Sisällysluettelo 2 E D U N VA LV O N TA 3 V I E S T I N T Ä 6 KO U L U T U S 8 K U LT T U U R I V I E N N I N K E H I T T Ä M I N E N 1 0 PA LV E L U T J A P R O J E K T I T 1 2 j ä s e n i s t ö 1 4 H A L L I N T O 1 7 TA L O U S 2 4 S U O M E N M U S E O L I I T O N J Ä S E N E T 1
KUVA KARI JÄMSÉN Edunvalvonta Suomen museoliiton ydinarvot ovat sivistyksen kunnioittaminen, historian, kulttuurin ja luonnon arvostaminen sekä kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville sukupolville. Visiona on elinkelpoinen ja korkeatasoinen, muutokset hallitseva ja koko Suomen kattava museoalan palveluverkosto. Museoliitto edustaa suomalaista museolaitosta jäsenistönsä valtuuttamana ja käyttää sen ääntä. Tavoitteena on tuoda jäsenten tietoon alan tulevaisuuteen vaikuttavat ajankohtaiset muutokset ja varmistaa, että museoalan tavoitteet ovat päättäjien tiedossa riittävän aikaisessa vaiheessa. Liitto toimii yhteistyö- ja keskustelukumppanina ratkaistaessa museoihin ja kulttuuriperintöön liittyviä asioita. Se pyrkii edistämään kansallisten ohjelmien toteutumista museoissa ja museoiden huomioon ottamista yhteiskuntapoliittisissa ohjelmissa. (Strategia 2007-2013) Edunvalvonnan keskeisiä toimia olivat osallistuminen opetusministeriön Vos-seurantaryhmän, Kulttuuriviennin valmisteluryhmän ja Kansallisen digitaalisen kirjaston ohjausryhmän työhön. Opetusministeriölle annettiin lausunnot lakimuutoksesta, joka koski viranomaisen oikeutta käyttää myös yksityisen toimialan tilintarkastusasiantuntemusta, laista kielloksi takavarikoida eräitä Suomeen tuotuja näyttelyesineitä, luonnoksesta hallituksen esitykseksi tekijänoikeuslain muuttamiseksi (ns. työsuhdeolettama), EU:n komission tiedonannosta Tekijänoikeus osaamistaloudessa sekä Kulttuurin hyvinvointivaikutusten ohjelmasta 2010-2014. Myös kulttuurin tulevaisuusselontekoa varten toimitettiin valmisteleville virkamiehille museoalan näkökulmia. Museoviraston ja Taiteen keskustoimikunnan alueellistamisselvityksiin otettiin kantaa, samoin esitettiin kommentteja Museoviraston tutkimusohjelmaan. Opetusministeriön kulttuuriyksikön päällikkö Jukka Liedes sekä museoasioista vastaavat Päivi Salonen ja Laura Mäkelä tutustuivat Museoliiton toimintaan 14.4. Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle annettiin lausunto vuoden 2010 valtion talousarvioehdotuksesta, valtiovarainministeriölle Toimenpide-ehdotuksista yleishyödyllisten yhteisöjen verotukseen liittyvien ongelmakohtien selkeyttämiseksi. Arpajaislakihankkeen ohjausryhmän ehdotukseen rahapeliyhteisöjen aseman kirjaamisesta lakiin otettiin yhdessä muiden Veikkauksen edunsaajatahojen kanssa myönteinen kannanotto. Liitto otti kantaa Jaakko Nummisen ja eräiden arvovaltaisten kansalaisten esitykseen Valtiollisen historiallisen museon perustamisesta ja avaamisesta itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi ehdottamalla työryhmän perustamista pohtimaan sitä, miten ajatus voidaan toteuttaa Suomen Kansallismuseon yhteydessä. Yhdessä Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n ja Suomen Teatterit ry:n kanssa kiinnitettiin jälleen kuntien huomiota siihen, että valtionosuuslainsäädännön lisärahoitus vuosille 2008-2010 tulisi kohdistaa kulttuurilaitosten rahoituksen kasvattamiseen. Museoliitto lähetti asiaa koskevan kirjeen vielä syksyn budjettivalmistelujen yhteydessä kaupunginhallituksille, kaupunkien johtajille ja talouspäälliköille. Myös kansanedustajien huomiota kiinnitettiin asiaan henkilökohtaisella kirjeellä. Vos-seurantatyöryhmän raportissa todettiin, että tilanne kuntien rahoituksen osalta oli parempi kuin esimerkiksi vuonna 1993, jolloin valtionosuuslainsäädännön voimaan tullessa kunnat vähensivät omaa rahoitustaan saman verran kuin valtio myönsi. Seuranta jatkuu 2010 toukokuun loppuun, jolloin saadaan tilanteesta kokonaiskuva. Liiton strategian päivityksen yhteydessä hallitus nimesi työryhmän valmistelemaan museoille kestävän kehityksen ohjelmaa, jonka on tarkoitus valmistua 2010. Jäsenten kuulumista jäsenluokkiin tarkennettiin siten, että III liittojäsenluokkaan kuuluneet vos-museot siirrettiin II liitto- 2
jäsenluokkaan vuoden 2010 alusta lukien. Samalla nimettiin sääntötyöryhmä selvittämään liiton jäsenyyden perusteita, oikeuksia ja velvollisuuksia sekä mm. yhdistyslain muutoksen aiheuttamia muita sääntöjen vaatimia uudistuksia. Pääsihteeri osallistui Uudenmaan liiton kulttuuristrategiaa 2015 valmistelevan työryhmän työhön ja oli jäsenenä Suomen kotiseutuliiton kulttuuriperintöasiain neuvottelukunnassa ja CIMO:n EU:n kulttuuriohjelmien kansallisessa asiantuntijaryhmässä. Hän on Euroopan museoliittojen verkoston, NEMO:n, Network of European Museum Organisations, hallituksen jäsen ja osallistui EU:n OMC :n Mobility of Collections konsultaatiotyöryhmään tarkkailijana. Viestintä Suomen museoliiton viestinnän tavoitteena on edistää ja kehittää museoalan tiedonvälitystä ja vuorovaikutusta, toimia museoalan monipuolisena tietolähteenä, kohentaa alan näkyvyyden kautta myönteistä kuvaa museoalan ammatillisuudesta ja osaamisesta sekä toteuttaa erityisteemoihin liittyviä markkinointi- ja viestintähankkeita. Toiminta-alueesta vastaa tiedottaja Janne Saavalainen. Viestinnän ja tiedotuksen painopisteiden kehittämiseksi laadittiin vuoden 2009 aikana luonnos viestintäohjelmaksi 2010 2013. Tavoitteena oli pidemmän aikavälin suunnittelulla terävöittää Museoliiton viestintää ja lisätä tiedotuksen ajankohtaisuutta ja vaikuttavuutta kohdentamalla resurssit parhaalla mahdollisella tavalla. Luonnos viimeistellään viestintäohjelmaksi kevään 2010 aikana. Eurooppalaisten museoalan lehtien toimittajat tutustuivat WeeGee-talon museoihin Espoossa. 3
M u s e o a l a n s i s ä i n e n v i e s t i n t ä Museoliitto välittää jäsenistölleen tietoa Museoliiton toiminnasta, koulutuksesta, projekteista sekä alan avoimista työpaikoista museoliitto.fi -verkkosivujen kautta. Jäsenlehti Julius ilmestyi vuoden aikana 10 kertaa. Juliuksen pääpaino on Museoliiton toiminnasta ja tapahtumista tiedottamisessa sekä alan ajankohtaisissa uutisissa. Museoposti-sähköpostipalvelu on ollut tehokas väylä kommunikoida alan henkilöstön kesken. Listalla oli vuoden loppuun mennessä rekisteröitynyt 2 596 käyttäjää. U l ko i n e n v i e s t i n t ä Museot.fi-sivustolla on tietoa museoalasta, kattava Museohaku-palvelu sekä Näyttelykalenteri. Englanninkielinen museums.fi tarjoaa tietoa suomalaisista museoista mm. ulkomaisille matkailijoille. Suurelle yleisölle suunnattuja verkkosivuja päivitetään jatkuvasti. Museoiden vuoden 2009 näyttelytarjonnasta tiedotettiin tammikuussa medialle. Liiton verkkosivuilla julkaistiin pdf-muodossa koosteet ja kuukausittainen kalenteri näyttelyistä ja tapahtumista. Näyttely- ja tapahtumatietojen kirjaamisesta ja päivittämisestä vastaavat museot itse. Museoliitto hyväksyttiin vuoden alusta lähtien partneriksi kehittämään ja tuottamaan sisältöä euromuse.net-portaaliin. Portaaliin kootaan tietoa eurooppalaisista museoista ja näyttelyistä. Hanke on EU:n eten-rahoitteinen ja kestää vuoden 2010 loppuun saakka. Museoliitto välittää tietoja euromuse.nettiin suomalaisista museoista ja näyttelyistä Näyttelykalenteriin syötettyjen tietojen pohjalta. Museoliiton toiminnasta tiedotetaan medialle säännöllisesti. Museoliiton tiedottaja toimii toimittajien tietopalveluna museoalaa koskevissa kysymyksissä. Museoliiton verkkosivujen ilme uudistettiin ja sivuston toimivuutta tehsotettiin. 4
