PKC sijoituskohteena Toimitusjohtajan katsaus Strategiset linjaukset Liiketoiminta-alueet

VUOSIKERTOMUS 2012

VUOSIKERTOMUS 2012 7 11 12 15 LIIKETOIMINTA PKC sijoituskohteena Toimitusjohtajan katsaus Strategiset linjaukset Liiketoiminta-alueet 26 41 46 50 HALLINNOINTIPERIAATTEET Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkka- ja palkkioselvitys Riskienhallinta Yritysvastuu 54 60 61 62 68 69 70 71 72 110 111 112 113 120 121 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tunnuslukujen laskentakaavat Osakkeet ja osakkeenomistajat Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Konsernin rahavirtalaskelma Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tase Emoyhtiön rahoituslaskelma Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen esitys voitonjaoksi ja allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus 122 123 Tietoa osakkeenomistajille Yhteystiedot

GLOBAALI KUMPPANI PKC on siellä, missä asiakkaatkin ovat. Perinteisten markkina-alueiden, Euroopan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan lisäksi kasvua asiakaskuntaan haetaan myös Aasiassa.

LIIKETOIMINTA 5 7 11 12 15 LIIKETOIMINTA PKC sijoituskohteena Toimitusjohtajan katsaus Strategiset linjaukset Liiketoiminta-alueet

SÄHKÖNJAKELUJÄRJESTELMIEN OSAAJA PKC tarjoaa asiakkailleen kattavan johdinsarja-arkkitehtuurin tuotevalikoiman, jossa hyödynnetään PKC:n modulaarista, älykästä sähkökeskusratkaisua sekä PKC:n ajoneuvoelektroniikan tuoteratkaisuja.

PKC SIjOITUSKOHTEENA 7 PKC sijoituskohteena PKC on asiakkaidensa globaali kumppani, joka suunnittelee, valmistaa ja integroi sähkönjakelujärjestelmiä, elektroniikkaa ja niihin liittyviä arkkitehtuurikomponentteja hyötyajoneuvoteollisuuteen sekä valituille muille toimialoille. Konsernilla on kaksi liiketoimintaaluetta: johdinsarjat ja elektroniikka. PKC Groupin liikevaihto vuonna 2012 oli 928,2 miljoonaa euroa ja konsernin palveluksessa työskentelee 19 305 osaajaa. PKC Group Oyj on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. PKC on kasvuyhtiö ja erinomainen sijoituskohde globaalin markkina-asemansa, vakavaraisuutensa ja osingonmaksukykynsä vuoksi. Vahva liiketoimintaosaaminen PKC:n menestyksen perusta PKC on kasvattanut historiansa aikana voimakkaasti liiketoimintaansa sekä orgaanisesti että strategisilla yritysostoilla kyeten samalla säilyttämään vahvan rahoitusasemansa. Vuonna 2012 kassavirta investointien jälkeen oli todella vahva, PKC:n rahoitusasema vahvistui edelleen ja nettovelkaantumisaste pieneni merkittävästi. PKC:n asiakkaisiin kuuluvat kaikki merkittävät länsimaiset kuormaautovalmistajat sekä globaalit, johtavat traktori-, maanrakennuskone- ja vapaaajanajoneuvojen valmistajat. Vuonna 2012 asiakaskunta kasvoi perinteisten markkina-alueiden, Euroopan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan lisäksi myös Aasiassa. PKC:n palvelu- ja tuotevalikoima tarjoaa Aasian kehittyville hyötyajoneuvomarkkinoille erinomaisesti sopivia korkean teknologian ratkaisuja.

8 PKC sijoituskohteena Maailmanlaajuisen palvelu- ja tuotantoverkoston myötä PKC on siellä, missä asiakkaatkin ovat. Konsernilla on tehtaita neljällä eri mantereella Brasiliassa, Irlannissa, Kiinassa, Meksikossa, Puolassa, Saksassa, Suomessa, Ukrainassa, Virossa, Venäjällä sekä Yhdysvalloissa. Palveluita kehitetään jatkuvasti vastaamaan kasvavan asiakaskunnan tarpeita. PKC:n asiakkailleen tuottama lisäarvo syntyy PKC:n ainutlaatuisesta osaamisesta. Osaaminen koostuu monimutkaisuuden hallintaan kehitetyistä prosesseista, työkaluista, tietotaidosta ja arkkitehtuurikomponenteista, jotka yhdessä mahdollistavat korkealaatuisten, yksilöllisesti räätälöitävien tuotteiden ja niiden lukemattomien tuotevariaatioiden massavalmistuksen sekä lyhyen toimitusajan asiakkaalle. PKC:n tavoitteena on kasvaa edelleen. Kasvua haetaan syventämällä nykyisiä asiakassuhteita, hyödyntämällä globaalin kumppanuuden mahdollisuuksia uusilla markkina-alueilla sekä laajentamalla asiakaskuntaa. Liiketoimintoja kehitetään ja laajennetaan erityisesti nykyisillä liiketoimintasegmenteillä samalla kun uusia asiakassegmenttejä sekä mahdollisia yrityskauppamahdollisuuksia tutkitaan. Globaalina kumppanina PKC vastaa asiakkaidensa tarpeisiin laajentamalla palvelutarjontaansa Aasian markkinoilla sekä nykyisille asiakkaille että Aasian ja Kiinan johtaville kuormaautovalmistajille. Vuoden 2012 keskeisimmät tapahtumat: Vuoden 2011 yritysostojen integraatio saatiin valmiiksi. Kehittäminen jatkuu tiiviinä hyödyntäen konsernin liiketoimintayksiköiden parhaita käytäntöjä Hyötyajoneuvoasiakkuuksiin kohdistuvaa tarjoustoimintaa ja asiakkuuksien kehittämistä jatkettiin hyödyntäen vuoden 2011 yritysostojen mahdollistamaa ristiinmyyntiä ja uusia teknologioita Asiakkaille suunnattuja PKC:n Teknologiapäiviä järjestettiin menestyksekkäästi Globaalin asiakaskunnan kiinnostus PKC:tä kohtaan kasvoi entisestään Yhtiön pääkonttori siirrettiin Kempeleestä Helsinkiin Ajoneuvoelektroniikkaliiketoiminta päätettiin siirtää elektroniikkasegmentin liiketoiminnasta johdinsarjaliiketoimintasegmenttiin Konsernin johdinsarjaliiketoiminnan vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi voimakkaasti yritysostojen ansiosta sekä ajoneuvoteollisuusmarkkinoiden elvyttyä, mutta elektroniikkaliiketoiminnan liikevaihto laski edellisen vuoden tasolta Johdinsarjaliiketoiminnan vertailukelpoinen kannattavuus pysyi hyvällä tasolla, vaikka sitä rasittivat Brasilian toimintojen uudelleenjärjestelyt. Elektroniikkaliiketoiminnan kannattavuus laski edellisen vuoden tasosta

PKC sijoituskohteena 9 KONSERNIN TOIMIPAIKAT POHJOIS-AMERIKKA Acuna, Meksiko Farmers Branch, Texas, USA Green Valley, Arizona, USA Farmington Hills, Michigan, USA Jeffersontown, Kentucky, USA Juarez, Meksiko Kirkland, Washington, USA Monterey, Meksiko Nogales, Meksiko Piedras Negras, Meksiko Portland, Oregon, USA San Antonio, Texas, USA Torreon, Meksiko Traverse City, Michigan, USA ETELÄ-AMERIKKA Campo Alegre, Santa Catarina, Brasilia Curitiba, Paraná, Brasilia Itajubá, Minas Gerais, Brasilia São Bento do Sul, Santa Catarina, Brasilia AASIA Suzhou, Kiina Hong Kong, Kiina Elektroniikkayksikkö Johdinsarjayksikkö EUROOPPA Barchfeld, Saksa Dundalk, Irlanti Haapsalu, Viro Keila, Viro Helsinki, Suomi (pääkonttori) Kempele, Suomi Kostamus, Karjalan Tasavalta, Venäjä Mukachewo, Ukraina München, Saksa Raahe, Suomi Sosnowiec, Puola Starachowice, Puola KONSERNIN AVAINLUVUT 2012 2011 2010 2009 2008 Liikevaihto, milj. eur 928,2 550,2 316,1 201,8 311,7 Liikevoitto, milj. eur 43,5 34,5 29,7 0,7 21,0 Voitto ennen veroja, milj. eur 34,9 29,4 25,0 1,1 15,2 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 16,7 18,9 25,8 6,4 20,8 Omavaraisuusaste, % 33,9 30,0 56,5 49,2 41,9 Bruttoinvestoinnit, milj. eur 16,0 101,5 8,6 3,9 27,4 Tulos/osake (EPS), eur 1,12 1,16 1,09 0,13 0,31 Osinko/osake, eur 0,70 * 0,60 0,55 0,40 0,15 (* Hallituksen esitys

Toimitusjohtajan katsaus 11 Toimitusjohtajan katsaus Kulunut vuosi oli jälleen kerran menestyksellinen PKC:lle ja vuoteen mahtui useita onnistumisia ja positiivisia asioita. Toimintaympäristömme vuonna 2012 vaihteli markkina-alueesta toiseen. Pohjois-Amerikassa kuljetusyritysten liiketoiminta oli myötätuulessa, jota vauhdittivat vahva rahdin kysyntä ja hyvä rahdin hintataso. Tämän seurauksena kuorma-autojen tuotantomäärät kasvoivat Pohjois-Amerikassa alkuvuodesta hyvää vauhtia. Varovaisuus kuormaautoinvestointien tekemiseen lisääntyi loppuvuotta kohden, mihin vaikutti mm. USA:ssa epävarmuus koskien liittovaltion budjettipäätöksiä. Näin ollen tuotantomäärien kasvu taittui ja tuotantovolyymit lähtivät laskuun. Euroopan taloudellinen epävarmuus vaikutti kuljetusyritysten investointisuunnitelmiin. Alkuvuoden toteutunut kuorma-autojen tuotanto oli kuitenkin ennustettua parempi. Kuorma-automarkkinoiden heikkeneminen toisella vuosipuoliskolla levisi Etelä-Euroopasta muihin Euroopan maihin. Brasiliassa siirryttiin vuoden 2012 alussa Euro 5 -päästömääräyksiin. Kuljetusyritykset varautuivat muutokseen ostamalla isoja määriä Euro 3 -kalustoa ennen uuden määräyksen voimaanastumista. Tämän seurauksena tuotantomäärät romahtivat vuoden 2012 alussa ja pysyivät matalalla tasolla aina kesään saakka. Keväällä 2012 julkaistut valtion tukitoimet kuorma-autoinvestointien vauhdittamiseksi alkoivat vähitellen näkyä ja tuotantomäärät kasvoivat loppuvuotta kohden. PKC:n liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 69 % ja liikevoitto ennen kertaeriä ja PPA-poistoja kasvoi 33 %. Liikevaihdon kasvuun vaikutti merkittävästi AEES-yhtiöiden hankinta vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä. Liikevoittoa rasitti Brasilian toimintojen merkittävä tappio, joka johtui epäsuotuisasta markkinatilanteesta ja käynnissä olleista tuotannonsiirroista. PKC:n keskeisiin strategioihin kuuluu terveen taseen ylläpitäminen. Vuonna 2011 tehdyt yritysostot nostivat velkaantumisasteen tavanomaista korkeammalle tasolle ja siksi vuonna 2012 toteutettiin nettokäyttöpääomaa alentavia hankkeita. Esimerkiksi toimitusketjun prosesseja kehittämällä pystyimme pudottamaan varastoihin sitoutunutta pääomaa noin 23 miljoonalla eurolla. Koko vuoden kassavirta investointien jälkeen olikin todella vahva ollen 63,7 miljoonaa euroa. Kykenimme vuoden aikana merkittävästi pudottamaan velkaantumisastetta ja siten vahvistamaan tasetta. Vuoden 2012 merkittävin asia oli 2011 lopulla ostetun AEES-yhtiöiden integrointi osaksi PKC:tä. Tässä työssä onnistuimme hyvin ja saimme integraatiovaiheen päätökseen suunniteltua nopeammin. Integraation onnistumiseen vaikutti merkittävästi ostetun yrityksen johdon ja henkilöstön positiivisuus ja ammattimaisuus. Integraatiota vauhditti myös asiakkaidemme myönteinen suhtautuminen. Tavoitteenamme on vahvistaa asemaamme markkinoilla asiakkaidemme ensisijaisena kumppanina missä tahansa he toimivatkin. Yrityskaupat ovat auttaneet tässä tavoitteessa. Lisäksi järjestimme vuoden 2012 aikana hyvän vastaanoton saaneita PKC:n Teknologiapäiviä, joiden tavoitteena oli esitellä asiakkaillemme PKC:n ainutlaatuista osaamista ja tuoteja palveluvalikoimaa. Pystyimme vuoden 2012 aikana hankkimaan useita uusia asiakkuuksia sekä lisäämään myyntiä nykyisille asiakkaille uusilla markkinaalueilla. PKC:n ainutlaatuiselle osaamiselle johdinsarjojen tuotevariaatioiden hallinnassa on kysyntää myös jatkossa. PKC:n asema on vahva kaikilla päämarkkinoillamme, vaikka Aasiassa toimintamme on vasta aluillaan. Aasia, erityisesti Kiina, on maailman suurin hyötyajoneuvomarkkina, jonka ennustetaan kasvavan edelleen voimakkaasti. PKC:n nykyiset globaalit asiakkaat ovatkin aktiivisesti suuntamassa kasvuaan näille markkinoille muodostamalla mm. yhteisyrityksiä Kiinan ja muun Aasian johtavien kuorma-autovalmistajien kanssa. Markkinoiden kasvun lisäksi Aasian hyötyajoneuvomarkkinoilla on käynnissä rakennemuutos, jonka ajureina ovat uudet päästömääräykset ja asiakkaille yksilöllisesti optimoitujen ajoneuvojen tarve. Rakennemuutoksen myötä hyötyajoneuvojen teknologiasisältö kasvaa ja monipuolistuu huomattavasti. Myös johdinsarjaratkaisut muuttuvat merkittävästi monimutkaisemmiksi. Arviomme mukaan PKC:llä on erinomaiset kilpailuasemat laajentaa liiketoimintaansa Aasiassa sekä nykyisille asiakkaille että Aasian ja Kiinan johtaville kuormaautovalmistajille. Yritysvastuu on olennainen osa PKC:n toimintaa. PKC:n ensimmäinen yritysvastuuraportti julkaistaan yhtä aikaa tämän vuosikertomuksen kanssa. Lähdemme vuoteen 2013 hyvistä asemista. Taseemme on vahvempi ja siten asiakkaamme voivat luottaa siihen, että PKC on oikea partneri valittaessa pitkäaikaisille tuoteohjelmille johdinsarjatoimittajaa. Pyrimme koko ajan kehittämään henkilöstöämme, toimintojamme ja palveluamme. Sama koskee yritysvastuuta, jossa arvokas työmme taloudellisen, sosiaalisen sekä laatu- ja ympäristövastuun osalta tekee PKC:stä entistä vahvemman. Haluan kiittää henkilöstöämme, joka on tehnyt erinomaista työtä auttaakseen asiakkaitamme menestymään, sekä kaikkia osakkeenomistajia luottamuksesta vuonna 2012. Matti Hyytiäinen toimitusjohtaja

