PPA 1 SF-03400 VIHTI FINLAND 190) 224 6211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS Numero 1313 TEST REPORT Ryhmä (53) 03.2 Vuosi 1992 S-piikkien ryhmäkoetus Group test of S-tines Piikin merkki Valm. materiaalin Koetuttaja ja valmistaja mitat Make of the Dimensions of Entrant and manufacturer tine the materia/ Andersen BK 24 BK 32 J 24 J 24 A Fiskars Kongskilde Punch Bali Super Q 32,0 mm x 10,0 mm Kongskilde Maskinfabrik A/S 32,0 mm x 12,0 mm Tanska/Denmark 32,0 mm x 10,0 mm 32,0 mm x 12,0 mm 32,0 mm x 12,0 mm Oy Fiskars Ab, Suomi/Finland 40,0 mm x 11,0 mm. 45,0 mm x 10,0 mm 32,0 mm x 10,5 mm Kongskilde Maskinfabrik A/S 32,0 mm x 12,4 mm Tanska/Denmark Ligabue & Rolli Rasspe Solbjerg 32,0 mm x 12,0 mm Ligabue & Rolli, Italia/Italy 32,0 mm x 12,0 mm Rasspe, Saksa/Germany 32,0 mm x 12,0 mm Solbjerg Stälvarefabrik A/S Tanska/Denmark ISSN 0428-4372
1/1313 KOETUS Koetus tehtiin vuonna 1992 ja siinä noudatettiin standardeja ISO/DIS 8947 (S-piikin koetusmenetelmä), ISO/DIS 5678 (S-piikin päämitat ja vapaatilat) ja ISO 5680 (S-piikin terän kiinnityskohdanpäämitat). Piikit jaettiin kahteen ryhmään, joiden tulokset on esitetty erikseen. Ensimmäiseen ryhmään kuuluivat piikit, jotka on tehty 32 mm x 12 mm teräksestä, ja toiseen ryhmään piikit, joiden valmistusaineena on jokin muu kuin 32 mm x 12 mm teräs. Koetuksessa mitattiin pifickien taipuma ajosuunnassa, taipuma sivusuunnassa, leikkuukulma ja pysyvä muodonmuutos. Lisäksi tehtiin väsymislujuuskoe. YLEISTÄ S-piikeiksi kutsutaan kooltaan ja ominaisuuksiltaan hyvinkin erilaisia äkeen piikkejä. Suomessa on yleisimmin käytössä piikki, jonka mitoitus on esitetty standardeissa SFS 2781 ja ISO/DIS 5678, type 1. Viime vuosina on erityisesti savialueilla yleistynyt Pystypiikiksi nimetty piildcimalli, jonka leikkuukulma on suurempi kuin tavanomaisen S-piikin. Käytössä on myös minipiikkejä, jotka ovat kooltaan pienempiä ja valmistettu kapeammasta ja ohuemmasta raaka-aineesta kuin tavanomaiset S-piikit. 5-piikkiäkeitä käytetään eniten kylvömuokkaukseen keväällä. Piikki tulisi - valita ensisijaisesti maan kovuuden mukaan ja itse äkeen tulisi olla sitä painavampi, mitä kovempaa maata muokataan. Piikin valintaan sopiva ohje on: mitä kovempi maa sitä jäykempi piikki. Piikin pitäisi säilyttää hyvin työsyvyytensä, jotta muokkaussyvyys pysyisi tasaisena. Jos Maassa on runsaasti kiviä, piikkien tulisi olla joustavia ja kestää suuria kuormituksia muuttamatta muotoaan. Joustava piikki ei kuitenkaan säilytä hyvin työsyvyyttään ja siksi piikki on valittava sen mukaan, pidetäänkö tasaista muokkauspohjaa vai piikin kestävyyttä tärkeämpänä. Piikin leildcuukulma vaikuttaa maahantunkeutumiskykyyn ja maata sekoittaviin ominaisuuksiin. Jos leiklcuukulma on pieni, piikki on maahalcuinen ja maata sekoittava. Jos leildcuukulma on suuri, äkeen on oltava raskas, jotta piikit saataisiin painumaan riittävän syvään. Pystykärkinen piikki murustaa maata hyvin eikä sekoita maakerroksia. Siksi se soveltuu poutiville savi- ja hiesumaille.
