Väestö 0 Väestörakenne 00 vuosikatsaus Joka viides 0vuotias nainen on lapseton Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa asuvista 0-vuotiaista naisista prosenttia ei ole synnyttänyt lasta. Lapsettomien osuus on ollut hitaassa, mutta pysyvässä kasvussa. Vuonna 990 lapsettomien 0-vuotiaiden naisten osuus oli prosenttia. Synnyttäneiden osuus vuosina 99 syntyneistä naisista -, 0- ja -vuotiaana Lasten hankkimista on lykätty yhä myöhemmälle iälle. Vuonna 990 äitien osuus 0-vuotiasta naisista oli 6 prosenttia. Vuoden 00 lopussa äidiksi oli tullut vain noin joka toinen 0-vuotias nainen. Tällaisen kehityksen jatkuessa yhä suurempi osuus naisista uhkaa tulevaisuudessa jäädä kokonaan lapsettomaksi. Pohjanmaalla asuvista 0-vuotiaista naisista lapsettomia oli vuoden 00 lopussa prosenttia. Uudenmaan maakunnassa joka neljäs 0-vuotias nainen on lapseton. Helsingissä asuvista 0-vuotiaista naisista 6 prosenttia ei ole synnyttänyt lasta. Helsinki 0.9.0 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Kaikista 0-vuotiaista naisista siviilisäädyltään naimattomia oli 9 prosenttia, naimisissa olevia prosenttia ja eronneita prosenttia. Lapsettomista 0-vuotiaista naisista kaksi kolmesta oli naimattomia, joka neljäs oli naimisissa ja eronneita oli prosenttia. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia jo yli miljoona Väestötietojärjestelmässä on tieto siitä, mikäli henkilö on jonkin Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien henkilöiden määrä ylitti miljoonan rajan vuonna 00. Lähes joka viides suomalainen ei näin ollen ole minkään Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien määrä on kaksinkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus sukupuolen mukaan 99000 Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus korkein Uudellamaalla, alhaisin Etelä-Pohjanmaalla Vuoden 00 lopussa uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli 0 9 henkilöä. Miehistä uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus oli selvästi suurempi, prosenttia, kuin naisten, 6 prosenttia. Myös alueelliset erot ovat varsin suuria. Uudenmaan maakunnassa uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli prosenttia väestöstä, Etelä-Pohjanmaalla vastaava osuus oli yhdeksän prosenttia. Vieraskielisistä vain joka viides on Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsen Uudenmaan maakunnan -vuotiaista miehistä prosenttia ei ole minkään uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. Suomessa asuvista vieraskielistä henkilöistä prosenttia ei ole minkään Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. Vieraskielisissä 9-vuotiaissa miehissä osuus on lähes 90 prosenttia. Vuoden 00 lopussa prosenttia väestöstä kuului Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Ortodoksisen kirkkokunnan jäseniä oli prosentti ja muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvia myös prosentti väestöstä. Vuonna 90 väestöstä 90 prosenttia kuului Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
Sisällys Katsaus Suomen väestöön 00.... Suomessa asuvien ulkomaalaisten ikärakenne selvästi kantaväestöä nuorempi.... Lähes joka neljäs vieraskielinen puhuu äidinkielenään venäjää.... Muuttotappio synkentänyt Etelä-Savon ja Kainuun väestöllistä huoltosuhdetta... Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko. Kunnat asukasmääräryhmittäin maakunnittain..00... Liitetaulukko. Naimisissa olevat naiset avioliiton keston ja järjestysluvun mukaan..00...9 Liitetaulukko. -vuotiaat naiset iän ja elävänä syntyneiden lasten määrän mukaan..00...0 Liitetaulukko. -vuotiaat miehet iän ja elävänä syntyneiden lasten määrän mukaan..00...0 Liitetaulukko. Naiset iän, lasten määrän ja synnyttäneiden osuuden mukaan..00... Liitetaulukko 6. Miehet iän, lasten määrän ja isien osuuden mukaan..00... Liitetaulukko. Väestö uskonnollisen yhdyskunnan, iän ja sukupuolen mukaan..00... Liitetaulukko. Väestö uskonnollisen yhdyskunnan mukaan 0000... Kuviot Kuvio. Suomen kansalaiset iän ja sukupuolen mukaan vuoden 00 lopussa... Kuvio. Ulkomaiden kansalaiset iän ja sukupuolen mukaan vuoden 00 lopussa... Kuvio. Vieraskielisten määrä Suomessa vuosina 99000... Kuvio. Suurimmat vieraskielisten ryhmät vuosina 009 ja 00...6 Kuvio. Väestöllinen huoltosuhde maakunnittain 90 ja 00... Liitekuviot Liitekuvio. Ruotsinkielisten osuus väestöstä 90000... Liitekuvio. Väestöllinen huoltosuhde 9000 ja ennuste 000... Liitekuvio. Maakuntien osuus väestöstä vuonna 00... Liitekuvio. Ulkomailla syntyneet maakunnittain 009 ja 00... Laatuseloste: Väestörakenne 00...