12 Strategiset linjaukset Strategiset linjaukset PKC:n tavoitteena on kasvaa kannattavasti markkina-asemaa vahvistaen. Strategian toteuttamisen mahdollistaa PKC:n ainutlaatuinen osaaminen. Konsernin toiminta-ajatuksen mukaisesti PKC suunnittelee, valmistaa ja integroi sähkönjakelujärjestelmiä ja elektroniikkaa sekä niihin liittyviä arkkitehtuurikomponentteja hyötyajoneuvoille ja muille valituille toimialoille. PKC:n visiona on olla globaali markkinajohtaja sähkönjakelujärjestelmäarkkitehtuureissa ja elektroniikassa hyötyajoneuvoille ja muille valituille toimialoille. Strategian mukaisesti PKC tarjoaa globaalisti asiakkailleen kattavan johdinsarja-arkkitehtuurin tuotevalikoiman, jossa hyödynnetään PKC:n modulaarista, älykästä sähkökeskusratkaisua sekä PKC:n ajoneuvoelektroniikan tuoteratkaisuja. Ainutlaatuinen osaaminen johdinsarjojen tuotevariaatioiden hallinnassa tuo merkittävää lisäarvoa asiakkaille. Strategiset toimenpiteet vuonna 2012 AEES-yritysoston integraatio saatiin päätökseen toisen kvartaalin aikana Globaalin kumppanuuden mahdollisuuksia hyödynnettiin kaikilla markkina-alueilla Ajoneuvoelektroniikan toiminnot päätettiin siirtää PKC:n elektroniikkasegmentin liiketoiminnasta johdinsarjaliiketoimintasegmenttiin Määrätietoinen työ konsernin parhaiden käytäntöjen, toimintojen ja asiakkuuksien kehittämisessä jatkui Vuoden 2011 AEES-yritysosto on osoittautunut hyväksi hankinnaksi. Integraatiovaihe saatiin päätökseen suunniteltua nopeammin ja kehittäminen jatkuu tiiviinä hyödyntäen konsernin parhaita käytäntöjä. Yritysostojen tuomaa synergiaetua, ristiinmyynnin sekä globaalin kumppanuuden luomia mahdollisuuksia hyödynnettiin tehokkaasti kaikilla markkina-alueilla. PKC:n hyötyajoneuvoasiakkuuksiin suuntautuva tarjoustoiminta jatkui korkealla tasolla. Tuote- ja palveluvalikoiman laajentumisen myötä integroidut sähkönjakelujärjestelmät, elektroniikka ja niihin liittyvät arkkitehtuurikomponentit mahdollistavat kattavampien kokonaisuuksien tarjoamisen asiakkaille. Asiakkaat ovat kiinnostuneita PKC:n ainutlaatuisesta osaamisesta johdinsarjojen tuotevariaatioiden hallinnassa ja tämän kautta syntyvistä hyödyistä. Erityistä mielenkiintoa on herättänyt PKC:n tarjoama johdinsarja-arkkitehtuurin tuotevalikoima, jossa hyödynnetään PKC:n modulaarista, älykästä sähkökeskus-

Strategiset linjaukset 13 ratkaisua sekä PKC:n ajoneuvoelektroniikan tuoteratkaisuja. Ajoneuvoelektroniikkaliiketoiminnan kasvattamiseksi ja synergioiden hyödyntämiseksi ajoneuvoelektroniikkaliiketoiminta päätettiin siirtää elektroniikkasegmentistä johdinsarjasegmenttiin. Kannattavan liiketoiminnan edellytyksenä on PKC:n osaava henkilöstö, joka tuntee asiakkaan tuotteet ja prosessit sekä hallitsee koko toimitusketjun. Konsernin hyväksi havaitut toimintatavat ovat osa PKC:n parhaita käytäntöjä, joilla luodaan merkittävää lisäarvoa asiakkaille. Strategian painopistealueet PKC:n ainutlaatuinen osaaminen Liiketoiminnan laajentaminen Aasiassa Osaamisen kehittäminen ja parhaiden käytäntöjen hyödyntäminen Kannattava kasvu markkina-asemaa vahvistaen Konsernin strategian painopistealueet ja strategian toteuttaminen perustuvat ainutlaatuiseen osaamiseen, jossa hyödynnetään asiakkaiden prosessien ja tuotteiden tuntemusta, tuotevariaatioiden ja monimutkaisten kokonaisuuksien hallintaa sekä kustannustehokasta toimitusketjua. PKC:n ydinosaamista on korkealaatuisten, yksilöllisesti räätälöitävien tuotteiden ja niiden lukemattomien tuotevariaatioiden massavalmistus lyhyellä toimitusajalla. Osaamisen ympärille kehitetyt tietotekniset ratkaisut mahdollistavat saumattoman tiedonsiirron asiakkaiden järjestelmistä PKC:n suunnitteluun ja tuotantoon. Tämä PKC:n ainutlaatuisuus luo vahvan pohjan kilpailukyvylle. Aasia, mukaan lukien Kiina, on maailman suurin kuorma-autojen markkina, jonka ennustetaan kasvavan edelleen voimakkaasti. PKC:n nykyiset globaalit asiakkaat ovat aktiivisesti suuntaamassa kasvuaan näille markkinoille muodostamalla muun muassa yhteisyrityksiä Aasian ja Kiinan johtavien kuorma-autovalmistajien kanssa. Aasian kuormaautomarkkinoilla on käynnissä rakennemuutos, jonka ajureina toimivat uudet päästömääräykset ja kuorma-autoasiakkaille yksilöllisesti optimoitujen ajoneuvojen tarve. Rakennemuutoksen myötä kuorma-autojen teknologiasisältö kasvaa ja monipuolistuu, ja myös johdinsarjaratkaisut monimutkaistuvat. PKC:n ainutlaatuisen ydinosaamisen vuoksi PKC:llä on erinomaiset kilpailuasemat laajentaa liiketoimintaansa Aasiassa sekä nykyisille asiakkaille että Aasian ja Kiinan johtaville kuorma-autovalmistajille. PKC:n elektroniikkaliiketoiminnan strategiana on tarjota tuotteiden koko elinkaaren kattavia suunnittelu- ja valmistuspalveluita erityisesti energia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuuteen. Elektroniikkaliiketoiminta tarjoaa asiakkailleen asiantuntevat ja joustavat ODM-palvelut (Original Design Manufacturer) lähellä asiakasta. Palvelu pitää sisällään elektroniikka-, mekaniikka- ja testaussuunnittelun, proto- ja esisarjatuotannon, massatuotannon sekä tuotteiden ylläpitopalvelut. Elektroniikkaliiketoiminnan ydinosaamisalueet ovat elektronisten tuotteiden testausratkaisujen ja älykkäiden teholähteiden suunnittelussa. Osaava henkilöstö on strategian toteutumisen edellytys. Osaamisen jatkuva kehittäminen ja konsernin parhaiden käytäntöjen hyödyntäminen varmistavat osaltaan sen, että PKC on enemmän kuin askeleen edellä kilpailijoita. PKC:n tavoitteena on kasvaa kannattavasti markkina-asemaa vahvistaen. Kannattavaa kasvua haetaan syventämällä nykyisiä asiakassuhteita, hyödyntämällä globaalin kumppanuuden mahdollisuuksia uusilla markkina-alueilla sekä laajentamalla asiakaskuntaa nykyisissä ja uusissa asiakassegmenteissä. Globaalina kumppanina PKC vastaa asiakaskuntansa tarpeisiin vahvistamalla asemaansa Aasian markkinoilla. Arvot PKC:n arvot kuvaavat sitä, mitkä asiat ovat meille tärkeitä. Ne ohjaavat päätöksentekoa ja tukevat strategian toteutumista. Sitoutuminen Sitoudumme asiakkaalle, yhteistyökumppanille ja työkaverille annettuun lupaukseen. Laatu Tunnemme vastuumme tuotteidemme ja palveluidemme laadusta sekä tahdomme yhdessä kehittää toimintaamme tehokkaammaksi ja virheettömämmäksi. Kannamme vastuuta ympäristöstämme ja pyrimme minimoimaan ympäristölle aiheutuvia haittoja. Kannattavuus Toimintamme on kannattavaa ja tuloksekasta, pääoman käyttömme on tehokasta ja yrityksemme vakavaraisuus pyritään pitämään hyvällä tasolla. Yhteistyö Avoimuudella, toistemme arvostuksella ja tasa-arvoisella kohtelulla luomme edellytykset hyvälle yhteistyölle.

TYÖHÖN JA VAPAA-AIKAAN PKC:n johdinsarjaliiketoiminta suunnittelee, valmistaa ja integroi räätälöityjä tuotteita kuorma- ja linja-autoihin, kevyisiin ja vapaaajan ajoneuvoihin, maanrakennuskoneisiin sekä maa- ja metsätalouskoneisiin.

Liiketoiminta-alueet 15 Liiketoiminta-alueet PKC:llä on kaksi liiketoiminta-aluetta: johdinsarjat ja elektroniikka. Johdinsarjaliiketoiminta tarjoaa hyötyajoneuvoteollisuuden asiakkailleen PKC:n ainutlaatuisen osaamisen luoman kilpailuedun. Elektroniikkaliiketoiminnan ydinosaamisalueita ovat testausjärjestelmät ja teholähteet. Johdinsarjaliiketoiminta suunnittelee, valmistaa ja integroi räätälöityjä johdinsarjoja, niihin liittyviä arkkitehtuurikomponentteja, ajoneuvoelektroniikkaa, johtimia ja kaapeleita erityisesti kuormaja linja-autoihin, kevyisiin ja vapaa-ajan ajoneuvoihin, maanrakennuskoneisiin sekä maa- ja metsätalouskoneisiin. PKC:n vahvuudet, massaräätälöinti ja erinomainen kyky integroitua osaksi asiakkaan toimintaympäristöä, tarjoavat ainutlaatuisen kilpailuedun markkinoilla. Tuotesuunnittelu ja tehokas toimitusketjun hallinta tehdään läheisessä yhteistyössä asiakkaiden kanssa, heidän vaatimustensa mukaisesti. Elektroniikkaliiketoiminta tarjoaa erityisesti testaus- ja teholähderatkaisujen tuotekehitys-, suunnittelu- ja valmistuspalveluita elektroniikka-, telekommunikaatio- ja energiateollisuuteen. PKC:n suunnittelemia ja valmistamia tuotteita käytetään muun muassa koneiden tehon kontrollointiin, elektronisten tuotteiden testaamiseen ja energian säästämiseen. Palvelukonsepti sisältää tuotteen koko elinkaaren kattavat palvelut. Henkilöstö ja osaamisen kehittäminen Konserni työllisti vuoden lopussa 19 305 henkilöä. Heistä 62 % työskenteli Pohjois-Amerikassa, 23 % Euroopassa, 13 % Etelä-Amerikassa ja 2 % Aasiassa. Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö on menestyvän liiketoiminnan perusta. PKC:llä henkilöstön kompetenssia kehitetään jatkuvasti. Vuonna 2012 yhtenä osaamisen kehittämisen osa-alueena oli esimiestyö ja johtaminen. Asiantunteva ja toimiva johtaminen edesauttaa strategisten tavoitteiden saavuttamista muuttuvassa toimintaympäristössä. PKC:llä halutaan, että jokainen työntekijä pääsee näyttämään kykynsä, ja oikea henkilö ja sopiva työtehtävä kohtaavat. Tähän liittyen Pohjois-Amerikan toiminnoissa otettiin käyttöön erityinen henkilöstön osaamisen kehittämisen ohjelma, joka tarjoaa työtekijöille mahdollisuuden kasvattaa ammattitaitoaan ja luoda oma, yksilöllinen urapolkunsa PKC:llä. Työturvallisuus ja työhyvinvointi Työturvallisuuden varmistaminen PKC:llä on ehdottoman tärkeää ja tukee keskeisesti konsernin liiketoimintaa sekä laadun, tehokkuuden ja toimitusvarmuuden parantamista. EHS-toiminnan (Environment, Health, Safety) tärkeimpiä

16 Liiketoiminta-alueet PKC:n liiketoiminnan menestys perustuu osaavaan ja ammattitaitoiseen henkilöstöön sekä jatkuvaan osaamisen, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. painopistealueita ovat työtapaturmien ehkäiseminen, työympäristön havainnointi ja työperäisten terveysriskien ennaltaehkäisy. Esimerkiksi Pohjois- Amerikan liiketoiminnassa EHS-toiminta perustuu jatkuvan parantamisen prosessiin, jossa vuosittain asetettavien EHS-tavoitteiden toteutumista mitataan kvantitatiivisilla mittareilla. Mittaustulosten avulla todennetaan työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin tavoitteiden saavuttaminen ja niissä tapahtunut kehitys pitemmän ajan kuluessa. Työtapaturmien ehkäisemisen perustana on tapaturmariskien tunnistaminen. Tunnistetut riskit luokitellaan, jonka jälkeen käynnistetään tehokkaat toimenpiteet riskien pienentämiseksi ja eliminoimiseksi. Työympäristön turvallisuuden havainnoinnissa on koko PKC:n henkilöstöllä tärkeä merkitys. Havaittujen ja raportoitujen työturvallisuutta alentaneiden tilanteiden pohjalta luodaan selkeät toimintaohjeet tulevaisuutta varten, millä onnettomuusriski saadaan pienenemään merkittävästi. Myös työympäristön laatua tarkkaillaan muun muassa siisteyden, toimivuuden, tuotelaadun ja terveydellisten seikkojen näkökulmasta. Työntekijöiden terveyteen kiinnitetään PKC:llä erityistä huomiota. Työympäristön mahdollista terveydelle aiheuttamaa kuormitusta seurataan ja kontrolloidaan jatkuvasti. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan organisaatiossa työperäisiä sairauksia torjutaan PKC:n terveysohjelmilla. Terveysohjelmat kohdistetaan tavoitteestaan riippuen työntekijäryhmille, jotka saattavat työssään altistua työperäisille, terveyteen vaikuttaville riskeille. Terveysohjelmissa pienimmätkin mahdolliset työympäristön terveysvaikutukset havaitaan välittömästi ja tilanteiseen pystytään reagoimaan nopeasti. Työntekijöiden terveyttä edistetään myös muilla terveyttä tukevilla toimenpiteillä ja jakamalla yleistä, terveyteen ja sen ylläpitoon liittyvää tietoa. Vuoden 2012 aikana PKC:llä toteutettiin koko konsernin ja kaikki maanosat kattava henkilöstön työhyvinvointia kartoittava tutkimus. Tulosten perusteella kehitetään yrityksen henkilöstöprosesseja ja -käytäntöjä edelleen. Konsernissa on monia yksikköjä, joissa EHS-toimintojen käytännöt ovat maailmanlaajuisesti tarkasteltuna alansa huippuluokkaa. Nämä parhaat toimintatavat tullaan ottamaan käyttöön kaikilla PKC:n tehtailla. Jatkuva parantaminen Suhdannevaihtelut ja kansainvälinen, laajentuva asiakaskunta asettavat jatkuvan haasteen toiminnan kehittämiselle. Kilpailukyvyn varmistaminen muuttuvassa toimintaympäristössä ohjaa jatkuvaan parantamiseen ja toiminnan joustavuuden lisäämiseen. PKC:n tavoitteina ovat virheettömyys, lisäarvon tuottaminen, tyytyväinen asiakas ja asiakkaiden odotukset ylittävä palvelu. Kaikessa toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota toiminnan tehokkuuteen ja laatuun. Hyväksi havaitut toimintatavat ja työkalut ovat osa PKC:n laadun parhaita käytäntöjä. Kuluneen vuoden aikana prosesseja kehitettiin ja yhtenäistettiin tehokkuuden sekä laadun lisäämiseksi tuotantoverkostossa. Lean-menetelmän ja sen työkalujen käyttöä laajennettiin ja tehtailla järjestettiin henkilöstölle Lean-koulutuksia. Myös Six Sigma -menetelmän hyödyntämistä jatkettiin, ja sen käyttöä tullaan laajentamaan ja tehostamaan edelleen. Laadun parhaiden käytäntöjen kartoittamista jatkettiin ja tunnistettuja toimintatapoja hyödynnettiin eri puolilla konsernia. Prosessia kehitetään jatkossa edelleen ja toiminta otetaan yhä kiinteämmin osaksi jokapäiväistä toimintaa, mikä varmistaa PKC:n kilpailukyvyn laajenevilla markkinoilla. Laatu ja ympäristö Laatu on yksi konsernin arvoista. Korkea asiakastyytyväisyys on laadukkaan päivit-

Liiketoiminta-alueet 17 täisen toiminnan tulosta. Systemaattisella tuotteiden ja toiminnan laadun kehittämisellä eliminoidaan mahdollisia asiakkaan toimintaan vaikuttavia laaturiskejä. PKC:n toiminta perustuu ISO 9001 ja ISO 14001 -laatu- ja ympäristöstandardeihin sekä ajoneuvoteollisuuden ISO/TS 16949 -laatustandardiin. Vuonna 2012 saatiin päätökseen Puolan Sosnowiecin ja Ukrainan Mukachewon tehtaiden ISO 14001 -sertifioinnit suunnitelman mukaisesti. Brasilian Curitiban ja Itajubán, Suomen Raahen ja Kiinan Suzhoun tehtaat on sertifioitu myös OHSAS 18001 työterveys- ja turvallisuusstandardin mukaisesti. Viron ja Meksikon tehtailla käynnistettiin valmistautuminen OHSAS 18001 työterveys- ja turvallisuusstandardin sertifiointiin ja tavoitteena on saada sertifiointi päätökseen vuoden 2013 aikana. materiaalien käyttö. Valmistustoiminnan ympäristövaikutuksia pienennetään kuljetusten optimoinnilla, tuotantolaitosten energiatehokkuuden kehittämisellä sekä tehokkaalla materiaalien hallinnalla. Kuluneen vuoden aikana on erityisesti kuparin käyttöä tehostettu ja materiaalihukkaa pienennetty johdinsarjaliiketoiminnassa. Jätteiden vähentämisellä, lajittelemisella ja kierrättämisellä minimoidaan ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta. Tuotteet toimitetaan asiakkaille kierrätettävissä ja uudelleen käytettävissä pakkauksissa pakkausjätteen vähentämiseksi. Asiakkaiden ympäristövaatimukset huomioidaan tuotteiden komponenttivalinnoissa. Toimittajayhteistyön merkittävänä osana toimittajille asetetaan vaatimukset ympäristövaikutusten minimoimisesta. Vuonna 2012 jatkettiin laadun metriikoiden ja raportointikäytäntöjen yhtenäistämistä osana konsernin uusien toimintayksiköiden integraatiotyötä. Raportointikäytäntöjä tehostettiin vastaamaan paremmin muuttuneen liiketoimintaympäristön tarpeita. PKC haluaa kantaa vastuuta ympäristön hyvinvoinnista kehittämällä energiaa säästäviä ratkaisuja ja suunnittelemalla tuotteita, joissa minimoidaan päästöt ja

KUORMA-AUTOJEN JOHDINSARJOJEN OSAAJA PKC:n asiakaskuntaan kuuluvat kaikki merkittävät länsimaiset kuorma-autovalmistajat.

