Sisällysluettelo 3 EDUNVALVONTA 3 VIESTINTÄ 6 KOULUTUS 7 KULTTUURIVIENNIN KEHITTÄMINEN 8 PALVELUT JA PROJEKTIT 10 jäsenistö 12 HALLINTO 15 TALOUS 22 SUOMEN MUSEOLIITON JÄSENET 1
Suomen museoliitto Suomen museoliitto edustaa Suomen museolaitosta ja käyttää sen ääntä jäsenten yhteishankkeissa ja edunvalvontakysymyksissä. Suomen museoliiton ydintehtäviä ovat edunvalvonnan lisäksi viestintäpalvelut sekä koulutus- ja kehittämispalvelut. Arvot Sivistyksen kunnioittaminen Historian, kulttuurin ja luonnon arvostaminen Kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville sukupoville Visio Suomen museoliiton strategisena tavoitteena on elinkelpoinen ja korkeatasoinen, muutokset hallitseva ja koko Suomen kattava museoiden palveluverkosto. KUVA JANNE SAAVALAINEN Suomen museoliiton jouluvastaanotolla Postimuseossa 8.12. julkistettiin pääsihteeri emerita Anja-Tuulikki Huoviselle myönnetty museoneuvoksen arvonimi. Vasemmalta puheenjohtaja Pirjo Ala-Kapee, Anja-Tuulikki Huovien ja pääsihteeri Kimmo Levä. 2
Edunvalvonta Edunvalvonnan keskeisiä toimia ovat olleet osallistuminen opetus- ja kulttuuriministeriön museoalan kehittämiseen liittyvien työryhmien työhön. Toimintavuonna näitä olivat Kulttuuriviennin valmisteluryhmä, Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) ohjausryhmä ja konsortioryhmä, Museo2015 -hankkeen johtoryhmä sekä Paikallismuseoiden kehittämistyöryhmä. Opetus- ja kulttuuriministeriölle annettiin lausunnot ehdotuksesta orpojen teosten direktiiviksi, tekijänoikeuksista luovuuden ja innovoinnin kannustamiseksi ja Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) dokumenteista. Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle jätettiin lausunto hallituksen vuoden 2012 talousarvioesityksestä, erityisesti esitykseen sisältyneistä museoiden valtionosuuksien ja Museoviraston budjetin leikkauksista. Kansanedustajien ja EU-parlamentin jäsenten huomiota kiinnitettiin museotyön merkitykseen luovan talouden aikakaudella sekä museoiden merkitykseen paikallisina kulttuurilaitoksina ja työllistäjinä. Yhteistyössä Veikkauksen edunsaajien kanssa on tuotu sivistysvaliokunnan tietoon monopolijärjestelmään perustuvan rahapelien merkitys museoiden ja muiden kulttuurilaitosten toiminnalle. Kansainvälisissä edunvalvontatehtävissä keskeistä oli toimiminen Euroopan museoliittojen neuvostossa (NEMO) sekä osallistuminen kansainvälistä yhteistyötä edistäviin hankkeisiin, kuten Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) EU:n kulttuuriohjelman asiantuntijaryhmään. Viestintä Suomen museoliiton viestinnän tavoitteena on edistää ja kehittää museoalan tiedonvälitystä, toimia museoalan monipuolisena tietolähteenä, kohentaa alan näkyvyyttä ja myönteistä kuvaa museoalan ammatillisesta osaamisesta sekä toteuttaa erityisteemoihin liittyviä markkinointi- ja viestintähankkeita. Toiminta-alueesta vastasi tiedottaja Janne Saavalainen yhteistyössä hallituksen nimeämän tiedotustyöryhmän kanssa. Museoalan sisäinen viestintä Sisäisen viestinnän tavoitteena on välittää tietoa ja osaamista jäsenistölle sekä lisätä jäsenistön tietoisuutta alaa koskevasta päätöksenteosta. Pyrkimyksenä on luoda ja ylläpitää jäsenyhteisöjen sekä liiton luottamus- ja toimihenkilöiden muodostamaa sosiaalista verkostoa sekä edistää vuorovaikutusta ja hyvien käytäntöjen jakamista. Museoliitto välittää jäsenistölleen tietoa Museoliiton toiminnasta, koulutuksesta, projekteista sekä alan yleisistä kysymyksistä ja avoimista työpaikoista ensisijaisesti museoliitto. fi-verkkosivujen sekä Julius-uutiskirjeen kautta. Vuoden aikana uutiskirjeen tilaajamäärä kasvoi 1 535:stä 1 637:ään. Uutiskirje ilmestyi 11 ker- 3
taa. Uutiskirjeen ovat oikeutettuja tilaamaan Suomen museoliiton jäsenmuseoiden henkilökunta sekä keskeisimpien sidosryhmien edustajat. Museoposti-sähköpostilistalla oli vuoden loppuun mennessä 3 076 rekisteröitynyttä käyttäjää (vuotta aiemmin 2 885). Museoposti on kaikessa yksinkertaisuudessaan todettu olevan yksi tehokkaimmista tavoista välittää tietoa museoalan sisällä. Museopostilistalle voi liittyä kuka tahansa museoalan sisäisestä keskustelusta kiinnostunut. Ulkoinen viestintä Ulkoisen viestinnän avulla lisätään museoalan ja Museoliiton tunnettuutta kaikkien sidosryhmien keskuudessa ja tuodaan eri foorumeissa esiin museoalan yhteiskunnallista merkitystä. Suurelle yleisölle suunnatussa viestinnässä tavoitteena on museoalan monipuolisen kulttuuri- ja luonnonperintöosaamisen näkyvyyden lisääminen. Mediaa palvellaan toimimalla museoalan asiantuntevana tietopalvelukeskuksena. Ulkoisen viestinnän painopiste on verkkopalveluissa. Museoliitto.fi-sivustolta löytyvät muun muassa tiedotteet, lausunnot ja ajankohtaiset hankkeet. Museot.fi-sivuille on koottu yleistä tietoa museoalasta, kattava museohakutietokantapalvelu sekä näyttelykalenteri. Vuoden 2011 lopussa näyttelykalenterissa oli kaikkiaan noin 700 tulevan näyttelyn ja tapahtuman tiedot. Kunkin vuoden alussa näyttelykalenterin tietojen pohjalta laaditaan median käyttöön kooste museovuoden tapahtumista ja keskeisimmistä teemoista. Liiton verkkosivuilla