2/1313 Piikin kestävyyteen vaikuttaa oleellisesti materiaalin ja lämpökäsittelyn ohella piikin pintakäsittely. Laboratoriokokeet ja käytäntö ovat osoittaneet, että kuulapuhallus ja hyvä maalaus moninkertaistavat piikin kestoiän. PIIKKIEN MITAT Piikkien mittoja verrattiin standardissa ISO/DIS 5678 esitettyihin piiklcityypin 1 mittoihin. Vertailu tehtiin kiinnittämällä piikit alustaan, johon on piirretty tyyppiä 1 vastaavan 5-piikin päämitat. Valokuvista 1-12 ilmenevät piikkien muodot. Lisäksi tarkastettiin, onko piikin kärjen leveys standardin ISO 5680 mukainen. Poikkeamat päämitoista on mainittu taulukossa 1. Taulukko 1. Table 1. Piikin poikkileikkauksen mitat sekä poikkeamat standardeissa ISO/DIS 5678 ja ISO 5680 annetuista päämitoista. Dimensions of the crosscut of the tine and deviations from the main dimensions given in standards ISO/DIS 5678 and ISO 5680. S-piikki Poikkileilckauksen Poikkeamat standardimitat, mm mitoista S-tine Dimensions of the Deviations from the crosscut, nun standard dimensions Andersen BK 24 BK 32 J 24 J 24 A Fiskars 32 x 12 32,3 x 10,2 31,6 x 11,9 31,9 x 10,0 31,7 x 11,9 31,9 x 12,1 40 x 11 39,9 x 11,2 Terän Idinnityskohta on alempana kuin standardissa ISO /DIS 5678. Yläkaari on leveämpi kuin standardissa ISO/DIS 5678. Piikin leiklcuukulma ja terän kiinnityskohta poikkeavat standardista ISO/DIS 5678. Terän Iciinnityskohdan poik- Idleikkaus on 3 mm leveämpi kuin standardissa ISO 5680. jatkuu (to be continued)
3/1313 45 x 10 44,9 x 10,1 Ylälcaari on leveämpi kuin standardissa ISO/DIS 5678. Piikin kärjen kaarevuus ja terän ldinnityskohta poikkeavat standardista ISO/DIS 5678. Kongskilde Punch Bali Super Q 31,9 x 10,5 32,0 x 12,4 Ligabue & Rolli 32,0 x 12,0 Piikin leikkuukulma ja terän kiinnityskohta poikkeavat standardista ISO/DIS 5678. Vapaatila piikin kiinnityskohdan ja sen alta kulkevan piikin osan välillä on pienempi kuin 50 mm x 50 mm. Rasspe 31,7 x 11,9 Terän lciinnityskohdan poiklcileikkaus on 1 mm leveämpi kuin standardissa ISO 5680. Solbjerg 32,0 x 12,0 Terän lciinnityskohdan poik- Idleikkaus on 1 mm leveämpi kuin standardissa ISO 5680. Poilckeukset standardeissa esitetyistä mitoista saattavat olla hyvinkin tärkeitä älceen valmistajan tai käyttäjän kannalta. Esimerkiksi äkeeseen, joka on suunniteltu pystypiiklcejä varten, ei yleensä voida asentaa tavanomaisia S- piikkejä, koska niiden vapaatilavaatimus on suurempi. Vaihdettaessa uusia piilckejä katkenneiden tilalle on varmistettava, että uudet piikit ovat saman korkuisia kuin vanhat, jotta piiklden terät muokkaavat samaan syvyyteen.