Liiketoiminta-alueet 19 JOHDINSARJAT PKC suunnittelee, valmistaa ja integroi sähkönjakelujärjestelmiä, elektroniikkaa ja niihin liittyviä arkkitehtuurikomponentteja hyötyajoneuvoteollisuuteen sekä valituille muille toimialoille. Vuonna 2012 johdinsarjaliiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 92,5 %. PKC:n korkealaatuisia ja pitkälle räätälöityjä johdinsarjoja ja komponentteja toimitetaan erityisesti kuorma-autoihin, linja-autoihin, kevyisiin ja vapaa-ajan ajoneuvoihin sekä maatalous- ja maanrakennuskoneisiin. PKC suunnittelee ja valmistaa myös muovikomponentteja, liittimiä, kytkentärasioita, sähkökeskuksia sekä johtimia. Vuoden 2012 johdinsarjaliiketoiminnan keskeisiä tapahtumia: Vuoden 2011 yritysostojen integraatio saatiin valmiiksi. Kehittäminen jatkuu tiiviinä hyödyntäen konsernin liiketoimintayksiköiden parhaita käytäntöjä Hyötyajoneuvoasiakkuuksiin kohdistuvaa tarjoustoimintaa ja asiakkuuksien kehittämistä jatkettiin hyödyntäen vuoden 2011 yritysostojen mahdollistamaa ristiinmyyntiä ja uusia teknologioita Uusia, tulevaisuuden asiakkuuksia ja projekteja saavutettiin PKC:n Teknologiapäivien avulla tehtiin tunnetuksi PKC:n ainutlaatuista osaamista ja tuotevalikoimaa Globaalin asiakaskunnan kiinnostus PKC:tä kohtaan kasvoi entisestään. Erityistä mielenkiintoa herätti PKC:n johdinsarja-arkkitehtuurin tuotevalikoima, jossa hyödynnetään PKC:n modulaarista, älykästä sähkökeskusratkaisua ja PKC:n ajoneuvoelektroniikan tuoteratkaisuja Aasian markkinoilla hyötyajoneuvojen korkean teknologian ratkaisujen kysyntä jatkoi kasvuaan, mikä avasi PKC:lle mahdollisuuksia asiakkaittensa globaalina kumppanina Ajoneuvoelektroniikkaliiketoiminta päätettiin siirtää elektroniikkasegmentin liiketoiminnasta johdinsarjaliiketoimintasegmenttiin Toimintaympäristö Markkinatilanne Euroopassa säilyi vakaana talouskriisistä huolimatta, mutta alkoi heiketä vuoden loppua kohden. Pohjois- Amerikan hyötyajoneuvomarkkinat kehittyivät positiivisesti, mutta loppuvuotta kohden yleinen taloudellinen varovaisuus hidasti vauhtia. Brasilian markkinat olivat ensimmäisen vuosipuoliskon ajan heikot johtuen Euro 5 -päästöstandardiin siirtymisestä, mutta alkoivat elpyä loppuvuotta kohden.

20 LIIKETOIMINTA-ALUEET PKC:n tuotevalikoima tarjoaa innovatiivisia ja muunneltavia ratkaisuja hyötyajoneuvojen jatkuvasti monimutkaistuvaan sähköiseen arkkitehtuuriin. PKC globaali kumppani PKC haluaa olla paras yhteistyökumppani, jonka asiakas voi valita. Ainutlaatuinen osaaminen, palvelun joustavuus ja globaali saatavuus tekevät PKC:stä luotettavan kumppanin vastaamaan asiakkaiden rinnalla globaalin hyötyajoneuvomarkkinan haasteisiin. PKC:n kehittämät sähkönjakelujärjestelmäarkkitehtuurin ja elektroniikan sovellukset tarjoavat innovatiivisia ja muunneltavia ratkaisuja hyötyajoneuvojen jatkuvasti monimutkaistuvaan sähköiseen arkkitehtuuriin. PKC:n asiakaskuntaan kuuluvat kaikki merkittävät länsimaiset kuorma-autovalmistajat sekä globaalit, johtavat traktori-, maanrakennuskone- ja vapaa-ajanajoneuvojen valmistajat. Vuonna 2012 asiakaskunnan kasvu jatkui perinteisten markkina-alueiden, Euroopan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan lisäksi Aasiassa, jossa ajoneuvojen sähköistäminen lisääntyy voimakkaimmin. PKC:n tuotevalikoima tarjoaa erinomaisesti sopivia korkean teknologian ratkaisuja juuri Aasian kasvaville ja kehittyville hyötyajoneuvomarkkinoille. Globaalina kumppanina PKC tarjoaa palvelujaan sekä nykyisille asiakkailleen että Aasian ja Kiinan johtaville kuorma-autovalmistajille. PKC:n johdinsarjaliiketoiminnan visiona on, että PKC on tulevaisuudessa globaali markkinajohtaja sähkönjakelujärjestelmäarkkitehtuureissa ja elektroniikassa hyötyajoneuvoille ja muille valituille toimialoille. Toiminnan kehittäminen Maailmanlaajuista tuotanto- ja palveluverkostoa kehitetään jatkuvasti vastaamaan kasvavan asiakaskunnan tarpeita. Müncheniin Saksaan avattiin asiakaspalveluun ja suunnitteluun keskittyvä toimisto, minkä seurauksena PKC:n vahvistunut asema ja parantunut asiakaspalvelukyky Keski-Euroopassa otettiin asiakkaiden taholta myönteisesti vastaan. PKC:n organisaatiorakennetta on uudistettu vastaamaan paremmin voimakkaasti kasvaneen liiketoiminnan tarpeita. Keväällä 2012 PKC:n johtoryhmään nimitettiin kaikki johdinsarjaliiketoiminnan maantieteellisten liiketoimintayksikköjen johtajat, mikä osaltaan varmistaa ajantasaisen johtamisen ja tiedonkulun organisaatiossa. Euroopan ja Aasian johdinsarjaliiketoiminnassa operatiivinen toiminta uudelleenorganisoitiin saman johdon alle ja keskitettiin myynnin johto. Myös Brasilian johdinsarjaliiketoiminnan johtoa on vahvistettu ja toimintoja keskitetty. Vuoden loppupuolella ajoneuvoelektroniikkaliiketoiminta päätettiin siirtää elektroniikkasegmentin liiketoiminnasta johdinsarjaliiketoimintasegmenttiin. Tavoitteena on kasvattaa ajoneuvoelektroniikan liiketoimintaa voimakkaasti osana johdinsarjaliiketoiminnan ratkaisuja. Samassa yhteydessä päätettiin eriyttää Kiinassa johdinsarja- ja ajoneuvoelektroniikkaliiketoiminta erilliseen yhtiöön. AEES- ja SEGU-yhtiöiden hankinnan jälkeen käynnistettiin laaja toimintojen integraatioprosessi. AEES-yritysoston integraatiovaihe saatiin päätökseen toisen kvartaalin aikana. Kehitystyö jatkuu tiiviinä ja sisältää muun muassa konsernin parhaiden toimintamallien käyttöönoton tuotekehityksessä, tuotannossa ja toimitusketjun hallinnan eri vaiheissa. Sisäisillä kehittämishankkeilla parannettiin tuotannon laatua ja tuottavuutta hintakilpailukyvyn varmistamiseksi. Tuotantotoimintaa kehitettiin ja prosesseja harmonisoitiin muun muassa yhteisten tietojärjestelmien käyttöönotolla ja organisatorisilla uudistuksilla. Tietoverkon turvallisuutta ja toiminnan varmuutta tehostettiin ja toiminnanohjausjärjestelmää kehitetään systemaattisesti. Vastatakseen kiristyvään kilpailuun hankintaorganisaatio hyödynsi globaaleja ostovolyymeja ja toimintayksiköiden synergioita materiaalitoimittajien kilpailuttamisessa. Operatiivisten toimintojen, hankintatoiminnan ja logistiikan tehostumisen

Liiketoiminta-alueet 21 seurauksena sitoutunutta pääomaa pystyttiin vapauttamaan merkittävässä määrin. Uusien tuotantoon kehitettyjen linjakokoonpanoratkaisujen ja toimitusketjun virtaviivaistamisen myötä tämän kehityksen odotetaan jatkuvan. Kilpailuetuna ainutlaatuinen osaaminen PKC Uniqueness PKC tarjoaa asiakkailleen ainutlaatuisen osaamisensa tuottaman lisäarvon. Osaaminen koostuu monimutkaisuuden hallintaan kehitetyistä prosesseista, työkaluista, tietotaidosta ja arkkitehtuurikomponenteista. Tämä ensisilmäyksellä näkymätön PKC:n ainutlaatuinen osaaminen mahdollistaa PKC:n ja asiakkaan saumattoman ja sujuvan yhteistyön. PKC:llä on kyky siirtää asiakkaan informaatio omiin toimintajärjestelmiinsä ja näin integroitua osaksi asiakkaan toimintaympäristöä. PKC:n asiakkaille tämä osaaminen luo merkittävän kilpailuedun mahdollistamalla heille vapauden valita yksilöllisesti räätälöidyt lopputuotteet erittäin lyhyellä toimitusajalla. PKC:n kehittämät, omat tuotesovellukset tukevat osaamista. PKC:llä on monipuolinen johdinsarja-arkkitehtuurin tuotevalikoima, joka hyödyntää modulaarista, älykästä sähkön- ja signaalinjakoratkaisua ja ajoneuvoelektroniikan tuoteratkaisuja. Tehokkaiden teknologiaratkaisujen avulla tuotteiden paino ja kustannukset alenevat ja monimutkaisuuden yksinkertaistaminen on mahdollista. Käytettävät komponentit ovat kestäviä ja ne on suunniteltu kestämään ääriolosuhteita. Johdinsarjaliiketoiminnan vahvuudet: Ainutlaatuinen osaaminen PKC Uniqueness Toimialalla ainutlaatuinen kyky integroitua asiakkaan tuote- ja tuotantoympäristöön Vahva tuotevariaatioiden massavalmistusosaaminen (syncrotuotanto) ja jatkuva tuotantomenetelmien kehitystyö Monipuolinen johdinsarja-arkkitehtuurin tuotevalikoima, jossa hyödynnetään modulaarista, älykästä sähkökeskusratkaisua ja ajoneuvoelektroniikan tuoteratkaisuja Erinomainen kyky hallita tuote- ja toimintaympäristön monimutkaisuutta ja toimittaa korkealaatuisia tuotteita lyhyillä toimitusajoilla Pitkä kokemus toimialalta Vankat asiakassuhteet johtavien länsimaisten kuorma-auto-, traktori-, maanrakennuskone- ja vapaa-ajanajoneuvojen valmistajien kanssa Globaali kumppanuus: maailmanlaajuinen, joustava palvelu- ja tuotantoverkosto lähellä asiakasta

22 LIIKETOIMINTA-ALUEET PKC suunnittelema testauskonsepti Kameleontti on teollisuusympäristössä tapahtuvaan tuotetestaukseen suunniteltu innovatiivinen testausratkaisu. (Vas.) Alva, PKC:n oma tuote, on säädettävä vakiovirtalähde LED-valaisimille. (Oik.) ELEKTRONIIKKA PKC:n elektroniikkaliiketoiminta tarjoaa elektroniikan suunnittelu- ja valmistuspalveluita erityisesti elektroniikka-, telekommunikaatio- ja energiateollisuudelle. Vuonna 2012 elektroniikkaliiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 7,5 %. Elektroniikkaliiketoiminnan vahvuutena on kyky tarjota palvelut tuotteen koko elinkaarelle suunnittelusta valmistukseen. ODM-palvelukonsepti (Original Design Manufacturer) kattaa elektroniikkasuunnittelun lisäksi myös vahvan mekaniikka- ja testaussuunnitteluosaamisen. Kustannustehokas ja joustava tuotantoverkosto vastaa erilaisiin asiakastarpeisiin prototyypeistä esisarjavalmistukseen ja massatuotantoon. Vuoden 2012 elektroniikkaliiketoiminnan keskeisiä tapahtumia: PKC:n suunnittelemat ja valmistamat innovatiiviset testauskonseptit ja teholähderatkaisut herättivät mielenkiintoa asiakaskunnassa Tuotekehitysosaamisen vahvistamista jatkettiin edelleen erityisesti Kiinan yksikössä Kustannustehokkuutta parannettiin optimoimalla materiaalihallintaa ja tuotantoa Ajoneuvoelektroniikan kysyntä jatkoi kasvuaan uusien asiakkuuksien ja tuotekehityksen myötä Ajoneuvoelektroniikkaliiketoiminta päätettiin siirtää elektroniikkasegmentin liiketoiminnasta johdinsarjaliiketoimintasegmenttiin Toimintaympäristö Talouden epävarmuus Euroopassa sekä yritysten varovaisuus teollisuusinvestoinneissa maailmanlaajuisesti vaikuttivat elektronisten tuotteiden kysyntään. Uusiutuvan energian ja energiaa säästävien tuotteiden sekä älykkäisiin sähköverkkoihin liittyvien ratkaisujen kysyntä markkinoilla säilyi hyvänä. Elektroniikan lisääntynyt käyttö ajoneuvoissa on kasvattanut ajoneuvoelektroniikan kysyntää. Kilpailutilanne elektroniikan valmistusmarkkinoilla pysyi kuitenkin edelleen tiukkana. Palvelut tuotteen koko elinkaarelle ydinosaamisena testausjärjestelmät ja teholähteet PKC:n elektroniikkaliiketoiminnan vahvuutena on kattava palvelukokonaisuuksien tarjonta tuotteen koko elinkaarelle. Monipuolinen palvelu- ja tuotekonsepti sekä tehokas ja joustava tuotantoverkosto vastaavat erilaisiin asiakastarpeisiin prototyypeistä esisarjavalmistukseen ja massatuotantoon. Tuotesuunnittelu- ja projektinhallintapalveluiden lisäksi PKC tarjoaa laajan valikoiman korkeatasoista tuotantoteknologiaa. Saumaton yhteistyö suunnittelun ja tuotannon välillä mahdollistaa tuotteiden oikea-aikaisen ja tehokkaan tuotantoon saamisen. Tuotteen elinkaaripalvelut pitävät sisällään myös globaalin elektroniikka- ja mekaniikkahankintatoimen sekä tuotteiden ylläpito- ja huoltopalvelut. Elektroniikkaliiketoiminta tarjoaa asiakkaansa käyttöön vahvan asiantuntemuksen ja joustavan palvelun erityisesti ydinosaamisalueillaan testausjärjestelmien ja älykkäiden teholähteiden suunnittelussa ja valmistuksessa. Kuluneena vuonna PKC:n testausratkaisujen kysyntä säilyi korkealla tasolla. PKC:n pitkä kokemus tuotetestauksesta on luonut perustan kokonaisvaltaiselle testausjärjestelmien palvelupaketille, joka sisältää testausaseman ja -ohjelmiston, tuotekohtaiset adapterit sekä ylläpidon. Erinomainen esimerkki PKC:n vahvasta testausosaamisesta on PKC:n suunnittelema, valmis tai räätälöitävä testauskonsepti Kameleontti. Se on teollisuusympäristössä tapahtuvaan tuotetestaukseen suunniteltu innovatiivinen ratkaisu, jonka modulaarisuuteen perustuvat monipuoliset testaustoiminnot mahdollistavat kattavan testivalikoiman jo yhden testausyksikön avulla. Kame-

