1 PÄÄTÖS Nro 74/2013/1 Dnro PSAVI/128/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2013 ASIA HAKIJA Puolivälinsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Pudasjärvi ja Oulu Turveruukki Oy Teknologiantie 12 90590 Oulu
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Tuotantoalue ja rauhoitetun suovalkun esiintyminen... 4 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 5 Hakemuksen täydennykset ja muutos... 5 Hakemuksesta tiedottaminen... 6 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunto 6.11.2012... 6 Hakijan vastine 30.11.2012... 6 MERKINTÄ... 7 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 7 Ympäristöluparatkaisu... 7 RATKAISUN PERUSTELUT... 7 Hakemuksen hylkäämisen perustelut... 7 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 8 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 8 KÄSITTELYMAKSU... 8 Ratkaisu... 8 Perustelut... 8 Oikeusohjeet... 8 MUUTOKSENHAKU... 10
3 HAKEMUS Turveruukki Oy on 29.12.2009 Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Puolivälinsuon 82,1 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Pudasjärven kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Puolivälinsuon turvetuotantoon suunniteltu alue on pääosin hakijan omistamaa ja osin vuokrattua aluetta. Alueella on voimassa ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistama Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaava sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden 25.8.2006 tekemällä päätöksellä. Maakuntakaavassa Puolivälinsuota koskee maa- ja metsätaloutta koskeva yleinen suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen tuotantokäytössä. Maaseutua kehitettäessä on pyrittävä sovittamaan yhteen asutuksen tavoitteet ja maatalouden, mukaan lukien karjatalouden, toimintaedellytykset. Maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden ja -yksiköiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta. Metsätaloutta suunniteltaessa tulee edistää metsien monipuolista hyödyntämistä yhteen sovittamalla eri käyttömuotojen ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteita. Alueelle ei ole laadittu yleis- tai asemakaavaa. Toiminta Turvetuotantosuon kuivatusojituksen tarkoituksena on laskea pohjaveden tasoa niin, että kapillaarinen vedennousu tuotantokentän pintaan estyy. Peruskuivatus järjestetään eristys-, kokooja- ja laskuojilla. Eristysojien tarkoituksena on estää tuotantoalueen ulkopuolisten vesien sekoittuminen tuotantoalueen valumavesiin. Eristysojilla ulkopuoliset vedet ohjataan myös tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteiden, kuten laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän ohi laskuojastoon.
Tuotantoalueen valumavedet ohjataan kokoojaojilla laskeutusaltaisiin ja kahdelle pintavalutuskentälle (Kalliosuo ja Pieni Raatesuo). Pintavalutuskentiltä vedet johtuvat luontaisesti Karhuojaan ja edelleen Siuruanjokeen. Tuotantokentät ojitetaan 20 metrin sarkaleveyteen. Sarkaojat kaivetaan 1,2 1,5 metrin syvyyteen. Ojien alapäät eli päisteet putkitetaan muoviputkilla työkoneiden ja palontorjuntakaluston liikkumisen mahdollistamiseksi. Kaikkiin päisteputkiin asennetaan lietteenpidätin, jonka eteen kaivetaan lisäksi lietesyvennys. Auma-alueiden kuivatus hoidetaan riittävällä salaojituksella. Kuivatus toteutetaan kaivamalla salaojaputket auma-alueen pohjalle 10 metrin välein vajaan metrin syvyyteen. Kuivatus toteutetaan pääsääntöisesti talviaikana niin, että alapuoliseen vesistöön kohdistuva kuormitus on mahdollisimman vähäinen. Suon esikuivatus (naverointi) ja sarkaojitus toteutetaan ojajyrsimillä, joiden aiheuttama kiintoainekuormitus on hakijan käsityksen mukaan normaalia kaivinkonekaivua vähäisempi. Suon kuivatusvaihe kestää kolme vuotta. Tuotantomenetelmänä käytetään Haku-menetelmää, jossa päävaiheet