V e r k ko s i v u t Verkkosivujen (museoliitto.fi ja museot.fi) graafinen ilme uudistettiin vuoden 2009 aikana. Visuaalisesta uudistuksesta vastasi graafikko Marko Mäkinen ja teknisestä toteutuksesta Slap Media Oy/ Olli Holopainen. Graafisen uudistuksen yhteydessä Näyttelykalenteri- ja Museohaku-palveluiden näkyvyyttä lisättiin. Samalla tehtiin uudistuksia em. rekistereiden tietokantaominaisuuksiin. Myös jakoa museoliitto.fi- ja museot.fi-sivujen välillä tuotiin paremmin esiin. Ensiksi mainittu tarjoaa pääasiassa Suomen museoliiton tuottamaa informaatiota ja jälkimmäisestä löytyy laaja-alaisesti tietoa museoalasta. Sähköiset palvelut ovat jatkuvan kehityksen alla. Museot.fi-verkkosivujen markkinointia varten tuotetusta mikrokuituliinasta otettiin uusintapainos ruotsin- ja englanninkielisillä lisäyksillä. Mikrokuituliinaa jaettiin myös lehdistölle tammikuussa verkkosivujen esteettömyystietojen julkistamisen yhteydessä. Museot ovat saaneet tilata liinaa museokauppoihinsa myyntiin tai pr-tarkoituksiin. M u s e o - l e h t i Jäsenetuna julkaistava Museo-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ensimmäinen (teemana Kulttuurivienti, 32 s.) ja kolmas numero (Vihreämpi museo, 32 s.) suunnattiin ensisijaisesti museoissa työskenteleville ammattilaisille. Painosmäärät olivat 1 100 1 400 kpl. Kesä- (Kulttuurimatkailu) ja talvinumeroita (Pohjoinen ulottuvuus) jaettiin museoiden toimesta ilmaisjakeluna museokävijöille. MuseoKesä-lehden (48 s.) painosmäärä oli 20 100 kpl ja MuseoTalvi-lehden (40 s.) 6 300 kpl. Yleisönumeroiden suuret painosmäärät rahoitettiin museoiden ilmoituksilla ja museot saivat lehteä omaan markkinointiinsa ilmoituskokoa vastaavan määrän. Yleisönumerot lähetettiin myös kansanedustajille ja muille sidosryhmille sekä lehden tilanneisiin matkailutoimistoihin ympäri Suomen. Museo-lehden päätoimittajana toimii pääsihteeri ja toimitussihteerinä tiedottaja. Sisältösuunnittelusta vastaa tiedotustyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimi syyskuuhun 2009 saakka Juhani Kostet ja tämän jälkeen Kalle Kallio. Jäseninä mukana olivat Merja Herranen, Unto Käyhkö ja Laura Luostarinen. Syyskuusta lähtien Käyhkön tilalla jatkoi Juhani Ruohonen. Lehden taittajina toimivat graafikot Kirmo Kivelä ja Inari Savola. Ilmoitusmyynnistä ja yleisölehtien markkinoinnista vastasi toimistosihteeri Helena Piipponen. M u s e o v i i k ko Valtakunnallista museoviikkoa vietettiin 17. 24.5. teemalla Museot ja kulttuurimatkailu. Museoviikon järjestämiseen osallistui lähes 90 museota. Museoviikon lähtölaukauksena toimi lauantaina 16.5. vietetty eurooppalainen Museoiden yö -tapahtuma. Varsinaisen Museoviikon aloitti Kansainvälinen museopäivä, jota Suomessa vietettiin sunnuntaina 17.5. Museoviikon ohjelma julkistettiin www.museoviikko.fi-sivustolla ja ohjelmasta tiedotettiin medialle kevään aikana valtakunnallisesti. Osallistuvat museot huolehtivat paikallisesta tiedotuksesta. Yleisradio huomioi museoviikkoon osallistuneiden museoiden tapahtumia (Yle Suomi, Yle aamu-tv, Yle Tv2:n paikallisuutiset). Ensi kertaa Museoliiton verkkosivuilta tulostettava juliste sai myönteistä palautetta. Museoviikon koordinoinnista vastasi Eeva-Liisa Taivassalo ja tiedotuksesta Janne Saavalainen. 5
K i r j a m e s s u t Museoliitto osallistui Turun kirjamessuille 2.-4.10. ja Helsingin kirjamessuille 22. 25.10. Turussa osastosta vastasi Aboa Vetus & Ars Nova ja Turun museokeskus ja mukana olivat Aboa Vetus & Ars Nova, Turun museokeskus, Turun taidemuseo ja Satakunnan museo. Helsingin kirjamessujen museo-osastolla olivat mukana Designmuseo, Didrichsenin taidemuseo, Emma Espoon modernin taiteen museo, Helsingin kaupunginmuseo, Metsähallitus, Suomen lasimuseo, Tampereen museot, Turun taidemuseo ja Vantaan kaupunginmuseo. Lavaohjelmaa järjestivät Pohjanmaan museo ja Rovaniemen museotoimi. Messuista vastasi Eeva-Liisa Taivassalo. Helsingin kirjamessujen museo-osastolla tehtiin asiakaskysely, jonka tulokset julkaistiin Juliuksessa 9/2009. 6 J u l k a i s u t Kulttuurivaihtoon liittyen julkaistiin kansainvälisen näyttelytoiminnan opas Näyttelyviennin ABC. Kirjoittajana toimi koordinaattori Ulla Kinnunen Alvar Aalto Säätiöstä, toimituksesta vastasi Marja-Liisa Pohjanvirta. Museologia tänään kirjasta julkaistiin korjattu uusintapainos. Toimintavuonna julkaistiin Soimu 2010 Museoalan puhelinmuistio (84 s.) sekä Patu 2010, Museoalan palvelu- ja tuotehakemisto (48 s.), joka kustannettiin ilmoitustuloilla ja jaetaan Soimun liitteenä. Toimituksista vastasi Helena Piipponen. Museoiden käyttöön vuonna 2008 palvelujen markkinointivälineeksi tuotetusta Museo-lahjakortista otettiin uudistettu painos. Koulutus Suomen museoliiton koulutustoiminnan tavoitteena on tunnistaa ja kartoittaa museoalan kannalta merkittävät osaamistarpeet ja tarjota niiden mukaisesti korkeatasoista koulutusta jäsenmuseoiden henkilökunnalle. Koulutusta toteutetaan muun muassa ajankohtaisseminaareina, yksi- tai kaksipäiväisinä tapahtumina ja verkko-opiskeluympäristöä hyödyntäen useiden eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Koulutuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastasi koulutussuunnittelija Leena Tokila. Hän toimi myös kasv.yo Anna Leppäsen kasvatustieteiden maisterin tutkintoon vaadittavan pakollisen harjoittelun (10 op) ohjaajana. Leena Tokilan opintovapaan aikana 1.12.-31.12. koulutussuunnittelijan tehtäviä hoiti projektisuunnittelija Tuuli Rajavuori. Valtakunnalliset museopäivät järjestettiin 86. vuosikokouksen yhteydessä Kokkolassa. Museopäivien teemana oli Museot oppimisympäristönä. EU:n teemavuoden mukaista elinikäisen oppimisen näkökulmaa avasi projektisuunnittelija Margherita Sani Istituto Beni Culturali Regione Emilia -Romagnasta. Københavs Bymuseumin johtaja Jette Sandahl esitelmöi teemalla museot ja kulttuurinen osallistaminen. Teemaryhmissä keskusteltiin museoista ja kestävästä kehityksestä, alueellisista ja toimintaympäristöjen muutoksista. Yksi työryhmä paneutui museoihin oppimisympäristönä Learning café metodia käyttäen. Museopäivät järjestettiin 100 vuotta täyttäneen K.H.Renlundin museon kunniaksi. Retkillä tutustuttiin Kokkolan arkkitehtuuriin, Tankarin majakkasaareen, Pietarsaaren museoihin sekä Kaustisten kansantaiteeseen ja arkeologiaan. Luonnontieteellisten museopäivien teemoja olivat museot tietoyhteiskunnassa, kokoelmien di-
