83. MAANANTAINA 17. KESÄKUUTA 2002

PTK 83/2002 vp 83. MAANANTAINA 17. KESÄKUUTA 2002 kello 10 Päiväjärjestys Ilmoituksia Mietintöjen pöydällepano 1) Hallituksen esitys vuoden 2002 lisätalousarvioksi... 6 Hallituksen esitys HE 67/2002 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 6/2002 vp Lisätalousarvioaloite LTA 1 21/2002 vp Ainoa käsittely 2) Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2001... 7 Kertomus K 4/2002 vp Talousvaliokunnan mietintö TaVM 15/2002 vp Toinen käsittely 3) Hallituksen esitys laiksi ulkoasiainhallintolain 26 ja 27 :n muuttamisesta... 29 Hallituksen esitys HE 60/2002 vp Ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 20/2002 vp 4) Hallituksen esitys Uruguayn itäisen tasavallan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta... 30 Hallituksen esitys HE 64/2002 vp Ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 21/2002 vp 5) Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain 37 :n muuttamisesta... 30 Hallituksen esitys HE 66/2002 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 7/2002 vp

2 Maanantaina 17.6.2002 83 6) Hallituksen esitys alueiden kehittämislaiksi... 30 Hallituksen esitys HE 55/2002 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 8/2002 vp 7) Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäymiskaaren ja eräiden muiden lakien riita-asiain valmistelua, pääkäsittelyä sekä hakemusasioiden käsittelyä koskevien säännösten muuttamisesta... 30 Hallituksen esitys HE 32/2001 vp Lakivaliokunnan mietintö LaVM 12/2002 vp 8) Hallituksen esitys laiksi toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa alkaneen maksukyvyttömyysmenettelyn kuuluttamisesta ja rekisteriin merkitsemisestä... 31 Hallituksen esitys HE 77/2002 vp Lakivaliokunnan mietintö LaVM 13/2002 vp 9) Hallituksen esitys kansainvälisen terrorismin rahoituksen vastaisen yleissopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja rikoslain 34 luvun muuttamisesta... 31 Hallituksen esitys HE 43/2002 vp Lakivaliokunnan mietintö LaVM 14/2002 vp 10) Hallituksen esitys laiksi liikennevakuutuslain 7 :n muuttamisesta 31 Hallituksen esitys HE 73/2002 vp Liikennevaliokunnan mietintö LiVM 9/2002 vp 11) Hallituksen esitys väylämaksulaiksi... 31 Hallituksen esitys HE 38/2002 vp Liikennevaliokunnan mietintö LiVM 10/2002 vp 12) Hallituksen esitys laiksi rehulain muuttamisesta... 32 Hallituksen esitys HE 61/2002 vp Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 7/2002 vp 13) Hallituksen esitys laiksi puutavaranmittauslain muuttamisesta... 32 Hallituksen esitys HE 69/2002 vp Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 8/2002 vp 14) Hallituksen esitys Siemenperunakeskuksen muuttamiseen osakeyhtiöksi liittyväksi lainsäädännöksi... 33 Hallituksen esitys HE 70/2002 vp Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 9/2002 vp

83 Päiväjärjestys 3 15) Hallituksen esitys laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta... 35 Hallituksen esitys HE 36/2002 vp Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 5/2002 vp 16) Hallituksen esitys yksityisten alojen ja valtion sekä kunnallisen eläkejärjestelmän tietojen saamista, antamista ja salassapitoa koskevien sekä eräiden muiden lainsäännösten muuttamisesta... 52 Hallituksen esitys HE 8/2002 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 10/2002 vp 17) Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain ja maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain muuttamisesta... 53 Hallituksen esitys HE 42/2002 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 13/2002 vp 18) Hallituksen esitys Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemiin etuuksiin liittyviin tietojen saamista ja luovuttamista koskevien säännösten muuttamiseksi... 54 Hallituksen esitys HE 9/2002 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 16/2002 vp 19) Hallituksen esitys laeiksi lääkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta... 54 Hallituksen esitys HE 46/2002 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 14/2002 vp Toimenpidealoite TPA 202/2001 vp 20) Hallituksen esitys laiksi eräiden työeläkkeiden tarkistamisesta työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovittamisen johdosta... 55 Hallituksen esitys HE 62/2002 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 15/2002 vp Lakialoite LA 78/2001 vp Toimenpidealoite TPA 76, 183, 192/2001 vp 21) Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta... 72 Hallituksen esitys HE 39/2002 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 17/2002 vp 22) Hallituksen esitys laeiksi osa-aikaeläkettä ja yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien säännösten muuttamisesta... 76 Hallituksen esitys HE 45/2002 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 18/2002 vp

4 Maanantaina 17.6.2002 83 23) Lakialoite laiksi äitiysavustuslain muuttamisesta... 77 Lakialoite LA 61/2002 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 19/2002 vp Lakialoite LA 141/2001 vp Toimenpidealoite TPA 164/2000 vp 24) Hallituksen esitys laiksi osuuskuntalain voimaanpanosta annetun lain 24 :n muuttamisesta... 78 Hallituksen esitys HE 78/2002 vp Talousvaliokunnan mietintö TaVM 13/2002 vp 25) Hallituksen esitys työturvallisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi... 78 Hallituksen esitys HE 59/2002 vp Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan mietintö TyVM 4/2002 vp Mietintöjen pöydällepano 26) Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, kirjanpidosta ja hallinnosta vuodelta 2001... 78 Kertomus K 5/2002 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 7/2002 vp 27) Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus Valtiontalouden tarkastusviraston tilinpäätöksestä, kirjanpidosta ja hallinnosta vuodelta 2001... 79 Kertomus K 6/2002 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 8/2002 vp Puhetta johtaa toinen varapuhemies Mikkola. Nimenhuuto Nimenhuudossa merkitään täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat edustajat: Eero Akaan-Penttilä /kok Ulla Anttila /vihr Jouni Backman /sd Christina Gestrin /r Nils-Anders Granvik /r Susanna Huovinen /sd Matti Huutola /vas Ville Itälä /kok Gunnar Jansson /r Juha Karpio /kok Riitta Korhonen /kok Timo E. Korva /kesk Johannes Koskinen /sd Markku Laukkanen /kesk Paavo Lipponen /sd Pekka Nousiainen /kesk Kirsi Piha /kok Virpa Puisto /sd Susanna Rahkonen /sd Maija Rask /sd Markku Rossi /kesk Petri Salo /kok Kimmo Sasi /kok Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd Raija Vahasalo /kok

83 Ilmoituksia 5 Matti Vanhanen /kesk Jari Vilén /kok Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuvat seuraavat edustajat: Markku Laukkanen /kesk Timo E. Korva /kesk Esko-Juhani Tennilä /vas Raija Vahasalo /kok Petri Salo /kok Juha Karpio /kok Pekka Nousiainen /kesk Virpa Puisto /sd Maija Rask /sd Poissaololuvat Merkitään, että puhemiesneuvosto on myöntänyt seuraavat luvat poissaoloon täysistunnosta muun syyn vuoksi: 17.6. edustajat Eero Akaan-Penttilä /kok Susanna Huovinen /sd Matti Huutola /vas Juha Karpio /kok Riitta Korhonen /kok Pekka Nousiainen /kesk Virpa Puisto /sd Markku Rossi /kesk Petri Salo /kok Esko-Juhani Tennilä /vas Raija Vahasalo /kok Eduskuntatyöhön liittyvissä tehtävissä olevat edustajat Merkitään, että puhemiesneuvosto on käsitellyt seuraavat ilmoitukset poissaolosta täysistunnosta eduskuntatyöhön liittyvän tehtävän vuoksi: 17.6. edustajat Jouni Backman /sd Ville Itälä /kok Gunnar Jansson /r Johannes Koskinen /sd Maija Rask /sd Erkki Tuomioja /sd Matti Vanhanen /kesk Jari Vilén /kok 17. ja 18.6. edustajat Ulla Anttila /vihr Paavo Lipponen /sd Kimmo Sasi /kok Uudet hallituksen esitykset Toinen varapuhemies: Ilmoitetaan, että tasavallan presidentti on 14. päivänä kesäkuuta 2002 antanut eduskunnalle hallituksen esitykset HE 81 88/2002 vp. Toimenpidealoitteet Merkitään, että puhemiesneuvosto on 13. päivänä kesäkuuta 2002 päättänyt lähettää valiokuntaan toimenpidealoitteet TPA 74 114/2002 vp. Sairauspoissaolot Merkitään, että puhemiesneuvosto on käsitellyt seuraavat ilmoitukset poissaolosta täysistunnosta sairauden vuoksi: 17.6. edustajat Nils-Anders Granvik /r Kirsi Piha /kok U-asiat Toinen varapuhemies: Ilmoitetaan, että valtioneuvosto on 13. päivänä kesäkuuta 2002 päivätyllä kirjelmällään toimittanut eduskunnalle perustuslain 96 :n 2 momentissa tarkoitetun Euroopan unionin asian U 30/2002 vp. Ilmoitetaan edelleen, että puhemies on lähettänyt mainitun asian käsiteltäväksi suureen valio-

