Häme Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristöyksikkö PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/1713/2016 Annettu julkipanon jälkeen 18.10.2016 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen ilmoituksen johdosta ILMOITTAJA Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta PL 69 33541 Tampere Y-tunnus: 0952029-9 PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI KIINTEISTÖN OMISTAJA Hennalan täyttöalue, entinen kiväärirata ja entinen pistoolirata Hennalankatu 259 Kaupunginosa: Hennala Kunta: Lahti Kiinteistörekisteritunnus: 398-27-1510-1 Senaatti-kiinteistöt PL 237 00531 Helsinki VIREILLETULOPERUSTE VIREILLETULO 9.9.2016 MAKSU 1 210 Ympäristönsuojelulaki 136 HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Käyntiosoitteet: Kirjaamo: Kirkkokatu 12, Lahti PL 29, 15141 Lahti Birger Jaarlin katu 15, Hämeenlinna kirjaamo.hame@ely-keskus.fi
YMPÄRISTÖSUHTEET JA MAANKÄYTTÖ Puhdistettavat alueet sijaitsevat Lahdessa Hennalan entisellä varuskunta-alueella. Varuskunta-alue on merkitty nykyisessä asemakaavassa yleisten rakennusten tontiksi (Y). Alueella on käynnissä asemakaavasuunnittelu, jossa alueen tuleva käyttö liittyy asumiseen ja yrityskäyttöön. Pilaantuneista alueista entinen pistoolirata sijaitsee Lahden (0439801) I luokan pohjavesialueella. Muut pilaantuneet kohteet sijaitsevat pohjavesialueen ulkopuolella. Lähin omakotiasuinalue sijaitsee noin 50 metrin päässä täyttöalueesta. Kivääriradan alueelle ja täyttöalueelle on vapaa ja esteetön kulku läheiseltä asuinalueelta. Entinen kivääriradan alue on nykyisin myös nuorison oleskelu- ja harrastealue. Tiedot kohteen naapurikiinteistöistä on esitetty ilmoituksessa. PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET TUTKIMUSTULOKSET Hennalan varuskunnan toiminta on loppunut v. 2014. Täyttöalue ja entinen kiväärirata sijaitsevat varuskunta-alueen lounaisosassa. Entinen pistoolirata sijaitsee varuskunta-alueen koillisosassa. Kivääriradan toiminta on päättynyt 1940- luvulla. Varuskunta-alueella on kivääriradan luona vanha jätetäyttöalue, jossa on sekalaisen täyttömaa-aineksen seassa louhetta ja rakennusjätettä, kuten puuta, betonia, tiiltä, metallia, tynnyreitä, maalipurkkeja ja muovia. Ko. alueelle läjitettyjen maamassojen alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta oletettavasti alueelle on 1970-luvulla läjitetty ainakin varuskunta-alueella muodostunutta ylijäämämaata ja rakennusjätettä. Täytöstä on maa-ainesta 90 % ja muuta jätettä 10 %. Täyttökerros on noin 1 4 m:n paksuinen. Myös pistooliradan aluetta on käytetty mahdollisesti kaatopaikkana 1970-luvulla ja siellä on läjitettynä sekalaisen täyttömaa-aineksen seassa noin 30 50 % rakennusjätettä, kuten betonia, lasia, metallia ja tiiltä. Maaperä on pilaantunut ampumatoiminnasta peräisin olevista ja täyttömaaaineksen mukana tulleista haitta-aineista. Maaperä on pilaantunut pääasiassa raskasmetalleilla, PAH-yhdisteillä ja torjunta-aineilla. Pilaantunutta maata on kivääriradan ja täyttöalueen luona noin 1 600 m 3, eli 2 800 t noin 1 600 m 2 :n alueella. Pistooliradan alueella pilaantunutta maata on arviolta 100 500 m 3, eli 180 900 t noin 200 400 m 2 :n alueella. Pilaantunutta maa-ainesta on näin ollen yhteensä noin 3 300 t, jonka seassa on sekalaista rakennusjätettä arviolta noin 200 t. Tehdyt maaperän pilaantuneisuustutkimukset ja niiden tulokset on esitetty raporteissa Hennalan varuskunta, Ympäristötekninen tutkimusraportti, Golder Associates Oy, 8.11.2012, Hennalan varuskunta, Tutkimusraportti ja kunnostustarpeen arviointi, Entinen kiväärirata ja täyttöalue, 16.10.2014 ja Hennalan täyttöalue ja entinen kiväärirata, Maaperän lisätutkimukset ja täydennetty pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, Ramboll Finland Oy, 5.10.2015. Maaperätutkimusten mukaan maaperä on pilaantunut entisen pistooliradan alueella metalleilla noin 1,5 m:n syvyyteen. Entisen kivääriradan ja täyttöalueen alue on pilaantunut tutkimusten mukaan metalleilla ja torjunta-aineilla paikoitellen noin kahden metrin syvyyteen. Lisäksi maaperästä todettiin kynnysarvon ylittäviä 2
