heilimo Uimone~ o Heilimo, Saarnivaara 0 Uimonen. Tilanne: Päivärinta -0 (+'5), Ojanen -1 (+3), Massinen -1112 (+6112), Wikman -2 (+6), Lågland -3 (+5» Heilimo -3 (+2), Soininen -3112 (+1'2), Lönnblad -4 (+1)., Erämetsä -4112 (+112), Saarnivaara -41/2 (+1'2), Uimonen -5 (+2). Non stop-iurnaukset. 1: Pohjakallio 1 Marttinen, Lilja 1 Pohjakallio Heikkinen 0 Kaasalainen, Marttinen 0 Kaasalainen; 11/1: Lilius 0 Turunen: Turunen 1/2 Takala, Takala 0 Savelius, Miikki 0 Lilius, Lilius 1 Takala, Lundell 1/2 Takala; 11/2: Salovaara 1 Salo, Salo 1/2 Aalto; IV/I: Railo 112 Suominen; IV/2: Kiiveri 1 Kangasmäki, Kiiveri 1 Frilund Kettunen 0 Kiiveri. ' Maaottelu Suomi-Ruotsi: Soininen 1/2 Ek, Ek 112 Soininen, Carlsson 112 Ekblom, Uimonen 1'2 Millqvist, Millqvist 1 Uimonen, Ojanen 1 Smith, Lihtonen 1 Gärdeus, A. Mustonen 0 Reier, Reier 1 Mustonen. Pisteet: Suomi 81/2, Ruotsi 6112. Deuischland-Finnland komeilee usein Saksan shakkilehtien palstoilla meille murhaavin tulosilmoituksin, viimeksi 74:16 (200:sta) Saksan hyväksi. Minulta on kysytty: «mikä se tämä maaottelu oikein on, kun Suomen Shakki siitä ei tiedoita mitään?«vastaus: Kysymyksessä ei ole virallinen maaottelu, vaan saksalaiselta taholta alkuunpantu yksityisluontoiseksi katsottava «sadan pelaajan ottelu«, joka sai aiheensa v. 1947---48 pelatusta kansainvälisestä sadan miehen joukkueturnauksesta Suomi-Ruotsi-Hollanti-Ranska. Tämän turnauksen loppuvaiheessa v. 1948 Saksan kirjepeliliiton taholta käännyttiin mainitun turnauksen Suomen joukkueen johtajan Arnold Hindsin puoleen ja ehdotettiin samanlaisen turnauksen järjestämistä Suomen ja Saksan välillä. Hinds, jolla oli ollut ikäviä kokemuksia edellämainitun jättiläisturnauksen teknillisen järjestelyn ja johdon vaikeuksista, ei kuitenkaan halunnut ryhtyä ottelua järjestämään, mutta saksalaisten pyynnöstä lähetti heille meikäläisten sadan miehen turnauksen pelaajan osoitteet. Pian tämän jälkeen pelaajamme saivat Saksasta ilmoituksen saksalaisesta vastapelaajasta ja kehoituksen alkaa kahden pelin ottelu. Näin tämä «maaottelu«sai alkunsa. Kun pelaajilta ei edes kysytty, halusivatko he otteluun osallistua vai eivät, on ymmärrettävää, että useat pelaajat eivät ollenkaan alkaneet näitä pelejä. Lisäksi monet pelinsä alottaneet - häpeällistä kyllä - jättivät ne kesken, ja niin saamme nyt lukea «tuloksia«, jotka ovat omiaan herättämään ihmettelyä. OtteluIta puuttui meidän puolellamme siis kaksi mitä tärkeintä perusedellytystä, joita ilman ei mistään maaottelusta voi olla kysymys: 1) joukkue, jonka pelaajat oman velvoittavan ilmoittautumisensa nojalla olivat sitoutuneet ottelun suorittamaan, ja 2) johto, sillä meidän joukkueellamme ei ollut johtajaa, joka olisi huolehtinut pelien säännönmukaisesta kulusta ja valvonut pelaajiemme oikeuksia. Merkillepantavaa on, että vaikka Saksan puolella nämä edellytykset olivat, Saksan turnausjohto tulostiedoitustensa yhteydessä yhä kaipaa tietoja niinkin suurelta pelaajamääräitä kuin 63:lta sadasta. Kun niin monen omankin joukkueen pelaajan peleistä ei ole mitään tietoa ja kun ottelun alkamisesta on kulunut jo viisi vuotta, pitäisi silläkin taholla huomata, että kysymys on jostakin muusta kuin maaottelusta. Tosiasiana joka tapauksessa pysyy, että Saksan kirjepeliliiton aloite maaottelun järjestämisestä meidän taholtamme torjuttiin, joten oudolta tuntuu, että saksalaiset yhä julkaisevat ottelutuloksia, ikäänkuin kysymyksessä olisi virallinen maaottelu. SUOMllEN SlHlA1K1Kl[ SUOMEN RESKUSSHAKKILIITON, SUOMEN SHAKKILIITON. TYöVÄEN SHAKKILIITON JA SUOMEN TEHTÄVÄNIEKKOJEN ÄÄNENKANNATTAJA. SUOMEN SHAKKI Helsinki SUOMI - FINLAND Päätoimittaja A L T T 1 S A LOI L A Osoite: HELSINKI-TööLö, Messeniuksenkatu 7 B 50 TILA USHINT A 1953 1/1 vsk. 500:- mk Ulkomaille 600:- mk POSTISIIR TO TILIT SSh. 68538. Saloila 687 0 Tilien os. HELSINKI N:o 6 Elokuu 1953 Suurmestari V. R a g 0 z i n : MUUTAMIA VIIME VUODEN SHAKILLISIA MERKKITAPAUKSIA Vuonna 1952 oli runsaasti mielenkiintoisia kansainvälisiä shakkiotteluita. Vuoden alussa pidettiin turnaukset Budapestissa ja Havannassa, ja kesällä oli Helsingin shakkiolympialaiset, joihin osallistui 25 maata. Syksyllä koko maailman Bhakinpelaajat seurasivat suurella jännityksellä Tukholmassa suoritettua shakkiturnausta. Shakkitaidon ihailijat tulevat kauan muistamaan suurmestari Aleksander Kotovin loistavan pelituloksen - 16,5 pistettä 20 mahdollisesta eikä yhtään häviötä! Huomattavan menestyksen saavuttivat myös nuoret shakkimestarit - nykyiset kansainväliset suur mestarit - Mark Taimanov ja Tigran Petrosjan, jotka Tukholman turnauksessa selviytyivät toiselle ja kolmannelle sijalle häviämättä yhtään kahdestakymmenestä pelistä. On muistettava, että kysymyksessä ioli kilpailu, johon osallistuivat Samuel Reshevskiä ja Miquel Najdor-.fia lukuunottamatta Länsi-Euroopan V. Ragozin, ja Amerikan parhaimmat mestarit. suurmestari Suureksi tapaukseksi muodostui myös Moskovassa suoritettu naisten shakkiturnaus, jonka voittaja saa pelata maailmanmestari Ljudmila Rudenkoa vastaan, haasteottelun maailmanmestarin arvosta. Tämän turnauksen voittajaksi selviytyi lahjakas shakkimestaritar Helizaveta Bykova. Vuonna 1952 suoritettiin myös Neuvostoliiton 20. shakkimestaruusotteluo Maailm.anmestari Mihail. Botvinnjkin ja n:aailman voimakkaimpien suurmestareiden - Smyslovm, Keresm, Gellerm Bronsteinin Boleslavskin. ja Taim~novin - osallistuminen otteluun teki siitä suu'rtapauksen. ValltettavastI suurmestari Kotov ja jokin aika sitten kansainvälisen suur- I
144 SUOMEN SHAKKI ------------------------ suurmestarin arvon saaneet Averbach ja Petrosjan eivät voineet tällä_ kerralla osallistua. Koko ottelun ajan käytiin kiihkeää taistelua vanhemman ja nuoremman polven edustajien välillä. Nuori suurmestari Taimanov pysyi kauan johdossa. Viidenteentoista kierrokseen mennessä hän oli 2 pistettä edellä ja näytti jo siltä, että ensimmäinen sija olisi hänen. Mutta sen jälkeen, kun Taimanov 16. kierroksella hävisi Boleslavskille alkoi entistä kireämpi kamppailu ensimmäisestä sijasta. Maailmanmestari Botvinnik pelasi lopun tavattoman voimakkaasti, saaden jäljelläolleen viiden kierroksen aikana kokoon peräti 4\1 pistettä, Taimanov vain 2lj2 pistettä. Sitkeän ottelun lopputuloksena oli, että maailmanmestari Botvinnik ja suurmestari Taimanov jakoivat keskenään I-II tilan. Maailmanmestari Botvinnik pelasi tämän turnauksen koko loistollaan. Hän osoitti osaavansa taistella tarmokkaasti voitosta ja käyttää voimaansa ja taitoaan ratkaisevissa tilanteissa. Erittäin kuvaaviksi tässä suhteessa muodostuivat ottelut Bronsteinia, Keresia ja Gelleria vastaan ja voiton saaminen heistä. Ainoastaan pelissään Taimanovia vastaan Botvinnik joutui tunnustamaan tulleensa voitetuksi. Suurmestari Mark Taimanov on syntynyt Leningradissa 1925. Hän alkoi pelata shakkia jo varhaisessa lapsuudessaan ja tutki jo 12 vuotiaana shakkiteoriaa. Vuonna 1938 hän kävi ahkerasti pioneeripalatsissa, jossa nuoria shakinpelaajia opettivat taitavat ja kokeneet mestarit mm. Mihail Botvinnik. Tuskinpa silloin kukaan olisi osannut aavistaa, että kyvykkäästä oppilaasta Mark Taimanovista tulisi opettajansa Botvinnikin veroinen. Neuvostoliiton 20. shakkimestaruuskilpailussa siis opettaja ja oppilas-, kilvoittelivat ensimmäisestä sijasta. Missä ovat nuoren suurmestarin parhaimmat puolet? Mark Taimanovilla on sangen vahvat teoreettiset tiedot ja häntä pidetään yleisemmin käytettyjen peliavausten - sisilialaisen pelin ja Nimzovitschin puolustuksen - erikoistuntijana. Mutta hänen suuren menestyksensä perustekijänä on jatkuvasti lisääntynyt pelivoima ja -taito - luovan pelit aidon harmooninen yhdistyminen urheilijan ominaisuuksiin. Hänen pelitavalleen oli Neuvostoliiton 20. mestaruusturnauksessa samoin kuin Tukholmankin kilpailussa ominaista erityinen keveys. Usein hän valitti: «En voi ajatella kauan«. Juuri tämä onkin suurmestarin vahva puoli. Taimanoville ei yhdessäkään pelissä tullut aikapulaa, sillä hän osaa oikein laskea ajatteluun käyttämänsä ajan. Kuinka monta kertaa sellaisilta taitavilta suurmestareilta kuin Keresilta, Bronsteinilta ja Smyslovilta loppui aika, jota he tarvitsivat muodostuneen tilanteen arviointiin. Tästä syystä heille on joskus sattunut harmillisia virheitä. Taimanovin ei sensijaan ole tarvinnut kärsiä 'tästä epäkohdasta. Suurmestari Geller, joka pääsi kolmannelle sijalle, osoittautui jälleen olevansa ensiluokkainen shakinpelaaja. Näissä kilpailuissa saavutti suuren voiton nuoriso, jota edustivat suurmestarit Taimanov ja Geller sekä shakkimestarit Kortshnoi ja Moisejev. Shakkimestari Kortshnoi on vasta 21 vuotias ja osallistui ensimmäisen kerran Neuvostoliiton shakkimestaruusotteluun. Taimanovin tapaan hän on saanut shakkikoulutuksensa Leningradin pioneeripalatsissa. Toivotan jatkuvaa menestystä nuorille shakinpelaajille! Maailmanmestaruuden ehdokasturnaus Sveitsissä Nykyisen turnausjärjestelmän tähänastiset vaiheet Shakin maailmanmestaruusottelu on hyvää vauhtia lähestymässä Jannitysvaiheeseen, jollaisena on pidettävä 29. 