Liiketoiminta-alueet 23 leontin avulla lopputuotteelle voidaan tehdä RF-, näyttö- ja äänitestaus sekä toiminnallinen testaus. Teholähdesuunnittelu on toinen elektroniikkaliiketoiminnan vahvoista osaamisalueista. PKC tarjoaa räätälöityjä ratkaisuja tasavirta-, vaihtovirta-, korkeajännite- ja tarkkuusteholähteisiin. Nämä älykkäät teholähteet varmistavat korkean hyötysuhteen ja matalan energiankulutuksen myös teollisuusympäristön ja telekommunikaation vaativissa olosuhteissa. Erityisesti LED-valaistusratkaisujen ohjelmoitavia teholähteitä kehitetään PKC:llä aktiivisesti. Tuotekehityksen tuloksena on syntynyt Alva, PKC:n oma tuote, joka on säädettävä vakiovirtalähde LED-valaisimille. Uusiutuvan energian ratkaisut ja älykkäät sähköverkot ovat tuoneet elektroniikkasegmentille uusia mahdollisuuksia muun muassa sähköverkkojen hallintaan liittyvien laitteiden suunnittelussa ja valmistuksessa. PKC:n ainutlaatuinen CostBuster konsepti tarjoaa asiakkaalle kattavan palvelukokonaisuuden, jonka avulla alennetaan asiakkaan tuotteen kokonaiskustannuksia, tehostetaan toimintoja ja pidennetään tuotteen elinkaarta. Kilpailukykyä uusilla toimintamalleilla Elektroniikkaliiketoiminnan kilpailukykyä parannetaan syventämällä ja laajentamalla nykyisiä asiakassuhteita sekä saavuttamalla uusia asiakkuuksia ODMpalveluille erityisesti testausjärjestelmäja teholähdeliiketoiminnassa. Parhaan mahdollisen palvelun ja kilpailukykyisten tuotteiden takaamiseksi toimintamalleja sekä tuotanto- ja palveluverkostoa kehitetään jatkuvasti. Kuluneen vuoden aikana suunnitteluja tuotekehitysosaamista vahvistettiin erityisesti Kiinassa. Yhteistyö Suomen ja Kiinan organisaatioiden välillä mahdollisti entistä kattavamman palvelutarjonnan globaaleille asiakkaille. Lähellä asiakasta tapahtuva suunnittelu sekä proto- ja esisarjavalmistus tukee tuotteiden nopeampaa pääsyä markkinoille. Asiakaspalvelua ja toiminnan tehokkuutta parannettiin myös tuotantoverkoston muutoksilla. Tuotannonsiirrot yksiköiden välillä tehostivat toimintaa ja tukivat konsernin liiketoimintastrategiaa. Kuluneen vuoden aikana ajoneuvoelektroniikan kehittäminen jatkui vahvana ja ajoneuvoelektroniikassa saavutettiin uusia, mielenkiintoisia asiakkuuksia. Vuoden lopussa ajoneuvoelektroniikan toiminnot päätettiin siirtää elektroniikkasegmentin liiketoiminnasta johdinsarjaliiketoimintasegmenttiin. Muutoksella kasvatetaan jatkossa ajoneuvoelektroniikan liiketoimintaa osana johdinsarjaliiketoiminnan ratkaisuja. Tämä mahdollistaa elektroniikkaliiketoiminnan keskittymisen kilpailukyvyn parantamiseen ydinosaamisalueillaan. Elektroniikkaliiketoiminnan vahvuudet: Kattava palvelukokonaisuus tuotteen koko elinkaarelle Vahvat osaamisalueet: testausratkaisut ja teholähteet Innovatiivinen, proaktiivinen tuotekehitystoiminta ja uudet tuotekonseptit CostBuster -palvelukonsepti asiakkaan tuotteen kokonaiskustannusten alentamiseen Pitkäaikaiset asiakassuhteet ja vahva markkinatuntemus Globaali ja tehokas materiaalihankinta

PKC MAAILMALLA Konsernin tehtaat sijaitsevat Brasiliassa, Irlannissa, Kiinassa, Meksikossa, Puolassa, Saksassa, Suomessa, Ukrainassa, Virossa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa.

Hallinnointiperiaatteet 25 26 41 46 50 HALLINNOINTIPERIAATTEET Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkka- ja palkkioselvitys Riskienhallinta Yritysvastuu

26 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Selvitys hallintoja ohjausjärjestelmästä Tämä selvitys on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 54 mukaisesti, ja se kattaa myös muita keskeisiä hallinnoinnin osa-alueita. Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan erillään hallituksen toimintakertomuksesta. Sekä toimintakertomus että selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sisältyvät vuosikertomukseen, joka on saatavissa PKC:n internetsivuilta. Tämä selvitys julkaistaan myös erillisenä dokumenttina internetsivuilla. PKC Group Oyj noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance). Koodi on julkisesti saatavilla esimerkiksi Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internetsivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi. Yhtiön Corporate Governance -ohjeistukseen ja hallinnointiperiaatteita koskevaan säännöllisesti päivitettyyn selostukseen voi tutustua yhtiön internetsivuilla. Suosituksista poikkeaminen Yhtiö poikkeaa hallinnointikoodin tarkastusvaliokunnan riippumattomuutta koskevasta suosituksesta (Suositus 26 Tarkastusvaliokunnan jäsenten riippumattomuus). Yhtiö on halunnut vahvistaa tarkastusvaliokunnan kokoonpanoa ja ottaen huomioon sen, että suosituksen mukaisen jäsenmäärän (vähintään 3 jäsentä) ollessa riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista, on tarkastusvaliokunnan kokoonpanoa vahvistettu jäsenellä, jonka riippuvuutta yhtiöstä ei PKC:n kannalta ole pidettävä merkittävänä. YHTIÖKOKOUS Ylintä päätösvaltaa yhtiössä käyttää yhtiökokous, joka päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen edellyttämistä asioista. Varsinainen yhtiökokous pidetään tilinpäätöksen valmistuttua hallituksen määräämänä päivänä viimeistään kesäkuun loppuun mennessä yhtiön kotipaikalla Helsingissä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat ja mahdolliset muut ehdotukset yhtiökokoukselle. Lisäksi yhtiö voi tarvittaessa kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen. Osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiökokoukselle osakeyhtiölain mukaan kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti kutsu yhtiökokoukseen on julkaistava yhtiön internetsivuilla aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kokousta. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouskutsussa ilmoitettuna täsmäytyspäivänä rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon ja joka on ilmoittautunut yhtiökokoukseen kutsussa määritellyllä tavalla ja määriteltyyn viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä. Vuonna 2012 varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 4.4.2012.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 27 KONSERNIN HALLINNOINTIRAKENNE Yhtiökokous Tilintarkastaja Konsernin emoyhtiö PKC Group Oyj Hallitus Tarkastusvaliokunta Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta Toimitusjohtaja Konsernin johtoryhmä Johdinsarjaliiketoiminta Elektroniikkaliiketoiminta HALLITUS Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus. Hallitus on laatinut toimintaansa varten kirjallisen työjärjestyksen, jossa on määritelty hallituksen keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet. Työjärjestys, jonka keskeisiä osia on tässä selostettu, on julkaistu kokonaisuudessaan yhtiön internetsivuilla. Hallituksen keskeisiin tehtäviin kuuluu vahvistaa yhtiön strategia ja budjetti, hyväksyä riskienhallinnan periaatteet sekä varmistaa johtamisjärjestelmän toiminta. Hallitus päättää asioista, jotka ovat epätavallisia tai joilla on kauaskantoisia vaikutuksia yrityksen toiminnan laatuun tai laajuuteen sen toimialan puitteissa. Näihin asioihin kuuluvat mm. seuraavat: päättää hankinnoista, fuusioista ja muista uudelleenjärjestelyistä, jotka vaikuttavat konsernin rakenteeseen sekä strategisesti merkittävistä liiketoiminnan laajentamisista ja oman pääoman ehtoisista sijoituksista, päättää investointikehityksestä ja merkittävistä yksittäisistä investoinneista, hyväksyä koko konsernia koskevat kannustin- ja palkitsemisjärjestelmät. Varsinainen yhtiökokous valitsee hallitukseen yhtiöjärjestyksen mukaan 5 7 jäsentä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallituksen jäseniksi valitaan henkilöitä, joilla on tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallituksessa on mahdollisuuksien mukaan oltava molempia sukupuolia. Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä ja lisäksi vähintään kahden mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Riippumattomuus arvioidaan vuosittain. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, joka yhtiöjärjestyksen mukaan ei voi olla yhtiön toimitusjohtaja. Hallituksen jäsenten ja puheenjohtajan tehtäviä ja vastuuta ei ole erityisesti jaettu. Hallitus arvioi vuosittain itsenäisesti toimintaansa ja työskentelytapojaan löytääkseen mahdollisia kehittämiskohteita. Ensimmäisen kerran arviointi on suoritettu vuodelta 2004. Hallitus suorittaa itsearvioinnin kyselytutkimuksena, johon kaikki jäsenet ja toimitusjohtaja vastaavat. Vuonna 2012 yhtiökokous valitsi hallitukseen seitsemän henkilöä. Hallituksessa jatkoivat Outi Lampela, Matti Ruotsala ja Jyrki Tähtinen ja uusina jäseninä hallitukseen valittiin Andres Allikmäe, Shemaya Levy, Robert Remenar ja Harri Suutari. Vuoden 2012 varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Matti Ruotsala ja varapuheenjohtajaksi Harri Suutari.

28 S E LV I T Y S H A L L I N T O - J A O H J A U S J Ä R J E S T E L M Ä S T Ä Andres Allikmäe Matti Ruotsala Shemaya Levy Outi Lampela HALLITUS Matti Ruotsala (s. 1956) Puheenjohtaja vuodesta 2008 lähtien Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja Hallituksen jäsen vuodesta 2006 lähtien Diplomi-insinööri Fortumin Power-divisioonan johtaja, Fortum Oyj Aikaisemmin Fortum Yhtymän Generation liiketoiminnan johtaja (2007 2009), AGCO Corporationin johtaja ja Valtra Oy Ab:n toimitusjohtaja (2005 2007), KCI Konecranes yhtymän operatiivinen johtaja ja toimitusjohtajan sijainen (2001 2004), KCI Konecranes yhtymän tekninen johtaja ja kaupallinen johtaja (1995 2000) ja Kone Oy:n nosturiryhmän Aasian aluejohtaja (1991 1994). Kemijoki Oy:n ja Teollisuuden Voima Oyj:n hallitusten puheenjohtaja ja Oy Halton Group Ltd:n ja Componenta Oyj:n hallitusten jäsen. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. PKC GROUP VUOSIKERTOMUS 2012 Andres Allikmäe (s. 1957) Tarkastusvaliokunnan jäsen Hallituksen jäsen vuodesta 2012 lähtien Diplomi-insinööri (automaatiojärjestelmät) AS Harju Elekterin toimitusjohtaja Aikaisemmin AS Harju Elekterin johdinsarjatehtaan johtaja (1990 1999) ja tätä ennen muissa johto- ja insinööritehtävissä vuodesta 1982. Hallituksen puheenjohtaja Harju Elekter AB:ssä ja puheenjohtaja Development Fund of Tallinn University of Technologyssä, hallituksen varapuheenjohtaja AS Draka Keila Cablesissa ja Satmatic Oy:ssä, hallituksen jäsen AS Harju Elekter Elektrotehnikassa, AS Harju Elekter Teletehnikassa, UAB Rifasissa ja AS Saajossa. Ei ole riippumaton yhtiöstä (kuuluu AS Harju Elekter:in toimivaan johtoon ja yhtiöiden välillä on asiakkuus-, toimittajuus- tai yhteistyösuhde, joka on merkittävä tuolle toiselle yhtiölle AS Harju Elekterin ollessa yhtiön tytäryhtiön vuokranantaja). Riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Outi Lampela (s. 1949) Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Hallituksen jäsen vuodesta 2009 lähtien Diplomi-insinööri Outotec Oyj:n johtaja, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus Aikaisemmin Luvata Oy:n liiketoiminnan kehitysjohtaja (2005 2006), Outokumpu Heatcraft USA LLC:n talous- ja rahoitusjohtaja (2002 2005), Outokumpu Oyj:n liiketoiminnan kehitysjohtaja (2000 2002), Outokumpu Technology Oy:n talous- ja hallintojohtaja (1991 2000) ja tätä ennen muissa Outokummun/ Outokumpu Technologyn talous- ja rahoitus ja liiketoiminnan kehitystehtävissä. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Shemaya Levy (s. 1947) Tarkastusvaliokunnan jäsen Hallituksen jäsen vuodesta 2012 lähtien ENSAE-loppututkinto (Ecole Nationale de la Statistique et de l Administration Economique) Hallitusammattilainen Aikaisemmin RENAULT Groupin

S E LV I T Y S H A L L I N T O - J A O H J A U S J Ä R J E S T E L M Ä S T Ä Robert J. Remenar 29 Jyrki Tähtinen Harri Suutari Executive Vice-President and CFO (1998 2004), RENAULT V.I. Groupin Chairman and CEO (1994 1998), RENAULT V.I.:n COO, vastuualueena European Branch (1991 1994), ja tätä ennen muissa markkinointi-, myyntija johtotehtävissä RENAULT Groupissa vuodesta 1972. Hallintoneuvoston ja nimitysvaliokunnan jäsen ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja AEGON N.V.:ssä, hallintoneuvoston varapuheenjohtaja, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja ja palkitsemisvaliokunnan jäsen TNT Express N.V.:ssä, hallintoneuvoston jäsen SEGULA Technologies Groupissa. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Robert J. Remenar (s.1955) Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen Hallituksen jäsen vuodesta 2012 lähtien MBA Diversified Machine, Inc.:n ja SMW Automotiven toimitusjohtaja Aikaisemmin Nexteer Automotiven President & CEO (2009 2012), Delphi Corporationin Vice President, Delphi Steeringin President, (2002 2009), Delphi Energy and Chassis Divisionin Executive Director, (2000 2001) ja tätä ennen muissa johto- ja päällikkötehtävissä Delphissä vuodesta 1998 ja useissa johto- ja päällikkötehtävissä General Motorsissa vuodesta 1985. Nexteer Automotive and Stackpole International:in hallituksen jäsen, President s Advisory Councilin jäsen (PAC) Walsh Collegessa (Troy, Michigan), Member of Dean s Business Advisory Council (DBAC), Central Michigan University, Mt. Pleasant, Michigan. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Harri Suutari (s.1959) Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen Varapuheenjohtaja vuodesta 2012 lähtien Insinööri Hallitusammattilainen Aikaisemmin toimitusjohtaja PKC Group Oyj:ssä (3.3.2008 4.4.2012 sekä 13.3.2002 31.8.2005), Ponsse Oyj:ssä (1994 2000) ja Kajaani Automatiikka Oy:ssä (1984 1996). Componenta Oyj:n hallituksen puheenjohtaja, Alma Media Oyj:n, Oy M-Filter Ab:n ja Sunit Oy:n hallitusten jäsen, Teknologiateollisuus ry:n hallituksen varajäsen. Ei ole riippumaton yhtiöstä (työ- tai toimisuhteessa yhtiöön viimeisen kolmen vuoden aikana). Riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Jyrki Tähtinen (s. 1961) Tarkastusvaliokunnan jäsen Hallituksen jäsen vuodesta 1999 lähtien Oikeustieteen kandidaatti, MBA, asianajaja Asianajotoimisto Borenius Oy:n hallituksen puheenjohtaja Aikaisemmin Borenius & Kemppinen Oy:n toimitusjohtaja (1997 2008), osakas (1991 ) ja tätä ennen lakimiestehtävissä muiden asianajotoimistojen ja Helsingin kaupungin palveluksessa vuodesta 1983 lähtien. Muoviura Oy:n hallituksen puheenjohtaja, JSH Capital Oy:n ja Dexus Group Oy:n hallitusten jäsen. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. PKC GROUP VUOSIKERTOMUS 2012