julkaistiin tammikuussa myös pdf-muotoinen kuukausittainen kalenteri näyttelyistä ja tapahtumista. Näyttelypostilista on museoalasta kiinnostuneiden Museoviikon uudistetun julisteen saattoi ladata Museoliitton verkkosivuilta. sähköpostipalvelu, ja se toimii Museopostin rinnakkaispalveluna. Näyttelypostista löytyvät museoiden näyttely- ja tapahtumatiedot. Vuoden 2011 lopussa palvelussa oli 523 jäsentä. Verkkosivut Sähköiset palvelut ovat jatkuvan kehittämisen kohteena. Vuoden 2011 aikana on kehitetty näyttelykalenteri- ja museohakupalveluiden tietokantoja ja selkiytetty jakoa museoliitto.fi- ja museot. fi-sivustojen kesken. Ensin mainittu palvelee lähinnä sisäistä viestintää ja mediaa, jälkimmäinen ulkoista viestintää ja suurta yleisöä. Museo-lehti Jäsenetuna julkaistava Museo-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ensimmäinen (teemana Nykydokumentointi, 32 s.) ja kolmas numero (Vapaaehtoistyö, 32 s.) suunnattiin ensisijaisesti museoissa työskenteleville alan ammattilaisille. Painosmäärät olivat 1 100 kpl ja 1 400 kpl. Kesä- (Sotahistoria) ja talvinumeroita (Lapset) jaettiin museoiden toimesta ilmaisjakeluna museokävijöille. Museo- 4
Museo-lehti ilmestyi vuonna 2011 viisi kertaa. Kesä-lehden (48 s.) painosmäärä oli 16 000 kpl ja MuseoTalvi-lehden (40 s.) 7 000 kpl. Yleisönumeroiden suuret painosmäärät rahoitettiin museoiden ilmoituksilla ja museot saivat lehteä omaan markkinointiinsa ilmoituskokoa vastaavan määrän. Molemmat yleisönumerot lähetettiin myös kansanedustajille ja muille keskeisimmille sidosryhmille ja museoiden lisäksi niitä oli jaossa maakuntakirjastoissa ja matkailutoimistoissa. Suomalais-venäläisten museopäivien yhteydessä julkaistiin Museo-lehden erikoisnumero Museo 3B/2011 teemalla Suomalais-venäläinen museoyhteistyö. Lehteen koottiin artikkeleita suomeksi ja venäjäksi sekä venäläisiltä että suomalaisilta alan asiantuntijoilta. Lehteä jaettiin museopäivien osanottajille sekä museoille Suomessa ja Pietarin alueella, Venäjällä. Lehden painosmäärä oli 1 500 kpl. Museo-lehden päätoimittajana toimii pääsihteeri ja toimitussihteerinä tiedottaja. Sisältösuunnittelusta vastaa tiedotustyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Kalle Kallio. Jäseninä olivat Heli Heinäaho, Merja Herranen, Laura Luostarinen (5/2011 saakka), Antti Mäkinen (5/2011 alkaen) ja Juhani Ruohonen. Tiedotustyöryhmä kokoontui vuoden aikana kaikkiaan neljä kertaa. Museolehden taittajina olivat graafikot Kirmo Kivelä ja Inari Savola. Ilmoitusmyynnistä ja yleisölehtien markkinoinnista vastasi yhteistyökoordinaattori Helena Piipponen. Museoviikko Valtakunnallista Museoviikkoa vietettiin 16. 22.5. teemalla Muistitalkoot. Kansainvälinen museopäivä oli 18.5. Museoiden yö -tapahtuman museot järjestivät omien mahdollisuuksiensa mukaan viikon aikana. Mediassa Museoviikko sai tilaa erityisesti paikallistasolla. Paikallislehdet ja -radio huomioivat tapahtuman näkyvästi muun muassa Tuusulassa, Vaasassa, Riihimäellä ja Raumalla. Museoviikon koordinoinnista vastasi projektisuunnittelija Eeva-Liisa Taivassalo ja tiedotuksesta Janne Saavalainen. Kirjamessut Museoliitto osallistui Turun kirjamessuille 30.9. 2.10. ja Helsingin kirjamessuille 27. 30.10. Turussa osastosta vastasi Turun taidemuseo. Helsingin kirjamessujen museo-osastolla olivat mukana Amos Andersonin taidemuseo, Didrichsenin taidemuseo, EMMA Espoon modernin taiteen museo, Espoon kaupunginmuseo, Helsingin Diakonissalaitoksen museo, Länsi-Uudenmaan maa- 5
kuntamuseo, Merikeskus Vellamo, Suomen lasimuseo, Suomen rakennustaiteen museo, Tampereen Museot, Turun taidemuseo ja Vantaan kaupungin museot. Julkaisut Näyttelyviestintä, Suomen museoliiton julkaisuja nro 60 ilmestyi lokakuussa 2011. Kirja käsittelee näyttelyitä osana mediakulttuuria, museokävijöiden motiiveja ja odotuksia sekä museonäyttelyä viestinnän keinona. Teoksen on kirjoittanut FM Jaana af Hällström ja toimittanut Marja-Liisa Pohjanvirta. Tammikuussa julkaistiin Soimu Museoalan puhelinmuistio 2011 (84 s.). Toimituksesta vastasi Helena Piipponen. Koulutus Suomen museoliiton koulutustoiminnan tavoitteena on tarjota korkeatasoisia koulutuspalveluita jäsenmuseoiden henkilökunnalle. Koulutusta toteutetaan eri yhteistyökumppaneiden kanssa yksitai kaksipäiväisinä tapahtumina, seminaareina ja monimuotokoulutuksena verkko-opiskeluympäristöä hyödyntäen. Vuonna 2011 teemoja olivat kokoelmien liikkuvuus, kestävä kehitys museoissa sekä museot hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Myös museoiden yritysyhteistyö, nykydokumentointi, näyttelyprosessit sekä museopedagogiikka näkyivät koulutusohjelmassa. Vuoden päätti tietopäivä, jossa tarkasteltiin erityisesti museoiden taloudellista tilaa. Koulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi koulutussuunnittelija Leena Tokila (opintovapaalla 1.6. 