8. Sveitsissä alkavaa ehdokasturnausta. Siinä maailman parhaat pelaajat kilvoittelevat paremmuudesta ja oikeudesta päästä haastamaan maailmanmestari M. Botvinnik ottelemaan maailmanmestarin arvonimestään. Aikaisempien kilpailujen SUOMEN SHAKKI 145 tulosten perusteella Sveitsin ehdokasturnaukseen saavat osallistua seuraavat suurmestarit (aakkosjärjestyksessä mainittuna): J. Averbach, I. Boleslavski,. D. Bronstein, M. Euwe, E. Geller, S. Gligoric, P. Keres, A. Kotov, M. NaJdorf, T. PetrosJan, S. Reshevsky, L. Szabo, V. Smyslov, G. Ståhlberg ja M. Taimanov. Todetaan siis, että 15:sta osanottajan joukosta yhdeksän on Neuvostoliitosta ja yksi kustakin seuraavasta maasta: Austraalia, Hollanti, Jugoslavia, Ruotsi, Unkari ja USA. Toistaiseksi emme ole saaneet turnauksesta tietoja FIDE:n tai järjestäjien taholta, mutta todennäköistä on, että kaikki kelpuutetut tulevat osallistumaan, siksi suuresta asiasta on kysymys. Maailman shakkilehdistö on jo aloittanut innokkaan keskustelun tulevasta suurtapahtumasta ja kysymyksessä on todella eräs kaikkien aikojen vahvimpien shakkiturnausten joukkoon luettava kilpailu, joten sitä kohtaan osoitettu kiinnostus on hyvin ymmärrettävissä. Nykyinen MM. mestaruusturnausjärjestelmä on vihreästä nuoruudestaan huolimatta osoittautunut varsin onnistuneeksi. Voimme siten antaa FIDE:lle kiitoksen järjestelmän luomisesta, johon aiheen ja mahdollisuuden antoi silloisen maailmanmestarin tri A. Aljechinin kuolema 23. 3. 1946. Tämän jälkeen mestaruus oli avoimena parin vuoden ajan, kunnes FIDE v. 1948 järjesti kutsuturnauksen uuden mestarin nimeämiseksi. Turnaus pelattiin 2-kierroksisena Hollannissa ja Neuvostoliitossa seuraavasti: 1.- 26. 3. Haagissa ja 10. 4.-18. 5. Moskovassa tuloksin Botvinnik 14 (19), Smyslov 11, Keres 10J;2, Reshevsky 10%, Euwe 4. Botvinnik sai tunnustetun maailmanmestarin arvon. Tästä alkaen FIDE:n MM. turnausjärjestelmä on ollut käynnissä ja pyörii parhaillaan toista kierrostaan (kierrokseen sisältyy: 1. alueturnaukset, 2. karsintaturnaus, 3. ehdokasturnaus, 4. kaksinottelu maailmanmestaruudesta. Yhteenveto tähänastisesta on seuraava: Saltsjöbadenin karsiniaturnaus 15. 7.-15. 8. 194-8, johon osallistui 20 pelaajaa. Aluejärjestelmä ei vielä tässä vaiheessa ollut kehittynyt riittävästi, joten ainoastaan meikäläinen Eero Böök ja kanadalainen A. Yanovsky osallistuivat turnaukseen aluejaon perusteella. Parhaat tulokset: Bronstein 13J;2, Szabo 12%, Boleslavski 12, Kotov 11% Lilienthal 11 Bondarevski, Flohr, Najdorf, Ståhlberg 10% jne. ', Budabestin ehdokastusnaus 12.-26. 4. ja 28. 4.-18. 5. 1950. Tulokset: Boleslavski ja Bronstein 12, Smyslov 10, Keres 9%, Najdorf 9, Kotov 8\1, Ståhlberg 8, Lilienthal, Flohr ja Szabo 7. Voittajat aloittivat 31. 7. 1950, kaksiottelun keskinäisestä paremmuudesta, jonka Bronstein vaiherikkaan ja jännittävän kamppailun jälkeen voitti tuloksin 7J;2-61f2. MM. ottelu Bofvinnik-Bronsfein Moskovassa 15. 3-15. 5. 1951, joka päättyi tasatulokseen 12-12 (maailmanmestaruuden puolustajan säilyttäessä sääntöjen perusteella mestaruutensa).. Järjestelmän uusi kierros aloitettiin alueturnauksilla v. 1951 (E'IDE:n lehtipalvelun puuttumisen vuoksi meillä ei ole tietoa kaikkien alueiden turnaustuloksista). Itä-Euroopan alueiurnaus, johon Suomen edustajana osallistui shakkime~tari A. Fred, pelattiin Tshekkoslovakiassa Marianske Laznessa 5.-28, 8. 1951. Parhaat: Pachman 13 (16), Szabo 12, Barcza ja Stoltz loy:; Foltys ja Benkö 10. ' Salisjöbadenin karsinta:lurnaus 15. 9.-21. 10. 1952 pelattiin Helsingin shakkiolympialaisten jälkeen 21 osanottajin. Tulokset SSh:ssa n:o 9-10, 1952, siv. 253. Ryhtymättä vielä tässä vaiheessa kannujen valantaan voimme kuitenkin yhtyä siihen shakkimaailman yksimielisesti omaksumaan käsitykseen ettei minkäänlainen normaalinen yllätys voi estää Neuvostoliiton pelaajie;l menestystä tässä turnauksessa. Kuka tulee Neuvostoliiton turnaukseen osallistusvista suurmestareista voittajaksi ja maailmanmestarikandidaatiksi se on kysymys, joka jo nyt antaa aiheen mielenkiintoisiin arvailuihin. '
146 SUOMEN SHAKKI --Peli- ja sommitelmaosasto I 'Eero E. B ö ö k : Toimittavat EERO E. BööK ja OSMO KAILA, Helsinki, Runebergink. 29 B. Mestarin mietteitä Kuningatargambiitin kehitystä Ojasen esitys Loviisan turnauk- hyökkäysyritykset kuningassivussessa oli täysin ylivoimainen. Oli talla ovat suhteellisen helposti torkuitenkin hauskaa todeta, että hän juttavissa, kun sen sijaan valkea uhcai Waisuuden kokeilla useilla eri kaa n.s. sotilasvähemmistö hyökavausideoilla. Mielenkiintoisen pa- käyksellä b2-b4, a2-a4, b4-b5 dn muodostavat kuningatargambii- jne. aikaansaada mustan sotilas asetit Ridalaa ja Pastuhoffia vastaan, massa erittäin tuntuvia heikkouksia. joissa molemmissa vastustaja käyt- Teoreetikot ovat sitä mieltä, että ti oikeaoppista puolustusta. Aika- mustalla kenties on olemassa mahnaan 20-luvulla ja 30-luvun alussa dollisuus selviytyä tasapeliin tätä katsottiin mustan suurimpana vai- hyökkäystä vastaan, mutta, että pekeutena kuningatargambiitissa ole- liä on mahdotonta käsitellä niin van kuningatarlähetin 1iikekannal- virheettömästi, että musta todella lepanon. Kaikkien teoreetikkojen saavuttaisi tasapelin ilman valkean huomio kiintyi tähän silmiinpistä- apua. Näköala on vähemmän lohvään ja ehdottomasti tärkeäänkin dullinen ja siksi ei oikeaoppinen kysymykseen ja voidaan sanoa, että puolustus enään nautikaan entisten se on tullut ratkaistuksi. Sen sijaan aikojen suosiota. Seuraava peli ei ei aluksi huomattu sotilasaseman seuraa edellä kaavailtua päälinjaa, merkitystä tornien liikekannalle- vaan joutuu eräälle sivuraiteelle, panolle. Vähitellen kuitenkin todet- jossa mustan «omien sotilaitten vätiin, että yksinkertainen vaihto- rillä«oleva lähetti muodostaa musmuunnelma tarjoaa valkealle erin- tan pelin suurimman heikkouden. omaisia mahdollisuuksia. Mustan 7S6. KuningatargambiitH. Oikeaoppinen puolustus Pelattu Loviisan turnauksessa 17. 7. 1953. suorittaa tavallisesti matkan c5:een kahdessa erässä. Uhkaus on niin voimakas, ettei siihen ole löytynyt parempaa vastausta kuin seuraava vaihto. Silloin, kun tämä todettiin, ei vielä oltu selvillä siitä, kuinka suuria mahdollisuuksia sisältyi tä- K. Ojanen E. Ridala 1. d2-d4 d7-ds hän yksinkertaiselta näyttävään 2. e2-e4 e7-e6 vaihtoon, jossa ainoana seuraukse- 3. Rbl-e3 Rg8-f6 na tuntui olevan mustan vapautu- 4. Lel-gS Lf8-e7 minen suurimmasta huolestaan, ku- 5. e2-e3 0--0 ningatarlähetin kehittämisestä. 6. Rgl-f3 Rb8-d7 8. e4xds e6xds 7. TaI-el a7-a6 9. Lfl-d3 e7-e6 Tämän sveitsiläisen mestarin W. 10. Ddl-e2 Tf8-e8 Hennebergerin keksimän siirron 11. 0-0 Rd7-f8 tarkoituksena oli säästää mustan c Siirtoon h7-h6 VOISI valkea vasta sotilaan aikaa, koska se muuten ta 12. Lg5-f4, sillä 12. - Rf6-h5 13. Rc3 X d5? menettäisi sotilaan. 12. Rf3-d2! Valkean ratsun päämääränä on ruutu n, mistä käsin se suojaa valkean kuningas sivu stan arimman kohdan h2. "'" 12. -- 13. LgSXe7 14. Tfl-el IS. Rd2-fl 16. f2-f3 17. De2-f2! SUOMEN SHAKKI 147 Rf6-g4 Dd8Xe7 De7-h4 Te8-e6 Rg4-h6 Asetta mustan vaikean valinnan eteen. Ellei musta vaihda kuningattaria, valkea voi edetä e-sotilaalla saavuttaen tuntuvan tilaedun ja erinomaiset hyökkäysmahdollisuudet kuningassivustalla. Jos musta vaihtaa kuten pelissä, on hänellä n.s. huonomman värinen lähetti, jonka johdosta musta saa tyytyä olemaan puolustuskannalla ja todennäköisesti menettää pelin. 17. - - Dh4Xf2+ 18. KgIXf2 Te6-d6 19. Re3-a4 Le8-fS 20. Ld3-e2! Valkea ei tietenkään vaihda lähettejä, sillä mustan lähetin ei ole mahdollista jatkuvasti pysytellä halkaisijalla h7-bl. 20. -- 21. Ra4-cS 22. Le2-d3 23. ReS-a4! Ta8-e8 LfS-e8 Rf8-e6 Valkea välttää vaihtoja, sillä kuta enemmän mustalla on upseereja ahtaissa tiloissaan, sitä vaikeampi hänen on nopeasti tehdä tarvittavat puolustusmanööverit. 23. - - f7-fs Mustan on pakko tehdä tämä siirto, sillä muuten valkea valtaisi lisää tilaa peiaamalla g2-g4. 24. Ra4-eS! Mustan lähetin liikkumatilan pienennyttyä valkea mielellään vaihtaa ratsut saadakseen torneilleen vapaita ruutuja. 24. -- 25. Rc5Xe 6 26. f3-f4! Naulitsee mustan lähetin värille. 26. -- 27. f4xgs 28. Rfl-g3 Te8-f8 Lc8Xe6 sotilaat mustan g7-gs Rh6-f7 Ilmeisesti on siirtojärjestys pöytäkirjassa virheellinen, sillä on mahdotonta käsittää, miksi valkea ei pelaa 28. h2-m. 28. - - Rf7XgS 29. Rg3-e2 RgS-e4+ Tämäntyyppisissä asemissa on ratsu yleensä puolustautujalle hyvin ~rvokas, sillä se on ainoa upseeri, Joka pystyy tehokkaasti uhkaamaan mustia ruutuja. 30. Ld3Xe4 d5xe4 Musta menettää viimeiset mahdollisuutensa! Oikein olisi ollut lyönti f-sotilaalla. Sen jälkeen mustalla ei olisi ollut kuin yksi suojattava kohta kuningatarsivustalla. Sen sijaan mustan hyvän liikkumatilan saavuttaneet upseerit olisivat voineet torjua kaikki etenemisyritykset kuningassivustalla. Epäilemättä vaikealla tässäkin tapauksessa olisi selvästi parempi peli, mutta peli voisi helposti muuttua siinä määrin avoimeksi, että musta olisi saanut riittäviä vastamahdollisuuksia. 31. a2-a3 Lopultakin valkea uhkaa ryhtyä vähemmistöhyökkäykseen. Musta torjuu sen heti, mutta seurauksena on, että musta a-sotilas tästä lähtien on vaikeasti suojattavissa. 31. -- 32. Re2-f4 33. Tcl-e3 34. Tc3-eS 3S. TeS-eS 36. h2-h3 37. Tel-el 38. Tel-gl 39. Kf2-el! 40. Kel-d2 41. Tgl-fl 42. Kd2-e3 43. Kc3-b4 44. Tfl-f2 4S. Rf4-e2 a6-as LeS-b3 as-a4 Td6-f6 Tf6-h6 Tf8-f7 Kg8-fa Tf7-f6 Tf6-f7 Tf7-f6 Tf6-f7 Tf7-f6 Tf6-f7 Tf7-f6 Valkea on kaikessa rauhassa saanut toteuttaa voittoman,ööverinsa. Musta on ollut sidottu suojelemaan f5:ttä ja a-sotilas putoaa kypsänä hedelmänä. Musta olisi tietenkin voinut valita jonkin toisen puolustusasetelman, joista luonnolliselta olisi tuntunut a-sotilaan suojeleminen b7-b5:llä ja lähetin sijoittaminen d7:ään. Musta olisi silloin ollut turvattu sotilaan menetykseitä, kuten pelissä tapahtuu, mutta silloin olisivat kaikki mustat ruudut olleet valkean hallussa, mikä olisi johta-
