VUOSIKERTOMUS 2013
Sisällys KAUPPAKAMARIVUOSI 2013... - 2 - PUHEENJOHTAJAN KATSAUS... - 2 - TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS... - 2 - TALOUSVUOSI 2013... - 3 - KUVAKOOSTE TOIMINTAVUODESTA... - 6 - KAUPPAKAMARIJÄRJESTÖN RESURSSIT... - 11 - Etelä-Savon kauppakamarin hallitus... - 12 - MIKKELIN KAUPPAKAMARIOSASTON KATSAUS VUOTEEN 2013... - 13 - PIEKSÄMÄEN KAUPPAKAMARIOSASTON KATSAUS VUOTEEN 2013... - 14 - SAVONLINNAN KAUPPAKAMARIOSASTON KATSAUS VUOTEEN 2013... - 15 - TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN TAPAHTUNUTTA... - 16 - ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ... - 16 - HILJA JA ALPO SAVOLAISEN RAHASTON TOIMINTAKERTOMUS... - 17 - ETELÄ-SAVON KAUPPAKAMARIN JÄSENET 31.12.2013... - 19 - MIKKELIN KAUPPAKAMARIOSASTON JÄSENET... - 19 - PIEKSÄMÄEN KAUPPAKAMARIOSASTON JÄSENET... - 20 - SAVONLINNAN KAUPPAKAMARIOSASTON JÄSENET... - 21 - KAUPPAKAMARIOSASTOT - HALLITUKSET... - 21 - MIKKELIN KAUPPAKAMARIOSASTON HALLITUS... - 21 - PIEKSÄMÄEN KAUPPAKAMARIOSASTON HALLITUS... - 22 - SAVONLINNAN KAUPPAKAMARIOSASTON HALLITUS... - 22 - VALIOKUNNAT... - 23 - KAUPAN- JA PALVELUALAN VALIOKUNTA... - 23 - KOULUTUSVALIOKUNTA... - 23 - LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNTA... - 24 - TEOLLISUUSVALIOKUNTA... - 25 - ETELÄ-SAVON KAUPPAKAMARIN KESKEISIMMÄT EDUSTUKSET 2013... - 25 -
KAUPPAKAMARIVUOSI 2013 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Väylän avaajana ja suunnan näyttäjänä Vuonna 2013 globaali talouskehitys näytti jo myönteisiä merkkejä, mutta Suomen talous tökki edelleen. Bkt supistui toista vuotta peräkkäin ja jäi vuoden 2006 tasolle. Positiivisinta vuodessa oli viennin kääntyminen hienoiseen nousuun. Investoinnit ja yksityinen kulutus sen sijaan vähenivät ja julkisen sektorin velka kasvoi 7 miljardilla eurolla. Etelä-Savon kasvuluvut olivat kuluneena vuonna melko lailla valtakunnan tahdissa, ELY-keskuksen raportoinnin mukaan yritysten liikevaihdon kasvu toteutui jopa hitusen koko maata paremmin. Etelä-Savon kauppakamari oli mukana kehittämässä liiketoimintaympäristöä talouskasvua ja parempaa tuottavuutta tukevaksi yhdessä kauppakamariryhmän kanssa. Kauppakamarin rooli eteläsavolaisen elinkeinoelämän ja muiden maakunnallisten toimijoiden välisen yhteistyön, yritysten verkostoitumisen ja kansainvälistymisen edistäjänä on ollut merkittävää. Valtakunnan tasoisina kauppakamariryhmän tavoitteina on ollut sääntelyn vähentäminen, hallinnon virtaviivaistaminen ja yhteisöveron keventäminen. Ainakin viime mainitussa onnistuttiin. Paikallisesti olimme mukana mm. Digitalisaatio 2013 hankkeessa; teema on ajankohtainen myös tänä vuonna. Etelä-Savon kauppakamarin oma talous kohentui edellisvuodesta, mutta haasteita on edelleen koulutustuottojen kerryttämisessä. Kauppakamarin talous rakentuu meillä pääsääntöisesti jäsenmaksu- ja koulutuksen järjestämisestä saatavien tulojen varaan. Jäsenten aktiivisuus koulutuspalveluiden käytössä on siis erinomaisen tärkeää. Osastot ja valiokunnat ovat toimineet aktiivisesti ja toimintaan on saatu paljon uusia ihmisiä mukaan. Kauppakamarimme jäsenmäärä kasvoi edellisvuodesta. Tervetuloa mukaan kaikki uudet jäsenyritykset! Kiitän lämpimästi myös kaikkia kauppakamaritoiminnassa mukana olleita luottamus- ja toimihenkilöitä sekä yhteistyökumppaneitamme luonnikkaasta yhteistyöstä vuonna 2013. Merja Auvinen Puheenjohtaja TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toimistollamme on tallessa vuosikymmenten takaa juliste missä lukee Tuo yrityksesi mukaan! Yhteistä reittiä on mukavampi kulkea. ja alla Kauppakamari. Etelä-Savon kauppakamarin nykyisen strategian mukainen iskulause on Väylän avaaja ja suunnan näyttäjä. Molemmat teemat ovat ajankohtaisia edelleen ja tässä ajassa. Maailman talous kriisiytyi vuonna 2008 ja kestävää taloudenpohjaa on rakennettu siitä lähtien. Välillä on näyttänyt siltä, että nousu on alkanut, mutta uusia murheita on kertynyt sitä mukaan, kun entisiä on pystytty raivaamaan edestä. Tätä katsausta kirjoitan Ukrainan kriisin horjuttaessa maailman poliittista tilannetta, kun Venäjä otti Krimin haltuunsa. Näin vuonna 1954 kommunistisen puolueen pääsihteeri Nikita Hruštšovin aloitteesta Ukrainaan liitetty niemimaa on saatettu takaisin äiti Venäjän syliin. Yhdysvallat ja Euroopan unioni sekä eräät muut maat ovat vastanneet talouspakottein naapurimaamme toimiin. Toivottavasti kriisi saadaan laukaistua diplomaattisin keinoin mahdollisimman pian, sillä erityisesti Yhdysvaltojen ajamista talouspakotteista kärsii Suomi ja erityisesti itäinen Suomi, etenkin, jos niitä vaiheittain voimakkaasti lisätään. Nyt on muistettava, että Suomen on oltava Venäjällä edelleen ja tehtävä yhteistyötä myös yksilö-, yhteisö- ja yritystasolla. Kauppakamarimme vuosi 2013 oli monien tapahtumien, tilaisuuksien, koulutustapahtumien ja aktiivisen edunvalvonnan sekä vaikuttamisen sävyttämä. Yleisestä suhdannetilanteesta, pienistä taloudellisista ja toimihenkilöresursseista huolimatta onnistuimme viime vuonna hyvin. Jäsentyytyväisyys parani, jäsenmäärä kasvoi hiukan ja taloudellinen tulos oli positiivinen, muutos edelliseen vuoteen noin 35.000 euroa. Kiitos kauppakamarin jäsenille, yhteistyökumppaneille ja erityisesti aktiivisille luottamushenkilöille tästä on hyvä jatkaa. Markku Kakriainen Toimitusjohtaja - 2 -