Katsaus Suomen väestöön 00. Suomessa asuvien ulkomaalaisten ikärakenne selvästi kantaväestöä nuorempi Suomessa asuvat ulkomaiden kansalaiset ovat ikärakenteeltaan huomattavasti nuorempia kuin muu väestö. Miespuolisten ulkomaiden kansalaisten keski-ikä oli vuoden 00 lopussa, ja naisten, vuotta. Vastaavat koko väestön keski-iät olivat miehillä 0,0 ja naisilla, vuotta. Kuvio. Suomen kansalaiset iän ja sukupuolen mukaan vuoden 00 lopussa Kuvio. Ulkomaiden kansalaiset iän ja sukupuolen mukaan vuoden 00 lopussa
Väestöllinen huoltosuhde ulkomaiden kansalaisten osalta oli,0 (koko väestö,6) ja peräti 0,6 prosenttia ulkomaiden kansalaisista on työikäisiä eli 6-vuotiaita. Uusia ulkomaiden kansalaisia ei saada pelkästään uusista maahanmuuttajista. Esimerkiksi vuonna 00 Suomessa syntyi kaikkiaan 0 ulkomaiden kansalaista. Ulkomaiden kansalaisia 6 000, kaksoiskansalaisia 000 Vuoden 00 lopussa Suomessa asui yhteensä 6 9 ulkomaiden kansalaista, mikä on, prosenttia väestöstä. Suurimmaksi ulkomaiden kansalaisten ryhmäksi nousivat vuoden 00 aikana Viron kansalaiset, joita asui Suomessa 9 00. Aiemmin suurin ulkomaiden kansalaisten ryhmä on ollut Venäjän kansalaiset. He ovat asuneet Suomessa Viron kansalaisia kauemmin ja heistä lähes 0 000 on hakenut ja saanut Suomen kansalaisuuden. Suomessa asuvista henkilöistä on kaksoiskansalaisia eli heillä on Suomen kansalaisuuden lisäksi myös jonkin toisen maan kansalaisuus. Suurimpia kaksoiskansalaisuusryhmiä ovat Venäjän ( ), Ruotsin ( ) ja Yhdysvaltain kansalaiset ( 0). Virallisissa tilastoissa kaksoiskansalaisuuden omaavia henkilöitä ei lueta ulkomaiden kansalaisiksi, koska heillä on Suomen kansalaisuus.. Lähes joka neljäs vieraskielinen puhuu äidinkielenään venäjää Vieraskielisiä oli Suomessa vuoden 00 lopussa. Luvussa on kasvua edellisestä vuodesta henkilöä. Vieraskielisten määrä ylitti 00 000 henkilön rajan vuonna 00 ja 00 000 henkilön rajan vuonna 009. Suomessa on nyt eri vieraskielistä ryhmää, joissa on vähintään 000 henkilöä. Kuvio. Vieraskielisten määrä Suomessa vuosina 99000 Kaikkien kuviossa näkyvien suurimpien kieliryhmien määrät kasvoivat vuoden 00 aikana. Suurin vieraskielisten ryhmä on venäjänkieliset. Venäjänkielisiä on Suomessa jo 9 ja heidän osuutensa kaikista vieraskielisistä on prosenttia. Seuraavaksi suurimmat vieraskieliset ryhmät olivat vironkieliset ( 9), somalinkieliset ( 9), englanninkieliset ( ) ja arabiankieliset (0 ).