148 SUÖME!N SHAKKI nut ikäviin seurauksiin. Mm. valkean kuningas olisi voinut estettä edetä esim. b6:een. 45. 46. Kb4Xa4 4'1. Ka4-b4 48. Kb4-c3 49. Kc3-d2 Lb3--eB Le6--d7 b7-b6 Th6-gS Kf8-f7 Tämä luonnollisennäköinen siirto menettää vielä sotilaan, mutta mustan asema on tietenkin joka tapauk sessa toivoton. 50. Re2-f4 Tg6-gS Jos 50. - Tg5--g8, niin seuraa 51. Rf4-h5 Tf6-g6 52. g2-g4 samoin tuloksin. 51. g2-g4! h7-h6 52. g4xf5 Tg5XfS 53. Te5Xe4 c6-c5 54. d4xc5 TfSXc5 55. Te4-d4 Ld7-cS 56. b2-b4 TcS-g5 Musta pyrkii vastahyökkäykseen, mikä antaa valkealle tilaisuuden kiertää b-sotilaan kimppuun. 5'7. a3-a4 TgS-gl 58. Td4-dS Lc8-e6 5. Td8-b8 Tgl-al BO. Kd2-c3! TaI-cl + 61. Tf2-c2 Tcl-al 62. Tb8-b7 + Kf7-fS 63. Tb7XbS Musta antautui, sillä nyt valkea voittaa leikiten. Erinomainen kouluesimerkki oikeaoppisen kuningatargambiitin sotilasaseman heikkouksista. Tosin valkean vähemmistöhyökkäys esiintyi vain uhkauksena, mutta, jos musta olisi 30. siirrossa lyönyt d-sotilaalla tai jättänyt etenemättä seuraavassa siirrossa a-sotilaalla, olisi peli noudattanut täysin «ohjesäännönmukaista«suuntaa 1. d2-d4 2. c2-c4 3. Rbl-c3 4. Lcl-gS 5. c4xds 6. e2-e3 7. Lfl-d3 '157. mustan hyvin todennäköiseksi häviöksi. Edellisen pelin suunnitelma perustuu kokonaan mustan sotilasaseman hyväksikäyttämiseen. Valkea voi kuitenkin noudattaa toista linjaa, jossa päämääränä on tilaedun saavuttaminen kuningassivustalla ja sen hyväksikäyttäminen kuningashyökkäykseen. Pillsbury kehitti aikanaan kuuluisan systeeminsä, jossa valkean kuningasratsu sijoittuu e5:een, tuetaan sitten f2- f4:11ä ja lopuksi seuraa tilanteen mukaan sotilas- tai upseerihyökkäys kuningassivustalla. Melko pian opittiin kuitenkin torjumaan tämä hiukan ylimalkainen ja kaavamainen hyökkäys, vaikka on muistettava, että sillä aluksi saavutettiin useita loistavia voittoja. Systeemin heikkoutena on, että mustan haltuun sittenkin jää liian monia keskustaruutuja, mikä antaa tilaisuuden vastapelin kehittämiseen. Steinitz yritti aikanaan pelaamalla f2-f3 ja e2-e4 ottaa keskustan aikaisessa vaiheessa valkean haltuun, mutta onnistumatta. Ajatusta pidettiin sen vuoksi useitten vuosikymmenien ajan kerrassaan epäonnistuneena. Samantapainen on kuitenkin Botvinnikin kuuluisa menetelmä Nimzo-intialaista puolustusta vastaan, joka sai tulikasteensa loistavassa pelissä Botvinnik-Capablanea A VRO-turnauksessa 1938. Viime turnauksessa Neuvostoliiton mestaruudesta Botvinnik käytti samaa ideaa tavallisessa oikeaoppisessa kuningatargambiitissa Keresiä vastaan osoittaen sen täysin pelikelpoiseksi. Pelissään Pastuhoffia vastaan Loviisassa Ojanen kokeili samaa systeemiä tuloksena seuraava mielenkiintoinen peli. KuningatargambiittijOikeaoppinen puolustus K. Ojanen O. Pastuhoff Pelattu Loviisan turnauksessa 15. 7. 1953. d7-d5 e7-e6 RgS-f6 Rb8-d7 e6xds c7-c6 Lf8-e7 8. Ddl-c2 h7-h6 9. LgS-h4 Jos valkea tässä pelaa 9. Lg5--f4, voi musta 9. - Rf6-h5:11ä edullisesti vaihtaa ratsun lähettiin. 9.-- 0-0 10. f2-f3(1) Poikkeaa tavallisista siirroista Rg1 -e2 ja Rgl-f3! Valkea ottaa haltuunsa tärkeät ruudut e4 ja g4;, mikä antaa hänelle mahdollisuuden edetä joko e- taikka g-sotilaalla. 10. - - Tf8-eS 11. Rgl-e2 Dd8-aS 12. 0-0 (?) Arvostelu tästä siirrosta oli Loviisassa nopeasti tapahtuneen analyysin jälkeen seuraava: Heilimo: «Ojanen teki ainakin vhden kunnollisen virheen, nimittäin pelissä Pastuhoffia vastaan«. Ojanen: «En huomannut, että musta voi pelata Rf6-g4! Ilmeisesti valkea joutuu huonoon ase maan.«,_1_,1_*_ Pastuhoff: «Nä~~ siirron Rf6--g4, mutta pidm pehsllrtoa parempana«. Koska tilanne on harvinaisen mielenkiintoinen, kannattaa sitä lähemmin tarkastella. _1_ ' ~Ii_~_i ' "~_,~ -,~ SUOMEN SHAKKI 149 ~~"r~ II i 0 0 /..,d/. -. _!(~~~il8_ ~n~.6!5.tn ~y h(~t~f,","'0 Siirtojen 12. - Rf6-g4! 13. f3 X g4 Le7Xh4 14. Ld3-h7+! Kg8-f8! 15. e3-e4! jälkeen syntynyt tilanne on hyvin kaksiteräinen. Mustalla on selvästi parempi sotilasasema sillä vaikealla on g-linjalla kaksois~ sotilas ja valkean d-sotilas on jatkuvasti tuen tarpeessa, ja lisäksi mustalla on lähettipari, joka olisi erittäin tehokas avoimella laudalla. Valkea voi lukea pluspuolelle kehitysetunsa ja mustan kuninkaan jossakin määrin hyökkäyksille aran sijainnin f8:ssa. Nämä ovat kuitenkin ohimeneviä etuja, jotka on nopeasti hyväksikäytettävä. Muuten ne häipyvät kuin tuhka tuuleen ja mustan strateginen etu ratkaisee pelin. Tästä eteenpäin on tarjona seuraavat kaksi päämuunnelmaa: a) 15. - Rd?-f6 16. e4-e5! Rf6 X g4 17. Tfl X f7'+! Kf8 X f7 18. Lh7-g6+! Kf7--e7 19. Lg6xe8 Ke7 X e8 20. De2-g6 + Ke8-d8 21. Ta1-fl ja vaikealla on ratkaiseva hyökkäys; esim.: 2l. - Kd8-c7 22. Dg6-d6+ Ke7--b6 23. b2-b4! jne. b) 15. - d5xe4 16. Rc3xe4 Rd7 -f6! (16. - Da5-d5 17. Tfl-f5! Dd5-e6 18. Re2-f4! menettäisi kuninga ttaren.) 17. Re4-d 6! Le8 X g4! 18. Re2-f4! (18. Rd6 X e18 Ta8 X e8 19. Re2-f4 g7-g6! 20. Rf4Xg6,+ f7xg6 2l. Dc2 X g6 Da5-g5! johtaisi mustan voittoon yllättävien käänteiden 22. Tfl X f6 + Dg5 X f6 23. TaI-iI Df6 X fl-i-! ja 23. Dg6 X g4 Df6-f2+ 24. Kgl-h1 Te8- e1i + takia. Muunnelma on Ojasen keksimä.) Te8-e7 19. Dc2-c4! (Uhkaa sekä 20. Rf4-g6+! että 20. Dc4 X f7 +!) Lg4-e6 20. Rf4 X e6 + Te7 X e6! (Selvästi parempi kuin 20. - f7xe6 21. d4-d5 c6xd5 22. Dc4XM Da5-M+ 23. Kg1-hl Db6Xd6 24. Tf1Xf6+! g7xf6 25. DM X f6 + Kf8-e8 26. Df6-h8 + Ke8-d7 27. Dh8xa8 Te7xh? 28. pa8xb71+ Dd6-d7 29. Db7-b4+ Ja vaikealla on parempi peli mustan jonkun verran heikomman kuningasaseman vuoksi.) 21. Rd6 X b7 Da5--b5! 22. Dc4Xb5 e6xb5 2;3. Lh7-d3 b5-b4 24. Ld3-c4 ja peli päättyy ilmeisesti tasapelinä. On selvää, ettei kukaan kuolevainen pysty laskemaan tällaisia muunnelmia loppuun asti. Jos kui~ tenkin ottaa huomioon, että vaikeudet näissä muunnelmissa ovat valkean puolella ja, että lopputilanteessa hänen ei kannata yrittää tasapeliä enempää, on myönnettävä, että valkean 12 siirto ei ollut paras mahdollinen ja sen sijasta piti tapahtua esim. 12. Lh4-f2.. 12. - - Rd7-f8 13. Lh4-el DaS-d8 14. Re2-g3 LcS-e6 Valkean suunnitelmana on, kuten jo mainittiin, toiminta kuningassivustalla. Pelkällä passiivisella puolustautumisella musta ei voi aikaan-
150 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 151 saada mitään. Siksi oli ainoa johdonmukainen idea strateginen patenttilääke «läpimurto keskustassa«. Siis c6-c5! ja" ellei valkea vaihda, c5 X d4. Pelissä tullaan kyllä myöhemmin samantapaiseen asemaan, mutta erona on, että musta on silloin jo joutunut ratkaisevasti heikontamaan kuningassivustaansa. 15. Rg2-f5 Ta8-eS Musta menettelee hyvin epäjohdonmukaisesti antaessaan valkean vaihtaa mustan paremmanvärisen lähetin e7:ssä. Ajanmenetyksestä huolimatta olisi vaihto f5:ssä ollut pienempi paha. 16. Rf5Xe7+ 17. Lel-h4 UI. Lh4-f2 19. e3-e4 20. Ta1-el 21. h2-h4! Te8Xe7 g7-g5 Rf6-e8 f7-f6 Re8-g7 VaIkealla on enemmän tilaa, joten hänen on helppoa järjestää joukkonsa hyökkäykseen. Mustan asemassa on jo useita arkoja kohtia. Esim. 21..- Rg7-h5:ttä seuraisi 22. e4-e5! f6 X e5 23. Tel X e5 Te7-g7 24. Tfl-e1 Le6-f7 25. MXg5 h6x g5 26. Rc3-e2! Rf8-d7 27. g2-g4! Rd7xe5 28. d4xe5 Rh5-f4 29. Re2 X f4 g5 X f4 30. Kg1-g2 ja vaikealla on ylivoimainen hyökkäysasema. 21. - - Le6-f7 22. De2-d2 Rf8-e6 23. e4xd5! Tämä vaihto on edullinen valkeal Ie siitä huolimatta, että sotilasasema yksinkertaistuu. VaIkealla on nimittäin hallussaan käytännöllisesti katsoen e-linja ja kohta hän saa haltuunsa erittäin uhkaavan reunalinjan, joka pakottaa mustan uusiin asemaa heikontaviin siirtoihin. - Musta on jo siinä määrin tungettu puolustuskannalle, ettei hän voi käyttää avautunut ta c-linjaa mitenkään hyväkseen. 23. - - e6xd5 24. g2-g3! a7-a6 25. Kgl-g2 Te8-e7 26. Tfl-hl f6-f5 Mustan ei olisi tarvinnut tehdä tätä sotilaanmenetykseen johtavaa siirtoa, sillä halkaisija bl-h7 ei näytte le ratkaisevaa osaa niin kauvan kuin mustan kuninkaalla on mukava pakotie käytettävissään. Sen sijaan valkea todella uhkasi pelata Ld3-c2-b3!, mikä pakottaisi mustan kiinnittämään voimia d5-sotilaan puolustamiseen ja sen jälkeen olisi h-linjakin käynyt todella vaaralliseksi. 27. h4xg5 28. Tel-e5 29. Ld3Xf5 h6xg5 Dd8-dS Pelin loppuvaiheen pelaavat molemmat puolet epätarkasti. 29. Rc3 X d5 Re6-f4+ 30. Rd5Xf4 g5xf4 31. Dd2 X f4 Lf7 X a2 32. Thl-h6 olisi voittanut paljon helpommin. 29. - - Rg7Xf5 30. Te5Xf5 Te7-d7 31. Tf5-e5 Lf7-g6 32. Te5Xd5 Dd6XdS! Tätä kuningattarenuhrausta, joka antaa mustalle mahdollisuudet sitkeään puolustukseen, ei Ojanen ollut ottanut huomioon. 33. Re3Xd5 Td7Xd5 34. Thl-el g5-g4! Tämä sotilaanuhraus, joka pilaa valkean sotilasaseman kuningassivustalla ei ollut estettävissä. Valkean voitto on nyt työn takana. 35. f3 X g4 Kg8-f7 Mustalla on erinomainen upseeripeli hyökkäysmahdollisuuksineen, mutta kuningas siirto pilaa kaiken. Sijoittamalla lähetin suurelle halkaisijalle siirroin Lg6-e8-c6! olisi musta saanut erittäin hyvät tasapelimahdollisuudet, kun taas pelisiirron jälkeen valkean voitto on vain tekniikan kysymys. 