TALOUSVUOSI 2013 Kansainvälisessä taloudessa vuoden 2012 loppupuolella alkanut vahvistuminen haki suuntaansa ja talous supistui Suomen Pankin arvioiden 1,2 % vuonna 2013. Myös kotimainen kysyntä ja investoinnit hiipuivat. Heikko suhdannetilanne heijastui myös työttömyysasteen kohoamiseen yli 8 prosenttiin. Suomen julkisen talouden voimakas velkaantuminen varjosti myös näkymiä. Seuraavassa talouden kehityksen kuvasarjoja: - 3 -
Kauppakamarit edistivät uutta talouskasvua ja korkeampaa tuottavuutta Vuonna 2013 kauppakamariryhmä edisti monin tavoin Suomen liiketoimintaympäristön kehittämistä suotuisammaksi uudelle talouskasvulle ja korkeammalle tuottavuudelle. Kauppakamarit toimivat yrityksille myönteisemmän toimintaympäristön puolesta ajamalla mm. yhteisöverotuksen keventämistä, virtaviivaisempaa hallintoa ja sääntelyn purkamista. Uutena strategisena avauksena kauppakamarit järjestivät yhteistyössä asiantuntijayritysten kanssa kymmenen paikkakunnan Kauppakamariryhmän Digitalisaatio 2013-kiertueen. Päätavoitteena oli herättää suomalaiset yritykset näkemään ICT-työkalujen laaja ja syvä merkitys kaikenkokoisten yritysten liiketoiminnalle ja koko kansantalouden tuottavuudelle. Kiertue oli samalla osa Suomen kansallista ICT2015-ohjelmaa, joka tähtää uuden talouskasvun ICT-edellytysten parantamiseen mm. yritysten ydinosaamisen, teknisen valmiuden ja rahoituksen osalta. Digitalisaatio-kiertueen yrityspalaute ja monet muut vastaavat tilaisuudet nostivat jälleen esille suomalaisten yritysten moninaiset ja hyvin erilaiset tarpeet korkeamman tuottavuuden saavuttamisessa, ei vain toimialakohtaisesti, vaan myös yritysja yritysjohtajatasolla. Maamme päätöksenteon kannalta on tärkeää korostaa taloutemme rakenteen moninaisuutta paikkakunta- ja yritystasolla. Moninaisuus on yksi tunnustettu edellytys paremman kansainvälisen kilpailukyvyn saavuttamiselle Ruotsi ja Saksa olivat vuonna 2013 tästä hyviä esimerkkejä. Suhdanne- ja rahoitustilanne lyhyesti Etelä-Savossa Etelä-Savon yritysten kehitys on monesti poikennut valtakunnallisesta trendistä. Niin nytkin, sillä yritysten liikevaihdon kehitys on viime aikoina ollut hieman parempaa kuin keskimäärin Suomessa. Koko maahan verrattuna päätoimialoista palveluissa on menestytty parhaiten. Trendi nousi syyskuussa 2013 jopa vähän koko maan yläpuolelle. Heikointa kehitys on taas ollut rakentamisessa, jossa jäätiin koko maan trendin alapuolelle jo vuonna 2011. Mutta elinkeinoelämän tilanne heikentyi loppuvuoden 2013 aikana Tunnelmia varjosti erityisesti konkurssien, irtisanomisten ja työttömyyden määrän lisääntyminen. Toisaalta maakunnasta löytyy yrityksiä, joiden tilauskirjat olivat täynnä ja kasvu voimakasta. - 4 -
Julkinen yritysrahoitus Etelä-Savon ELY keskuksen osalta oli vilkasta vuonna 2013. Myös Finnveran rahoituksen kysyntä pysyi vakaana. Vaikka rahoitushuolto toimi yleisesti ottaen melko hyvin, koettiin erityisesti kasvu- ja startup -vaiheen yrityksissä ongelmia rahoituksen saannissa. Tämä kehitys johtunee luotonannon kiristyneistä viranomaismääräyksistä. Liikevaihdon trendi, kaikki toimialat Liikevaihdon trendi, muut palvelut (2010=100) 140 140 120 120 100 100 80 80 60 40 Koko maa Etelä-Savo 60 40 Koko maa Etelä-Savo 20 20 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kauppakamarin toiminta vuonna 2013 perustui viiteen strategian mukaiseen päämäärään: MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA KILPAILUKYKYINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ ALUEEN VETOVOIMA JA VÄESTÖNKEHITYS KAUPPAKAMARIN RESURSSIT Läpileikkaavana toiminnan tukena oli kansainvälisyyden ja viestinnän huomioonottaminen ja tuki. Vuonna 2013 Etelä-Savon kauppakamari järjesti 14 omaa maksullista koulutuspäivää (joista 1 jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi) sekä kaksi HHJ kurssia. Näissä kävi vuoden aikana yhteensä noin 300 osallistujaa. Kauppakamari järjesti yhteensä 20 erilaista ajankohtais- ja verkostoitumistilaisuutta sekä matkoja vuoden aikana. Näihin osallistui noin 500 osanottajaa. Näiden lisäksi osallistuttiin yhteistyökumppanina lukuisiin muiden järjestämiin tapahtumiin ja kehittämishankkeisiin. Yritystoiminnan kehittämiseksi paneuduttiin muun muassa kasvuun ja rahoitukseen, digitalisaatioon, yritysturvallisuuteen, nuorten yhteiskuntatakuuseen, ammattitaitoisen työvoiman saamiseen ja koulutuskysymyksiin