Kuvio. Suurimmat vieraskielisten ryhmät vuosina 009 ja 00 Joka kymmenes pääkaupunkiseudun asukas on vieraskielinen Väkilukuun suhteutettuna vieraskielisiä asuu eniten Uudellamaalla,,0 prosenttia ja Ahvenanmaalla,, prosenttia. Vähiten vieraskielisiä on Etelä-Pohjanmaalla, jossa heidän osuutensa väestöstä on, prosenttia. Kunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus on korkein Helsingissä, jonka asukkaista 0, prosenttia on vieraskielisiä. Vantaalla vastaava osuus on toiseksi korkein, 9,9 prosenttia ja Espoossa kolmanneksi korkein, 9, prosenttia. Suomen kunnista :ssä vieraskielisten osuus väestöstä on prosenttia tai enemmän. Vieraskielisien osuus on alle prosentin kunnassa. 6
. Muuttotappio synkentänyt Etelä-Savon ja Kainuun väestöllistä huoltosuhdetta Muuttotappio on vuosikymmenten aikana synkentänyt väestöllistä huoltosuhdetta etenkin Etelä-Savossa ja Kainuussa. Väestöllinen huoltosuhde kertoo kuinka monta alle -vuotiasta ja 6 vuotta täyttänyttä on sataa työikäistä (6-vuotiaat) kohden. Vuonna 90 väestöllinen huoltosuhde oli sekä Uudenmaan maakunnassa että Kainuun maakunnassa. Kuvio. Väestöllinen huoltosuhde maakunnittain 90 ja 00 Vuoden 00 lopussa Uudenmaan maakunnan väestöllinen huoltosuhde oli edelleen sama, kun Kainuun huoltosuhde oli 6. Korkein väestöllinen huoltosuhde oli Etelä-Savon maakunnassa, 9. Vielä vuonna 90 Etelä-Savon väestöllinen huoltosuhde oli. Nuorten määrä maakunnissa vähentynyt jopa kolmanneksen 0 vuodessa Muuttotappiot ovat jo pysyvästi vaikuttaneet maakuntien väestökehitykseen. Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Satakunnan maakunnissa on jokaisena vuotena viimeisen 0 vuoden ajan kuollut enemmän ihmisiä kuin on syntynyt. Etelä-Savossa on viimeisen 0 vuoden aikana kuollut 6 henkilöä enemmän kuin on syntynyt. Kymenlaaksossa vastaava luku on 0 henkilöä. Samaan aikaan Uudenmaan maakunnassa on syntynyt 0 9 henkilöä enemmän kuin kuollut. Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Lapin ja Satakunnan maakunnissa alle -vuotiaiden määrä on viimeisen 0 vuoden kuluessa vähentynyt vähintään 0 prosenttia. Kainuun maakunnassa alle -vuotiaiden määrä on vuodesta 90 vähentynyt eniten, prosenttia.
Liitetaulukot Liitetaulukko. Kunnat asukasmääräryhmittäin maakunnittain..00 Maakunta Koko maa Uudenmaan Varsinais-Suomen Satakunnan Kanta-Hämeen Pirkanmaan Päijät-Hämeen Kymenlaakson Etelä-Karjalan Etelä-Savon Pohjois-Savon Pohjois-Karjalan Keski-Suomen Etelä-Pohjanmaan Pohjanmaan Keski-Pohjanmaan Pohjois-Pohjanmaan Kainuun Lapin Ahvenanmaa -Åland Asukkaita Asukasmääräluokka Yhteensä 6 0 9 6 9 6-999 9 000-999 9 000-999 000-6 999 000-999 6 6 6 600 96 9 9 9 9 000-999 0 0 000-9 999 6 0 000-9 999 6 0 6 0 000-99 999 6 09 9 6 60 00 000-0 9
Liitetaulukko. Naimisissa olevat naiset avioliiton keston ja järjestysluvun mukaan..00 Avioliiton kesto Avioliiton järjestysluku Yhteensä 6- Tuntematon Yhteensä 00 6 06 0 6 0 0 6 969 6 0 90 6 0 9 9 9 99 96 6 0 99 9 0 9 6 0 0 6 0 6 66 9 6 6 6 0 00 9 6 9 9 0 6 69 9 66 6 6 9 66 6 9 9 0 09 90 66 9 0 9 96 00 66 0 0 6 6 6 6 0 60 6 6 0 0 6 69 6 9 6 9 6 9 0 0 90 0 600 6 0 9 9 6 0 0 9 6 9 0 96 66 0 09 60 6 9 9 0 90 6 0 0 6 96 9 6 00 9 69 0 6 6 09 6 9 9 6 00 6 6 6 0 09 6 0 9 9 606 6 669 66 6 9 0 0 06 Tuntematon 0 9
