6. 13.8.2017 OI, SINÄ VALAISTU Hildegard Bingeniläisen musiikkia Torstaina 10.8. klo 21.00, Pyhän Laurin kappelissa (Pappilankuja 3, Vantaa) Anneliina Koskinen ja Uli Kontu-Korhonen, laulu ja keskiaikaiset soittimet
OHJELMA Cum vox sanguinis In Matutinis Laudibus Studium divinitatis Deus enim in prima Aer enim volat Deus enim rorem Nunc gaudeant O antiqui sancti (instrumentaali, Ordo Virtutum) Spiritus Sanctus O orzchis Ecclesia O magne Pater In Matutinis Laudibus Et ideo puella istae O tu illustrata Jousipsalttari-improvisaatio In Matutinis Laudibus Unde quocumque De Patria Sed diabolus O felix anima Kelloimprovisaatio Kyrie eleison
Hildegard Bingeniläisen näky "Loistava".
"Minä katsoin ja näin jotain, joka muistutti suurta raudan harmaata vuorta. Sen yllä vallitsi valonihanuus, jonka kirkkaus sokaisi silmäni. Hänestä, joka istuu vuoren päällä lähtee eläviä kipinöitä, jotka ympäröivät suloisesti molemmat hahmot lempeällä hehkullaan. Yksinkertaisuus, selvyys ja totuus ovat hengellisen tasapainon tukipilareita, jumalallinen tieto ja sisäinen hurskaus ovat sen rikasta omaisuutta." Hildegard Bingeniläinen Tämä uusi duo-ohjelma on vuosikymmenten ystävyytemme ilmentymä sekä ennen kaikkea kunnianosoitus ihailemallemme abbedissalle ja taiteilijalle, Hildegard Bingeniläiselle. Anneliina Koskinen ja Uli Kontu-Korhonen Hildegard Bingeniläinen syntyi Saksassa aatelisperheen kymmenenneksi lapseksi vuonna 1098. Jo lapsuudessaan hän poikkesi muista ikätovereistaan, sillä hänen terveydentilansa oli epävakaa ja hänellä oli myös erikoisia henkisiä kykyjä, joihin kuului muun muassa asioiden ennalta näkeminen. Hildegardin ollessa 8-vuotias hänen vanhempansa päättivät lähettää tyttärensä luostariin "kymmenyksinä kirkolle". Luostarissa hänen erityislaatuisuutensa oli sille turvallisemmassa ympäristössä. Nunna Jutta otti lapsen suojelukseensa ja toimi tämän huoltajana koko elämänsä ajan. 41-vuotiaana Hildegard sairastui vakavasti. Hän kertoi Jumalan puhuneen hänelle sairasvuoteella, ettei hän nousisi ennen kuin lupaisi kirjoittaa ylös näkynsä, joita hän oli saanut vuosien varrella, mutta arkana kieltäytynyt kertomasta niitä eteenpäin. Hildegardin annettua lupauksen kipu hellitti. Näyt Hildegard sai aina valvetilassa, usein kuin kirkkaan valokehän ympäröiminä kuvina. Näyistä kertyi laaja teos nimeltä Scivias. Viisaan nunnan tuotantoon kuuluu myös luonnon- ja lääketieteellistä kirjallisuutta, yhteensä 77 hengellistä laulua sekä musiikkinäytelmä Ordo Virtutum. Musiikin Hildegard mainitsee kirjoituksissaan satoja kertoja ja hän piti sitä tervehdyttävänä voimana.
Hildegard Bingeniläisen sävellysten musiikillisia erityispiireitä ovat esimerkiksi laulujen laaja ambitus eli ääniala (laulut liikkuvat hyvin matalalla ja korkealla), päällekkäisestä kvintistä ja kvartista muodostuva hyppy ylöspäin sekä voimakas melismointi (korukuviointi pitkään samalla tavulla). Hildegardin elinaikana kirkon viroissa olijat eivät yleisesti arvostaneet instrumentaalimusiikkia, mutta Hildegard teki tässäkin asiassa poikkeuksen. Hän puhui kauniisti useista soittimista; hän kuuli rummussa paastoavan ihmisen kurinalaisuuden, jousisoittimissa ihmisen epätäydellisyyden ja mutta kaipuun parempaan, psalttarissa ihmisen pyhityskertomuksen maan mataluudesta lavealta tieltä kohti kirkkautta ja kaitaa tietä, ja huilussa hän taas kuuli Pyhän Hengen tuulen. Monin tavoin ihmisiä auttanut, hämmästyttänyt ja opastanut abbedissa Hildegard Bingeniläinen kuoli 81-vuotiaana vuonna 1179. Anneliina Koskinen ANNELIINA KOSKINEN aloitti musiikkiopintonsa Pohjois-Kymen musiikkiopistossa, jossa hän opiskeli viulun ja nokkahuilun soittoa. Lukiossa opiskellessaan Koskinen valitsi pääaineekseen laulun, jonka opiskelua hän jatkoi Sibelius- Akatemiassa. Koskinen suoritti musiikin maisterin tutkinnon sekä lauludiblomin erinomaisin arvosanoin vuonna 1993. Vanhan musiikin tietoa ja taitoa Koskinen on kerryttänyt paitsi Sibelius-Akatemian opinnoissaan, myös lukuisilla mestarikursseilla sekä Lontoossa Jessica Cashin (laulu) ja Pamela Thorbyn (nokkahuilu) ohjauksessa. Tätä nykyä Koskinen on itse kysytty kouluttaja vanhan musiikin kursseilla. Koskisen tapaa laulaa on useissa yhteyksissä kuvattu vahvan kertovaksi, ja hän onkin työskennellyt paljon myös teatterissa. Lauluäänen lisäksi Koskisen instrumentteja keskiaikaisen musiikin konserteissa ovat erilaiset huilut ja pillit, goottiharppu, psalttari, jousipsalttari, sinfonia, rebec, krumhorn, kellot ja perkussiot. Vuosina 2015 ja 2017 Koskinen on toiminut Suomen Kulttuurirahaston tuella linnamuusikkona luennoiden ja musisoiden Suomen keskiaikaisissa linnoissa. Vaikka Koskisen ohjelmistossa on musiikkia 2000 vuoden ajalta, vanhan musiikin laulajana parhaiten tunnettu sopraano on esiintynyt paitsi eri yhtyeiden ja orkestereiden solistina myös esimerkiksi kansainvälisen renessanssimusiikin yhtye Retroverin, turkulais-helsinkiläisen vokaaliensemble Giardino Novon ja turkulaisen Camerata Aboensiksen jäsenenä Suomessa ja ulkomailla. Koskinen on levyttänyt muun muassa suomalaiselle ALBA- ja ranskalaiselle OPUS 111 -levymerkille sekä nauhoittanut YLE:lle kantanauhoja varhaisen barokin ja keskiajan ohjelmistolla.