sekä kansainvälistymiseen tiiviissä yhteistyössä eri yhteistyökumppaneitten ja sidosryhmine kanssa. Kauppakamarin keskeiset luottamushenkilöt osallistuivat aktiivisesti erilaisiin kehittämistyöryhmiin ja vaikuttamiselimiin sekä seminaareihin. Jatkoimme myös perinteistä yritysten palvelua lupakäytännöissä hakemalla kaupan- ja matkailualan toivomuksesta Kuopion ja Pohjois-Karjalan kauppakamarien kanssa poikkeuslupia ammattimaisen vähittäiskaupan harjoittamiseksi. Itä-Suomen aluehallintovirasto myönsi yleisen poikkeusluvan ammattimaisen vähittäiskaupan harjoittamiseksi loppiaisena 6.1.2013 kello 12.00 21.00. Tällä luvalla turvattiin vuoden tärkeimmän venäläisturistien sesongin ostosmahdollisuudet. Muille ajankohdille ei lupia viime vuonna haettu, koska haluttiin rauhoittaa kaupanalan ammattiliittojen nostattama häly. Kauppakamarijärjestö on kansainvälinen ja sen tehtävänä on yhdessä eri tahojen kanssa edistää kansainvälistymistä ja yritystemme pääsyä uusille markkinoille. Olemme panostaneet Kiinan yhteyksien rakentamiseen. Vuonna 2013 luotiin pohjaa Etelä-Savon ja Shaoxingin yhteistyösopimukselle. - 5 -
Etelä-Savon kauppakamari on jäsenenä myös Suomalais-Venäläisessä (SVKK), Suomalais- Ruotsalaisessa (FINSVE) ja Saksalais-Suomalaisessa (DFHK) kauppakamareissa. Etelä-Savon kauppakamarin nimiin rekisteröity Itä-Suomen Businessedustusto toimii ISBE Oy:n omistuksessa Pietarissa tarjoten erinomaisen väylän Venäjän markkinoille. Näiden kanavien kautta olemme omalta osaltamme verkottamassa aluettamme ja jäsenyrityksiämme maailmalle sekä saamassa informaatiota. Järjestimme helmikuussa matkan Karjalan tasavaltaan, missä päämies Aleksander Hudilaisen kanssa neuvoteltiin jäsenyritysten hankkeista ja yhteistyöstä, muun muassa Parikkala-Syväoro rajanylityspaikasta ja linja-autoliikenteen käynnistämisestä Suomeen. Myöhemmin kesällä Savonlinja -yhtiöt aloittikin säännöllisen liikennöinnin Petroskoista Joensuuhun. Kiinan kansantasavallan Helsingin suurlähetystön kanssa hoidimme suhteita useaan otteeseen vuoden varrella. Suurlähettiläs HUANG Xing delegaatioineen vieraili kaksi kertaa Etelä-Savossa. Vuonna 2013 maakunnassa vieraili kauppakamarin koordinoimana 18 kiinalaista asiantuntijaryhmää tutustumassa suomalaisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toimintaan. Elintarvikeviennin edistämiseksi Etelä-Savon ja Etelä-Pohjanmaan kauppakamarit ovat yhteistyökumppanina Helsingin Yliopiston Ruralia Instituutin, ProAgria Etelä-Savon, Etelä-Savon maakuntaliitton, Etelä-Pohjanmaan liiton sekä Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:n kanssa elintarvikeklusterin kokoamisessa Leningradin ja Pietarin alueille. Sopimuskumppanina on Leningradin oblastin maaja kalatalouskomitea. Kilpailukykyisen toimintaympäristön puolella pääpaino oli liikenneyhteyksien kehittämisessä ja turvaamisessa. Kauppakamarin edustajat osallistuivat useisiin Liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenneviraston sekä Pohjois-Savon Ely-keskuksen seminaareihin ja työryhmiin. Järjestimme myös omia tapaamisia ja tapahtumia. Itä-Suomen kauppakamarit selvittivät nettikyselyllä taksien palvelukykyä ja saatavuutta taksilupien riittävyyden varmistamiseksi. Liikenneviraston uusi pääjohtaja Antti Vehviläinen osallistui Viitostie ry:n ja kauppakamarin järjestämään kehittämisseminaariin toukokuussa Juvalla. Savonlinnan lentoliikenteen turvaaminen ja Parikkala-Syväoron kansainvälisen rajanylityspaikan avaaminen oli myös vaikuttamisen keskiössä. Väestönkehitys ja alueen vetovoima -päämäärän osalta kauppakamari edisti maakunnan ja sen yritysten positiivisuutta ja myönteistä julkikuvaa. Kauppakamari oli osaisäntänä monissa tapahtumissa, joilla markkinoitiin aluetta. Muun muassa maailman tiedetoimittajat vierailivat Etelä-Savossa kesäkuussa, ja heille organisoimme nuotta- ja rantakalaretken Kyyvedelle. Viestinnän osalta pidettiin aktiivista ja monipuolista yhteyttä tiedotusvälineisiin. Oma ulkoinen viestintä perustui kauppakamarin kustantamaan ja ESV Julkaisut Oy:n kanssa yhteistyössä toteutettuun, viisi kertaa ilmestyneeseen Etevä-Savo lehteen. Etevä-Savossa tuotiin vuonna 2013 vahvasti esiin alueemme erinomainen osaaminen ja yritystoiminta. Tätä linjaa pyritään jatkamaan, vaikka painetun printtimedian kustantaminen on erittäin vaativa tehtävä. Kertomusvuoden aikana panostettiin edelleen voimakkaasti myös sosiaaliseen mediaan koko kauppakamarijärjestön tavoin. KUVAKOOSTE TOIMINTAVUODESTA Seuraavassa kooste toimintavuodesta, sen tapahtumista ja uutisoinnista pääosin Etevä-Savo -lehden kautta: Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Markku Kakriainen ja puheenjohtaja Merja Auvinen jakoivat kevätkokouksen yhteydessä ansiomerkit Jarmo Immoselle ja Seppo Vanniselle. - 6 -
- 7 -
- 8 -
- 9 -