Liitetaulukko. -vuotiaat naiset iän ja elävänä syntyneiden lasten määrän mukaan..00 Ikä Elävänä syntyneiden lasten lukumäärä Naisia yhteensä 0 6-06 0 6 09 6 66 6 006 0 69 0 6 9 9 6 60 6 6 9 0 9 96 9 9 9 9 6 06 9 6 66 99 0 6 9 0 6 0 6 0 6 09 6 6 9 9 0 6 60 0 96 6 90 9 0 6 0 9 0 60 9 06 9 9 6 9 66 6 0 99 06 9 0 9 6 9 6 0 90 9 9 09 9 9 9 0 6 6 6 0 9 606 0 66 9 6 9 6 0 0 669 0 9 9 6 6 9 0 0 0 99 0 0 9 69 9 90 0 0 6 9 0 Liitetaulukko...00 -vuotiaat miehet iän ja elävänä syntyneiden lasten määrän mukaan Ikä Elävänä syntyneiden lasten lukumäärä Miehiä yhteensä 0 6-0 0 9 6 09 0 9 6 60 9 9 9 69 6 96 6 0 6 66 0 6 9 0 99 96 9 0 0 0 90 99 0 9 0 60 09 9 6 9 6 6 9 9 0 6 90 9 0 66 00 6 6 90 0 9 90 96 0 6 0 60 69 6 0 9 09 90 0 6 6 9 9 6 0 609 0 0 9 90 0 66 09 96 099 0 06 0 606 9 0 6 69 00 0 6 90 9 6 669 00 90 6 00 666 0 00 6 0 9 9 6 696 0 69 9 9 6 00 96 9 9 0
Liitetaulukko. Naiset iän, lasten määrän ja synnyttäneiden osuuden mukaan..00 Ikä 9 0 9 0 9 0 9 0 9 606 669 0 tieto Naisia yhteensä 06 6 60 9 96 6 6 0 0 6 9 9 9 0 66 69 Elävänä syntyneitä lapsia yhteensä 9 0 9 0 9 0 6 96 6 6 6 06 99 0 Lapsia naista kohden.6 0.0 0. 0.6....9.9..6.9.0. Synnyttäneitä naisia Synnyttäneiden yhteensä osuus ikäluokasta 0 9 6 0 6 99 9 9 6 06 9 0 9 6. 0.9. 6. 6.6 6.0 0...0.. 6. 6.0. Lapsia synnyttänyttä kohden..06..6.99.........6 Liitetaulukko 6. Miehet iän, lasten määrän ja isien osuuden mukaan..00 Ikä 9 0 9 0 9 0 9 0 9 606 669 0 Tieto Miehiä yhteensä Elävänä syntyneitä lapsia yhteensä 0 69 6 0 0 6 66 90 96 6 90 9 0 00 9 60 0 6 99 6 6 6 9 9 9 Lapsia miestä kohden. 0.00 0.0 0.6 0.9.6.6..0....96.0 Miehiä, joilla lapsia yhteensä 6 0 9 6 9 0 9 9 96 9 6 69 Lapsia saaneiden osuus ikäluokasta.0 0.... 6. 0....0...6.9 Lapsia isää kohden..0.....9.......
Liitetaulukko. Väestö uskonnollisen yhdyskunnan, iän ja sukupuolen mukaan..00 Uskonnollinen yhdyskunta Ikä Yhteensä 0 6 6 Yhteensä 6 6 69 6 6 0 66 600 9 0 9 0 Suomen ev.lut. kirkko 0 9 9 6 69 60 60 9 9 0 Muut luterilaiset 9 6 6 9 Suomen ortodoksinen kirkkokunta 9 0 00 6 69 9 6 9 6 Muut ortodoksit 0 6 Jehovan todistajat 9 09 9 96 909 09 9 Suomen vapaakirkko 90 009 Katolinen kirkko Suomessa 0 60 9 0 6 0 9 9 Islamilaisseurakunnat 9 9 6 9 90 0 00 Suomen Helluntaikirkko 6 6 9 6 0 9 00 Adventtikirkot 6 6 0 6 66 066 Myöh. Aik. Pyh. Jeesuksen Kr. kirkko 9 00 60 96 Baptistiyhdyskunnat 6 0 9 9 0 60 Metodistikirkot 0 0 9 6 0 Juutalaisseurakunnat 0 0 9 6 9 Buddhalaiset yhdyskunnat 09 69 69 0 9 6 9 Suomen Anglikaaninen kirkko 6 Muut 9 9 6 6 0 6 Usk. yhdysk. kuulumattomat 0 9 06 6 90 60 6 6 60 69 00 Liitetaulukko. Väestö uskonnollisen yhdyskunnan mukaan 0000 Uskonnollinen yhdyskunta Vuosi 00 00 00 006 00 00 009 00 Yhteensä 9 6 6 0 6 9 00 6 6 Suomen ev.lut. kirkko 96 6 6 6 99 6 99 6 0 9 Muut luterilaiset 09 0 0 0 0 06 96 9 Suomen ortodoksinen kirkkokunta 0 9 9 9 9 9 9 Muut ortodoksit 09 9 0 69 00 09 6 0 Jehovan todistajat 9 9 06 0 9 9 09 Suomen vapaakirkko 6 9 0 9 Katolinen kirkko Suomessa 9 09 6 9 9 6 0 090 0 60 Islamilaisseurakunnat 9 9 69 6 0 9 9 Suomen Helluntaikirkko 000 9 99 6 0 6 Adventtikirkot 099 0 0 96 6 6 Myöh. Aik. Pyh. Jeesuksen Kr. kirkko 0 6 9 Baptistiyhdyskunnat 6 6 9 9 6 Metodistikirkot 0 6 6 9 0 0 Juutalaisseurakunnat 9 0 9 0 6 0 Buddhalaiset yhdyskunnat 9 0 6 0 0 09 Suomen Anglikaaninen kirkko 99 9 9 9 9 Muut 96 9 0 9 Usk. yhdysk. kuulumattomat 06 9 0 6 9 0 9 9 0 0 9
Liitekuviot Liitekuvio. Ruotsinkielisten osuus väestöstä 90000 Liitekuvio. 000 Väestöllinen huoltosuhde 9000 ja ennuste
Liitekuvio. Maakuntien osuus väestöstä vuonna 00 Liitekuvio. Ulkomailla syntyneet maakunnittain 009 ja 00
Laatuseloste: Väestörakenne 00. Tilastotietojen relevanssi Väestörakennetilasto kuvaa Suomessa vuoden viimeisenä päivänä asunutta väestöä. Väestörekisterikeskus ja maistraatit pitävät yllä Suomen väestötietojärjestelmää. Suomen viimeinen henkikirjoitus tehtiin..99. Sen jälkeen väestötietojärjestelmää on päivitetty muutosilmoituksin. Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista (..009/66). Päättyneen vuoden väestönmuutosilmoituksia odotetaan tammikuun viimeiseen päivään asti. Väestörekisterikeskus toimittaa Tilastokeskukselle helmikuun alussa vuodenvaihteen väestön tiedot. Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja (Laki tilastokeskuksesta..99/). Näihin kuuluvat myös väestötilastot. Tilastokeskuksen työjärjestys määrittää Henkilötilastot väestötilastojen tekijäksi (Tilastokeskuksen työjärjestys, TK-00-69-0). Käsitteet Asuinpaikalla tarkoitetaan sen asunnon sijaintia, jossa henkilö oli kirjoilla vuoden viimeisenä päivänä. Nykyinen kotikuntalaki antaa henkilölle mahdollisuuden vapaasti valita vakinaisen asuinpaikkansa. Esim. opiskelijat voivat halutessaan olla kirjoilla opiskelu-paikkakunnallaan. Myös asunnottomat kuuluvat kunnassa vakinaisesti asuvaan väestöön. Henkilöllä voi vakinaisen asuinpaikan lisäksi olla tilapäinen asuinpaikka asunnossa, jossa hän ilmoituksensa mukaan asuu tilapäisesti vähintään kolme kuukautta. Tilastot tehdään vain vakinaisen asuinpaikan mukaan. Tieto henkilön asuinpaikasta on saatu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Ikä tarkoittaa henkilön ikää kokonaisina vuosina vuoden viimeisenä päivänä. Tieto on saatu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Kansalaisuus on yksilön ja valtion välinen lainsäädännöllinen side, joka määrittää yksilön aseman valtiossa ja jolla määritetään yksilön ja valtion välisiä keskeisiä oikeuksia ja velvollisuuksia (Kansalaisuuslaki, 9/00). Jos henkilöllä on kahden maan kansalaisuus, joista toinen on Suomen, hän on tilastoissa Suomen kansalaisena. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, hän on rekisterissä ja tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on maahan tullut. Kansalaisuusluokituksessa käytetään ISO 66 -standardia. Keskiväkiluku on vuoden alun ja vuoden lopun väestömäärän aritmeettinen keskiarvo. Kieli tallennetaan väestötietojärjestelmään samalla kun vanhemmat ilmoittavat syntyneelle lapselle nimen ja uskontokunnan. Kieli säilyy samana, ellei sitä erikseen muuteta. Niille vuoden lopulla syntyneille vauvoille, joille ei tammikuun aikana ole ilmoitettu väestötietojärjestelmään nimeä, kieltä ja uskontoa, viedään vuodenvaihteen tilastoon kieleksi ja uskonnoksi äidin kieli ja uskonto. Seuraavan vuoden tilastossa tieto on täsmentynyt ilmoituksen saavuttua. Kielitieto voi muuttua kaksikielisten perheiden lapsilla, joille saatetaan merkitä väestötietojärjestelmään kieleksi isän kieli. Vuoden 00 Väestötietojärjestelmän luotettavuustutkimuksessa noin 9 00 työikäiseltä henkilöltä kysyttiin, onko heidän väestötietojärjestelmään merkitty äidinkielensä oikea. Tieto oli oikein 99,6 prosentilla vastanneista. Väestörekisterikeskus on siirtynyt kielikoodauksessa vuoden 999 aikana ISO 69 -standardiin. Tilastokeskus on saanut vuodesta 999 lähtien Väestörekisterikeskukselta kielet valmiiksi koodattuina (ISO 69-) ja koodaamattomat kielet selväkielisinä. Selväkielisistä kielten nimistä löytyi paljon koodaantuvia kieliä hieman väärin kirjoitettuina tai ruotsinkielellä. Näille kielille on annettu Tilastokeskuksessa koodi. Aikaisempina vuosina Tilastokeskus on koodannut kaikki vieraat kielet selväkielisistä nimistä ja antanut koodin kielelle, jos sillä on Suomessa ollut noin puhujaa.
Siviilisäätyluokitus on seuraava: naimaton naimisissa eronnut leski rekisteröidyssä parisuhteessa eronnut rekisteröidystä parisuhteesta leski rekisteröidyn parisuhteen jälkeen Vuonna 00 oli väestötietojärjestelmässä 00 henkeä ilman tietoa siviilisäädystä. He olivat maahanmuuttajia, joiden siviilisäätyä ei oltu pystytty varmentamaan. Tilastoja varten heistä lapsettomat henkilöt koodattiin naimattomiksi ja jos henkilöllä oli lapsia, hänen puuttuva siviilisäätynsä muutettiin eronneeksi. Syntymämaa määräytyy sen mukaan, mikä on ollut äidin vakituinen kotimaa lapsen syntymähetkellä. Siten esimerkiksi ennen Viron itsenäistymistä syntyneillä virolaisilla maahanmuuttajilla syntymämaa on Neuvostoliitto. Samoin Suomen luovuttamilla alueilla syntyneiden syntymämaa on Suomi, vaikka alue ei enää kuulu Suomelle. Syntymämaa tulee syntymäajankohdan valtiorakenteen mukaisena. Syntymämaan koodauksessa käytetään ISO 66 standardia. Tilastollinen kuntaryhmitys on Tilastokeskuksessa kehitetty luokitus, joka korvaa kuntien tilastoinnin kaupunkeihin ja muihin kuntiin. Luokitus on ollut käytössä vuodesta 99 lähtien. Tämä luokitus erottelee kuntia kaupunkimaisuuden ja maaseutumaisuuden mukaan paremmin kuin hallinnollinen jako kaupunkeihin ja muihin kuntiin. Kuntaryhmityksessä kunnat ryhmitellään taajamaväestön osuuden ja suurimman taajaman väkiluvun perusteella kolmeen luokkaan:. Kaupunkimaiset kunnat. Taajaan asutut kunnat. Maaseutumaiset kunnat Kaupunkimaisiin kuntiin luetaan ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 000. Taajaan asuttuja kuntia ovat puolestaan ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 000, mutta alle 000. Maaseutumaisiin kuntiin kuuluvat ne kunnat, joiden väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 000 sekä ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 000. Luokitus on päivitetty vuoden 00 taajamarajatietojen pohjalta. Luokitus tullaan päivittämään vuoden 00 tietojen pohjalta syksyn 0 aikana. Luettelo taajamarajojen perusteella muodostetun kuntaryhmittelyn mukaisista kunnista on Tilastokeskuksen Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot -julkaisussa. Julkaisussa on myös luettelo kunnista, kuntamuodoista ja niissä tapahtuneista muutoksista. Uskonnollisen yhdyskunnan tieto saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Lapselle ilmoitetaan väestötietojärjestelmään nimenannon yhteydessä uskontokunta. Tieto pysyy samana, ellei sitä erikseen ilmoittamalla muuteta. Uusi Uskonnonvapauslaki (/00) astui voimaan..00. Uusi laki mahdollisti henkilön kuulumisen useampaan uskonnolliseen yhdyskuntaan samanaikaisesti kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen. Siirtymäaika päättyi..006, jonka jälkeen uskonnolliset yhdyskunnat päättävät itse, voivatko niiden jäsenet kuulua myös muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin. Mikäli henkilö on useamman kuin yhden uskonnollisen yhdyskunnan jäsen, on henkilö Tilastokeskuksen uskonnollisten yhdyskuntien tilastossa mukana sen uskonnollisen yhdyskunnan jäsenmäärässä, johon hän on ensiksi liittynyt. Tällaiset henkilöt puuttuvat sen uskonnollisen yhdyskunnan jäsenmäärästä, johon he ovat liittyneet ollessaan jo jonkin muun uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. 6