pitoisuuksia PAH-yhdisteitä. Alueen maaperässä ei tutkimusten mukaan ole haihtuvia hiilivetyjä eikä öljyhiilivetyjä. Laboratoriotutkimusten mukaan pistooliradan alueella lyijypitoisuus maassa on enimmillään 1 700 mg/kg ja kuparipitoisuus enimmillään 240 mg/kg, mitkä ylittävät maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset ylemmät ohjearvot. Laboratoriotutkimusten mukaan kivääriradan ja sen luona olevan täyttöalueen maassa sinkkipitoisuus on enimmillään 780 mg/kg, mikä ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon. Lisäksi ko. alueella laboratoriotutkimusten mukaan maan lyijypitoisuus on max. 220 mg/kg ja DDT- DDD-DDE-pitoisuus max. 1,1 mg/kg, mitkä ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot. Alueen maaperä on pilaantuneilla alueilla olevan muutaman metrin paksuisen soraisen, hiekkaisen ja savisen täyttömaakerroksen alla heikosti vettä johtavaa hiekkaista silttiä, hienoa silttiä ja savea. Pohjavesipinnan painetaso on noin 10 m:n syvyydellä maanpinnasta. RISKINARVIO JA ARVIO PUHDISTUSTARPEESTA Ilmoitukseen sisältyy kvalitatiivinen riskinarvio, joka perustuu arvioon haitallisten aineiden aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle ja ympäristölle, ja jossa on otettu huomioon haitallisten aineiden pitoisuudet, kokonaismäärät, ominaisuudet ja sijainti ja taustapitoisuudet maaperässä, alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet, alueen nykyinen ja suunniteltu käyttötarkoitus, kulkeutuminen, altistuminen, ekologinen riski ja epävarmuustekijät. Arvioinnissa on käytetty apuna asetuksen (214/2007) mukaisia ohjearvoja. Puhdistustarpeen arvioinnin mukaan maaperä on tarpeen puhdistaa, koska alueen maankäyttö muuttuu nykyistä herkemmäksi, asuinalueeksi ja vastaavaksi. Tehdyn arvion mukaan maaperässä oleville haitta-aineille voi altistua suorassa kosketuksessa maahan. Lisäksi mm. kohteessa liikkuvat lapset voivat altistua haitta-aineille maan nielemisen kautta. Puhdistustarpeen arvioinnin mukaan haitta kohdistuu asukkaiden ja muiden kohteessa liikkuvien ja oleskelevien terveyteen. Riskinarviointi päätyvät johtopäätökseen, että riski ei ole hyväksyttävä asutukselle. PUHDISTUKSEN TAVOITETASO Maaperän puhdistuksen tavoitetasoksi esitetään tulevaan maankäyttöön perustuen valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaista alempaa ohjearvoa haitta-aineille, joiden pitoisuus ylittää tutkimusten mukaan asetuksen mukaisen kynnysarvon: mg/kg Antimoni 10 Arseeni 50 Koboltti 100 Lyijy 200 Sinkki 250 Fenantreeni 5 Fluoranteeni 5 Bentso(a)antraseeni 5 3
Bentso(a)pyreeni 2 DDT-DDD-DDE 1 PUHDISTUSSUUNNITELMA Puhdistusmenetelmä Maaperän puhdistussuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa suunnitelmassa Puolustushallinnon rakennuslaitos, Hennalan täyttöalue ja entinen kiväärirata, Pilaantuneen maan kunnostuksen yleissuunnitelma, Ramboll Finland Oy, 29.8.2016. Maaperä puhdistetaan massanvaihdolla. Pilaantunut maa-aines kaivetaan lajittelevalla kaivulla, missä puhdistustavoitteen ylittävä maa-aines ja kaivetun maa-aineksen seasta erotellut jätejakeet poistetaan ja toimitetaan luvanvaraiseen käsittelypaikkaan. Lajittelevassa kaivussa pyritään siihen, että eri voimakkuuksilla ja eri haitta-aineilla pilaantuneet massat sekoittuvat mahdollisimman vähän keskenään. Kaivun jälkeen kaivannot luiskataan turvallisiksi. Kaivun aikana havaitut maa-aineksesta poikkeavat jätejakeet poistetaan ja erotellaan maaaineksesta välppäkauhan avulla. Erotellut jätejakeet toimitetaan erikseen vastaanottopisteeseen. Kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella Puhdistusaikataulu Kaivutyön yhteydessä mahdollisesti muodostuva kunnostustavoitepitoisuuden alittava maa-aines palautetaan kaivantoihin täyttöön ja muotoiluun, jos massat ovat rakentamiskelpoisia. Maaperä on suunniteltu puhdistettavaksi loka-marraskuussa 2016. Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta Työn valvojaksi nimetään ennen kunnostustöiden aloittamista ympäristötekninen asiantuntija, joka ohjaa ja valvoo kunnostustyötä sekä viranomaismääräysten toteuttamista paikan päällä. Kunnostustöiden aloittamisesta ilmoitetaan Hämeen ELY-keskukselle vähintään viikkoa ennen kunnostustöiden aloitusta. Aloitusilmoituksessa ilmoitetaan valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä urakoinnista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä suunnitellut pilaantuneiden maiden toimituspaikat. Pilaantuneiden maiden kaivun aikainen lajittelu tehdään massojen sijoituspaikan vaatimusten mukaisesti. Kaivuvaiheessa massat erotellaan ja luokitellaan ja kunnostusta ohjataan metallipitoisuuksien mittaamiseen soveltuvalla kenttämittarilla (xrf-metallianalysaattori). Kenttämittausten lisäksi tehdään jokaista 500 tonnin maaerää kohden vertailevia laboratorioanalyyseja, joilla kenttämittaustulokset varmistetaan. Pilaantunutta maata sisältävien kuormien mukana toimitetaan asianmukaiset siirtoasiakirjat. Siirtoasiakirjat arkistoidaan kolmen vuoden ajaksi. Kaivamista jatketaan kunnes saavutetaan näytteenotolla varmistetut haittaaineiden suhteen alle kunnostustavoitteen olevat leikkauspinnat. Kaivu päätetään, 4
kun kunnostus on edennyt suunniteltujen alueiden laidoille ja kenttämittaustulokset alittavat kunnostustavoitteet. Kunnostetun alueen rajapinnoista otetaan jäännöspitoisuusnäytteet. Kaivualueelta otetaan yksi jäännöspitoisuusnäyte keskimäärin jokaista pohjan 200 300 m 2 :n leikkauspintaa kohden. Lisäksi jäännösnäytteet otetaan kaivannon laidan leikkauspinnoista. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan riittävän monen osanäytteen (> 10 kpl) koontina, jotta näytteet kuvaavat riittävällä tarkkuudella maa-aineksen keskimääräistä pitoisuustasoa. Jäännöspitoisuusnäytteiden perusteella, kun kunnostuksen tavoitetaso on varmistettu, voidaan kaivannon täyttö tai muotoilu aloittaa. Näytteet analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa. Näytteistä analysoidaan aikaisemmissa tutkimuksissa havaitut haitta-aineet. Valvojan tehtäviin kuuluvat mm. kenttähavainnot ja analyysit, pilaantuneen maan ja jätteen lajittelun ohjaus, loppusijoitukseen, käsittelyyn ja hyötykäyttöön toimittaminen, tarvittavien siirtoasiakirjojen laatiminen, kunnostustyön aikainen kirjanpito ja laboratorionäytteiden otto. Valvoja ottaa yhteyttä viranomaisiin, jos työn aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita. Kunnostustyömaan valvoja pitää kunnostustyön aikana kirjaa haitta-aineita sisältävän maan määristä ja sijoituspaikoista, kenttäanalyyseillä todetuista eri kaivukohtien pitoisuustasoista ja kaikista muista kunnostuksen aikana tehdyistä oleellisista havainnoista työmaalla. Toteutuneiden kaivantojen sijainnit mitataan ja puhdistetut alueet, näytteenottopisteet/-alueet ja kaivantojen koot merkitään karttapohjalle. Yhteenveto kirjanpidosta liitetään loppuraporttiin. Kunnostuksen jälkeen työstä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan Hämeen ELY-keskukselle ja Lahden ympäristöpalveluille. Loppuraporttiin kootaan viranomaiskatselmusten ja kokousten pöytäkirjat, tiedot kaivutyön toteuttamisesta, kunnostetuista alueista ja lopetusnäytteiden ottokohdat karttapiirustuksessa, laboratorioanalyysien tulokset, oleellisten kenttämittausten tulokset (rinnakkaismääritykset, jäännöspitoisuudet yms.) ja kirjanpitotiedot poistetuista maamassoista. Jos maaperään jää kunnostuksen jälkeen ennalta arvaamattomasta syystä haitta-ainepitoisuuksia, jotka