36. Tel-e5 37. d4xe5 38. Kg2-fl 39. Lf2-b6 40. Dd2-d7+ 41. Lb6-d8 Td5Xe5 Lg6-e4+ Te7-e7 Te7-e6 Kf7-f8 Lähetin mukaantulo ratkaisee nopeasti. Edellisessä huomautuksessa mainitussa muunnelmassa olisi lähetti ollut pitkän aikaa toimettomana valkean kuningatarsotilaan sulkiessa sen tien. 41. - - Re6Xd8 42. Dd7Xd8 Kf8-f7 43. Dd8-d7 + Kf7-f6 44. e5-e6 Le4-f3 45. Dd7-f7 + Antautui. Peli, joka tavallisuudesta poikkeavine ideoineen muodostaa hauskan vastakohdan edelliselle. Karsinta H. Koskinen-I. Solin-O. Pasfuhoff Tämänvuotiseen pohjoismaiseen turnaukseen ilmoittautui neljä shakkimestaria, jotka kaikki olivat halukkaita pääsemään maajoukkueluokkaan ja saamaan Suomen Keskusshakkiliiton lupaaman 10.000 markan avustuksen. «Kiintiömme«oli vain kaksi, joten SKSL:n hallitus ratkai,si pulman siten, että K. Blomberg (Turku) valittiin toiseksi edustajaksemme ja toisesta paikasta määrättiin pelattavaksi 2-kierroksinen karsinta otsikossa mainittujen helsinkiläisten kesken. Viimeaikaisten tulosten, samoin kuin Mestarikerhon äänestyksen perusteella päätettiin samalla, että Koskisen ollessa karsinnassa kärkisijalla hän jatkouusinnatta tulisi valituksi. Kesäkuun jälkipuoliskolla suoritetussa pelissä Koskinen voitti Solinin 1 %-% ja pelasi Pastuhoffia vastaan kaksi tasapeliä saaden siis 2,0 pistettä. Solin pääsi vain samaan, vaikka voitti «Pastun«2-0. Pastuhoff jäi 1 pisteeseen. Myöhemmin Koskinen kuitenkin työesteen vuoksi joutui peruuttamaan osanottonsa, samoin Pastuhoff taloudellisista syistä, joten 1. Solin tuli Blombergin kaveriksi maajoukkueluokkaan ja mestariluokka jäi meidän osaltamme 1. luokan pelaajien varaan. 758. Kuningasinlialainen puolustus. 2. karsintapeli, Helsinki 27. 6. 1953. O. Pastuhoff-I. Solin: 1. d4 Rf6 2. e4 g6 3. Rc3 Lg'l 4. Lf4 (Vähemmän suosittu peli tapa, koska musta pääsisi pelaamaan e7-e5 temponvoitoin.) 4. - d6 5. Hf3 Rbd'1 (Tai 5. - 0-0 ja jos 6. e4, niin 6. - Rc6.) 6. g3 0-0 '1. Lg2 Rh5 8. 0-0 Rxf4 (Kaksiteräinen vaihto normaalijatkon ollessa 8. - e5.) 9. gxf4 e5 10. Tbl cxd4 11. Rxd4 Re5 12. e3 a5 13. b3 Tbr* 14. Dd2 Ld7 15. Tfel Re6! 16. Reb5 (Koska mustan vastasiirto miltei pakottaa valkean seuraavaan vastustajalle edulliseen vaihtoon - f-linja ja liikkuva keskusta -, valkean piti jatka 16. Rdb5.) 16. - DbS 17. RxeS fxe6 18. a4 e5 19. fxe5 LxeS 20. LdS+? (Sekä menettää aikaa että avaa D-linjan d8-d4;, mutta valkea kenties luotti uhkaukseen 22. Rxd6!? Heti 20. Kh1 kävi päinsä.) 210. - e'6 21. Lg2 Tf7 22. Khl? (Lisää ajanhukkaa! Oikein oli 22. Tbd1 ja jos 22. - Tbf8, niin 23. Te2. Musta hoitaa hyökkäyksensä tarmokkaasti, tosin jatkuvasti valkean avustamana.) 22. - g5! 23. Rd4 (Vieläkin 23. Tbdl!) 23. - Tbf8 24. Te2 g4 25. Kgl Dd8 26. h3 (Kaunis käänne on 26. Tfl Tf3! voittaen, kun taas 26. - Dh4? 27. f4! tekisi pitkään vastarintaa.) 26. gxh3 27. Lxh3 Tg7 + 28. Lg2 Txg2 +! 29. Kxg2 Dg5+ 30. Kfl Lh2! 31. Tel Dgl+ 32. Ke2 Txf2+ 33. Kd3 Dg6+ 34. Ke3 Txd2 35. KdZ e5 36. Re2 h5 37. Tgl L:x:gl 38. T:x:gl Lg4 ja vaikea antautui. - O. Kai 1 a. Reshevsky-Najdorf uusintaottelu 9V21-8Y2 Kevättalvella 1952 Samuel Reshevsky löi Miguel Najdorfin ottelussa «läntisen pallonpuoliskon mestaruudesta«musertavasti 11-7. Helsingin shakkiolympialaisissa ko. herrojen välisessä pelissä N ajdorf «lensi kuin ankka«runsaassa 20. siirrossa. Kesäkuun alussa 1953 Buenos Airesissa alettua uusintaottelua ei näin ollen odotettu suuremmalla mielenkiinnolla. Mutta Najdorf oli tällä kertaa kuin toinen mies ja tarjosi täyden vastuksen «pienelle suurmestarille«, joka vaihtelevasti tasaväkisen ottelun jälkeen sai merkitä tililleen minimivoiton 9%-8%. Svetozar Gligoricin voitto Mar del Platan turnauksessa 1953 ennen Najdorfia oli kuitenkin niin vakuuttavaa laatua, että Reshevskyä ei ilman muuta voi julistaa länsimaailman mestariksi. Ja ainakin oman käsityksensä mukaan myös Gideon Ståhlbergilla on sanansa sanottavana tässä asiasa... Reshevskyn voiton sinetöinyt 17. peli oli tämännäköinen: 759. Slaavilainen vaihtomuunnelma. S. Reshevsky-M. Najdolrf: 1. d4 d5 2. c4 c6 3. Rf3 Ri6 4. exd5 exd5 5. Re3 He6 S. Lf4 (Muunnelm,an normaaliasema, jossa tärkeimmät jatkot ovat pelissä tapahtunut sekä tri Euwen periaatteellisista syistä suosima 6. - Lf5. Otteluiilanne oli Reshev-
152 SUOMEN SHAKKI skyn hyväksi 8%-7%., mikä varmasli on vaikuttanut varianttien valintoihin.) 6. - e6 7. e3 Le7 (Luonnollinen jatko. Toinen mahdollisuus on 7. - Ld6.) 8. Ld3 0-0 9. h3! (Jos tavalliseen tapaan 9. O~O, niin 9. - Rh5! 10. Le5 f5!, esim. 11. Tel Rf6 12. Lxf6! gxf6! 13. Rh4 Kh8 14. f4 Tg8 15. Tf3 Ld7 16. Th3 Le8 17. a3! Tg7! vaikein asemin: Capablanca-Lasker, New York 1924.) 9. - b6 10. O~O Lb7 11. Tel Te8 12. Re5 Rxe5 13. Lxe5 a6 (Uhkasi 14. Rt5, mutta nyt a6-sotilas on heikko.) 14. a4 Ld6 15. De2! (Reshevsky pelaa erinomaisin asemasilmin, kuten jatko osoittaa. Mustan pitäisi yksinkertaisesti suojata a-sotilas siirrolla 15. - Ta8 tai 15. - a5.) 15. - Lxe5? 16. dxe5 Rd7 17. Lxa6 Lxa6 18. Dxa.6 RxeS 19. Tfdl Ta8 20. DbS Df6 (Uhkaus 21. e4 oli torjuttava.) 21. Re2 h6 22. b3 Tab8 (Paremmalta vaikuttaa 22. - Tfb8, jonka jälkeen siirto a4-a5 ei estä T'-kahdennusta b7-linjalla.) 23. Rd4 gs (Ainoa keino suojata b6- sotilas on 23. - Dd8, mutta sitä seuraa 24. f4 laadun voitoin.) 24. Re6 Rxc6 2S. Txe6 Tfe8 26. Txe8 Txe8 27. Dxb6 Te2 28. Tfl De3 (Luulisi valkean voittavan vapaasotilaillaan, miten tahtoo. Mutta jatkossa mustan D- ja T-hyökkäilyt valtaavat molemmat sotilaat! VaIkealla on kuitenkin käytettävänään mustan g-sotilaan siirron mahdollistama kaksoisuhkaus, joka johtaa selvään voittoon.) 29. a5 Ta2 30. b4 Ta4 31. Tbl De2 32. Db8 + Kh7 (Tai 32. - Kg7 33. De5 -+- ja 34 Db2.) 33. Tfl Db3 34. bs! Txa5 35. De7 Txb5 36. Dxf7 + Kh8 37. Tel Tb8 38. Te7 ja musta antautui. Yksinkertaiset keinot ovat shakissakin tehokkaimmat! - O. K a i I ajdagens Nyheter. Ruotsin kongressiturnauksessa 375 osanottajaa örebro oli Ruotsin Shakkiliiton kongressin pitopaikkana 25. 6. 1953 ja samoin sitä seuraavan ennätyksellisen turnauksen. Kongressin esityslistalla oli 22 asiaa, jotka käytiin läpi 5 tunnissa. Hallitus jäi yhtä varajäsentä lukuunottamatta ennalleen. Maajoukkueluokassa oli mukana 24, mestariluokassa 22, 1. luokassa 81 ja 2. luokassa 248 (!) pelaajaa. MaajoukkuehlOkan täydelliset tulokset: 1. ryhmä G. S toi t z, M. Joffe, O. Sterner, B. Ekenberg ja 1. Johansson 7 (11), N. Bergquist 6%" S. Nyman 5%, Sven Carlsson ja G. H. Andersson 4Y2, E. Pettersson 4, G. Magnusson 3% ja E. Ahman 2% sekä 2. ryhmä Z. N i 1 s s 0 n 8112 (11), S. Hjorth 7%, S. Buskenström 6, G. Backlund, A. Bergquist, R. Goode ja K. Sköld 51;2, A. Hildebrand ja A. Werle 5, O. Kinnmark 4%, J. B. Lindberg 4 ja B. Hult 3%. Gösta Stoltz puolustaa Ruotsin mestaruuttaan ottelussa Zandor Nilssonia vastaan syksymmällä. Mestariluokan kärkimiehet: 1. ryhmä B. W i 11 bo r g 7 (10), B. Hörberg 6112, K. Gannholm ja K. Kust 6 sekä L. Laurine 5% ja 2. ryhmä A. S t e n bo r g 7Y2 (10), A. Fridh 7, A. Burehäll ja M. Lillieström 6 sekä E. Dahlqvist 5%. Maajoukkueluokkaan nousi ryhmänvoittajien lisisäksi myös B. H ö r be r g, joka jo viime vuonna saavutti 2. palkinnon. Seitsemän uuden mestarin nimet ovat: Ragnar S j ö k v i s t, Bertil A h 1 g r e~, Karl Y. Johassonn, Helge Gustafsson, Erik Aberg, Berndt Lundgren ja Bo Aurell. Painetaanpa mieleen! Kaikki ovat pelanneet shakkia vähintään 10 vuotta ja iät vaihtelevat 25:stä 44:ään. Pelinäytteet ovat maajoukkueluokan kummastakin ryhmästä. 760. Kuningatarso:tilaspeli. N. Berqvist-G. StoHz: 1. d4 Rf6 2. Rf3 ds 3. e3 e5 4. Re5 (?). (Ennenaikainen R-siirto, joka vain edistää mustan kehitystä. Parempi oli 4. c3 tai 4. b3.) 4. - a6 S. Ld3 De7 6. b3 Rc6 7. Rxe6 Dxe6 8. 0-0 Lg4! (Mustan D-lähetin kehittämiselle onnellinen ratkaisu.) 9. f3 Lh5 10. e4 e6 11. Lb2 Le7 12. Rd2 0-0 13. Tel Tac8 14. Del Dd7 IS. Dg3 Lg6 16. Lxg6 hxg6 17. Tfd1 Tfd8 18. dxes? (Tämän perusteettoman keskustan luovuttamisen jälkeen musta saa ylivoimaisen pelin. Oikein oli 18. Df2.) 18. - Lxe5 19. Rfl Ld6! 20. LeS RhS 2l. DgS La3! (Taktikko Stoltz on nyt oikeassa elementissään.) 22. Tbl De8! SUOMEN SHAKKI 153 23. Dh4 Le7 24. Del dxe4 2S. bxc4 De6 (C4-sotilas on peloittava heikkous valkean asemassa. Bergqvist tekee jatkossa sankarillisia ponnistuksia tilanteen pelastamiseksi, mutta Ruotsin mestarin ylivoimainen loppupelitaito kantaa vähitellen hedelmää.) 26. Txd8+ Txd8 27. De2 Rf6 28. Db2 Rd7 29. Ld4 (Jos 29. Dxb7 tai 29. Lxg7, niin 29. - Dxc4 jne.) 29. - b6 30. Db3 (Siirtoa 30. Lxb6 seuraisi tietysti 30. - Tb8.) 30. - TeB 31. f4 g5! 32. g3 gxl4 33. gxf4 es! (Varsin voimakkaasti pelattu.) 34. fxes Dg6+ 3S. Rg3 Lh4 36. Kg2 Lxg3 37. hxg3 De4+ 38. Kf.2 Te6! (Ratkaiseva.) 39. Tgl DfS+ 40. Kg2 RxeS 41. LxeS De4+ 42. Kf2 Dxe5 43. Dd3 Tf6+ 44. Kel Dal+ 45. Ddl Dxdl+ 46. Kxdl Tf2 47. Thl Txa2 48. ThS Ta4 49. antautui, sillä siirtoa 49. c5 seuraa 49. - Ta5! jne. - G. Dan i e Iso n Svenska Dagbladetissa. 761. 'RanskalaInen puolustus. A. We:rl.e~G. Backlund: 1. e4 e6 2. d4 ds 3. Rd2 a6 (Bogoljubovin suosituksia, jota vastaan valkean on paras pelata joko pelisiirto tai 4. Rf3. Suositeltavimpia ovat 5. dxc5 tai 5. e5.) 4. Ld3 es S. e3 exd4 6. exd4 Re6 7. Rgf3 dxe4 (Koska upseeripelin paremmuus hyvin korvaa d-sotilaan eristyneisyyden, musta tekisi viisaammin pidättymällä tästä vaihdosta. Tidskrift iör Schackissa oikeaksi mainittu siirto 7. - Db6 ei vastauksen 8. exd5 takia ole hyvä, mutta K-sivustan kehitys siirto on paikallaan.) B. Rxe4 Rf6 (Jälleen epätarkka siirto, jonka sijaan 8. - Le7 oli välttämätön.) 9. Rxf6+ gxf6 (9. - Dxf6?? 10. Lg5.) 