PIRKKALAN KUNTA ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA 2012-2015



Samankaltaiset tiedostot
Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet

Elinkeino-ohjelma

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

Elinkeinopoliittinen ohjelma

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

Kuntaraportti Ii. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Paltamo. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Savitaipale. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Parkano. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Orivesi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Pirkkala. Suomen Yrittäjät

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

KUNTASTRATEGIA

Kuntaraportti Kitee. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Lieksa. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Juuka. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Virrat. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Nokia. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kangasala. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Valkeakoski. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Lempäälä. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Ylöjärvi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Sastamala. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Hämeenkyrö. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Pälkäne. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Vesilahti. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Urjala. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Ruovesi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Punkalaidun. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kihniö. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Juupajoki. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Mänttä-Vilppula. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Joroinen. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Saarijärvi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kinnula. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Vantaa. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Ulvila. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Pomarkku. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Merikarvia. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Inari. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kemijärvi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Muonio. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Ranua. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kerava. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Karkkila. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Inkoo. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti. Suomen Yrittäjät

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Kuntaraportti Kaavi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Pielavesi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Vesanto. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Naantali. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Paimio. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kotka. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Hamina. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Pyhtää. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Soini. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kaskinen. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Oulu. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Muhos. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Vaala. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Liminka. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Puolanka. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Lahti. Suomen Yrittäjät

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ylitornio. Ylitornio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Kuntaraportti Heinola. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Hollola. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Hartola. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kärkölä. Suomen Yrittäjät

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille

Kuntaraportti Forssa. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kokkola. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Lappeenranta. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Ylivieska. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Pietarsaari. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Riihimäki. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Tammela. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Imatra. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kalajoki. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Loppi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kannus. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Janakkala. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kaustinen. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Hattula. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Jokioinen. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Hausjärvi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Humppila. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Parikkala. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Rautjärvi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Ruokolahti. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Luumäki. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Lemi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Joensuu. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Liperi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kontiolahti. Suomen Yrittäjät

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Kuntaraportti Ilomantsi. Suomen Yrittäjät

Transkriptio:

PIRKKALAN KUNTA ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA 2012-2015 VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011

SISÄLLYSLUETTELO 1. Pirkkala elinkeinopolitiikan toimintaympäristönä... 4 2. Elinkeinopolitiikka kuntastrategian keskiössä... 5 3. Pirkkalan elikeinopolitiikan päätavoite ja painopistealueet... 6 3.1. Vetovoimaisen toimintaympäristön tarjoaminen... 6 3.2. Yritysalueiden ja toimialojen kehittäminen... 8 3.3. Elinkeinopolitiikkaa tehdään verkostotyömenetelmin... 10 3.4. Pirkkala huomioi yritykset monipuolisesti toiminnassaan... 10 3.5. Pirkkala on nopea, ketterä ja joustava yrityselämän mahdollistaja... 10 3.6. Imagon ja Pirkkala-brändin rakentaminen... 11 4. Toiminnan organisointi... 12 5. Seuranta... 12