31.7., sijaisena Tuuli Rajavuori.) Koulutuspalveluiden käytännön järjestelyistä vastasi projektisuunnittelija Tuuli Rajavuori. Koulutuksen sisällön suunnittelun tukena toimi koulutustyöryhmä, puheenjohtajana Kimmo Levä (5/2011 asti) ja jäseninä Arto Luttinen, Marjo Mikkola, Tarja Raninen-Siiskonen, Susanna Pettersson, Janne Vilkuna (puheenjohtaja 5/2011 alkaen) ja Leena Tokila. Koulutustilaisuuksia järjestettiin toimintavuonna yhteensä 21, lähipäiviä oli 32. Osallistujia oli kaikkiaan 1 341. Museoliiton koulutustilaisuudet vuonna 2011 (osallistujamäärät suluissa) Museotyön perusteet -verkkokurssi suomeksi ja ruotsiksi on tarkoitettu museoalalle tuleville uusille työntekijöille ja museossa jo työskenteleville, joilla ei ole museoalan koulutusta. Ilmoittautuneita 19, kurssin suorittaneita 17 (joista 4 aloittanut 2010). 21.1. Kohti monikulttuurisempaa museota -seminaari, Helsinki, yhteistyössä Kulttuurien museon ja Valtion taidemuseon Kehyksen kanssa (140) 17.2. 5.4. Nykydokumentoinnin koulutus, Helsinki (16) 22.3. Museoiden yrityspalvelut, Helsinki (38) 28.3. Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari yhteistyössä Kansallismu- 6 Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos viitoitti luovuutta museoiden talouteen Museopäivillä Turussa. KUVA JANNE SAAVALAINEN
seon kanssa, Helsinki (104) 30.3. Muutoksen tuulia museoalalla -keskustelutilaisuus museoammattilaisille yhteistyössä ICOM Suomen komitean ja Kansallismuseon/Museoviraston kanssa, Helsinki (n. 200) 12. 13.4. Kokoelmien liikkuvuus, Helsinki (19) 16.5. 18.5. Valtakunnalliset museopäivät ja Suomen museoliiton 88. vuosikokous, Turku (244). Museopäivien teemana oli Museot ja luova talous. 31.5. Museon siivous, Kuopio (tilauskoulutus, 23) 7.6. Museon siivous, Oulu (8) 25. 26.8. Museonjohtajapäivät, Rovaniemi (44) 12. 14.9. Suomalais-venäläiset museopäivät, Lappeenranta ja Viipuri, yhteistyössä Pietarin alueen museoliiton, Suvorov-museon sekä Lappeenrannan museoiden kanssa (58) 28. 29.9. Näyttelycafé, Sastamala, yhteistyössä Suomalaisen kirjan museon kanssa (37) 12.10. The Open and Learning Museum -konferenssi, Tampere (124) 24. 25.10. Tulevaisuuden museo, Kangasala ja Tampere, yhteistyössä Mobilia säätiön kanssa (46) 11.11. Näyttelysuunnittelu ja uudet teknologiat, Helsinki, yhteistyössä Kiasman ja Alvar Aalto -museon kanssa (100) 15.11. Museon talouspäivä, Jyväskylä, yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Museologian oppiaineen kanssa (34) 22.11. Kestävää kehitystä museoon, ohjelmakirjoitustyöpaja, Helsinki, yhteistyössä Suomen ympäristöopisto SYKLI:n kanssa (6) 8.12. Tietopäivä ja Museoliiton jouluvastaanotto, Helsinki (83) Tietoyhteiskuntakoulutukseen ja verkkokurssien toteuttamiseen ja kehittämiseen saatiin opetus- ja kulttuuriministeriöltä erillisavustus. Vuoden aikana järjestettiin Verso 1 ja 2 kurssit, jotka yhdessä vastaavat museologian perusopintoja (25 opintopistettä).verson suorittaneilla on mahdollisuus jatkaa opintojaan Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistossa. 10.1. 23.5. Museologian kurssi Verso 1 (10 opintopistettä), lähipäivät Helsingissä (20 opiskelijaa aloitti, 16 suoritti kurssin loppuun) 8.2. Museokokoelmat sähköiseen muotoon koulutusta digitoijille, Helsinki (36) 17.5. KDK Tilannekatsaus museoille museopäivien yhteydessä Turussa 5.9. 15.12. Museologian verkkokurssi Verso 2 (15 op), lähipäivät Helsingissä (13) Kulttuuriviennin kehittäminen Suomen museoliiton kansainvälinen toiminta on noudattanut Museoalan kulttuurivientistrategian linjauksia (2007). Museoliitto on ollut edustettuna Kulttuuriviennin valmisteluryhmässä 2007 2011, Kulttuuriviennin tukiverkostossa 2007 2012 sekä Kulttuurin ketju -kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen -hankkeen ohjausryhmässä 2009 2011. Museoita informoitiin säännöllisesti opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurivientihankkeen ajankohtaisista tapahtumista. Museoiden kansainvälisistä näyttelyistä toimitettiin tietoja Kulttuuriviennin tukiverkoston tietopalveluun. Suomalaiset museot järjestivät noin 50 näyttelyä ulkomailla vuonna 2011. Projektikoordinaattori Karim Galenius teki selvityksen suomalaisten museoiden kansainvälisen toiminnan nykytilasta ja keskeisimmistä kehitystarpeista. Työtä ohjasi Näyttelyvaihtokeskus Fra- 7
men taiteellinen johtaja Laura Köönikkä ja raportin toimituksessa oli tukena museoasiainsihteeri Marja-Liisa Pohjanvirta Suomen museoliitosta. Selvitys tehtiin Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry:n työllistämishankkeen turvin. Suomen museoliitto osallistui vuosina 2009 2010 euromuse.net -hankkeeseen. Hanke kokosi portaaliinsa kulttuurimatkailijoiden ja matkanjärjestäjien käyttöön tietoja eurooppalaisista museoista ja niiden näyttelyistä. Hanke päättyi vuodenvaihteessa 2010 2011. Pääsihteeri ja tiedottaja osallistuivat helmikuussa 2011 hankkeen viimeiseen arviointikokoukseen Brysselissä. Hanke ei saanut anottua jatkorahoitusta. Kulttuurifoorumissa Saranskissa, Mordvassa 5. 9.10. käytiin yhteistyöneuvotteluja venäläisten museoalan edustajien kanssa tulevista projekteista. Museoasiainsihteeri piti museoalan yhteistyötä käsittelevän esitelmän Museo-työryhmässä. Suomen museoliitto osallistui Suomen Kustannusyhdistyksen ja FILI:n (Finnish Literature Exhange) organisoimalle 20 kustantajan yhteisosastolle Frankfurtin Kirjamessuilla 12. 