Kansallismuseossa järjestetyn Tietopäivän teema oli Museoiden tulevaisuuden maisemat 2025. gitointi, aineistojen yhteiskäyttö ja saatavuus verkossa sekä tutkimusyhteistyön kehittäminen. Museolehtoripäivillä paneuduttiin museopedagogiaan tieteellisistä lähtökohdista. Lisäksi esillä oli myös erityispedagogiikka sekä useat ajankohtaiset projektit. Vuoden koulutuskalenterin päätti Suomen kansallismuseossa järjestetty Tietopäivä, jonka teemana oli Museoiden tulevaisuusmaisemat 2025. Teemaan johdattelivat opetusministeriön neuvotteleva virkamies Hannele Seitsonen, Kalmar läns museumin johtaja Maria Malmlöf sekä Kansallismuseon ylijohtaja Helena Edgren. Teema liittyi opetusministeriön työryhmän valmistelemaan kulttuuripoliittiseen selontekoon. Koulutuksen sisällön suunnittelun tukena oli Suomen museoliiton koulutustyöryhmä, puheenjohtajana Kimmo Levä ja jäseninä Timo Kukko, Tarja Raninen-Siiskonen, Susanna Pettersson, yliopistonlehtori Marja-Liisa Rönkkö (9/2009 asti), Janne Vilkuna (9/2009 alkaen) ja koulutussuunnittelija Leena Tokila. Koulutustilaisuuksia järjestettiin yhteensä 20, lähipäiviä oli 38. Osanottajia oli 1188. Koulutustilaisuudet (osanottajamäärät suluissa) 24.-25.3. Valtakunnalliset luonnontieteelliset museopäivät, Helsinki. (57) 1.-3.4. Yhteispohjoismainen museokonferenssi: Museerna i ett nytt klimat, Malmö ja Kööpenhamina, järjestäjinä Norjan, Tanskan ja Ruotsin museoliitot. 23.4. Koulutusiltapäivä opetushallituksen VOS-kyselyistä, Helsinki, yhteistyössä Suomen Teatterit ry:n ja Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n kanssa. (88) 23.-24.4. Kulttuuriviennin ja -vaihdon starttipäivät, Tampere. (36) 27.4. Siivouskoulutus, Helsinki. (35) 13.-15.5. Valtakunnalliset museopäivät ja Suomen museoliiton 86. vuosikokous, Kokkola, yhteistyössä Kokkolan kaupungin ja K.H. Renlundin museo Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon kanssa. (231) 8.-9.6. Näyttelycafé, Mänttä, yhteistyössä Serlachius-museoiden kanssa. (48) 20.8. Keskustelutilaisuus museoiden kokoelmajärjestelmistä ja KDK:n asiakasliittymästä, Helsinki. (90) 7
27.-28.8. Museonjohtajien kesäpäivät, Kotka. Järjestäjinä Suomen museojohtajat ry yhteistyössä Merikeskus Vellamon ja Suomen museoliiton kanssa. (51) 6.10. Museon talouspäivä, Helsinki. (22) 29.-30.10. Museotekniikan työsuojelupäivät, Helsinki, yhteistyössä Valtion taidemuseon kanssa (89) 10.-11.11. Museolehtoripäivät, Turku, yhteistyössä Turun museokeskuksen kanssa. (70) 10.12. Tietopäivä teemalla Museoiden tulevaisuusmaisemat 2025, Helsinki, yhteistyössä Suomen kansallismuseon kanssa. (109) T i e t oy h t e i s k u n ta ko u l u t u s Vuoden aikana järjestettiin Verso 1 ja 2 kurssit, jotka yhdessä vastaavat museologian perusopintoja (25 opintopistettä). Verso 1:n tutoreina toimivat Johanna Lehto-Vahtera ja Nina Puurunen. Verso 2:n yleistutorina toimi Minna Mäkinen ja asiantuntijatutoreina Anne Vesanto, Jorma Lehtinen ja Anna-Maria Wiljanen. Kurssin teknisestä tuesta vastasi Pauliina Kinanen. Verson suorittaneilla on mahdollisuus jatkaa opintojaan Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistossa. Museotyön perusteet verkkokurssi suomeksi ja ruotsiksi on tarkoitettu museoalalle tuleville uusille työntekijöille ja museossa jo työskenteleville, joilla ei ole museoalan koulutusta. Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija monipuolisesti museoalaan. Tutorina ja teknisenä tukena toimi Pauliina Kinanen. Lisäksi käynnistettiin vuoden 2010 alussa alkavan uuden verkkokurssin Markkinoinnin perusteet suunnittelu. Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat markkinoinnin peruskäsitteisiin ja museoiden markkinointikäytäntöihin. Tietoyhteiskuntakoulutukseen ja verkkokurssien toteuttamiseen ja kehittämiseen saatiin opetusministeriöltä erillisrahaa. 10.-11.2. Ajankohtaisseminaari digitoinnista - museot, arkistot, kirjastot yhdessä, Helsinki. (87) 12.1.-25.5. Museologian verkkokurssi Verso 1 (10 opintopistettä), Helsinki (lähipäivät) (19) 19.3.-5.5. Verkkosivuston kehittäminen projektina konseptin määrittelystä ylläpitosuunnitelmaan, Helsinki (lähipäivät) (14) 7.9.-18.12. Museologian verkkokurssi Verso 2 (15 opintopistettä), Helsinki (lähipäivät) (16) 17.9.-3.12. Projektinhallintakoulutus, Helsinki (lähipäivät) (8) 20.10. Kokoelmien luetteloinnin kehittäminen, Helsinki. (95) 28.9.-7.12. Tunnista riskit, turvaa kokoelmat -verkkokurssi, Vantaa (lähipäivät) (9) Museotyön perusteet -verkkokurssin aloitti vuoden aikana 20 opiskelijaa ja suoritti 15 henkilöä. Kurssin ruotsinkielistä versiota ei suorittanut yhtään opiskelijaa. Kulttuuriviennin kehittäminen Suomen museoliitto toteuttaa vuonna 2007 laadittua Museoalan kulttuurivientistrategiaa 2007-2012. Tavoitteena on kehittää museoiden kulttuurivaihtoon liittyvää osaamista sekä vahvistaa kansainvälistymisen toimintaedellytyksiä. Museoliitto toteutti yhdessä ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston kanssa show case -vientitapahtuman. Seitsemän keskeisen eurooppalaisen museoalan lehden toimittajaa kutsuttiin vierailulle Suomeen 2. 5.6. Vierailun aikana toimittajat tutustuivat suomalaisiin museoihin, mu- 8