10. O~O Rb4 11. Le4 Le7 (Heti 11. - f5 on luonnollinen siirto, ja jos 12. Lg5, niin ei 12. - f6? 13. Re5!, vaan 12. - Le7.) 12. Lh6 f5 13. ReS! Lf6? (Häviää kauniisti, kun taas 13. - fxe4 14. Dh5 Dc7! 15. Rxf7 Tg8 saattaa riittää tasapeliin.) 14. Lxb7! Lxb7 IS. Da4+ Rc6 16. Rxe6 Dd7 1 '7. ds! (Sommitelman ydin, :ioka pelastaa valkean ratsun. Sotilasta ei voi lyödä D:llakaan, koska 18. Ra5-+-! Ke7 19. Db4-+- tai 18. - Kd8 19. Tadl voittaen.) 17. - Tg8 18. Tael Tg6 19. dxe6 DdS (Valkea sotilas oli jälleen «tabu«: 19. - Dxe6'? 20. Tfel ja 19. - fxe6 20. Tfdl Lxc6 2l. Txc6! voittopelein.) 20. Re5+ Ke7 21. Rxg6+ hxg6 22. Te'}' + Kxe5 23. Tel+ LeS 24. Txe5! (Kauniisti loppuun asti!) 24. - KxeS 2S. Te7+ Kd6 26. Db4+ antautui. Näppärä peli! - O. Kai 1 a. TOIMITTAJA TYHJENTÄÄ MAPPIAAN ShakkitoimiHajalle keräytyy mappiin paljon sellaista materiaalia, jota ei heti voi käyttää, sillä ajankohtaista aineistoa tuntuu olevan yllin kyllin. Päätoimittajan kehoituksesta mappi nyt on käännetty apposen auki, akanat siivottu pois ja seuraavat jyväset punnittu Suomen Shakin kesäisille lukijoille. 762. Italialainen peli. HYS 16. 2. 1949. H. Honkanen-B. Nyren: 1. e4 e5 2. Rf3 Re6 3. Le4 LeS 4. e3 De7 5. 0-0 d6 6. d4 Lb6 7. h3 (Pienin siirtovaihdoin 5. ja 6. siirrossa ollaan jälleen päämuunnelmassa, jossa teoria suosittaa ensin siirtoja 7. a4 a6.) 7. - Rf6 8. LgS? (E4-sotilas oli syytä suojata siirrolla 8. Tel. Valkean seuraavan «bluffijatkon«selityksenä on kenties se, että mestari pelaa nuorta poikaa vastaan.) 8. - h6 9. Lh4 g5 10. RxgS hxgs II. LxgS Tg8 12. h4 TxgS! (Alkua sille, mitä tuleman pitää.) 13. hxgs Rxe4 14. ds DxgS! 15. Df3 (R-uhrauksen vastaanottoa 15. dxc6 seuraa 15. - Dh4! uhaten 16. - Rg3!, ja jos 16. Df3, niin vahvin jatko on 16. - Rg5! Musta lopettaa pelin kauniisti ja tehokkaasti.) 15. - Lg4! 16. Dxe4 fs 17. Dd3 O-O-O! 18. Tdl Th8! 19. antautui. Valkea on voimaton uhkaus ta 19. - Dh5 vastaan. Arvauskilpailussa siitä, pelaako mestari mustilla vai valkeilla, vastaus taatusti olisi väärä! - O. Kai 1 a. 763. Sisilialainen puolusfus. Veroviraston cup-kilpailu 1951. A. Luumi -K. Paavola: 1. e4 es 2. Rf3 d6 3. d4 Rf6 4. dxes Rxe4 5. exd6 Rxd6 (Euwen avausoppikirjan ensimmäisissä painoksissa suositellaan välisiirtoa 3. - Rf6 ja tässä asemassa siirtoa 5. - e6, mutta Losbladige
154 SUOMEN SHAKKI Schaakberichten 25. 4. 1950 analyyseissä erääseen peliin Prins--Cortlever pitää myös jatkoa 5. - e6 6. Ld3 Rxd6 7. 0--0 Rc6 8. a3 tai 6. - Rc5 7. Lb5+ valkeaetuisena. Joka tapauksessa 5. - Rxd6 on huono" kuten myös 5. - Dxd6, johon vastaus on 6. Ld3 Lf5 7. De2 Dd5 18. Rh4 jne.) 6. Lf4 e'6 (Mustan lienee paras suosiolla luopua linnoittumisesta ja pelata heti 6. - Rf5. Tätä mielipidettä tukevat tämä peli samoin kuin peli Cortlever-Euwe, Beverwijk 1941, joka jatkui 6. - e5 7. Re3 Rc6 8. Dd2 f6 9. O~O'--O e5 10. Rb5! valkean ratkaisevin eduin.) 7. Rc3 a6 8. Ld3 Le? 9. LeS 0-0 10. h4 f6? (Siirtoa aikaisemmin tämä olisi käynyt päinsä, mutta nyt oli 10. - h6 välttämätön. Seuraava kaksoisuhraus on kaunis lisä kvartettiin Steinitz-Golmayo, Schleehter-Wolf, Inhala Lappi ja K Ojanen-Gyllenberg, joka tuli esitetyksi Suomen Shakin n:ossa 1/1943.) 10. Lxh7+! Kxh7 12. RgS+! fxgs (R-uhrauksen vastaanotto ei ollut aivan pakko. Jos 12. - Kh6, niin 13. Lf4! ja jos 12. - Kg6, niin 13. Dg4 ilme isin voittoasemin, esim. vain 13..- fxg5 14. hxg5 Kf7 15. Th7! Tg8 16. Dh5+ Kf8 17. Lxg7/+! Txg7 18. Th8+ Tg8 19. Dh6+ Kf7 20. g6+ Txg6 21. Th7 + Kf6 22. Df41+ Rf5 23. Re4 matti!) 13. hxgs+ Kg8 (Selvään mattiin päättyy jatko 13. - Kg6 14. DhfH Kf5 15. f4! ja 16. g4 matti.) 14. ThS+?! (14. Th7!? olisi myös kaunis erehdys, sillä musta voittaa siirrolla 14. - Tf5!, mutta 14. Dh5! oli oikein. Uhrauksen vastaanottoa seuraisi tuttu neljän siirron matti.) 14. - Kf7! IS. DhS+ g6 16. Th7+ KeS 17. Dxg6+ Kd7? (17. - Rf7! osoittaisi valkean T-uhraustarjouksen hätäilyksi. Seuraa hauska loppu.) 18. Tdl Kc7 19. Txd6 Rd7 20. Rd5+' exds 21. Te6 matti. - Voittajan mukaan O. Kaila. 764. Ranskalainen puolustus. Simultaanipeli, Imatra 1. 2. 1953. O. Ka.i la,-p. Jäppinen: 1. e4 es 2. d4 d5 3. Rd2 c5 4. exd5 Dxd5 (Ståhlbergin patenttivastaus, jonka arvoa Saltsjöbadenin alueidenvälisen turnauksen 1952 jälkeen on entistä enemmän alettu epäillä.) S. Rgf3 He6 (Tavallisempi on 5. - cxd4.) 6. Le4 DdS 7. 0-0 (Hiukan kyseenalainen sotilaanuhraus, josta valkea saa vastapainoksi kehitysedun ja avoimen d-linjan.) 7. Rxd4 8. Rxd4! Dxd4 9. Df3 Tb8? (Uhkasi 10. Lb5r+, mutta se olisi pitänyt torjua siirrolla 9. - a6.) 10. Tdl a6 11. c3 Df6 12. Dg3 es (Siirtoa 12. - Ta8 seuraa samoin 13. Re4.) 13. Re4 DfS 14. Dd3! Le6 (14. - Ld7-siirron jälkeen jatko on samanlainen kuin pelissä, ja kaikkien muiden jatkojen jälkeen musta menettää jotakin heti.) IS. Le3! RfS (Ei tietenkään 15. - Lxc4? 16. Rd6+ ja D «putoaa«. Seuraa yllättävän lyhyt loppu.) 16. Rd6+ Lxd6 17. Dxd6 Rd7 (Suojaa näköjään kaikki, mutta...) 18. LxeS! Df6 19. De7! Dd8 (Uhkasi 20. Txd7.) 20. Txd7! Dxe7 (Tai 20. Lxd7 21. Dxe5+ Le6 22. Lxe6 f6 23. Ld7++! voittaen.) 21. Txe7 Lxe4 22. Te7+ ja musta antautui. Pääsyy: 22. -'- Kd8 23. Tdl + Kc8 24. Lb6 Ta8 25. Ted7 jne. Simultaaninpelaajalla on ollut hyvä päivä! - O. Kai l a. 76S. Kuningatarin:tilainen puolush,{s Saltsjöbadenin karsintaturnaus 1952. 4. kauneuspalkinto. G. Bareza (Unkari) H. Golombek (Englanti) 1. e4 Rf6 2. d4 e6 3. Rf3 b6 4. e3 Lb7 S. Ld3 Le7 6. 0-0 0-0 7. Re3 ds (Muuten seuraisi 8. e4 ja keskusta olisi vahvasti valkean hallinnassa. Jos 7. - c5, niin 8. d5!) 8. b3 es 9. De2 exd4 10. exd4 Re6 11. Tdl Te8 12. Lb2 TeS (Mustalle paremman pelin tarjoaa jatko: 12. Rb4 13. Lbl dxc4 14. bxc4 Lxf3! jne.) 13. Tael dxe4 14. bxe4 De7 (Siirto 14. - Lf8! olisi estänyt valkean seuraavan jatkon.) IS. ds! exds 16. RxdS Db8 17. Dd2 (Valkean voimat ovat uhkaavissa asemissa ja kuningasasemansa painostuksen estämiseksi mustalla ei ole jatkoon nähden SUOMEN SHAKKI 155 valinnan varaa.) 17. - RxdS 18. exds Rb4 19. Le4 Txel 20. Txel Td8 (Tässä asemassa suositeltu puolustus 20. - Lf8 21. Dd4 Rxd5 raukeaa jatkoon 22. Lxh7l+! Kxh7 - ei 22. Lxd5 Td8-23. Dh4+ Kg8 24. Rg5 Lc5 25. Dh7 + Kf8 26. Lxg7 + Ke7 27. Df5 voittaen.) 21. Dd4 f6 22. Lxh7+ Kxh7 23. De4+ KgB (Jatko 23. - Kh3 saisi vastauksen 24. Rg5! fxg5 25. Dxe7 Tg8 26. Dxg5 mattiuhkauksin.) 24. Dxe7 \RxdS 2S. DeS+ Kh8 (Myöskään 25. - Kh7 ei pelasta, sillä seuraa 26.. Df5+ Kg8 27. Rg5! voittaen kuten pelissä, tai 26. - g6 27. Dh3+ Kg7 28. Rg5 voittaen.) 26. Dh3+ KgS 27. RgS! (Hieno loppunäytös nostaa pelin kauneuspalkittujen joukkoon.) 27. - fxgs 28. De6+ ja musta antautui. sillä 28. - Kf8 29. La3+ voittaa, tai 28. - Kh8 29. Dh6 voittaa, tai 28. - Kh7 29. Df7 Tg8 30. Dh5 matti. - Pääasiassa Deutsche Schachzeitungin mukaan AS. Koikan Työväen Shakkikerhon kevätkilpailun tulokset: 1 lk. (9 osanottajaa): 1) H. Matikka 6%, 2) R. Outinen 6%, 3) K. Kaunonen 5%. Ratkaisuottelu Matikka-Outinen päättyi ensinmainitun 2-0 voittoon. - II lk. (7 osanottajaa): 1) R. Kotilainen 3, 2) A. Laakkonen 2, 3) P. Marttinen 2. - II! lk. (6 osanottajaa): 1) J. Kaarto 4, 2) O. Kaunonen 3, 3) V. Liimatainen 21/2. - IV lk. (4 osanottaiaa): 1) K. Villikka 3 pistettä. Pelinäytteiksi peli emo kilpailusta ja Kaakkois-Suomen Shakkipiirin joukkuekilpailusta 1953. 766. Kuningasgambiitti. Kaakkois-Suomen Shakkipiirin joukkuekilpailu, 4. 1. 1953. J. Karjalainen (KoTSK)-V. Hiel:anen (KoSK): 1. e4 es 2. f4 d5 3. exd5 exf4 4. Rf3 Lg4 5. Ilc3 Lxf3 6. Dxf3 Dh4I+ 7. Kdl Ld6 8. LbS-!- Rd7 9. De4-!- Re7 10. Lxd7-!- Kxd7 Il. Da4+ e6 12. dxe6+ Rxc6 13. Re2 The8 14. Db3 Txe2 IS. Dxb7+ Le7 16. Kxe2 Te8+ 17. A.ntautui. sillä valken peli ei ole pelastettavissa. 767. S;silialainen puolustus. Kotkan Työväen Shakkikerhon kevätturnaus, 12. 5. 1953. R. Outinen-H. Matikka: 1. e4 e5 2. Ilf3 d6 3. d4 cxd4 4. Rxd4 Ro6 5. Re3 es 6. Le2 Le7 7. Le3 Rf6 8. 0-0 0-0 9. f4 a6 10. Del De7 11. Dg3 b5 12.,e5 Rxd4 13. Lxd4 dxes 14. fxe5 Re8 IS. Re4 Lb7 1'6. Ld3 Td8 17. Le3 b4 18. Lel Td5 19. Dh3 DxeS 20. RgS LeS+ 21. Khl h6 22. Lh7+ Kh8 23. Rxf7+ Txf7 24. Txf7 Kxh7 2S. Txb7 Dxb2 26. Antautui. Kaksi peliä nuorien MM kilpailusta Pelinäytteiden lisäksi viittaamme sommitelmaosastoon. 768. Sisilialainen puolustus. F. Olafsson-E. Reichel: 1. e4 c5 2. Rf3 d6 3. d4 exd4. 4. Rxd4 Rf6 5. Rc3 a6 6. f4 Dc7 7. Ld3 Rbd7 8. Df3 b5 9. 0'--0 Lb7 10. a3 e6 11. Khl Le7 12. Ld2 Rc5 13. Tael 0'-01 14. Dg3 Rxd3 15. cxd3 Dd7 16. f5! e5 17. Rf3 Re8 18. Rg5 Lxg5 19. Dxg5 f6 20. Dh4 g5? 21. fxg6 hxg6 22. Te3 Dh7 23. Df2 LeS 24. Tg3 Tb8 25. Rd5 Tb7 26. Tf3 Tbf7 27. Lg5! Kg7 28. Rxf6 Rxf6 29. Lxf6+ Kg8. 30. Dg3 Dh5 31. h3 Kh7 32. d4! exd4 33. Dxd6 d3 34. e5 Lb7 35. Txd3 g5 36. Tg3 g4 37. Dd3+ Kh6 38. T'xg4 Td7 39. Dg3 musta ylitti aikansa. Molemminpuolista aikapulaa 23. siirrosta alkaen. 769. Nimzointialainen puolustus. O. Panno-B. Ivkov: 1. d4 Rf6 2. c4 e6 3. Rf3 d5 4. Rc3 Lb4 5. e3 0-0 6. Ld3 c5 7. 0-0 Rc6 8. a3 Lxc3 9. bxc3 dxe4 10. Lxc4 Dc7 11. a4! e5 12. La3 b6 13. Dc2 e4 14. Rd2 Ra5!? 15. Le2 Te8 16. dxc5 bxc5 17. c4 Lg4 18. Ldl Tab8 19. h3 Lxdl 20. Tfxdl De5? 21. Tabl Rc6 22. Tb5 Rb4?? 23. Lxb4 Txb5 24. Lc3 antautui. Loppukilpailun ratkaisupeli! Tri Dyekhoffin muisfofurnauksen ilmoittautumisaika päättyy 15. 11. 1953. Halukkaat voivat ilmoittautua siihen välitykselläni. Osallistumismaksu 7501 mk. Tarkemmat tiedot turnauksesta Suomen Shakin kesäkuun numerossa.