2009 ALBA Records julkaisi Koskisen soololevyn De Angelis, joka koostuu hyvin varhaisesta keskiaikaisesta musiikista, Hildegard Bingeniläisen lauluista sekä suomalaisista kansansävelmistä. Koskinen on Suomen Solistiyhdistyksen jäsen, minkä lisäksi hän toimii Turun Vanha Musiikki ry:n hallituksen puheenjohtajana kaudella 2017. ULI KONTU-KORHONEN valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta. Vanhaa musiikkia Kontu-Korhonen on opiskellut mestarikursseilla opettajinaan muun muassa Evelyn Tubb, Michael Fields, Stephen Stubbs, Suzie LeBlanc sekä The Hilliard Ensemblen laulajat. Kontu-Korhosella on kuulaan kirkas sopraano, joka helisee enkelimäisiin korkeuksiin säilyttäen aina kauniin värinsä. Hän on voimakas tulkitsija, joka laulaessaan kertoo tarinaa avoimesti yleisön kanssa kommunikoiden. Kontu-Korhosen soololevy Praemia lucis Valon lahja ilmestyi toukokuussa 2008 Alba records- levy-yhtiölle, ja se sisältää Hildegard Bingeniläisen lauluja, vanhoja suomenkielisiä virsiä sekä kansanlauluja. Soolo-ohjelmissaan Kontu-Korhonen soittaa laulamisensa lisäksi keskiaikaisia instrumentteja, joita ovat muun muassa dulcimer, sinfonia, portatiivinen urku ja 5-kielinen kantele. Kontu-Korhonen on laulanut vuodesta 1997 lähtien keskiaikaisen musiikin yhtye Oliphantin solistina. Yhtyeen ohjelmisto kattaa musiikkia 1100-luvun monodiasta moniääniseen ars novaan asti. Oliphant on tuonut runsaasti julki ennestään tuntematonta truveerimusiikkia. Yhtyeen levyt Joie fine -chansons pieuses-lauluja (2006), Gace Brulén musiikkia sisältävä levy (2004) sekä Lauluja Ristiretkiltä (2000) ovat herättäneet ihastusta niin yleisössä kuin arvostelijoissakin improvisatorisella ja värikkäällä musisoinnillaan. Vuosien 2008 2009 aikana Oliphant perehtyi saksalaiseen keskiaikaiseen musiikkiin sekä valmisti ohjelmasta HERZ, PRICH! SYDÄN, MURRU! -konsertti- ja levykokonaisuuden. Levy ilmestyi maaliskuussa 2010. Soolokonserttiensa lisäksi Kontu-Korhonen on ollut toteuttamassa keskiaikaista liturgista draamaa, Ludus Danielis, sekä Hildegard Bingeniläisen Ordo Virtutum-näytelmää. Kontu-Korhonen on toiminut muusikkona useissa teatteri- ja tanssituotannoissa, joissa keskiaikainen musiikki on ollut keskeisessä asemassa. Keskiajan, renessanssin ja barokkimusiikin esittämisen lisäksi Kontu-Korhonen on laulanut myös jazz- ja kansanmuusikoiden kanssa sekä esittänyt uutta musiikkia. Erilaiset poikkitaiteelliset hankkeet ovatkin oleellinen osa Kontu-Korhosen taiteilijapersoonaa. Kotimaansa lisäksi hän on konsertoinut useissa Euroopan maissa sekä tehnyt radionauhoituksia. Kontu-Korhonen opettaa vanhaa musiikkia Turun musiikkiakatemiassa.
Meille vai teille? Toisinaan pankkiin voi olla vaikea päästä sen aukioloaikana. Siksi voitkin sopia kanssamme pankkitapaamisen sinne ja silloin kun sinulle parhaiten sopii maksutta. saastopankki.fi/kotikaynti NOOA SÄÄSTÖPANKKI / TIKKURILA, TIKKURAITTI 11