Elinkeinopoliittinen ohjelma 2012-2015 Pirkkalan kunta 2012

1. Pirkkala elinkeinopolitiikan toimintaympäristönä Pirkkala on kiinteä osa voimakkaasti kasvavaa 360.000 asukkaan Tampereen kaupunkiseutua. Seutu on yksi halutuimpia asuinpaikkoja Suomessa. Pirkkala on ollut pitkään maamme nopeimmin väestöään ja työpaikkojaan lisääviä kuntia. Voimakas kehitys luo edellytyksiä yritystoiminnalle. Olennaisimpia Pirkkalan kunnan kehittämiseen ja kehittymiseen vaikuttavia vahvuustekijöitä ovat olleet ja ovat edelleen kehätie, lentokenttä, väestön ja työpaikkojen kasvu, laadukkaat peruspalvelut, korkea koulutustaso. Pirkkalan elinkeinopolitiikan lähtökohtana on luoda yritystoiminnalle hyvä ja kilpailukykyinen toimintaympäristö. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat elinkeinotoiminnan suoranaisiin edellytyksiin liittyvä infrastruktuuri kuten tontit, toimitilat ja monipuoliset yrityspalvelut. Elinkeinotoimintaa tukevat välillisesti myös korkealuokkaiset perhe-, koulutus- ja vapaa-ajanpalvelut. Elinkeinojen kehittämisellä on tärkeä merkitys kunnan tulonmuodostukseen. Onnistunut elinkeinopolitiikka näkyy hyvän työllisyyden tuomina verotuloina, parempina palveluina, kiinteistö- ja yhteisöveroina sekä tontinmyyntituloina. Kunnan päätöksillä vaikutetaan yritysten kehittymisedellytyksiin. Pirkkalan kuntastrategian mukaisen elinkeinopolitiikan ja yritysten toimivan ympäristön päämäärää toteutetaan kehittämällä elinkeinotoiminnan edellytyksiä järjestelmällisesti. Kunnan elinkeinopolitiikka on ollut monilla mittareilla osoitettuna tuloksellista. Sitä tullaan toteuttamaan jatkossakin jo tulosta tuottaneella ja hyväksi havaitulla tavalla painopistealueina kuntakeskus ja lentokenttävyöhyke, Pirkkala CLX. Tämä Pirkkalan elinkeinopoliittinen ohjelma sisältää elinkeinotoiminnan kehittämisen painopistealueet vuosiksi 2011-2015. Elinkeinopoliittinen ohjelma tekee näkyväksi Pirkkalan elinkeinopolitiikan juonen, sen punaisen langan jonka avulla Pirkkalan työpaikkaomavaraisuus on noussut 80-luvun reilusta 40 prosentista nykyiseen noin 68 prosenttiin voimakkaasta väestönkasvusta huolimatta. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana työpaikkamäärän kasvu on ollut noin 3300 työpaikkaa eli lähes 150 prosenttia. Onnistunut elinkeinopolitiikka on odotusten mukaisesti pitkäjänteistä, johdonmukaista ja ennustettavaa. Se edellyttää yhteistyötä yritysten kanssa niin, että se vastaa sekä kunnan strategisia tarpeita että yritysten tarpeita. Ohjelmaan on kirjattu myös tavoitteita elinkeinopoliittisille toimenpiteille, jotka pohjaavat vahvasti yhteistyöhön sekä seudun kuntien että alueen elinkeinoelämän kanssa. 4

2. Elinkeinopolitiikka kuntastrategian keskiössä Olemme elinvoimainen ja voimakkaasti verkottunut kunta, joka kehittää aktiivisesti asukkaiden ja elinympäristön hyvinvointia. Pirkkala on edelläkävijä ja rohkea kunnallisten toimintatapojen uudistaja. Pirkkalan kunnan visio 2015 Visio on tarkoitus saavuttaa valittujen strategisten teemojen avulla. Kunnan strategiset teemat ja päämäärät vuoteen 2015 ovat: Elinkeinopolitiikka ja yritysten toimiva ympäristö: Kunta kehittää järjestelmällisesti elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Maankäyttöpolitiikka ja rakentaminen: Kunta pitää maankäyttöpolitiikan kunnan hallinnassa ja toteuttaa rakentamisessa monimuotoisuutta, muunneltavuutta ja elinkaariajattelua Palvelut ja innovatiivinen yhteistyö: Kunta takaa laadukkaat palvelut valtakunnallisesti esimerkillisellä innovatiivisella yhteistyöllä. 5

3. Pirkkalan elinkeinopolitiikan päätavoite ja painopistealueet Pirkkalan elinkeinopolitiikan päätavoite Pirkkala luo yritystoiminnalle hyvän ja kilpailukykyisen toimintaympäristön. Pirkkalan elinkeinopolitiikka perustuu joustavaan ja nopeaan, asiakaslähtöiseen toimintatapaan. Pirkkala ennakoi tulevaisuutta ja rakentaa tietoisesti vahvuuksiinsa pohjautuvia elinkeinotoiminnan keskittymiä. Pirkkala toimii aktiivisena verkostojen rakentajana, saattaen yhteen eri toimijat, rakentaen toinen toisiaan vahvistavia menestyskeskittymiä. PAINOPISTEALUEET 3.1 Vetovoimaisen toimintaympäristön tarjoaminen Pirkkala tarjoaa yrityksille kaupunkiseudun vetovoimaisimman tulevaisuuden toimimtaympäristön. Vetovoimaisuuden kulmakiviä ovat sijainti ja kehätien tuomat mahdollisuudet, korkea koulutustaso, lentokenttä, laadukkaat ja viihtyisät asuinalueet sekä monipuoliset ja toimivat kuntapalvelut. Pirkkala profiloituu yritysmyönteisenä, tulevaisuutta aktiivisesti rakentavana kuntana joka pyrkii yhdistämään eri yritysten intressit elinkeinoelämän menestyskeskittymien luomiseksi. Menestystekijänä painotetaan myös rakennetun ympäristön laatua, jolla tarkoitetaan laatutekijöiden erityistä huomioimista kaikessa rakentamisessa. Laadukkaasti rakennettu ympäristö ja yritysalueet vahvistavat omaleimaisuutta ja vetovoimaa luomalla työvoimaa houkuttelevia tulevaisuuden työskentely-ympäristöjä. 6