seoalan osaamiseen, uusiin toimintamalleihin ja uuteen museoarkkitehtuuriin Turussa, Loimaalla, Tampereella, Verlassa, Kotkassa, Porvoossa sekä Helsingissä ja Espoossa. Museoita on informoitu säännöllisesti opetusministeriön kulttuurivientihankkeen ajankohtaisista tapahtumista. Museoiden kansainvälisistä näyttelyistä toimitettiin tietoja kulttuuriviennin tukiverkoston tietopalveluun. Suomalaiset museot järjestivät 50 näyttelyä ulkomailla vuonna 2009. Ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston kanssa toteutetun show case -vientitapahtuman osanottajat tutustuivat mm. Ateneumin näyttelyihin. Kansainvälisten toimintaverkostojen luomista ja vahvistamista on edistetty osallistumalla mm. eurooppalaisen museoliittojen verkoston NEMOn, Network of European Museum Organisations toimintaan, hallitustyöhön ja vuosikokoukseen Linzissä, Itävallassa. Suomen museoliitto on partnerina mukana euromuse.net-hankkeessa vuodet 2009 2010. Hanke kokoaa portaaliinsa kulttuurimatkailijoiden ja matkanjärjestäjien käyttöön tietoja eurooppalaisista museoista ja niiden näyttelyistä. Euromuse-konsortiumin kokouksiin Berliinissä, Bolognassa ja Riminillä osallistuivat pääsihteeri ja tiedottaja. Pohjoismaisia suhteita ylläpidettiin osallistumalla yhteispohjoismaisen museokonferenssin valmisteluihin. Malmössä ja Kööpenhaminassa 1. 3.4.2009 pidetyn kokouksen eri sessioissa Suomea edustivat Suomen kansallismuseo, Valtion taidemuseo ja Helsingin kaupungin taidemuseo sekä Museoliitto. Yhteyksiä Viroon jatkettiin asiantuntijavaihdon merkeissä. Venäjän suomalais-ugrilaisten alueiden museoissa tapahtuvaa monikulttuurisuuden ja kansallisen perinnön ja kielen opetusta tukevan Kulttuurien museon kansainvälisiin projekteihin kuuluvan kiertonäyttelyn Suomalais-ugrilainen triptyykki avajaisiin ja Udmurtian kansallismuseossa pidettyyn seminaariin Izhevskissä osallistui museoasiainsihteeri. Kansainvälisen museoneuvoston ICOM:in, International Council of Museums, komiteatyöhön osallistui vuonna 2009 noin 25 suomalaista museoammattilaista. Museoliiton koulutussuunnittelija osallistui CECAn kokoukseen Reykjavikissa ja museoasiansihteeri ICAMTin kokoukseen Berliinissä. Pääsihteeri osallistui EU:n komission järjestämään toiseen Euroopan kulttuurifoorumiin Brysselissä. Museoasiansihteeri toimi EMYA:n Euroopan vuoden museo-kilpailun suomalaisena kirjeenvaihtajana ja välitti alan uutisia Suomesta sekä tiedotti suomalaisia museoita kilpailusta. 9
Palvelut ja projektit Museoliitto osallistuu museoalan kehittämistyöhön erilaisten hankkeiden ja projektien vetäjänä ja yhteistyökumppanina. Jäsenille välitetään tietoa parhaista käytännöistä ja tarjotaan asiantuntijapalveluja. Oman jäsenkunnan lisäksi toimitaan yhteistyössä eri tahojen kanssa. Museoliitto toimii Antikvaria-ohjelmiston nimellisenä omistajana. Ensi vuonna Antikvarian käyttäjät siirtyvät Musketin ja Muusan käyttäjiksi. Antikvaria-ryhmän museot ovat mukana Helsingin yliopiston, Tekesin ja lukuisten muiden yhteistyökumppaneiden Suomalaiset semanttisen webin ontologiat -tutkimushankkeessa. Museoliitto ja museot ovat toimittaneet aineistoja hankkeen Kulttuurisampo suomalainen kulttuuri semanttisessa webissä osioon. Museoliitto rahoittaa opetusministeriön erillisrahoituksella Kulttuuria kaikille -palvelun toimintaa, josta vastaa Valtion taidemuseon Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys -yksikkö. Palvelu tarjoaa tietoja ja esimerkkejä kulttuurikohteiden saavutettavuuden kehittämiseen. Verkkosivuston osoite on www.kulttuuriakaikille.info. Museoliitto on mukana opetusministeriön Kansallinen Digitaalinen Kirjasto (KDK) -hankkeessa. Siihen liittyen Museoliitto on palkannut ajalle 1.1.-31.12.2009 systeemipäällikkö Mikael Vakkarin, joka työskentelee Museoviraston tiedonhallintakeskuksessa keskittyen museoalan aineistojen kehittämiseen osana KDK:ta. Museoasiainsihteeri osallistui Museoviraston Kohti museotoiminnan arviointia ja museopoliittista toimintaohjelmaa hankkeeseen arvioijana. Opetusministeriön toivomuksesta Suomen kansallismuseon ja Valtion taidemuseon luettelot taideteoksista, joiden provenienssi- ja kontekstitiedot tiedot ovat epätarkat. Luettelot löytyvät www-sivuilla olevan linkin kautta. K e s t ä v ä k e h i t y s Museoliitto teki yhdessä Valtion taidemuseon Kehyksen kanssa selvityksen museoiden kokoelmien konservoinnin ja hoidon tilanteesta syksyllä 2008. Yhteenveto valmistui 2009. Tulosten mukaan eniten konservaattoreita oli kulttuurihistoriallisissa museoissa Etelä-Suomessa. Neljäsosa vastaajista arvioi, että kokoelmien inventointi ei ole ajan tasalla. Konservointitarpeisiin ei pystytä vastaamaan riittävästi ja priorisointi on näyttelyyn menevässä aineistossa. Monilla museoilla on kuitenkin alueellisia suunnitelmia konservoinnin ja säilytystilojen kehittämiseen. M u s e o b a r o m e t r i 2 0 0 9 j a T y ö m a r k k i n a k y s e ly Toimintavuonna tehtiin kolmas museobarometri, jolla kartoitettiin museoiden ulkoisia mahdollisuuksia ja haasteita. Taloudellisten resurssien arveli parantuvan 8 % vastaajista ja heikkenevän 52 % museoista. Suurimpana haasteena koettiin laman yli selviäminen. Sekä kulttuuriset että teknologiset muutokset tuovat jatkuvasti uusia haasteita, joihin olisi kyettävä vastaamaan. Haasteeksi koettiin myös suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutos. Yhdessä Museonjohtajat ry:n kanssa tehtiin työmarkkinakysely, jonka tulokset esiteltiin Museonjohtajien kesäpäivillä Kotkassa. 1 0
M e n n ä ä n m u s e o o n! - ko u l u l a i s t e n j a o p i s k e l i j o i d e n m u s e o p ä i v ä Kuopiolaiset 2-luokkalaiset tutustuivat Kuopion taidemuseon näyttelyyn, jonka jälkeen oppilaat piirsivät oman versionsa mieleisestään teoksesta. Kuva: Kuopion taidemuseo/seija Hänninen Mennään museoon! -viikko järjestettiin 6.-9.10. osana opetus- ja kulttuurihallinnon 200-vuotisjuhlaa. Tapahtuman tarkoituksena oli edistää koulujen ja museoiden yhteistyötä sekä tuoda esiin paikalliskulttuuriin ja -identiteettiin liittyvää näkökulmaa. Lisäksi tapahtumalla haluttiin tehdä ministeriön 200-vuotismerkkipäivä tunnetuksi kautta maan. Museot ja koulut sopivat keskenään ohjelman. Mennään museoon! -viikkoon osallistui yhteensä 92 museota 39 kunnasta. Kaikki museot tarjosivat koululaisille ainakin yhtenä teemaviikon päivistä ilmaisen sisäänpääsyn. Monissa museoissa järjestettiin työpajoja, teemaopastuksia, elokuvaesityksiä, musiikkia, roolipelejä, museosuunnistusta ja taiteilijatapaamisia. Lisäksi museot järjestivät opettajatapaamisia, joissa esiteltiin museoiden pedagogista toimintaa. Tapahtuman jälkeen museoilta kerättiin palautetta ja kokemuksia teemaviikosta. Suomen museoliitto koordinoi museoiden tapahtumia. Muut opetusministeriön yhteistyötahot olivat Opetushallitus ja Suomen kuntaliitto. Museoliitossa viikon koordinoinnista vastasi projektisuunnittelija Tuuli Rajavuori. Ava r a m u s e o k e h i t t y v ä o p p i m i s y m p ä r i s t ö a i k u i s i l l e Avara museo kehittyvä oppimisympäristö -hankkeelle haettiin rahoitusta opetusministeriön hallinnoimasta Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi -kehittämisohjelmasta. Hanke sai rahoituspäätöksen elokuussa 2009. Sen kokonaiskustannuksiksi vahvistettiin 889 057 euroa, mistä Lapin lääninhallituksen sivistysosasto rahoittaa 676 938 euroa. Päätöksellä myönnettiin rahoitus vuosille 2010 ja 2011 sekä 2012 mikäli projekti etenee suunnitelman ja ehtojen mukaisesti. Hankkeen koordinoinnista vastaa Suomen museoliitto. Osatoteuttajia ovat lisäksi Porin taidemuseo, Satakunnan Museo, Tampereen museoiden museopedagoginen TAITE-yksikkö, Tekniikan museo, Työväenmuseo Werstas sekä CICERO Learning -verkosto/helsingin yliopisto. Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat museotyöntekijät, joiden aikuispedagogista osaamista hankkeella pyritään lisäämään. Osatoteuttajat kehittävät hankkeessa uusia toimintamalleja ja palveluita, joita kohdistetaan erilaisille aikuiskävijäryhmille kuten työttömät ja lomautetut, maahanmuuttajat, seniorit sekä yritysten työntekijät. Lisäksi hankkeessa järjestetään aikuisten museo-oppimista käsittelevää koulutusta vuosittaisten seminaarien ja hankkeen viimeisenä vuonna toteutettavan museopedagogiikan verkkokurssin puitteissa. Hankkeen vastuuhenkilö on projektisuunnittelija Pauliina Kinanen. 1 1