156 SUOMEN SHAKKI Sommifefmia ja foppupefejä 1 185 186 187 M. Taimanov E. Reichel F. Scafarelli -~~.. ~. SUOMEN SHAK:KI 157.~.~~----------------------------~----~--------,---_Taideshakkia--------------; Toimitt. MATTI MYLLYNIEMI, Helsinki, Otaniemi A 23 STIG LINDERBORG, Kuusankoski 1 864 Tore Andersson Ruotsi SUOMEN SHAKIN ENSIPAINOKSIA 865 H. L. Musanie Argentiina 866 H. Hermanson Ruotsi M. Botvinnik B. Ivkov H. Heikkilä 185. Neuvostoliiton XX. mestaruusturnauksessa värikkäästi pelaava suurmestari Mark Taimanov (synt. 1925) oli vähällä valmistaa shakkimaailmalle kerrassaan suuryllätyksen, niin lähellä hän oli maansa shakkimestaruutta. Mutta häviöön johtava kuorisiirto pelissään Gelleriä vastaan aiheutti sen, että maailmanmestari Botvinnik sai nuoren karkulaisen kiinni ja heille tuli sama pistemäärä. Kuusi peliä käsittänyt kaksinottelu maan mestaruudesta päättyi kokeneemman Botvinnikin 31f2-21f2 voittoon (+2, =3., -1), multa pelit olivat mielenkiintoisia. Näytteeksi 4. ottelupeli, joka on herättänyt huomiota mielenkiintoisuutensa vuoksi mutta myös siitä syystä, että siinä maailmanmestarin voittosommitelma on myöhemmin todistettu virheelliseksi. Tätä jatkoa Taimanov ei kuitenkaan huomannut käyttää pelissä hyväkseen. 1. d4 Rf6 2. c4 e6 3. Rc3 Lb4 4. e3 Rc6 5. Rle2 d5 6. a3 Le7 7. cxd5 exd5 8. RE4 0-0 9. Le2 Lf5 10. g4 Le6 11. Rxe6 fxe6 12. 0-0 Dd7 13. f4 Rd8 14.. Ld3 Rf7 15. b4 a5 16. b5 Rd6 17. Df3 a4 18. Ta2 c6 19. bxc6 Dxc6 2,0. Tc2 Dd7 21. g5 Rfe8 kuvion asema, jossa seuraa maailmanmestarin hieno mutta jälkikäteen inkorrektiksi todistettu sommitelma: 22. Lxh7+ Kxh7 23. Dh3+ Kg8 24. Rxd5! (Monenlaisin uhkauksin: 25. g6, 25. Rb6 ja 2ö. Tc7.) 24. - Ld8 25. g6 Rf6 26. Rxf6+ gxfs 27. 971 Te8 (Tässä on sommitelman kriitillinen kohta, sillä mm. Th. Schuster on esittänyt analyysitodistuksia siitä että musta voittaa lyömällä rohkeasti 27. - Kxg7! Pelissä Taimanov jatkoi kuitenkin valkean toivomusten mukaisesti, joten sommitelma johti suunniteltuun tulokseen.) 28. Dh8+ Kf7 29. DhS+ Kg8 30. Tg2 Rf7 31. Tf3 Ta5 32. DM es 33~ Th3 Dxh3 34. Dxh3 exf4 35. exf4 LbS (Jatkoa 35. - Tel+ 36. Kf2 Txc1? seuraisi 37. Dh7 +! Kxh7 38. h8d + voittaen.) 36. Lb2 TbS 37. Kfl LaS 38. Tc2 Tb3 39. Dd7 Tbe3 40. Dxa4 Tel + 41. Kf2 Le? anfautuen. - AS. 186. Nuorten MM. alkukilpailun ryhmä A, 3. kierros. Mestaruuden puolustaja jugoslavialainen Ivkov lopettaa tässä pelin näppärästi 1. Ld4! Dd5 2. e4! Dxe4? 3. Tc3 Dd5 4. TxeS! DxC'6 5. fs!! exf6 6. DhS ia asia on hienosti loppuunkäsitelty.. 187. Nuorten MM. alkukilpailun ryhmä B, 7. kierros. Heikkilämme esitys italialaista olympiaedustajaa vastaan ansaitsee hyvin kuvionsa. Leikki lopetettiin tähän tapaan: 1. - Td8? 2. Txd8+ Lxd8 3. Td4! DfS (Muutapa siinä todella ei liene tehtävissä. Jos 3. - Lf6, niin 4. Dxe5 ja jos taas 3. - Dc7, niin 4. Lf4 Da5 5. Lh6 g6 6. Dd6 voittaen.) 4. Re4 Dxh4 5. Lh6 g6 6. DeS ja musta anfautui. 2 867 C. Goldsehmeding Hollanti 2 870 B. Soukup-Bardon Thsekkoslovakia 3 2 868 M. Mytlyniemi Otaniemi E. Luukkosen muistolle 2 871 W. A. Korolkov Neuvostolii tto Jälkipainos Valkea voittaa 2 869 Aleksander Popovski Jugoslavia 3 872 G. Kasparjan Neuvostoliitto Jälkipainos Tasapeli
158 SUOMEN SHAKKI Korjaus Olympia-palkintotehiävään L. N yeviczkey Hopeamitali Olympiaturnaus 1952 (K;ocrj aus) Tasapeli Tehtäväshakin ainainen vihollinen, virheellisyyden peikko, ei sivuuttanut Olympiakilpailuammekaaan. Lopputehtäväryhmässä hopeamitalin voittaneesta L. Nyeviczkeyn tehtävästä on löytynyt duaali: 1. g6 b1d 2. g7 Db3 3. Rc6+! j.n.e. Valitettavasti saapui tieto duaalista senjälkeen, kun ilmoitettu valitusaika oli päättynyt, joten tehtäväitä ei voida riistää sen saamaa mitalia. Tekijä on korjannut tehtävän oheisena julkaistuun korrektfin muotoon, sisällön pysyessä entisenä. Ratkaisu; 1. g6 b1d 2. g7 Dxb3 3. Rd5! j.n.e. I Korjaus laadin~akilpailun tuomioon Suomen Shakin v. 1951-52 lop~utehtäväkilpailun tuomiossa (kts. n:o 5/1953 sivu 135) on sattunut erehdys, jossa syy on täysin meidän. Voittanut Paul Faragon tehtävä on nim. tullut palkituksi jo vuoden 1950 turnauk~ sessa ja saanut 1. kunniamaininnan. Tästä johtuen se putoaa pois palkintoluettelosta ja tuomari A. W eri e ehdottaa «kaikki muut nostettavaksi askelen ylöspäin sekä antaa 3. maininnan tehtävälle n:o 769 laatija G. B e r n h a r d.t. Se ei ole sen parempi tai huonompi kuin muut tehtävät, mutta siinä on omaperäisyyttä joka tekee sen huomionarvoiseksi.«lopputehtäväkilpailun voittajaksi täten nousee Reino Hei s kas en tehtävä (n:o 18101, SSh 8/1951). - S. Li n der bo r g. Tämän numeron ensipainoksef: 865 esittää esipelissään ja ratkaisussaan kaksi eri tehtävää (<<total change«). 866 ja 867 sisältävät nykyisen muotiteeman, Ruchliksen, jossa myös houkutukset kuuluvat temaattisesti peliin. Varsinkin 867 on huomion arvoinen. Kolmisiirtoiset ovat vanhempaa tyyliä, näistä 8701 on kaunis miniatyyri. Ensimmäinen lopputehtävä on valittu ratkaisijoiden huvittamiseksi (!). 872 on voittanut palkinnon Neuvostoliiton turnauksessa v. 1948-1952. Ratkaisijat. Kaikki muut paitsi 874 kuuluvat tämän numeron ratkaisukilpailuun. Ratkaisut 30. 9. mennessä osoitteella M. Myllyniemi Otaniemi A 23. '. NUMERON 4/1953 ENSIPAINOSTEHTÄVIEN RATKAISUT: 855 (Ahue,s) H. 1. Tb3?/Tal?/Th3? (2. Dd3 matti), Se-? 2. Sd6 matti, mutta 1. -, SC3!/Sd21/Sg3! 2. Sd6? R. 1. Tf3! (2. Dd3 matti) 3xA-teema sekundääripuolustuksena. 856 (HjeHe) 1. Dxa2 (2. Dg2 matti) 1. - c4/ Lxe8/Lxb8 2. Dxc4/Dxb6/Da8 matti. Colonelliteema 3:ssa muunnelmassao Sivuratkaisu: 1. Txe6+ 857 (Jönsson) E, ja R.1. - C5/Rd3 2. b6/tc2 matti. Ratk. 1. Rf4! Peli ei muutu" mutta haitat vaihtuvat. Lisänä Cedertukinta ja -katko. 858 (Tanhuanpää) 1. Rf4 (Sp.) 859 (Hällström) 1. Rd2. 860 (Rasmussen) 1. f4 (2Lf2 matti) 861 (Dees) 1. Le4, Rb2/b4 2. Rxb5/Dc1 3. Db1/cb5 matti 862 (Lyris) 1. Th8! Tf8 2. Th1 Th8 3. Lh7 matti. 863 (Liljestrand) Valkea ratsu b7 oli painovirhepaholaisen lisäämä. 1. Rd1 Kfl 2. Rge3 + Kg1 3. Rd5 Kfl 4. Lg4 Kg1 5. Rf4 Kfl 6. Le2+ Kg1 7. Rh3 matti. Pitkä mattimanööveri käy päinsä mustan liikkumattoman aseman takia. SUOMEN SHAKKI 159-1-Uutisosasto Toimittaa A L T T I S A LOI L A, Helsinki Messeniuksenk. 7 B 50 Loviisan ja Sompasaaren alkukarsiniaturnauksei FIDE:n kongressissa Saltsjöbadenissa viime syksynä Argentiina sai 11. kansain shakkikisojen järjestämisokeuden. Nämä pidetään Buenos Airesissa sikäläisen kesän aikaan ensi vuoden maaliskuussa. Joukkueemme ajoissa valitsemiseksi ja valmentamiseksi Suomen Keskusshakkiliiton hal~ litus ryhtyi toimenpiteisiin jo viime huhtikuussa. Tiedustelujen ja järjestelyjen jälkeen saatiin edustusehdokkaat alkukarsintaturnaukseen. Edellisen järjesti Loviisan Shakkikerho 10-18. 7., jälkimmäisen HTS ja Elannon Shakkikerho 26. 7-9. '8. 1953. SKSL:n hallitus oli vapauttanut kansainväliset mestarit alkukarsinnoista" «mutta he ovat velvollisia osoittamaan kuntonsa joko lopullisessa karsintaturnauksessa tai SM-turnauksessa«. Alkukarsintaturnausten esijärjestelyt hoiti SKSL:n hallituksen asettama toimikunta V. K i v i, R. Nuo t i 0, O. Kai 1 a ja O. Saa r i n en, Loviisassa oli tunnollisena ylituomarina E. Hei 1 i m 0 turnaustoimikunnan ollessa H. H 0 1 m b e r g (pj)., V. TalI g r e n ja G. Las sas, Sompasaaressa P. Li h t 0 ne n, O. Kai 1 a ja K. 0 jan e n, K. M a r t t i n e n ja A. L u u m i. SKSL avusti vieraspaikkakuntalaisia taloudellisesti, mutta palkinnoista huolehtivat järjestävät seurat. Loviisassa niiden jako jäi Loviisan Shakkikerhon Loviisan päivänä 25. 8. järjestämien shakkikarnevaalien yhteyteen. Kauneuspalkinnon E.. Böök ja E. Heilimo tuomitsivat K. Ojaselle, lähinnä pelistä A. G. Ojasta vastaan. Sompasaaressa ei kauneuspalkinnon tavoittelijaa ilmaantunut. Alkukarsintaturnausten tulokset: K. Ojanen... - % 1 1 1 1 1 1 6% 1 H. Koskinen... % - % 1 1/~ 1/2 1/2 1 4\12 II E. Ridala... 0 '/2 - % 1 1 1/2 1 /~ 4 III O. Pastuhoff... 0 0 1/2-1J2 1 1J2 1 3 1 /2 IV 1. Solin... 0' % 0 % - 0 1 1 3 5.-7. M. Laisaari... 0 % 0 0 1 - % 1 3 5.-7. A. G. Ojanen... 0 1/2 1/2 1/2 0 % - 1 3 5.-7. R. Niemi... 0 0 % 0 01 0 0-1/2 8. Itseoikeutetun K. Ojasen jälkeiset kolme parasta eli H. Koskisen, E. Ridalan ja O. Pastuhoffin SKSL:n hallitus on kokouksessaan 14. 8. kelpuuttanut lopulliseen karsintaturnaukseen lokakuussa HM-turnauksen yhteydessä. A. Fred... - 1J2 ljz 1 0 1/2 1 1 ]/2 1 6 I-II M. Rantanen... 1/2-1/2 1h 1 1 1/2 1 0 1 6 I-II S. Helle................ 1h 1J2-1/2 1/2 1/2 0 1 1 1/2 5 UI-IV O. Katajisto.......... 0 % 1J2-0 1 1/2 1 1/2 1 5 UI-IV J. Haanpää........... 1 0 % 1 - % 1/2 0 1 0 41/2 V-VII T. Salo... % 0 ljz 0 1/2-1 1/2 1/2 1 4 1 /2 V-VII J. Vesterinen... 0 1/2 1 1/2'/2 0-1/2 % 1 4 1 /2 V-VII E. Heinonen........ 0 01 0 0 1 % % - 1 1/2 3 1 /2 8.-9. 1. Niemelä... 1/2 1 0 1/2 01 112 1/ 2 0-1J2 3% 8.-9. J. Sneitz... 0 0 J/ 2 0 1 0 0 1 /2 1/2-2 1 / 2 10. A. Fred, M. Rantanen, S. Helle ja O. Katajisto pääsevät suoraan jatkamaan, samoin karsinnan Haanpää-Saln-Vesterinen voittaja. Sompasaaren muiden ryhmien tulokset olivat: M. ja I luokka: 1) S. K ukk 0 n e 11 (HYS) 9%, 2) U. Backman (HSV) 9, 3) V. Pulkkinen (HTS) 8, 4) E. Salmi (HSV) 7%, 5) B. Ellenberg (Gambiitti) ja I. Mäkihovi (SSK) 6" 7) Lappalainen (RiSY) 4%, 8) G. Brantberg (HSK), O. Heinonen (HSM) ja O. Saarinen (HTS) 4, 11 J. Määttänen (Kuopion Sk.) 2, 12) R. Björkroth (Gamb.) llj2 (keskeytti).