6 Maanantaina 17.6.2002 83/1 kuntaan, jolle sivistysvaliokunnan on annettava asiasta lausunto. Valiokuntien jäsenet Toinen varapuhemies: Ilmoitetaan, että valtioneuvoston jäseneksi nimitetyn ed. Jari Koskisen tilalle valitaan uusi varajäsen valtiovarainvaliokuntaan ja uusi jäsen maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Edelleen ilmoitetaan, että valiokuntapaikkojen järjestelyä varten pyytävät vapautusta suuren valiokunnan jäsenyydestä ed. Ojala, perustuslakivaliokunnan jäsenyydestä ed. P. Salo ja varajäsenyydestä ed. Mäki-Hakola, lakivaliokunnan jäsenyydestä ed. Virén, sivistysvaliokunnan varajäsenyydestä ed. Löv, tulevaisuusvaliokunnan jäsenyydestä ed. M. Pietikäinen sekä ympäristövaliokunnan jäsenyydestä edustajat Karttunen ja Wideroos. Puhemiesneuvosto puoltaa pyyntöjä. Toinen varapuhemies: Ilmoitetaan, että Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan täydennysvaali toimitetaan huomenna tiistaina 18. päivänä kesäkuuta kello 14 pidettävässä täysistunnossa. Ehdokaslistat täydennysvaalia varten on vaalisäännön 13 :n mukaan jätettävä keskuskansliaan viimeistään huomenna tiistaina kello 11. Valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuudet Toinen varapuhemies: Ilmoitetaan, että 13. kesäkuuta 2002 päivätyllä valtioneuvoston kirjelmällä ovat eduskunnalle saapuneet eduskunnan työjärjestyksen 29 :n mukaisesti perustuslain 63 :n 2 momentissa tarkoitetut, valtioneuvoston jäseneksi nimitetyn ja kulttuuriministeriksi opetusministeriöön määrätyn Ritva Kaarina Drombergin selvitys sidonnaisuuksistaan sekä kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäreen selvitys muutoksista hänen sidonnaisuuksiinsa. Pyyntöihin suostutaan. Toinen varapuhemies: Ilmoitetaan, että valiokuntien täydennysvaalit toimitetaan huomenna tiistaina 18. päivänä kesäkuuta kello 14 pidettävässä täysistunnossa. Ehdokaslistat täydennysvaaleja varten on vaalisäännön 13 :n mukaan jätettävä keskuskansliaan viimeistään huomenna tiistaina kello 11. Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenet Toinen varapuhemies: Ilmoitetaan, että valiokuntapaikkojen järjestelyä varten pyytää ed. Dromberg vapautusta Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan varajäsenyydestä, koska hänet on nimitetty valtioneuvoston jäseneksi. Puhemiesneuvosto puoltaa pyyntöä. Pyyntöön suostutaan. PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: 1) Hallituksen esitys vuoden 2002 lisätalousarvioksi Mietintöjen pöydällepano Hallituksen esitys HE 67/2002 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 6/2002 vp Lisätalousarvioaloite LTA 1 21/2002 vp Toinen varapuhemies: Puhemiesneuvosto ehdottaa, että mietintö pannaan pöydälle huomenna pidettävään täysistuntoon. Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksytään ja mietintö pannaan pöydälle huomiseen täysistuntoon. Toinen varapuhemies: Eduskunnan työtilanteen takia puhemiesneuvosto ehdottaa, että asian

83/2 Pankkivaltuuston kertomus vuodelta 2001 7 ainoassa käsittelyssä noudatettava menettelytapa päätetään jo tässä istunnossa. Hyväksytään. Toinen varapuhemies: Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asian käsittely alkaa yleiskeskustelulla, jonka aluksi käydään nopeatahtinen keskustelu 7 minuutin puheenvuoroin. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä esitellään ensin menot pääluokittain ja luvuttain. Sen jälkeen esitellään tulot osastoittain ja luvuittain ja sen jälkeen mietinnössä oleva talousarvion tasapainoa koskeva lausuma. Sitten esitellään yleisperustelut. Lopuksi esitellään mietinnön kolmas ponsi, joka koskee lisätalousarvioaloitteiden hylkäämistä, sekä neljäs ponsi, joka koskee lisätalousarvion soveltamista. Yleiskeskustelua pääluokista, osastoista tai yleisperusteluista ei enää sallita, vaan ainoastaan ehdotukset lyhyine perusteluineen. Menojen yksityiskohtaisessa käsittelyssä puhemiehistö ehdottaa meneteltäväksi siten, että muutosehdotukset tehdään silloin, kun asianomainen pääluokka esitellään. Mikäli pääluokan tai pääluokan jonkin luvun kohdalla muutosehdotuksia ei ole tehty, pääluokka tai luku katsotaan hyväksytyksi valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaisena. Osastoja koskevat ehdotukset tehdään ja äänestykset suoritetaan vastaavalla tavoin kuin menojen pääluokissa. Edustajan, joka aikoo ehdottaa muutoksia valtiovarainvaliokunnan mietintöön, on jätettävä muutosehdotuksensa kirjallisena keskuskansliaan tänään kello 17.00 mennessä. Näin on meneteltävä siinäkin tapauksessa, että muutosehdotukset sisältyvät mietinnön vastalauseisiin. Muutosehdotusta, jota ei ole jätetty keskuskansliaan edellä mainittuna aikana, ei oteta käsiteltäväksi, ellei puhemies erityisestä syystä pidä sitä tarpeellisena. Menettelytapa hyväksytään. 2) Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2001 Ainoa käsittely Kertomus K 4/2002 vp Talousvaliokunnan mietintö TaVM 15/2002 vp Toinen varapuhemies: Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö n:o 15. Keskustelu: 1 Leena Luhtanen /sd: Arvoisa herra puhemies! Tämänkertainen talousvaliokunnan mietintö pankkivaltuuston kertomuksesta poikkeaa aiemmin noudatetusta käytännöstä. Mietinnössä käsitellään tällä kertaa varsin suppeasti valtuuston kertomuksen talouden kehitystä, rahapolitiikkaa, rahoitusmarkkinoita, maksujärjestelmiä sekä maksuvälinehuoltoa ja käteisrahan vaihtoa koskevia kysymyksiä. Valiokunnan kokouksessa todettiin yksituumaisesti, että valtuuston kertomus on tehty jälleen selkeästi ja vankalla asiantuntemuksella, mihin on aiemminkin totuttu. Valiokunta käsittelee mietinnössään sen sijaan lähinnä kahta asiaa eli pankkivaltuuston kertomuksen suhdetta myös vuosittain laadittavaan Suomen Pankin vuosikertomukseen sekä pankin johtokunnan koostumusta ja johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenten nimitysmenettelyä. Pankkivaltuuston ja pankin kertomukset ovat monelta osin päällekkäisiä. Talousvaliokunta esittääkin harkittavaksi, olisiko pankkivaltuuston kertomusta aiheellista kehittää siihen suuntaan, että siinä käsiteltäisiin pankin toimintaa ja hallintoa enemmän valvojan näkökulmasta. Tämän mukaisesti pankkivaltuutetut esittäisivät kertomuksessaan oman arvionsa johtokunnan laatimasta pankin vuosikertomuksesta. Tässä vuosikertomuksessa on myös erittäin hyvää aineistoa, ja tämä ikään kuin toisi uuden valvontaelementin, mikäli pankkivaltuutetut tekisivät oman arvionsa Suomen Pankin vuosikertomuksesta eduskunnan käyttöön. Valiokunnan käsittelyssä keskeisimmiksi kysymyksiksi nousivat Suomen Pankin johtokunnan koostumus ja puheenjohtajan ja jäsenten nimittämismenettely. Suomen Pankista annetun lain mukaan tasavallan presidentti nimittää johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenet määräajoiksi virkoja haettavaksi julistamatta. Uuden perustuslain tavoitteena on vahvistaa hallitusjärjestelmän parlamentaarisia piirteitä. Tähän liittyy pyrkimys eduskunnan aseman korostamiseen ylimpänä valtioelimenä sekä eduskunnan luottamuksen varassa toimivan valtioneuvoston aseman vahvistaminen. Tasavallan presidentin nimitysvaltaa koskeva sääntely rajattiin perustuslaissa vain korkeimpiin valtionhallinnon virkoihin sekä vir-