Va lta k u n n a l l i n e n m u s e o h i s t o r i a h a n k e Vuonna 2005 käynnistetyn Valtakunnallisen museohistoria -hankkeen tavoitteena on tallentaa museoalan muistitieto haastattelemalla alan senioreita sekä kirjoittaa suomalaisen museolaitoksen historia. Hankkeen ohjausryhmän muodostavat Luonnontieteellinen keskusmuseo, Museovirasto sekä Valtion taidemuseo/kuvataiteen keskusarkisto ja Kehys sekä Museoliitto ja yhteistyökumppaneina Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistojen museologian oppiaineet, puheenjohtajana toimii pääsihteeri ja jäsenenä museoasiainsihteeri. Museohistoria julkaisun toimituskunnan puheenjohtajana on yliopistonlehtori Veikko Laakso ja toimittajina Susanna Pettersson ja Pauliina Kinanen. Suomen museohistorian kirjoittamiseksi on saatu apuraha Alfred Kordelin Säätiöltä. Hankkeen tietokantaa ylläpidetään Museoliiton verkkosivuilla osoitteessa http://museohistoria. museoliitto.fi/. Tietokanta on karttuva ja siinä oli vuoden lopussa 589 tietuetta. Haastattelutietokannassa oli vuoden loppuun mennessä 67 haastattelua. Julkisesti selattavissa tietokannassa oli 566 tietuetta ja 51 haastattelua. Tietokannasta vastasi Eeva-Liisa Taivassalo. K i r j a s t o j a a r k i s t o Museoliiton kirjastoa kartutettiin keskeisellä museologisella kirjallisuudella sekä ulkomaisilla ja kotimaisilla museoalan lehdillä. Liitto kerää kirjastoonsa myös jäsenmuseoiden julkaisut. Museologisen kokoelman laajuus on 1413 nidettä. Museoliiton arkiston muodostaa liiton toiminnan tuloksena vuodesta 1923 lähtien jatkuvasti karttuva aineisto. Käsikirjasto ja arkisto ovat jäsenten, tutkijoiden ja alan opiskelijoiden käytettävissä. Kirjasto- ja arkistopalveluita hoiti Eeva-Liisa Taivassalo. Jäsenistö Suomen museoliiton jäseninä oli vuoden lopussa 192 museotoimintaa harjoittavaa yhteisöä, joiden hallinnassa on 382 museokohdetta. Näistä on liittojäseniä I luokassa 45, II luokassa 46 ja III luokassa 70. Kannattavien yhteisöjäsenten lukumäärä oli 30. Kuntaliitokset aiheuttivat paljon muutoksia jäsenkunnassa. Perniön ja Halikon kunnat liittyivät Salon kaupunkiin ja Valkealan ja Elimäen kunnat Kouvolan kaupunkiin. Kansanmusiikkisäätiön ylläpitämän Suomen kansansoitinmuseon toiminta siirtyi Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon K.H.Renlundin museon alaisuuteen. Sagalundin museon ja Taalintehtaan ruukkimuseon omistus siirtyi Sagalundin museosäätiölle, joka hyväksyttiin Suomen museoliiton II liittojäsenluokkaan vuoden 2010 alusta. Lakkautetut kunnat ja aiemmat museoiden taustayhteisöt Kansanmusiikkisäätiö, Kemiön, Dragsfjärdin, ja Västanfjärdin kuntayhtymä ja Dalsbrok-Björkboda Museistiftelse Taalintehtaan-Bjökbodan Museosäätiö erosivat liiton jäsenyydestä. Lisäksi jäsenyydestä erosi III liitojäsenluokan jäsen Kerimäen kunta. Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin III liittojäsenluokkaan Ulvilan kaupunki ja Haminan kaupunki. Kultamuseo siirtyi Kultamuseoyhdistyksen alaisuudesta Kultamuseosäätiön hallintaan, joka hyväksyttiin II liittojäsenluokkaan. Kansallinen audiovisuaalinen arkisto siirrettiin kannattavasta jäsenyhteisöstä III liittojäsenluokkaan. Muutokset ja jäsenyydet astuvat voimaan 2010 alusta lukien. Vuoden lopulla hallitus tarkensi sääntöjen jäsenluokan tulkintaa siten, että II liittojäsenluokkaan sijoitettiin valtionosuuden piirissä olevat museot vuoden 2010 alusta lukien. Siirrettävät III liittojäsenluokan jäsenyhteisöt olivat Fiskars Hembygdsföreningen r.f., Halosten museosäätiö, Jalkaväen säätiö, Kankaanpään kaupunki, Karkkilan kaupunki, Kellomuseosäätiö, Kuurojen liitto ry, 1 2
Lasten Päivän Säätiö, Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja museoyhdistys, Nautelnakoski-säätiö, Nurmijärven kunta, Panssarimuseosäätiö, Peuran museosäätiö, Stundars r.f., Suomi-Venäjä-Seura Samfundet Finland-Ryssland ry, Särestöniemen museosäätiö, Tykkimiehet ry, Vihdin kunta, Yli-Iin kunta ja Äänekosken kaupunki. Henkilöjäsenten lukumäärä oli 31. Näistä ainaisjäseniä 25, joilla äänioikeus on 24:llä sekä kannattavia henkilöjäseniä 6, joista kahdella on äänioikeus. Liiton kunniajäsenet ovat fil.tri C. J. Gardberg, professori Unto Salo ja opetusneuvos Matti Rossi. V u o s i ko ko u s Liiton 86. vuosikokous järjestettiin Kokkolassa 14.5. Kokoukseen osallistui 105 liittojäsenten edustajaa. Kokouksen puheenjohtajana toimi Kokkolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Stefan Anderson ja sihteerinä pääsihteeri. Kokous vahvisti edellisen vuoden tilinpäätöksen sekä 806.800,00 euroon päätyvän talousarvion vuodelle 2009. Jäsenmaksut vuodelle 2010 pidettiin ennallaan seuraavasti: liittojäsenet I luokassa 990 euroa, II luokassa 660 ja III luokassa 330 sekä kannattavat yhteisöt 200 euroa. Kannattavien henkilöjäsenten jäsenmaksu on 60 euroa. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin osastonjohtaja Petri Tuomi-Nikula. Hallituksen jäsenistä oli erovuorossa kahden kolmivuotiskauden jälkeen museotoimenjohtajat Olli Immonen ja Toimi Jaatinen sekä yhden kolmivuotiskauden jälkeen museotoimenjohtaja Unto Käyhkö, joka ei asettunut ehdolle toiseksi kolmivuotiskaudeksi ja kehitysjohtaja Susanna Pettersson, joka valittiin uudelleen toiseksi kolmivuotiskaudeksi. Uusina jäsenenä hallitukseen valittiin museonjohtajat Heli Heinäaho, Kalle Kallio ja professori Janne Vilkuna. 100-vuotiasta K.H.Renlundin museota juhlittiin Valtakunnallisilla museopäivillä Kokkolassa. 1 3