Toimitusjohtaja Markku Kakriainen yhdessä Venäjän duuman puhemies Sergei Naryshkin ja Karjalan tasavallan päämies Aleksander Hudilaisen seurassa Helsingissä, kevät 2013 Etelä-Savon kauppakamari esillä Pekingin matkamessuilla - 10 -
KAUPPAKAMARIJÄRJESTÖN RESURSSIT Suomen kauppakamarit ovat viime vuosina tiivistäneet yhteistyötään voimakkaasti. Vuoden 2013 aikana panostettiin edelleen sosiaalisen median käyttöönottoon sekä rakennettiin uusi yhteinen ilme julkaisuihin. Keskuskauppakamarin asiantuntijat vierailivat pyydettäessä aktiivisesti alueellisissa kauppakamareissa. Viime vuonna allekirjoitettiin sopimus Elinkeinoelämän Keskusliiton kanssa yhteistyön vahvistamiseksi maakunnissa ja EK:n purki vuoden 2013 aikana aluetoimistonsa. Aluejohtokunnat jäivät toistaiseksi lakkauttamatta. Etelä-Savossa ei ole yhteistyössä säröjä ollut, koska niissä ja kauppakamarin elimissä toimii lähes samat henkilöt. Etelä-Savon kauppakamarin laajaan luottamushenkilöorganisaatioon kuuluu hallitus ja sen työvaliokunta, Mikkelin-, Pieksämäen- ja Savonlinnan kauppakamariosastot sekä kaupan- ja palvelualan-, koulutus-, liikenne- ja viestintä- sekä teollisuusvaliokunnat. Näiden lisäksi on Kuopion ja Pohjois- Karjalan kauppakamareiden kanssa yhteinen tilintarkastusvaliokunta. Kauppakamariosastot paneutuivat yritystoiminnan edellytysten ja seutujen kehittämiseen muun muassa maan- ja kaavoitus-, markkinointi-, logistiikka- ja koulutuskysymyksiin sekä kuntien elinkeinopoliittisiin strategioihin. Valiokunnat toimivat vastaavasti omien sektoreiden erityiskysymyksissä ja olivat hyviä vuorovaikuttamisen paikkoja viranomais- ja koulutusorganisaatioiden yritysten sekä poliittisten päättäjien kesken. Etelä-Savon kauppakamarin kevätkokous ja sen yhteydessä järjestetty esitelmätilaisuus Omistajat, hallitus ja operatiivinen johto pidettiin 24.5.2013. Kokousesitelmän piti valtakunnallisesti erittäin suosittu asiantuntija Matti Lainema. Kevätkokouksen isäntänä toimi Mikkelin Puhelin Oyj. Kauppakamarin syyskokous ja sen yhteydessä ollut esitelmätilaisuus Yritysturvallisuus pidettiin 13.12.2013. Esitelmätilaisuudessa oli vieraana kansliapäällikkö Päivi Nerg Sisäasiainministeriöstä ja hänelle luovutettiin kannanotto Parikka-Syväoro rajanylityspaikasta. Syyskokouksen isäntänä toimi Länsi-Savo Oy. Syyskokouksessa 2012 valittiin kauppakamarin uudeksi puheenjohtajaksi Suur-Savon Osuuspankin varatoimitusjohtaja Merja Auvinen Savonlinnasta. Valinnalla tehtiin samalla historiaa, sillä Merja on ensimmäinen naispuheenjohtaja kauppakamarimme historiassa. Oman kautensa puheenjohtajana toiminut Franke Finland Oy:n toimitusjohtaja Antero Asikainen valittiin puolestaan Keskuskauppakamarin hallitukseen kesällä 2013. Antero on toinen kautta aikain alueeltamme valtakunnalliseen kauppakamarin luottamustehtävään valittu luottamushenkilö. - 11 -
Etelä-Savon kauppakamarin hallitus Hallitus kokoontui 6 kertaa vuonna 2013. Hallituksen kokoonpano oli seuraava: Toimitusjohtaja Antero Asikainen Franke Finland Oy, Pieksämäki PJ., varatoimitusjohtaja Merja Auvinen Suur-Savon Osuuspankki, Savonlinna Vpj, toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen Osuuskauppa Suur-Savo, Mikkeli Vpj, toimitusjohtaja Jukka Kovanen Piako Oy, Naarajärvi Toimitusjohtaja Raimo Laine Mipro Oy, Mikkeli Toimitusjohtaja Kari Leinonen Oy Vip Cruise Ltd, Savonlinna Toimitusjohtaja Pia Leinonen Mikkelin Laattacenter Oy, Mikkeli Toimitusjohtaja Antti Lipsanen Rakennusliike U. Lipsanen Oy, Pieksämäki Kauppias Isto Molarius K-citymarket, Savonlinna Apulaiskaupunginjohtaja Juha Nousiainen Pieksämäen kaupunki, Pieksämäki Toimitusjohtaja Pertti Oksa Oxa Oy, Mikkeli Kuntayht.johtaja, rehtori Keijo Pesonen Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, Savonlinna Myyntijohtaja Juha Putkonen Mikkelin Puhelin Oyj, Mikkeli Vpj., toimitusjohtaja Arto Tolvanen Mainostoimisto Grafical Oy, Savonlinna Johtaja Reijo Turunen Danske Bank Oyj, Mikkeli Toimitusjohtaja Markku Vähä-Mustajärvi Mikkelin Betoni Oy, Mikkeli Toimitusjohtaja Kyösti Ylijoki Miset Oy, Mikkeli Asiantuntijajäseninä: Tilintark.vlk.pj, varatuomari Antti Suhonen Asianajotoimisto Suhonen Oy, Mikkeli Esittelijä: Toimitusjohtaja Markku Kakriainen Etelä-Savon kauppakamari Sihteeri: Toimistopäällikkö Tanja Puputti Etelä-Savon kauppakamari Läsnäolo-oikeus: Asiamies, senior adviser Esko Pitkänen Mikkelin kauppakamariosasto Asiamies, toimitusjohtaja Timo Keisala Pieksämäen kauppakamariosasto Asiamies, myyntipäällikkö Mikko Nurmela Savonlinnan kauppakamariosasto Kauppakamarin valiokuntien puheenjohtajat: Kaupan- ja palvelualan valiokunta: toimitusjohtaja Pia Leinonen Koulutusvaliokunta: kuntayhtymän johtaja, rehtori Keijo Pesonen Liikenne- ja viestintävaliokunta: toimitusjohtaja Kari Leinonen Teollisuusvaliokunta: toimitusjohtaja Raimo Laine Kauppakamarissa toimii nuorkauppakamareiden jäsenistä koostuva JC-Kilta (Etelä-Savon kauppakamarin