30 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä HALLITUKSEN Jäsenten osallistuminen kokouksiin kokoukset osallistumis-% Andres Allikmäe 1) 8/8 100 Outi Lampela 12/12 100 Shemaya Levy 1) 7/8 88 Endel Palla 2) 4/4 100 Olli Pohjanvirta 2) 1/4 25 Robert Remenar 1) 8/8 100 Matti Ruotsala 11/12 92 Harri Suutari 1) 8/8 100 Jyrki Tähtinen 12/12 100 Jäsenten keskimääräinen osallistuminen 93 1) Allikmäe, Levy, Remenar ja Suutari hallituksessa 4.4.2012 alkaen 2) Palla ja Pohjanvirta hallituksessa 4.4.2012 asti Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta Vuonna 2012 nimitysvaliokunta on muutettu nimitys- ja palkitsemisvaliokunnaksi ja tehtäviin on lisätty toimitusjohtajan ja yhtiön muun johdon palkitsemis- ja nimitysasioiden sekä muun henkilöstön palkitsemisjärjestelmien valmistelu. Hallitus on laatinut nimitys- ja palkitsemistarkastusvaliokunnan Jäsenten osallistuminen kokouksiin kokoukset osallistumis-% Andres Allikmäe 1) 4/4 100 Outi Lampela 5/5 100 Shemaya Levy 1) 4/4 100 Olli Pohjanvirta 2) 1/1 100 Jyrki Tähtinen 1) 4/4 100 Jäsenten keskimääräinen osallistuminen 100 1) Allikmäe, Levy ja Tähtinen tarkastusvaliokunnassa 4.4.2012 alkaen 2) Pohjanvirta tarkastusvaliokunnassa 4.4.2012 asti Hallituksen kokoukset vuonna 2012 Hallitus kokoontuu keskimäärin kuukausittain sekä tarpeen mukaan. Vuonna 2012 hallitus piti yhteensä 12 kokousta, joista viisi puhelinkokouksena, minkä lisäksi kahdeksan päätöspöytäkirjaa varsinaista kokousta pitämättä. HALLITUKSEN VALIOKUNNAT Hallitus on perustanut keskuudestaan tarkastusvaliokunnan sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan. Muita valiokuntia ei ole katsottu tarpeelliseksi perustaa, koska yhtiön toiminnan laajuus ja luonne sekä hallituksen toimintatavat huomioon ottaen hallitus kykenee ilman valiokuntiakin käsittelemään asioita tehokkaasti. Tarkastusvaliokunta Tarkastusvaliokunta, hallitusta avustavana elimenä, keskittyy erityisesti taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden käsittelyyn ja valmisteluun, joihin kuuluu myös tilintarkastajan valintaa koskevan esityksen valmistelu. Hallitus on laatinut tarkastusvaliokunnan toimintaa varten kirjallisen työjärjestyksen, jossa on määritelty tarkastusvaliokunnan keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet. Työjärjestys on julkaistu kokonaisuudessaan yhtiön internetsivuilla. Hallitus valitsee järjestäytymiskokouksessa keskuudestaan valiokunnan jäsenet ja puheenjohtajan. Vuonna 2012 tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi on valittu Outi Lampela ja jäseniksi Andres Allikmäe, Shemaya Levy ja Jyrki Tähtinen. Jäsenillä on oltava valiokunnan tehtäväalueen edellyttämä pätevyys ja vähintään yhdellä jäsenellä tulee olla asiantuntemusta erityisesti laskentatoimen tai kirjanpidon taikka tarkastuksen alalla. Valiokunnalla tulee olla riittävä asiantuntemus laskentatoimesta, kirjanpidosta, tilintarkastuksesta, sisäisestä tarkastuksesta tai tilinpäätöskäytännöistä, koska valiokunta käsittelee yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koskevia asioita. Asiantuntemus voi perustua esimerkiksi kokemukseen liikkeenjohtotehtävissä. Tarkastusvaliokunnan jäsenten on oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Mikäli tarkastusvaliokuntaan kuuluu vain kaksi jäsentä, on molempien oltava riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Mikäli tarkastusvaliokuntaan kuuluu enemmän kuin kolme jäsentä, joista kolme on riippumattomia yhtiöstä, voi tarkastusvaliokuntaan perustellusta syystä kuulua lisäksi myös jäsen, joka ei ole riippumaton yhtiöstä. Tarkastusvaliokunnan kokoukset vuonna 2012 Tarkastusvaliokunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa ennen tulosjulkistuksia sekä tarpeen mukaan. Vuonna 2012 tarkastusvaliokunta piti viisi kokousta, joista neljä puhelinkokouksena.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 31 Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan Jäsenten osallistuminen kokouksiin kokoukset osallistumis-% Endel Palla 2) 1/1 100 Robert Remenar 1) 3/3 100 Matti Ruotsala 3/4 75 Harri Suutari 1) 3/3 100 Jyrki Tähtinen 2) 1/1 100 Jäsenten keskimääräinen osallistuminen 92 1) Remenar ja Suutari tarkastusvaliokunnassa 4.4.2012 alkaen 2) Palla ja ja Tähtinen tarkastusvaliokunnassa 4.4.2012 asti valiokunnan toimintaa varten kirjallisen työjärjestyksen, jossa on määritelty nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet. Työjärjestys on julkaistu kokonaisuudessaan yhtiön internetsivuilla. Hallitus valitsee järjestäytymiskokouksessa keskuudestaan valiokunnan jäsenet ja puheenjohtajan. Vuonna 2012 nimitysja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi on valittu Matti Ruotsala ja jäseniksi Robert Remenar ja Harri Suutari. Nimitysvaliokunnan jäsenten on oltava riippumattomia yhtiöstä. Toimitusjohtaja tai yhtiön muuhun johtoon kuuluva henkilö ei saa olla nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan kokoukset vuonna 2012 Valiokunta kokoontuu vähintään kerran vuodessa valmistellakseen yhtiökokoukselle tehtävät ehdotukset sekä tarpeen mukaan. Vuonna 2012 nimitysvaliokunta piti neljä kokousta, joista kaksi puhelinkokouksena, minkä lisäksi yksi päätöspöytäkirja varsinaista kokousta pitämättä. TOIMITUSJOHTAJA JA KONSERNIN JOHTORYHMÄ Toimitusjohtaja Hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan, joka on samalla konsernijohtaja. Toimitusjohtaja johtaa koko konsernin liiketoimintaa ja hallintoa osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen, hallituksen ohjeiden sekä yhtiön Corporate Governance -ohjeistuksen ja muiden sisäisten ohjeistusten mukaisesti. Toimitusjohtajasopimus on laadittu kirjallisesti ja on voimassa toistaiseksi. Toimitusjohtaja toimii konsernin johtoryhmän puheenjohtajana. Yhtiön toimitusjohtajana on 4.4.2012 lähtien toiminut Matti Hyytiäinen, joka seurasi tehtävässä Harri Suutaria. Konsernin johtoryhmä Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on konsernin johtoryhmä, jolla ei ole lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvaa toimivaltaa. Konsernin johtoryhmän tehtävänä on operatiivisen toiminnan kehittäminen, strategiatyö ja strategiatyössä asetettujen tavoitteiden ja toimintasuunnitelmien toteutumisen seuranta sekä muiden toiminnan kannalta oleellisten asioiden käsittely. Johtoryhmä koostuu toimitusjohtajasta (pj.) ja hallituksen johtoryhmään toimitusjohtajan esityksestä nimeämistä henkilöistä.

32 S E LV I T Y S H A L L I N T O - J A O H J A U S J Ä R J E S T E L M Ä S T Ä Matti Hyytiäinen Jani Kiljala Jyrki Keronen Harri Ojala Pekka Korkala K O N S E R N I N J O H T O RY H M Ä Matti Hyytiäinen (s. 1960) Toimitusjohtaja 4.4.2012 alkaen KTM Yhtiön palveluksessa vuodesta 2012 lähtien. Aikaisemmin Etteplan Oyj:n toimitusjohtaja (2008 2011), KONE Oyj, Liukuporras-divisioonan Senior Vice President (2001 2007), Perlos Oyj:n Senior Executive Vice President (2001), KONE Elevators Co., Ltd:n President (1996 2000), PT KONE Indo Elevator:n President (1994 1996), KONE Oyj Hissit Suomi, General Manager, subsidiaries and acquisitions (1989 1994), Hissi-Ala Oy:n General Manager (1986 1989), KONE Oyj Hissit Suomi, Assistant Controller (1984 1986). Revenio Group Oyj:n ja Kemppi Oy:n hallitusten jäsen. Jyrki Keronen (s.1966) Senior Vice President, Business Development (Senior Vice President, Business Development & APAC 14.1.2013 lähtien) Insinööri, EMBA Yhtiön palveluksessa vuodesta 2011 PKC GROUP VUOSIKERTOMUS 2012 ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2012 lähtien. Aikaisemmin Senior Vice President Rautaruukki Oyj Engineering ja Construction divisioonat (2009 2011), Vice President, Business Development Nypro Inc. Consumer & Electronics divisioona (2003 2009), President Perlos (Texas) Inc. (2002 2003), johtotehtävät Perloksella sekä Amerikka että Eurooppa regioonissa (1996 2002). Jani Kiljala (s. 1975) President, Wiring Systems, Eurooppa (14.1.2013 alkaen) Diplomi-insinööri Yhtiön palveluksessa vuodesta 1999 ja johtoryhmän jäsen 14.1.2013 alkaen. Aikaisemmin PKC Group Oyj:n johdinsarjaliiketoiminnan Euroopan ja Aasian myynnistä ja suunnittelusta vastaava varatoimitusjohtaja (2012 2013), PKC Eestin yksikön toimitusjohtaja (2008 2012) ja PKC Group Oyj:n tulosyksikön johtaja (2006 2008) sekä johtotehtävissä tuotannossa, logistiikassa ja IT:ssä (1999 2006). Pekka Korkala (s. 1969) President, Wiring Systems, South America Diplomi-insinööri Yhtiön palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2012 lähtien. Aikaisemmin Lahden Autokori Oy:n toimitusjohtaja (2010 2012), PKC Group Oyj:n johdinsarjaliiketoiminnan varatoimitusjohtaja (2008 2009), PKC Group Oyj:n Meksikon yksikön tuotantojohtaja (2006 2008), liiketoimintayksikön johtaja (2002 2006), Brasilian yksikön business controller (1999 2002) sekä aiemmin tuotannon johtotehtävissä. Tätä ennen Rannikon Konetekniikka Oy:n tuotantopäällikkö (1995 1998). Harri Ojala (s. 1959) President, Wiring Systems, Europe and APAC (14.1.2013 asti) DI, EMBA Konsernin palveluksessa vuodesta 2010 lähtien ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2010 lähtien 14.1.2013 asti. Aikaisemmin Cargotec Corporation, Vice President Supply Development

S E LV I T Y S H A L L I N T O - J A O H J A U S J Ä R J E S T E L M Ä S T Ä Jarmo Rajala Sanna Raatikainen (2008 2010), Elcoteq SE, Vice President Corporate Affairs (2007 2008), Elcoteq SE European Office, President Geographical Area Europe (2005 2007), Elcoteq Network Corporation, Director Operations Europe (2002 2005), Elcoteq Hungary, toimitusjohtaja (2002 2004), Elcoteq Poland, toimitusjohtaja (2001 2002), KONE (1986 2001) useita eri tehtäviä Saksassa ja Yhdysvalloissa. Sanna Raatikainen (s.1972) Lakiasiainjohtaja OTK, VT Yhtiön palveluksessa vuodesta 1999 ja johtoryhmän jäsen 2008 lähtien. Aikaisemmin PKC Groupin lakimies (1999 2008), tuomioistuinharjoittelu Oulun käräjäoikeudessa (1997 1998). Jarmo Rajala (s. 1962) President, Electronics KTM Yhtiön palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2005 lähtien. 33 Juha Torniainen Frank Sovis Aikaisemmin PKC Groupin liiketoimintayksikön johtaja (2005 2006), Suomen 3C Oy:n tulosyksikön johtaja (2005), Cybelius Software Oy:n myyntijohtaja (2003 2005), Tammerneon Europe Ltd:n (Unkari) toimitusjohtaja (1998 2003), Finland Trade Center Budapestin vientikeskuksen päällikkö (1997), Vaasan yliopiston yritysasiamies, kurssinjohtaja ja opettaja (1990 1996),YK-joukot/ UNIFIL (Libanon) joukkueenjohtaja, (1989 1990), Vaasan yliopiston suunnittelija ja kouluttaja (1987 1989). Frank Sovis (s. 1961) President, Wiring Systems, North America MBA, BBA Yhtiön palveluksessa vuodesta 2011 ja johtoryhmän jäsen 2012 lähtien. Aikaisemmin President & Chief Executive Officer, AEES (2009 2011), Chief Operating Officer, Noble International (2007 2009), President Interior Systems Division, Lear Corporation (2000 2006), Vice President, Lear Corporation (1995 2000), Director of Finance, Lear Corporation (1990 1994), Manufacturing Consulting, Ernst & Young (1987 1990), Financial Specialist, General Motors (1983 1987). Juha Torniainen (s. 1966) Talousjohtaja KTM Yhtiön palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2012 lähtien. Aikaisemmin StaffPoint Oy, toimitusjohtaja (2009 2012), Perlos Oyj, talous- ja rahoitusjohtaja (2006 2009), Perlos Oyj, talous- ja tietohallintojohtaja (2003 2005), Perlos Oyj, talousjohtaja (2000 2002), Oy Veho Ab, business controller (1998 2000), Kemira Oyj, controller (1994 1998). PKC GROUP VUOSIKERTOMUS 2012