Hallinto H a l l i t u s puheenjohtaja: suurlähettiläs Heikki Talvitie (kokousosallistuminen 5/5), osastopäällikkö Petri Tuomi-Nikula (3/3) varapuheenjohtaja: museonjohtaja Tiina Merisalo, Helsingin kaupunginmuseo (8/8) muut jäsenet: museonjohtaja Heli Heinäaho, Kultamuseo (3/3) museonjohtaja Merja Herranen, Porvoon museo (8/8) museotoimenjohtaja Olli Immonen, Etelä-Karjalan museo, Lappeenranta(2/5) museotoimenjohtaja Toimi Jaatinen, Tampereen museot (2/5) museotoimenjohtaja Juhani Kostet, Turun maakuntamuseo (5/8) museonjohtaja Kalle Kallio, Työväenmuseo Werstas (3/3) johtaja Timo Kukko, Nuuksiokeskus (7/8) museotoimenjohtaja Unto Käyhkö, Kemin museot (4/5) museonjohtaja Kimmo Levä, Mobilia (8/8) museonjohtaja Laura Luostarinen, Salon taidemuseo (8/8) kehitysjohtaja Susanna Pettersson, Valtion taidemuseo (5/8) museonjohtaja Tarja Raninen-Siiskonen, Joensuun museot (7/8) museonjohtaja Juhani Ruohonen, Satakunnan museo, Pori (6/8) professori Janne Vilkuna, Jyväskylän yliopisto (3/3) Hallituksen strategiatyöryhmän puheenjohtaja on Kimmo Levä ja jäsenet Juhani Kostet Olli Immonen. Hallituksen nimeämään sääntötyöryhmään kuuluvat puheenjohtajana Kimmo Levä ja jäseninä Kalle Kallio, Tiina Merisalo, Laura Luostarinen ja pääsihteeri, palkkatyöryhmään Kimmo Levä, Merja Herranen, Juhani Kostet ja pääsihteeri. Hallitus nimesi työryhmän valmistelemaan museoalan tekijänoikeuteen liittyviä asioita. Tekijänoikeustyöryhmän puheenjohtajana ja sihteerinä toimii pääsihteeri ja jäseninä lakimies Tuula Hämäläinen ja kehitysjohtaja Susanna Pettersson Valtion taidemuseosta, museonjohtaja Elina Heikka Suomen valokuvataiteen museosta, amanuenssi Riitta Kuusikko Rovaniemen taidemuseosta, yksikön päällikkö Riitta Pakarinen Helsingin kaupunginmuseosta ja lakimies Matleena Haapala Museovirastosta. Hallitus nimesi työryhmän laatimaan museoiden käyttöön Kestävän kehityksen ohjelman. Kestävän kehityksen -työryhmän puheenjohtajana on Timo Kukko ja sihteerinä projektisuunnittelija Eeva-Liisa Taivassalo. Jäseninä ovat erikoissuunnittelija Saara Airaksinen Metsähallituksesta, museonjohtaja Merja Herranen Porvoon museosta, lehtori Heikki Häyhä Metropolia Ammattikorkeakoulusta, osastonjohtaja Maire Mattinen Museovirastosta, kehitysjohtaja Susanna Pettersson Valtion taidemuseosta ja yli-intendentti Juhani Terhivuo Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Työryhmä kartoitti museoiden kestävän kehityksen käytäntöjä. Kartoituksen tulokset ovat luettavissa museoliiton verkkosivuilla osoitteessa http://www.museoliitto.fi/projektit/ajankohtaisetprojektit. T i l i n ta r k a s ta j at Ekonomi, KHT Lasse Holopainen, ekonomi, HTM Reijo Salonen, varalla KHT Jari Härmälä ja ekonomi, KHT Kai Salli. 1 4
H e n k i l ö s t ö pääsihteeri: FK Anja-Tuulikki Huovinen museoasiainsihteeri: FL Marja-Liisa Pohjanvirta tiedottaja: FM Janne Saavalainen koulutussuunnittelija: FM, KK Leena Tokila (opintovapaa 1.-31.12.) taloussihteeri: yo. merkonomi Marja Rissanen toimistosihteeri: merkonomi, markkinointiassistentti Helena Piipponen projektisuunnittelija: FK Eeva-Liisa Taivassalo projektisuunnittelija: FM Pauliina Kinanen projektisuunnittelija: FM Tuuli Rajavuori 20.7.-31.12. projektisuunnittelija: FM Jaana Rytkönen 1.1.-31.1. korkeakouluharjoittelija: Anna Leppänen 23.2.-22.5. Henkilökunta vieraili 17.12. Taidekoti Kirpilässä. Pääsihteeri Anja-Tuulikki Huovinen piti juhlapuheen Hangon museon 100-vuotisnäyttelyn avajaisissa 7.5. L i i t o n e d u s ta j at h a l l i n t o e l i m i s s ä j a t y ö ry h m i s s ä CIMO Kansainvälisen henkilövaihdon keskus, EU:n Kulttuuriohjelman kansallinen asiantuntijaryhmä: Anja-Tuulikki Huovinen Helinä Rautavaaran etnografisen museon säätiö, hallitus: Laura Luostarinen Helsingin yliopistomuseon säätiö, edustajisto: Anja-Tuulikki Huovinen Hotelli- ja ravintolamuseon säätiön edustajisto: Jari Karhu, Helsingin kaupunginmuseo Kansallinen digitaalinen kirjasto hankkeen ohjausryhmä, opetusministeriö: Anja-Tuulikki Huovinen Kulttuurin ketju -kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen hanke, Turku Touring, ohjausryhmä: Marja-Liisa Pohjanvirta Kulttuuriviennin ohjaus- ja valmistelutyöryhmä, opetusministeriö: Anja-Tuulikki Huovinen Network of European Museum Organisations, NEMO, hallitus: Anja-Tuulikki Huovinen Peuran museosäätiö, hallitus: Janne Vilkuna Suomalais-tanskalaisen kulttuurirahaston johtokunta: varajäsen Anja-Tuulikki Huovinen Sumalais-norjalaisen kulttuuri-instituutin säätiön hallitus: varajäsen Anja-Tuulikki Huovinen Suomen Benelux -instituutin säätiön neuvottelukunta: Anja-Tuulikki Huovinen Suomen Kotiseutuliiton kulttuuriasiain neuvottelukunta: Anja-Tuulikki Huovinen Suomen Rautatiemuseon Säätiön valtuuskunta: Marja-Liisa Pohjanvirta Tampereen yliopiston museologian johtoryhmä: Anja-Tuulikki Huovinen Teatterimuseon Säätiö, edustajisto: Merja Herranen, varajäsen Anja-Tuulikki Huovinen Tekniikan museon säätiö, valtuuskunta: Timo Kukko Tekniikan museon säätiö, hallitus: yksikön päällikkö Jari Karhu Turun kirjamessut, päätoimikunta: Juhani Kostet Valtionosuusuudistuksen seurantatyöryhmä, opetusministeriö: Anja-Tuulikki Huovinen 1 5
K u n n i a n o s o i t u k s e t Museoliiton ansiomitali luovutettiin Valtakunnallisilla museopäivillä kokkolalaisille museo- ja kotiseutuaktivisteille Sakari Sykäräiselle, Hans Lindelille ja Erik Erikssonille. Liiton hopeinen merkki annettiin erovuoroiselle puheenjohtaja Heikki Talvitielle ja hallituksen jäsenelle Unto Käyhkölle sekä vuosikokouksen puheenjohtajalle Stefan Andersonille. Kultainen ansiomerkki 30 v. palveluksesta museoalalla myönnettiin kuvankäsittelijä Riitta von Kochille Helsingin kaupunginmuseosta. Hopeinen ansiomerkki 20 v. palveluksesta museoalalla myönnettiin tutkija Liisa Murtille Valtion taidemuseosta ja museolehtori Seija Hagalle Helsingin kaupunginmuseosta. S t i p e n d i r a h a s t o t Suomen museoliitolla on Julius Ailion (perustettu 1933), Riitta ja Jorma Heinosen (1980/1984) ja C.J. Gardbergin rahastot (1986). Lisäksi on museolaitoksen historian kirjoittamista varten perustettu Historiankirjoitusrahasto (1993) sekä Viestintärahasto (2005), jonka varoilla kehitetään markkinointia, julkaisutoimintaa ja verkkoviestintää. Stipendirahastoja kartutetaan Museoliiton adressin myyntituloilla. Vuosikokouksen ja museopäivien yhteydessä Kokkolassa oli mahdollisuus osallistua Tankarin majakkasaarelle suunnattuun retkeen. 1 6
Talous Suomen museoliiton toimintaan saatu harkinnanvarainen valtionapu oli 257.000,00 euroa. Projektiavustukset olivat 180.534,71 euroa, jäsenmaksujen tuotto 105.030,00 euroa, koulutuksen tuotto 107.584,00 euroa ja muun toiminnan tuotto 93.846,57 euroa. Tulojen kokonaismäärä oli 743.995,28 ja kulujen 742.684,63 euroa, joten ylijäämäksi muodostui 1.310,65 euroa. Taloutta ja kirjanpitoa hoiti taloussihteeri Marja Rissanen. t u l o t 2 0 0 9 m e n o t 2 0 0 9 Helsingissä 24.3.2010 Suomen museoliitto - Finlands museiförbund ry Petri Tuomi-Nikula puheenjohtaja Anja-Tuulikki Huovinen pääsihteeri 1 7