ylittävät esitetyt kunnostustavoitteet, kohteen jatkotoimenpiteet, pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioidaan riskinarvioperusteisesti. Ympäristövaikutukset ja haittojen ehkäisy Pilaantunutta maata ei varastoida alueella kenttämittauksiin ja laboratorioanalyyseihin kuluvaa aikaa ja tarkoituksenmukaisten kuljetusten järjestämiseen kuluvaa aikaa pitempään, vaan massat ja jätteet kuljetetaan mahdollisimman pian käsiteltäviksi. Asuinalueen läheisyys huomioidaan maarakennustöiden eri vaiheissa. Pilaantuneen maan pölyäminen ja leviäminen estetään kaivun, kuormauksen ja kuljetuksen aikana. Pilaantunut maa-aines toimitetaan vastaanottopaikkaan kuljetuskaluston kuormat huolellisesti peitettyinä. Liikennöintiä pilaantuneen maan päällä vältetään. Kunnostustyöstä aiheutuva melu vastaa ilmoituksen mukaan tavanomaisen maanrakennustyömaan melutasoa. Kunnostustyö tehdään arkisin klo 7 17 välisenä aikana. Työmaa-alue eristetään ympäristöstä lippusiimoilla tai työmaa-aidoilla. Työmaa merkitään pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovilla tauluilla. 5
ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoitus on lähetetty tiedoksi Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 1. 2. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muutoin määrätä. Pilaantuneen maaperän puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Lahden ympäristöpalveluille. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan ja urakoitsijan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. Kiinteistön 398-27-1510-1 maaperä on puhdistettava siten, että puhdistuksen jälkeen haitta-aineiden suurimmat sallitut pitoisuudet maaperässä ovat seuraavat: mg/kg Antimoni 10 Arseeni 50 Koboltti 100 Lyijy 200 Sinkki 250 Fenantreeni 5 Fluoranteeni 5 Bentso(a)antraseeni 5 Bentso(a)pyreeni 2 DDT-DDD-DDE 1 3. 4. Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maiden haittaainepitoisuudet (Sb, As, Co, Pb, Zn, PAH-yhdisteet ja DDT-DDD-DDE) on varmistettava hyvin kyseistä aluetta ja sen maaperää edustavalla näytteenotolla ja luotettavalla analysoinnilla. Mittaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja käsittelypaikan edellyttämällä tavalla. Poistettu maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, jäteasetus) mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi, jos maa-aineksen haittaainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta eri käsittelypaikkoihin toimitettujen pilaantuneiden maiden määristä haittaainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa. 6
5. 6. 7. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maa-aineksen vastaanotto ja käsittely. Jos alueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja määräyksen 2 mukaisten puhdistustavoitteiden välissä, hyödynnetään kaivantojen täytöissä, maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat tulee esittää työn loppuraportissa. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa tavanomaiseksi luokiteltua pilaantunutta maata, jonka kaatopaikkakelpoisuus on todettu. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle eikä kohtuutonta rasitusta naapurustossa. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuormauksessa varisseet maa-ainekset poistaa ja kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa, kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella ja rankkasateella. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen, alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maiden ja muiden jätteiden määrä, maiden haittaainepitoisuudet (Sb, As, Co, Pb, Zn, PAH-yhdisteet ja DDT-DDD-DDE), poistettujen maiden ja muiden jätteiden käsittelymenetelmät ja sijoitus- /käsittelypaikka sekä näytteenotto- ja laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti ja syvyys kartalla, tiedot kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisestä ja sijoituspaikoista kaivualueella, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio puhdistustavoitteiden toteutumisesta. Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 :n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille/jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. 7