PAINOPISTEALUEET VETOVOIMAISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN TARJOAMINEN sijainti ja kehätie, korkea koulutustaso, lentokenttä, laadukkaat, toimivat kuntapalvelut, menestyskeskittymien luominen, rakennetun ympäristön laatu PIRKKALA HUOMIOI YRITYKSET MONIPUOLISESTI TOIMINNASSAAN päätöksenteon toimivuus, mahdollistavat hankintakäytännöt, yritysvaikutusten arviointi päätöksenteossa, palvelutuotantostrategian laatiminen IMAGON RAKENTAMINEN aktiivinen yritysmyönteisen imagon rakentaminen, positiivisen imun vahvistaminen, yrityslähtöinen palvelu, maastossa näkyvä vilkas rakentaminen, medianäkyvyys, laadukkaat kotisivut,yrittäjätilaisuudet, yhteisvastuullinen viestintä PIRKKALA ON NOPEA, KETTERÄ JA JOUSTAVA YRITYSELÄMÄN MAHDOLLISTAJA nopea ja joustava palvelu, yritysmyönteinen toimintakulttuuri, virkamiestoiminnan ennakoivuus, nopeus ja ratkaisuhakuisuus YRITYSALUEIDEN JA TOIMIALOJEN KEHITTÄMINEN kuntakeskuksen kehittäminen, CLX-vyöhykeen eli lentokenttävyöhykkeen kehittäminen, innovatiivisten sijoittumispalvelujen tarjoaminen ELINKEINOPOLITIIKKAA TEHDÄÄN VERKOSTOMENETELMIN verkostojen rakentaminen, elinkeinoelämän toimijoiden intressien yhteensaattaminen, yrittäjien säännöllinen tapaaminen

3.2 Yritysalueiden ja toimialojen kehittäminen Kuntakeskuksen kehittäminen Pirkkala kehittää kuntakeskusta viihtyisän asumisen, vapaa-ajan ja kaupan keskuksena. Kunta mahdollistaa kaavoituksen avulla kuntakeskuksen rakentumisen kaupunkiseudun rakennemallin mukaisesti, jossa kuntakeskuksen alue rakennetaan tiiviisti, lisäten kaupan ja palvelujen toimintamahdollisuuksia ja painottaen rakennetun ympäristön laatua. Kuntakeskus profiloituu yhtenä kaupunkiseudun houkuttelevimpana asuinympäristönä, jossa yhdistyy niin viihtyisä asuminen, vapaa-ajan ja kaupan palvelujen monipuolisuus kuin kuntapalvelujen läheisyyskin. CLX-vyöhykeen eli lentokenttävyöhykkeen kehittäminen Kehitettävä vyöhyke käsittää satoja hehtaareja pääosin Pirkkalan kunnan ja valtion omistamia maa-alueita lentoaseman ja Partolan välisellä akselilla. Hankkeella tähdätään uusien yritysten sijoittumiseen ja tuhansien työpaikkojen syntymiseen vyöhykkeelle jota kutsutaan nimellä Pirkkala CLX. CLX-markkinointihankkeessa ovat mukana Pirkkalan kunnan ja Finavian lisäksi NCC, SRV sekä Rakennustoimisto Pohjola. 1. Partolan alue on monipuolinen kaupan keskus. Alueella on liiketilaa 90.000 kerrosneliömetriä ja kasvumahdollisuus 150.000 kerrosneliömetriin saakka. 2. Linnakallio on uusi autokaupan ja muun tilaa vaativan kaupan alue. Kehätien eteläpuolelle on rakentumassa pinta-alaltaan 40 hehtaarin autokaupan keskus. 3. Lentokentän risteysalue on teollisuuden, raskaan kaupan ja toimistorakentamisen aluetta. 4. Lentokentän yritysalueelle sijoittuvat teknologiayritykset ja lentoaseman tuntumaan lentokenttäpalveluiden sekä logistiikan yritykset. Koko maakunnan näkökulmasta keskeisin kehittämiskohde Pirkkalassa on lentokenttä. Käynnistyvä uuden kakkosterminaalin rakentaminen avaa uusia kehittymismahdollisuuksia sekä lentoliikenteelle että lentokenttäpalveluille. Ohjelmakauden keskeisiä toimenpiteitä ovat Linnakallion ja Vähä-Vaitin kunnallistekniikan loppuunsaattaminen, ja näiden väliin jäävän alueen kaavoitus teollisuuden tarpeisiin. 8