ja Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan seudun nuorkauppakamareiden yhteinen tulevaisuuden tekijöiden kilta). Kilta on toiminut vuodesta 2010. JC-killan tavoitteena on tuottaa uusia aktiiveja kauppakamaritoimintaan. Sen tavoitteena on myös tuoda nuorten näkemyksiä edunvalvontaan ja asiantuntijatyöhön sekä lisätä nuorten osaamista yritystoiminnasta ja elinkeinoelämän edistämisestä verkottumisen kautta. Kiltalaisilla on edustukset valiokunnissa ja kauppakamariosastojen hallituksissa. Kauppakamarin kannanotot ja lausunnot vuonna 2013 Puoltolausunto: Vihreän teollisuuden ratkaisut kehittämisohjelman toteutus vuosina 2014-2020 (25.2.2013) Lausunto: Etelä-Savon 1. Vaihemaakuntakaavaehdotuksesta (2.10.2013) Kannanotto: Viitostien yhteysväli Mikkeli-Juva toteutettava juuri valmistuneiden suunnitelmien mukaisesti - Mikkelin kohdan rakentaminen käyntiin heti (6.2.2013) Kannanotto: Etelä-Savon kauppakamari vetoaa Parikkala Syväoro rajanylityspaikan avaamisen ja viisumivapauden puolesta (13.12.2014) Lasusunto: Savonlinnan lentoliikenteen tarpeellisuudesta (5/2013) Lausunto: Savonlinnan aluerakenne- ja liikennesuunnitelma-malliin (5/2013) - 12 -
Kauppakamarin toimisto sijaitsee Mikkelin ammattikorkeakoulun Mikpoli yritystalossa. Tila- ja toimistoteknisissä asioissa toimitaan hyvässä yhteistyössä Etelä-Savon Yrittäjien ja Miset Oy:n kanssa. Helsingin seudun kauppakamarilta ostetaan valikoituja palveluja oman jäsenkuntamme käyttöön. Kauppakamarissa työskentelivät vuoden 2013 aikana toimitusjohtaja Markku Kakriainen ja toimistopäällikkö Tanja Puputti sekä osa-aikaisena opintojensa ohella toimistoassistentti Tiina Ylönen. Etelä-Savon kauppakamari ja Mikkelin kesäyliopisto jatkoivat yhteistyötä koulutusten järjestämisessä. Tällä pyrittiin vastaamaan kiristyneeseen kilpailuun ja laskeviin markkinoihin. Kauppakamariosastoilla on sivutoimiset asiamiehet, joiden tehtävänä on tukea osastojen toimintaa alueillaan. Mikkelin kauppakamariosaston asiamies Esko Pitkänen on toiminut aktiivisesti myös koulutustilaisuuksien vetäjänä sekä osallistunut edunvalvonta- ja sidosryhmätehtäviin. Etelä-Savon kauppakamarin jäsenmäärä pysyi vakiintuneella tasollaan, kasvaen hienoisesti. 450 Etelä-Savon kauppakamarin jäsenmäärän kehitys v. 1991-2013 400 381 398 363 363 350 330 321 322 314 323 334 334 324 330 300 275 287 261 260 256 256 267 276 291 295 250 200 150 Etelä-Savon kauppakamarilla on Pieksämäen kauppakamariosaston yhteydessä Teuvo Laamasen rahasto, Savonlinnan kauppakamariosaston rahasto ja Hilja ja Alpo Savolaisen rahasto (testamentilla vuonna 1974 Mikkelin kauppakamarille luovutettu rahasto, minkä toimintakertomus jäljempänä). Kauppakamariosastojen rahastot muodostettiin vuonna 1998, kun Mikkelin kauppakamari muutettiin Etelä-Savon kauppakamariksi muuttamalla aiemmin itsenäiset osastot osaksi koko kauppakamaria. Tällöin osastojen varat rahastoitiin käytettäviksi seudullisiin kehittämistarkoituksiin. Rahastot ovat omakatteisia ja niiden tilinpäätökset sisältyvät kauppakamarin tilinpäätökseen. Talous Etelä-Savon kauppakamari ylitti budjetoidun +3.000 euron tuloksen, sillä kovan työn ja eräiden poikkeuksellisten toimenpiteiden jälkeen viime vuoden tulos oli 5.216 euroa (v. 2012-29.909 eur). MIKKELIN KAUPPAKAMARIOSASTON KATSAUS VUOTEEN 2013 Mikkelin kauppakamariosaston hallitus piti vuoden 2013 aikana yhteensä 4 kokousta ja yhden jäsentilaisuuden. Jäsentilaisuuden alustajana oli Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Tommi Rasila. - 13 -
Vuoden aikana Mikkelin kauppakamariosaston asialistalta voi poimia seuraavia: Viitostie- hanke Mikkeli-Juva välillä on ollut toistuvasti esillä. Käytiin hanketilanne yksityiskohtaisesti läpi maakuntainsinööri Marko Tantun alustuksenpohjalta. Alueen elinkeinoelämän toimintaedellytysten tukemisessa kuljetusten ennakoituvuus ja toimintavarmuus sekä turvallisuus ovat keskeisiä. Mikkelin seudun vapaa-ajan valtuuskunnan toimintaan perehdyttiin. Vapaa-ajan asukkaiden merkitys on alueen kaupalle ja palveluille erittäin suuri. Pyrittävä kehittämään palveluita niin, että vapaa-ajan asunnoilla ollaan entistä pitempiä aikoja Mäntyharjulla pidetyn hallituksen kokouksen yhteydessä todettiin, että kuntakeskusten kehittäminen on tärkeä osa Mikkelin seudun vetovoimaisuutta. Nuorisotakuu hankkeissa ollaan oltu mukana Mikkelin seudulla. EK:n suhdannebarometrien viestiä on osaston hallituksessa pidetty esillä ja pyritty ennakoimaan tulevien kuukausien suhdanteita. Mikkelin seudun SOLMU -rekrytointihanketta käytiin läpi ja todettiin mm. että keinoja saada paluumuuttajia seudulle on tehostettava. Mikkelin ammattikorkeakoulun Yritysasiamiesprojektista saatiin hyvä tilanne katsaus. Osaston hallitus oli tyytyväinen, että yrittäjyyteen liittyvät toimenpiteet ovat edenneet Mikkelin Ammattikorkeakoulussa. Mikkelin osasto otti vahvasti kantaa viisumivapauden puolesta Suomen ja Venäjän välille. Osaston asiamies on ollut mm. seuraavien hankkeiden ohjausryhmissä: o Firmaxi -hanke (Etelä-Savon ammattiopisto) o Yritysasiamieshanke (Mikkelin ammattikorkeakoulu) o Koulutusvienti-kasvuun -hanke (vetovastuu Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksella) o Onnistunut omistajanvaihdos -hanke (vetovastuu Miset Oy:llä) Osallistuttu myös Miktech Oy:n strategia prosessiin Osaston hallituksen työskentelyä on leimannut vahva verkottuminen ja positiivinen ote seudun elinkeinoelämälle tärkeiden asioiden edistämiseen. Esko Pitkänen Etelä-Savon kauppakamari Mikkelin osaston asiamies PIEKSÄMÄEN KAUPPAKAMARIOSASTON KATSAUS VUOTEEN 2013 Pieksämäen kauppakamariosaston hallitus kokoontui 2 kertaa: 14.2 Lipa-Betoni Oy:llä ja 26.11 S. ja A. Bovalliuksella. Tämän lisäksi hallitus vieraili keväällä Jyväskylän kauppakamarissa ja syksyllä Varkauden kauppakamariosaston luona. Elokuussa kauppakamariosasto järjesti tilaisuuden kaupungin johdon kanssa, jonka tarkoituksena oli tiivistää hyvää yhteistyötä kauppakamarin ja kaupungin kesken. Osasto järjesti kaksi jäsentilaisuutta. Keväällä tilaisuus pidettiin Nokkalan käräjätuvalla, jossa puhujana oli muun muassa Ilkka Lakaniemi. Syksyn tilaisuus järjestettiin Pieksämäen uudessa yritystalossa. Kauppakamariosasto oli myös mukana muun muassa RST-Lapilla / Ekin Muovi Oy:ssä pidetyssä sukupolvenvaihdostilaisuudessa sekä Checkmarkin 20-vuotisjuhlissa. Lisäksi pitkäaikaista hallituksenjäsentä apulaiskaupunginjohtaja Juha Nousiaista muistettiin rautaisella ansiomerkillä. Pieksämäen kauppakamariosasto otti lehdistössä kantaa muun muassa kuntaliitosasioihin. Timo Keisala Etelä-Savon kauppakamari Pieksämäen osaston asiamies - 14 -
SAVONLINNAN KAUPPAKAMARIOSASTON KATSAUS VUOTEEN 2013 Savonlinnan kauppakamariosaston hallitus piti vuoden 2013 aikana 4 kokousta: 23.1.2013 Nuorten Yrittäjyystalo, 6.5.2013 Mainostoimisto Grafical Oy, 3.9.2013 MetsäWood, Punkaharjun vaneri- ja kertopuutehtaat ja 6.11.2013 Mikkelin ammattikorkeakoulu, Savonniemen kampus. Lisäksi vuoden 2013 aikana tapahtunutta: 5.3. Aamiaispalaveri Piattassa Itä-Savon päätoimittaja Tiina Ojutkankaan kanssa Annettu lausunto lentoliikenteen säilyttämisen puolesta. Annettu lausunto, jossa painotetaan syväsataman hyödyntämistä ja mallin käyttöönottoa käytännön strategia- ja suunnittelutyössä. Annettu kannanotto Savonlinnan kaupungin strategiaan: Jatketaan suunnitteluaikaa, että mukaan saadaan yhteistyötahoja, joita asia erityisesti koskee ja jotka ovat strategiatyön asiantuntijoita esim. elinkeinoelämä. Kauppakamariosaston edustustahot Savonlinnan seudulla: ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN: o Savonlinnan seudun elinkeinopoliittinen neuvottelukunta Arto Tolvanen, puheenjohtaja; Ari Hämäläinen; Kaj Lindh o Elinkeinoyhtiö, Savonlinnan yrityspalvelut Oy Marjukka Aarnio, toimitusjohtaja; Jarkko Wuorinen, hallituksen puheenjohtaja o Itä-Savon Uusyrityskeskuksen hallitus Arto Tolvanen, varapuheenjohtaja; Simo Pirhonen KOULUTUS o Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen laajennettu johtoryhmä Merja Auvinen -> Arto Tolvanen o Itä-Savon yliopistosäätiön hallitus Arto Tolvanen, varapuheenjohtaja; Ari Hämäläinen o Ammatti ja aikuisopiston työelämän kehittämishankkeiden ohjausryhmä Arto Tolvanen, puheenjohtaja KESKUSTAN KEHITTÄMINEN o Savonlinnan keskustan kehittämisen ohjausryhmä Arto Tolvanen TYÖVOIMA JA TYÖLLISYYS o Nuorten työllistämishankkeen ohjausryhmä Ulla Nousiainen Mikko Nurmela Etelä-Savon kauppakamari Savonlinnan osaston asiamies - 15 -
TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN TAPAHTUNUTTA Kauppakamarin järjestämän koulutuksen runko vuodelle 2014 on sovittu. Koulutukseen etsitään uusia muotoja ja aihepiirejä, koska markkinakentässä on nähtävillä pysyvä muutos. Kauppakamarijärjestön ilmeuudistuksen myötä myös Etevä-Savo -lehden layout muutettiin, ja sen taitosta vastaa jatkossa Tmi SaaraLiu. Etelä-Savon kauppakamari toteuttaa yhteistyössä Miktech Oy:n, Miset Oy:n, Pieksämäen elinkeinotoimen ja Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:n kanssa Keski-Suomen kauppakamarin aloitteesta syntyneen Kasvu Open kampanjan. Etelä-Savon ja Sheoxingin kanssa syntyi tammikuun 2014 alussa yhteistyösopimus, joka luo pohjaa osaamisemme vientiin. Selvitys Etelä-Savon kauppakamarin tutkimus- ja kehittämistyön laajuudesta Kauppakamarin kehittämistoiminta jakaantuu pääosin kolmeen lohkoon. Toimiston järjestämiin ajankohtaisseminaareihin ja -koulutuksiin, neuvontapalveluihin sekä luottamushenkilöorganisaation kautta tapahtuvaan kehittämiseen ja vaikuttamiseen. Kauppakamarilla on laaja ja monipuolinen luottamushenkilöverkosto, jota kautta saadaan hyvin elinkeinoelämän näkemys ja tieto esiin yritysten toimintaympäristön kehittämistyöhön sekä myös markkina- ja suhdannenäkymiin. Omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa toteutetaan yhteistyössä koko kauppakamarijärjestön kanssa jäsenkunnan näkemysten hankkimiseksi yritysten toimintaympäristön kehittämisessä. Etelä-Savon kauppakamari osallistuu myös Keskuskauppakamarin ja alueellisten kauppakamareiden valtakunnallisiin selvitys- ja tutkimushankkeisiin. Omakatteisten rahastojen kautta rahoitetaan maakunnan oppilaitoksissa tapahtuvaa opiskelijoiden suorittamaa tutkimus- ja opinnäytetyötoimintaa. ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Maailman talouden ja poliittisen tilanteen epävarmuus vaikuttavat edellisvuotta voimakkaammin myös Etelä-Savossa toimiviin yrityksiin. Euroopan Unionin eteläisten valtioiden, Kreikan, Espanjan ja Portugalin rahoituskriisien rinnalle on noussut Ukrainan ja Krimin kriisi, jotka luovat uusia paineita finanssimarkkinoille sekä kansainväliselle kaupalle. - 16 -
HILJA JA ALPO SAVOLAISEN RAHASTON TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Hilja ja Alpo Savolaisen rahasto on vuonna 1974 testamentilla Mikkelin kauppakamarille luovutettu itsenäinen rahasto. Rahaston tarkoituksena on tukea eri tavoin Etelä-Savon kauppakamarin toimintaalueen taloudellisten ja teknisten alojen hyväksi tehtyä opetus-, kehitys- ja tutkimustyötä sekä avustaa stipendein alueelta kotoisin olevia em. aineiden opiskelijoita. Rahastoa hoitaa viisihenkinen hallitus, jonka Etelä-Savon kauppakamarin hallitus valitsee kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vuonna 2013 rahaston hallituksen puheenjohtajana toimi apulaiskaupunginjohtaja Juha Nousiainen ja varapuheenjohtajana hallituksen puheenjohtaja Jukka Tikka sekä jäseninä toimitusjohtaja Markku Kakriainen, toimitusjohtaja Kari Manninen ja opetusneuvos Asko Ruuskanen. Rahaston asiantuntijana ja salkunhoitajana toimi sijoitusasiantuntija Eveliina Pyyhtinen/ Anu Parikka Suur-Savon Osuuspankista. Talous ja myönnetyt apurahat ja stipendit sekä kehityshankkeitten tuki Rahaston tilintarkastuksen ovat suorittaneet KHT Auno Inkeröinen ja HTM Pekka Neuvonen. Rahaston hallitus kokoontui vuoden aikana viisi (5) ja lisäksi hoiti asioita sähköpostin ja puhelimen välityksellä. Käsiteltävinä asioina oli muun muassa vuoden 2012 tilinpäätös ja toimintakertomus, rahaston sijoitukset ja niiden hoito ja jaettavat stipendit ja opinnäytetyöt. Vuoden 2013 stipendien myöntämiskokous pidettiin tammikuussa 2014. Rahasto jakoi opiskelijoille ja oppilaitoksille apurahoja, stipendejä yhteensä 38.850 euroa (ed. vuosi 35.400 euroa). Rahastolta haettujen stipendien lukumäärä oli 41 kpl ja opinnäytetyöhakemuksia 26 kappaletta. Lisäksi rahasto tuki Nuorisotakuuseen liittyvää Digitaalista kaupunkiseikkailua 930 eurolla. Tapahtuma järjestettiin useiden yhteistyötahojen toteuttamana 2.-7-9.2013. Sen tavoitteena oli tuoda esiin Mikkelin kaupungin ja sen eri toimijoiden suomat mahdollisuudet tulevaisuuden rakentamiseen työn, harrastusten ja opiskelun osalta. Vuoden 2013 tilinpäätös osoittaa 12.151,01 euron ylijäämää (v. 2012 +13.713) ja taseen loppusumma on 929.987,70 euroa (v. 2012 909.086,69). Markkinakatsaus 2013 mielenkiintoinen vuosi takana Vuosi 2013 osoittautui erinomaiseksi sijoitusvuodeksi. Kaikki päämarkkinat, lukuun ottamatta kehittyviä markkinoita, kehittyivät erittäin suotuisasti. Osakemarkkinat kokonaisuudessaan tuottivat hyvin: USA:ssa kurssit nousivat n. 30%, Suomessakin yli 20% ja Japanissa noustiin n. 50%:n vuosivauhtia! USA:n talousluvut kääntyivät viime vuonna selvästi parempaan suuntaan. Teollisuuden luottamus vahvistui ja asuntomarkkinoiden elpyminen jatkuu. Yhdessä paranevan työllisyystilanteen kanssa ne vetivät myös kulutuskysynnän käyntiin. USA:n keskuspankki piti kiinni elvyttävän politiikan jatkumisesta. Korkotaso haluttiin (ja halutaan edelleen) pitää alhaisella elvyttävällä tasolla ja liian suuria nousuja ei suvaita. Kuitenkin touko-kesäkuussa USA:n keskuspankin odotettua selvästi kärkkäämmät kommentit likviditeettielvytyksen (QE) aikakauden lopun lähestymisestä saivat markkinoilla aikaan voimakkaan myyntiaallon. Valtionlainakorot nousivat rajusti Yhdysvaltojen joukkolainamarkkinoiden vetäminä. Osakemarkkinoilla nähtiin korkotason nousun ja likviditeetin poistumisen pelon aiheuttama myyntiaalto, joka kohdistui erityisesti kehittyville markkinoille, mutta myös alkuvuoden hyvin kehittyneille US- ja Japanin markkinoille. - 17 -