4/1313
5 /1313 40,0 mm x 1 1,0 mm
6/1313 å a '4" rqzr3 o -o ".Q ä c 0 o r - <7..% 011 > cr3 7:1 E E 2 '11 4-0 g o oc ao > 7 (I) t--:.
7/1313
8/1313 Taipuma ajosuunnassa ja sivusuunnassa Taipuma/Bending, mm 200 i I --- Andersen BK 32 H Andersen J 24 A * Fiskars 32x12 150 _ EF Ligabue & Rolli * Rasspe Sollojerg Kuva 13. Taipuma ajosuunnassa, 32 mm x 12 mm -piikit. Figure 13. Bending in direction of travel, 32 mm x 12 mm -tines. 100 50-0 -: rigy' r.." ",,.. 0 200 400 600 800 1000 Kuormitus/Load, N Taipuma/Bending, mm 200 I I. Andersen BK 24 I Andersen J 24 )1< Fiskars 40x11 150 _ 0 Fiskars 45x10 4* Kongskilde Punch B. Kongskilde Super Q 100, Kuva 14. Taipuma ajosuunnassa, muut kuin 32 mm x 12 mm -piikit. Figure 14. Bending in directiön of travel, other than 32 mm x 12 mm -tines. 50,41i.. 0 0 200 400 600 800 1000 Kuormitus/Load, N
9/1313 Kuva 15. 100 Taipuma sivusuunnassa, 32 mm x 12 mm -piikit. Figure 15. 80 Lateral bending, 32 mm x 12 mm -tines. 60 Taipuma/Bending, mm Andersen BK 32 4 Andersen J 24 A )11 Fiskars 32x12 Eh Ligabue & Rolli Rasspe Solbjerg 40 20 0 100 200 300 400 500 600 Kuormitus/Load, N Kuva 16. Taipuma sivusuunnassa, muut kuin 32 mm x 12 mm -piikit. Figure 16. Lateral bending, other than 32 mm x 12 mm -tines. Taipuma/Bending, mm 100 --- Andersen BK 24 4 Andersen J 24 * Fiskars 40x11 80 EI Fiskars 45x10 Kongskilde Punch B. Kongskilde Super 60 40 Joustava ja värisevä s- piikki pysyy paremmin puhtaana kuin jäykkä 20 piikki ja joustavan piikin vetovastus on pienempi kuin jäykän piikin. Joustava piikki voi myös väistää kiviä 0 100 200 300 400 500 600 Kuormitus/Load, N vaurioitumatta. Kevyen maan muokkaukseen soveltuvat yleensä parhaiten joustavat piikit ja savi-. alaan muokkaukseen jäykemmät piikit.
10/1313 Työsyvyyden muutos Työsyvyys/VVorking depth, mm 100 Kuva 17. Työsyvyyden muutos, 32 mm x 12 mm -piikit. Figure 17. Variation in working depth, 32 mm x 12 mm -tines. 80 60 40 Andersen BK 32 + Andersen J 24 A 20 0 >I< Fiskars 32x12 Ligabue & Rolli )( Rasspe 0 Solbjerg 200 400 600 800 1000 Kuormitus/Load, N Kuva 18. Työsyvyyden muutos, muut kuin 32 mm x 12 mm -piikit. Figure 18. Variation in working depth, other than 32 mm x 12 mm -tines. Työsyvyys/VVorking depth, mm 100 L 80 60 Tasasyvyinen muokkaus edellyttää, että piikit säilyttävät hyvin työsyvyytensä. Kun savimaata muokataan 6-7 cm:n syvyyteen ajonopeudella 8-10 km/h, piildceihin vaikuttava voima on keskimäärin 250-400 N. Kovissa paikoissa voima saattaa kuitenkin olla kertaa tätäkin suurempi. 40 20 ---- Andersen BK 24 Andersen J 24 0 0 200 400 600 800 1000 Kuormitus/Load, N lähes 700 N ja kiveen ajettaessa vielä monta )I< Fiskars 40x11 3 Fiskars 45x10 X Kongskilde Punch B. 0 Kongskilde Super
11/1313 Leikkuukulman muutos Leikkuukulma/Soil penetrating angle, 90 Kuva 19. Leildcuukulman muutos, 32 mm x 12 mm -piikit. 80 70 Andersen BK 32 H Andersen J 24 A Fiskars 32x12 Figure 19. 60 Variation in soil penetraling angle, 32 mm x 12 50 mm -tines. 40 30 20 10 0 200 400 600 Kuormitus/Load, N 800 1000 Kuva 20. Leikkuukulman muutos, muut kuin 32 mm x 12 mm -piikit. Figure 20. Variation in soil penetrating angle, other ihan 32 mm x 12 mm -tines. Leikkuukulma/Soil penetrating angle, 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Andersen BK 24 H Andersen J 24 1< Fiskars 40x11 9 Fiskars 45x10 Kongskilde Punch B. 0 Kongskilde Super 0 0 0 200 400 600 Kuormitus/Load, N 800. 1000
12/1313 Leildwukulma mitattiin valmistajan toimittaman terän kanssa kuvan 21 mukaisesti. Kuva 21. Leilckuukulman mittaustapa. Figure 21. Measuring method of sod penetrating angle. Pysyvä muodonmuutos Kuva 22. 100 Pysyvä muodonmuutos, 32 mm x 12 mm -pii- kit. 80 Figure 22. Permanent deformation, 32 mm x 12 mm -tines. Pysyvä muodonm./permanent deform. mm er, r -- Andersen BK 32 + Andersen J 24 A E Fiskars 32x12 9 Ligabue & Rolli,< Bassoa _,e_ Solbjerg 60 40 a ui 20,,...~w_...d_,...,,...e_,.., up- 00,0. _. 004 0 0 1000 2000 3000 4000 5000 Kuormitus/Load, N
13/1313 Kuva 23. Pysyvä muodonmuutos, 100 muut kuin 32 mm x 12 mm -piikit. Figure 23. 80 Permanent deformation, other than 32 mm x 12 mm -tines. 60 Pysyvä muodonm./permanent deform. mm I i -- Andersen BK 24 H Andersen J 24 Fiskars 40x11 0 Fiskars 45x10 X Kongskilde Punch B. Kongskilde Super 0 Viisymislujuus 40 Piildcien väsymislujuus selvitettiin kokeessa, jossa piikkejä kuormitettiin ajosuuntaisella 20 voimalla 6 kertaa sekunnissa terän kiinni- ^.~..1...~.0...~,, tyskohdasta. Koe aloitettiin 1000 N voimal- 1000 2000 3000 4000 Kuormitus/Load, N la, joka oli myös suurin kokeessa käytetty kuormitus. Jos piikki katkesi, ennen kuin 5 miljoonaa edestalcaista taivutusta oli saavutettu, voimaa pienennettiin 100 N:lla ja koe aloitettiin uudestaan. Jos piikki kesti 5 miljoonaa edestakaista taivutusta kuormituksen ollessa k 900 N, sen kestävyys arvosteltiin hyväksi. Tulokset on esitetty tatilukossa 2. 5000 Taulukko 2. Table 2. S-piildcien kestävyyskokeen tulokset. Results of the fatigue test of S-tines. Piikki S-tine Voima, jolla taivutettaessa piikki kesti 5 miljoonaa taivutusta. The force at which the tine stood 5 million strokes. Andersen BK 24 900 N Andersen BK 32 1000 N Andersen J 24 1000 N Andersen J 24 A 1000 N Fiskars 32 mm x 12 mm 1000 N Fiskars 40 mm x 11 mm 1000 N Fiskars 45 mm x 10 mm 900 N Kongskilde Punch Bali 900 N Kongskilde Super Q 1000 N Ligabue & Roll 600 N Rasspe 600 N Solbjerg 1000 N'
14/1313 ARVOSTELU Andersen BK 24 Piikki on hyvin joustava ja työsyvyys pienenee nopeasti piikin joustaessa taaksepäin. Leikkuukulma on pieni ja piikki on siten voimakkaasti maata sekoittava. Jo melko pienet kuormitukset aiheuttivat pysyviä muodonmuutoksia. Kuormituksen ollessa yli 2500 N muodonmuutokset olivat suuria, yli 20 mm. Väsymislujuuskokeessa piikin kestävyys todettiin hyväksi. Piikki soveltuu parhaiten kevyiden, lcivettömien maiden muokkaukseen. Andersen BK 32 Piikki on ominaisuukältaan 32 mm x 12 mm -piildden keskitasoa. Pysyvät muodonmuutokset olivat kuitenkin suurempia kuin tämän ryhmän piikkien keskimäärin. Väsymislujuuskokeessa piikin kestävyys todettiin hyväksi. Piikki soveltuu yleiskäyttöön vähäkivisten, kevyiden ja keskijäyldcien maiden muokkaukseen. Andersen J 24 Piikki on hyvin joustava ja työsyvyys pienenee nopeasti piikin joustaessa taaksepäin. Leikkuukulma on pieni ja piikki on siten voimakkaasti maata sekoittava. Suuria, yli 20 mm:n pysyviä muodonmuutoksia todettiin, kun kuormitus oli yli 4500 N. Väsymislujuuskokeessa piikin kestävyys todettiin hyväksi. Piikki soveltuu parhaiten kevyiden, ldvettömien maiden muokkaukseen mutta myös kivisten maiden muokkaukseen. Andersen J 24 A Piikki on kaikilta ominaisuuksiltaan 32 mm x 12 mm -piildcien keskitasoa. Suuria, yli 20 mm:n pysyviä muodonmuutoksia todettiin, kun kuormitus oli suurimmillaan eli 5000 N. Väsymislujuuskokeessa piikin kestävyys todettiin hyväksi. Piikki soveltuu yleiskäyttöön ldvettömien tai kivisten, kevyiden ja keskijäyldden maiden muokkaukseen. Fiskars 32 mm x 12 mm Piikin joustavuus ja leikkuukulma ovat 32 mm x 12 mm -piildcien keskitasoa. Työsyvyyden muutos oli suurempi kuin muiden tämän ' ryhmän piikkien. Suuria pysyviä muodonmuutoksia ei todettu vielä suurimmallakaan kokeessa käytetyllä kuormituksella. Väsymislujuuskokeessa piikin kestävyys todettiin hyväksi. Piikki soveltuu yleiskäyttöön ja erityisesti kivisten, kevyiden ja keskijäyldcien maiden muokkaukseen.
15/1313 Fiskars 40 mm x 11 mm Piikki on jäykkä ja sen leikkuukulma on suuri. Piikki säilyttää hyvin työsyvyytensä. Suuria pysyviä muodonmuutoksia ei todettu vielä suurimmallakaan kokeessa käytetyllä kuormituksella. Väsymislujuuskokeessa piikin kestävyys todettiin hyväksi. Piikki soveltuu erityisesti jäykkien savimaiden muokkaukseen. Äkeen on tällöin oltava niin painava, että piikkiä kohden laskettu paino on yli 30 kg. Fiskars 45 mm x 10 mm Piikki on melko jäykkä ja sen leikkuukulma on suuri. Piikki säilyttää tyydyttävästi työsyvyytensä. Suuria pysyviä muodonmuutoksia ei todettu vielä suurimmallakaan kokeessa käytetyllä kuonnituksella. Väsymislujuuskokeessa piikin kestävyys todettiin hyväksi. Piikki soveltuu parhaiten keskijäykkien mutta myös jäykkien ja kivisten maiden muokkaukseen. Kongskilde Punch Bali Piikki on hyvin joustava ja työsyvyys pienenee nopeasti piikin joustaessa taaksepäin. Leildcuukulma on pieni ja piikki on siten voimakkaasti maata sekoittava. Suuria, yli 20 mm:n pysyviä muodonmuutoksia todettiin, kun kuormitus oli yli 3500 N. Väsymislujuuskokeessa piikin kestävyys todettiin hyväksi. Piikki soveltuu parhaiten kevyiden, kivettömien maiden muokkaukseen. Kongskilde Super Q Piikki on jäykkä ja sen leikkuukulma on suuri. Piikki säilyttää erittäin hyvin työsyvyytensä. Suuria, yli 20 mm:n pysyviä muodonmuutoksia todettiin kun kuormitus oli yli 4500 N. Väsymislujuuskokeessa piikin kestävyys todettiin hyväksi. Piikki soveltuu erityisesti jäykkien savimaiden muokkaukseen. Äkeen on tällöin oltava niin painava, että piikkiä kohden laskettu paino on yli 30 kg. Ligabue & Rolli Piikin joustavuus ja leikkuukulma ovat 32 mm x 12 mm -piiklcien keskitasoa. Työsyvyyden muutos oli pienempi kuin tämän ryhinän piilciden keskimäärin. Suuria, yli 20 mm:n pysyviä muodonmuutoksia todettiin, kun kuormitus oli yli 3000 N. Kuormituksen ollessa yli 4000 N muodonmuutokset olivat erittäin suuria. Väsymislujuuskokeessa piikin kestävyys todettiin tyydyttäväksi. Piikki soveltuu yleiskäyttöön lcivettömien, kevyiden ja keskijäykkien maiden muokkaukseen.
16/1313 Rasspe Piikin joustavuus ja työsyvyyden muutos ovat 32 mm x 12 mm -piiickien keskitasoa. Leiklculculma oli tämän ryhmän ' piikeistä suurin ja piikki on siten vähemmän ' maata sekoittava kuin ryhmän muut piikit. Suuria, yli 20 mm:n pysyviä muodonmuutoksia todettiin, kun kuormitus oli yli 4500 N. Väsymislujuuskokeessa piikin kestävyys todettiin tyydyttäväksi. Piikki soveltuu yleiskäyttöön lcivettömien, kevyiden ja ke,skijäykkien maiden muokkaukseen. Solbjerg Piikin joustavuus on 32 mm x 12 mm -piildcien keskitasoa. Työsyvyyden muutos oli tämän ryhmän piikeistä pienin. Leikkuukulma on pieni ja piikki on siten voimakkaasti maata sekoittava. Suuria, yli 20 mm:n pysyviä muodonmuutoksia todettiin, kun kuormitus oli suurimmillaan eli 5000 N. Väsymislujuuskokeessa piikin kestävyys todettiin hyväksi. Piikki soveltuu yleiskäytföön vähäkivisten, kevyiden ja keskijäyldcien maiden muokkaukseen. Vihti 23.6.1992 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS Vt.johtaja Henrik Sarin Tarkastaja Hannu Mikkola