Innovatiivisten sijoittumispalvelujen tarjoaminen Pirkkala on ollut edelläkävijä ja haluaa edelleenkin olla ennakkoluuloton elinkeinotoiminnan kehittäjä. Tässä hyödynnetään erityisesti kunnan ja alueiden logistista sijaintia ja kehätietä. Pirkkalassa halutaan etsiä uusia innovaatioita ja uusia profiloitumisen keskuksia. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat myös esimerkiksi yksityisen ja julkisen toiminnan rajapinnat, mm. liikuntapalvelujen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittymien mahdollistaminen. Sijoittumispalvelutoiminnassa pyritään ennakoimaan kasvualoja sekä käyttämään hyväksi vahvaa verkostoa. Kunnan sijaintia alueiden ja sijoittumismahdollisuuksien kehittämisessä hyödynnetään tehokkaasti ja innovatiivisesti. Esimerkkeinä ovat seuraavat kehittämiskohteet ja mahdollisuudet: suuren tonttikoon teollisuusalue logistiikka yksityisten ja julkisten palvelujen rajapinnat kehätie majoitus- ja matkailupalvelut insinööritiheys lentokenttä teknologiateollisuus golfkenttä vahva muutos ja liike pintakäsittelyteollisuus kaupan keskittymät, erityisesti konekauppa Pyhäjärven ranta-alueet vahvat toimialat autovahinkokeskus täydentävät toimialat 9

3.3 Elinkeinopolitiikkaa tehdään verkostotyömenetelmin Pirkkala jatkaa ja vahvistaa työtapaansa elinkeinoelämän verkostojen rakentajana ja kutojana. Pirkkalan vahvuus on eri elinkeinoelämän toimijoiden intressien yhteennivominen ja toinen toisiaan vahvistavien yritysten sijoittumisen mahdollistaminen lähelle toisiaan uusilla yritysalueilla. Pirkkala toimii aktiivisena tulevaisuuden ennakoijana ja katsoo elinkeinopolitiikkaa tehdessään riittävän kauas, luoden tulevaisuuden yrityselämälle toteuttamisalustoja kuntamaailman edelläkävijänä. Elinkeinojohtajan työn keskeisimpiä painopisteitä on verkostojen luominen ja ylläpitäminen, tulevaisuuden ennakoiminen ja tulevaisuuden menestymismahdollisuuksien edellytysten luominen. Yrittäjiä ja heidän edustajiaan tavataan säännöllisesti, kuunnellen yrityselämän näkemyksiä elinkeinopolitiikan kehittämisestä. 3.4 Pirkkala huomioi yritykset monipuolisesti toiminnassaan Pirkkalan päätöksenteko yritysasioissa on selkeää ja hyvin toimivaa. Pirkkala huomioi hankintapolitiikassaan eri kokoisten yritysten mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin julkisista hankinnoista, mahdollistaen osatarjoamismahdollisuuden hankintojen sisältö huomioiden. Pirkkala arvioi osana päätöksentekoaan niiden vaikutuksia yrityksiin ja yrittämiseen. Kunta määrittelee hankintapolitiikkaansa avoimesti esimerkiksi palvelutuotantostrategian laatimisen kautta. 3.5 Pirkkala on nopea, ketterä ja joustava yrityselämän mahdollistaja Pirkkala palvelee kuntaan sijoittuvia yrityksiä nopeasti ja joustavasti. Tämä palvelulupaus on menestystekijä yritysten sijoittumisesta kilpailtaessa. Onnistuvan elinkeinopolitiikan keskeinen menestystekijä on Pirkkalan kunnan yritysmyönteinen toimintakulttuuri, joka tarkoittaa kunnan ylimmän johdon, elinkeinotoimen, maankäytön ja kunnallistekniikan tiivistä ja saumatonta yhteistyötä elinkeinoelämän tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Kunta hakee aktiivisesti ja nopeasti ratkaisuja kyetäkseen tarjoamaan yrityksille sijoittumismahdollisuuksia kaupunkiseudun parhaille paikoille. Se edellyttää virkamiestoiminnalta ennakoivuutta, nopeutta ja ratkaisuhakuisuutta. 10