160 SUOMEN SHAIOO M. ja 1 luokka, ryhmä B: 1) A. Ja k 00 b s san (HTS), S. Kaj a n (HYS) ja K. Kuu s e 1 a (HSK) 18%,4,) P. Kajaste (SSK) 7, 5) R. Isomänty (HRaus) 5%, 6) A. Hänninen (HSM), L. Linden (LahSk) ja G. A. Tham (Gamb.) 5, 9,) P. Hero (HSM) ja U. Sakura (HTS) 4%" 11) H. Tverin (HSV) 3, 12) E. Söderlund (Gamb.) l. 2. luokka, ryhmä A: 1) A.S av eli u s (Gamb.) 10% ja samalla turnauksen paras vaittatulas, 2) O. Hämäläinen (HSV) 8%, 3) S. Pylkkänen (SSK) 8, 4) K. Hakkarainen (HTS) 7%, 5) E. Toivonen (KäYS) 6%, 6) Y. Kaskinen (HSK), A. Laitinen (HäTSk) ja T. Nurminen (HSM) 5. 2. luokka, ryhmä B: 1) K. L a mm i ne n (HSM) ja V. Le i kas (HYS) 8%, 3. E. Hyvärinen (SSK) ja O. Lindhalm (HSM) 6ljz, 5) R. Kandelin (HSM) 6, 6) T. Granström (HTS), P. Hietanen (HSV) ja J. Leikas (SSK) 5%. 3. luokka, ryhmä A: 1) M. Tai von e n (KäYS) 9%, 2) A. Kulmala (HSM) 8%, 3) K. Ahanen (SSK) 8, 4) V. Butkewitsch 6%, 5) E. Lehtanen (KäYS)" M. Paasipura (HTS) ja G. Sandström 6, 8) A. Malinen (HSM) 5. 3. luokka, ryhmä B: 1) T. M e r t e hs (JärvSK) 10, 2) P. Tiitinen (HTS) 8, 3) M. Lehtinen (HSV), K. Sandholm (HYS) ja E. Suninkaski (SSK) 7, 6) L. Boström (HSK) ja T. Heikkilä (HTS) 6, 8) P. Kaivuranta (SSK) 5. Erikoismääräysten edellyttämän, karaitusvaatimuksen 2. ja 3. luakan ryhmien vaittajista saavuttivat 2. luokassa A. Savelius, K. Lamminen ja V. Leikas sekä 3. luakassa M. Taivanen ja T. Mertens, jaista turnaustaimikunta tekee karaitusesityksen. Turnaukseen asallistui 90' pelaajaa. Hangon 2. luokan kesäfurnaus Hanga Schackklubb järjesti aikana 19-26. 7. 53 Hangassa Suamen Shakkiliitan 2. luakan liittaturnauksen, jata asiallisesti jahti Länsi-Uudenmaan Shakkiliitan puheenjahtaja, pankinjaht. W. Lindqvist. Kutsukirjeiden lähettäminen vasta kesäkuun pualivälissä, jallain seurat ja alivat päättäneet kevättaimintansa, ja kenties myös «ehdat«aiheuttivat sen, että muilta paikkakunnilta saapui vain neljä pelaajaa. Hangö Schacklubb asetti tuleen neljä miestä ja paikallinen työväen kerha kaksi. l. T. Lindberg, Hangö.. 1 % 1 1/2 1 1 ~'2 1 1 7 1 /2 2. G. Sandström, Jakabst. 0 % 1 1 1 1 1 1/"2 % 6 1 /2 3. M. Mäntyharju, T:re ]/2 1/2 1 0 0 1 1 1 1 6 4. H. Sörensen, Hangö.. 0 0 1 1 % ] 1 % 5 5. L. Wilenius, Hangö... 1fz 0 1 0 1 0 % 1 1 5 6. G. Rajalin, Hangö... 0 0 1 0 0' 1 1 1 % 4% 7. S. Nyberg, Hangö... 0 0 0 % 1 0 1 % 1 4 8. H. Dickman, H:fars.. ljz 0 0 0' 1fz 0 0 1 1/2 2 1 /2 9. R. Lindegren, Hangö.. 0 1/2 0 0' 0 0 % 0 1 2 10. H. Helminen, H:linna 0 % 0' I/;!, 0 % 0 ]/2 0 2 Tarsten Lindbergistä Hanka sai ensimmäisen 1. luakan pelaajansa, mutta pahitteeksi Lindberg an toimessa Ruatsissa taistaiseksi. Vaittajaehdakkaana pidetty Hangö Schacklubbin puheenjahtaja H. Sörensen kärsi per - heessään sattuneesta sairaudesta. Sandblam ja Mäntyharju pualustivat hyvin kotipaikkakuntansa shakkimainetta. Helsingin Shakkiklubi. Keväiturnausten tuloksef: 1 lk.: 1) V. U. M u s ta n e n 9i1f2 (12)" 2) A. Sneitz 8%, 3) K. Kuusela 80:, 4) R. Nuatia 7%, 5) P. Lihtanen 7, 6) J. Halapainen 6%, 7) Y. Kivimies 6%, 8) G. Brantberg 6, 9) B. Lönnblad 5%, 10) N. van Essen 41/2 jne. - II lk.: 1) H. Li n d r 0 00 s 7 (10), 2) Y. Kaskinen 6lj2, 3) E. Halm 6%, 4) T. Lindberg 5 jne. Lindraas karatettiin kaepelaajaksi 1 lk:aan. - UI-IV lk.: 1) H. T a wa s t s t j er n a 7 (9), 2) A. Tallgren 5lj2, 3) G. W. Söderlund 5%, 4) A. Barani 5 jne. Tawaststjerna karatettiin II ja paras IV-luakkalainen B. Österman (4 1 /2 p.) III luakkaan. SUOMEN SHAKKI 161 Argentiinalainen Oscar Panno nuorien maailmanmesiariksi Kööpenhaminassa an Dansk Skak Unianin 50-vuatisjuhlavuaden ahjelmaan kuuluvana aikana 3-23. 7. 53 pelattu nuarten 2. maailmanmesta ~uusturnaus.. Ensi kertaa alle 20-vuatiaat pelaajat kilpailivat nuarten maa Ilmanmestarm arvoosta v. 1951 Birminghamissa, jassa Jugaslavian Bara Iv.kav vaitti yl~~aimaisesti. ja ~eikäläinen Ba Nyren saavutti hyvän 4.-6. SIJan. OsanOottaJIa 011 18, Ja kilpailu suaritettiin sveitsiläisen järjestelmän mukaan ll-kierraksisena. Kööpenhaminaan sa~p~i poikia 2Q:stä.eri maasta ja samalla neljästä manaasast:;t. ~yt ratkaisti~n paremm.uus. SIten, että pelattiin kaksiryhmäinen alkukilpailu, 8 pelaajan lappukilpailu ja samalla Manradin järjestelmän mukaan 7-kierraksinen sijaituskilpailu. Tämä ankin aikeudenmukaisempi menetelmä tadellisten palkintamiesten selville saamiseksi. Alkukilpailun tulakset:. ~-r y h m ä 1) B. 1 v k 00 v (Jugaslavia) 7 (9), 2-3) F. Olafssan (IslantI) Ja O. Panna (Argentiina) 6 4-5) D. Keller (Sveitsi, arvalla loppukilpailuun!) ja R. Persitz (Israel) 4% 6-8) J. Baey (Belgia),. Y. Barda (Narja) ja R. Siemms (Kanada) 4, 9) E. Reichel (Itävalta) 3 Ja 10) B. Mellberg (Ruatsi) 2 p. B~r y h m ä 1..K. D a r g.a (Länsi-Saksa) 6% (9), 2-4) J. Penrase (Eng~ lanti), J. Sherwm.(USA! Ja B. Larsen (Tanska) 6, 5) M. Farre (Espanja) 5%, 6) F. Scafarelh (Italla) 5, 7) F. Raessel (Hallanti) 4 8) B. Petri (Saar) 2%, 9 Hei~~~. Heikkilä.(Sua~i) 2 ja 10) J. Her1?in (Ran:ska) 1% p. Unta RaIsan varamiehena pelannut H. HeIkkilä menetti kakemattamuuttaan manta peliä jaka aikapulan tai «kuumenemisen«takia. Pisteensä h~il:.. sai 2. kierra~.sen.tasapelistä Petriä, ja 6. kierraksen tasapelistä Her ~mia vastaan seka voltta~alla? ~ierraksella Scafarellin, jaka Olafssanin Ja Penras<;n t.apaan kuulu~ HelsmglIl: shak~ialympialaisten asanottajiin. Lappukilpailu muadastui tadella tiukaksi, kuten turnaustaulukka asaittaa.. O. Panna.................. % 1 1 % 1/2 1 1 5\12 1. K. Darga.................. % 1fz 1 1fz 1 1 1 5\12 2. B. Ivkav... 0 1/2 1f2 1 1 0 1/2 3\12 3. F. Olafssan................ 0 0 % 0 1 1 1 3% 4. J. Penrase................ 1/2 % 0 1 0 1fz 0 2\12 5. D. Keller.................. % 0 0 0 1 1 0' 2% 6. J. Sherwin................ 0 0' 1 0 1fz 0 1 2% 7. B. LarseIl:... ::... '...... 0 0 % 0' 1 1 0-2% 8. 18-vuatIas argentllnalamen Oscar Panna voitti mestaruuden sikäli ansaitusti, että hän sekä alku- että loppukilpailussa otti kako pisteen mestaruuden p~alustaj<:-lta ~v~?v~lt~: -.LäI?-si-Saksan Klaus Darga pelasi samain ~ulaksli?: sama~n. ha;ll~ttaman kilpailun.. Sannebarn-Bergerin vertailujär Jestelm~ ratkaisi heidan, kuten muidenkm tasatulasten välillä. PääaSIasta paiketen tadettakaan tässä, että Maailman Shakkiliitan amaksuma S?nne1?arn-Bergerin vertailujärjestelmä, jassa pisteet lasketaan siten, ett.a V~lt~~t~. saa vastapelaaj~n. kaka lappupistemäärän, tasapelistä pualet Ja havlosta nollan, lyhyessä ajassa ja kalmatta kertaa asaittautui kah.~u:utt?:m~ksi. Saltsjöbadenin alueidenvälisessä turnauksessa viime syksyna Ja tassa turnauksessa kahdesti. Sijaituski~p~ilu.ssa, ja~!.'a ratkaist:iin s.ijat 9.-:-2q., Heikkilämme pelasi kerr<:-.ss~~il:..!ti~imastl. HavlOt Raessehlle Ja PersItZllle pudattivat tasin pajan hantapaahan, mutta Manradissa tämä merkitsee etua heikamman vastuksei?- muadassa, ja jatko muadastuikin aikeaksi pisteiden metsästykseksi: voltat Bardasta, Baeysta ja Siemmsistä sekä tasapelit Reichelia ja Scafarellia vastaan! Sijoituskilpailun lapputulakset: 9) F. Scafarelli 5 (7) 10) M Farre 4% 11-1.3) H. Heikkilä, R. Persitz ja F. Raessel 4, 14-16) R. Sie~ms, E. Rei~ chel Ja B. l\;iellberg 3%, 17) J. Boey 3, 1-19) J. Herbin ja Y. Barda 21f2 ja 20) B. PetrI 2 p.