17/1313 Väsymisluju us + + + + + + + + -I- 0 0 + Soveltuvuus kivisten maiden muokkaukseen. o + + + o +. 0. o Sä äde tyn muokkaussyvyyden pysyvyys. o, 0 0 + 0. + + o + 0 Soveltuvuus erilaisten maiden kylvömuokkaukseen Jäykkä maa.1.zi. 0. 0 0 + 0 I + 0 0 0 E, 4 + o + + + + 0 + + + + Kevyt maa + + + + + o o + o + + + =.s TIIVISTELM Ä P iikin mer kki cv EmE,.E,.E W 0 W (1 CA 0 Cs1 cv. m 14._, 1.,.. b,'e'eme'j, E aieoeuelie al s c' s E E E f)eve E E E gvl,p,.t cv - 0 12, 0.> co ei,. -.1 /. 0 q. 0 I..E4EE:QE:,IE %'EcdE,dE rneg'.oe.e E E a, E E E 1:4 cv cv cv 1. q, 1. set, 5.4 5 xl,e0,e._1 1E
18/1313 t>.0.0 Z4 «tl Z + + + + + + I + 0 0 + Lämp l ighet fr bearbetning på stenr ika jordar. 0 + + + 0 +. 0 e i 0 Varalctighet av det instä llda djupet 10e001-0, + I 0 1- + Låmp l ighet för bearbetning på o lika joidtyper Styv jord 10 H 0.,, ä3,d Lått jord 1 0 1 0 0 4. 0. 4-0 0 0 o + o + F F -I 0 + I I F + + + + + 0 0 + 0 + + + Pinnens mårke = I:1:1 5 Ci 5 5<5 E 5 5-85K5,5 E E 4 0 4 N el c) N N N,,0 A. 0 (/) eqcs) N N --,.., -. -.,-. -. -. 0 1,4 0,-.1,, cd5e > 55 v, 555 '455 85 0 5 '.II 5 05k1505t5 ',715015,d5 öz,56"05-0 519,..5-R,5 N"N"N.-,,, N.',1 c) -,Y) v-, N C'1 VI) cq '', cq 4 cq "' c'l m -', Q
19/1313 Durability + + + + + + + + + o 0 + App l icab il ity to rocky soils. 0 + + + 0 +. 0 1 1 0 Constancy of adjusted t illag e depth 1 0 1 0 0 -I- 0, -I- -I- 0 -I- +01 Applica bility to cultivating different soil types rl 2.., > g Medium so il Light so il 1. 0, o o + o. + o o o + o + + + + + + + + + + + + + o o + o + + + CON CLU SIONS -4-5,1 5 5.<5 c-45cne,e,5 w O OC1 C,I M MCMCM bet5505b5 C ("1 c C4 0 C4 0 Cl 5 5 5 5 E 5 C,I,-. 0 M M M %'5 1g5 %. E.('1m C 0 m Irt = 0 "c9etie...,5 E gv.1,,a...-4- =,5 5 E 1 4 0 4,3 (-4. csi cq eg 0 :51 K, -CIKX MK ö'.o g'oe -D E 0, E.:12,E 0 C.,1 0 C4 bzes1 å C,I -6. eq
SI-yksiköiden ja vanhojen yksiköiden muuntotaulukko 1N 1 kw 1w 1 Nm 1 MJ 1 kj 1 MPa 1 Pa 1 kpa 1 g/icwh 0,10 Icp 1,36 hv 0,86 kcal/h 0,10 kpm 0,28 kwh 0,24 kcal 9,81 kp/cm2 0,10 mm1120 7,51 mmhg 0,74 g/hvh 1 kp 1 hv 1 kcal/h 1 lcpm 1 kwh 1 kcal 1 kp/cm2 1 mm11,0 1 mmllg 1 g/hvh 9,81N 0,74 kw 1,16W 9,81 Nm 3,60 MJ 4,19 kj 0,10 MPa 9,81 Pa 0,13 KPa 1,36 g/kwh Etuliitteitä mega =M = 1 000 000 milli = m = 0,001 kilo =k = 1 000 mikro = = 0,000001 Käyttöominaisuu- Bruksegenskapema I) The functional det ja kestävyys ar- och hållbarheten be- performance and vostellaan seuraavia döms enligt följande durability ratings arvosanoja käyttäen: skala: are: erittäin hyvä -5 mycket god - 5 very good -5 hyvä -4 god -4 good -4 tyydyttävä -3 nöjaktig - 3 satisfactory -3 välttävä - 2 försvarlig - 2 fair -2 huono - 1 dålig -1 poor -1 Laitoksen koetus- ja tutkimusselostuksia tai erillisiä koetus- ja tutkimustuloksia ei saa kaupallisessa tarkoituksessa julkaista eikä kirjallisesti tai kuvallisesti esittää ilman laitoksen kussakin tapauksessa erikseen antamaa kirjallista lupaa.