3.6 Imagon ja Pirkkala-brändin rakentaminen Pirkkala rakentaa aktiivisesti yritysmyönteistä imagoa. Yrityksiä ja työpaikkoja syntyy mm. kunnassa jo olemassa olevien yritysten toimesta, verkostojen kautta kuin myös hyvän imagon tuoman vetovoiman avulla. Imagon rakentaminen kannattaa: mielikuvat vaikuttavat yritysten sijoittumispäätöksiin. Imagoon vaikuttavia tekijöitä ovat mm. elinkeinoelämän määrä, rakentamisen jatkuvuus ja kunnan positiivinen julkisuuskuva. Uusien rakentuvien yritysten mukanaan tuoma positiivinen imu alueille synnyttää efektin, jossa yhä useampi yritys haluaa olla mukana ja osallisena. Kuntaan sijoittuneiden yritysten myönteinen palaute kunnasta vahvistaa edelleen vetovoimaa. Tärkeitä imagoa positiivisesti rakentavia toimenpiteitä ovat myös yrityslähtöinen palvelu, maastossa näkyvä jatkuva rakentaminen, medianäkyvyys, laadukkaat kotisivut CLX-hankkeelle ja yrittäjille järjestetyt tilaisuudet. Imagon rakentajana ja myönteisen julkisuuskuvan viestijänä toimii koko kunta: kaikki työntekijät ja luottamushenkilöt. Myönteinen, yrityksiä houkutteleva mielikuva syntyy koko kunnan toimesta ja on kaikkien yhteisellä vastuulla. 11

4. Toiminnan organisointi Elinkeinotoiminnan kokonaiskehittämisestä vastaa kunnan valtuusto. Valtuusto päättää elinkeinopoliittisista linjauksista, kehittämistoiminnan painotuksista ja seurannasta. Päätösten toimeenpanosta vastaa kunnanhallitus. Kunnan elinkeinopolitiikasta ja elinkeinotoiminnasta vastaavana virkamiehenä toimii elinkeinojohtaja. Elinkeinotoimen tehtävät ja tavoitteet edellyttävät tiiviin ja säännöllisen yhteistyön jatkamista niin seudullisesti kuin yrittäjienkin kanssa. Pirkkala omistaa yhdessä muiden Tampereen kaupunkiseudun kuntien kanssa Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:n. Yhtiö järjestää seudun kunnille yhteiset asiat, kuten alkavien yritysten neuvonnan, seudun markkinoinnin, matkailuasiat sekä erilaiset kehityshankkeet ja niiden koordinoinnin. Seudullisten elinkeinotoimen hankkeiden rahoitus on keskitetty yhtiölle. Kunnat hoitavat itse kaiken muun, esimerkiksi tonttikaupat ja yrityksiä koskevat palvelut. 5. Seuranta Valtuusto vahvistaa ohjelmaan perustuvat vuosittaiset tavoitteet talousarvion käsittelyn yhteydessä sekä seuraa ohjelman toteutumista suunnitelman mukaisesti. Elinkeinopoliittinen ohjelma tarkistetaan kerran valtuustokaudessa. Elinkeinopoliittisen ohjelman toteuttamisen vastuuhenkilönä toimii elinkeinojohtaja. Ohjelman toteutumisesta raportoidaan puolivuotisseurannan ja tilinpäätöksen yhteydessä valtuustolle. 12