8 Maanantaina 17.6.2002 83/2/1 koihin, joiden nimittäminen on perusteltua antaa presidentin tehtäväksi hänen valtiosääntöisen asemansa tai muun erityisen syyn vuoksi. Perustuslain mukaan Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa. Eduskunnan valitsemat pankkivaltuutetut valvovat Suomen Pankin toimintaa. Suomen Pankista annettujen lakien käsittelyn yhteydessä antamissaan lausunnoissa perustuslakivaliokunta on ottanut kantaa siihen, miten perustuslain vaatimus "eduskunnan takuulla ja hoidossa" toteutuu ja miten sitä voitaisiin tehostaa. Perustuslakivaliokunta on todennut muun muassa, että perustuslain vaatimusta Suomen Pankin toimimisesta eduskunnan hoidossa tukisi, jos eduskunnan valitsema pankkivaltuusto nimittäisi pankin johtokunnan jäsenet. Aikoinaan talousvaliokunta totesi Suomen Pankkia koskevasta lakiesityksestä antamassaan lausunnossa tämä on vuodelta 98 että lakiehdotuksen mukaan tasavallan presidentti nimittää johtokunnan jäsenet pankkivaltuuston valtioneuvostolle tekemän esityksen perusteella. Tuolloin talousvaliokunnan mielestä ehdotettu nimittämismenettely sopi paremmin valtioelinten toimivallan jakoon, jonka mukaan presidentti ja valtioneuvosto käyttävät niille säädettyä toimeenpanovaltaa. Perustuslakivaliokunta on ottanut myös uudelleen kantaa asiaan. Nimittäin perustuslakiuudistuksesta antamassaan mietinnössä perustuslakivaliokunta vielä viittasi vuosien 97 ja 98 valtiopäivien Suomen Pankkia koskeviin kannanottoihinsa ja ne uudistaen katsoi, että hallituksen tulee ryhtyä valmisteluihin asiaan vaikuttavan lainsäädännön uudistamiseksi. Tämä siis taustaksi. Totean sen, että asiaa on siis aiemmin käsitelty eduskunnassa varsin perusteellisesti ja monessa eri yhteydessä. Taustaksi totean vielä, että Suomen Pankin tilintarkastajat ovat kiinnittäneet huomiota Suomen Pankin johtokunnan päätösvaltaisuuden turvaamiseen. Lain mukaan johtokunta on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään kolme jäsentä. Tilintarkastajien kannanoton aikaan johtokunnassa oli juuri tuo määrä jäseniä. Tilintarkastajat totesivatkin, että päätösvaltaisuuden turvaaminen aiheutti silloisessa tilanteessa käytännöllisiä vaikeuksia jäsenten esteiden takia. Sijaisjärjestelyt ovat ongelmallisia myös vastuunjaon kannalta. Talousvaliokunta on ottanut mietinnössään kantaa lähinnä kolmeen asiaan. Ensinnäkin talousvaliokunta katsoo, että pankkivaltuustolla tulee olla toimivalta sitovasti päättää Suomen Pankin johtokunnan jäsenten lukumäärästä siten, että johtokunnan päätösvalta on turvattu. Päätösvallan turvaamista talousvaliokunta pitää siinä määrin tärkeänä, että ehdottaa asiasta lausumaa, jonka mukaan hallituksen tulee valmistella esitys Suomen Pankista annetun lain muuttamisesta siten, että pankkivaltuusto päättää sitovasti Suomen Pankin johtokunnan jäsenten määrästä laissa säädetyn enimmäismäärän puitteissa. Voimassa oleva Suomen Pankkia koskeva laki ei tätä asiaa selkeästi ilmaise, tai ehkä voisin niin todeta, että selvä täsmennys tästä määräyksestä puuttuu. Erityisesti jäsenten lukumäärästä tehdyn pankkivaltuuston päätöksen noudattamatta jättämistä valiokunta pitää Suomen Pankin asemaan eduskunnan pankkina huonosti sopivana. Perustuslain sanontaa pankin toimimisesta eduskunnan takuulla ja hoidossa ei valiokunnan käsityksen mukaan ole näissä tapauksissa periaatteessa noudatettu. Tähän asiaan on ottanut kantaa myös oikeuskansleri, joka muistiossaan 12.12.2001 toteaa, että "johtokunnan jäsenten lukumäärän arviointi ensi sijassa on pankkivaltuustolla, jonka kautta olennaisessa määrin toteutuu perustuslain säännös, että Suomen Pankki on eduskunnan hoidossa". Toiseksi talousvaliokunnan käsityksen mukaan ja viitaten muun muassa perustuslakivaliokunnan lausuntoihin johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenten nimittämismenettelyä tulee selkiyttää. Tämän johdosta talousvaliokunta esittää lausumaa siitä, että hallitus käynnistää Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajan ja muiden johtokunnan jäsenten nimittämismenettelyn uudistamisen. Valiokunnassa käydyn keskustelun perusteella talousvaliokunta katsoi, että tarkempi ja yksityiskohtaisempi ohjailu eduskunnan toimesta sen suhteen, miten ja millä tavalla nimitysmenettelyä tulisi uudistaa, ei ole tarkoituksenmukaista. Tämä asia edellyttää huolellista ja pitkäjänteistä valmistelua, jota ei tule yksityiskohdittain ohjailla pelkistetyillä ponsilausumilla. Huomattavaa on, että talousvaliokunta ei ole mietintönsä perusteluissakaan ottanut kantaa siihen, miten ja millä tavalla nimitysmenettely tulisi mahdollisesti uudistaa. Valiokunta korostaa ainoastaan niitä näkökohtia, mitä asiasta ovat aiemmin eri osapuolet, perustuslakivaliokunta, oikeuskansleri ja tilintarkastajat, lausuneet. Taus-