16.10. esitellen omien julkaisujen lisäksi neljän museon julkaisuja (Designmuseo, Didrichsenin taidemuseo, Helsingin taidemuseo ja Vapriikki). Koulutussuunnittelija tutustui 20. 21.4. Amsterdamissa Reinwardt Academyn toimintaan ja keskusteli yhteistyömahdollisuuksista näyttelysuunnittelijoille suunnatun koulutuksen toteuttamisessa. Pohjoismaisia suhteita ylläpidettiin osallistumalla Ruotsin museoiden kevätkokoukseen Tukholmassa. Museoasiansihteeri toimi Euroopan vuoden museo -kilpailun (EMYA) suomalaisena kirjeenvaihtajana ja välitti alan uutisia Suomesta sekä tiedotti suomalaisia museoita kilpailusta. Koulutussuunnittelija on ICOM Suomen komitean hallituksen jäsen ja museoasiainsihteeri Arkkitehtuuri- ja museotekniikka komitean (ICAMT) hallituksen jäsen. Koulutussuunnittelija osallistui ICEE:n (International Committee for Exhibitions & Exchange) konferenssiin Berliinissä 23. 26.10.2011. Teemana oli Go International! The Challenge of Creating International Exhibitions. Palvelut ja projektit Museoliitto osallistuu museoalan kehittämistyöhön erilaisten hankkeiden ja projektien vetäjänä ja yhteistyökumppanina. Jäsenille välitetään tietoa parhaista käytännöistä ja tarjotaan asiantuntijapalveluja. Oman jäsenkunnan lisäksi toimitaan yhteistyössä eri tahojen kanssa. Antikvaria-ohjelmistoa käyttäneet museot ovat siirtyneet Musketin ja Muusan käyttäjiksi ja Museoliiton osuus Antikavaria-ohjelmiston nimellisenä omistajana päättyi vuonna 2011. Museoliitto rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksella Kulttuuria kaikille -palvelun toimintaa, josta vastasi Valtion taidemuseon Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet, Kehys. Palvelu tarjoaa tietoja ja esimerkkejä kulttuurikohteiden saavutettavuuden kehittämiseen. Verkkosivusto löytyy osoitteesta www.kulttuuriakaikille.info. Tutkija Pasi Saukkonen teki selvityksen Kulttuuria kaikille -palvelun hallintojärjestelyjen uudistamisesta. Palvelun tehtäviä ja tavoitteita sekä sisäistä organisaatiota on perusteltua kehittää edelleen. Palvelu tulisi kyetä vakiinnuttamaan kulttuurin kentälle pysyväisluontoiseksi valtakunnalliseksi toiminnaksi, joka kohdistuisi laajasti taiteen ja kulttuurin eri kentille. Museoliitto aloitti yhteistyössä Museoviraston kanssa Museo 2015 -hankkeen, jossa tavoitteena on yhtenäistää museoiden kokoelmahallin- 8
nan toimintatapoja sekä rakentaa yhteiskäyttöinen kokoelmahallintajärjestelmä. Hankkeen valmisteluvaihe saatiin päätökseen vuoden 2011 aikana. Museoviraston kanssa on toteutettu myös museoiden kokoelmien yhteistallentamista edistävä Tallennus- ja kokoelmatyöhanke (TAKO). Valtakunnallinen kävijätutkimus 2011 2012 Osana Suomen museoliiton toteuttamaa valtakunnallista kävijätutkimusta tehtiin helmikuussa 2011 Facebookin kautta kysely museomielikuvista. Tarkoituksena oli kartoittaa ihmisten käsityksiä museoista sekä selvittää mikä heidän mielestään museoissa on tärkeää. Tutkimuksen toteutti Fountain Park Oy verkkohaastattelumenetelmällä. Tutkimuksen mukaan museoita pidetään ennen kaikkea säilyttäjinä ja tallentajina. Kävijätutkimukseen osallistuivat päätoimisesti hoidetut museot, jotka ovat avoinna sekä kesällä että syksyllä. Kävijätutkimuksen tutkimusviikot olivat 1.8. 7.8. (vko 31) ja 17. 23.10 (vko 42). Museon kävijävirrasta pyrittiin valitsemaan satunnaisesti 100 henkilöä siten, että ikä- ja sukupuolijakaumat vastasivat tutkimusajankohdan jakaumaa. Elokuun tutkimusviikolta palautettiin 7 245 lomaketta ja lokakuun tutkimusviikolta 5 388. Tutkimuksen tulokset julkaistaan vuonna 2012. Mennään museoon! -koululaisten ja opiskelijoiden museopäivä Koululaisten ja opiskelijoiden omaa museoviikkoa vietettiin 4. 7.10. Kolmatta kertaa järjestettyyn teemaviikkoon osallistui noin 70 museota eri puolilla Suomea. Viikon ohjelmaan kuului muun muassa työpajoja, erikoisopastuksia, käsityönäytöksiä ja museosuunnistusta. Tapahtuman tarkoituksena on tuoda museoita esiin useaan oppiaineeseen sopivana avoimena oppimisympäristönä. Viikon koordinoinnista vastasi Tuuli Rajavuori. Avara museo kehittyvä oppimisympäristö aikuisille Suomen museoliitto koordinoi Avara museo ESR-hanketta 2010 2012. Rahoittajana on Lapin ELY-keskus. Hankkeen osatoteuttajia ovat Porin taidemuseo, Satakunnan Museo, Tampereen museoiden museopedagoginen TAITE-yksikkö, Tekniikan museo, Työväenmuseo Werstas sekä CICERO Learning -verkosto/helsingin yliopisto. Hankkeen avulla lisätään museoammattilaisten aikuispedagogista osaamista sekä kehitetään uusia toimintamalleja ja palveluita museoiden aikuiskävijöille. Suomen museoliitto on hankkeen rahoituksen hakija ja toimii hankkeen hallinnoijana ja koordinaattorina. Osatoteuttajat ovat toimineet itsenäisesti projektisuunnitelman mukaisesti, mutta kuitenkin yhteistyössä keskenään. Hanketapaamiset järjestettiin Helsingissä, Porissa ja Tampereella. Hankeyhteistyön periaatteena on yhdessä oppiminen. Hankkeen järjestämään koulutukseen kuului viidellä paikkakunnalla järjestetyt Avaamo-opintoryhmät, joiden vetämisestä vastasivat CICERO ja Museoliitto. Opintoryhmien yhteensä 15 tapaamiseen osallistui noin 60 museoalan ammattilaista. Lokakuussa järjestettiin yhdessä LEM-hankkeen Tampereella kansainvälinen The Open and Learning Museum -konferenssi, johon osallistui 126 museoalan ammattilaista 24 eri maasta. Vuoden aikana Museoliitto osallistui myös CICERO:n tekemän hankkeen arviointiraportin suunnitteluun. Hankkeesta tiedotettiin Museoliiton omien viestintävälineiden lisäksi Avara museo -blogissa, useissa koti- ja ulkomaisissa seminaareissa sekä mm. Pedaalin ja LEM-hankkeen kautta. Hankkeen projektikoordinaattorina ja ohjausryhmän sihteerinä toimi ptojektikoordinaattori Pauliina Kinanen. 9