Määräysten perustelut Sovelletut säännökset Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuksista (Sb, As, Co, Pb, Zn, PAH-yhdisteet ja DDT-DDD-DDE) ja niiden sijainnista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenotto- ja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-6) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-6) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 7) kannalta. Alueen maaperä on edellytetty puhdistettavaksi (määräys 2) ilmoituksessa esitettyyn perustuen valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen alempaan ohjearvotasoon, koska aluetta on suunniteltu käytettäväksi asumiseen ja sitä vastaavaan käyttöön. Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaiset vaarallisen jätteen ominaisuudet. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen rajaarvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaisesti, kriteereinä mm. jätteen koostumus, jätteen orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus sekä jätteen haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusominaisuudet (määräys 5). Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion viranomaiselle (Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Tässä ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän kaivaminen pois ja toimittaminen muualla käsiteltäväksi ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, ei aiheuta vesistön eikä sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista, eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristössä. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 17, 20, 27, 84, 85, 133, 135, 136, 190, 191, 205, 209, 237 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki 5, 12, 13, 15, 17, 29, 94, 118, 119, 121 Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012, muutos 86/2015) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) 8
Päätöksen voimassaolo Maksun määräytyminen Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2016 (1731/2015) Päätös on voimassa toistaiseksi. Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen (1731/2015) perusteella 1210. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 22 tuntia. Suoritemaksua koskeva lasku lähetetään talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös saantitodistuksella Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta Logistiikkaosasto PL 69 33541 Tampere ja sähköpostilla kirjaamo.pvlogle@mil.fi Jäljennös päätöksestä tiedoksi Ilmoittaminen kunnassa reija.kalajo@phrakl.fi anna.kralik@mil.fi ymparistopalvelut@lahti.fi kirjaamo.syke@ymparisto.fi Senaatti-kiinteistöt, PL 237, 00531 Helsinki Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Lahden kaupungin ilmoitustaululla. Lisätiedot Lisätietoja antaa diplomi-insinööri Olli Valo, puh. 0295025240. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Marja Hiitiö Diplomi-insinööri Olli Valo 9
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallintooikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava -valittajan nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa -päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle -asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeus käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43; postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42611; faksi 029 56 42760; aukioloaika: ma-pe 8.00 16.15 e-mail: vaasa.hao@oikeus.fi 10
Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Esittelijä Valo Olli 18.10.2016 08:54 Ratkaisija Hiitiö Marja 18.10.2016 08:53