83/2/2 Pankkivaltuuston kertomus vuodelta 2001 9 talla ovat myös kokemukset viimeaikaisista nimityksistä ja, otaksun, yhteinen näkemyksemme siitä, että nimitysmenettelyä on selkiinnytettävä. Kolmanneksi valiokunta esittää vielä lausumassaan, että hallitus valmistelee esityksensä siten, että edellä mainittu lainmuutos voidaan saattaa voimaan vuoden 2002 aikana. Valiokunta keskusteli aikatauluasiasta erityisesti siinä mielessä, onko se mahdollisesti liian tiukka. Tässä yhteydessä on ehkä syytä todeta se, että oikeusministeri Koskinen johtaa työryhmää, jonka eräänä tehtävänä on muun muassa selvittää perustuslain toimivuutta ja siitä saatuja kokemuksia. Tämä työryhmä saa työnsä valmiiksi kuluvan vuoden syyskuussa. Näin tämä työryhmä voi sitten aikataulunsa puitteissa ottaa kantaa myös Suomen Pankkia koskeviin asioihin. Taustalla on varmasti myös se käsitys, että uusi perustuslaki kaikkineen on ollut voimassa varsin lyhyen aikaa ja nämä tästä saadut kokemukset sitten otetaan siihen suhteutettuina huomioon. Kaiken kaikkiaan Suomen Pankin nimitysjärjestelmän uudistamisessa näin ollen pallo on hallituksella. Valiokunnan mielestä tulee lisäksi ottaa huomioon Suomen Pankin aseman riippumattomuus rahapoliittisena viranomaisena ja se, että erityisesti on varmistettava johtokunnan jäsenten riittävä asiantuntemus. Näin ollen, arvoisa puhemies, valiokunta esittää lausuman, joka on tietysti mietintöön kirjattu, enkä käy sitä toistamaan, mutta siinä ovat nämä kolme elementtiä. Totean vielä lopuksi sen, että valiokunnan mietintöön sisältyy lausumaehdotuksen aikarajoitukseen liittyvä vastalause. Vastauspuheenvuoroja pyydetään. Toinen varapuhemies: Esittelypuheenvuoroon ei yleensä anneta repliikkipuheenvuoroja. 2 Tuija Brax /vihr: Arvoisa herra puhemies! Olen tyytyväinen talousvaliokunnan lausumaehdotukseen ja myös siihen tapaan, jolla on pyritty sovittelemaan asioita eikä lähtemään tämän kaltaisessa asiassa repivään riitaan. Katson, että valiokunnan lausuntoehdotus ja siinä mainitut perustelut hyvin tukevat viime syksynä jättämääni lakialoitetta n:o 158, jonka lähetekeskustelu käytiin helmikuun 7. päivänä tänä vuonna. Käyn lyhyesti esittelypuheenvuoroni kuusi keskeistä perustetta läpi mutta en käy yksityiskohtiin kiinni. Olen siis esittänyt, että perustuslain 91 :stä johtuen perustuslakivaliokunnan täällä edelläkin jo kerratun kannan mukaisesti olisi loogisinta, että kun pankki on eduskunnan hoidossa ja vastuulla, pankkivaltuutetut otetaan tosissaan, ja jos he tekevät virheitä, he vastaavat sitten niin kuin kansanedustajat vastaavat, virheistään äänestäjille. Aivan samaa logiikkaa noudatamme Kelan ja Yleisradion osalta, enkä käsittääkseni ole kuullut, että kukaan kaipailisi mallia, jossa esimerkiksi Yleisradion johtajat nimittäisikin tasavallan presidentti. Eduskunnan roolin kasvattaminen on ollut perustuslakivaliokunnassa esillä jo pitkään. Kun täällä on vähän viittailtu siihen, että olisi hätiköity tai kiireellinen valmisteluaikataulu, niin jo viisi vuotta sitten perustuslakivaliokunta on vuonna 97 yksimielisesti ottanut kantaa siihen, mikä on perustuslain 91 :n ja aikaisemmankin Suomen perustuslain logiikan mukainen marssijärjestys tai olisi paras marssijärjestys, ja sen jälkeen toistanut kantansa jo kolmeen kertaan. Viisi vuotta ei mielestäni ole hätiköityä, ja niin kuin täällä äsken kuulimme valiokunnan puheenjohtajalta Luhtaselta, ministeri Koskisen johdolla istuu työryhmä, jossa muun muassa perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Paula Kokkonen on jäsenenä, ja jonka nimenomaisena tehtävänä on ollut uuden perustuslain johdosta tehtävien muiden lakien muutosten kartoittaminen ja ehdottaminen. Tämä asia on ollut koko ajan esillä, ja se on ollut valmisteilla koko ajan. Seuraava pointti on se, että nimitysprosessi on tällä hetkellä aivan liian monimutkainen. Euroopan keskuspankin yhden valtion osapankin, haarapankin, johtajien nimittäminen kolmella eri taholla niin, että kaikilla on lain mukainen perusteltu ja oikeutettu valta muuttaa esitystä, ei ole hallintoa viiden miljoonan ihmisen valtiossa. Ei ole mitään järkeä, että siinä prosessissa on kolme osapuolta, joilla kaikilla on täysi toimivalta, joista ketään ei ole oikeutettua vaatia pysymään hiljaa, sitomaan käsiään, olemaan postikonttori, läpikulkupaikka, taikka mikä pahinta, kun joskus kuultiin, että tasavallan presidentin olisi pitänyt vaan totella muita, niin ajatus on silloin, että presidentin kuuluisi olla joku leimasin. Meidän vastuullamme on muuttaa järjestelmää niin, että siinä ei ole kolmea porrasta. Kolmanneksi: Presidentin osuus tässä asiassa on historiallinen jäänne, joka liittyy yleensäkin semmoiseen Suomeen, joka on ehkä viimeistään