34 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä LIIKETOIMINTOJEN ORGANISOINTI JA TYTÄRYHTIÖT Konsernin liiketoiminta ja tytäryhtiöiden omistus jakaantuu ydinosaamisalueiden mukaisesti kahteen liiketoimintaalueeseen: johdinsarjat ja elektroniikka. Johdinsarjaliiketoiminta on organisoitu PKC Wiring Systems Oy:n ja elektroniikkaliiketoiminta PKC Electronics Oy:n alle, jotka ohjaavat ja valvovat tytäryhtiöidensä toimintaa. Konsernin johtoryhmä ja erityisesti liiketoimintayksikkövastuulliset johtoryhmän jäsenet vastaavat liiketoimintojen organisoinnista ja kehityksestä. Konsernin johtoryhmä päättää liiketoimintaan liittyvistä linjauksista ja strategioista PKC:n hallituksen hyväksymissä puitteissa. Konserniyhtiöiden hallituksen ja hallitusta vastaavan toimielimen, toimitusjohtajan ja muun johdon valitsee ja palvelussuhteen ehdoista päättää emoyhtiön toimitusjohtaja ja/tai vastuullinen johtoryhmän jäsen hallituksen hyväksymien yleisten periaatteiden mukaisesti. Konserniyhtiöiden hallitukset ja hallituksia vastaavat toimielimet koostuvat pääasiassa PKC:n johdon edustajista. Konserniyhtiöiden hallitukset ja hallituksia vastaavat toimielimet vastaavat ao. maan lainsäädännön ja määräysten mukaisesta hallitukselle kuuluvasta tehtäväkokonaisuudesta. TILINTARKASTUS Varsinainen yhtiökokous valitsee yhtiön tilintarkastajaksi Keskuskauppakamarin hyväksymän tilintarkastajan. Vuonna 2012 tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab, joka on ilmoittanut päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Virpi Halosen. Tilintarkastajan toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä. SISÄPIIRIASIAT Yhtiössä noudatetaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Yhtiön julkiseen sisäpiiriin kuuluvat yhtiön toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen, hallituksen jäsenet, tilintarkastaja ja yhtiön tilintarkastuksesta päävastuussa oleva tilintarkastusyhteisön toimihenkilö. Lisäksi yhtiö on määritellyt julkiseen sisäpiiriin kuuluviksi ilmoitusvelvollisiksi konsernin johtoryhmän jäsenet. Yhtiön julkinen sisäpiiri on esitelty kokonaisuudessaan yhtiön internetsivuilla. Yhtiön sisäiseen, ei-julkiseen, yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin kuuluvat henkilöt, jotka asemansa tai tehtäviensä perusteella saavat säännöllisesti sisäpiirin tietoa. Merkittävien hankkeiden yhteydessä käytetään lisäksi hankekohtaista sisäpiirirekisteriä. Yhtiö suosittelee, että sisäpiiriin kuuluvat tekevät yhtiön osakkeisiin pitkäaikaisia sijoituksia, ja että he eivät käy osakkeilla aktiivista kauppaa. Kaupankäynti suositellaan ajoitettavaksi 30 vuorokauden sisään tuloksen julkaisemisen jälkeen ottaen kuitenkin huomioon mahdollisen sisäpiirin tiedon aiheuttamat rajoitukset. Sisäpiiriin kuuluvat eivät saa käydä kauppaa yhtiön osakkeilla tai osakejohdannaisilla etuuksilla yhtiön osavuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamista edeltävien 30 vuorokauden aikana, ja tämä suljettu ikkuna päättyy tulosjulkistusta seuraavana päivänä.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 35 KONSERNIN EMOYHTIÖ PKC Group Oyj Taloudellinen raportointi Sijoittajaviestintä Strategiset päätökset (fuusiot ja yritysostot, muut uudelleenorganisoinnit ja strategisesti tärkeät liiketoiminnan laajentamiset) Pitkän aikavälin strategia Budjetointi, investointibudjetit ja merkittävät yksittäiset investoinnit Konsernin laajuinen kannustinpalkkiojärjestelmä Konsernitasoiset vakuutukset Konsernilaajuiset politiikat ja ohjeistukset (esim. Sisäisen valvonnan ohjeistus, Rahoituspolitiikka, Code of Conduct, Riskienhallintapolitiikka) Sisäpiirihallinto KONSERNIN JOHTORYHMÄ Kuukausiraportointi Rullaava ennustaminen ja budjetointi Liiketoimintayksikköjen johto ja valvonta Strategian valmistelu ja jalkauttaminen LIIKETOIMINTAYKSIKÖT JA TYTÄRYHTIÖT Päivittäisen toiminnan johtaminen konsernin emoyhtiön ja johtoryhmän antamien ohjeiden ja sääntöjen sekä paikallisen lainsäädännön ja määräysten mukaisesti KUVAUS TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIPROSESSIIN LIITTYVIEN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMIEN PÄÄPIIRTEISTÄ Valvontaympäristö PKC Group Oyj on koko konsernin emoyhtiö, joten se hallitsee ja ohjaa koko konsernin toimintoja. Päävastuu taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä on hallituksella. Tässä tehtävässä hallitusta avustaa tarkastusvaliokunta, jonka päätehtäviä ovat taloudellisen raportointiprosessin seuranta, yhtiön sisäisen valvonnan, mahdollisen sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuuden seuranta sekä merkittävien taloudellisten riskien ja niiden hallitsemistoimenpiteiden seuranta. PKC Group Oyj:n hallitus on hyväksynyt koko konsernin kattavan sisäisen valvonnan ohjeistuksen, jossa määritellään yleisperiaatteet vastuiden, oikeuksien ja valvonnan jakaantumiseen konsernitasolla. Hallitus on myös vahvistanut koko konsernin kattavan Rahoituspolitiikan (Treasury Policy), joka määrittelee keskeiset toiminnot, yhteiset hallintoperiaatteet, vastuujaot sekä rahoitustoiminnon ja siihen liittyvän riskienhallinnan valvontaympäristön. Rahoituspolitiikan mukaisesti PKC Group Oyj:n hallituksella on ylin päätäntävalta, mutta politiikka asettaa tiettyjä rajoja ja delegoi päätösvaltaa myös PKC Group Oyj:n toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Talousjohtaja johtaa taloushallintoa ja on vastuussa taloudellisen raportoinnin käytännön järjestelystä sekä riittävän ja toimivan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan luomisesta ja ylläpidosta. Talousjohtaja ja konsernin taloushallinto ovat vastuussa tarvittavista raportointi ja kirjanpitoprosesseista ja tytäryhtiöille annettavista ohjeistuksista liittyen taloudelliseen raportointiin sekä raportoinnin aikatauluihin ja sisältöön. Konsernin johtoryhmän liiketoimintavastuulliset jäsenet vastaavat oman vastuualueensa taloudellisesta raportoinnista ja sisäisen valvonnan käytännön toimenpiteiden toteuttamisesta ja siitä, että oman vastuualueen organisatorista rakennetta pidetään yllä niin, että määräysvalta, vastuut ja raportointisuhteet ovat selvästi ja kattavasti jaetut. Heillä on myös vastuu siitä, että tytäryhtiöillä on osaava johto, joka noudattaa järkevää ja vakaata johtamistapaa sekä emoyhtiön johdon antamia ohjeita ja sääntöjä. Konserniyritysten toimitusjohtajat, talousjohtajat ja kirjanpitopäälliköt vastaavat siitä, että tilinpäätösraportointi on riittävää täyttämään paikallisen lainsäädännön ja PKC Groupin ohjeiden vaatimukset. Tytäryhtiöt vastaavat toimintojen päivittäisestä johtamisesta, kirjanpidosta ja taloudellisesta raportoinnista emoyhtiön antamien ohjeiden ja sääntöjen sekä paikallisen lainsäädännön ja viranomaisten antamien sääntöjen mukaisesti. Tarkastusvaliokunta valvoo taloudellista raportointiprosessia. PKC Groupin valvontaympäristö ja konsernitasoinen vastuujako on yllä olevassa kuvassa kuvatun mukainen.

36 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Sisäinen valvonta Hallitus vastaa sisäisestä valvonnasta, hallituksen tarkastusvaliokunnan ollessa vastuussa yhtiön sisäisen valvonnan, mahdollisen sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuuden seurannasta. Hallitus huolehtii siitä, että yhtiössä on määritelty sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja että yhtiössä seurataan valvonnan toimivuutta. Lisäksi se varmistaa, että riskienhallinnassa käytettävät suunnittelu-, tieto- ja hallintajärjestelmät ovat riittäviä ja liiketoiminnan tavoitteiden mukaisia. PKC Group Oyj:n hallitus on hyväksynyt koko konsernin kattavat sisäisen valvonnan ohjeistuksen ja rahoituspolitiikan. Toimitusjohtaja ja talousjohtaja vastaavat valvonnan käytännön järjestämisestä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista, että informaatio on luotettavaa ja että säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan koko konsernissa. Sisäisen valvonnan tavoitteisiin kuuluvat mm. seuraavat: vastuiden, vallan ja raportointisuhteiden selvä määrittely eettisen ilmapiirin ja rehellisyyden edistäminen asetettujen tavoitteiden ja päämäärien saavuttaminen sekä resurssien taloudellinen ja tehokas käyttö asianmukainen riskienhallinta taloustietojen ja muiden johdon tietojen oikeellisuus ja luotettavuus sitoumuksiin, maksuihin ja varallisuuden ja vieraan pääoman kirjanpitoon liittyvien toimintojen erottaminen ja prosessien yhteensovittaminen toimintojen, tiedon ja varallisuuden suojeleminen tiedonkulun varmistaminen ulkoisten sääntöjen sekä sisäisten menettelytapojen ja toimintastandardien noudattamisen varmistaminen. Sisäinen valvonta on olennainen osa kaikkea konsernin toimintaa kaikilla organisaatiotasoilla ja valvontaa suoritetaan koko organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa. Sisäisen valvonnan menetelmiin kuuluvat sisäiset ohjeet, raportointi, erilaiset tekniset järjestelmät ja toimintoihin liittyvät käytännöt. Ne auttavat varmistamaan, että johdon määräyksiä noudatetaan ja konsernin tavoitteiden saavuttamista uhkaaviin riskeihin reagoidaan asianmukaisesti. Päivittäisiin toimiin kuuluvat johdon tarkastukset ja toimintojen mittauksen tarkastukset, kullekin toimialalle sopivien mittausten tekeminen, fyysinen valvonta, sovittujen hyväksymisrajojen ja toimintaperiaatteiden noudattamisen valvonta ja poikkeamien seuranta, hyväksymisten ja toimivaltojen järjestelmä sekä erilaiset varmistus- ja yhteensovittamisjärjestelyt. Koska yhtiöllä ei ole erityistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota, on erityishuomiota kiinnitetty toimintojen organisointiin, henkilökunnan ammattitaitoon, toimintaohjeisiin, raportointiin ja tilintarkastuksen laajuuteen. Riskienhallinta ja riskien arviointi Riskienhallinta on kiinteä osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnalla tarkoitetaan yritystoimintaan olennaisesti liittyvien tai siihen kuuluvien riskien tunnistamista, arvioimista, mittaamista, rajoittamista ja tarkkailemista. Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa yritystoiminnalle merkitykselliset riskit ja määritellä toimenpiteet, vastuut ja aikataulut, joilla

TUOTTEITA VAATIVIIN OLOSUHTEISIIN PKC:n tuotteiden virheettömyys ja korkea laatu takaavat niiden kestävyyden ja luotettavuuden myös ääriolosuhteissa.

38 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä riskienhallinnasta voidaan tehdä tehokasta. Riskienhallintaprosessit kulkevat rinnakkain strategisten prosessien kanssa ja saavutettuja tuloksia hyödynnetään järjestelmällisesti vuosittaisessa suunnittelussa. PKC Groupilla on käytössään konsernin laajuinen riskienhallintapolitiikka, jonka emoyhtiön hallitus on hyväksynyt. Riskienhallintaa hoidetaan ja riskeistä raportoidaan riskienhallintapolitiikan, riskienhallintaohjauksen, riskienhallinnan vuosisuunnitelman ja konsernin riskienhallintaprosessin mukaisesti. Rahoitusriskien hallinnan osalta emoyhtiön hallitus on vahvistanut konsernin rahoituspolitiikan. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys, oma pääoma ja maksuvalmius. Konsernin rahoituksen hoito ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyhtiön rahoitustoimintoon. Keskityksen tavoitteena on tehokas riskien hallinta, kustannussäästöt ja rahavirtojen optimointi. Talousjohtaja ja konsernin taloushallinto vastaavat rahoitusriskien ja taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien hallinnasta. Taloushallinnon riskejä tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan konsernin yleisen riskienhallintaprosessin yhteydessä sekä erikseen osana taloushallinnon omia toimintaprosesseja. PKC:n riskienhallintaprosessi pohjautuu COSO ERM -viitekehykseen. Kokonaisvaltainen riskienhallintaprosessi toteutetaan koko konsernin laajuisena ja sillä haetaan riskien analysoimiseen ja mittaamiseen yhtenäistä käytäntöä huomioiden myös yksiköiden väliset maantieteelliset erot. Riskejä arvioidaan riskienhallintaohjeiden mukaisesti. Arvioinnit suoritetaan säännönmukaisesti emoyhtiön asettamassa aikataulussa kaikissa konserniin kuuluvissa yksiköissä toiminnoittain ja riskien suuruus määritetään kertomalla todennäköisyys sekä taloudellinen vaikutus keskenään. Näin eri toimintojen ja yksiköiden välisistä tuloksista voidaan johtaa yhteismitallinen kokonaiskuva. Riskiarviointien pohjalta laaditaan konsernitasoinen analyysiraportti, jossa kuvataan myös merkittävimpien riskien suunnitellut kontrollit ja toimenpiteet sekä seurantavastuut ja aikataulut. Konsernitasoinen riskienhallintaraportti käsitellään tarkastusvaliokunnassa ja hallituksessa vähintään kerran vuodessa. Riskienhallinnan keskeiset periaatteet ja merkittävimmät riskialueet on esitetty CG-ohjeistuksessa, joka on saatavilla yhtiön internetsivuilla ja keskeiset osat on selostettu vuosikertomuksen riskienhallintaosiossa. Rahoitusriskien hallinta ja arvioinnit on selostettu konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa. Taloudellinen raportointi Päätöksentekoa varten on oltava saatavilla riittävää ja kattavaa tietoa. Tiedon tulee olla luotettavaa, olennaista ja oikeaaikaista ja se tulee toimittaa sovitussa muodossa. Toimitettavaan tietoon kuuluu sisäinen taloudellinen ja toiminnallinen tieto, ulkoisten sääntöjen ja sisäisten käytäntöjen noudattamiseen liittyvä tieto sekä ulkoinen tieto, joka liittyy toimintaympäristöön ja markkinoiden kehitykseen. PKC:n hallitus huolehtii siitä, että yhtiön tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot yhtiöstä. Hallitusta avustaa näissä tehtävissä tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on mm. tilinpäätösraportointiprosessin seuranta taloudellisen raportointiprosessin seuranta konsernin taloudellisen tilanteen ja rahoitustilanteen seuranta budjetin, ennusteen ja niihin liittyvien oletusten käsittely tilinpäätösten ja toimintakertomusten, osavuosikatsausten ja tulosjulkistusten käsittely ennen hallituksen hyväksymistä sekä vuosikertomusten käsittely, ml. esim. tulosten oikeellisuuden tarkastaminen johdon ja tilintarkastajien kanssa olennaisiin laadintaperiaatteisiin ja laadinnassa käytettyihin johdon arvioihin perehtyminen lähiajan riskien ja epävarmuustekijöiden sekä tulevaisuuden näkymien käsittely tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhteydessä annettavan hallintoja ohjausjärjestelmästä annettavan selvityksen käsittely, erityisesti siihen sisältyvän kuvauksen taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä osalta. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Talousjohtaja ja konsernin talousosasto ohjeistavat, tukevat ja koordinoivat koko konsernin taloushallintoa ja toimintojen valvontaa. Konsernin talousosasto vastaa tilinpäätösstandardien seuraamisesta ja noudattamisesta, taloudellista raportointia koskevien periaatteiden ylläpitämisestä sekä tiedottamisesta ja kouluttamisesta yksiköille. Konsernin talousosaston tehtäviin kuuluvat myös konserniyhtiöi-

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 39 den rahoitus, valuuttakurssiriskeiltä suojautuminen, sijoitukset, ulkoisen velan hallinnointi sekä siirtohinnoittelu. Konsernin johtoryhmän liiketoimintavastuulliset jäsenet vastaavat oman vastuualueensa taloudellisesta raportoinnista. Konserniyhtiöiden toimitusjohtajat, talousjohtajat ja kirjanpitopäälliköt vastaavat siitä, että yhtiöiden raportointi täyttää sekä paikallisen lainsäädännön että konsernin vaatimukset. Kukin liiketoimintayksikkö, konserniyhtiö ja toiminto vastaa raportoimiensa lukujen oikeellisuudesta sekä ennusteidensa realistisuudesta. Yksiköiden taloushallinto- ja toiminnanohjausjärjestelmien tuottama tieto yhdenmukaistetaan ja siirretään konsernin raportointijärjestelmään konsolidoitavaksi automaattisten liittymien avulla. Konsernin talousjohtajan alaisuudessa toimiva konsernin talousosasto tuottaa keskitetysti ulkoisen laskennan vaatimat, IFRS-standardien mukaiset tilinpäätöstiedot sekä konsernissa määritettyjen periaatteiden mukaisesti laaditut sisäisen laskennan ennusteet, analyysit ja raportit johtoryhmälle sekä hallitukselle. Konsernin lyhyen aikavälin taloussuunnittelu perustuu liiketoiminta-alueiden kuukausittain päivittämiin 12 kuukauden ennusteisiin. Pääoman tuottovaatimukset määritetään vuosittain markkinaehtoisesti ja tuottovaatimuksissa huomioidaan riskeihin liittyvät toimiala- ja maakohtaiset erot. Taloudellista tulosta, tavoitteiden saavuttamista sekä ennustetta tarkastellaan kuukausittain kunkin tulosyksikön johdossa, konsernin johtoryhmässä sekä hallituksessa. Konsernin taloudellisesta tilanteesta tiedotetaan julkisuuteen osavuosikatsauksilla ja tilinpäätöstiedotteella. Vuosikertomuksessa julkistettavassa konsernitilinpäätöksessä on kuvattu keskeiset konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet. Vuonna 2012 taloudellisen raportoinnin kehityksessä on edelleen keskitytty hankittujen liiketoimintojen raportointiin konsernin vaatimusten mukaisesti. Lisäksi kehityksessä on keskitytty yhtenäiseen tulos- ja taseraportointiin sekä systemaattiseen tase ja kassavirtaennustamiseen ja budjetointiin. Rahoitus- ja veroraportointia on myös kehitetty vuonna 2012. Tilintarkastus Tilintarkastuksen suorittaa auktorisoitu tilintarkastustoimisto. Emoyhtiö vastaa tilintarkastustoimiston valinnasta. PKC Groupille valitulla tilintarkastustoimistolla on yleisvastuu koko konsernin tilintarkastusten ja niiden kustannusten koordinoinnista (tilintarkastussuunnitelmat kullekin konserniyritykselle) yhdessä PKC Group Oyj:n talousjohtajan ja tytäryhtiöiden johdon kanssa. Lisäksi, jos tarpeen, voidaan talousjohtajan hyväksynnällä valita paikallinen auktorisoitu tilintarkastustoimisto suorittamaan paikallisen lain vaatima tilintarkastus. Tilintarkastuksen laajuudessa otetaan huomioon, ettei yhtiöllä ole erityistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Viestintä ja tiedotus Yhtiön hallitus määrittelee tiedottamisen suuntaviivat ja päättää säännöllisen tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvien asioiden julkistusajankohdista ja sisällöstä sekä merkittävistä jatkuvan tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvien asioiden julkistamisista. Säännöllisen tiedonantovelvollisuutensa puitteissa yhtiö julkaisee osavuosikatsaukset kolmelta, kuudelta ja yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta, tilinpäätöstiedotteen ja tilinpäätöksen sekä lisäksi vuosikertomuksen. Tiedonantovelvollisuuden lähtökohtana on taata kaikille markkinaosapuolille samanaikainen, yhtäläinen, riittävä ja oikea tieto arvopaperista ja sen liikkeeseenlaskijasta. Sisäisen viestinnän kanavana konsernilla on käytössä intranetsivut, josta löytyvät kaikki vähäistä merkittävämmät konsernitasoiset ohjeistukset ja yksikkökohtaisilta intranetsivuilta myös ko. yksikköä koskevat ohjeistukset. Myös keskeisimmät taloushallinnon ohjeistukset löytyvät intranetsivuilta. Kaikista vähäistä merkittävimmistä ohjeistuksista laaditaan koulutussuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan. Johtoryhmän jäsenet ja muu ylin johto varmistavat tiedon välityksestä yksikössään siten, että kukin tuntee tehtäviinsä liittyvät menettelytavat ja että henkilöstölle toimitetaan muu tehtävien suorittamiseen tarvittava tieto. Seuranta Taloudellisen raportoinnin, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehokkuutta seurataan jatkuvasti osana konsernin päivittäistä johtamista. Hallitus, tarkastusvaliokunta, toimitusjohtaja, talousjohtaja ja konsernin johtoryhmä sekä konserniyhtiöt osallistuvat taloudellisen raportoinnin sisäiseen valvontaan kuukausittaisen taloudellisten raporttien ja juoksevien ennusteiden seurannalla sekä prosessien ja ulkopuolisten tilintarkastajien raporttien läpikäymisellä. Taloushallinto ja ulkopuolinen tilintarkastaja pitävät säännöllisesti kokouksia, joissa tarkastusten painopisteet valitaan.