LEM The Learning Museum Network Project Suomen museoliitto on partnerina EU:n Elinikäisen oppimisen Grundtvig-ohjelmasta rahoitetussa verkostoprojektissa 2010 2013. Projektin tavoitteena on rakentaa pysyvä verkosto elinikäisestä oppimisesta kiinnostuneiden museoiden, kulttuuriperintöorganisaatioiden ja aikuiskouluttajien käyttöön. Museoliitto toimitti projektin verkkosivuille säännöllisesti elinikäiseen oppimiseen ja museoihin liittyvää aineistoa Suomesta sekä tiedotti projektista suomalaisille viiteryhmille. Museoliitto osallistui projektin tapaamiseen toukokuussa Cardiffissa, järjesti hankkeen vuosikonferenssin Tampereella 10. 12.10.2012 yhdessä Avara museo -hankkeen kanssa ja osallistui Audience research, visitor relation management and learning styles -työryhmän toimintaan ja opintovierailuun Glasgown The Riverside Museumiin marraskuussa. Projektin yhteyshenkilönä Museoliitossa toimi Pauliina Kinanen. CREA.M Creative blended mentoring for cultural managers Suomen museoliitto osallistuu yhdessä seitsemän eurooppalaisen kulttuurialan organisaation kanssa EU-projektiin, jonka tavoitteena on selvittää kulttuurialalla tarvittavaa osaamista eri sidosryhmien kanssa. Tutkimusvaiheen jälkeen luodaan oppimiseen sovellettava mentorointijärjestelmä, jonka avulla edistetään kulttuurialan työntekijöiden luovuutta, yrittäjyyttä ja kulttuurienvälisiä vuorovaikutustaitoja. Projektin vetäjä on italialainen tutkimuslaitos Istituto Luigi Sturzo. Projekti alkoi 1.12.2011 ja päättyy 30.10.2013. Museoliitossa projektista vastaa Tuuli Rajavuori. Valtakunnallinen museohistoriahanke Museohistoriahankkeen tietokantaa ylläpidetään Museoliiton verkkosivuilla osoitteessa http://museohistoria.museoliitto.fi/. Tietokanta on karttuva ja siinä oli vuoden lopussa 592 tietuetta. Haastattelutietokannassa oli vuoden loppuun mennessä 67 haastattelua. Julkisesti selattavassa tietokannassa oli 569 tietuetta ja 52 haastattelua. Tietokannasta vastasi Eeva-Liisa Taivassalo. Kirjasto ja arkisto Museoliiton kirjastoa kartutettiin keskeisellä museologisella kirjallisuudella sekä ulkomaisilla ja kotimaisilla museoalan lehdillä. Liitto kerää kirjastoonsa myös jäsenmuseoiden julkaisut. Museologisen kokoelman laajuus on 1 430 nidettä. Museoliiton arkiston muodostaa liiton toiminnan tuloksena vuodesta 1923 lähtien jatkuvasti karttuva aineisto. Käsikirjasto ja arkisto ovat jäsenten, tutkijoiden ja alan opiskelijoiden käytettävissä. Kirjasto- ja arkistopalveluista vastasi Eeva-Liisa Taivassalo. Jäsenistö Suomen museoliiton jäseninä oli vuoden 2011 lopussa 195 museotoimintaa harjoittavaa yhteisöä, joiden hallinnassa on 384 museokohdetta. Näistä on liittojäseniä I luokassa 45, II luokassa 69 ja III luokassa 52. Kannattavien yhteisöjäsenten lukumäärä oli 29. Omistajayhteisöjen vaihtumiset aiheuttivat muutoksia jäsenkunnassa. Keravan taidesäätiön ylläpitämä taidemuseotoiminta siirtyi Keravan kaupungin hoitoon ja Keravan taidesäätiö erosi liiton jäsenyydestä. Kanavamuseon taustayhteisö Liikennevirasto vähensi viraston yhteisö- ja järjestöjäse- 10
nyyksiä, jonka vuoksi Kanavamuseo alueellisine museoineen erosi liiton jäsenyydestä. Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin III liittojäsenluokkaan Lapuan kaupunki ja OJ-säätiö Kiimingistä vuoden 2012 alusta lukien. Henkilöjäsenten lukumäärä oli 28. Näistä ainaisjäseniä on 21, joista 20:llä on äänioikeus sekä kannattavia henkilöjäseniä 6, joista kahdella on äänioikeus. Liiton kunniajäsenet ovat professori Unto Salo, opetusneuvos Matti Rossi ja suurlähettiläs Heikki Talvitie. Toimintavuoden aikana kuoli liiton ainaisjäsen fil.tri. Osmo Vuoristo. Vuosikokous Liiton 88. vuosikokous järjestettiin Turussa 17.5. Kokoukseen osallistui 119 liittojäsenten edustajaa. Kokouksen puheenjohtajana toimi varatuomari Jukka Mikkola Turusta ja sihteerinä Anja- Tuulikki Huovinen. Kokouksessa hyväksyttiin Museoliiton uudet säännöt. Uudistus selkeytti jäsenluokkien määräytymistä sekä tasapuolisti jäsenmaksuja. Kokous vahvisti edellisen vuoden tilinpäätöksen sekä 1 118 440 euroon päätyvän talousarvion vuodelle 2011. Jäsenmaksut vuodelle 2012 hyväksyttiin uusien sääntöjen mukaisesti siten, että jäsenmaksu on I luokassa välillä 1 000 2 000 euroa, II luokassa välillä 500 999 euroa, III luokassa välillä 300 499 euroa. Kannattavien yhteisöjen jäsenmaksu on 200 euroa ja kannattavien henkilöjäsenten jäsenmaksu on 60 euroa. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin maaherra, FM Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen. Hallituksen jäsenistä oli erovuorossa kahden kolmivuotiskauden jälkeen museonjohtajat Kimmo Levä, Tiina Merisalo ja Laura Luostarinen sekä yhden kolmivuotiskauden jälkeen museonjohtaja Juhani Ruohonen, joka valittiin uudelleen toiseksi kolmivuotiskaudeksi. Uusina jäsenenä hallitukseen valittiin museonjohtajat Marjo Mikkola ja Antti Mäkinen sekä museotoimenjohtaja Päivi Partanen. KUVA JANNE SAAVALAINEN Turun kaupungin vastaanotto Valtakunnallisilla museopäivillä oli Turun WPK-talolla. 11
Hallinto Hallitus puheenjohtaja: maaherra Pirjo Ala-Kapee (7/7) varapuheenjohtaja: museonjohtaja Tiina Merisalo, Helsingin kaupunginmuseo (4/4) 17.5. asti museonjohtaja Kalle Kallio, Työväenmuseo Werstas (7/7) 29.8. lähtien muut jäsenet: museonjohtaja Heli Heinäaho, Kultamuseo (7/7) museonjohtaja Merja Herranen, Porvoon museo (6/7) museotoimenjohtaja Olli Immonen, Turun museokeskus (5/7) museonjohtaja Kimmo Levä, Mobilia (4/4) museonjohtaja Laura Luostarinen, Salon taidemuseo (4/4) museonjohtaja Marjo Mikkola, Tekniikan museo (3/3) museonjohtaja Antti Mäkinen, Kainuun museo (3/3) yli-intendentti Arto Luttinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo (4/7) museotoimenjohtaja Päivi Partanen, Lappeenrannan museot (3/3) johtaja Susanna Pettersson, Alvar Aalto museo (5/7) museonjohtaja Tarja Raninen-Siiskonen, Joensuun museot (7/7) museonjohtaja Juhani Ruohonen, Satakunnan museo (4/7) professori Janne Vilkuna, Jyväskylän yliopisto (7/7) Hallituksen strategiatyöryhmään kuuluivat puheenjohtajana Kimmo Levä ja jäseninä Tiina Merisalo, Susanna Pettersson ja pääsihteeri. Strategiatyö jatkui, ja uusi strategia hyväksytään vuonna 2012. Hallituksen nimeämään sääntötyöryhmään kuuluivat puheenjohtajana Kimmo Levä ja jäseninä Kalle Kallio, Tiina Merisalo, Laura Luostarinen ja pääsihteeri. Tilintarkastajat Ekonomi, KHT Lasse Holopainen, ekonomi, HTM Reijo Salonen, varalla KHT Jari Härmälä ja ekonomi, KHT Kai Salli. Henkilöstö Vuodesta 1972 museoliitossa työskennellyt Anja-Tuulikki Huovinen jäi eläkkeelle 30.9. Pääsihteeriksi hänet nimettiin vuonna 1984. Tasavallan presidentti myönsi Anja-Tuulikki Huoviselle Museoneuvoksen arvonimen 2.12. Uutena pääsihteerinä aloitti 1.10. alkaen FM Kimmo Levä. pääsihteeri FK Anja-Tuulikki Huovinen (30.9. saakka), FM Kimmo Levä (1.10. alkaen) erikoisasiantuntija FL Marja-Liisa Pohjanvirta (museoasiainsihteeri 9.12. asti) tiedottaja FM Janne Saavalainen koulutussuunnittelija FM, KK Leena Tokila (opintovapaa 1.6. 31.7.) taloussihteeri yo. merkonomi Marja Rissanen yhteistyökoordinaattori merkonomi, markkinointiassistentti Helena Piipponen (toimistosihteeri 9.12. asti) projektisuunnittelija FK Eeva-Liisa Taivassalo projektisuunnittelija FM Pauliina Kinanen projektisuunnittelija FM Tuuli Rajavuori 12
Museo 2015 -hankkeen henkilöt työskentelevät Museoviraston tiloissa. systeemipäällikkö YTM Mikael Vakkari, Museoalan aineistot osaksi KDK:ta -hanke (1.1. 30.4.) ja projektipäällikkö Museo 2015 -hanke (1.5. 31.12.) koordinaattori FM Riitta Autere, Museo 2015 -hanke 1.10 koordinaattori FM Leena Furu, Museo 2015 -hanke 1.10 projektisuunnittelija Katri Vuola, Museo 2015 -hanke 1.10 Henkilökunta määritteli keskeisimmiksi organisaatiokulttuuria ylläpitäviksi arvoiksi ystävällisyyden, tasa-arvoisuuden, kaikkien arvostamisen ja luotettavuuden. KUVA JANNE SAAVALAINEN Huipulla tulee! Pääsihteeri Anja-Tuulikki Huovisen kunniaksi lounastettiin ravintola Savoyssa, jonka kattoterassille kokoonnuttiin yhteiskuvaan. Anja-Tuulikki Huovisen läksiäisiä vietettiin 30.9. Suomen museoliiton toimistossa. Liiton edustajat hallintoelimissä ja työryhmissä Avara museo kehittyvä oppimisympäristö -hankkeen ohjausryhmä: Anja-Tuulikki Huovinen, Leena Tokila Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, EU:n Kulttuuriohjelman kansallinen asiantuntijaryhmä: Anja-Tuulikki Huovinen, Kimmo Levä (1.10. alkaen) Helinä Rautavaaran etnografisen museon säätiö, hallitus: Laura Luostarinen Helsingin yliopistomuseon säätiö, edustajisto: Janne Vilkuna Hotelli- ja ravintolamuseon säätiön edustajisto: yksikön päällikkö Jari Karhu, Helsingin kaupunginmuseo Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) -hankkeen ohjausryhmä, opetusministeriö: Leena Tokila Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) -hankkeen asiakasliittymän konsortioryhmä: Leena Tokila Kulttuuriasiain asiantuntijatyöryhmä, Uudenmaan liitto: Anja-Tuulikki Huovinen, Kimmo Levä (1.10. alkaen) Kulttuurin ketju -kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen -hanke, Turku Touring, ohjausryhmä: Marja-Liisa Pohjanvirta 13
Kulttuuriperintöalan neuvottelukunta, Museovirasto: Anja-Tuulikki Huovinen, Kimmo Levä (1.10. alkaen) Kulttuuriviennin ohjaus- ja valmistelutyöryhmä, opetus- ja kulttuuriministeriö: Anja-Tuulikki Huovinen Museo2015 -hankkeen johtoryhmä, Museovirasto: Kimmo Levä Paikallismuseotoiminnan kehittämistyöryhmä, opetus- ja kulttuuriministeriö: Marja-Liisa Pohjanvirta Peuran museosäätiö, hallitus: Janne Vilkuna Sibelius-Akatemia, Täydennyskoulutus, Yleisötyön johtaminen -erikoistumisohjelman ohjausryhmä: Leena Tokila Suomalais-tanskalaisen kulttuurirahaston johtokunta: varajäsen Anja-Tuulikki Huovinen Suomalais-norjalaisen kulttuuri-instituutin säätiön hallitus: varajäsen Anja-Tuulikki Huovinen Suomen Benelux-instituutin säätiön neuvottelukunta: Anja-Tuulikki Huovinen Suomen Rautatiemuseon Säätiön valtuuskunta: Marja-Liisa Pohjanvirta Tampereen yliopiston museologian johtoryhmä: Anja-Tuulikki Huovinen Teatterimuseon Säätiö, edustajisto: Merja Herranen, varajäsen Anja-Tuulikki Huovinen Tekniikan museon säätiö, valtuuskunta: Timo Kukko Tekniikan museon säätiö, hallitus: Jari Karhu Tekniikan museon InnoApaja -hankkeen ohjausryhmä: Leena Tokila Turun kirjamessut, päätoimikunta: Marja-Liisa Pohjanvirta Kunnianosoitukset Museoliiton ansiomitali luovutettiin Valtakunnallisilla museopäivillä ylituomari Pirjo-Riitta Auraselle, lääketieteen tohtori, dosentti Matti Dahlille, diplomiekonomi Cyril von Rettigille ja filosofian lisensiaatti Helena Soiri-Snellmanille. Liiton hopeinen neula annettiin erovuorossa olleille hallituksen jäsenille Kimmo Levälle, Laura Luostariselle ja Tiina Merisalolle sekä vuosikokouksen puheenjohtajana toimineelle Jukka Mikkolalle. Kultainen ansiomerkki 30 v. palveluksesta museoalalla myönnettiin museomestari Maarit Nissilälle Turun taidemuseosta, asiakaspalveluvastaava Pirkko Jakoselle ja museoemäntä Taina Ylanderille Emil Cedercreuzin museosta, intendentti Kaisa Koivistolle Suomen lasimuseosta, tutkija Jan Alancolle Helsingin kaupunginmuseosta, tutkija Solveig Sjöberg-Pietariselle, tutkija Riitta Kajalalle, tutkija Anneli Sorvojalle, tutkija Salme Kotivuorelle, tutkija Nina Lepokorvelle, tutkija Lotta Mattilalle, tutkija Annmaj Rönningille, tutkija Eeva Mikolalle ja alueen hoitaja Risto Stenfeltille Turun museokeskuksesta, toimistosihteeri Marja-Leena Lindelille Suomen Rautatiemuseosta, museotoimenjohtaja Toimi Jaatiselle, museomestari Hannu Taroselle ja Paula Leinoselle Tampereen museoista sekä taloussihteeri Marja Rissaselle Suomen museoliitosta. Hopeinen ansiomerkki 20 v. palveluksesta museoalalla myönnettiin intendentti Lea Bergstömille, museomestari Raija Lackmanille, museonjohtaja Raisa Laurila-Hakuliselle ja museomestari Maarit Pesoselle Hyvinkään sivistystoimesta, amanuenssi Christian Hoffmanille ja museomestari Juho Leinolle Turun taidemuseosta, museonjohtaja Kimmo Levälle Mobiliasta, tutkija Jaana Mellaselle ja tutkija Sari Sarestolle Helsingin kaupunginmuseosta sekä kuvataideintendentti Sirpa Joenniemelle, tutkija Virve Koivistolle, toimistosihteeri Marjo Koskiselle, hallintosihteeri Tiina Laalahdelle, museoamanuenssi Marja-Liisa Linderille, järjestäjä Mikko Marjamäelle, järjestäjä Marja-Liisa Ollilalle, konservaattori Maija Pennaselle, näyttelypäällikkö Tapani Pennaselle, taidekonservaattori Sirpa Saarelle, näyttelypäällikkö Marjo-Riitta Soiniselle, kulttuuriympäristöyksikön päällikkö Tuija-Liisa Soiniselle ja kokoelmapäällikkö Tapio Suomiselle Tampereen museoista. 14
Talous Suomen museoliiton toimintaan saatu harkinnanvarainen valtionapu oli 270 000 euroa. Projektiavustukset olivat 562 918,50 euroa, jäsenmaksujen tuotto 113 410 euroa, koulutuksen tuotto 115 909 euroa ja muun toiminnan tuotto 85 248,34 euroa. Tulojen kokonaismäärä oli 1 147 485,84 euroa ja kulujen 1 147 976,07 euroa, joten alijäämäksi muodostui 490,23 euroa. Taloutta ja kirjanpitoa hoiti taloussihteeri Marja Rissanen. tulot 2011 menot 2011 Stipendirahastot Suomen museoliitolla on Julius Ailion (perustettu 1933), Riitta ja Jorma Heinosen (1980/1984) ja C.J. Gardbergin rahastot (1986). Lisäksi on museolaitoksen historian kirjoittamista varten perustettu Historiankirjoitusrahasto (1993) sekä Viestintärahasto (2005), jonka varoilla kehitetään markkinointia, julkaisutoimintaa ja verkkoviestintää. Stipendirahastoja kartutetaan Museoliiton adressin myyntituloilla. Helsingissä 20.3.2012 Suomen museoliitto ry Pirjo Ala-Kapee puheenjohtaja Kimmo Levä pääsihteeri 15
SUOMEN MUSEOLIITTO RY TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010 VARSINAINEN TOIMINTA ASIANTUNTEMUS JA EDUNVALVONTA Kulut -3 058,02-1 867,33 Asiantuntemus ja edunvalvonta yhteensä -3 058,02-1 867,33 PALVELUT JA PROJEKTIT Tuotot Avustukset 446 153,54 289 362,38 Muut tuotot 9 314,10 10 251,03 Tuotot yhteensä 455 467,64 299 613,41 Kulut Henkilöstökulut -166 687,73-107 080,22 Muut kulut -298 796,21-222 282,66 Kulut yhteensä -465 483,94-329 362,88 Palvelut ja projektit yhteensä -10 016,30-29 749,47 KOULUTUS Tuotot Avustukset 25 200,00 26 300,00 Muut tuotot 115 909,00 110 457,50 Tuotot yhteensä 141 109,00 136 757,50 Kulut Henkilöstökulut -87 655,07-86 461,28 Muut kulut -75 231,83-67 608,70 Kulut yhteensä -162 886,90-154 069,98 Koulutus yhteensä -21 777,90-17 312,48 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Tuotot Muut tuotot 6 490,95 5 817,45 Tuotot yhteensä 6 490,95 5 817,45 Kulut Henkilöstökulut -28 780,12-32 502,45 Muut kulut -14 236,59-20 866,61 Kulut yhteensä -43 016,71-53 369,06 Tiedotus ja markkinointi yhteensä -36 525,76-47 551,61 MUSEO-LEHTI Tuotot Muut tuotot 40 533,00 41 393,00 Tuotot yhteensä 40 533,00 41 393,00 Kulut Henkilöstökulut -16 393,58-19 744,99 Muut kulut -34 160,09-31 957,64 Kulut yhteensä -50 553,67-51 702,63 Museo-lehti yhteensä -10 020,67-10 309,63 JULKAISUT Tuotot Avustukset 6 000,00 Muut tuotot 17 161,11 25 326,40 Tuotot yhteensä 23 161,11 25 326,40 16
SUOMEN MUSEOLIITTO RY TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010 Kulut Henkilöstökulut -5 124,52-5 172,77 Muut kulut -12 583,72-15 372,37 Kulut yhteensä -17 708,24-20 545,14 Julkaisut yhteensä 5 452,87 4 781,26 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Tuotot Avustukset 85 564,96 61 969,61 Muut tuotot 2 203,30 Tuotot yhteensä 87 768,26 61 969,61 Kulut Henkilöstökulut -57 367,25-46 809,40 Muut kulut -39 299,34-19 595,18 Kulut yhteensä -96 666,59-66 404,58 Kansainvälinen toiminta yhteensä -8 898,33-4 434,97 YHTEISKULUT Hallinto -29 686,38-18 157,01 Henkilöstö -178 892,78-186 715,74 Huoneistokulut ja vuokrat -50 340,29-50 842,76 Toimistokulut -20 208,45-16 189,65 Poistot -4 313,11-5 027,52 Muut yhteiskulut -23 924,91-6 631,68 yhteiskulut yhteensä -307 365,92-283 564,36 Tuotto-/kulujäämä -392 210,03-390 008,59 VARAINHANKINTA Jäsenmaksut 113 410,00 113 540,00 Muu varainhankinta 2 730,87 194,93 Varainhankinta yhteensä 116 140,87 113 734,93 Tuotto-/kulujäämä -276 069,16-276 273,66 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 6 815,01 8 037,02 Kulut -1 236,08-1 429,71 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 5 578,93 6 607,31 Tuotto-/kulujäämä -270 490,23-269 666,35 YLEISAVUSTUKSET Valtionavustus 270 000,00 270 000,00 TILIKAUDEN TULOS -490,23 333,65 RAHASTOT Tuotot 4 466,08 2 094,19 Siirrot rahastoihin -4 466,08-2 094,19 TiLIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -490,23 333,65 17
SUOMEN MUSEOLIITTO Ry TASE 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto ** 6 207,34 8 181,45 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet ** 4 709,20 4 709,20 Pysyvät vastaavat yhteensä *** 10 916,54 12 890,65 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Jäsenmaksusaamiset * 0,00 0,00 Myyntisaamiset * 1 402,46 1 049,36 Siirtosaamiset * 295 980,05 135 519,68 Saamiset yhteensä ** 297 382,51 136 569,04 Rahoitusarvopaperit ** 0,00 0,00 Rahat ja pankkisaamiset ** 297 019,77 263 866,18 Vaihtuvat vastaavat yhteensä *** 594 402,28 400 435,22 Vastaavaa yhteensä **** 605 318,82 413 325,87 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Rahastopääoma R. ja J. Heinosen rahasto * 22 586,73 19 111,18 Julius Ailion rahasto * 20 080,84 19 605,40 c.j. Gardbergin rahasto * 22 102,47 21 587,38 Historiankirjoitusrahasto * 8 745,77 8 745,77 Viestintärahasto * 12 000,00 12 000,00 Rahastopääoma yhteensä ** 85 515,81 81 049,73 Toimintapääoma ** 23 305,04 22 971,39 Tilikauden yli-/alijäämä ** -490,23 333,65 Oma pääoma yhteensä *** 108 330,62 104 354,77 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat * 14 653,46 37 092,83 Muut velat * 15 901,51 12 813,13 Siirtovelat * 466 433,23 259 065,14 Vieras pääoma yhteensä *** 496 988,20 308 971,10 Vastattavaa yhteensä **** 605 318,82 413 325,87 18
SUOMEN MUSEOLIITTO Ry LIITETIEDOT HENKILÖSTÖ 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä: vakituiset 7 7 määräaikaiset 4 3 yhteensä 11 10 Henkilöstökulut: Palkat 437 263,10 392 070,47 Eläkekulut 75 869,08 67 517,43 Lakisääteiset sosiaalikulut 14 266,44 13 247,91 527 398,62 472 835,81 Vapaaehtoiset henkilösivukulut 13 502,43 11 651,04 Yhteensä 540 901,05 484 486,85 Luontoisetujen verotusarvo 240,00 240,00 PALKKIOT HALLITUKSEN JÄSENILLE 7 020,00 6 530,00 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kuluihin sisältyy rahastoille hyvitettyä laskennallista korkoa 1.206,08 euroa. OMA PÄÄOMA Rahastopääoma Riitta ja Jorma Heinosen rahasto 1.1. 19 111,18 Tuotot/lask. korko ja muistamiset 3 475,55 22 586,73 Julius Ailion rahasto 1.1. 19 605,40 Tuotot/lask. korko ja muistamiset 475,44 20 080,84 C. J. Gardbergin rahasto 1.1. 21 587,38 Tuotot/lask. korko ja muistamiset 515,09 22 102,47 Historiankirjoitusrahasto 1.1. 8 745,77 Historiankirjoitusrahasto 31.12. 8 745,77 Viestintärahasto 1.1. 12 000,00 Viestintärahasto 31.12. 12 000,00 Rahastopääoma yhteensä 85 515,81 Toimintapääoma 1.1.2011 22 971,39 Tilikauden 2010 ylijäämä 333,65 Toimintapääoma 31.12.2011 23 305,04 Tilikauden alijäämä -490,23 Oma pääoma yhteensä 108 330,62 19
SUOMEN MUSEOLIITTO Ry LIITETIEDOT KONEET JA KALUSTO Koneista ja kalustosta on tehty 25 %:n tasapoisto. Pienhankinnat ja käyttöajaltaan alle kolmen vuoden käyttöomaisuus on kirjattu kokonaan hankintavuoden kuluksi. OSAKKEET JA OSUUDET Julkisesti noteerattujen osakkeiden ja osuuksien kirjanpitoarvo oli 31.12.2011 4.709,20 euroa ja vastaava markkina-arvo 23.646,52 euroa. LEASINGVASTUUT Leasingsopimuksista maksamatta olevat määrät Tilikaudella 2012 maksettavat 4 853,28 Myöhemmin maksettavat 0,00 TILINTARKASTUSMERKINTÄ Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Helsingissä 27.3.2012 Lasse Holopainen KHT Reijo Salonen HTM 20