Uskontokuntatilastot tehdään vain Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteriin merkittyihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvista henkilöistä. Uskonnollisen yhdyskunnan voi Suomessa perustaa vähintään 0 täysi-ikäistä henkilöä (Uskonnonvapauslaki /00). Niille vuoden lopulla syntyneille vauvoille, joille ei tammikuun aikana ole ilmoitettu väestötietojärjestelmään nimeä, kieltä ja uskontoa, viedään vuodenvaihteen tilastoon uskonnoksi äidin uskonto. Seuraavan vuoden tilastossa tieto on täsmentynyt ilmoituksen saavuttua. Ulkomaalaisten osalta uskontokuntatieto ei anna oikeaa kuvaa. Kaikki heidän uskonnolliset yhdyskuntansa eivät ole Patentti- ja rekisterihallituksen rekisterissä eivätkä kaikki uskonnon harjoittajat liity seurakuntiin. Vuoden 00 lopussa Suomessa asuvista vieraskielisistä henkilöistä prosenttia ei väestötietojärjestelmän mukaan kuulunut mihinkään rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan. Uskontokuntatieto on erittäin arkaluonteiseksi määritelty tieto. Maakunnittain voidaan julkistaa vain vähintään ja kunnittain vähintään 0 tapausta sisältäviä uskontokuntia. Väestöön kuuluvat ne Suomen kansalaiset ja ulkomaalaiset, jotka asuvat vakituisesti Suomessa, vaikka olisivatkin tilapäisesti ulkomailla. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Suomessa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu maassa asuvaan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan maassa asuvaan väestöön.. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Väestöaineisto on kokonaisaineisto. Siinä on väestötietojärjestelmästä poimittu koko Suomen maassa asuva väestö.. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Yleisesti ottaen Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmää voidaan pitää henkilöiden suhteen erittäin kattavana. Jotta henkilö saa henkilötunnuksen on hänet kirjattava väestötietojärjestelmään. Eläminen Suomessa ilman henkilötunnusta on käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Laillinen työssäkäynti, pankkitilin avaaminen, asioiminen viranomaisten kanssa jne. edellyttää henkilötunnusta. Voidaan olettaa, ettei Suomessa ole merkittäviä määriä esim. yli vuoden kestäviä jaksoja pimeää työtä tekeviä henkilöitä, joille palkka maksetaan käteisellä. Vähintään vuoden mittaiseksi tarkoitettu oleskelu on edellytys Suomen väestöön kirjautumiseen. Väestötietojärjestelmää on pidetty yllä henkikirjoituksen lakkauttamisen jälkeen vuodesta 99 pelkästään väestönmuutosilmoituksin. Näiden oikeellisuudesta kertoo väestötietojärjestelmästä tehty osoitteiden luotettavuustutkimus. Väestörekisterikeskus teettää vuosittain Tilastokeskuksella otantatutkimuksen osoitetietojen oikeellisuudesta. Noin 000 hengeltä tiedustellaan, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Vuoden 00 tutkimuksessa vastanneista 99,0 prosentilla tieto oli oikein. Tutkimuksen kato oli, prosenttia. Kadon osalta osoitteet pyrittiin tarkistamaan muista lähteistä. Katoon kuuluvista henkilöistä 9, prosentilla osoite pystyttiin toteamaan oikeaksi,,6 prosentilla vääräksi ja, prosentilla tietoa ei voitu tarkistaa. Jos oletetaan kaikkien kadossa olleiden tarkistamatta jääneiden tiedot vääriksi, olisi lopullinen oikeiden osoitteiden osuus 9, prosenttia. Kunnittaisiin väestötilastoihin virheelliset osoitteet vaikuttavat vain, jos väärä osoite on toisessa kunnassa kuin oikea osoite. Vääristä osoitteista vain osa on väärässä kunnassa Kunnallisvaalien yhteydessä ulkomaalaisten äänioikeusilmoitusten palautukset paljastavat yleensä noin 000 henkeä, jotka ovat muuttaneet maasta ilmoitusta tekemättä ja ovat siten olleet edelleen tilastoituna