10 Maanantaina 17.6.2002 83/2/3 presidentti Kekkosen aikojen jälkeen muuttunut. Houkutus olisi suuri tässä tapauksessa, kun arvostan yli kaiken nykyistä tasavallan presidenttiä, antaa hänelle niin paljon valtaa kuin mahdollista, mutta päivänpoliittisesta näkökulmasta katsoen ei voi tämmöisiä suuria linjoja tehdä. Mielestäni tasavallan presidentin toiminta tässä asiassa on ollut moitteetonta, ja aloitteeni ei liity mitenkään hänen toimiinsa tai hänen osaamiseensa, päinvastoin. Neljänneksi kysyn: Eikö meidän, jos keiden, pitäisi ottaa pankkivaltuutetut tosissaan? Kun eduskunnassa on käsitelty pankkivaltuutettujen kertomuksia, täällä on ollut hirveän vähän ihmisiä. Kahvilakeskusteluissakin monesti pikkuisen tulee semmoinen kuva, että me itse kuvittelemme, että pankkivaltuutetut käyvät joitakin luentoja kuuntelemassa, juovat kahvit ja saavat korvauspalkkion. Me emme voi suhtautua itse nimittämiimme eduskunnan edustajiin sillä tavalla. Meidän, jos keiden, on otettava tosissaan ja asetettava myös heidän päänsä vadille, jos he eivät toimi hyvin. Jos on niin, että me emme pidä heitä riittävän hyvinä, silloin meidän pitää vaihtaa heidät eikä koukata presidentin kautta. Minä ainakin lähden siitä, että pankkivaltuustoon on nimitetty päteviä ihmisiä ja minulla on oikeus vaatia heiltä paljon. Jos he eivät sitä osaa, sitten sanon toisin mutta nyt en sano. Sitten vielä viidenneksi: Pankinjohtajien nimityssääntö kaipaisi muutamia prosessisääntöjä. Laki Suomen Pankista on hyvin epäselvä, ja oikeuskansleri on joutunut sitä omalta osaltaan myöhemmin selventämään, että ainakin haku pitää ilmoittaa julkisesti kaikille Suomen kansalaisille. Mutta kyllä siihen tarvittaisiin muitakin normaaleja julkisen viran nimitysprosessisääntöjä, sitä, että kaikki asiakirjat ovat normaalin hakuprosessin kaltaisesti järjestyksessä, että ulkopuolinen voi arvioida, onko valittu pätevin ja noudatetaanko tasa-arvolakia ja ovatko muutenkin oikeusvaltioperiaatteet tulleet katsotuiksi. Senpä takia lakialoitteeseeni sisältyy ehdotus myös tästä. Kuudenneksi: Tärkeintä on, että tehdään jotain. Tämä asia on ollut vireillä jo tosiaan yli viisi vuotta, ja aina on joko takana tai tulossa, edessäpäin, lähellä joku poliittisesti herkkä osa-alue tätä kysymystä. Jos me emme osaa katsoa seuraavan nimityksen yli taikka osaa unohtaa entisiä, eduskunta ei koskaan pysty tekemään tämmöisiä valtarakennepäätöspoliittisia mietintöjä. Nyt on mielestäni oiva aika, ja siksi todellakin pidän hyvänä, että valiokunta on uskaltanut laittaa myös aikarajan tälle koko asialle. Olen sitä mieltä, että kun valiokunnat kerkiävät tähän kunnolla perehtyä yhtä hyvin kuin me perustuslakivaliokunnassa jo viiden vuoden ajan olemme kerinneet, varmasti tulee myös käsitys siitä, että nyt ei ole yhtäkkiä hihasta vedetty jotain uutta ajatusta. Löytyy ymmärrys ja kypsyys siihen, että perustuslain 91 :stä seuraa jotain ja että sivistysvaltiossa ei yksittäisiä pankin apulaisjohtajia nimitetä kolmivaiheisesti. Ed. Laukkanen merkitään läsnä olevaksi. 3 Ilkka Kanerva /kok (vastauspuheenvuoro): Puhemies! Pidän talousvaliokunnan avausta oikean tyyppisenä. Ongelma on vain se, että sitä on jouduttu tässä odottamaan aika pitkään, käsittämättömänkin pitkään, ja on poliittisen järjestelmän, siinä olevien puolueiden, koko eduskuntalaitoksen ja viime kädessä Suomen Pankin edun kannalta välttämätöntä, että tämän kaltainen nimitysmenettely, joka meillä on ollut käytössä, voidaan saattaa normaaliin päiväjärjestykseen. Sen vuoksi alleviivaan tätä aikataulukysymystä enkä voi ymmärtää, mitä muuta perustuslakivaliokunta, oikeuskansleri, tilintarkastajat ja asiaan muutenkin perehtyneet, asian ympärillä julkisia puheenvuoroja käyttäneet voisivat tarkoittaa kuin sitä, että kolmiportainen nimitysjärjestelmä täytyy saada tässä suhteessa normalisoitua ja sellaiseen tilaan, joka myöskin tämän päätöksenteon tekee jänteväksi. 4 Jouko Skinnari /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Maaliskuussa 98 tämä asia oli eduskunnassa esillä. Silloin olin ministerinä valmistellut asian ja Lipposen ensimmäinen hallitus antoi sen eduskunnalle. Silloin käsiteltiin muun muassa tätä asiaa odottaen Suomen liittymistä Emuun. Tämäkin asia oli Ville Itälän johtamassa perustuslakivaliokunnassa esillä, ja lopputuloksena oli kuitenkin tämä nykyinen järjestelmä, joka tässä laissa on. Haluaisin tässä myös todeta sen, että minusta Suomessa jääviyssäännöksiin pitäisi kiinnittää huomiota. Sen prosessin yhteydessä, joka viime

83/2/5 Pankkivaltuuston kertomus vuodelta 2001 11 syksynä nähtiin, pitää nähdä se, ketkä ovat jäävejä, ketkä esittävät mielipiteitään, ja tässä suhteessa totean vain nyt sen, että äskeisen mielipiteen esitti pankkivaltuuston puheenjohtaja, jonka kertomuksen tarkastamisesta tässä on nyt kysymys. (Ed. I. Kanerva: Joka jääväsi itsensä täysin!) 5 Antero Kekkonen /sd (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ed. Braxin puheenvuoroon: Kyllä hänen kanssansa on oltava samaa mieltä siitä, että nykyinen järjestelmä on liian raskas. Ei ole mieltä siinä, että kolme instituutiota käsittelee asiaa, joka sittenkään kansakunnankaan mitassa ei ole, melkeinpä tekisi mieli sanoa, ainakaan kaikkein suurimpia. Mutta tähän jääviyskysymykseen, johon ed. Skinnari viittasi: Suomessa jääviyskysymyksiä ei voida viedä loputtoman pitkälle yksinkertaisesti sen takia, että me olemme niin pieni maa tässä suhteessa. Aivan niin kuin ed. Kanerva välihuusi tuolta, hän tässä yhteydessä jääväsi itsensä täysin. En näe pulmaa sillä tavalla kuin ed. Skinnari tässä hetki sitten. 6 Jouko Skinnari /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kysymyshän on siitä, ketkä osallistuvat asioitten valmisteluun. Kun katsoo nyt tätä talousvaliokunnan mietintöä, valiokunta on kuullut kahta asiantuntijaa, ed. I. Kanervaa ja pankin pääjohtajaa. Minusta tällainen valmistelu asioissa ei kyllä oikein osoita sitä, että tässä oltaisiin täysipainoinen osa Euroopan keskuspankkijärjestelmää ja että eduskunta suorittaisi sitä valvontaa, mitä sen pitäisi tehdä, ja ottaisi kantaa niihin talouspoliittisiin kysymyksiin, jotka Euroopassa ja koko maailmassa ovat tällä hetkellä ajankohtaisia. Niitä valitettavasti ei ole se, millä tavoin Suomen Pankki valitsee johtajansa. Tämä on onnistunut ainakin tähän asti. Yksi hyvä esimerkki on se, että samaan aikaan suurin piirtein itse esittelin nykyisen pääjohtajan Vanhalan, ja sen nimityksen osalta tuskin kukaan muistaa mitään erikoista. 7 Ilkka Kanerva /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ensinnäkin olin talousvaliokunnassa nimenomaan arvioimassa harjoitettua talouspolitiikkaa, harjoitettua rahapolitiikkaa ja sen sopivuutta Suomelle siinä valossa, mitä Ekp on toteuttanut, enkä ottanut vähimmässäkään määrin kantaa siihen, millä tavoin tämän mietinnön tätä asiaa koskeva sisältö tulisi järjestää. Haluan sen tietenkin jättää talousvaliokunnan oman arvion varaan. Onneksi ed. Skinnari toimi silloin ministerinä sen mukaan, mitä pankkivaltuusto yksimielisesti esitti, ja oli valmis myötävaikuttamaan siihen, että pääjohtajaksi valittiin aikanaan pankin johtokunnan jäsen Vanhala. 8 Kalervo Kummola /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Toteaisin ensinnäkin ed. Kanervalle, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan. (Ed. I. Kanerva: Mitä se tarkoittaa?) Että kestää niin kauan! Sitten mitä tulee tähän nimitystapaan, täytyy olla kyllä ihan samaa mieltä edustajien Brax ja Kekkonen kanssa, että tämä kolmevaiheinen nimitysprosessi on aivan liian monimutkainen ja vaikea. Olen iloinen siitä, että talousvaliokunta sai yksimielisen päätöksen tästä asiasta. Mitä tulee sitten pankkivaltuusmiesten ja pankkivaltuuston asiantuntemukseen, täytyy siinäkin asiassa olla ed. Braxin kanssa samaa mieltä. Minusta esimerkiksi Ruotsin-malli, että pankkivaltuusto ei voi keskuudestaan nimittää johtajaa, olisi ainakin yksi malli siitä, ettei ainakaan tule sitten sellaisia epäilyjä, että joku olisi jäävi. Tämä olisi yksi selkeä tie viedä tätä asiaa eteenpäin. 9 Antti Kalliomäki /sd (vastauspuheenvuoro): Puhemies! Tämän asian tiimoilla on nähty erinäisiä jonkinmoisia kärsimysnäytelmiä, ja ymmärrän siitä näkökulmasta osallisia, mutta sitä suuremmalla syyllä on sanottava, että kyllä tässä on ihan riittävästi myöskin kohkaamista ollut. Tässä tilanteessa pidän valiokunnan lausumaa hyvänä, tasapainoisena sillä tavalla, että siinä edellytetään nyt sitten lainmuutosta varsin pikaisella aikataululla itse asiassa ilman asiantuntijakuulemista, niin kuin ed. Skinnari viittasi, siltä osin kuin johtokunnan jäsenmäärästä on kyse. Muu, laajempi osa tarvitsee aikaa, ja siinähän valiokunta edellyttää, että hallitus lähtee valmistelemaan tai käynnistää uudistusprosessin. Silloin on syytä ottaa riittävästi aikaa. 10 Pekka Kuosmanen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kertomus Suomen Pankista minun mielestäni on aivan oikein ymmärretty pankissa sillä tavalla, että se on niin kuin toimintakertomus. Mutta Pankkivaltuuston kertomus minun mielestäni aika paljon käsittelee toimintakertomukseen sisällytettäviä asioita.

12 Maanantaina 17.6.2002 83/2/11 Pankkivaltuuston kertomuksen tehtävä minun mielestäni olisi arvioida Suomen Pankin toimintaa eduskunnan kannalta. Pankkivaltuuston kertomus näiltä osin on vähän puutteellinen. Mitä tulee Suomen Pankin pankinjohtajien nimitykseen, niin eduskunnan olisi mielestäni valittava Suomen Pankin pääjohtaja. Tämä olisi oikea tie verrattuna siihen, että nyt on mietitty, että hallitus jatkossa nimittäisi Suomen Pankin johtajan tai sitten presidentti. 11 Mika Lintilä /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Keskustelussa tuli esille, että talousvaliokunta on kuullut vain ed. Kanervaa ja johtaja Vanhalaa tässä asiassa, mutta täytyy huomata, että viime nimitysprosessin jälkeen valiokunta kävi aika laajan kuulemisen tästä nimitysprosessista ja sen yhteydessä tapahtuneista asioista, mutta silloin katsottiin, että on selkeämpi viedä lausuminen tästä nimitysprosessista Pankkivaltuuston kertomuksen yhteyteen. Tästä johtuu osaltaan tämä ajan pituus ja myös se, että asiantuntijakuulemista ei tässä yhteydessä käyty laajempana. Kaikkinensa mielestäni tämä valiokunnan esitys on hyvin selkeä ja antaa sen suunnan, mihinkä tätä nimitysprosessia tulisi viedä. 12 Mauri Salo /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Talousvaliokunta seurasi koko syksyn varsin suurella mielenkiinnolla sitä, millä tavalla Suomen Pankin nimitysprosessi etenee. Sitten kun siinä jo toisen kerran peräkkäisessä nimityksessä kävi, niin kuin kävi, talousvaliokunnassa hyvin suurella yksimielisyydellä asiasta käytiin keskustelua ja mietittiin vain keinoa, millä tavalla tässä asiassa tullaan ulos. Valiokunnan puheenjohtaja sitten kuitenkin löysi tämän hyvän keinon: Pankkivaltuuston kertomuksen yhteydessä tähän asiaan otetaan kantaa, ja nyt se tässä on. Aikataulukysymys on tässä erittäin hyvä, koska tämä velvoittaa hallitusta nyt toimimaan niin, että laki tämän vuoden aikana saadaan voimaan. Tänä vuonnahan on vielä olemassa myös tarve pankinjohtajanimityksiin, eli tämäkin saattaa selkeyttää tulevaisuutta. 13 Antti Kalliomäki /sd (vastauspuheenvuoro): Äskeiseen puheenvuoroon, arvoisa puhemies, se tarkennus, että kun lausuman lukee niin kuin se on kirjoitettu, se tarkoittaa, että tämän vuoden aikana lainmuutos siltä osin saadaan aikaan kuin se koskee johtokunnan jäsenten lukumäärää. Muilta osin valmistelun tulee olla riittävän pitkällä sihdillä valmisteltua ja suunniteltua. (Edustajat Nepponen ja Kummola: Ei!) Nyt kannattaa lukea se ponsi kunnolla, perusteellisesti, ja sitten vasta miettiä, mitä tulee sanoneeksi. 14 Tuija Brax /vihr (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Vain muutama kommentti. Jääviydestä korostan vielä sitä, että mielestäni ja lakialoitteenikin mukaan pankinjohtajilla pitää olla laissa tarkemmat pätevyysvaatimukset. Se tulee estämään tämmöiset niin kuin nyt paljastui kolmen niin sanotun suuren tai keskisuuren puolueen keskinäiset sulle mulle-sopimukset, jos ne eivät perustu edes siihen, että on uuden lain, toivottavasti uuden pätevyyttä vaativan lain, mukaiset nimitykset, vaan tämmöinen tulisi mahdottomaksi. Sen sijaan jos sitten muuten tulee keskustelua siitä, ovatko pankkivaltuutetut ohittaneet velvollisuutensa katsoa pankin asiaa ja ovatkin ajaneet puolueen asiaa, silloin on äänestäjien tehtävä reagoida. Ei siihen tarvita tasavallan presidenttiä myöhemmin katsomaan, ovatko pojat pelanneet väärää peliä, vaan jos kävisi niin, että jatkossakin näemme aiheettomia poliittisia sopimuksia, niin äänestäjien kuuluu niihin reagoida. Se on mielestäni terveen, normaalin demokratian tapa hoitaa asioita. Toinen varapuhemies: Pyydän, että käytetään yhtä vastauspuheenvuoroa kerralla. 15 Leena Luhtanen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tätä aikatauluasiaa tietysti voi ajatella niinkin, ja talousvaliokunta päätyi täysin tietoisesti siihen ratkaisuun, että kyllä näin tärkeä asia vaatii aikamoista kypsyttelyä ja pohdintaa. Päätimme jo silloin, kun ennen joulua kuulimme perusteellisesti eri asiantuntijoita nimitysmenettelyyn ja nimitysprosessin liittyen, että asia avataan luontevassa yhteydessä ja se luonteva yhteys on nimenomaan Pankkivaltuuston kertomus, jossa pankkivaltuutetut myös itse käsittelevät nimitysasiaa. Eli tämä on juuri oikea paikka, oikea aika. Rohkenen todeta sen kyllä viitaten valiokunnan jäsenten aiemmin käyttämiin puheenvuoroihin, että tällä tavalla kypsyttelyn tuloksena meidän mietintömme on ponsineen päivineen harkittu.

83/2/16 Pankkivaltuuston kertomus vuodelta 2001 13 16 Olli Nepponen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kyllä tämä nimitysmenettely on useamman kerran todettu jo selvästi asiaksi, johon on saatava muutos. Hämmästelen sitä, että tässä olisi ollut kauhea kiire, ja ihmettelen myöskin sitä tulkintaa. Voi olla myöskin, että jos lukee kuin piru Raamattua, päätyy sellaiseen, mihin ed. Kalliomäki. Kyllä valiokunnan yksimielinen tahto oli, että koko tämä prosessi muutetaan nimitysmenettelyä myöten eikä vain jäsenten lukumäärää. Aikaa viranomaisilla, virkamiehillä, jotka tähän asiaan vaikuttavat, on ollut laatia jo muutosehdotuksia pöytälaatikkoon. Tuskin se vaatii vuosien ja kuukausien työn enää. Kyllä tämä pitäisi tuossa aikataulussa saada astumaan voimaan. Se on yhteinen näkemys talousvaliokunnalla, myöskin sosialidemokraateilla. 17 Antti Kalliomäki /sd (vastauspuheenvuoro): Puhemies! Ei tarvitse lukea niin kuin piru Raamattua, vaan sillä tavalla kuin kansanedustajan tulee lukea kirjoittamaansa tekstiä. Valiokunnan jäsenten tulisi osata lukea kirjoittamansa teksti juuri niin kuin se on tehty tässä, kun siellä selkeästi puhutaan lain muuttamisesta siltä osin kuin se koskee johtokunnan jäsenmäärää, ja lopussa todetaan, että edellä mainittu lainmuutos voidaan saattaa voimaan vuoden 2002 alussa. Tämä on niin selvää tekstiä kuin eduskunnassa voidaan ikinäkin kirjoittaa. Jos te olette eri mieltä, te olette tehneet hankalanoloisen virheen omalta kannaltanne. 18 Leena Luhtanen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Aikatauluun nähden kyllä talousvaliokunnan tarkoitus on se, että aikataulu koskee koko prosessia, kaikkia ponsia, mutta se eksakti sanonta tietysti lopussa, että edellä mainitun lainmuutos voidaan saattaa voimaan, tarkoittaa ilman muuta sitä, että pankkivaltuutettujen lukumäärää koskeva asia on ihan absoluuttinen muutos. Mutta kyllä koko tämän ponnen aikataulussa on se seikka, minkä totesin, että kun nyt ministeri Johannes Koskisen työryhmä esimerkiksi pohtii perustuslain tulkintaa ja tässä on tehty hyvin paljon erilaista valmistelutyötä ja kannanotot ovat valmiina, niin kyllähän on ilman muuta järkevä asia, että myös tätä kokonaisuutta katsotaan tässä samassa aikataulussa eli kaikki ne mahdolliset muutostarpeet, mitä Suomen Pankki -lakiin on tarpeen tehdä, selvitetään siinä aikataulussa. 19 Ilkka Kanerva /kok (vastauspuheenvuoro): Puhemies! Sanon hyvin reilusti sen, että oudoksun sitä, että sosialidemokraattien piiristä esitetään myös sellaisia käsityksiä, että tässä ei olisi tarkoitettu sitä, mitä täällä puheissa on tuotu esiin ja mihin valiokunnan puheenjohtaja juuri puheenvuorossaan myöskin viittasi. Asiaa puhuen ja rehellisesti toimien, moraalisesti, tämä tarkoittaa sitä, että tässä puhuttu muutos saatetaan tänä vuonna voimaan. En ymmärrä, mitä outoa ja erikoista tässä pitäisi keksiä ja yrittää haudata tai saattaa tätä asiaa sivuraiteille. Kyllä tässä on tultu siihen pisteeseen, että avoin kysymys on enää käytännössä se, onko pääjohtajan nimitysoikeus valtioneuvostolla vai tasavallan presidentillä, ja sitä, ed. Kalliomäki, olen valmis osaltani myöskin pohtimaan, kumpi on järkevämpi tapa tässä suhteessa. Mutta muita avoimia asioita tässä ei kyllä enää pitäisi olla, ed. Kalliomäki. 20 Antti Kalliomäki /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Jos valiokunta on ollut sitä mieltä, että myöskin voimaantulon osalta koko uudistus tapahtuu tämän vuoden aikana, siis ensi vuoden alkuun voimaantulo, niin se pitäisi kirjoittaa myöskin sillä tavalla. Valiokunnassa on tämä lausuma valmisteltu, ja sieltä pitää tulla selkeät tulkinnat, miksi kirjoitetaan toisin kuin tarkoitetaan. 21 Jussi Ranta /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kysymystä on tarkasteltava myös yleisestä näkökulmasta. Keskuspankin ensisijaisimpia tehtäviä on hintavakauden ylläpitäminen. Tähän liittyy suuria haasteita niin globaalitalouden, sydän-euroopan, työmarkkinapolitiikan kuin myös energian hintakehityksen osalta. Se on haasteellinen tehtävä. Se on haasteellinen tehtävä myös Suomen Pankille ja sen päätöksentekokyvylle. Talousvaliokunnan jäsenenä ymmärsin nimenomaan tämän ponnen sillä tavalla, että aikataulu koskee jäsenten lukumäärästä päättämistä vielä tämän vuoden aikana. Päätösvaltaisuuden suhteen tämä onkin kiireellinen ja tärkeä asia. Tämä muu kokonaisuus liittyy laajempiin asioihin: finanssi- ja talouspolitiikkaan. Tullaan hyvin lähelle valtioneuvoston toimivallan kasvuun liittyviä kysymyksiä. Siinä mielessä tätä toimintakykyä on tarkasteltava perustuslain vaikutusten arvioinnin (Puhemies koputtaa) yhteydessä,

14 Maanantaina 17.6.2002 83/2/22 jossa oikeusministeriö on tällä hetkellä aktiivinen. (Puhemies koputtaa) Eli asia on ratkaistava Suomen Pankin perustehtävän näkökulmasta. 22 Bjarne Kallis /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä ihmettelen, miten talousvaliokunnan jäsenet ovat niin eri mieltä siitä, mitä ovat päättäneet. Ehkä enemmän ihmettelen sitä, että tähän sotketaan vielä piru ja Raamattu, niin kuin siitä löytyisi jotain vastausta. (Ed. Skinnari: Kumpi on poistettava?) Jos tämä asia on näin epäselvä, jos eivät talousvaliokunnat jäsenet tiedä, mitä ovat tarkoittaneet, eduskunnanhan pitäisi nyt hyväksyä sellainen lausuma, josta me tiedämme, mitä se pitää sisällään. Nyt keskustellaan lausumasta, joka on epämääräinen. Kukaan ei tiedä tai molemmat osapuolet luulevat tietävänsä, mitä ovat tarkoittaneet. Nyt on mahdollisuus kyllä luoda sellainen lausuma, josta varmasti tiedetään, mitä tarkoitetaan. Eli tarkoitan sitä, että kirjoitetaan uusi lausuma. Tehdään tähän lausumaan muutoksia niin, että (Puhemies koputtaa) jokainen tietää, mistä on kysymys. 23 Jouko Skinnari /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Se oma näkökulmani, mikä tässä on, on se, että nykyisenkin lain pohjalta olisi päästy toisenlaiseen lopputulokseen viime syksynä, jos se olisi taitavammin hoidettu. Ei siinä organisaatiossa tarvitse vikaa olla, vaan kyllä sitä oli hyvin paljon tekijöissä. Jos tekijät eivät sitä itse usko, katsokaapa aivan ensimmäisestä ministeri Niinistön ilmoituksesta, kun hän kertoi, että hän on kiinnostunut siitä johtajan hommasta, siihen kohtaan asti, kun hän sanoi, että hän ei ole enää kiinnostunut, ja mitä kaikkea siinä sitten tapahtui. (Ed. I. Kanerva: Miten se tähän liittyy?) Minusta olisi parempi, että ed. Kanerva nyt, kun hän on valtuuston puheenjohtaja ja hänen kertomustaan tässä tarkistetaan, ei osoittaisi myöskään sitä, mitä talousvaliokunta on nimenomaan tarkoittanut. (Ed. Pekkarinen: Me haluamme tietää, mitä se on tarkoittanut!) Kyllä, kyllä. Varmaan jäsenet tietävät. Mutta tässä nykyisessä lainsäädännössä ministerin valta kasvoi. Siis nythän valtuusto tekee ehdotuksen valtioneuvostolle. Ministeri valmistelee sen asian ihan niin kuin jokaisen muunkin asian. (Puhemies koputtaa) Tässä tapauksessa viime syksynä mielestäni ministeri ei tehnyt sitä tehtävää, mikä hänelle kuuluu. Hänen (Puhemies koputtaa) olisi pitänyt neuvotella ehdotus, joka olisi mennyt läpi. 24 Pekka Kuosmanen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kyllä talousvaliokunnan yhteinen kanta oli se, että laki Suomen Pankista johtajien nimitystenkin osalta on saatava voimaan tämän vuoden aikana. Ihmettelen suuresti ed. Kalliomäen asennetta, minkä takia sosialidemokraatit haluaisivat jarruttaa tällaista, koska eduskunnan tahto varmasti on se, että nämä epäselvyydet, mitä nyt on ollut viime aikoina johtajanimityksissä, eivät uusiutuisi. 25 Olavi Ala-Nissilä /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Nimimerkillä "Jossain määrin turhautunut eduskunnan pankkivaltuuston jäsen" minunkin oli tarkoitus tätä pontta vähän kehua. Mutta nyt havaitsen, että se, mitä ed. Kalliomäki on ryhmien puheenjohtajien palavereissa ajatellut, onkin vähän erilaista kuin mitä osa talousvaliokunnan jäsenistä on ajatellut. Kuitenkin välttämätöntä olisi, että tähän suuntaan nyt nopeasti edettäisiin. Ihan lyhyesti: Minusta suurin asiaperuste myöskin tavallisten Suomen Pankin johtokunnan jäsenten osalta on se, mitä tässä ei ole kyllä mainittu, että heidän asemansa on hyvin merkittävästi muuttunut siitä asemasta, mitä heillä oli vanhan rahapolitiikan ja entisen Suomen Pankin aikana. Nyt heidän asemansa on sellainen, ettei ole mitään järkeä tavallista Suomen Pankin johtokunnan jäsenen nimitystä käydä näin raskaalla prosessilla kuin tällä hetkellä tapahtuu. 26 Kari Uotila /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kun tätä pontta lukee, kyllähän tämä näin kirjoitettuna on aivan selkeä. Tässä edellytetään, että valmistellaan lainmuutos ja se lainmuutos koskee sitovaa johtokunnan jäsenten määrää. Ponnessa todetaan, että edellä mainittu lainmuutos saatetaan voimaan tämän vuoden aikana. Sen lisäksi ponnessa edellytetään, että käynnistetään valmistelu nimitysmenettelystä. En ymmärrä, miten talousvaliokunnan jäsenet voivat olla tästä eri mieltä, kun on niin selkeä puhtaaksikirjoitettu ponsi kuin olla ja voi. Jokainen, joka lukee tämän, saa tämän tekstin pohjalta käsityksen, mitä siinä tarkoitetaan.

83/2/27 Pankkivaltuuston kertomus vuodelta 2001 15 27 Veijo Puhjo /vas (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ed. Uotila sanoi sen ponnen sisällön, ja uutta esitystä ei tarvita. Mutta täytyy todeta, että talousvaliokunnan kokoomusjäsenet esiintyvät täällä kovin puhtoisina sen suhteen, miten he viime viikolla yrittivät runnoa mietintöä mieleisekseen. Valiokunta kuuli kahta asiantuntijaa. Tarkoitus lienee ollut ja olikin se, että keskitytään pankin toimintaan. Mutta kokoomuslaiset koettivat runnoa eduskunnalle ponnen muodossa ukaasin, miten tätä johtokuntaa valitaan. Meillä oli iso työ saada lausuma asialliseksi. Nyt se on asiallinen eikä sitä tarvitse muuttaa. 28 Mari Kiviniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minä kyllä ihmettelen tätä ponnen tulkintaa täällä, koska valiokunnassa oli kuitenkin yksiselitteinen yksimielisyys siitä, että näillä tarkoitettiin sitä, että jos päädytään valmistelussa siihen, että muutetaan nimitysprosessia, niin myös ne lainmuutokset saatetaan voimaan vuoteen 2003 mennessä. Ainoa valiokunnan jäsen, joka esitti eriävän mielipiteen tähän asiaan ja oli asiasta eri mieltä, oli ed. Hassi, joka jätti myöskin vastalauseen koskien nimenomaan tätä aikataulua. Sen vuoksi on kyllä ihmeellistä, että sosialidemokraatit esittävät nyt erilaisia tulkintoja, koska me emme päässeet nimenomaan yksimielisyyteen siitä, haluavatko kaikki näitä muutoksia myöskin nimitysmenettelyyn. Jos sosialidemokraatit ovat sitä mieltä, että ei tarvita muutoksia, sanokaa, hyvät ihmiset, se täällä ääneen (Ed. Nepponen: Oikein!) älkääkä puuttuko tällaiseen sementtiseen keskusteluun ponnen tulkinnoista. Täällä on selkeä vastalause aikataulun osalta. 29 Tuija Brax /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kun lukee tätä pontta olematta valiokunnan jäsen ja katsoo, mihin sana "lainmuutos" viittaa, se voi viitata aivan yhtä hyvin joko täsmälliseen määrään valtuutettuja tai aivan yhtä hyvin ja yhtä selvästi myös koko pakettiin, koska kyse on yhdestä laista, joka on laki Suomen Pankista. Silloin siitä puhutaan lainmuutoksena riippumatta siitä, tehdäänkö siihen 5 muutosta, 15 vai 1. Siinä mielessä mielestäni, kun en lue tätä edes niin kuin juristi vaan niin kuin lukion hyvin arvosanoin suorittanut Suomen kansalainen, kyllä kokonaisuus viittaisi yhteen lakimuutokseen, johon voi sisältyä montakin osaa. 30 Mauri Pekkarinen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ed. Puhjon puheenvuoron johdosta pyysin puheenvuoroni. Ed. Brax paljolti sanoi samaa, mikä mieleeni tuli, kun keskustelua kuunteli. On yksi laki. Siinä säädetään sekä siitä, kuinka monta jäsentä on, että myöskin siitä, miten nimitysprosessi tapahtuu. Jos kaiken sen jälkeen, mitä keskustelua talousvaliokunnassa tiedän asiasta käydyn, eduskunta nyt ottaisi kannan, jossa se sanoo, että meillä on valmius päättää tämän vuoden aikaan ainoastaan jäsenten lukumäärästä, mutta ei ole valmiutta tehdä selviä, sitovia päätöksiä, että samaa lakia samalla kertaa muutettaisiin myöskin nimitysprosessin osalta, siis jos lopputulos on tämä ja tulkinta tästä on tämä, kyllä se kertoo selvää kieltä siitä, että eduskunta ei näköjään pysty Suomen Pankkia koskevien tärkeiden ratkaisujen osalta tekemään itse minkäänlaisia ratkaisuja. Toivoisin rohkeutta ja toivoisin erityisesti suurimman eduskuntaryhmän puheenjohtajalta ja hänen takanaan ja tukenaan olevilta sitä rohkeutta, jota tässä tarvitaan. Meillä kansanedustajilla, eduskunnalla, pitää olla selvä tahto, miten tässä asiassa menetellään. Pitkittely, vitkuttelu, vie asiaa pelkästään huonoon suuntaan. 31 Antti Kalliomäki /sd (vastauspuheenvuoro): Puhemies! Ensimmäisessä puheenvuorossani kehuin tätä lausumaa hyväksi ja tasapainoiseksi, koska luin sitä niin kuin lausumia pitää lukea. Jos valiokunta olisi halunnut tuoda tahtonsa esiin sillä tavalla kuin ed. Pekkarinen kuvasi, se olisi ollut helppo kirjoittaa silloin. Se olisi ollut aivan yksinkertainen asia. Näin sitä ei ole tehty, vaan on kirjoitettu nimenomaan niin, että tässä on kyse lainmuutoksesta, joka koskee johtokunnan jäseniä, ja lopussa todetaan, että tämä lainmuutos tulee aikatauluttaa, niin kuin tuossa on kirjoitettu. Sovitaan näin, että tämä on hyvä lausuma sillä tavalla, että sitä voidaan viedä eteenpäin tässä talossa, mutta sen perään on todettava, että olisi sen toisellakin tavalla voinut kirjoittaa, jos halutaan jotain muuta kuin tässä. Mutta valiokunnan jäsenten taholta on tullut myöskin vähintään kahta tulkintaa. 32 Mauri Salo /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Valiokunnan tahto on juuri saman sisältöinen, mitä ed. Pekkarinen kuvasi. Ihmettelen ed. Kalliomäen kantaa siitä, että valio-