S U O M E N M U S E O L I I T T O RY T U L O S L A S K E L M A 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 VARSINAINEN TOIMINTA ASIANTUNTEMUS JA EDUNVALVONTA Kulut -777,20-2 047,04 Asiantuntemus ja edunvalvonta yhteensä -777,20-2 047,04 PALVELUT JA PROJEKTIT Tuotot Avustukset 90 189,00 49 058,89 Tuotot yhteensä 90 189,00 49 058,89 Kulut Henkilöstökulut -76 013,78-34 059,96 Muut kulut -16 339,98-19 754,81 Kulut yhteensä -92 353,76-53 814,77 Palvelut ja projektit yhteensä -2 164,76-4 755,88 KOULUTUS Tuotot Avustukset 32 130,59 48 786,21 Muut tuotot 107 584,00 112 211,00 Tuotot yhteensä 139 714,59 160 997,21 Kulut Henkilöstökulut -85 932,97-79 150,45 Muut kulut -73 640,57-85 258,18 Kulut yhteensä -159 573,54-164 408,63 Koulutus yhteensä -19 858,95-3 411,42 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Tuotot Avustukset 0,00 5 000,00 Muut tuotot 8 405,80 19 647,10 Tuotot yhteensä 8 405,80 24 647,10 Kulut Henkilöstökulut -19 684,52-2 784,58 Muut kulut -23 473,23-29 292,93 Kulut yhteensä -43 157,75-32 077,51 Tiedotus ja markkinointi yhteensä -34 751,95-7 430,41 MUSEO-LEHTI Tuotot Muut tuotot 43 618,00 41 634,75 Tuotot yhteensä 43 618,00 41 634,75 Kulut Henkilöstökulut -18 107,36-13 728,00 Muut kulut -34 434,93-36 193,83 Kulut yhteensä -52 542,29-49 921,83 Museo-lehti yhteensä -8 924,29-8 287,08 JULKAISUT Tuotot Avustukset 11 800,00 3 200,00 Muut tuotot 32 094,07 19 703,73 Tuotot yhteensä 43 894,07 22 903,73 1 8
S U O M E N M U S E O L I I T T O RY T U L O S L A S K E L M A 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 JULKAISUT Kulut Henkilöstökulut -8 914,29-11 610,15 Muut kulut -23 119,32-4 959,47 Kulut yhteensä -32 033,61-16 569,62 Julkaisut yhteensä 11 860,46 6 334,11 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Tuotot Avustukset 46 415,12 0,00 Muut tuotot 600,00 0,00 Tuotot yhteensä 47 015,12 0,00 Kulut Henkilöstökulut -42 020,79 0,00 Muut kulut -21 103,50-473,24 Kulut yhteensä -63 124,29-473,24 Kansainvälinen toiminta yhteensä -16 109,17-473,24 YHTEISKULUT Hallinto -18 729,72-24 003,08 Henkilöstö -194 728,32-252 868,19 Huoneistokulut ja vuokrat -52 118,79-50 293,81 Toimistokulut -14 810,74-8 604,55 Poistot -3 863,09-1 738,81 Muut yhteiskulut -12 610,61-9 690,22 Yhteiskulut yhteensä -296 861,27-347 198,66 Tuotto-/kulujäämä -367 587,13-367 269,62 VARAINHANKINTA Jäsenmaksut 105 030,00 106 260,00 Muu varainhankinta 495,00 376,29 Varainhankinta yhteensä 105 525,00 106 636,29 Tuotto-/kulujäämä -262 062,13-260 633,33 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 8 633,70 20 270,60 Kulut -2 260,92-1 821,27 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 6 372,78 18 449,33 Tuotto-/kulujäämä -255 689,35-242 184,00 YLEISAVUSTUKSET Valtionavustus 257 000,00 240 000,00 TILIKAUDEN TULOS 1 310,65-2 184,00 RAHASTOT Tuotot 2 286,92 4 572,27 Siirrot rahastoihin -2 286,92-4 572,27 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1 310,65-2 184,00 1 9
S U O M E N M U S E O L I I T T O Ry TA S E 31.12.2009 31.12.2008 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto ** 8 551,28 3 917,27 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet ** 4 709,20 3 916,42 Pysyvät vastaavat yhteensä *** 13 260,48 7 833,69 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Jäsenmaksusaamiset * 0,00 0,00 Myyntisaamiset * 9 177,92 1 528,95 Siirtosaamiset * 4 929,24 23 336,92 Saamiset yhteensä ** 14 107,16 24 865,87 Rahoitusarvopaperit ** 155 870,22 155 870,22 Rahat ja pankkisaamiset ** 192 214,49 134 051,02 Vaihtuvat vastaavat yhteensä *** 362 191,87 314 787,11 Vastaavaa yhteensä **** 375 452,35 322 620,80 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Rahastopääoma R. ja J. Heinosen rahasto * 18 664,56 17 930,66 Julius Ailion rahasto * 19 149,09 18 396,56 C.J. Gardbergin rahasto * 20 396,12 19 595,63 Historiankirjoitusrahasto * 8 745,77 8 745,77 Viestintärahasto * 12 000,00 12 000,00 Rahastopääoma yhteensä ** 78 955,54 76 668,62 Toimintapääoma ** 21 660,74 23 844,74 Tilikauden yli-/alijäämä ** 1 310,65-2 184,00 Oma pääoma yhteensä *** 101 926,93 98 329,36 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat * 70 688,65 9 376,40 Muut velat * 11 497,39 12 568,67 Siirtovelat * 191 339,38 202 346,37 Vieras pääoma yhteensä *** 273 525,42 224 291,44 Vastattavaa yhteensä **** 375 452,35 322 620,80 2 0
S U O M E N M U S E O L I I T T O Ry L I I T E T I E D O T Tuloslaskelmassa on muutettu henkilöstökulujen esittämistapaa kohdistamalla niitä toiminnoille. HENKILÖSTÖ 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä: vakituiset 7 7 määräaikaiset 3 3 yhteensä 10 10 Henkilöstökulut: Palkat 361 189,58 319 675,64 Eläkekulut 61 828,87 54 138,57 Lakisääteiset sosiaalikulut 11 542,32 12 068,77 434 560,77 385 882,98 Vapaaehtoiset henkilösivukulut 10 841,25 8 318,35 Yhteensä 445 402,02 394 201,33 Luontoisetujen verotusarvo 240,00 240,00 PALKKIOT HALLITUKSEN JÄSENILLE 6 530,00 6 640,00 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kuluihin sisältyy rahastoille hyvitettyä laskennallista korkoa 2.236,92 euroa. OMA PÄÄOMA Rahastopääoma Riitta ja Jorma Heinosen rahasto 1.1. 17 930,66 Tuotot/laskennall. korko ja adressit 733,90 18 664,56 Julius Ailion rahasto 1.1. 18 396,56 Tuotot/laskennall. korko ja adressit 752,53 19 149,09 C. J. Gardbergin rahasto 1.1. 19 595,63 Tuotot/laskennall. korko ja adressit 800,49 20 396,12 Historiankirjoitusrahasto 1.1. 8 745,77 Historiankirjoitusrahasto 31.12. 8 745,77 Viestintärahasto 1.1. 12 000,00 Viestintärahasto 31.12. 12000,00 Rahastopääoma yhteensä 78 955,54 Toimintapääoma 1.1.2009 23 844,74 Tilikauden 2008 alijäämä -2 184,00 Toimintapääoma 31.12.2009 21 660,74 Tilikauden ylijäämä 1 310,65 Oma pääoma yhteensä 101 926,93 2 1
S U O M E N M U S E O L I I T T O Ry L I I T E T I E D O T KONEET JA KALUSTO Koneista ja kalustosta on tehty 25 %:n tasapoisto. Pienhankinnat ja käyttöajaltaan alle kolmen vuoden käyttöomaisuus on kirjattu kokonaan hankintavuoden kuluksi. OSAKKEET JA OSUUDET Julkisesti noteerattujen osakkeiden ja osuuksien kirjanpitoarvo oli 31.12.2009 4.709,20 euroa ja vastaava markkina-arvo 24.827,65 euroa. LEASINGVASTUUT Leasingsopimuksista maksamatta olevat määrät Tilikaudella 2010 maksettavat 4 764,84 Myöhemmin maksettavat 7 333,68 TILINTARKASTUSMERKINTÄ Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Helsingissä 25.3.2010 Lasse Holopainen KHT Reijo Salonen HTM 2 2