väestöön. Väestörekisterikeskus poistaa heidät väestötietojärjestelmän maassa asuvasta väestöstä ennen seuraavaa vuodenvaihdetta.. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilastokeskus päivää vuodenvaihteen väestön vuoden viimeiselle päivälle. Aluejakona on vuodesta 999 lähtien käytetty seuraavan vuoden ensimmäisen päivän aluejakoa. Näin ollen kunnat, jotka yhdistyvät vuoden ensimmäisenä päivänä on tilastoitu yhteen jo edellisen vuoden viimeisen päivän tilastoihin. Tieto yhdistyneiden kuntien väkiluvuista ennen yhdistymistä on kuitenkin tarvittaessa saatavilla. Kunnittaisia ennakollisia väestötietoja on saatavilla kuukausittain. http://pxweb.stat.fi/database/statfin/vrm/vamuu/vamuu_fi.asp. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Väestön perustiedot on saatavilla sähköisessä muodossa kunnittain tai kuntaa suuremmalla aluejaolla Tilastokeskuksen ilmaisessa väestötietopalvelussa internetissä. Maksullisessa sähköisessä tietopalvelussa on saatavilla eritellympää tietoa väestöstä mm. kunnan osa-alueittain. Altika-tietopalvelussa on myös kunnittaisia väestötietoja vuodesta 9 lähtien. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Vuoteen 99 asti vuodenvaihteen kunnittaiset väestötilastot tehtiin vuoden viimeisen päivän aluejaon mukaan. Vuodesta 999 lähtien on käytetty seuraavan vuoden ensimmäisen päivän aluejakoa. Laskettaessa kunnan väestömäärän muutosta on muutos laskettu yhdistyneiden kuntien kohdalla huomioiden yhdistyvien kuntien aikaisemmat väkiluvut. Taulukoitaessa väestöllisiä alueellisia aikasarjoja voidaan taulukot tehdä joko kunkin vuoden aluejaon mukaan tai päivittäen aluejakoa takautuvasti viimeisen vuoden tilastoja vastaavaksi. Taulukoissa ilmoitetaan aina mitä aluejaotusta on käytetty. Väestötietoja on saatavilla vuodesta 9 lähtien. Vuodesta 6 lähtien on julkaistu seurakunnittaisia väestömääriä ja vuodesta 0 kunnittaisia väestömääriä. Papiston kymmenvuotistauluista on saatavilla väestön ikä-, siviilisääty- ja kielitietoja seurakunnittain vuoteen 90 asti. Kunnittain nämä tiedot ovat vuodesta 90 kymmenvuosittain väestölaskentoihin perustuen. Vuosittain kunnittaisia väestön ikätietoja sekä siviilisääty- ja kielitietoja on saatavissa vuodesta 90 alkaen. Sähköisessä muodossa kunnittaisia väestötietoja on saatavilla Altika-tietopalvelussa vuosittain vuodesta 9 lähtien. Maksuttoman väestötietopalvelun aikasarjat alkavat vuodesta 6, kunnittain vuodesta 90.. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilastokeskuksen muissa tilastoissa pohjatietona väestön osalta käytetään väestötilaston aineistoa. Näin ollen Tilastokeskuksen eri tilastot täsmäävät väestötietojen suhteen. Väestörekisterikeskus julkistaa internet-sivuillaan helmi-maaliskuun vaihteessa asukasluvun vuodenvaihteessa. Luku on sama kuin Tilastokeskuksen vuodenvaihteen tilasto. Lisäksi Väestörekisterikeskus julkistaa asukasluvut kuukausittain. Luvut poikkeavat Tilastokeskuksen kuukausittaisista ennakkotilastoista. Väestörekisterikeskus julkistaa rekisteritilanteen kuun vaihtuessa. Tilastokeskus odottaa muutosilmoituksia kaksi viikkoa kuun loputtua ennen kuin tekee ennakkotilaston edellisen kuun lopun tilanteesta.
Väestö 0 Lisätietoja Markus Rapo (09) Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Väestörakenne 00, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tilastokeskus, myyntipalvelu PL C 000 TILASTOKESKUS puh. (09) 0 faksi (09) 00 myynti@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi ISSN 96-09 = Suomen virallinen tilasto ISSN 99 (pdf)