Edelleen paraneva talousdata Yhdysvalloista sai keskuspankin heinä-elokuussa valmistelemaan markkinoita pitkään jatkuneiden likviditeettioperaatioiden asteittaiseen alasajoon. Joulukuun kokouksessa keskuspankki päättikin elvytyksen alasajon aloittamisesta tammikuussa 2014. Euroalueella tilanne oli hyvin kaksijakoinen. Saksasta saatiin varsin hyviä talouslukuja kotimarkkinakysynnän elpyessä, mutta eteläisemmässä Euroopassa ongelmat jatkuivat edelleen vaikeina. Suurimmat ongelmat Euroalueella olivat kasvun puute ja yhtenäisen politiikan puuttuminen. Kasvun vahvistaminen alkoi kuitenkin saada otsikoissa lisää tilaa säästötoimien sijaan. EKP on toiminut viime kesästä lähtien euroalueen takuumiehenä vakauttaen tilannetta merkittävästi. Vakautuminen näkyi mm. voimakkaasti laskeneina reunamaiden lainakorkoina ja eurokriisi painuikin taka-alalle. EKP:n toimilla on edelleen jatkon kannalta ratkaiseva rooli. Vuonna 2013 saatiin aikaan myös merkittävä päätös yhteisen pankkivalvontamekanismin perustamisesta. Japanissa hallitus on tehnyt voimakkaita liikkeitä kasvun käynnistämiseksi. Maa julkisti suuret investointiohjelmat sekä infrastruktuuriin, että yritystukiin. Lisäksi maassa vaihdettiin alkuvuodesta keskuspankin johto ja nostettiin inflaatiotavoitetta. Jenin arvoa pyritään heikentämään siten, että Japanin vientikysyntä saadaan liikkeelle ja, että tuontitavaroiden kallistumisen kautta saadaan inflaatio nousuun. Kehittyvillä markkinoilla kasvu jatkui edelleen länsimaita vauhdikkaampana, vaikkakin jäi odotuksista. Kiinassa ensimmäisen vuosineljänneksen talouskasvu jäi alle odotusten ollen linjassa mm. heikkenevien luottamuslukujen kanssa. US-keskuspankin likviditeettielvytyksen lähestyvä hidastaminen iski kovasti kehittyville markkinoille. Liike tuli sekä korkojen nousun että valuuttojen heikentymisen kautta. Kiinassa talousluvut kääntyivät jälleen parempaan suuntaan hallituksen tukiessa talouskasvua. Kiina myös ilmoitti merkittävistä uudistuksista, joilla talouden rakenteita muokataan 60 toimenpiteellä vuoteen 2020 mennessä. HALLITUS - 18 -
ETELÄ-SAVON KAUPPAKAMARIN JÄSENET 31.12.2013 MIKKELIN KAUPPAKAMARIOSASTON JÄSENET A.Toivakka Oy Aalto Oy Aalto-yliopisto, BScBA, Mikkeli Aalto-yliopisto, pienyrityskeskus Ahlstrom Glassfibre Oy Aitoasunnot / Palhomaa Oy Ari Ohtonen Oy, AO Paino Oy Asianajotoimisto Arto Tiensuu Asianajotoimisto Ervasti & Kunnas Oy Asianajotoimisto Puukko & Tuppurainen Oy Asianajotoimisto Suhonen Oy AT-Viestintä Oy Auto-Kilta Oy, Mikkeli Celer Oy Danske Bank Oyj, Mikkeli DHS Oy Audit Partners EK-Savo Oy/Eilakaisla Elinkeinoelämän Keskusliitto, Itä-Suomi Ensto Finland Oy, Mikkeli Environics Oy ESE-Verkko Oy ESV-Julkaisut Oy, c/o Länsi-Savo Oy ESV-Paikallismediat Oy, c/o Länsi-Savo Oy Etelä-Savon ammattiopisto, Mikkeli Etelä-Savon Energia Oy Etelä-Savon Kirjapaino Oy Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon Laskenta ja Konsultointi Ky Etelä-Savon Liikunta ry Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin ky Etelä-Savon Teleasennus Oy Etelä-Savon Viestintä Oy Etelä-Savon Yrittäjät Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Exel Composites Oyj FH Invest Oy Finnvera Oyj, Mikkelin aluekonttori GL Puu Oy Grafisale Oy Handelsbanken, Mikkelin konttori Haukivuoren Osuuspankki Helprint Oy Hirvensalmen kunta Hirvensalmen Osuuspankki Hits-Ari Ky IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy, Mikkeli Ihastjärven Linja Oy Inray Oy Ltd Itella Posti Oy Jari ja Pirkko Mattila Oy, K-Supermarket Rokkala JJ Westwind Finland Oy Jorma T. Hartikainen Juvan Kodinonni Oy Juvan kunta, kunnanvirasto Juvan Tili Oy Juvan VP-Yhtiö Oy (Laskentatili) Järvi-Suomen Metsätilat Oy Järvi-Suomen Viestintä Oy Kangasniemen kunta Kantolan Rengas Oy Kariko Oy Karikon Autotalo Oy Kaukama Oy Kerkes Oy Keskon Järvi-Suomen alue, c/o K-citymarket Seppälä Kuljetusliike J ja R Laatikainen Ky Kuljetusliike Krivetz Ky Kuomiokoski Oy Kuomion Kirjanpito Oy Kyyhkylä Oy Laskentamaa Oy Laskentavalio Ky Leo Laukkanen LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, Mikkeli Länsi-Savo Oy Maalausliike Pöntinen Ky Maamerkki Infra Oy Maansiirto Jarkko Ralli Oy Mainostoimisto Kixit Oy Makuuni Oy Marko ja Seija Miettinen Oy, K-Citymarket Mikkeli Marski Data Oy Mavacom Oy Mayt Oy Mediatakojat Oy, Radio Mikkeli Meklaritalo Oy Metsänhoitoyhdistys Järvi-Savo ry Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry Metsäsairila Oy Mikalo Oy Mikemet Oy Mikke ry Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Asuntokeskus Oy Mikkelin Autokuljetus Oy Mikkelin Betoni Oy Mikkelin Insinöörit ry Mikkelin kaupunki Mikkelin kesäyliopisto Mikkelin kiinteistöpysäkki (Arvokaksikko Oy) Mikkelin Kirjakauppa Oy Mikkelin Laattacenter Oy Mikkelin liikemiestenseura r.y. Mikkelin Mikaeli Oy Mikkelin Perheravintolat Oy Mikkelin Pesula Oy Mikkelin Puhelin Oyj Mikkelin Ravirata Oy Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy Mikkelin Tilikeskus Oy Mikkelin Tilitoimisto Oy Mikkelin Vihannes Oy Mikkelin yliopistokeskus Mikpolis Oy Miktech Oy MIP Electronics Oy Mipro Oy MJ-Compitec Oy MTK-Etelä-Savo ry MTV Oy, Etelä-Savo Mäntyharjun kunta Nikopuu Oy Nordea Pankki Oyj, Juva Nordea Pankki Oyj, Mäntyharju Nordea Pankki Suomi Oyj, Mikkeli Observis Oy - 19 -