2 3
Suomen museoliiton jäsenet 31.12.2009 I l i i t t o j ä s e n l u o k k a äänioikeus 3 ääntä Alajärven kaupunki Nelimarkka-museo, Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo ja Nelimarkka-residenssi Helsingin kaupunki Helsingin kaupunginmuseo Hakasalmen huvila Koulumuseo Lastenmuseo Raitiotieliikennemuseo Ruiskumestarin talo Sederholmin talo Tuomarinkylän museo Työväen asuntomuseo Voimalamuseo Helsingin kaupungin taidemuseo Meilahti Tennispalatsi Kluuvin galleria Helsingin yliopisto Luonnontieteellinen keskusmuseo: Geologian museo Eläinmuseo Kasvimuseo Luonnontieteellinen museo Helsingin yliopistomuseo Arppeanum Helsingin yliopiston maatalousmuseo Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo Palanderin talo Sibeliuksen syntymäkoti Vankilamuseo Hämeenlinnan taidemuseo Kalvolan kotiseutumuseo Itella Oyj, Helsinki Postimuseo Joensuun kaupunki Pohjois-Karjalan museo Joensuun taidemuseo Pyhäselän kotiseutumuseo ja Karjalan radan museopiste Jyväskylän kaupunki Jyväskylän taidemuseo Keski-Suomen museo Heiskan taiteilijakoti Jyväskylän lyseon museo Kunnallistekniikan museo Pienmäen talomuseo, Hankasalmi Suomen käsityön museo Vaajakosken työläiskotimuseo Kajaanin kaupungin museotoimi Kainuun museo Kajaanin taidemuseo Kemin kaupunki Kemin taidemuseo Kemin kulttuurihistoriallinen museo Kemin työläismuseo Suomen kähertäjämuseo Suomen värimuseo Kokkolan kaupunki K.H.Renlundin museo - Keski- Pohjanmaan maakuntamuseo Historiallinen museo ja näyttelyhalli Taidemuseo Kaarlelan kotiseutumuseo Lohtajan kotiseutumuseo Luontokokoelma Kieppi Kotkan kaupunki Kymenlaakson museo Kuopion kaupunki Kuopion kulttuurihistoriallinen museo J.V. Snellmanin kotimuseo Kuopion korttelimuseo Kuopion luonnontieteellinen museo Kuopion taidemuseo Lahden kaupunki Lahden kaupunginmuseo: Lahden historiallinen museo Lahden hiihtomuseo Lahden taidemuseo ja Julistemuseo Radio- ja TV-museo Lappeenrannan kaupunki Etelä-Karjalan museo Joutsenon pitäjäntupa Nuijamaan museo Ratsuväkimuseo Wolkoffin talomuseo Etelä-Karjalan taidemuseo - Kaakkois-Suomen aluetaidemuseo Metsähallitus, Vantaa Mikkelin kaupunki Mikkelin kaupungin museot: Mikkelin taidemuseo/etelä-savon aluetaidemuseo Harjukosken vesimylly Kivisakasti Päämajamuseo Suur-Savon museo Mobilia säätiö, Kangasala Mobilia Suomen sotilas- ja erikoisajoneuvomuseo Vehoniemen automuseo Tiemuseo Oulun kaupunki Oulun taidemuseo Pohjois-Pohjanmaan museo Merimiehenkotimuseo Pateniemen sahamuseo Turkansaaren ulkomuseo Porin kaupunki Satakunnan museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Rosenlew-museo Porin taidemuseo Porvoon museoyhdistys Porvoon museo Holmin talo Porvoon luonnonhistoriallinen museo Puolustusvoimat, Helsinki Sotamuseo Maneesi Museosukellusvene Vesikko Raaseporin kaupunki Tammisaaren museo-länsi-uudenmaan maakuntamuseo Snappertunan talomuseo Rautatiemuseon Säätiö, Hyvinkää Suomen Rautatiemuseo Riihimäen kaupunki Riihimäen kaupunginmuseo Riihimäen taidemuseo Suomen lasimuseo Rovaniemen kaupunki Lapin maakuntamuseo Rovaniemen taidemuseo Sami Museua - Saamelaismuseosäätiö, Inari Sami Museua Savonlinnan kaupunki Savonlinnan maakuntamuseo Seinäjoen kaupunki Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Riihmuseo, Peräseinäjoki Luontomuseo Suojeluskunta ja Lotta Svärd museo 2 4
Suomen Ilmailumuseosäätiö, Vantaa Suomen ilmailumuseo Suomen maatalousmuseosäätiö, Loimaa Suomen maatalousmuseo Sarka Suomen Metsämuseosäätiö, Punkaharju Lusto - Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus Suomen rakennustaiteen museosäätiö, Helsinki Suomen rakennustaiteen museo Suomen urheilumuseosäätiö, Helsinki Suomen Urheilumuseo Suomen valokuvataiteen museon säätiö, Helsinki Suomen valokuvataiteen museo Taideteollisuusmuseon säätiö, Helsinki Arabian museo Designmuseo Iittalan lasitehtaan museo Tampereen kaupunki Tampereen museot Amurin työläismuseokortteli Hämeen museo Mediamuseo Rupriikki Nukke- ja pukumuseo Tr1 Suomen Jääkiekkomuseo Tampereen Kivimuseo Vapriikki Sara Hildénin taidemuseo Tampereen nykytaiteen museo Tampereen taidemuseo-pirkanmaan aluetaidemuseo Muumilaakso Teatterimuseon säätiö, Helsinki Teatterimuseo Tekniikan museon säätiö, Helsinki Tekniikan museo Tiedekeskussäätiö, Vantaa Heureka - Suomalainen tiedekeskus Tornion kaupunki Aineen taidemuseo Tornionlaakson maakuntamuseo Turun kaupunki Turun museokeskus: Apteekkimuseo ja Qwenselin talo Kuralan Kylämäki Luostarinmäen käsityöläismuseo Paattisten kotiseutumuseo Turun biologinen museo Turun linna ja historiallinen museo Wäinö Aaltosen museo Turun taideyhdistys Turun taidemuseo Työväen museoyhdistys ry, Tampere Työväenmuseo Werstas Vaasan kaupunki/pohjanmaan museo Pohjanmaan museo Nelin-Conströmin taidekoti Vaasan taidehalli Vanhan Vaasan museo Sundomin kotiseutumuseo Tikanojan taidekoti Kuntsin moderin taiteen museo Valtion taidemuseo, Helsinki Ateneumin taidemuseo Kuvataiteen keskusarkisto Nykytaiteen museo Kiasma Sinebrychoffin taidemuseo I I l i i t t o j ä s e n l u o k k a äänioikeus 2 ääntä Akseli Gallen-Kallelan museosäätiö, Espoo Gallen-Kallelan museo Alvar Aalto -säätiö, Jyväskylä Alvar Aalto -museo Alvar Aalto arkisto Emil Cedercreutzin säätiö, Harjavalta Emil Cedercreutzin museo Espoon kaupunki KAMU Espoon kaupunginmuseo Glims talomuseo Lagstadin koulumuseo Villa Rullud Espoon taidemuseosäätiö EMMA - Espoon modernin taiteen museo Forum Marinum -säätiö, Turku Forum Marinum 2 5 Föreningen konstsamfundet, Helsinki Amos Andersonin taidemuseo Söderlångvikin kartano Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Mänttä-Vilppula Serlachius-mueo Gustaf Serlachius-mueo Gösta Hangon kaupunki Hangon museo Heinolan kaupunki Heinolan kaupunginmuseo Heinolan taidemuseo Lääninkivalteri Aschanin talo Helinä Rautavaaran etnografisen museon säätiö, Espoo Helinä Rautavaaran museo Helsingin Sanomain Säätiö, Helsinki Päivälehden arkisto ja museo Hotelli- ja ravintolamuseosäätiö, Helsinki Hotelli- ja ravintolamuseo Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunginmuseo Valvillan tehdasmuseo Hyvinkään taidemuseo Imatran kaupunki Imatran kaupunginmuseo Karjalainen kotitalo Teollisuustyöväen asuntomuseo Imatran taidemuseo Jyväskylän yliopiston museo Kulttuurihistoriallinen osasto Keski-Suomen luontomuseo Keravan kaupunki Keravan museo Keuruun museosäätiö Keuruun museo Kouvolan kaupunki Kouvolan kaupungin museot Kouvolan taidemuseo Kouvolan apteekkimuseo Puolakan talomuseo Elimäen kotiseutumuseo Elimäen koulumuseo Sippolan kotiseutumuseo, Anjalankoski Palomuseo, Kuusankoski Työväenasuntomuseo, Kuusankoski Valkealan kotiseutumuseo