PKC:N AINUTLAATUINEN OSAAMINEN PKC:n kilpailuetu syntyy asiakkaiden prosessien ja tuotteiden tuntemuksesta, tuotevariaatioiden ja monimutkaisten kokonaisuuksien hallinnasta sekä kustannustehokkaasta toimitusketjusta.

Palkka- ja palkkioselvitys 41 Palkka- ja palkkioselvitys HALLITUS Palkkiot Hallituksen palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous. Vuonna 2012 tehdyn päätöksen mukaisesti hallituksen jäsenille maksetaan vuosipalkkiota seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle 60 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle 45 000 euroa ja hallituksen muille jäsenille 30 000 euroa sekä lisäksi kokouspalkkiota seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle 1 200 euroa per kokous, hallituksen jäsenille 800 euroa per kokous sekä kokouksista johtuvat matka- ja majoituskustannukset. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle ja jäsenille maksetaan vuosipalkkiona lisäksi 5 000 euroa. Kokouspalkkiota ei makseta päätöspöytäkirjoista eikä nimitysvaliokuntatyöstä makseta palkkiota. Muut etuudet Hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet eivät ole työ- tai toimisuhteessa yhtiöön tai sen tytäryhtiöihin. Hallitus ei kuulu vuoden 2006, 2009 tai 2012 optiojärjestelmien piiriin. Yhtiö ei ole muutoinkaan luovuttanut hallitukselle palkkiona osakkeita eikä muita osakejohdannaisia etuuksia. Hallituksen jäsen Harri Suutarin hallussa olevat optiot luovutettiin hänelle hänen ollessaan PKC Group Oyj:n toimitusjohtaja. Yhtiö ei maksa hallituksen jäsenille palkkioita muulla perusteella eikä myönnä heille lainoja tai anna heidän hyväkseen takauksia. TOIMITUSJOHTAJA JA KONSERNIN JOHTORYHMÄ Toimitusjohtaja Hallitus päättää toimitusjohtajan palkasta ja muista eduista. Toimitusjohtaja kuuluu johdon tulospalkkiojärjestelmän piiriin, tulospalkkion määrä on enintään kuuden kuukauden palkka riippuen vuosittain määritettävien tavoitteiden saavuttamisesta. Toimitusjohtajasopimuksessa irtisanomisaika on 3 kk toimitusjohtajan puolelta ja 6 kk yhtiön puolelta, minkä lisäksi Matti Hyytiäisen toimitusjohtajasopimuksessa on sovittu 12 kuukauden irtisanomiskorvauksesta. Harri Suutarin toimitusjohtajasopimuksessa ei ollut

42 Palkka- ja palkkioselvitys erillistä irtisanomiskorvausehtoa. Eläkeikä on lakisääteinen eikä vapaaehtoisia eläkevakuutuksia ole otettu. Toimitusjohtaja kuuluu yhtiön vuoden 2009 ja 2012 optiojärjestelmien piiriin. Toimitusjohtajalle ei ole muutoin jaettu palkkiona osakkeita eikä muita osakejohdannaisia etuuksia. Konsernin johtoryhmä Hallitus vahvistaa konsernin johtoryhmän jäsenten palkat ja edut toimitusjohtajan esityksestä. Johtoryhmän jäsenet kuuluvat johdon tulospalkkiojärjestelmän piiriin. Tulospalkkion määrä on tyypillisesti enintään kuuden kuukauden palkka riippuen vuosittain asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Eläkeikä on lakisääteinen eikä vapaaehtoisia eläkevakuutuksia ole otettu. Konsernin johtoryhmän jäsenet kuuluvat vuoden 2006, 2009 ja 2012 optiojärjestelmien piiriin. Yhtiö ei ole muutoin luovuttanut johdolle palkkiona osakkeita eikä muita osakejohdannaisia etuuksia. Lyhyen aikavälin palkitseminen Tulospalkkiojärjestelmä Konsernissa on käytössä yhtiön hallituksen määrittelemä tulospalkkiojärjestelmä, jonka tarkoituksena on tukea yhtiön strategiaa ja palkita sen toteuttamisesta sekä samalla tarjota henkilöstölle kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä. Tulospalkkiojärjestelmän periaatteet, ehdot, ansaintakriteerit, tuottotasotavoitteiden ylä- ja alarajat vahvistetaan hallituksessa vuosittain. Vuoden 2012 tulospalkkiokriteereinä oli liiketoimintayksiköittäin määritellyt EBITDA ja kassavirtatavoitteet, joiden mukaan tulospalkkio määräytyi lineaarisesti. Järjestelmän kohderyhmään kuuluvat konserniin kuuluvan yrityksen palveluksessa olevat konsernin johto ja avainhenkilöt sekä Suomessa myös toimihenkilöt ja työntekijät. Toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet kuuluvat tulospalkkiojärjestelmän piiriin. Tulospalkkion enimmäismäärä on pääasiassa enintään kuuden kuukauden palkka riippuen vuosittain määritettävien tavoitteiden saavuttamisesta. Järjestelmän ansaintajakso on tilikausi. Pitkän aikavälin palkitseminen Optio-ohjelmat PKC:n pitkän aikavälin palkitseminen muodostuu yhtiökokouksen päättämistä optio-ohjelmista. PKC:llä on tällä hetkellä kolme optio-ohjelmaa: vuosien 2006, 2009 ja 2012 optio-ohjelmat. PKC Group Oyj:n hallitus päättää vuosittain optio-oikeuksien jakamisesta konsernin palveluksessa oleville tai palvelukseen rekrytoitaville avainhenkilöille. Optio-oikeudet annetaan vastikkeetta konsernin avainhenkilöille. Kaikkien optio-ohjelmien ansaintajakso on kolme vuotta. Kaikkiin optio-ohjelmiin liittyy osakeomistusohjelman mukainen sitouttamisjakso. Optioiden saajat velvoitetaan merkitsemään tai hankkimaan yhtiön osakkeita 20 prosentilla optio-oikeuksista saadusta bruttomääräisestä tulosta ja omistamaan nämä osakkeet kahden vuoden ajan. Yhtiön toimitusjohtajan on omistettava nämä osakkeet niin kauan kuin hänen toimisuhteensa jatkuu.

Palkka- ja palkkioselvitys 43 Varsinaisen yhtiökokouksen päättämät hallituspalkkiot / toimikausi vuosina 2010 2012, euroa 2012 2011 2010 Hallituksen puheenjohtaja 60 000 60 000 50 000 Hallituksen varapuheenjohtaja 45 000 45 000 37 500 Hallituksen jäsen 30 000 30 000 25 000 Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 5 000 5 000 5 000 Tarkastusvaliokunnan jäsen 5 000 5 000 5 000 Nimitysvaliokunnan puheenjohtaja - - - Nimitysvaliokunnan jäsen - - - Kokouspalkkiot: Hallituksen puheenjohtaja 1 200 - - Kokouspalkkiot: Hallituksen varapuheenjohtaja 800 - - HALLITUKSEN PALKAT JA PALKKIOT, 1 000 euroa Hallituspalkkio Palkkio tarkastus- Yhteensä valiokuntatyöstä 2012 2011 2012 2011 2012 2011 Andres Allikmäe 3), 7) 28-4 - 32 - Matti Hyytiäinen 1) - 29-5 - 34 Outi Lampela 7) 36 29 5 5 41 34 Shemaya Levy 3), 7) 28-4 - 32 - Endel Palla 2) 8 29 - - 8 29 Olli Pohjanvirta 2) 8 29 1 5 9 34 Robert J. Remenar 3), 8) 28 - - - 28 - Matti Ruotsala 4), 8) 68 58 - - 68 58 Harri Suutari 3), 6), 8) 39 - - - 39 - Jyrki Tähtinen 5), 7) 39 52 4-43 52 Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-edut 478 0 - - - - 1) Hallituksen jäsen 31.12.2011 asti 2) 4.4.2012 asti 3) Hallitukseen 4.4.2012 4) Ruotsala hallituksen puheenjohtaja 5) Tähtinen varapuheenjohtaja 4.4.2012 asti 6) Suutari varapuheenjohtaja 4.4.2012 alkaen 7) Lampela tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja ja Allikmäe, Levy ja Tähtinen jäseniä 8) Ruotsala nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja ja Remenar ja Suutari jäseniä

44 Palkka- ja palkkioselvitys Optiot 2006 Vuoden 2006 optio-ohjelman mukaisten optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 697 500 kappaletta ja ne jakautuvat A, B ja C optioihin. Optio-oikeudet oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 697 500 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optio-oikeuksilla tapahtuva osakkeiden merkintäaika ajoittuu vuosille 2009 2013. Osakkeen merkintähinta optio-oikeuksilla on optioehdoissa määritelty PKC Group Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä osinko-oikaisuineen. Optiot 2009 Vuoden 2009 optio-ohjelman mukaisten optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 600 000 kappaletta ja ne jakautuvat A, B ja C optioihin. Optiooikeudet oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 600 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optiooikeuksilla tapahtuva osakkeiden merkintäaika ajoittuu vuosille 2012 2016. Osakkeen merkintähinta optio-oikeuksilla on optioehdoissa määritelty PKC Group Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä osinko-oikaisuineen. Optiot 2012 Vuoden 2012 optio-ohjelman mukaisten optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 1 020 000 kappaletta ja ne jakautuvat 2012A (i ja ii), 2012B (i ja ii) sekä 2012C (i ja ii). Optio-oikeudet oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 1 020 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optio-oikeuksilla tapahtuva osakkeiden merkintäaika ajoittuu vuosille 2015 2019. Osakkeen merkintähinta optio-oikeuksilla on optioehdoissa määritelty PKC Group Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä. Optio-oikeuksilla 2012A(ii), 2012B(ii) ja 2012C(ii) merkittävien osakkeiden merkintäaika ei kuitenkaan ala, elleivät hallituksen määrittämät, optio-oikeuksien käyttämiselle asetetut konsernin tuotannolliset tai taloudelliset tavoitteet ole täyttyneet. Hallitus päättää tavoitteet vuosittain erikseen kullekin optiooikeuksien alalajille optio-oikeuksien jakamisen yhteydessä. Ne optio-oikeudet, joiden osalta hallituksen määrittämät tavoitteet eivät ole täyttyneet, raukeavat hallituksen päättämällä tavalla. Vuoden 2012 A (ii) optioiden vapautumiskriteeri on määritelty seuraavasti: 2012 A ii) optioilla osakkeiden merkintäaika alkaa vain, jos konsernin tilikausien 2012 2014 taloudellinen kehitys sekä käyttökate ovat yhtiön hallituksen kokonaisarvion perusteella verrannollinen PKC Groupin merkittävimpiin tuloksensa julkistaneisiin kilpailijoihin. Kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon myös PKC:n markkinaosuuden kehittyminen. Jos edellä mainittu edellytys ei toteudu, optio-oikeudet raukeavat hallituksen harkinnan mukaan ja hallituksen päättämässä laajuudessa ja tavalla optio-oikeuksien ehtojen mukaisesti. 2012 A ii) optiot allokoidaan optionsaajille ehdollisesti siten, että ne luovutetaan ja kirjataan optionsaajien arvo-osuustileille vasta hallituksen päätettyä merkintäajan alkamisesta ja hallituksen päättämässä laajuudessa. TILINTARKASTAJA Varsinainen yhtiökokous päättää tilintarkastajien palkkioista ja matkakustannusten korvausperusteista. Vuonna 2012 varsinainen yhtiökokous päätti maksaa tilintarkastajien palkkiot ja matkakulut kohtuullisen laskun mukaan.

Palkka- ja palkkioselvitys 45 TOIMITUSJOHTAJAN PALKKION JAKAUTUMINEN 2012 Palkat 52,9 % Tulospalkkiot 17,2 % Osakeperusteiset maksut 29,9 % Muun konsernin johtoryhmän PALKKION JAKAUTUMINEN 2012 Palkat 47,0 % Tulospalkkiot 8,6 % Osakeperusteiset maksut 44,4 % Toimitusjohtajalle ja muille konsernin johtoryhmän jäsenille maksetut palkat ja palkkiot, 1 000 euroa Palkat Tulospalkkiot Osakeperusteiset maksut Yhteensä 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011 Harri Suutari 1) 138 325-134 44 774 182 1 234 Matti Hyytiäinen 2) 295-141 - 201-637 - Muu konsernin johtoryhmä 1 557 759 287 245 1 472 504 3 316 1 508 1) Toimitusjohtaja 4.4.2012 asti 2) Toimitusjohtaja 4.4.2012 alkaen Toimitusjohtajalle ja muille konsernin johtoryhmän jäsenille vuonna 2012 jaetut optiot 2009B 2009C 2012A Harri Suutari 1) - - - Matti Hyytiäinen 2) 22 522 60 000 30 000 Muu konsernin johtoryhmä - - 95 000 1) Toimitusjohtaja 4.4.2012 asti 2) Toimitusjohtaja 4.4.2012 alkaen Toimitusjohtajan ja muiden konsernin johtoryhmän jäsenten optio-omistus 31.12.2012 2006C 2009A 2009B 2009C 2012A Matti Hyytiäinen - - 22 522 60 000 30 000 Muu konsernin johtoryhmä 7 500 23 000 47 000 45 000 95 000 Yhteensä 7 500 23 000 69 522 105 000 125 000 Hallituksen ja johdon osakeomistus 31.12.2012 on esitetty tilinpäätöksen osakkeet ja osakkeenomistajat -osiossa. Tilintarkastajalle maksetut palkkiot, 1 000 euroa Tilintarkastus- Todistukset ja Veroneuvonta Muut palvelut Yhteensä palkkiot lausunnot 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011 KPMG Oy Ab 496 364 1 1 77 197 126 13 700 575

46 Riskienhallinta Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteena on tunnistaa liiketoiminnan kannalta keskeiset riskit ja määrittää riskien tehokkaaseen hallintaan tarvittavat toimenpiteet, vastuut ja aikataulut. PKC Groupin hallitus hyväksyy riskienhallintapolitiikan ja sisäisen valvonnan ohjeistuksen sekä vastaa riskienhallinnan tulosten ja toimenpiteiden jatkuvasta seurannasta. Riskienhallinnan prosessit tukevat konsernin strategiaprosessia siten, että riskienhallinnan tuloksia hyödynnetään systemaattisesti osana vuosisuunnittelua. Riskienhallinnan kehittäminen Riskienhallinnan kehittäminen perustuu ensisijaisesti PKC:n liiketoiminnan tarpeisiin. Riskien toteutumista pyritään ennaltaehkäisemään kehittämällä liiketoiminnan prosesseja ja henkilöstön osaamista. Riskienhallinta on kiinteä osa sisäistä valvontaa, joka on kuvattu selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmistä. Koska yhtiöllä ei ole erityistä sisäisen valvonnan organisaatiota, erityistä huomiota on kiinnitetty toimintojen organisointiin, henkilöstön ammattitaitoon, ohjeisiin, raportoinnin ja tilintarkastuksen sisältöön ja laajuuteen. PKC:n riskienhallintamallia prosesseineen ja käytäntöineen kehitetään jatkuvasti. Vuoden 2012 aikana uudet liiketoimintayksiköt otettiin menestyksekkäästi osaksi konsernin riskienhallinnan prosesseja. Riskienhallinta on myös kiinteä osa projektitoimintaa. Projektien riskejä seurataan jatkuvasti ja muuttuviin tilanteisiin reagoidaan nopeasti. MERKITTÄVIMMÄT RISKIT PKC:n riskit on luokiteltu strategisiin riskeihin ja operatiivisiin riskeihin sekä rahoitusriskeihin. Rahoitusriskeistä ja niiden hallinnasta kerrotaan tilinpäätöksen liitetiedoissa. Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääperiaatteista sisältyy selvitykseen hallinto- ja ohjausjärjestelmistä. STRATEGISET RISKIT Konsernin strategian onnistuminen on merkittävä tekijä liiketoiminnan jatkuvuudelle. Strategisten riskien hallinta on olennainen osa kokonaisvaltaista riskienhallintaa ja kaikki strategisesti

ASIAKKAANSA LUOTETTAVA KUMPPANI Ainutlaatuinen osaaminen, palvelun joustavuus ja globaali saatavuus tekevät PKC:stä asiakkaansa parhaan kumppanin globaalin hyötyajoneuvomarkkinan haasteisiin.