ovat jyrsiminen, kääntäminen, karheaminen ja kokoaminen. Jyrsinnässä irrotetaan ohut, noin 20 30 mm:n raemainen kerros kentän pinnalle kuivumaan. Kääntämisellä edistetään ja varmistetaan jyrsöksen kuivumista. Hyvissä sääoloissa riittää kaksi kääntökertaa, jonka jälkeen kuiva turve karhetaan saran keskelle pitkittäin karheeksi. Kuivia jyrsöksiä kootaan yleensä 3 7 satoa samaan karheeseen. Karhe kuormataan hihnakuormaajalla viereisellä saralla kulkeviin traktorivetoisiin turvekärryihin ja kuljetetaan aumaalueelle. Auma-alueelle kipattu jyrsinturve siirretään ja tiivistetään puskutraktorilla tai rinnekoneella varastoaumaan. Puolivälinsuon tuotantoalueella normaali tuotantoaika on touko-elokuu. Varsinaisia tuotantopäiviä on keskimäärin 30 40 kesässä. Tuotanto on täysin riippuvainen vallitsevista sääolosuhteista. Sateisina kausina alueella ei ole toimintaa lainkaan, mutta kuivina kausina tuotantotoimintaa voi olla läpi vuorokauden koko poutajakson ajan. Talvikaudella ei alueella ole turpeen toimitusta lukuun ottamatta mitään toimintaa. Suunniteltu tuotantoalue muodostuu kuudesta lohkosta, joiden pinta-ala auma-alueet mukaan lukien on yhteensä 82,1 ha. Puolivälinsuolla on suunniteltu tuotettavaksi ensisijaisesti jyrsinpolttoturvetta, mutta markkinatilanteen niin vaatiessa myös palaturvetuotanto on mahdollista. Vuotuinen tuotantotavoite on noin 40 000 MWh. Alueelta tuotettava jyrsinpolttoturve toimitetaan ensisijaisesti Oulun, Kemin ja Tornion alueiden energiaturveasiakkaille. Vaihtoehtoinen toimitussuunta on Rovaniemi. Turvetuotannon arvioidaan loppuvan alueella vuoteen 2045 mennessä. Suolle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida vähäisiä määriä puuperäisiä polttoaineita lähialueiden hakkuutyömailta tai puunjalostuslaitoksilta. Puupolttoaineiden kokonaismäärä on alle 5 000 tonnia vuodessa. Mahdolliset puupolttoaineet varastoidaan lyhytaikaisesti auma-alueiden yhteyteen, mistä ne toimitetaan pelkkänä puupolttoaineena tai turpeeseen sekoitettuna lämpö- ja voimalaitoksille. 4 Tuotantoalue ja rauhoitetun suovalkun esiintyminen Puolivälinsuon turvetuotantoalue sijaitsee Puhdasjärven kaupungissa, Yli- Siuruan kylän ja Siuruanjoen länsipuolella.
Puolivälinsuon kasvillisuus muodostuu pääosin nevoista ja nevarämeistä. Suon reunaosissa on kangasmetsää ja rämettä. Myös korpea esiintyy pienialaisena. Puolivälinsuo on lähes kokonaan ojittamaton. Ojitukset keskittyvät suon reunamien rämeille. Suota ympäröivät kangasmetsät ovat tavanomaisia metsätalousmetsiä ja niitä on hakattu laajalti avohakkuulle viime vuosina. Ojitetut alueet ovat kasvillisuudeltaan muuttumia, joilla varpujen määrä on lisääntynyt. Ojittamattomat alueet ovat pääosin vähäravinteista (oligotrofista) väli- ja rimpipintaista nevaa, joka kombinoituu reunoiltaan rämeen kanssa yhdistelmätyypeiksi. Märimmät rimmikot suon etelä- ja pohjoisosassa ovat oligotrofista ruopparimpinevaa. Pienialaisemmin suon eteläosan suuressa rimmikossa on myös keskiravinteista (mesotrofista) lajistoa. Alueellisesti uhanalaisen (RT) rimpivihvilän esiintymisen vuoksi sekä pohjoinen että eteläinen rimmikkoalue on rajattu tuotannon ulkopuolelle. Puolivälinsuon ojittamattomalla oligo-mesotrofisella rimpinevalla on vuonna 2002 havaittu rauhoitettua suovalkkua (Hammarbya paludosa). Lajirauhoituksen lisäksi suovalkku on luokiteltu uuden uhanalaisuusluokituksen mukaan silmälläpidettäväksi (NT) sekä alueellisesti uhanalaiseksi (RT) vyöhykkeellä 3a (keskiboreaalinen, Pohjanmaa). Suovalkku kasvaa keskiravinteisilla nevoilla ja letoilla rimpien reunoissa ja välikköpinnoilla sekä lampien nevareunuksissa. Suovalkku on vaikeasti havaittava laji, jonka kukinta vaihtelee vuodesta toiseen. Suovalkun esiintymistä kartoitettiin 23.7.2012 noin 30 ha:n suuruisella, Puolivälinsuon keskellä olevalla Sphagnum-rimpinevalla (SphRiN). Rimpineva oli erittäin vaikeakulkuista. Kartoitus tehtiin rimpien jänteitä pitkin kävellen ja samalla havainnoitiin jänteiden ja rimpipinnan kasvillisuutta. Puolivälinsuon rimpinevan jänteiltä löydettiin useita suovalkun esiintymiä. Kasvustot olivat yksittäisiä, korkeintaan kolmen yksilön esiintymiä. Yhdestä esiintymästä laskettiin kuitenkin 11 kukassa olevaa suovalkkua. Esiintymät sijaitsivat paikoitellen hyvinkin lähekkäin (2 10 metrin etäisyydellä toisistaan), ja ne keskittyivät rimpien välissä oleville jänteille. Yhteensä suovalkkuja löydettiin noin 50. Suovalkku on pienen kokonsa takia vaikeasti havaittava laji, joten lajia esiintyy suoalueella todennäköisesti enemmänkin. 5 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset ja muutos Hakija on 2.7.2010 täydentänyt hakemustaan muun muassa Karhuojan ja Koiraojan valuma-alueita, virtaamia ja luonnontilaisuutta koskevilla tiedoilla, arviolla Kalliosuon (pintavalutuskenttä 1) ja Pienen Raatesuon (pintavalutuskenttä 2) eteläosan rimpisyyden vaikutuksesta suunniteltujen pintavalutuskenttien toimintaan, selvityksellä Siuruanjoen valuma-alueen turvetuotantopinta-alasta, turvetuotannon kuormituksesta ja sen vaikutuksista vesistön tilaan sekä arviolla Puolivälinsuon päästöjen vaikutuksista Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tilatavoitteiden saavuttamiseen. Hakija on 30.9.2011 täydentänyt hakemustaan luontoselvityksillä sekä selvityksellä vesilain (264/1961) 1 luvun 17 a :ssä tarkoitettujen luonnontilaisten uomien esiintymisestä. Samalla hakija on muuttanut hakemustaan
rajaamalla tuotantoaluetta niin, että luonnontilainen uoma jää tuotantoalueen ulkopuolelle. Uoman vedet johdetaan putkialitusten avulla eteläiselle rimmikkoalueelle. Hakija on 11.5.2012 ja 31.7.2012 toimittanut luontoselvitysten laatimista koskevia väliaikatietoja sekä 14. ja 18.9.2012 täydentänyt hakemustaan suovalkku- ja viitasammakkoselvityksillä. 6 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Pudasjärven kaupungissa ja Yli-Iin kunnassa 22.9. 22.10.2010 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 23.9.2010 Iijokiseutu-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Kainuun ELY-keskuksen kalatalouden ryhmältä, Pudasjärven kaupungilta ja Yli-Iin kunnalta, Pudasjärven kaupungin ja Yli-Iin kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Pudasjärven kaupungin kaavoitusviranomaiselta. Hakemuksen 30.9.2011, 14.9.2012 ja 18.9.2012 toimitettujen täydennysten johdosta on pyydetty lausuntoa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry:ltä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunto 6.11.2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on todennut muun muassa, että suurin osa suovalkkuesiintymistä sijaitsee suunnitellun tuotantoalueen ulkopuolella ja osa sen välittömässä läheisyydessä, mahdollisesti suunnitellulla tuotantoalueella. Suovalkku on luonnonsuojelulain 42 :n ja luonnonsuojeluasetuksen 20 :n nojalla rauhoitettu kasvilaji. ELY-keskus voi myöntää luvan poiketa rauhoitussäännöksistä, jos lajin suojelutaso säilyy suotuisana. Hankkeen vaikutuksia esiintymälle ei esitetyissä asiakirjoissa ole arvioitu, joten hankkeen haitattomuudesta esiintymälle ei voida tässä yhteydessä lausua. Mikäli hanke etenee, on syytä hakea poikkeamislupaa, missä yhteydessä tulee tarkastella muun muassa tuotantoon otettavan suoalueen kuivatusvaikutuksia rimmikkoalueelle ja sitä kautta suovalkkuesiintymälle. Hakijan vastine 30.11.2012 Hakija on ilmoittanut, että se tulee hakemaan ELY-keskukselta lupaa poiketa rauhoitussäännöksistä saatuaan ensin ELY-keskukselta tiedon hakemusta varten tarvittavista selvityksistä ja niiden laajuudesta. Hakija on luvannut tiedottaa aluehallintovirastolle poikkeamista koskevan hakemusasian vireillepanosta ja etenemisestä.
7 MERKINTÄ Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu 31.12.2009 ja ympäristölupavirastossa vireillä olleet asiat on siirretty Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. Yli-Iin kunta ja Oulun kaupunki ovat yhdessä kolmen muun kunnan kanssa yhdistyneet 1.1.2013 Oulun kaupungiksi. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen. RATKAISUN PERUSTELUT Hakemuksen hylkäämisen perustelut Ympäristönsuojelulain 41 :n 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Luonnonsuojelulain 42 :n 2 momentin mukaan rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, irtileikkaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on kielletty. Sama koskee soveltuvin osin rauhoitetun kasvin siemeniä. Luonnonsuojelulain 48 :n 2 momentin mukaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY-keskus) voi myöntää luvan poiketa edellä mainitusta rauhoitussäännöksestä, jos lajin suojelutaso säilyy suotuisana. Tehtyjen luontoselvitysten mukaan Puolivälinsuon rimpinevalla on useita rauhoitetun suovalkun esiintymiä. Suurin osa esiintymistä sijaitsee suunnitellun tuotantoalueen ulkopuolella ja osa sen välittömässä läheisyydessä, mahdollisesti suunnitellulla tuotantoalueella. Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus on 6.11.2012 päivätyssä ja 12.11.2012 aluehallintovirastolle toimitetussa lausunnossaan todennut, että mikäli hanke etenee, on syytä hakea poikkeamislupaa, missä yhteydessä tulee tarkastella muun muassa tuotantoon otettavan suoalueen kuivatusvaikutuksia rimmikkoalueelle ja sitä kautta suovalkkuesiintymälle. Lausunnon perusteella Puolivälinsuon kuntoonpanoa ei voida aloittaa ilman luonnonsuojelulain 48 :n 2 momentin mukaista poikkeamislupaa. Aluehallintovirasto katsoo, että ympäristölupamenettelyssä luonnonsuojelulain 48 :n 2 momentin mukaisen poikkeamisluvan myöntämistä koskeva kysymys on luonteeltaan esikysymys, jota koskeva lainvoimainen päätös tulisi liittää jo alkuperäisiin hakemusasiakirjoihin tai esittää hakemuksen täydennyksenä viimeistään silloin, kun hakemus on muutoin valmis päätettäväksi. Hakija on 30.11.2012 toimittamassaan vastineessa ilmoittanut, että se tulee hakemaan ELY-keskukselta lupaa poiketa rauhoitussäännöksistä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta 18.6.2013 saadun tiedon mukaan hakija ei vielä ole hakenut poikkeamislupaa. Sen jälkeen, kun poikkeamislupaa koskeva hakemus on pantu vireille ja ELY-keskus on ratkaissut asian, ELY-keskuksen päätöksestä on mahdollista valittaa Oulun hallinto-
oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vaikka poikkeamislupa myönnettäisiin, asian käsittely voi kestää pitkään. Puolivälinsuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille 29.12.2009. Mikäli asian ratkaiseminen vielä viivästyisi, kasvaisi todennäköisyys, että asiassa esitetyt selvitykset eivät olisi enää ajantasaisia. Tästä voisi seurata päätöksen perustuminen vanhentuneisiin tietoihin. Sanotuista syistä asian ratkaisua ei voida enää lykätä. Koska hakija ei ole esittänyt lainvoimaista lupaa poiketa suovalkkua koskevasta rauhoitussäännöksestä, lupaa ei voida myöntää. Tästä päätöksestä riippumatta Puolivälinsuon turvetuotantoon voidaan myöhemmin hakea ympäristölupaa erillisellä hakemuksella, johon on liitetty tarvittavat ajantasaiset selvitykset ja poikkeamisluvat. 8 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on ottanut huomioon hakemuksen hylkäämistä koskevat vaatimukset. Hakemuksen tultua hylätyksi enemmän lausunnon antaminen muista vaatimuksista ei ole tarpeen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41 3 momentti Luonnonsuojelulaki 42 2 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään 4 600 euroa. Perustelut Käsittelymaksun määräämiseen sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa olleita säännöksiä. Alla mainitun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan 30 300 hehtaarin laajuista turvetuotantoaluetta koskevan hakemusasian käsittelymaksu on 4 600 euroa. Käsittelymaksu peritään myös kielteisestä päätöksestä. Oikeusohjeet Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) 7 2 momentti
Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) 7 2 momentti 9
10 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Juha Anttila Valtteri Niskanen Satu Kouvalainen Päätöksen ovat tehneet ympäristöneuvos Juha Anttila ja ympäristölakimies Valtteri Niskanen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Satu Kouvalainen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0295 017 653 tai 0295 017 500. SKK/es Liite Päätös Tiedoksi Valitusosoitus Hakija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Kainuun ELY-keskus / Kalatalous Pudasjärven kaupunki Pudasjärven kaupungin kaavoitusviranomainen Pudasjärven kaupungin terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomainen / Oulunkaaren ympäristöpalvelut Oulun kaupunki Oulun kaupungin terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomainen / Oulun seudun ympäristötoimi Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry Suomen ympäristökeskus
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 31.7.2013, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 0295 017 500 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.