\ 5uomen Keskusshakkiliiiio. Pj. V. Kivi, Hki, Lauttasaari, Otavant. 5 B (72234, ko 671319). Vpj. ja ulkoas. h. R. Nuotio, Hki, Vuorik. 3, Oy Elit (25156, ko 482(79). Siht. O. Kaila, Hki, Runebergink. 29 B 31 (42144). Tal.h. E. Nurminen, Hki, Lauttasaari, Lauttasaarent. 31 A 8. Postisiirtotili 19591. Suomen Shakkiliitto. Pj. E. Heilimo, Iisalmi (330). Vpj. R. Nuotio (kts. SKSL). Siht. O. Kaila (kts. SKSL). Ruots.siht. Gerh. Lindström, Helsingfors, Kaserng. 8 D (12191, hem 35342). Tal.h. F. Laitinen, Hki, P.Roobertink. 2 (28484, ko 21901). Postisiirtotili 5920. Työväen Shakkilii:Uo. Pj. M. Laisaari, Hki, Töölönk. 8 A 8 (103711 207, ko 444323). Siht. O. Saarinen Hki, Vanajant. 20 B (778065). Tiedonantol. U. Laakso, Hki, Käpylä, Mäkelänk. 86 P 180 (75195). Tal.h. E. Nurminen (kts. SKSL). Postisiirtotili 10349. Suomen Tehtäväniekaf. Pj. J. Hannelius, Mikkeli, Varuskunta. Siht. M. Myllyniemi, Hki-Otaniemi A 23 (10155/2018). Postisiirtotili 7816. Akateeminen Shakkiliifto. Pj. Kai Palmgren, Hki, Tarkk'ampujank. 16 A 2 (21793). Siht. Pertti Karvonen, Hki, Museok. 25 B 28 (42163). Helsingin Shakkiliil:to. Pj. Gerh. Lindström, Hki, Kasarmink. 8 D (35342). Siht. G. Österlund, Hki, Malmink. 36 D 73. Alkon Shakkikerho. Pj. MelE~n, Hki, Vironk. 11 B 24 (66360 to). Siht. P. Haatainen, Hki, Isokaari 2 B?3 (30781/289 to, 672414 kojo Pelaa: Itamerenk. 51 ma ja to 19-23. Helsingin Shakkiklubi. Pj. V. U. Mustonen, Helsinki, Valpurintie 3 (22706, ko 481383). Siht. K. Kuusela, Helsinki, Vuorimiehenkatu 10 E 84 (37254 kojo Pelaa: Iso-Roobertink. 36 D 51 ma ja to klo 19-23. Helsingin Shakkimiehet. Pj. F. Laitinen, H:ki, P. Roobertinkatu 2 (28484, ko 21901). Siht. V. Niiranen, Sepänkatu 11. A 5. Pelaa:. Ruot: salainen Tyttölyseo, BulevardI 18, ti ja pe 19-23. Suomalainen Shakkikel'ho. Pj. R. Enarvi, H:ki, Museokatu 36, Basis (497532). Pelaa: Taidehalli, Ainonk. 3 ma 19. Helsingin Shakki veikot. Pj. V. Alvi, Hki, Bulevardi 3 G 13. Siht. neiti Sirkka-Liisa Vuorenpää. Pelaa Kluuvikatu, Ravintola «Elanto«ke ja pe klo 18-23. Helsingin Työväen Shakkikel'ho. Pj. V. Sorri, Hki, Agricolank. 7 (73461). Siht. O. Saarinen, H:ki, Vanajantie 20. B 8. Pelaa: Söörnäisten Rantatie 10, Ruokala Meri ti ja pe. Helsingin Yleinen Shakldseura. Pj. K. Mölder, H:ki, Taivaskalliontie 4 a (61338, ko 792387). Siht. E. Rutanen, Hki, Meritullink. 16 (65828). Pelaa: Mikonkatu 3 Ravintola Perämies ma ja to 18.45-22.45. Helsingin Rautatieläisten Shakki kerho. Pj. Eero Salminen, Hki, Mannerheimintie 94 D 90. Siht. M. Leirikangas, Hki, Vallininkuja 6 1 25. Gamlakarleby Schackklubb. Ordf. Matti Uitto, Långbrogatan 33 B. Sekr. Börje Krokfors, Östra Kyrkog. 15. Spellokal: Hotell Societetshuset, månd. och fred. 19-23. Haminan Shakkikerho. Pj. Johannes Nyrkiö. Kirj.vaihto A. G. Ojanen (1281 ja 1578). Molempien os. Hamina. Pelaa: Kahvila Pirkka ti ja pe 19-23. Hämeenlinnan Shakkikerho. Pj. H. Helminen, Birger Jaarlink. 12 (3778). Siht. K. Rantanen, Oikotie 2 (2581 toimeen). Pelaa: Linnank. 2, Kansalliskerho ma 19. Hämeenlinnan Työväen Shakki kerho. Pj. A. Laitinen, Härkätie 23. Siht. A. Koivisto, Katumaa B 30. Pelaa Työväentalo su 16 ja ti 18. Iisalmen Shakkikerho. Pj. Eino Heilimo, Iisalmi (330). Pelaa: Savonk. 20 Ylä-Savon ravintola ke 18. Imatran Shakki -48. Pj. 1ns. E. Lindblom, Imatran Voima Oy. (1370 ko 1371). Siht. O. Jonsson, Imatra, Rautatehdas B 97 (5021). Pelaa: Valtion Hotelli ma ja pe. Jakobstads Schackldubb. Pj. E. Sjöholm, Pietarsaari, Loveret 1 (43). Siht. B. Grönroos, Isok. 15 (156). Pelaa: Stregbergin juhlasali ti 18.30-23. Joensuun Shakkikerho. Pj. M. Rinne, Kauppak. 23b A (3176). Siht. A. Kyheröinen, Jns. Sirkkala (2875). 1 Pelaa: Hotelli Pielishovl ma ]3,30-22,30. Jyväskylän Shakkikerho. Pj. 1. Yliselä. Jlä, Kauppak. 5 (414B, ko 4321). Siht. O. Puhakka, J:1ä, Majavankuja 11. Pelaa: Kauppakatu :15, Kauppalaisseura (1011) ma 18. Kajaanin Shakkikerho. Pj. L. Louhi, Kajaanin asema-alue (60/29, ko 60/22). Siht. H. R. Hyvönen, Kauppako 3, Osuusteurastamo (712, ko 512, 2 soittoa). Pelaa: Seurahuone to 19-24. Kouvolan Shakkikerho M. Vestcrinen, Keskik. 5 A 5 (3041/47 virkaan). Siht. L. Vallasvuo, Männistöntie 3. Hot. Hospiz ti ja pe 18-22. Kotkan Shakkikerho Pj. V. Hietanen, Kalliola 557 (Gutzeit 341). Siht. ja rah.h. O. Tikka, Tullikamari. Pelaa: Tehtaank. 16, Federationin ravintola ma ja to 18,30-22,30. Koikan Työväen Shakkikerho. Pj. Taisto Kallio. Siht. Y. Rautiainen, Kotkank. 13. Pelaa: Tilihalli, Tehtaank. 7, su 10-14, ti ja ke 18-22. Kuopion Shakkikerho. Pj. M. Ryynänen, Kasarmialue (sarja 4701). Siht. L. Tikkanen, Savonk. 10 (2440). Pelaa: Hotelli Puijonsarvi ti (tai maj 18-23. Lahden Shakkikerho. Pj. A. LimneIl, Savonkatu 47 (3457). Siht. E. Puuronen, Kirvesk. 4. Rah.h. B. Hirvala, Asko Oy. Pelaa Hämeenk. 10 Ravintola Liitto ti ja pe 19-23. Lamminpään Shakkimiehet. Pj Hannu Miettinen, Lamminpää, Voima. Siht. Oiva Koskinen, Lamminpää 415. Rah.h. O. Mansikkamäki, Lamminpää. Pelaa: Osuuskunnan talo pe 19-22. Lahden Työväen Shakkikerho. Pj. A. Laaksonen, Kaupungin talo (4G72 ja 5081/17). Pelaa Kaupungintalo, VPK:n kerhohuon. ma ja to 18-22. Lappeenrannan Shakkikerho. l'j. B. Backmansson, Lauritsalu (L:ranta 28 ko 221). Siht. P. Valpas, Toi kank. 12 (102). Pelaa: Hotelli Pat. ria ma ja to 19-23. Lapuan Shakkiseura. Pj. V. 'l'a!osela, Lapua, Koulukatu. Siht. P. S.iikanen, Lapua Ritamäki. Luonetjärven Shakkikerho. Pj. E. Vehniäinen. Siht. O. Kyytsönen. Tikkakoski. (Jyväskylä 1640). P<,laa: LeR.4:n Alipäällystökerho pc 1 ~J. Lovisa Schackklubb-Loviisan Shakkikerho. Pj. H. Holmberg, J,oV. Säästöpankki (869). Siht. V. Tallgren, Degerbynk. 21. Pelaa: :.injaautoasema ti ja pe 18.30-22.30. Mikkelin Shakkikerho. Pj. K. Teräsalmi, Hallitusk. 3 B 17 (425). Pelaa: VPK:n kerhohuoneisto ma ja to klo 19-22.30. Riihimäen Shakinystäväi. Pj. Y. Penttinen, Töyryk. 7 (3469). Siht. O. Pa1'Onen (kirj. vaihto), Sako Oy. (:3376). Tampereen Shakkiklubi. Pj. K. Kulmala, Tukku Oy. Sihteeri P.-E. Aalt.o, Tekn.opisto. Pelaa: Ravintola Tuotanto, Hämeenkatu 26 ti ja pe 19-23. Tampereen Työväen Shakkikerho Pj. T. Lunneva, Messukylä, Vuohenoja 16. Siht. A. Ahlstedt (kirj.vaihto), Epilä, Kirjasto. Pelaa: Hammarenink. 5, Rav. Maantuote. Tampereen Lentokonetehtaan Shakkikerho. Pj. U. Lahti, Riihitie 14 elo. Siht. ins. A. Granlund, Valmet. Tikkakosken Shakkikerho. Pj. V. Maurisalo (Jyväskylä 1620/85 2 s.) Siht. H. Vepsäläinen, Tikkakoski. Pelaa: Tikanmaja pe 18 ja su 12. Toijalan Shakkikerho. Pj. H. Mäkinen (372). Siht. Veikko Salonen (371). Pelaa: Rautatieläisten lukusali ti klo 18-22. Turun Shakinystävät. Pj. V. Säilä, Tku, Linnank. 57 D 7. Siht. R. Rantala, Tku, Aningaistenk. 14 A 32. Pelaa: Mikael Agricola Hospits ma ja pe 19-23. Turun Työväen Shakkikerho. Pj. T. Kerppo, Kristiinankatu 5 (12190). Siht. A. Johnsson, Braahenk. 2. (18815). Pelaa: Multavierunk. 5 ma, ke, pe 18--23 ja su 12--18. Vaasan Shakkiseura. Pj. J. Lehto, Rantak. 14 (2796 ko 2567). Siht. K. Vahevaara Karjalank. 11 (ko 3891). Pelaa: Pitkäk. 26, Kahvila Keskus ti ja pe 19 (3287). Viialan Shakkikerho. Pj. V. Saaristo. Siht. ja kirjeenvaihto Leo Kanerva, Viiala, Viilatehdas (130). Ylisfaron Shakkikerho. Pj. Jaak- 1<0 Maijala. Siht. Jussi Kanervo. Osoite: Ylistaro kk.
f «... tunnen oloni turvattomaksi ja olen kuin sairas, ellei minulla aina ole edes pientä summaa Postisäästöpankissa kai ken varalta.«hyvä keino on tämä: pyrkikää siihen, että Teillä aina on Postisäästöpankissa vähintään kuukauden tulojanne vastaava vararahasto! 75:- Kanervan Kirjapaino Oy Lahti 1953