48 Riskienhallinta merkittävät hankkeet arvioidaan tapauskohtaisesti erillisellä projektiriskikartoitusmallilla. OPERATIIVISET RISKIT Liiketoimintaympäristön riskit ja suhdannevaihtelut Maailmantalouden suhdannevaihtelut sekä ajoneuvo-, elektroniikka- ja energiateollisuuden markkinoiden kehitys vaikuttavat PKC:n valmistamien tuotteiden kysyntään sekä konsernin taloudelliseen asemaan lyhyellä aikavälillä. Markkina- ja asiakasriskit Konsernin liiketoimintaan vaikuttavat merkittävästi muutamien kansainvälisesti toimivien asiakkaiden kanssa solmitut sopimukset ja heidän liiketoimintansa kehittyminen. Yritysostojen myötä asiakaskunta on laajentunut ja yksittäisten markkina-alueiden suhdannemuutosten vaikutukset ovat pienentyneet aikaisempaan verrattuna. Palvelu- ja tuotekonseptin laajentaminen luo osaltaan mahdollisuuden asiakassuhteiden syventämiselle. Asiakastoimialoille on tyypillistä jatkuva aleneva hintakehitys. Kustannustehokkuutta parannetaan kehittämällä tuotteita ja tilaus toimitusketjua, etsimällä uusia tehokkaampia ja joustavampia toimintatapoja sekä kilpailuttamalla raaka-ainetoimittajia. Hankinta- ja logistiset riskit Raaka-aineet muodostavat merkittävän osan lopputuotteen kustannuksista. Maailmantalouden kehitys vaikuttaa raaka-aineiden hintoihin ja saatavuuteen. Kuparin hintariskejä voidaan suojata ostosopimusten, raaka-ainefutuurien ja -optioiden avulla sekä myyntisopimuksilla. Muutokset öljyn ja metallien hinnoissa voivat välillisesti vaikuttaa konsernin toimintaan, jos hintavaihtelut vähentävät asiakkaiden tuotteiden kysyntää. Energian hintavaihteluilla ei ole olennaista tulosvaikutusta. Tavarantoimittajista johtuvat häiriöt raaka-ainetoimituksissa tai kuljetuksissa voivat aiheuttaa keskeytyksiä sekä omassa että asiakkaiden tuotannossa. Kaikille komponenteille ei ole nopeasti löydettävissä vaihtoehtoisia toimittajia. Riskiä pienennetään etsimällä vaihtoehtoisia toimittajia, toimittaja-auditoinneilla, optimoiduilla varmuusvarastoilla, hyvällä yhteistyöllä tulliviranomaisten kanssa, sekä kehittämällä logistisen toiminnon henkilöstön ammattitaitoa. Keskeytys- ja kuljetusriskeihin on varauduttu konsernin kattavilla vakuutusohjelmilla ja niitä täydentävillä paikallisilla vakuutuksilla. Asiakkaiden antamien ennusteiden nopeat muutokset, lyhyet tilausajat, toimittajien pitkähköt toimitusajat sekä tuotteiden lyhyet elinkaaret asettavat haasteita vaihto-omaisuuden hallinnalle. Vastuuriskit On mahdollista, että PKC Groupiin kohdistetaan tuotteiden virheellisyydestä johtuvia vaatimuksia. PKC on varautunut omaisuus- ja vastuuriskeihin (sis. tuotevastuu, toiminnan vastuu, johdon vastuu) koko konsernin kattavilla vakuutusohjelmilla ja niitä täydentävillä paikallisilla vakuutuksilla. Ennaltaehkäisyja rajoituskeinoista huolimatta voidaan joutua korvaamaan vahinkoja, jotka jäävät vakuutusturvan ulkopuolelle joko suuruutensa tai laatunsa vuoksi. Vakuutusturvan kattavuutta seurataan ja kehitetään yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa. Merkittävien asiakkaiden, toimittajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa laadituissa kirjallisissa sopimuksissa määritellään menettelytavat ja ehdot, joilla jaetaan vastuut ja minimoidaan aiheutuvat vahingot. Laatu- ja ympäristöriskit Tuotteiden ja toiminnan laatuun panostaminen on konsernin toiminnan perusta ja ehdoton edellytys. Systemaattisella tuotteiden ja toiminnan laadun kehittämisellä eliminoidaan mahdollisia asiakkaan toimintaan vaikuttavia laaturiskejä. Uusien yksiköiden aloituksissa, uusien tuotteiden käynnistyksissä ja tuotannon siirroissa kiinnitetään erityistä huomiota laadun varmistamiseen koko tilaus toimitusketjun osalta.

Riskienhallinta 49 Vaikka liiketoiminnan ympäristövaikutukset ovatkin pieniä, pyritään toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia vähentämään edelleen esimerkiksi materiaalien kierrättämisellä, materiaalihukan minimoimisella ja lokalisoimalla valmistusta sekä kehittämällä tuotantolaitosten energiatehokkuutta. Ympäristövaikutukset arvioidaan vuosittain konsernin johdon toimesta. Työ- ja yritysturvallisuusriskit Konsernin työ- ja yritysturvallisuuspolitiikat ja -ohjeistukset kattavat sekä fyysisen että psykososiaalisen työympäristön. Tehokas työturvallisuustoiminta on järjestelmällistä ja perustuu työympäristön riskien arviointiin, yhteistyössä tehtyihin suunnitelmiin ja turvallisuuskäytäntöihin. Työturvallisuus, joka muodostuu henkilöstön terveyden ylläpidosta, tapaturmien ja sairauksien ennaltaehkäisystä sekä tuotantovälineiden turvallisesta ja ergonomisesta käytöstä, tukee keskeisesti konsernin liiketoimintaa sekä laadun, tehokkuuden ja toimitusvarmuuden parantamista. Toimipaikkakohtaisten turvallisuussuunnitelmien tarkoituksena on saavuttaa olosuhteet, joissa yritysturvallisuusriskit ovat hyväksyttävällä tasolla sekä onnettomuuksien ja vahingontekojen torjunta on tehokasta. Turvallisuussuunnitelmissa on kuvattu toimipaikkakohtaisesti toimintamallit erilaisten poikkeus- ja häiriötilojen varalle ja keinot näiden rajoittamiseksi. Työympäristön tilaa ja sen kehittymistä seurataan konsernitasolla SaQu-työkalun tai vastaavien menetelmien avulla. Tietoturva- ja tietojärjestelmäriskit Tietoturvapolitiikalla ja -ohjeistuksilla määritellään vähimmäismenettelytavat ja työohjeet tietoturvan varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi koko konsernin laajuisesti. Tehokkaat tietojärjestelmät ja tietoliikenneyhteydet sekä reaaliaikainen tiedonsiirto asiakkaiden, toimittajien ja konsernin eri valmistusyksiköiden välillä on liiketoiminnan ehdoton edellytys. Valvonnalla sekä tehokkaampien ja tietoturvallisempien ratkaisujen selvittämisellä pyritään varmistamaan, että sovellusten ja järjestelmien tietoturva pysyy hyväksyttävällä tasolla. Mahdollisten vahinkojen varalle on laadittu toipumissuunnitelmat. Muut riskit Muita merkittäviä riskejä ovat muun muassa henkilöstöön, teknologiaan, ja tuotantoprosessiin liittyvät riskit sekä poliittiset, kulttuuriset ja lainsäädännölliset riskit. Näihin riskeihin ja niiden hallintaan voi tutustua konsernin internet-sivuilla Corporate Governance -ohjeistuksessa.

50 Yritysvastuu Yritysvastuu Yritysvastuu on olennainen osa PKC:n toimintaa. PKC:n liiketoiminnan tulee olla aina eettisesti kestävällä pohjalla. Konserni kantaa vastuunsa ympäristöstä ja pyrkii minimoimaan ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta. Lisäksi konserni kunnioittaa ja edistää ihmisoikeuksia sekä oikeudenmukaisuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia työpaikoilla, eikä se suvaitse lahjontaa ja korruptiota missään muodossa. Kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön, säädösten sekä konsernin sisäisten käytäntöjen ja periaatteiden noudattaminen on ehdoton vaatimus, josta poikkeaminen ei ole missään olosuhteissa sallittua. PKC:n ensimmäinen yritysvastuuraportti julkaistaan yhdessä konsernin vuosikertomuksen kanssa: Yritysvastuusta raportointi on yksi tapa, jolla PKC osoittaa, että se toimii mahdollisimman vastuullisesti ja läpinäkyvästi. Yritysvastuuraportti julkaistaan konsernin verkkosivuston uusilla Yritysvastuu-sivuilla osoitteessa www.pkcgroup.com. Painopistealueet ja sidosryhmäyhteistyö PKC:n yritysvastuun painopistealueet liittyvät henkilöstöön, laatuun ja ympäristöön. Pörssinoteerattuna yrityksenä myös taloudellinen kestävyys on meille tärkeää. Nämä painopistealueet vahvistettiin PKC:n teettämässä selvityksessä, jossa sidosryhmät arvioivat, mitä yritysvastuuseen liittyviä asioita he pitävät tärkeinä. Yritysvastuuraportissa käsitellään näitä aiheita. PKC:n lähestymistapa yritysvastuuseen perustuu konsernin visioon, keskeisiin arvoihin, yrityskulttuuriin, liiketoiminta- ja toimintaympäristöön sekä myös sidosryhmien odotuksiin. PKC:n yritysvastuuseen kuuluvat säädösten noudattaminen, henkilöstön motivaation kasvattaminen, riskienhallinta ja entistä tiiviimmin sidosryhmäyhteistyö, mitkä kaikki auttavat osaltaan vahvistamaan PKC:n markkina-asemaa. Henkilöstö PKC:n kilpailukyky perustuu konsernin ammattitaitoiseen ja osaavaan henkilöstöön. Siksi henkilöstöön liittyvät seikat ja henkilöstön hyvinvointi ovat yritysvastuun tärkeimpiä osa-alueita PKC:llä. PKC on sitoutunut edistämään kestäviä työelämän käytäntöjä ja ihmisoikeuksia. PKC pyrkii myös varmistamaan, että konsernin koko henkilöstö toimiessaan muiden työntekijöiden, asiakkaiden, alihankkijoiden, viranomaisten, suuren yleisön ja muiden sidosryhmien kanssa noudattaa aina tinkimättömästi eettisiä käytäntöjä. Laatu ja asiakastyytyväisyys Laatu on PKC:n keskeisimpiä arvoja. Strategiansa mukaisesti konserni valmistaa korkealaatuisia tuotteita ja pyrkii kaikessa toiminnassaan hyvään tuottavuuteen ja kustannustehokkuuteen. Tuotteiden ja toiminnan laatuun panostaminen on asiakastyytyväisyyden ja konsernin menestyksekkään liiketoiminnan ehdoton edellytys. PKC:n toiminta on erittäin asiakaslähtöistä, ja konserni toimii tiiviissä yhteistyössä

Yritysvastuu 51 HENKILÖMÄÄRÄ 2008 2012 Henkilömäärän maantieteellinen jakauma vuoden 2012 lopussa Henkilöstö Vuokrattu henkilöstö Miehet Naiset 22 000 22 000 20 000 20 000 18 000 18 000 16 000 16 000 14 000 14 000 12 000 12 000 10 000 10 000 8 000 8 000 6 000 6 000 4 000 4 000 2 000 2 000 2008 2009 2010 2011 2012 Etelä- Aasia Eurooppa Pohjois- PKC Group Amerikka Amerikka yhteensä heidän kanssaan. PKC:n asiakkaat ovat myös ryhtyneet asettamaan vaatimuksia toimitusketjunsa kestävyydelle, mikä johtaa myös PKC:n tekemään kovemmin työtä asiakkaiden vaatimusten täyttämiseksi ja ylittämiseksi. Ylittämällä nykyisten ja potentiaalisten asiakkaiden yritysvastuuta koskevat vaatimukset, PKC:stä voi tulla asiakkaiden ensisijainen yhteistyökumppani, mikä luo konsernille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ympäristö Vaikka PKC:n liiketoiminnan ympäristövaikutukset ovatkin vähäiset, pyrkii konserni jatkuvasti seuraamaan ja mittaamaan toimintansa ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia pystyäkseen jatkuvasti parantamaan toimintaprosessejaan. Konserni pyrkii minimoimaan ympäristövaikutuksia esimerkiksi hankkimalla materiaalit mahdollisimman läheltä niiden tuotantopaikkaa, vähentämällä ja kierrättämällä pakkausmateriaaleja, hyödyntämällä kierrätettäviä materiaaleja, vähentämällä materiaalihävikkiä ja optimoimalla tuotannon ja toimitukset. Vuoden 2012 tärkeimmät tapahtumat: Toimintatapojen päivitykset/ käyttöönotot Toimintaohjeet (Code of Conduct) Rahoituspolitiikka Korruptionvastainen toimintaohje Yritysvastuuraportoinnin aloittaminen Sidosryhmäkysely Sidosryhmäkeskustelut ja lehdistötiedotteet liittyen ammattiliittoasiaan Meksikon Acuñassa PKC Eesti AS sai Viron valtion korkeimman virolaisille yrityksille suunnatun palkinnon vuodelta 2012. Se myös voitti ulkomaisen investoinnin kategorian hyvästä, pitkäaikaisesta kehityksestä ja panoksesta Virossa Verde Ghaia -palkinto vuodelle 2012: PKC:n tuotantolaitos Brasilian Itajubássa voitti ensimmäisen palkinnon kahdessa sarjassa: ympäristö sekä terveys ja turvallisuus Katse eteenpäin Lähivuosina PKC kehittää yritysvastuutyötä entistä enemmän yrityksen strategiaa tukevaan suuntaan. Pitkällä aikavälillä PKC ylläpitää ja kehittää yritysvastuukäytäntöjään. Tähän työhön kuuluu myös toiminnan läpinäkyvyyden parantaminen. Tämä tarkoittaa sitä, että yritysvastuuraportointia kehitetään entisestään ja henkilöstölle järjestetään yritysvastuuta koskevien toimintatapojen ja -käytäntöjen koulutusta. PKC on sitoutunut tekemään yritysvastuusta keskeisen osan konsernin toimintoja.

TOIMINNAN KEHITTÄMINEN PKC:n maailmanlaajuista tuotanto- ja palveluverkostoa kehitetään jatkuvasti vastaamaan kasvavan asiakaskunnan tarpeita.

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 53 54 60 61 62 68 69 70 71 72 110 111 112 113 120 121 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tunnuslukujen laskentakaavat Osakkeet ja osakkeenomistajat Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Konsernin rahavirtalaskelma Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tase Emoyhtiön rahoituslaskelma Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen esitys voitonjaoksi ja allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus